Podcasts about itseohjautuvuus

Mehiläisen Pisto -podcastin Työterveyden uusi suunta -sarjassa keskustellaan johtamisesta ja itseohjautuvuudesta, kun Mehiläisen asiakkuuksien ja B2B-markkinoinnin johtaja Andréa Alvarez-Tarjasalon vieraaksi saapuu Solita Oy:n henkilöstöjohtaja Outi Sivonen. Sivonen julkaisi myös alkuvuodesta 2022 Yrityskulttuurit murroksessa -kirjan.

Tällä kertaa vieraaksemme saapui uuden työn puuhanainen Karoliina Jarenko. Keskustelimme Karoliinan kanssa mm. siitä mitä tarkoitetaan itse- ja yhteisöohjautuvuudella, itseorganisoitumisella, oppimiskulttuurilla sekä mikä merkitys niillä on nykypäivän työelämässä. Pohdiskelimme myös kuinka organisaation hiljaista tietoa olisi mahdollista tehdä näkyvämmäksi, miksi itsetuntemus on äärimmäisen tärkeää oman urakehityksen kannalta sekä miten kokeilukulttuuri voi toimia vahvana flow'n edistäjänä. Jakson sivut: https://www.flow-akatemia.fi/podcast/karoliina-jarenko-itseohjautuvuus-oppiminen-ja-flow-tyoelamassa Jakso Youtubessa: https://youtu.be/R83lO6wqy4c

Ennen kesälomia äänitimme Soveltoradion studiossa jakson liittyen johtamiseen ja nyt lomien päättyessä enemmistöllä julkaisemme tämän jakson. Vieraana Pasi Lehtiniemi on kertomassa miten stategiapuheet muuttuvat teoiksi eli kuinka johtaminen ja johdon konsultointi muuttui koronapandemian myötä. Monissa yrityksissä ja organisaatioissa jouduttiin tekemään äkkijarrutuksia ja luopumaan tarpeettomista asioista keskittyen kaikkein oleellisimpiin toimintoihin. Pahimmasta on päästy eroon, mutta muutos onkin pysyvää.Jaksossa Pasi käy läpi henkilöstön johtamisen ja johdon konsultoinnin muutoksia, sitä miten yhteisen pöydän äärestä siirryttiinkin verkkoon ja saatiin aikaan syvällisempää tekemistä ja pitkäkestoisempia toiminnan kehitystoimia. Pasi puhuu henkilöstön johtamisesta, työn tavoitteiden esille tuonnin tärkeydestä, henkilöstön itseohjautuvuudesta ja johtajien roolin evoluutiosta. Tässä puolituntinen kiinnostavaa kuunneltavaa Pasin seurassa!

Ainakin omassa työelämäkuplassani termi itseohjautuvuus ja siihen liittyvät teoriat saapuivat työelämään hyökyaallon lailla 2-3 vuotta sitten. Nyt kun aikaa on kulunut jo tovi, on paikallaan tarkistaa savun hälvettyä kytkennät: mistä siitä on kyse sekä teoriassa että käytännön tasolla, miten se ilmenee arjen työelämässä, mitä vaaditaan johdolta ja mitä se tarkoittaa työntekijälle? Entä minkälaisia myyttejä ja väärinymmärryksiä itseohjautuvuuteen liittyy ja mitä hyötyä siitä on? Työelämän itseohjautuvuuden syövereitä lähetyksessä kanssani pohtimassa uuden työn puuhanainen, VTM ja yksi Filosofian Akatemian perustajista, Karoliina Jarenko ja Vertia Oy:n toimitusjohtaja Topi Jokinen. Linkit: https://www.karoliinajarenko.fi https://www.linkedin.com/in/karoliina-jarenko-62143a2/ https://www.youtube.com/channel/UCMC68725XIfVpKohsuB8vbw https://www.instagram.com/karoliina_jarenko/ https://www.instagram.com/vertiafin/ https://vertia.fi https://www.linkedin.com/in/topi-jokinen/ Kirjat: Reinventing Organisations, Frederic Laloux Humanocracy, Gary Hamel, Michele Zanini

