JAMK | Liiketoiminta

Growing To The Role Of A Producer In the 8th episode Expa's chairperson Wanda O Rly (Valtteri Lahti) and Jamk's Head of Deparment for Service Business Niko Kiviaho discuss together with Lloyd Craske, Producer at Metacore. In this episode of the DGC podcast Lloyd Craske of Metacore discusses the many things that go into being a producer in the game industry, how he has grown into the role and what he enjoys the most about his work. Niko Kiviaho of Jamk tells how students in the Jamk games education program learn the versatile hard and soft skills of project leadership and product ownership by working practically in small teams throughout the studies. Many synergies between Jamk's education track and Lloyd's practical experience are discovered. DGC Podcast #8 Puhujat / Speakers Haastattelija/Host: Wanda O Rly/Valtteri Lahti (Expa, Psyon Games) Asiantuntijat / Specialist: Lloyd Craske (Metacore) & Niko Kiviaho (Jamk University of Applied Sciences) Tekninen toteutus / Technical implementation Veerti Pekonniemi (Jamk University of Applied Sciences) & Jani Seppälä (Jamk University of Applied Sciences) Julkaisupaikka ja -aika / Place and time of publication Jamk University of Applied Sciences Kustantaja ja tilaaja / Publisher and Client Game Production, Business Information Technology, Bachelor of Business Administration (BBA), Jamk University of Applied Sciences Link to text transcription: https://www.jamk.fi/fi/media/42868

Tämä jakso yhdistää kaksi eri podcast sarjaa: Lapin ammattikorkeakoulun Vastuullisuuspodcast-sarjan sekä valtakunnallisen TyhyTeko-podcast-sarjan. Jaksossa puhutaan siitä, kuinka teknologia ja tekoäly tukevat matkailuyrittäjän työhyvinvointia ja asiakaskohtaamisia ja kuinka inhimillisyys ja aitous säilyy palveluammateissa teknologian vallatessa maailmaa etenevissä määrin. Jakson tekijät: Käsikirjoitus: Mirva Juntti ja Susanna Ollila, Lapin ammattikorkeakoulu Juontaja: Mirva Juntti: Kehittämispäällikkö | Johtaminen ja kehittäminen Lapin AMK Puhujat: Susanna Ollila: Asiantuntija, Vastuulliset palvelut, Lapin AMK; Suvi Männikkö: yrittäjä, Laenlammen tila Editointi: Susanna Ollila TyhyTeko-intro, -jingle sekä -outro: Riitta Koivisto, Jyväskylän ammattikorkeakoulu TyhyTeko-podcast tuotetaan osana TyhyTeko - Työhyvinvointia ja tuottavuutta marata-alan ammattilaisille tekoälyn ja robotiikan avulla -hanketta. TyhyTeko-hanke on Euroopan unionin osarahoittama hanke, jota toteuttamassa ovat Jyväskylän, Kaakkois-Suomen, Lapin, Savonia-, Seinäjoen ja Tampereen ammattikorkeakoulut. Hankkeen tarkoituksena on marata-alan ammattilaisten työhyvinvoinnin ja tuottavuuden parantaminen sekä työn tehostaminen tekoälyn ja robotiikan käyttöönoton avulla. Jakson tekstivastine: https://www.jamk.fi/fi/media/42803 Lisätiedot hankkeesta www.jamk.fi/tyhyteko

Marketing Art and Content Creation in the Game Industry In this episode Expa's chairperson Wanda O Rly (Valtteri Lahti) and Jamk's visiting lecturer in 3D modelling, Sameli Rinta-Hirvelä, discuss together with Alexander Razuvalov Marketing Producer and Broadcaster, ex-Redhill and ex-Wargaming. In the seventh episode of the DGC podcast the focus is turned to art careers, marketing art and content creation. The vastly experienced marketing artist, producer and broadcaster Alexander Razuvalov discusses different art careers in the game industry deriving from his versatile background. With Wanda's lead Alexander and Sameli reflect on how the environment and expectations for artists in the game industry have evolved in the past ten years and how modern games education can keep up, providing the students with a solid base for their first jobs in the industry. DGC Podcast #7 Puhujat / Speakers Haastattelija/Host: Wanda O Rly/Valtteri Lahti (Expa, Psyon Games) Asiantuntijat/Specialist: Alexander Razuvalov (ex-Redhill Games, ex-Wargaming) & Sameli Rinta-Hirvelä (Jamk University of Applied Sciences) Tekninen toteutus / Technical implementation Veerti Pekonniemi (Jamk University of Applied Sciences) Julkaisupaikka ja -aika / Place and time of publication Jamk University of Applied Sciences Kustantaja ja tilaaja / Publisher and Client Game Production, Business Information Technology, Bachelor of Business Administration (BBA), Jamk University of Applied Sciences Link to text transcription: https://www.jamk.fi/fi/media/42269

