Podcasts about harvardin

Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin otteet ensimmäisen kahden kuukauden aikana saavat jopa Puolan ja Unkarin oikeusvaltio-ongelmat kalpenemaan, väittää Harvardin professori Steven Levitsky Yhdysvaltain poliittisesta tilanteesta Trumpin toimien keskellä. Onko Trumpin hallinto laukaissut Yhdysvalloissa perustuslaillisen kriisin, jossa maan poliittiset perustukset järisevät pohjia myöten? Onko maalla edessä Unkaria vakavampi oikeusvaltiokriisi? Mitä Euroopassa pitäisi ajatella presidentistä, jonka hallinto vaikuttaa tuoreen Signal-skandaalin perusteella ajattelevan, että Eurooppa on luuseri, jota suuri ja mahtava Yhdysvallat jostain syystä suojelee. Vieraina ovat Yhdysvaltain idea -teoksen kirjoittaja, emeritusprofessori Markku Henriksson sekä Pohjois-Amerikan tutkimuksen vanhempi yliopistonlehtori Rani-Henrik Andersson Helsingin yliopistosta. Toimittajana on Tapio Pajunen.

Tällä historiallisella päivämäärällä Harvardin yliopisto sai nimensä, Moskovan rauhansopimus astui voimaan sekä Disneyn rakastettu piirroshahmo Aku Ankka munittiin.

Mitä tapahtuu, kun suomalainen juristi astuu Euroopan unionin tuomioistuimen tai Harvardin ovista sisään? Tässä jaksossa Krogeruksen Senior Associate Iiris Rantanen ja keväällä osakkaaksi kutsuttu Antti Luhtala kertovat, miten kansainväliset kokemukset ovat vaikuttaneet heidän uraansa ja antaneet uusia näkökulmia omaan osaamisensa kehittämiseen Suomessa. Iiris ja Antti avaavat, miten ulkomailta saadut opit ovat rikastuttaneet heidän ammattitaitoaan ja kehittäneet heidän työskentelytapojaan. Kansainväliset ympäristöt ovat tarjonneet uusia mahdollisuuksia kasvaa ja asettaa rimaa korkeammalle – mutta mitä "Dream Big" tarkoittaa heidän kohdallaan? - Kuuntele jakso ja ota selvää!

Millaisia neuvottelutaitoja esihenkilöt tai työntekijät tarvitsevat palkkaan ja palkitsemiseen liittyvissä neuvotteluissa? Mitä eri osapuolten näissä neuvotteluissa olisi hyvä huomioida? Teemasta Sini Jämsénin kanssa keskustelee juristi ja ammattineuvottelija Lottaliina Pokkinen, joka on opiskellut neuvottelutaitoja muun muassa Harvardin yliopistossa.

Tässä jaksossa käyn läpi unen priorisointia, määrää ja laatua Harvardin professori Steven Lockleyn kanssa. Steven on neurotieteilijä joka on erikoistunut sisäisen kellon tutkimiseen ja unen fysiologiaan. Steven on lisäksi tieteellisenä asiantuntijana timeshifter aplikaatiossa joka on tieteeseen pohjautuva aplikaatio aikaerorasituksen sekä vuorotyön haittojen hallitsemiseen. Käyn läpi Stevenin suosituksia unen määrän, laadun ja priorisoinnin suhteen, sekä käsittelen myös puettavien laitteiden ja uskomusten roolia unen suhteen. Varoitus! Älä kuuntele mikäli olet samanlainen kuin minä ja tykkäät juoda useamman kahvikupin päivässä :D