Yhä useampi organisaatio pyrkii itseohjautuvuuteen. Onko kyse muotijutusta vai perustavammasta murroksesta? Ja mitä itseohjautuvuus tosiasiassa on? Aiheesta kertoo johtamiseen ja työelämään perehtynyt neuvonantaja Miia Savaspuro, jonka mukaan parhaimmillaan itseohjautuvuus on voimaannuttava ja motivoiva tapa toimia. Toimittaja: Hanna Eskola Äänitys ja editointi: Joonas Tuominen

Tarvitsevatko ihmiset johtajaa? Ajautuuko kaikki kaaokseen, jos työntekijöille annetaan lisää luottamusta ja valtaa tehdä päätöksiä? Recoding-podcastissa ruoditaan sitä, onko vanha hierarkkinen pomokulttuuri tullut jo tiensä päähän. Goforen Timo Brunsin kanssa aiheesta keskustelee tutkija, kirjailija ja konsultti Perttu Salovaara. Salovaara sanoo, että itseohjautuvuudesta puhutaan tänä päivänä paljon, mutta se ei ole terminä kuitenkaan sopiva. “Vanhanaikaisen individualismin korostaminen on melkein negatiivinen piirre tässä keskustelussa. Itseohjautuvuus-sanan käyttäminen voi johtaa moniin väärinymmärryksiin.” Salovaara puhuukin ennemmin yhteisöohjautuvuudesta. Jaksossa selviää, mitä se tarkoittaa.

Tässä #yzcast -podcastin jaksossa projektipäälliköt Hilkka Heikkilä ja Mirva Leppälä JAMK:lta keskustelevat yhdessä Jyväskylän yliopiston kasvatustieteiden laitoksen apulaisprofessori Kaija Collinin ja tutkija Soila Lemmetyn kanssa johtamisesta. Nuorilla etenkin on paljon halua oppia, joten johtamisessa täytyy huomioida myös oppimisen mahdollistaminen ja johtaminen. Itseohjautuvuuden määritelmäkin itsessään usein vaikea hahmottaa. Tärkeä toki myös varmistaa, että työntekijät eivät liikaa itseohjaudu, joka voi tosiaan johtaa myös väsymykseen. Oppiminen usein tapahtuu työssä ja työtä tekemällä ja työntekijät siksi ovatkin itse vastuussa omasta oppimisestaan – ja juuri tällöin työntekijä toimii itseohjautuvasti. Työelämä toki asettaa monenlaisia puitteita ja rajoitteitakin itseohjautuvuudelle. Kyse ei ole siitä, että kuka tahansa voisi tehdä mitä tahansa ja yksin kaikkea, vaan tekeminen tulee linkittää organisaation, muiden tiimien ym. tarpeisiin ja tavoitteisiin. Tietyissä tilanteissa itseohjautuvuus voi olla kuormittavaa ja väsyttävää ja toisessa hetkessä taas motivoivaa, tuottaa luovuutta ja edistää ongelmanratkaisutilanteita. Tähän vaikuttaa paljon juuri millaisia organisaation tukemisen keinot itseohjautuvuuteen ovat. Itseohjautuvuudessa voidaan kehittyä eikä se ole varsinaisesti yksilötaito. Sitä sen sijaan täytyy ohjata ja johtaa. Itseohjautuvuus linkittyy eri tilanteisiin ja se, että miten me missäkin tilanteessa toimitaan. Tällöin johtajan on tärkeä mahdollistaa vuorovaikutustilanne vaikka tiimin kesken tai itse auttaa työntekijää. Organisaatioissa saattaa olla hyvinkin paljon epätietoisuutta siitä mitkä tehtävät ovat oleellisia ja tärkeitä, jolloin voi olla hyvin vaikea tunnistaa mitä pitäisi oppia. Tässä lähijohtajat ovat tärkeässä roolissa. On todella tärkeää, että katsotaan kokonaiskuvaa ja selkeytetään tavoitteita ja eri henkilöiden rooleja ja vastuualueita. Tällöin johtajan rooli voisi olla toimia turvaverkkona eli tukea ja ottaa kiinni silloin kun tarve siihen on. Tavoitteiden kirkastaminen onkin tärkeää, jotta työntekijöiden ylipäätään on mahdollista olla itseohjautuvia. Yhteisöllisyys on tärkeää ja siihen ollaan selvästi menossa koko ajan enemmän. Puhutaan myös tiimien yhteisohjautuvuudesta. Organisaation rakenteiden selkeys tärkeää tässäkin. Myös niin, että vaikka ei välttämättä aina tietäisi kuka vastaa mistäkin tai keneltä voisi kysyä apua, niin olisi tärkeää, että on kanavia sen kysymiseen. Tämän mahdollistaakin hyvin nykyiset monipuoliset sähköiset kanavat. Luovuus on loppujen lopuksi hyvin arkipäiväistä tekemistä ja jokaiselle mahdollista. Se ei tarkoita kokonaan uuden idean tai tekemisen keksimistä, vaan se linkittyy työelämässä vahvasti ennen kaikkea omien työtapojen kehittämiseen ja siihen, kuinka asioita ratkaistaan ja kuinka ratkaisuja etsitään. Toki luovuus edellyttää osin myös yhdessä ajattelua ja ideoiden vaihtaminen, joka voi olla vähäistä oltaessa virtuaalisissa työyhteisöissä. Organisaatioilta ja lähijohtamiselta vaaditaan varmasti koko ajan enemmän herkkyyttä ja ymmärrystä. Lähijohtajien pitäisi ymmärtää enemmän sitä kuinka aikuiset ylipäätään oppivat. Se ei tarkoita kurssitusta ja koulutusta, vaan olennaista siinä on nimenomaan se, että se on työssä tapahtuvaa. Siksi olisikin tärkeä tukea työssä oppimista. Oppiminen on myös työtä ja omalta osaltaan myös kuormittaa. Tämäkin tärkeä huomioida. On siis syytä välillä myös tarkastella kriittisestikin oppimista ja oppimiskuormaa. Joskus voisi mennä myös sieltä mistä aita on matalin ja joskus taas panostaa enemmän oppimiseen. Tiimeissä on erilaisia vahvuuksia, jotka parhaillaan tukevat toisiaan. Tätä hyvä miettiä tiimin muodostamisessakin. Itseohjautuvuus ei tarkoita sitä, että kaikki tehdään yksin. Teksti: Mirva Leppälä

