Podcasts about sveitsiss

Kelpaako piste on kasvanut niin isoksi, että Suomen rajat ovat pelkkiä viivoja kauhtuneella kartastolla. Jakso 53 äänitettiin Sveitsissä, sillä kaksikko Silvennoinen ja Niemi lähti etsimään salibandyn iloa ja olemusta pitkän Divari-kauden päätteeksi. Matka oli kokonaisuutena tutkielma kahden nuoren miehen mielen ytimeen, ja sisälsi muun muassa kuumottavia turvatarkastuksia, IFF:n canceloinnoin, MM-hopeaa valmentajana, MM-nuorten tenttaamista toimittajana, sähkökatkon, liian pieniä parisänkyjä, myyttisen IFF:n arkkivihollisen McCashin metsästystä ja satoja tunteja audionauhaa, josta vain pieni osa päätyi tuoreen jakson sisällöksi. Vaikka jaksossa oli kyse ennen kaikkea seikkailevasta kaksikosta, niin myöskään kuulijoita ei unohdettu. Kuulijakysymysten vastailun lomassa kaksikko sai valmiiksi Inssi-Divarin ensimmäisen Superfinaalin miellekartan. Kelpaako piste? -podcast on yleisön pyynnöstä alkunsa saanut, Suomen toiseksi korkeinta sarjatasoa Inssi-Divaria käsittelevä podcast. Jo toiselle kaudelle edenneen podcastin vakiojäseninä toimii kolme Inssi-Divarin persoonaa: Severi Hopsu, Atte Silvennoinen sekä Niklas Niemi yhdessä vaihtuvien vieraiden kanssa. Jakson tuotannosta on vastannut kolmikko itse. Löydät jakson myös Spotifysta ja Itunesista.

Mikä ihme on Sveitsi? Sveitsi on monien ristiriitaisuuksien valtio. Se on konservatiivinen linnake keskellä Eurooppaa ja samalla vapaamielisyyden kehto. Sveitsi on kansainvälisen avoimuuden mallimaa, joka liittyi YK:iin vasta vuonna 2002. Monet eurooppalaisen kulttuurin ja taiteen suuntauksista ovat kehittyneet Sveitsissä. Siitä huolimatta Sveitsi pysyy mysteerinä eurooppalaisten kansallisvaltioiden joukossa. Toimittaja ja muusikko Jantso Jokelin kirjoitti Sveitsistä esseeteoksen, jossa ihmetellään niin Sveitsin tavallisuutta kuin ihmeellisyyttäkin. Toimituspäällikkö Sami Metelinen on kasvanut Sveitsissä ja on pitänyt Sveitsiä maana josta Suomenkin kannattaisi ottaa mallia. Euroopan historian professori Laura Kolbe kertoo miten Sveitsi eroaa Euroopan kansallisvaltioista (kaikessa). Juontaja on Pietari Kylmälä.

Tällä historiallisella päivämäärällä perustettiin Suomen kolmas kaupunki, arvaatko mikä kaupunki on kyseessä? Naiset saivat Sveitsissä äänioikeuden ja hiihtäjä Helena Takalo voitti Olympiakultaa.

Tällä historiallisella päivämäärällä on perustettu ensimmäinen kaupallinen juustotehdas Sveitsissä, alkuperäinen American pie -kappale julkaistiin, ja Alvar Aalto syntyi.

TRAILPODDER joulujakson vieraana on vaeltaja, seikkailija ja matkailualan monitoiminainen Suvi Ahonen. Lapsesta asti luonnossa retkeillyt Suvi innostui Veikka Gustafssonin vuorikiipeilyistä vaeltamaan Annapurna Circuitin Nepalissa 2010. Tämän jälkeen paluuta ei enää ollut. Suvi on vaeltanut ympäri maailmaa useita tuhansien kilometrien polkureittejä kuten Uusi-Seelannin Te Araroa Trail 3000 km sekä Yhdysvaltojen Pacific Crest Trail 4265 km ja Continental Divide Trail 4500 km. Kesällä 2023 Suvi juoksi ensimmäisen 200-mailisen polku-ultransa NUTS 300 Lapissa. 2024 Suvi päätti osallistua SwissPeaks 660 kisaaan Sveitsissä valmistautuen siihen vaeltamalla juuri ennen starttia Hexatrek ja Tour du Mont Blanc -poluilla 600 km. Suvia voi seurata IG:ssä @suvisadventures ja lue Suvin blogista lisää huimista polkuseikkailuista https://www.sopivastihukassa.com/ Kuuntele TRAILPODDER Podcast joulujakso 122 Spotify, Apple, Google tms. podialustoilla.

Suomen miesten salibandymaajoukkueella oli mediapäivä keskiviikkona Malmössä. Pääkallo osallistui tapahtumaan ja jututti pidemmässä haastattelussa Suomen takalinjojen suurinta onnistujaa Miska Mäkistä, 28. Mäkinen on pallollisesti vahva pelaaja, joka on näyttänyt kisoissa olevansa pelipaikkansa eliittiä. Mäkinen kertoo 27 minuutin haastattelussa peli- ja urheilu-urastaan ensinnä seurahistorian kautta. Suomessa seuroja on kertynyt liigatasolla viisi, sillä Mäkinen on edustanut Erää, Indiansia, EräViikinkejä, LASBia ja Nokian KrP:ta. Mäkinen kertoo myös elämästään Sveitsissä sekä yleisesti harrastuksistaan ja elämäntilanteestaan. Innokkaan jalkapallomiehen idolit eivät ole löytyneet salibandyn parista. Lopuksi käsitellään Suomen kisaesityksiä. Mäkinen on Suomen ensikertalaisia Malmön kisoissa, mutta se ei ole näkynyt otteissa. Vapauttiko Ruotsi-voitto jotain joukkueessa? Entä jännittikö kisojen ensimmäiset pelit Mäkistä?

Ukrainan rauhankokous Sveitsissä päättyi, saatiinko edistystä aikaan? Millainen tilanne on rintamalla nyt? Vieraina tutkija Tyyne Karjalainen, Ulkopoliittinen instituutti ja erikoistutkija Pentti Forsström, Maanpuolustuskorkeakoulu. Kiinan ja Venäjän suhteita sekä maailmanpoliittista asemaa arvioivat studiossa Ylen Venäjän kirjeenvaihtaja Heikki Heiskanen ja Aasian-kirjeenvaihtaja Mika Hentunen. Viron konservatiivinen kansanpuolue Ekre kipuilee eurovaalien jälkeen. Puolueesta on käynnissä eroamisaalto. Tallinnasta raportoi Rain Kooli. Keskusta ja RKP vaihtoivat molemmat johtoaan viikonlopun puoluekokouksissa. Mikä muuttuu puolueissa uusien luotsien myötä? Vieraina Keskustan ja RKP:n uudet puheenjohtajat. Juontaja Mira Stenström, toimittajat Tarja Oinonen, Seppo Kivimäki ja Anna Lehmusvesi. Tuottajat Hanna Juuti ja Marija Skara.

Keskusta ja RKP saavat viikonloppuna uudet puheenjohtajat ja Vasemmistoliittokin hakee uutta luotsia. Miten kotimaan politiikassa asetutaan uusiin uomiin EU-vaalituloksen jälkeen? Vieraina vastaava päätoimittaja Erkka Railo, MustRead ja väitöskirjatutkija Theodora Helimäki, Helsingin yliopisto. Suomi on mukana Nato-harjoituksessa Romaniassa. Bukarestista raportoi ulkomaantoimittaja Roni Kuronen. Kiina ei osallistu Sveitsissä alkavaan rauhankonferenssiin. Mikä on Kiinan rooli Ukraina-politiikassa? Pekingistä raportoi Aasian kirjeenvaihtaja Mika Hentunen. Millaisin eväin ja odotuksin Ukrainan rauhanprosessia pohditaan viikonloppuna Sveitsissä? Vieraina asiantuntija Mikko Patokallio, CMI ja johtava tutkija Sinikukka Saari, Ulkopoliittinen instituutti. Kultaranta-keskustelujen toinen päivä käynnistyy, mitä tänään luvassa? Politiikan erikoistoimittaja Ari Hakahuhta raportoi Presidentinlinnasta. Juontaja Seija Vaaherkumpu, toimittaja Seppo Kivimäki, tuottaja Marija Skara.