Suomensomalialainen Fadumo Dayib on yksi maailman tunnetuimmista afrikkalaistaustaisista poliitikoista. Hän haluaa parantaa naisten asemaa niin Suomessa, Somaliassa kuin muuallakin maailmassa ja haaveilee nousevansa jonakin päivänä Somalian presidentiksi. Fadumo Dayib tuli Suomeen 19-vuotiaana pakolaisena sisällissodan runtelemasta Somaliasta vuonna 1991. Hän ei lapsena saanut käydä koulua ja oppi lukemaan vasta 14-vuotiaana.Suomeen tultuaan Fadumo Dayib opiskeli ensin lähihoitajaksi ja sairaanhoitajaksi ja on sen jälkeen tehnyt kaksi maisterintutkintoa Suomessa ja yhden Harvardin yliopistossa. Parhaillaan Dayib tekee väitöskirjaa ja työskentelee Helsingin yliopistossa.Fadumo Dayib on yksi maailman tunnetuimmista afrikkalaisista naispoliitikoista. Hän on ollut ehdokkaana Somalian presidentinvaaleissa 2010-luvulla ja uskoo yhä nousevansa kerran Somalian presidentiksi.Naisten terveydenhuoltoa useissa maissa kehittänyt Dayib tunnetaan myös silpomisen eli tyttöjen ympärileikkaamisen äänekkäänä vastustajana.Suomessa Dayib on puhunut maahanmuuttajataustaisten nuorten puolesta ja nostanut esiin syrjintää ja rasismia.Tärkein asia, jonka haluaisin muuttaa, on tyttöjen ja naisten koulutus, että kaikki voisivat saada koulutusta. Kun nainen on saavuttanut kaksi asiaa, koulutuksen ja taloudellisen emansipaation, hän on vapaa, Fadumo Dayib sanoo.

Rory ja Lorelai vierailevat viimein Harvard-alumnus Darrenin ja tämän hullunkurisen perheen luona. Perheen musta lammas (tai oikeastaan valkoinen pupu) Carol kyseenalaistaa Roryn Harvard-innotuksen aitouden, mutta Rorylle valkenee vain se, miten kiitollinen hän saa olla omasta äidistään. Dean tivaa Roryltä vastauksia siitä, miten heidän suhteelleen käy Harvardin tullen. Lanen bändinhaku tuottaa tulosta ja tapaamme viimein musiikkinörtti Dave Rygalskin! Kesken puuduttavimpien viittausten Anski ja Sanna intoutuvat kertomaan piristäviä anekdootteja mitä eriskummallisemmista kohtaamisistaan. Osioiden aikaleimat Kirkin kirjakauppa ja teatteri: 00:08:21 Luken kuppila: 01:08:02 IG: Gilmorettajat www.gilmorettajat.net Email: gilmorettajat@gmail.com Patreon: www.patreon.com/gilmorettajat Cover art: Kristófer Knutsen (IG: @kristoferknutsen_photography) Kirkin musiikki: https://www.purple-planet.com --- Send in a voice message: https://podcasters.spotify.com/pod/show/gilmorettajat/message

Kausi 7: Jakso 2 – George Parkman oli Bostonin seurapiireissä tunnettu liikemies ja lääkäri. Hän katosi vuonna 1849 käytyään perimässä velkojaan kollegaltaan Harvardin yliopistolla.Huomioithan, että podcast ei sovi lapsille tai herkille kuulijoille.www.murhananatomia.fimusiikki: Niko Korteniemialkuperäinen teema: anonyymi muusikkoLähteet:https://www.pbs.org/wgbh/americanexperience/features/murder-dr-george-parkman/https://www.pbs.org/wgbh/americanexperience/features/murder-dr-parkman/https://www.boston.com/news/history/2017/11/22/a-19th-century-murder-at-harvard-medical-school/https://www.bostonmagazine.com/news/2015/11/19/parkman-murder/https://www.pbs.org/wgbh/americanexperience/features/murder-parkman-family/ https://www.pbs.org/wgbh/americanexperience/features/murder-john-white-webster/https://www.pbs.org/wgbh/americanexperience/features/murder-ephraim-littlefield/https://www.rcseng.ac.uk/library-and-publications/library/blog/murder-in-the-medical-school/https://medstudenthandbook.hms.harvard.edu/history-harvard-medicineTrial of Professor John W. Webster for the murder of Doctor George Parkman: reported exclusively for the N.Y. daily globe: https://collections.nlm.nih.gov/ext/mhl/28511780R/PDF/28511780R.pdfhttps://en.wikipedia.org/wiki/Boston_Brahmin See acast.com/privacy for privacy and opt-out information.

”On lukuisia tapoja ymmärtää väärin niitä, jotka yrittävät keskustella ihmisen käyttäytymisen biologisesta perustasta", testosteronista kirjan julkaissut Carole Hooven sanoo.