Osa meistä ihmisistä ei kykene itsenäiseen työskentelyyn eikä pysty ohjaamaan itseään. Kuka siihen sitten pystyy? Jani ja Ruba keskustelevat tässä Lesd & Trust sponsored by Dustin podcast-jaksossa itseohjeutuvuudesta ja itsensä ohjaamisesta. Luulitko kenties, että ne ovat yksi ja sama asia? Tiimiyhteistyö tarve lisääntyy entisestään nopeaan ja tehokkaaseen ongelmanratkaisuun kohdistuvien ja kasvavien vaatimusten myötä. Oikeat, yhteistoimintaa tukevat työkalut luovat edellytyksiä toimivalle yhteistyölle. Ne johtavat oikein käytettyinä selkeämpään ja tehokkaampaan viestintään. Lisäksi tekniset yhteistoimintaa vahvistavat ratkaisut säästävät matkoihin kuluvaa aikaa sekä rahaa. "Forrester tutki satoja Microsoftin asiakkaita seitsemässä maassa, jotka kaikki olivat ottaneet käyttöön uusimmat Office 365-alustat. Asiakkaiden keskimääräinen tuotto oli 112 prosenttia 3 vuoden aikana." Tässä podcast-jaksossa jaamme ohjeet toimivaan yhteistoimintaan tiimeissä ja keskustelemme näistä 5 pointista: - kotoa työskentely on uusi normaali - video on joka paikassa - tiimit toimivat verkossa appien kautta - kaikki on pilvessä - tekoäly (joka on jo täällä) helpottaa arkea Kuuntele Lead & Trust by Jani ja Ruba sponsored by Dustin Jaksossa mainitut lähteet: https://www.dustin.fi/solutions/tietopankki/archive/trendiraportti-collaboration/ http://images.go.dustin.eu/Web/Dustin/%7Bf2ef8ab1-a5ac-4177-8cad-e0a372780d76%7D_Trendrapport_Collaboration_FI_korr1_compressed.pdf?utm_campaign=8862&utm_term=&elqcst=272&elqcsid=8400 https://www.soundandcommunications.com/five-collaboration-trends-to-watch-in-2020-and-beyond/ www.dustin.fi Kiitos Dustin!!! “Olemme ylpeitä siitä, että Dustin on sponsorimme, joka mahdollistaa tämänkin lähetyksen.” “Dustin rakentaa asiakkailleen menestystä teknologian avulla keskittyen palvelu- ja ratkaisumyyntiin. Dustin on Suomen merkittävin päätelaitetoimittaja ja yksi suurimmista IT palveluntarjoajista Pohjoismaissa yrityksille ja julkishallinnolle.” Osallistu kilpailuun ja voita Dustinin Prokord-sähköpöytä. www.salescommunications.fi/janijaruba