01:40 Tuomas Liitolan vierailu 30:35 Katsaus eurooppalaisiin sarjoihin 36:45 Kirjeenvaihtaja Kaila 49:05 Podiadin tähdistökentällinen Lapa jäähän -podcastin tuoreessa jaksossa vieraana on Tuomas Liitola, joka luotsasi ruotsalaisen Skellefteån sarjanousuun ja ensi kaudeksi pääsarja SDHL:ään. Vielä viime kaudella RoKia Naisten Liigassa valmentanut Liitola kertoo liki hämmästyttäviä tarinoita naisten jääkiekon arvostuksesta länsinaapurissa sekä taustoittaa oman joukkueensa voitokkaan tarinan. Luotsi pohtii painavasti myös sitä, mikä on suomalaisen naisten jääkiekon tila tällä hetkellä. − Fakta on se, että täällä on divarin puolella neljä tai viisi organisaatiota, jotka ovat samaa tasoa kuin Naisten Liigan kärkijoukkueet. Asiat tehdään todella hyvin ja ammattimaisesti. Lätkän taso on hyvä, vaikka sarjassa on heikkojakin joukkueita mukana. Keskitason joukkueista viitisen joukkuetta olisi Suomessa liigan keskitasoa. Jaksossa luodaan silmäys Naisten Liigan huipennuksen ohella myös muihin naisten huippusarjoihin. Sveitsin ja Ruotsin pääsarjat sekä pohjoisamerikkalainen PWHL etenevät kohti ratkaisujaan kovaa vauhtia. Kirjeenvaihtaja Jenna Kaila saapuu kertomaan tunnelmiaan Sveitsissä pronssimitaliin päättyneestä kaudesta. Mukana on myös tuttuun tapaan edellisen kahden viikon aikana marinoitunut podiadin tähdistökentällinen.

00.00 jakson alustus 01.40 Júlia Matejkován vierailu (in English) 34.35 Kurkistus Naisten Liigan sarjataulukkoon ja pistepörssiin 39.35 Kirjeenvaihtaja Kaila 48.25 Podiadin tähdistökentällinen 54.30 Kuumat puheenaiheet alkavalle podiadille Júlia Matejková on yksi Naisten Liigan ulkomaalaistähdistä. Slovakialaishyökkääjä pelaa HPK:ssa jo kolmatta kauttaan ja on vakiinnuttanut paikkansa sarjan taitoniekkojen joukossa. Lapa jäähän -podastissa hän kertoo vuosistaan Suomessa ja siitä, millaisen kosketuksen hän on saanut sinivalkoiseen kulttuuriin. Jaksossa kurkistetaan myös Naisten Liigan sarjataulukkoon ja pistepörssiin sekä esitetään kuumia väitteitä seuraavalle podiadille, eli kahden viikon ajanjaksolle ennen seuraavaa Lapa jäähän -jaksoa. Entä mitä kuuluu Sveitsissä ammatikseen pelaavalle kirjeenvaihtaja Jenna Kailalle ja ketkä kuuluvat tämänkertaiseen podiadin tähdistökentälliseen?

1.40 Kirjeenvaihtaja Kaila 17.45 Naisten Liigan tilastointiasiaa 21.50 Vieraana Riikka Noronen 43.35 Podiadin tähdistökentällinen Uusimmassa Lapa jäähän -podcastin jaksossa vieraana on legenda, Naisten Liigan ottelu- ja pisteykkönen Riikka Noronen. Huiman uran pelannut hyökkääjä hyppäsi täksi kaudeksi Ilveksen naisten joukkueen valmennustiimiin. − Meillä on tosi hyvä yhteys valmennustiimissä ja paljon yhteisiä näkemyksiä. Päävalmentaja tekee viimeiset päätökset, että miten toimitaan, mutta on ollut helppo mennä mukaan, kun tutut Vode (päävalmentaja Marjo Voutilainen) ja Kulhuan Reetu ovat siinä, kertoo hyökkääjien peluutuksesta tupsukorvissa huolehtiva Noronen. Noronen kertoo myös pyrkivänsä jakamaan tietotaitoa hyökkäyspelillisistä asioita yksityiskohtaisemmin joukkueen pelaajille. Jaksossa kuullaan myös kirjeenvaihtaja Jenna Kailaa, joka pelaa ensimmäistä kauttaan ammattilaisena Sveitsissä. KalPasta maailmalle lähtenyt hyökkääjä viimeisteli avausmaalinsa jo heti sarja-avauksessa. Lisäksi Kaila on kokenut muun muassa kotihallin kattopalon ja tutustunut paremmin joukkuekavereihinsa. On myös aika nimetä tämän kauden ensimmäinen Podiadin tähdistökentällinen, sillä Naisten Liigaa on takana podiadin mitta eli kaksi otteluviikkoa.

Hieman lisää Mannerheimista:Carl Gustaf Emil Mannerheim syntyi 4.6 Askaisessa,hän palveli Venäjän puolustusvoimissa,osallistui Venäjän ja Japanin sotaan.Mannerheimin isä vararikkoon ajautuija rakastajattarensa kanssa Ranskaan rantautui.Hänen äitinsä kuoli sydänkohtaukseenja Mannerheimin tiedetään jo nuorena kadettikouluun pyrkineen.Hänet erotettiin Haminan kadettikoulusta,ja häntä rangaistiin kurittomuudesta.Hän opiskeli yksityisesti ylioppilaaksi,ja pääsi Venäjän kadettikouluun ratsastajaksi.Mannerheim avioitui varakkaan venäläisen perijättären kanssa,tämä ratkaisi Mannerheimin taloudelliset ongelmat.Avioliitto ei kestänyt pitkään,liekö syynä ollut Mannerheimin työajat?Hän hankki armeijalle ja hoville hevosia,ja matkusti näin ympäri Euroopan eriosia.Mannerheim yleni Venäjällä,palkittiin useammalla arvonimellä,vaan kun Venäjällä vallankumous toteutettiin,Mannerheim sotaväestä erotettiin.Mannerheim vastusti sisällissodan aikanaulkomaisten sotavoimien käyttöä.Apua kuitenkin Saksalta pyydettiinja Mannerheim jälleen syrjäytettiin.Toisen maailmansodan syttyessä hänet taas päälliköksi pyydettiin,Venäjän tuntemusta varmasti nyt tarvittiin.Hänestä tuli Suomen kuudes presidentti 1944,1945 Mannerheimillä todettiin mahahaava,ja tilanne oli leikkaukseen johtava.Hän erosi presidentin tehtävistä,ja vietti loppuelämänsä Sveitsissä.Mannerheimin lastensuojeluliiton ehti kuitenkin perustaa,tekevänä miehenä myöskin paljon aikaan saa.Ulla-Maija Mantere