Juristit ja päämiehet, investointipankkiirit, tilintarkastajat ja kaupalliset asiantuntija kaikki katsovat neuvotteluita eri tavalla. Hyvä juristi näkee sopimusneuvottelujen pakottamiskehikon muodostumisen rinnalla neuvottelun prosessina, jossa ihmisten ratkaisukeskeisyys on kriittistä. Dittmar & Indreniuksen Senior Partner Jan Ollila keskustelee Samin kanssa minkälaisia neuvottelurakenteita valmistellaan mm. Janin johtamassa The Helsinki Takeover Code -työryhmässä, miten eri yrityskauppojen rakenteet (kaksivaiheinen huutokauppa, yksinoikeudellinen sopiminen ym.) muokkaavat osapuolten käytöstä. Lisäksi Ollila pohtii yleistä valmistautumattomuuden ongelmaa ja kuinka sitä että lakimiesten koulutukseen ei sisälly neuvottelutaidon koulutusta voidaan lieventää työelämässä mm. Harvardin neuvottelutaidon kursseilla. Uuden neuvotteluvallan lainaus ”juristin tosimaailmasta” laajenee lopussa pohdintaan Esa Saariseen, WWF:ään, Amchamiin ja muihin Ollilan kiinnostuksen aiheisiin. 00:00-00:55 Neuvottelukoulutuksen puute juristikoulutuksessa, BATNA:n määritelmä, julkiset ostotarjoukset Suomessa, ihmismielen toimintaa ei ymmärretä 00:56-47:09 Jan Ollilla ja Sami Miettinen keskustevat neuvottelutaidoista, yrityskaupoista yksityisellä ja julkisella markkinalla, neuvottelutilanteiden ongelmista ja inhimmillisyydestä #neuvottelu #neuvottelijat #juridiikka #yritykset #sijoittajat Sami Miettinen Twitterissä: https://twitter.com/samimiettinen neuvottelija Instagramissa: https://www.instagram.com/neuvottelija Facebook - liity #neuvottelijat-ryhmään https://www.facebook.com/groups/neuvottelijat

Juho Lipsanen ei ole tavanomainen suomalainen yritysjohtaja ja hallituksen puheenjohtaja - hän on operatiivisella urallaan rapotoinut aina ulkomaalaisille - ruotsalaisille, norjalaisille, sveitsiläisille ym. ja tavannut Googlen perustajan Sergey Brinin. Sami haastattelee Juhoa useasta yrityksesta jotka ovat joko luoneet tai omaavat potentiaalin luoda yli miljardin euron verran arvoa aloitettuaan lähes tyhjästä. Näitä ovat Ilmatar Windopower, Coronari sekä Aico. Jaksossa Juho kirkastaa #neuvottelija -kanavalla laajasti puhutun energiapolitiikan turpeen osalta, oltuaan Vapon tai siis nykyisen Neovan hallituksen puheenjohtaja. Hän jakaa huomioita Sveitsin hallintomallin ja julkisen palvelun ylivertaisuudesta, ruotsalaisista neuvottelutaktiikoista kuten charmoffensiv, Harvardin strategiamalleista. Näitä kuvaavat lainaukset kuten "Big numbers, positive or negative, does not matter." "Harvardissa strategia on sarja päätöksiä, joissa on tavoitteet ja keinot" "What gets measured, gets done" "Pienempi voittaa suuremman" "Jäsenet pitää valita yläpään, ei alapään mukaan" Suomalaiset pystyvät rakentamaan miljardibisneksiä myös omassa omistuksessa, mutta paljon on opittavaa ulkomaalaisilta. Tässäkin tarinassa löytyy hetki, jossa rahaa ei löytynytkään kotimaasta, esim. instituutioiltamme ja pankeiltamme. Onneksi kansainvälinen pääomahuolto toimi. #yritykset #sijoittajat #neuvottelijat #yhteiskunta Sami Miettinen Twitterissä: https://twitter.com/samimiettinen neuvottelija Instagramissa: https://www.instagram.com/neuvottelija Facebook - liity #neuvottelijat-ryhmään https://www.facebook.com/groups/neuvottelijat