Tässä #yzcast -podcastin jaksossa projektipäälliköt Hilkka Heikkilä ja Mirva Leppälä JAMK:lta keskustelevat yhdessä Pirkanmaan liiton innovaatio- ja tulevaisuusjohtaja Päivi Myllykankaan kanssa johtamisesta. Nuorten kanssa väkisinkin oppii itse. Onkin tärkeää rohkeasti itse johtajana kysyä nuorilta ja samaa kannustaa heitä tekemään eli rohkeasti kysymään asioita, joita ei ymmärrä. Työn arvomaailma on nuorille tärkeä. Lisäksi heille on tärkeää ymmärtää mihin kokonaisuuteen oma tehtävä liittyy ja mihin suuntaan ollaan menossa. Työllä täytyykin olla nuorta puhutteleva tarkoitus. Tämän jälkeen on helpompaa keskittyä myös tylsiin työtehtäviin. On hyvä kuitenkin muistaa, että vaikka tämän ajan nuoret ovat todella taitavia ja päteviä, heillä voi olla suurikin opastustarve esimerkiksi työn tekemisen tavoissa, viestinnässä tai organisaation sisäisistä prosesseista. Tämä perehdyttäminen on tärkeää esihenkilöiden tehdä huolella. Lisäksi on tärkeää avoimesti ja etupainotteisesti nostaa esiin huomioita, jotka saattavat olla edessä esimerkiksi jossain nuoren työtehtävään liittyvässä prosessissa. Sitä kautta luodaan turvallista tunnetta ja ilmapiiriä työyhteisöön. Samoin tärkeää on tunne, että oikeudenmukaisuus toteutuu kaikkia kohtaan. Aitous on oleellista myös avoimuuden rakentamisessa. Kansainvälisyys, erilaiset etniset tausta ja kulttuurit vaikuttavat luonnollisestikin ryhmädynamiikkaa ja esimerkiksi tiimin viestintää ja monia muita asioita, jotka täytyy huomioida. Tietyllä tavalla johtamiseen liittyy paljon asioita, joita ei aiemmin ole tarvinnut ottaa huomioon, koska maailma ei ollut niin avoin. Kaikkea ei toki voi muistaa, mutta tekemällä oppii. Itseohjautuvuus ei tarkoita sitä, että ihmiset miettivät kaiken itse ja kaikki tuotokset tulevat automaattisesti. On tärkeää varmistaa, että on tiettyjä tekemisen raameja, jotta kukaan ei uuvu. Nuoret myös varsin helposti ja avoimesti kertovat, jos ovat esimerkiksi kuormittuneita. Niihin on tärkeä tarttua. Johtajan pitää osata miettiä omat rajansa, sillä sitä kautta hän asettaa rajoja myös työntekijöille ja varmistaa työssä jaksamista ja työnhyvinvointia. Voi esimerkiksi itse omalla esimerkillään viestiä vain työajalla tai tarvittaessa vaikka viikonloppuna ajastaa sähköpostiviestit lähtemään vasta työaikana. Johtaminen edellyttää, että tykkää ihmisistä. Jos ihmisten kanssa toimiminen ei tunnu itsestä luontaiselle eikä ole esimerkiksi uteliaisuutta ihmistä kohtaan, niin ei välttämättä kannata pyrkiä lähijohtajaksi. Empatiakyky on aina ollut tärkeä taito johtajille. Siitä ei pitäisi puhua pehmeänä osaamisena, sillä se nimenomaan vaatii lujuutta. Empatia ei myöskään välttämättä aina näy ulospäin pehmeänä, vaan se voi olla joskus kovaakin rajojen laittamista. Kun tullaan työpaikalle, niin on tärkeää, että mukana on kaikilla aina kaksi A:ta eli ammatillisuus ja aikuisuus. Työpaikalla ei kiukutella eikä asioita käsitellä sen kautta. Nuorille on hyvin luontaista olla tiimissä, mutta silti on luotava säännöt ja ne tulee ymmärtää. Lähijohtamisessa pääsee oppimaan paljon itse ja lisäksi saa käyttää sitä kautta kertynyttä kokemustaan eri tilanteissa. Johtamisessa pitää asettaa itsensä alttiiksi ja käsitellä, kohdata ja keskustella vaikeita asioita Teksti: Mirva Leppälä