Kulttuuriykkösen Perjantaistudiossa ajankohtaisista kulttuuriaiheista ja ilmiöistä ovat keskustelemassa kosmologi ja kirjailija Kari Enqvist, yrittäjä Anna Moilanen ja kirjailija Jarkko Tontti. Kokoomus ja Keskusta jätettiin Pride-tapahtumasta ulos translain uudistamiseen tähdänneen äänestyksen takia. Puolueiden kaikki kansanedustajat eivät kannattaneet translain uudistusta. Konservatiivit voivat nyt halutessaan syyttää Helsinki Pridea kohtuuttomuudesta ja herkkänahkaisuudesta. Mitä seurauksia tällä poissulkemisella voi olla? Heijastaako tämä kanta samaa ehdottomuutta kuin parin viikon takainen Sanna Marinin juhlapuhe New Yorkissa? Ylen Aamu-tv:ssäkin eilen käsitelty asia on Poliisiammattikorkeakoulun tutkijoiden tekemä selvitys, jonka pohjalta aletaan valmistella järjestäytyneen rikollisuuden torjunnan strategiaa. On väläytelty myös taiteelliseen ilmaisuun puuttumista eli räpmusiikin sensuuria. ”JÄRJESTÄYTYNEEN rikollisuuden torjunta voi edellyttää taiteellisen ilmaisun vapauteen puuttumista”, näin seisoo Poliisiammattikorkeakoulun tutkijoiden tekemässä selvityksessä. Selvityksen pohjalta aletaan valmistella järjestäytyneen rikollisuuden torjunnan strategiaa. Mitä ajattelee raati jälleen uudesta väkivaltaviihdekohusta, jotka toistuivat yhä uudelleen? Raati miettii myös Iiu Susirajan, Käärijän ja Aki Kaurismäen pohjalta, millainen suomalaistaide voi tulevaisuudessa breikata maailmalla. Kari Enqvist on huolestunut vapaasta kansansivistystyöstä, työväen- ja kansalaisopistojen tulevaisuudesta. Leikkauksia on suunniteltu kansanopistojen yms. rahoitukseen. Esitetyt summat ovat todella suuria. Enqvist ajattelee, että kansanopistot ja muu vapaa sivistystyö on tavallisen suomalaisen kansan kulttuurinen selkäranka. Eli pitääkö olla huolissaan? Rock n' Rollin ja soulin kuningattareksi kutsuttu Tina Turner menehtyi 83-vuotiaana eilen keskiviikkona kotonaan Sveitsissä pitkän sairauden uuvuttamana. Raati muistelee Turneria, hänen uraansa, taitoaan artistina, valtaava hiuspehkoa ja väkevää energiaansa. Lähetyksen toimittaa Pauliina Grym.

Dakota Robin on Sveitsissä syntynyt suomalais-kurdilainen ihmisoikeuskonsultti, podcastaaja ja vaikuttaja. Hän on sen lisäksi transmies. Dakotan työhön kuuluu mm. kiertää yrityksiä puhumassa erilaisuudesta ja moninaisuudesta. Sen kuuleminen herättää joissain heti skeptisen vastareaktion, ja he ovat kuulemma Dakotan mieluisimpia keskustelukumppaneita. Tässä jaksossa puhumme miehistä, miehuudesta, miehisyydestä, mistä ikinä. Käsittelemme aihetta sekä Dakotan oman tarinan kautta transmiehenä, mutta myös laajemmin modernia maskuliinisuutta, nuorten miesten ahdinkoa ja miehisiä roolimalleja. Tervetuloa kuuntelemaan. --- ▶️ Jaksot videon kera Youtubesta: http://www.youtube.com/c/Futucastpodcast

KalloCastin jakso numero 113 pureutuu Sveitsissä 5.-13.11. pelattaviin salibandyn miesten MM-kisoihin. Jaksossa käydään läpi pääosin MM-kisojen sijoja 1-8. Ensiksi puidaan haastajamaita sijoilta 5-8 ja lopuksi perinteistä 1-4 joukkueiden ryhmää. KalloCastin isäntinä toimivat Pääkallo.fi:n Joel Siltanen ja Toni "Ylijohtava" Lötjönen. Jälkituotannosta vastasi Mikael de Anna. Löydät jakson myös Spotifysta ja Itunesista. Jakson sisältö: 1. Osa: Kärkinelikon haastajat 00.00-35.41 Latvia - Pystyykö haastamaan kärkinelikkoa? - Miten käy heikompia vastuksia vastaan? - Latviassa yhtenäisyyttä Slovakia - Kiinnostavin joukkue kärkinelikon ulkopuolella? - Onko Slovakiassa muuten asiat kunnossa? - Huippuyksilöitä Norja - "Puoli yhdeksän uutiset? - Kronbergin mafia vs. uudet polvet - Onko simppeli pelitapa paras keino pärjätä? Saksa - Saksassa on päästy eteenpäin koronan jälkeen - Uudet huippuyksilöt Ruotsista - Riittääkö pelin ja pelaajien taso? 2. Osa: Kärkinelikko 35.42-1.08.26 Sveitsi - Tulostaso? - Kehittyykö Sveitsi? - Janssonin viimeiset kisat? Tshekki - Onko valmis nousemaan seuraavalle tasolle? - Henkinen vs. fyysinen kehitys - Laatupelaajia löytyy jo kolmeen kentälliseen Ruotsi - Stabiili? - Maalivahtitilanne? - Tulospalvelun perusteella erikoinen vuosi Suomi - Altavastaaja? - Voiko tuloksista päätellä paljoakaan? - Viikon posi ja nega

KalloCastin jaksossa 110 on jälleen vieras. Ja jälleen sama vieras, sillä Petteri Nykky on neljännen kerran podcast-vieraana. Jakson ensimmäisessä osiossa käydään läpi erityisesti Suomen MM-joukkueen kokoamista. Joukkue julkaistaan 5.10. ja MM-kisat pelataan 5.-13.11. Sveitsissä. Toinen osio käsittelee laajemmin eri aiheita ja Nykky muun muassa kommentoi suorasukaisesti uuden miesten maajoukkueen päävalmentajan valintaa ja huippu-urheilujohtaja Jarkko Rantalan toimintaa. Nykky kommentoi myös monia ajankohtaisia aiheita lajissa ja ruotii esimerkiksi fyysistä peliä ja kansainvälistä linjaa kovin sanoin. KalloCastin isäntinä toimivat Pääkallo.fi:n Joel Siltanen ja Toni "Ylijohtava" Lötjönen. Jälkituotannosta vastasi Mikael de Anna. Löydät jakson myös Spotifysta ja Itunesista. Jakson sisältö 1. Osa: Kohti MM-kisoja 00.00-32.35 - Miksi maajoukkueen kokoamisen kanssa meinasi tulla kiire? - Mitkä olivat ongelmakohtia joukkueen kokoamisessa? - Onko Suomen joukkueessa tarpeeksi pallollista luovuutta? - Miksi rightit ovat usein kovia laukojia? - Onko maajoukkue riippuvainen Classicin viretilasta? - Onko Suomella maailman paras maalivahtia? - Miten ylivoimapeliin on kiinnitetty huomiota ennen kisoja? 2. Osa: Päävalmennusura päättyy ja muita aiheita 32.35-1.22.12 - MM-kisoihin valmistautuminen - Kuinka iso pettymys kotikisojen hopea oli? - Muutama sana Suomen vastustajista - Maajoukkueuran päätös - Osallistuiko Nykky valintaprosessiin? - Salibandyn kova pelaaminen ja ja säännöt - Peliajan lyhentäminen - Onko Nykyltä kysytty muutoksista? - Viikon posit

Meidän vieras tässä setissä on aikanaan Vantaalta maailmalle ponnistanut puolustaja. Tää 33 vuotias karju on urallaan pelannut Suomen lisäks mm. Sveitsissä, Ruotsissa, Tanskassa ja viimeisimpänä Skotlannissa. Uralle on myös kertynyt yli 30 A-Maaottelua. Juhani B.O.S.S Ojala liittyy linjoille ajassa (17:55), sitä ennen vähän Turun Palloseuraa ja lopuks vielä Huuhkajia.

Tässä viisi syytä kuunnella NHL-jääkiekkoilija Tony Salmelaisen haastattelu nyt! Opit mm. Miksi itsetuntemus on äärimmäisen tärkeää ja miten kehittää sitä Miten rakentaa omaa uraa joukkue-urheilijana Millaisia psyykkisiä ongelmia aivovammoista voi tulla ja miksi päähän kohdistuneisiin iskuihin pitää suhtautua vakavasti Miten nollata tilanne nopeasti kesken pelin Mitä voi tehdä, jos on itsetuhoisia ajatuksia + Miten aloittaa meditointi ja miksi tehdä sitä Tony on: NHL-jääkiekkoilija, pelasi 14 vuotta ammattilaisena SM-liigassa, Sveitsissä, KHL:ssä ja NLH:ssä SM-liigan arvokkain pelaaja ja maalikuningas 2005-2006 All-star pelaaja kolmessa eri liigassa Kauppatieteiden kandidaatti & meditaatio-opettaja & valmentaja Seuraa Tonya Instagramissa @tony8coaching. Kun haluat jatkaa henkistä vahvistumista, niin mene sinulle www.henkisestivahva.fi, josta löydät huikeaa materiaalia henkisen valmentautumisesi tueksi, jotta sinä voit loistaa h-hetkellä ja voida henkisesti hyvin! Jos tästä jaksosta oli sinulle iloa tai hyötyä, niin kerro podcastista sosiaalisen median kanavissasi ja tägää mukaan Tony, sekä minut tilillä @henkisestivahvaurheilija, niin näemme mitä tykkäsit jaksosta. Kuullaan ensi jaksossa!