Jaksossa selviää, ketkä saivat opiskella yliopistossa 1900-luvun taitteen Yhdysvalloissa, minkälaiset aktiviteetit muokkasivat opiskelijoiden käsityksiä sukupuolesta, valkoisuudesta ja yhteiskunnallisesta asemasta sekä mihin ajatus sivistyksestä perustui. Yliopistot eivät olleet ainoastaan paikkoja, joissa on eri aikoina opiskeltu eri oppiaineita, vaan yliopistot ovat olleet myös paikkoja, joissa sivistytään kansakunnan vaatimusten mukaan. Mitkä nuo vaatimukset kenellekin olivat? Miten valkoisuus ja sukupuoli rakentuivat yliopistoissa? Minkälaiset aktiviteetit opiskelijoita kiinnostivat ja mihin ammatteihin naiset ja miehet valmistuivat Harvardin ja Radcliffen yliopistoista? Jakson vieraana aiheesta Pro gradu -tutkielmansa kirjoittanut FM Aino Kirjonen. Lue lisää jaksosta osoitteessa lottavuorio.com !Read more #16 Yliopistot ja valkoisuus 1900-luvun alun Yhdysvalloissa →

Psykologinen turvallisuus on kokemus siitä, että voi tuntea olonsa turvalliseksi yhteisössä jossa on. Työpaikalla se näkyy mm. vuorovaikutuksessa. Voit kysyä asioita tai tehdä ehdotuksia pelkäämättä, että tulet nolatuksi tai nöyryytetyksi. Tunnet, että mielipiteitäsi arvostetaan.Tässä Psykopodiaa-podcastin jaksossa keskustelemme psykologisesta turvallisuudesta Novetoksen työpsykologi, valmentaja Hanna Poskiparran kanssa.Hanna korostaa, että psykologinen turvallisuus vaatii rohkeutta. Psykologisesti turvallisessa työyhteisössä uskalletaan ottaa vuorovaikutukseen liittyviä riskejä. Ideoiden jakamiseen kannustetaan ja omia mielipiteitä ja ajatuksia uskalletaan tuoda esille. On myös lupa puhua virheistä ja epäonnistumisista. Keskustelukulttuuri on avointa. Psykologisesti turvallisessa työyhteisössä kunnioitetaan toisten osaamista, erilaisuutta ja suhtaudutaan työkavereihin myönteisesti.Psykologisesti turvattoman yhteisön voi tunnistaa mm. siitä, että keskustelukulttuuri ei ole avointa. Tietoa ei jaeta, eikä osoiteta arvostusta toisia kohtaan. Toisten auttaminen on vähäistä. Työyhteisön psykologista turvallisuutta voi kehittää. Se vaatii tilaa ja aikaa tulla kohdatuksi ja kuulluksi.Tässä jaksossa pohdimme vastauksia mm. seuraaviin kysymyksiin:- Mitä psykologinen turvallisuus tarkoittaa?- Mihin kaikkeen psykologinen turvallisuus vaikuttaa?- Miten psykologista turvallisuutta voi mitata?- Onko psykologisesti turvallinen työpaikka myös hyvä työpaikka?- Minkälaisissa töissä psykologinen turvallisuus on erityisen tärkeää?- Miten psykologista turvallisuutta voidaan vahvistaa?- Miten työntekijä tai johtaja voi vahvistaa psykologista turvallisuutta?Jakson linkit:Hanna Poskiparta Novetoksen sivuilla ja Hanna Poskiparta LinkedIn:ssa.Tietoa ja tutkimusta psykologisesta turvallisuudesta:- Työkalupaketti psykologisen turvallisuuden vahvistamiseen Hannan keskustelussa mainitsemilta Google re:Work -sivustolta: Tool: Foster psychological safety- Blogi-postaus psykologisesta turvallisuudesta re:Work sivuilla: The five keys to a successful Google team- Kirjallisuuskatsaus-artikkeli psykologisesta turvallisuudesta johtavalta aiheen tutkijalta, Harvardin professori Amy Edmondsonilta (open access): Edmondson, A. C., & Lei, Z. (2014). Psychological safety: The history, renaissance, and future of an interpersonal construct. Annual Review of Organizational Psychology and Organizational Behavavior, 1(1), 23-43. https://doi.org/10.1146/annurev-orgpsych-031413-091305Seuraa Psykopodiaa somessa:Facebookissa @PsykopodiaaInstragramissa @PsykopodiaaNina Lyytinen TwitterissaPsykopodiaa-podcastin verkkosivutPsykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut

Yhdysvaltoihin on tullut tähän mennessä arviolta jo lähes 350 tieteen Nobel-palkintoa eli eniten maailmassa. Yliopistorankingeissa kärkeen sijoittuvat toistuvasti amerikkalaiset huippuyliopistot Harvardin yliopisto, MIT, Stanfordin yliopisto, Yalen yliopisto ja Caltech. Amerikkalaisiin yliopistoihin on syntynyt vuosikymmenien aikana osaamisen perinne, joka ruokkii nyt itse itseään, siten että nobelistien laboratorioista putkahtelee ulos uusia nobelisteja. Hyvät työskentelyolosuhteet ja tutkimuslaitteet sekä innostunut ilmapiiri ja työkulttuuri suosivat luovaa tieteentekemistä. Yhdysvalloissa yliopistotutkimus on kiinteästi kytköksissä yritystoimintaan ja yliopistoista on putkahtanut ulos suuri joukko start-up -yrityksiä. Yhdysvallat on hyötynyt tieteessä maahanmuutosta, kun sinne on paettu sotia ja vainoja. Huippuyliopistot myös rekrytoivat aktiivisesti lahjakkaita opiskelijoita ympäri maapallon. Tieteen, teknologian ja modernin yhteiskunnan tutkimuksen professori Kalle Michelsen LUT-yliopistosta pohtii syitä, jotka ovat Yhdysvaltojen vahvan tieteen taustalla. Hän muistelee myös omaa väitöskirja-aikaansa Pennsylvanian yliopistossa, jossa muun muassa yhdessä tenttitilaisuudessa piti tenttiä peräti 600 kirjaa. Post doc –tutkija, geneetikko ja unitutkija Hanna Ollila puolestaan kertoo, millaista on työskennellä Stanfordin huippuyliopistossa. Ohjelman toimittaa Sisko Loikkanen. Kuva: Vapauden patsas Wikimedia Commons Ohjelma on osa Yle Radio 1:n Uuden maailman heinäkuuta.

Mikä on uusliberalismin suhde demokratiaan, kansallisvaltioon ja kansainvälisyyteen? Poliittinen talous -podcastissa analysoidaan uusliberalismia 1900-luvulla vahvistuneen demokratiakehityksen kautta: kun siirtomaaimperiumit purkautuivat ja demokratia vahvistui, oli liberaali järjestys suojattava massademokratian riskeiltä, kuten taloudelliselta protektionismilta ja talousnationalismilta. Uusliberaaleille vastaus ongelmaan piili kansainvälisyydessä: talous oli epäpolitisoitava ja siirrettävä kansallisen demokratian ulottumattomiin erilaisin kansainvälisin sopimuksin ja organisaatioin. Podcastin vieraana on Helsingin yliopiston väitöskirjatutkija Laura Nordström, joka analysoi mm. uusliberalismin suhdetta Euroopan unioniin ja kauppajärjestö WTO:hon. Keskustelussa haastetaan lisäksi käsitys siitä, että uusliberalismi olisi ensisijaisesti taloustieteeseen nojaava poliittinen ideologia. Mikä oli uusliberaalien vaikuttamisstrategia toisen maailmansodan jälkeen, kun globaalitaloudessa puhalsivat keynesiläiset suunnittelutalouden ja talousdemokratian tuulet? Entä miten rakentaa poliittinen legitimiteetti globaalille talousjärjestelmälle, joka pyrkii karttamaan demokraattista keskustelua? Voiko vastaus löytyä uusliberalismin liitosta kansallismielisen oikeistopopulismin kanssa? Keskustelun pohjana toimii Harvardin yliopiston tutkijan, historioitsija Quinn Slobodianin kirja "Globalists: The End of Empire and Birth of Neoliberalism", jonka Nordström on arvioinut Politiikka-lehdelle. Laura Nordström Twitterissä: https://twitter.com/LauraNord You & EU -hanke: https://twitter.com/LauraNord Nordströmin arvio Slobodianin kirjasta: https://journal.fi/politiikka/article/view/77703 Quinn Slobodian: Globalists: The End of Empire and Birth of Neoliberalism: http://www.hup.harvard.edu/catalog.php?isbn=9780674979529