Moderni johtaja valmentaa, ei käskytä. Itseohjautuva organisoituminen on otettu osaksi yhä useampia työpaikkoja ja -yhteisöjä, mikä tuo mukanaan myös haasteita niin johtajalle kuin työntekijällekin. Miten onnistua ottamaan itseohjautuvuus käyttöön omassa organisaatiossa? Mikä on johtajan rooli matalahierarkkisessa yrityksessä? Itseohjautuvuuden asiantuntija Karoliina Jarenko keskustelee aiheesta kokeneen rekrytoijan Aki Ahlrothin kanssa. Jarenko on myös yksi Filosofian akatemian perustajista. Duunipodi julkaisee uudelleen Duunitorin podcastin parhaita paloja. Jakso on nauhoitettu 21.10.2019.

Millainen on Euroopan parhaana työpaikkana palkitun Vincit Oyj:n kulttuuri sen perustajan silmin? Entä miltä näyttää johtaminen tämän vuosituhannen yrityksessä? Mikä on johtajan rooli yrityskulttuurin rakentamisessa? Tarvitaanko johtajia ja esihenkilöitä tulevaisuudessa? Muun muassa näistä teemoista Panun kanssa keskustelemassa Vincit Oyj:n perustaja ja toimitusjohtaja Mikko Kuitunen.

Miltä kuulostaisi arki, jossa tehtäisiin vähemmän turhia ja etenkin paskoja päätöksiä? Miltä tuntuisi työskennellä firmassa, jossa palkkamallit olisivat läpinäkyvät, johdonmukaiset ja reilut? Ja jossa väliportaan johto ei tienaisi enemmän kuin firman kovimmat asiantuntijat – koska väliporrasta ei olisi? Saattaa olla, että valintasi on sosiokratia.Jakson muistiinpanotJakson vieraana Petri AukiaPetri on sosiokratiaan ja itseohjautuvuuteen erikoistunut johdon konsultti, Codenton entinen toimitusjohtaja.Twitterissä: @aukiaLinkedInissä: Petri AukiaMainittuja juttujaHollantilainen BuurtzorgSpotifyn ketterä malliMeeting after meeting, Brené BrownSosiokratiaSosiokratia 3.oPractical guidePatternitSosiokratia Codentossa

Academy of Brainin Ville Ojanen ja Jarmo Manner keskustelevat itseohjautuvuudesta. Mitä se on ja miten sitä voisi kehittää? Podcastissa käsitellään yksilö-, organisaatio- ja sosiaalipsykologisia näkökulmia. 