Salibandymuseon ja Jari Kinnusen nostalgiapalojen jaksossa numero 28 nostalgisoidaan erään legendaarisen pelaaja numero 28:n tarinaa. Eli tarina jatkuu siitä, mihin Katriina ”Kassu” Saarisen kanssa jäätiin edellisessä jaksossa 27. Kassun värikkäiden vaiheiden lisäksi jaksossa keskustellaan laajemminkin naisurheilusta ja naispalloilun asemasta. Eli tämä on osa 2 intohimopalloilija Kassu Saarisen tarinasta. Jälkipeleissä on vuorossa jälleen musacorner eli nostalgiapalojen jukebox. Jyväskylän Happee on ollut Salibandyliigassa piristävä poikkeus musiikillisen identiteettinsä suhteen. Happeelle räätälöidyt kannatus- ja maalilaulut ovat olleet omiaan vahvistamaan Hirviteatterin tunnelmaa ja hirvirytkettä. Happeen kannustuslauluja ruoditaan Happee-ikoni Petri Kaukon ja laulaja, lauluntekijä Pasi ”Poju” Heinosen kanssa. Nostalgiapalojen jakson jukeboxi soittaa siis Happeen kannatuslauluja. Studioisäntänä tuttuun tapaan museoukko Jari Kinnunen. Jakso 28 sisältää mm.: 00:00:00 – 00:58:58 Intohimopalloilija Katriina ”Kassu” Saarinen - ”Mä oon tosi nopee” - Sveitsissä joukkueenjohtajan auto liikkui mystisesti - Kuntoutuminen Singaporen MM-kisoihin oli ihme - Millaisia muistoja Latvian MM-kisoista? - ”Joukkueen yhtenäisyys oli ihan käsittämätön” - ”Miks sanotaan, että naiset ovat vaikeita?” - ”Naiset voittavat MM-kultaa seuraavissa kisoissa” - Mikä olisi sinun dream team? - Miten näet naissalibandyn tulevaisuuden? - Miten näet naisurheilun tilanteen? - ”Asenteissa on tapahtunut selkeää kehitystä” - Urheilijat ovat esikuvia ja mielipidevaikuttajia - Onko padel uhka salibandylle tai tennikselle? - Onko peli jo liian fyysistä? - Suojalasipakko? 00:58:59 – 01:18:20 Jukeboxissa: Happeen kannatuslaulut: Petri Kauko & POJU - Ei ollut Tikkurilassa hirvipaistia tarjolla - Kaukon huikea ura ja seurauskollisuus - ”Sille tielle lähettiin ja siellä tiellä on pysytty” - Happeen kautta aikain ensimmäinen kannatuslaulu - Pojun salibandyura - Hutungin legendaariset yöturnaukset - Mikä on ”Hirvivaara” -kappaleen syntyhistoria? - ”Paska on jo housussa” - Heimo Hirvi feat. Tirehtööri - Happee S-W-A-G

Helsingin IFK:n ja suomalaisen jääkiekkoilun legendoihin kuuluva Ville Peltonen oli Lindgren & Sihvosen kaikkien aikojen kolmanneksi ensimmäinen vieras. Tuolloin, syksyllä 2014 takana oli viimeinen kausi pelaajana – ja edessä vuodet jääkiekkovalmentajana. Nyt Peltonen palaa, kuten palasi IFK:honkin, entistä kokeneempana. Ville Peltonen on sanonut valmistautuneensa valmentajuuteen jo 10 vuotta ennen peliuran loppumista, mutta millaista on Ville Peltosen valmentama jääkiekko? Miten ”vauhdista tykkäävän” päävalmentajan pelitapaan ovat vaikuttaneet hänet omat valmentajansa sekä aiemmat valmennuspestit mm. Leijonissa ja Sveitsissä? Entä kumpi on Peltoselle keskeisempi: pelaaja- vai peli-identiteetti? HIFK:ssa puhutaan myös paljon seuran arvoista, mutta miten Peltonen määrittelee helsinkiläisjoukkueen brändiin kuuluvan kovuuden 2020-luvulla? Väittelyissä Messin Ballon d'Or, Iivo Niskasen oikuttelu sekä nuorten liigakiekkoilijoiden kohtelu mediassa.

Roche perustettiin vuonna 1896 Baselissa, Sveitsissä. Millaista on tulevaisuuden terveydenhuolto? Entä miten lääketiede ja diagnostiikka ovat muuttuneet vuosien varrella? Rochen yksi prioriteetti on syöpätaudit – miten esimerkiksi genomiprofilointi vaikuttaa syövän hoitoon? Näistä asioista keskustellaan tämän kertaisessa erikoisjaksossa. Peter Nymanin vieraina studiossa ovat Roche Diagnostics Oy:n myynti-ja markkinointijohtaja Jaana Mantere ja Roche Oy:n lääketieteellinen johtaja Anssi Linnankivi. Lisäksi jaksossa kuullaan Roche Diagnostics Oy:n toimitusjohtajan Matheus Vieiran sekä Roche Diagnostics Sveitsin toimitusjohtajan Timo Niskasen haastattelut.

EVA:n toimituspäällikkö Sami Metelinen ja ekonomisti (VTM) Toni Vuorinen keskustelevat EU:n elvytyspaketin jälkeisestä tulevaisuudesta. Yksi jakson skenaario on perinteinen #neuvottelija-kanavalla usein esitetty oletus, että elvytyspaketti on yksiulotteinen portti EU:n liittovaltioon, jossa euroon tai valtiovelkojen uudelleenjärjestelyyn ei edes haluta tuoda vaihtoehtoja. Sami Metelinen analysoi toimivia federalistisia rakenteita mm. Sveitsissä. Toni Vuorinen tuo keskusteluun tulkinnan, jossa 750 miljardin euron elvytyspaketin rahoituksen turvaamiseksi luotu EU:n hallinnoima velka on koepallo, jolla toteutetaan turvallinen monetisaatio. Monetisaatiossa EKP ostaa osan tai koko velan taseeseensa, jonka jälkeen lainan ehdot muutetaan juoksuajaltaan ikuiseksi ja korkotasoksi asetetaan nolla. Tämä ehdotus nostaa EU-tasolle aiemmin kansalliselle tasolle Vesa Vihriälän ehdottaman rakenteen. Skenaarion radiaali tulkinta on että tämän jälkeen kansallinen ylivelkaantuminen estettäisiin ottamalla käyttöön kansalliset kaksoivaluutat ja euro voitaisin määritellä Sami Miettisen ECU-2 korivaluutaksi. Toni ei pidä liittovaltiota toteuttamiskelpoisena ilman euron uudistusta tai siitä luopumista. 00:00-01:38 Elpymisvälineen velan monetisointi EKP:n taseeseen. 1970-luvun vision EU:n liittovaltiorakenne, jossa EU on yhtä vahva talousalue kuin USA, sillä on yhtä vahva valuutta kuin dollari ja lopulta yhteinen turvallisuus. Miksi Tonin mielestä euron nykyrakenne olisi järjetön pohja EU:n liittovaltiolle 01:39-47:35 Sami Metelinen ja Toni Vuorinen keskustelevat eurosta, EU:sta sekä näiden jännitteestä toimivalan suhteen jäsenmaiden joukossa. Tästä ilmentymä on mm. Saksan Ultra Vires eli toimivallan ylittämisen haaste sen oman perustulakituomioistuimen ja EU:n välillä. #EU #euro #yritykset #yhteiskunta #ekonomistit #sijoittajat #myynti neuvottelija Instagramissa: https://www.instagram.com/neuvottelija Facebook - liity #neuvottelijat-ryhmään https://www.facebook.com/groups/neuvottelijat