Tässä jaksossa paneudutaan onnellisuuden reseptiin. Kerron 10 teesiä onnellisuudesta, jotka ovat inspiroineet itseäni eniten. Mitä onni tarkoittaa käytännössä sinulle? Elätkö ajankäytöllisesti arvojesi mukaisesti ? Mikä ylipäätään tekee meistä onnellisia ? Onko onni koskaan kestävää ? Millaisia tuloksia Harvardin 70-vuotinen onnellisuustutkimus toi mukanaan? Mitä tarkoittaa biokemiallinen onni? Lähteet: Yuval Noah Harari -Sapiens Sarasvuo Nobel Prize winner - Daniel Kahneman Harvard Studies / Ted Talk Viktor E Frankl - Ihmisyyden Rajalla Anthony Robbins

Aurinkokunnassamme vieraillut outo avaruuskappale Oumuamua on noussut jälleen otsikoihin. Harvardin yliopiston tutkijat, professori Abraham, Avi Loeb ja tutkijatohtori Shmuel Bialy kohahduttivat julkistamalla vastikään tutkimuksen, jossa he ehdottavat että kyse saattoi olla vieraan sivilisaation avaruusaluksesta. He ovat tehneet päättelynsä laskelmista, jotka on julkaistu arXivissa ja Astrophysical Journal Lettersissä. Päätelmä on kohahduttanut tutkijayhteisöä kautta maapallon. Useimmat heistä ovat tätä päätelmää vastaan, koska kyseisen kappaleen outo liikehdintä voidaan selittää myös luonnollisen kappaleen liikkeenä. Tiedeykkösessä pohditaan Oumuamuan mahdollista rakennetta ja liikkeitä aurinkokunnassa. Haastateltavana on Mikael Granvik, joka on Luulajan teknillisen yliopiston professori ja akatemiatutkija Helsingin yliopistossa. Mikael Granvikin mukaan tällaisia ulkoavaruuden kappaleita havaitaan tulevina vuosina yhä enemmän koska käytettävissä on entistäkin parempia havaintolaitteita. Mikael Granvikia haastattelee Sisko Loikkanen. PanStarrs -teleskooppi Havaijilla havaitsi Oumuamuan lokakuussa 2017. Sille annettiin havaijinkielinen nimi Oumuamua, joka tarkoittaa kaukaa avaruudesta tullutta vierasta. Oumuamua on ensimmäinen havainto ulkoavaruudesta aurinkuntaamme tulleesta kappaleesta. Kuva Oumuamua, taiteilijan näkemys/ESO M Kornmesser

Avokonttorin ensimmäisessä jaksossa käsittelemme tuloksen ja yrityskulttuurin välistä suhdetta. Vieraana on hallitusammattilainen, Suomen vaikutusvaltaisin päättäjänainen Sanna Suvanto-Harsaae. “Kaiken yrityksen tekemisen pitäisi näkyä tuloslaskelmassa, myös HR-työn”, Suvanto-Harsaae sanoo. Haastattelu alkaa kohdasta 11:58. Avokonttori on podcastina uusi, mutta työtilan ja yrityskulttuurin disruptoijana yli satavuotias. Lisäävätkö avokonttorit tuottavuutta, kuten tähän asti on uskottu? Päinvastoin, kertoo Harvardin yliopiston tuore tutkimus. https://www.inc.com/jessica-stillman/new-harvard-study-you-open-plan-office-is-making-your-team-less-collaborative.html Keskustelu alkaa kohdasta 0:57. Jakson lopuksi Ellun Kanojen hallituksen puheenjohtaja Kirsi Piha suosittelee kirjoja, jotka ovat viime aikoina inspiroineet. Kirjanurkan avaavat Robert Twiggeryn Micromastery ja Walter Isaacsonin Leondardo da Vinci -elämäkerta. Osio alkaa kohdasta 39:05. Linkit kirjoihin: https://www.amazon.co.uk/Micromastery-Little-Skills-Help-Happiness/dp/0241280044/ref=sr_1_1?s=books&ie=UTF8&qid=1536573498&sr=1-1&keywords=micromastery https://www.amazon.co.uk/Leonardo-Vinci-Walter-Isaacson/dp/1471166767/ref=sr_1_1?s=books&ie=UTF8&qid=1536573518&sr=1-1&keywords=da+vinci