Podcastin vieraana on Filosofian Akatemian (https://filosofianakatemia.fi/) entinen toimitusjohtaja ja nykyinen sisältöjohtaja Karoliina Jarenko, joka tituleeraa itseään modernin työelämän palavasydämiseksi punkkariksi. Jaksossa Karoliina kertoo havaintojaan työelämän nykytilasta, itseohjautuvuuden omaksumisesta sekä siitä, miksi modernin johtajan on osattava erottaa työn muoto ja sisältö toisistaan. Tutustu Karoliinan LinkedIn-profiiliin: https://www.linkedin.com/in/karoliina-jarenko-62143a2/ 21.10.2019 äänitetyn jakson isäntänä toimii Aki Ahlroth. *** Musiikki/Music: "Hep Cats" Kevin MacLeod (incompetech.com) Licensed under Creative Commons: By Attribution 3.0 creativecommons.org/licenses/by/3.0/

Podcastin vieraana on kehittäjä, luennoitsija, tutkija, konsultti ja tietokirjailija (www.jukkaam.com), jonka tuorein kirja "Johtajuuden rakentajat – edelläkävijöiden kertomuksia itseohjautuvuudesta ja kokeilukulttuurista" julkaistiin toukokuussa 2019. Tämänkertaisessa jaksossa Jukka avaa itseorganisoitumisen, itseohjautuvuuden ja kokeilukulttuurin käsitteistöä oman näkemyksensä ja kirjassakin esiteltyjen case-esimerkkien avulla. 29.8.2019 äänitetyn jakson isäntänä toimii Aki Ahlroth. *** Musiikki/Music: "Hep Cats" Kevin MacLeod (incompetech.com) Licensed under Creative Commons: By Attribution 3.0 creativecommons.org/licenses/by/3.0/

Työelämässä myllertää vuonna 2019 monin tavoin. Yksi näistä on organisaatiohierarkiat, vastuunjako, itseohjautuvuus ja itsensä johtaminen. Koska näissä teemoissa keskustelussa menee välillä puurot ja vellit sekä faktat ja fiktiot sekaisin, pyysin studioon vieraaksi asiaa selventämään toisen paljon mediassa huomiota saaneen "Ytimessä - esimies itsensä johtamisen mahdollistajana" -raportin laatijan, työpsykologi ja valmentaja Hanna Poskiparran.

Heidillä on viha-rakkaussuhde trendisanoihin ja yksi niistä on itseohjautuvuus, koska se ymmärretään useasti väärin. Mitä itseohjautuvuus tarkoittaa ja minkälaisia työelämätaitoja se vaatii? Itseohjautuvuus vaatii usein myös enemmän johtajuudelta, mutta mitä? Miellämme usein etenkin tunnetut IT-yritykset kuten Reaktor, Futurice ja Vincit itseohjautuviksi organisaatioiksi. Halusimme tuoda esiin ja puhua myös siitä, miten perinteisemmällä toimialalla, eli rakennusalalla on onnistuttu rakentamaan organisaatio, joka toimii itseohjautuvasti. Vierailevana tähtenä Vertian toimitusjohtaja Topi Jokinen. See acast.com/privacy for privacy and opt-out information.

Onko itseohjautuvuus ymmärretty väärin? Miten käy, kun Suomen suurin pankki poistaa keskijohtoa ja alkaa puhua heimoista? Vieraana OP Ryhmän pääjohtaja Timo Ritakallio. Haastattelu alkaa kohdasta: 15:54 Miia Savaspuron ja Annukka Oksasen haastattelussa Ritakallio kertoo, miten tiukkaan hierarkiaan ja sääntelyyn tottunut pankkiala muutetaan ketteräksi ja siiloja puretaan hallitusti. Entä miten Ritakallion povitaskusta löytyvä pieni punainen muistikirja liittyy itseohjautuvuuteen? Avokonttorin 16. jaksossa pohditaan myös, millaisia taitoja itseohjautuvuus vaatii ja mitä se tarkoittaa johtajuudelle. Miia Savaspuron esikoiskirjassa Itseohjautuvuus tuli työpaikoille – mutta kukaan ei kertonut miten sellainen ollaan työelämän trendi-ilmiötä ruoditaan kriittisesti ja tarjotaan ratkaisuja kaaoksen välttämiseen sekä työntekijöille että johtajille. Keskustelu alkaa kohdasta: 1:42 Linkki kirjaan: https://shop.almatalent.fi/itseohjautuvuus-tuli-tyopaikoille-mutta-kukaan-ei-kertonut-meille-miten-sellainen-ollaan

Executive Coach Peter Peitsalo puhuu tässä podcastissä itseohjautuvuudesta. Pystyisitkö sinä toimimaan itseohjautuvasti?