Syntyvyys on pandemian aikana laskenut teollisuusmaissa. Miksi? Eikö yhteinen aika johtanutkaan vipinään vällyjen välissä? Poikkeuksen tekevät Suomi ja Sveitsi… MIKSI? Samaan aikaan sperman laatu heikkenee muovikemikaalien takia teollisuusmaissa. Ilmeisesti suomalaiset ovat todella riehaantuneet sänkykammareissaan.
 Suomessa etätyö on poikkeuksellisen suosittua, kun taas Sveitsissä ja Ruotsissa vain seitsemän prosenttia on etätöissä. Tämä sotkee syntyvyyspäättelyt, ellei sitten Sveitsissä käydä enemmän vieraissa, siinä työssäkäymisen lomassa.
 Vuoden 2030 vaaleissa peräti 40 äänestysikäisistä on yli 65-vuotiaista. Kun harmaat pantterit käyvät nuoria innokkaammin uurnilla, jopa puolet äänestäjistä on ikäihmisiä. Tämä ilmiö selittää myös brexit-äänestyksen tuloksen. Olisi pitänyt vedota siihen, että minkälaisen maailman he haluavat jättää omille lapsenlapsilleen. Jenkit lopettivat venäläis-saksalaisen Nordstream2-kaasuputken boikotin. Miksi? Öljyn hinta pysyy alempana, kun saksalaiset lämmittävät vesiään kaasulla eikä öljyllä. 
 Ihmisillä on teollisuusmaissa – myös Suomessa – korona-aikana kertynyt rahaa tileille melkoisia summia. Kohta kukkaronnyörimme aukeavat. Kun kaikki ryntäävät ostoksille, kasvava kysyntä nostaa hintoja, ja inflaatio johtaa korkojen nousuun. Aargh, huutavat asuntolainalliset. EU:n koronatuki tukee juuri väärään aikaan, aivan liian myöhään.

Ravipodin kolmas jakso! Tällä kertaa Ravipodin studioon on saapunut raviurheilun moniottelija, legendaarisen Kemppitallin Kimmo Kemppi. Mies oli perheineen reilut kuusi vuotta ulkomailla ensin Amerikassa ja sitten Sveitsissä. Nyt Kempin perhe palasi kuitenkin Suomeen ja uudet tuulet puhaltavat. Miten vuodet ulkomailla sujuivat ja mitä suunnitelmia hänellä ja Kemppitallilla on tulevien vuosien varalle? Satsataanko kasvatustoimintaa missä suhteessa Amerikkaan ja missä suhteessa Suomeen? Vai lähteekö Kemppi haastamaan maamme ohjastajamarkkinoiden huiput? Entä oma valmennustoiminta? Kuuntele niin tiedät! Hosted on Acast. See acast.com/privacy for more information.

Suunnistuksen EM-kilpailut Sveitsissä ovat ensimmäiset arvokilpailut pitkään aikaan. Mitä on kilpailuista odotettavissa ja minkälaisin ajatuksin suomalaiset urheilijat lähtevät kohti suorituksia. O-Studio pyysi neljältä kisamatkalaiselta lyhyet ääniviestit ajatuksistaan kohti Sveitsiä. EM-kilpailuita O-Studiossa spekuloimassa ja urheilijoiden ääniviestejä perkaamassa KP ja Aleksi.

Oopperalaulaja, bassobaritoni Sam Taskinen tekee uraa Keski-Euroopassa. Hän on juuri aloittanut sukupuolenkorjaus-prosessin Sveitsissä eikä halua peitellä itseään oopperassa vaan olla avoimesti sellainen kuin on. Baritoni, ääni- ja kehoterapeutti Demian Seesjärvi oli entisessä elämässään sopraano ja nainen. Hänellä on takanaan monivuotiset transfomaatio-prosessit jo kauan sitten. Kivuliaimpinakin vuosina laulaminen oli se mikä piti elossa. Psykoterapeutti Hedda Retu on työskennellyt transpotilaiden kanssa yli 25 vuotta. Hän painottaa, että jokainen transihminen on yksilö ja jokaisella on täysin omanlaiset ongelmat. Ohjaaja Vilppu Kiljunen kertoo näkemyksensä trans-laulajista ja trans-poliklinikan psykiatri Teemu Kärnä avaa ketkä pääsevät sukupuolenkorjaukseen ja keiltä se evätään. Ohjelman juontaa Vesa Kytöoja.

KalloCastin jaksossa numero 70 puidaan jälleen mielenkiintoisia salibandyasioita. Alkuun käydään läpi koronan vaikutuksia tämän hetken vaikutuksia muun muassa junioreiden harrastamiseen. Toisessa erässä jatketaan hiukan jälkihöyryillä viime viikon top-listojen osalta ja brandytyöryhmässä huudellaan tuuleen tuuttuun tapaan. KalloCastin isäntinä toimivat Pääkallo.fi:n Joel Siltanen ja Toni "Ylijohtava" Lötjönen. Teknisenä tuottajana ja kommentaattorina toimii Reeo Tiiainen. Löydät sen Acastista, Spotifysta ja Itunesista. Jakson sisältö: 1. Erä: Ajankohtaisia aiheita 00.00-25.19 Lisenssimäärät laskussa korona-aikana - Mitä voidaan tehdä? Junioreiden "kotiintelkeäminen" puhuttaa - Mitä tämä tarkoittaa? - Miltä kauden jatkuminen näyttää tällä hetkellä? Sveitsissä ainoastaan NLA-jatkuu NAFL - Pelaajauutisia? 2. erä: Liigakatsaus ja jälkipuintia top-listoista 25.20-1.10.56 Vuosikymmenten parhaiden jälkikeskustelut - Mikä listoissa puhutti? Liigakatselmus - Huomioita viime viikon peleistä? - Peter Kotilainen ja Happee laittoi ennätykset uusiksi - Miksi OLS:n johto ei kestänyt Classicia vastaan? - Onko Valte Karvonen liigan top5-sentteri? - Kurinpito ja kovat otteet puhuttavat jälleen 3. Erä: Brandytyöryhmä 1.10.57-1.27.19 - F-liiga oli välillä ainoa palloilun pääsarja mitä pelattiin. Miten tilaisuus hyödynnettiin? - Vikon posi ja nega - Viikon ottelunostot

Jari Kinnusen #Nostalgiapaloja-podcastissa on vuorossa historian toinen jakso. Podcastia julkaistaan osana Salibandymuseon toimintaa. Ennen vuotta 1995 Suomi ja Ruotsi olivat kohdanneet miesten maaotteluissa kaikkiaan 20 kertaa. Noista peleistä Ruotsi oli poistunut 18 kertaa voittajana, Suomi ainoastaan kahdesti. Juuri kukaan ulkopuolinen ei uskonut Suomen mahdollisuuksiin järjestyksessään toisissa Euroopan mestaruuskisoissa, jotka pelattiin Sveitsissä 1995. Kaikkien ennakko-odotusten vastaisesti kuitenkin Suomi kukisti EM-finaalissa Ruotsin rangaistuslaukauskisan jälkeen ja juhli yllätyksellistä suorastaan sensaatiomaista Suomen ensimmäistä arvokisakultaa. Tuota unohtumatonta Suomen kultaista kevättä museo-ukko Jari Kinnusen kanssa muistelee EM-kultajoukkueen valmentajakaksikko Antti Ruokonen ja Kalle Punto. Toisen jakson jälkipelit nostalgisoidaan tuon EM-kultajoukkueen pelaajien Janne Tähkän sekä Juha ja Petri Kettusen kanssa. Jakso 2 –”Nevö foget EM-95 – Suomen ensimmäinen arvokisakulta” 00:00 – 50:25 ”EM94 kisoissa Ruotsi voitettiin väärään paikkaan” Kisaprojektin startti: Sveitsiltä kuokkaan ja Ruotsilta turpaan Joensuun mafia Kenraaliharjoitus: Helsinki All Starsilta pataan Tolppa sisään, tolppa ulos… JOUKKUE, ei lauma yksilöitä Legendaariset pukukoppibileet Minne katosi finaalin ottelupöytäkirja? Swissair juhlii Suomen EM-kultaa Ilman järkeä ei voi voittaa, mutta ilman tahtoa sitä ei ole järkeä edes yrittää Ruotsin lippu puolitangossa ja litran Karhu ”Maajoukkuevalmentajan homma on äärettömän helppoa” 50:49 – 1:12:20 Jälkipelit: Hallitsevat Euroopanmestarit 50:49 – 1:01:04 Janne Tähkä: Kaukishokkarit naulaan ja salibandyn maajoukkueeseen ”Ota ilo irti hetkestä” ”Päälle jäi vain pelishortsit” Mystinen vedonlyönti päävalmentaja Ruokosen kanssa 1:01:04 -1:12:20 Juha ja Petri Kettunen: ”Perkele, nytkö se tapahtui?” ”Ruotsalaiset on sittenkin voitettavissa” Pukukoppibileet: ”karu meininki” ”Parasta mitä kansainväliselle salibandylle on tapahtunut”