Juuso Pekkinen keskustelee vieraansa kanssa genomitiedosta, sen keräämisestä, perimän tutkimisesta sekä genomitiedon hyödyntämisestä tulevaisuuden terveydenhuollossa. Vieraana ohjelmassa on professori Aarno Palotie. Palotie on Helsingin yliopiston siteeratuimpia alan tutkijoita. Palotie tekee yhteistyötä maailman johtavan genomi-instituutin, bostonilaisen Broad Institute of MIT and Harvardin kanssa. Lisäksi hän on Suomen molekyylilääketieteen instituutin sekä FinnGen-hankkeen tutkimusjohtaja. Hankkeen pyrkimyksenä on kerätä ja analysoida puolen miljoonan suomalaisen genomitieto. Kohtaamisia syvässä päässä. Juuso Pekkinen etsii suurempaa ymmärrystä ympäröivästä todellisuudesta. Hydraatiota intohimoiseen tiedonjanoon maanantaista keskiviikkoon kello kymmenestä yhteentoista.

Tässä jaksossa avaan Harvardin yliopiston tutkijoiden Robert Keganin ja Lisa Laheyn kehittämän 4-vaiheisen muutosprosessin. Useimmissa muutosohjelmissa - niin yksilöllisellä kuin organisaatiotasollakin - ongelmana on pinnallisuus. Keganin ja Laheyn muutosprosessi on siihen vastalääke. Sen avulla paljastuu muutoksen vastustamisen sisäinen logiikka:  Miksi meillä on toinen jalka jarrulla ja toinen kaasulla (samaan aikaan)?  Miksi muutosvastarintaan on lähes aina hyvä syy?  Miten voimme tarkastella muutoksen takana olevia pelkoja ja olettamuksia ennen kuin alamme toimimaan?   LATAA ILMAINEN VALMENNUSKURSSI STRESSINHALLINNASTA: http://www.stressivapaajohtaja.fi/videokurssi/ © Zeno Integral Coaching® 2017

Toven isoisä perusti skutnabbilaisuuden, isovanhemmilta tuli myös luomuajattelu sekä kiinnostus kieliin ja tutkimukseen. Ei siis ihme, että Tovesta tuli kansainvälisesti arvostettu kielitieteilijä. Olimme sisareni kanssa ainoat isossa tyttökoulussa, jotka eivät olleet kristittyjä." Tove Skutnabb-Kangas syntyi 1940 Helsingissä. Hän on kielitieteilijä ja pedagogi. Tove toimi opettajana Steiner-koulussa, erityisluokilla kansakoulussa, ja Espoon ammattikoulussa. Vuodesta 1967 vuoteen 1968 hän työskenteli Harvardin yliopistossa Yhdysvalloissa professori Einar Haugenin tutkimusassistenttina. Sen jälkeen hän palasi Helsinkiin ja toimi opettajana Helsingin yliopistossa. Hän muutti Tanskaan vuonna 1979, missä hän hoiti luomutilaa yhdessä miehensä Robert Philipssonin kanssa.  Tove on toiminut Roskilden ja Kööpenhaminan yliopistoissa. Hän on myös dosenttina Åbo Akademin kasvatustieteellisessä tiedekunnassa Vaasassa, alanaan kielelliset ihmisoikeudet. Tätä nykyä Tove Skutnabb-Kangas asuu miehensä kanssa Lundissa ja he kumpikin tekevät edelleen täyttä työpäivää tutkimuksen parissa. He myös kirjoittavat tieteellisiä julkaisuja yhdessä. Tove tutkii ensisijaisesti monikielisyyttä, monikielistä koulutusta ja kielellisiä ihmisoikeuksia. Joskus on ollut suoruudestani haittaa, tosin mieheni Robert on opettanut minulle diplomatiaa." Haastattelija: Soili Huokuna.