EU:n huippukokous ja brexit-sekamelska, yliopistotutkija Timo Miettinen Helsingin yliopiston Eurooppa-tutkimuksen keskuksesta. Ulkomaanlehdet, Kirsi Crowley, Manila. Vaalitentti: Vihreät, eduskuntaryhmän puheenjohtaja Krista Mikkonen. Tenttijänä Pirjo Auvinen. Itseohjautuvuus eli luovutaan pomoista ja annetaan valta työntekijöille - niinkö? Yliopettaja Johanna Vuori Haaga-Heliasta. Kolumni, Pekka Seppänen ja suomalaisten onnellisuus. Uusinta: EU:n huippukokous ja brexit-sekamelska, yliopistotutkija Timo Miettinen Helsingin yliopiston Eurooppa-tutkimuksen keskuksesta. Juontajina Päivi Neitiniemi ja Pirjo Auvinen. Toimittajina Kaija Kellman ja Johanna Östman. Tuottaja Tarja Oinonen.

Itseohjautuvuus on ollut pitkään vain pienten, tiettyjen toimialojen yritysten juttu, mutta nyt myös isommat yritykset kokeilevat ketterämpiä tapoja toimia. Itseohjautuvuus ei kuitenkaan tarkoita johtamisesta luopumista, vaan se vaatii aina rinnalleen johtajuutta. Mutta millaista sen pitäisi olla? Miten rakennetaan johtamismalli, joka tukee ketteryyttä ja onnistumista? Entä miten yrityksen arvoilla voi tukea ihmisten itse- ja yhdessäohjautuvuutta?  Vieraina jaksossa ovat Talent Vectian kasvuntekijä Sini Lindholm ja Berggrenin kulttuuri- ja henkilöstöjohtaja Kati Sasse. Kasvumatka-podcastissa puretaan taas kolme teesiä merkityksellisestä ja rohkeasta kasvusta ja kuullaan myös vieraan omista kokemuksista opittu teesi.

Mitä on itseohjautuvuus tekoälyn aikakaudella? Tähän kysymykseen haetaan vastausta jakson vieraan Jukka Ala-Mutkan pian julkaistavassa kirjassa. Jukka Ala-Mutka tunnetaan kirjoittajana, strategina sekä konsulttina. Jukalla on vuosikymmenten kokemus ketterästä strategia- ja johtamistyöstä. Tällä hetkellä hän kirjoittaa kirjaa joka käsittelee itseohjautuvuutta tekoälyn aikakaudella.

Itseohjautuvuus on trendisana ja monessa organisaatiossa jo arkipäivää. Siihen liittyy myös paljon väärinkäsityksiä. Mitä itseohjautuvuus oikeastaan tarkoittaa organisaatioille, tiimeille ja ennen kaikkea yksilölle?

Työlinjalla-podcastin päätösjaksossa keskustellaan itseohjautuvuudesta. Mitä se vaatii työyhteisöltä? Entä jos kaikki ohjautuvatkin eri suuntiin? Kenellä on lupa keksiä hyviä ideoita ja miten johtajan pitäisi suhtautua niihin ideoihin, jotka vaikuttavat ennakkoon aivan typeriltä. Muun muassa yhteisestä suunnasta ja esimiehen uskalluksesta sallia virheet keskustelemassa Filosofian Akatemian tutkija Frank Martela ja Elisan henkilöstöjohtaja Merja Ranta-aho.

Kevytyrittäjyyspodcastissa vieraana kirjailija, tutkija ja filosofi Frank Martela. Frank on julkaissut uuden kirjan yhdessä Karolina Jarenkon kanssa. Keskustelemme itseohjautuvuus-kirjasta, itsensä ja muiden johtamisesta sekä organisaatioista työelämässä.