Onko maahanmuutto ratkaisu väestön vanhenemisen haasteisiin? Vieraana keskuskauppakamarin pääekonomisti Mauri Kotamäki. Suomen väestö ikääntyy ja syntyvyys laskee. Maahanmuutolla voidaan paikata Suomen heikentyvää huoltosuhdetta, Kotamäki kertoo. Kotamäen mukaan Suomeen pitäisi houkutella lisää erityisesti työntekijöitä ja opiskelijoita ulkomailta. Hänen mielestään pitäisi pohtia konkreettisia lukuja tavoitteiksi. Esimerkiksi noin 30 000 maahanmuuttajaa vuodessa voisi olla Suomen tavoite. Mutta syrjäytääkö maahanmuutto kantaväestön työllisyyttä tai polkeeko maahanmuutto kantaväestön palkkoja? Tästä ei Kotamäen mukaan ole näyttöä. Miksi Suomeen tulee vähemmän maahanmuuttajia kuin esimerkiksi Ruotsiin, Norjaan tai Tanskaan? Vuonna 2018 Suomen väestöstä seitsemän prosenttia väestöstä oli syntynyt ulkomailla. Esimerkiksi Tanskassa vastaava luku oli noin 10, Norjassa 15, Ruotsissa 18 ja Sveitsissä 30 prosenttia. Millä keinoilla Suomi voisi houkutella osaajia? Toimittajana on Linda Pelkonen.

Noora Karjalainen is bäk! Noora kävi hieman haistelemassa tuulia Sveitsissä, mutta joutui palaamaan takaisin kotimaahan koronan takia. Neiti on taas tuttuun tapaan täydessä vauhdissa, joten käy kuuntelemassa kuulumiset tästä.

Viipurissa syntynyt Anneli Rauhala-Wentz on laulanut liediä ja oopperaa menestyksekkäästi Suomessa, Saksassa ja Sveitsissä. Savonlinnan oopperajuhlilla hän näytteli Salomen pääroolin. Musiikin kuunteleminen, pianon soittaminen ja laulaminen tuovat 91-vuotiaalle Rauhala-Wentzille joka päivä iloa. Eloisa musiikkilahjakkuus oli vain 10-vuotias koululainen, kun talvisota syttyi. Vaikka sota muutti aivan kaiken, antoi musiikki laulunsiivet elämään. Ohjelman on toimittanut Rita Trötschkes.

Ilmastonmuutos nousi keskeiseksi asiaksi Maailman Talousfoorumin kokouksessa Sveitsissä vuoden jälkeen jolloin maailma sai taas kokea poikeuksellista kuumuutta, hallitsemattomia maastopaloja ja jääpeitteiden sulamista.

Erityisesti naissalibandyyn erikoistunut Ilmaveivi-podcast palaa sopivasti eetteriin naisten MM-kisojen aikaan. Feliks Heikkisen vieraana on Suomen naisten päävalmentaja Lasse Kurronen Neuchatelissa. Kurronen kertoo podcastissa oman näkemyksensä Suomen tähän mennessä esittämistä suorituksista. Kurronen myös pohtii tulevia haasteita välierien suhteen. Noin 17 minuuttia kestävä haastattelu on nauhoitettu Sveitsissä, joten äänenlaatu ei ole ihan priimaluokkaa. Löydät podcastin myös Itunesista, Acastista ja Spotifysta.

26-vuotias pika-aituri Elmo Lakka on höylännyt puoli sekuntia omasta ennätyksestään viimeisen viiden vuoden aikana. Kesällä 2019 kellot pysähtyivät Sveitsissä aikaan 13,49, joka on Suomen kaikkien aikojen kolmanneksi paras aika 110 metrin aidoissa. Edellä ovat enää Lakan oma valmentaja Antti Haapakoski (13,42) sekä Arto Bryggaren Los Angelesin olympialaisissa 1984 juoksema Suomen ennätys 13,35. Mitä vaatii yhden sadasosan tai yhden kymmenyksen pudottaminen omasta ennätysajasta? Millaiset ovat pika-aiturin ihanteelliset fyysiset ominaisuudet ja kuinka lähellä 183-senttinen ja 79-kiloinen Lakka niitä on? Millainen vaikutus kotikasvatuksella ja Elmo Lakan äidillä on ollut poikansa huippu-urheilu-uraan? Entä miltä tuntuu olla kahdessa päivässä 14 tuntia urheiluhierojan käsittelyssä lonkkia avaamassa? Väittelyissä Veikkausliigan europleijarit, Jortikan TPS-kritiikki ja Olympiakomitean Tokio-tavoitteet.

Konservatiivisessa Sveitsissä on nähty tänä kesänä naisten esiinmarssi. Lokakuun parlamenttivaaleissa on ehdolla ennätysmäärä naisia, jotka vaativat muutosta perhe- ja työelämään. Sveitsissä hyväksyttiinkin äskettäin ensimmäistä kertaa miesten oikeus isyyslomaan. Ohjelmassa pohditaan sukupuolten tasa-arvon tilaa laajemminkin Euroopassa. Toimittajina ovat Suvi Turtiainen ja Sari Taussi. Äänitarkkailija on Laura Koso. Kuva: Martial Tezzini / EPA

Ilmaston lämpeneminen näkyy Sveitsissä Alppien jäätikköjen kutistumisena. Jäätiköiden sulamisvesien kasvaessa, on Sveitsissä on päätetty sopeutua ilmastonmuutokseen lisäämällä vesivoiman käyttöä sähköntuotannossa. Sveitsiläistä vesivoimaa käytetään jo Euroopan mitassa sähkönkulutushuippujen tasaamiseen. Uuden Moniääninen Eurooppa-ohjelman on Lausannessa toimittanut Visa Noronen. Sarjan tuottaja on Jorma Mattila. Lukija: Meri Koivisto Kuvassa: Ympäristöpäällikkö Chrystelle Gabbud, Sähköyhtiö Alpiq, Lausanne. Kuva: Visa Noronen

Vilma Alina on lahjakas muusikko, joka sai levytyssopparin ihmeellisten sattumusten kautta. Tarinaan liittyy luvaton bileilta Sveitsissä, mokatut pääsykokeet ja Anssi Kela. Kaiken tämän jälkeen alkoi musiikin kova työstäminen, jossa nuoren taitelijan piti tottua tiukkaan palautteeseen.

Millaisia tarinoita tarttui mukaan Sveitsistä? Miksi Viki suuttuu pyyhkeestä? Saako karaokeravintolasta oikeasti aamupuuroa?

Ranskaa puhutaan tietenkin ennen kaikkea Ranskassa, mutta myös Belgiassa, Sveitsissä, Kanadassa ja monessa Afrikan maassa. Ranska on myös muunmuassa diplomatian, muodin ja keittotaidon kieli. Emeritusprofessori Juhani Härmä kertoo, miten ja milloin gallien ja frankkien puhumat kielet sekoittuivat latinaan ja syntyi ranskan kieli. Kuva: EPA-EFE/Ian Langsdon

KalloCastin seitsemännessä jaksossa keskustellaan 1.-9.12. Prahassa pelattavista salibandyn miesten MM-kisoista. Ennakossa pyritään käymään läpi informaatiota myös muistakin joukkueista kuin perinteisistä kärkijoukkueista Suomesta, Ruotsista, Tshekistä ja Sveitsissä. Ohjelman tueksi on haastateltu kolmea suomalaista MM-joukkueen valmentajaa. Podcastin isäntinä toimivat Pääkallo.fi:n Joel Siltanen ja Toni "Ylijohtava" Lötjönen. Keskustelu on nauhoitettu Gamesaverin tiloissa, ja voit kuunnella sen Soundcloudin lisäksi iTunesista ja Acastista. Viimeiset sanat lämpöleireistä: 00.00-04.55 Alkuinfo: 04.55-12.40 Lohkoennakot: 12.41-1.09.15 Yleistä MM-kisoista: 1.09.16-1.31.41 Tietovisa: 1.31.42-1.39.02

22-vuotias esteratsastaja Emma Tallberg kilpailee viikonloppuna kansainvälisissä 140- ja 150-luokissa Helsinki International Horse Show'ssa. Tallberg vietti lukion jälkeen vuoden Sveitsissä yhdessä Suomen kirkkaimman ratsastajatähden Anna-Julia Kontion kanssa. Kontio on sittemmin valmentanut Tallbergia – joka ei tällä hetkellä tavoittele maailman esteratsastuskärkeä, vaan opiskelee Helsingissä luokanopettajaksi. Millainen on ihmisen ja kilpakumppanina toimivan luontokappaleen välinen suhde vaativassa lajissa? Miltä tuntuu ylittää puolentoista metrin korkuisia esteitä hevosen selässä? Ratsastuksessa miehet ja naiset kilpailevat samoissa sarjoissa, mutta voiko sukupuolesta olla lajissa etua? Entä voiko köyhemmistäkin oloista ponnistaa huippuratsastajaksi?

Ferrari ilmoitti tällä viikolla vaihtavansa kuluvan kauden päätteeksi 38-vuotiaan kuskinsa Kimi Räikkösen 20-vuotiaaseen Charles Leclerciin. Räikkönen puolestaan palaa kahden vuoden sopimuksella Sauber-talliin, jonka palveluksessa aloitti F1-uransa 2001. Miten Kimi Räikkösestä tuli yksi 2000-luvun menestyneimmistä suomalaisista urheilijoista, maailmanmestari ja F1-sirkuksen rakastettu outolintu? Miksi pian nelikymppinen Sveitsissä asuva perheenisä haluaa edelleen kuskata kolmeasataa kulkevaa kilpa-autoa? Ja minkä takia Finlandia-palkittu romaanikirjailija halusi kirjoittaa yhdestä maailman vähäpuheisimmista urheilijoista? Vieraana Tuntematon Kimi Räikkönen -kirjan elokuussa julkaissut kirjailija Kari Hotakainen.

005: Aaro Keipi ja 500 000 tykkäyksen viraalikuva V-P Kangas keskustelee Inspired Podcastissa huippukuvaajien kanssa unelmista, tarinoista, inspiraatiosta, päämääristä ja tietenkin huikeista kuvista. Tässä viidennessä jaksossa keskustelen valokuvaaja Aaro Keipin kanssa siitä, miltä se tuntui ja mitä tapahtui, kun hänen kuvastaan tuli kansainvälinen viraalihitti, jonka ovat nähneet miljoonat ihmiset ympäri maailman. "Muuttaako viraalikuva elämän ja bisneksen suunnan" – sen kuulet tässä podcast-jaksossa. Aaro on syntynyt ja kasvanut Yhdysvalloissa ja asunut Yhdysvaltojen lisäksi mm. Suomessa ja Sveitsissä. Hän on tehnyt kuvauskeikkoja ympäri maailman. Täältä voit lukea Aaron oman blogipostauksen siitä, mitä hän on oppinut viraalikuvansa kautta (englanniksi): http://www.aarokeipi.com/viral-wedding-photo/ Alla näet Aaron ottaman ja tässä jaksossa mainitun viraalikuvan, jonka ovat nähneet jo miljoonat ihmiset ja joka keräsi noin 500 000 tykkäystä ja jakoa Facebookin kautta. P.S. Muista tilata podcast sähköpostiisi, niin osallistut arvontaan. :) Tarkemmat tiedot löydät kuvan alta. Alla olevasta videosta näet miten Aaro on käsitellyt viraalihittikuvansa Seuraa Aaro Keipiä website I | website II | facebook | instagram Tilaa Inspired Podcast sähköpostiisi Tilaamalla saat uusimmat Podcast jaksot suoraan sähköpostiisi. Tämän lisäksi saat V-P Kankaan ilmaisia valokuvaus opetuksia ja vinkkejä. Huippu juttu! Saat minulta sähköpostia muutaman minuutin kuluessa. Tarkista roskapostisi tarvittaessa. There was an error submitting your subscription. Please try again. Paras sähköpostiosoitteesi Tilaa Tietosi ovat turvassa. Voit perua tilauksen milloin tahansa. Powered by ConvertKit /* Layout */ .ck_form.ck_minimal { /* divider image */ background: #f9f9f9; font-family: 'Helvetica Neue', Helvetica, Arial, Verdana, sans-serif; line-height: 1.5em; overflow: hidden; color: #666; font-size: 16px; border: solid 1px #d1d1d1; -webkit-box-shadow: none; -moz-box-shadow: none; box-shadow: none; clear: both; margin: 20px 0px; text-align: center; } .ck_form.ck_minimal h3.ck_form_title { text-align: center; margin: 0px 0px 10px; font-size: 28px; } .ck_form.ck_minimal h4 { text-align: center; font-family: 'Open Sans', Helvetica, Arial, sans-serif; text-transform: uppercase; font-size: 18px; font-weight: normal; padding-top: 0px; margin-top: 0px; } .ck_form.ck_minimal p { padding: 0px; } .ck_form, .ck_form * { -webkit-box-sizing: border-box; -moz-box-sizing: border-box; box-sizing: border-box; } .ck_form.ck_minimal .ck_form_fields { width: 100%; float: left; padding: 5%; } /* Form fields */ .ck_errorArea { display: none; /* temporary */ } #ck_success_msg { padding: 10px 10px 0px; border: solid 1px #ddd; background: #eee; } .ck_form.ck_minimal input[type="text"], .ck_form.ck_minimal input[type="email"] { font-size: 18px; padding: 10px 8px; width: 68%; border: 1px solid #d6d6d6; /* stroke */ -moz-border-radius: 3px; -webkit-border-radius: 3px; border-radius: 3px; /* border radius */ background-color: #fff; /* layer fill content */ margin-bottom: 5px; height: auto; float: left; margin: 0px; margin-right: 2%; height: 42px; } .ck_form input[type="text"]:focus, .ck_form input[type="email"]:focus { outline: none; border-color: #aaa; } .ck_form.ck_minimal .ck_subscribe_button { width: 100%; color: #fff; margin: 0px; padding: 11px 0px; font-size: 18px; background: #0d6db8; -moz-border-radius: 3px;

Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra valittiin hiljattain maailman johtavaksi julkisen sektorin kiertotaloustoimijaksi The Circulars Awards -kilpailussa Maailman talousfoorumin yhteydessä Davosissa, Sveitsissä. Mitä se kiertotalous on ja miten se tulee muuttamaan meidän kaikkien elämäämme? Mikä maksaa? –ohjelman vieraina projektijohtaja Kari Herlevi ja johtava asiantuntija Nani Pajunen Sitrasta.

Aino tapasi kyproslaisen diplomaattimiehensä Helsingissä, kun opinnot olivat vielä kesken. - Mä nappasin hänet sieltä, ettei kukaan muu ehdi, Aino nauraa puhelimen päässä Sveitsissä. Kansainvälinen elämä miehen rinnalla on osoittautunut kaikkea muuta kuin tylsäksi: nykyään nelihenkinen perhe muuttaa 1-4 vuoden välein maasta toiseen. Lähtölaskenta on taas alkanut: kesällä on edessä muutto, nyt Sveitsistä Kyprokselle. Muuton häilyminen kiikarissa näkyy myös arjessa. - En jaksa enää tavata ihmisiä täällä, keskityn suunnittelemaan jo tulevaa, Aino kertoo sitten. Erityisesti lasten syntymän jälkeen muuttaminen on muuttunut stressaavaksi, sillä käytännön asioiden on oltava jo uuteen maahan saavuttaessa kunnossa. - Mä tiedän kyllä kokemuksesta, että kyllä se rauha löytyy sitten taas, Aino tuumaa.

Podcastin toinen kausi alkaa pitkällä rumpali-jaksolla - jakson vieraana Roope Siven The Chantista. Puhutaan mm. jaetun Tikkurilan treenikämppämme- sekä Roopen bändihistoriasta, josta jatketaan rumpujen soiton analysoimiseen ja sen rooliin bändeissämme. Roope asuu Zürichissä Sveitsissä ja puhutaan myös paljon vieraassa maassa expattina asumisesta. Hyvä hengaus. Nauhoitettu heinäkuussa 2016 Silkkisalilla. The Chant - Minotaur

Jalkapallon Euroopan-mestaruuskisat ovat täällä taas. Jalkapallosta ja jalkapalloa puhutaan alkaneen kuukauden aikana lähes kaikkialla. Selostajat sauhuavat sanavarastot hehkuen, valmentajat huutavat kentän laidalla ja maalivahdit komentelevat puolustuslinjaa kasvot punaisena. Kuuluisimpia jalkapallon suurkisojen keskusteluja käytiin kentällä tasan kymmenen vuotta sitten Saksassa jalkapallon maailmanmestaruuskisojen loppuottelussa Ranska–Italia. Italian puolustaja Marco Materazzi ajautui nokkapokkaan Ranskan hyökkääjä Zinédine Zidanen kanssa pelin jatkoajalla. Materazzi näytti sanovan jotain Zidanelle, joka noin 700 miljoonan televisiokatsojan tyrmistykseksi pukkasi italialaispakkia otsallaan rintaan niin, että tämä kaatui. Zidane sai puskusta punaisen kortin, reilut sakot ja kolmen ottelun pelikiellon. Materazzi sai myös sakkoja ja kahden ottelun pelikiellon. Mitä Materazzi sitten sanoi Zidanelle? Lehdistö revitteli aiheesta otsikoita ja huulilta lukijoita palkattiin selvittämään asiaa tv-kuvasta. Teoriat vaihtelivat Zidanen äidin kunnian loukkaamisesta syytöksiin terrorismista. Vuonna 2014 Materazzi kertoi, että keskustelu liittyi hiukan aiemmin tapahtuneeseen keskitystilanteeseen. Zidane oli hypännyt pukkaamaan palloa, joten puolustaja Materazzi oli hypännyt myös ja tilanteessa hiukan ”halannut” ranskalaista. Zidane oli tulistunut aiheesta ja alkanut hokea italialaispakille, että ”jos haluat paitani noin innokkaasti, saat sen pelin jälkeen”. Lopulta jatkoajalla Materazzi oli päätynyt vastaamaan asia yhä jankanneelle Zidanelle, että ”en halua paitaasi, mieluummin otan sisaresi”. Tähän katkesi uransa viimeistä edustusottelua pelanneen Zidanen pinna. Mitä jalkapallon pelaajat huipputasolla puhuvat kentällä? Kuuntelevatko he valmentajan ohjeita toiselta puolelta kenttää? Nalkuttavatko he toisilleen? Jalkapalloammattilainen Hannu Tihinen on voittanut mestaruuksia keskuspuolustajana Suomessa, Norjassa, Belgiassa ja Sveitsissä, minkä lisäksi hän on pelannut myös Englannissa West Ham Unitedissa. Suomen maajoukkueessa Tihinen pelasi 76 ottelua. Tällä hetkellä hän toimii Suomen Palloliiton pelaajakehityspäällikkönä ja Suomen Olympiakomitean hallituksen jäsenenä. Annetaan hänen kertoa. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Kaisa Kumpula.

Inkvisition julmat kidutusvälineet, noitaroviot ja tieteellisten kirjojen polttaminen huppupäisten hirviöiden toimesta ovat erottamaton osa länsimaista mielenmaisemaa. Meillä on mielikuva, kiitos valistusfilosofien, että keskiajalla noitia poltettiin kuin koksia. Kun historian roskatynnyriä kaivaa oikein urakalla sieltä löytyy, että inkvisition aikana 1200-1600 luvuilla mm. Espanjan jokaisessa vähänkin suuremassa kylässä poltettiin ihmisiä viikoittain. Koko Euroopassa inkvisition uhriluku historiankirjoituksissa ja nettikirjoituksissa vaihtelee 300 000 - 9 000 000 välillä. Teloitusten lisäksi inkvisitio harjoitti myös kidutusta. Strappado oli yleistä. Strappadossa tutkittava ripustettiin köyden avulla käsistään kattoon. Kun köysi kulki katossa olevan pyörän kautta alas, voitiin tutkittava vetää ilmaan ja pudottaa alas siten, ettei tämä kuitenkaan vastannut lattiaan. Jos köysi kiinnitettiin selän takana yhteen sidottuihin käsiin, aiheutti pudotus lapojen erittäin tuskallisen sijoiltaan menon. Henkilö saatettiin myös sitoa pöytään, jossa terävä heiluri vähitellen viilteli uhria. Oliko inkvisitio tosiasiallisesti sellainen verenhimoinen murhamiesjoukko, kuin mitä valistusfilosofit antavat ymmärtää? Vai oliko totuus sittenkin paljon lähempänä Monty Pythonin sketsiä, jossa inkvisiittorit istuttavat mummon pehmeään lepotuoliin ja tarjoavat hänelle kahvia? Vasta avattujen arkistojen mukaan raaimpaa inkvisitiota harjoittavassa Espanjassa teloitettiin 200 vuoden aikana 826 henkilöä. Muualla uhriluvut olivat huomattavasti pienemmät. No hyvä stoori on aina parempi kuin kuiva todellisuus. Erehdysekspertti Raimo Tyykiluodon vieraana on dogmatiikan yliopistolehtori Olli-Pekka Vainio Helsingin yliopistosta. Kuva: Osa sveitsiläisen Johann Jakob Wickin kolmen noidan polttamista Badenissa, Sveitsissä vuonna 1585 kuvaavasta maalauksesta.

Perjantaiaamun aiheita: - Kerjäläisistä on viime vuosina tullut osa monen paikkakunnan katukuvaa. Toisin kuin monet luulevat, ei tienestit ole hääppöiset, kertoo Tukholmassa kerjäläisten parissa työskentelevä Arto Moksunen. Suomesta tulleet risteilymatkustajat sanovat, etteivät anna rahaa kerjäläiselle. - Tukholmalainen Pertti Koistinen halusi nähdä kerjäämisen taustan. Hän matkusti työapaikkansa Tukholman sosiaalipalvelun kautta Romaniaan. Pertti on Aamun vieras. - Ruotsissa ja Suomessa keskustellaan perustulosta, eli medborgarlönistä, ja Sveitsissä se on jo kansanäänestyksessä. Sisuradion kolumnisti Iris Honkala kannattaa ideaa, ja kolumnissaan hän toivoo sen pelastavan maamme työttömyydeltä. Aamun juontaa Jorma Ikäheimo.

Kun tarkastelemme hyvinvointivaltiota, huomio kiinnittyy useimmiten 1800-luvun lopun teollistumiseen tai hyvinvointiteorioihin Iso-Britanniassa toisen maailmansodan jälkeen. Tutkija Jyri Liukolla on kuiitenkin vaihtoehtoinen tulkinta asiasta: vakuutukset. Jo 1300-luvulla laivamatkoja vakuutettiin onnettomuuksien varalta, ja esimerkiksi Sveitsissä ihmiset vakuuttivat toinen toisiaan lumivyöryjen varalta. Varsinaiset sosiaaliset vakuutukset seurasivat kuitenkin perässä. Jyri Liukon tutkimusote nostaa monta mielenkiintoista asiaa esiin - solidaarisuuden, yhteisöllisyyden, yksilön oman vastuun ja niin edelleen.