Musiikkiala elää murrosta ja digitaalisuus vaikuttaa myös siellä. Tässä podcastissa pureudumme musiikin digitaalisiin ympäristöihin ja musiikkialan yrittäjyyteen. Keskustelemassa ovat Sami Sallinen ja Erica Svärd Jyväskylän ammattikorkeakoulusta sekä Karri Kallio Tonebakersista. Tekijät: Sami Sallinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Erica Svärd, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Karri Kallion, Tonebakers Käsikirjoitus: Erica Svärd, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Tekninen toteutus: Veeti Väänänen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Julkaisuaika ja -paikka: 10.4.2025, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Tekstivastine: https://panopto.jamk.fi/Panopto/Pages/Viewer.aspx?id=137113d7-032f-4229-9205-b2ab0089f877

TyhyTeko-podcastin ensimmäisessä jaksossa sukelletaan Riitta Koiviston, Susanna Riekkisen ja Juha-Tapio Tenon kanssa matkailu-, ravitsemis- ja talousalan työhyvinvoinnin ja teknologian pariin. Jakson tekijät: Käsikirjoitus: Riitta Koivisto, Susanna Riekkinen ja Juha-Tapio Teno, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Editointi, kuvitus, tekstitys ja muu tuotanto: Riitta Koivisto, Jyväskylän ammattikorkeakoulu TyhyTeko-podcast tuotetaan osana TyhyTeko - Työhyvinvointia ja tuottavuutta marata-alan ammattilaisille tekoälyn ja robotiikan avulla -hanketta. TyhyTeko-hanke on Euroopan unionin osarahoittama hanke, jota toteuttamassa ovat Jyväskylän, Kaakkois-Suomen, Lapin, Savonia-, Seinäjoen ja Tampereen ammattikorkeakoulut. Hankkeen tarkoituksena on marata-alan ammattilaisten työhyvinvoinnin ja tuottavuuden parantaminen sekä työn tehostaminen tekoälyn ja robotiikan käyttöönoton avulla. Jakson tekstivastine: https://www.jamk.fi/fi/media/42288/ Lisätiedot hankkeesta www.jamk.fi/tyhyteko

Puhujat / Speakers Haastattelija/Host: Wanda O Rly Asiantuntijat/Specialist: Miika Anundi (Veikkaus Oy) & Mika Karhulahti (Jamk University of Applied Sciences) Tekninen toteutus / Technical implementation Veerti Pekonniemi (Jamk University of Applied Sciences) Julkaisupaikka ja -aika / Place and time of publication Jamk University of Applied Sciences, 14.2.2025 Kustantaja ja tilaaja / Publisher and Client Game Production, Business Information Technology, Bachelor of Business Administration (BBA), Jamk University of Applied Sciences Jakson tekstivastine / Alternative text https://www.jamk.fi/fi/media/42066 Episode Description: In this episode Expa's chairperson Wanda O Rly (Valtteri Lahti) and Jamk's game production studies (BIT) Senior Lecturer Mika Karhulahti discuss together with Miika Anundi, Junior Developer at Veikkaus Game Studio. In the sixth episode of the DGC podcast we finally bring a junior developer's point of view to game industry employment and career building. The self-taught developer Miika Anundi, who is a teacher by education and an indie developer, game entrepreneur and project manager by previous experience explains how he has made his way to the game industry. With Wanda's lead Miika and Mika discuss Miika's skillbase and his daily work at Veikkaus and try to identify how these experiences match with readiness the Jamk games education program aims to give its students.

Puhujat / Speakers Haastattelija/Host: Wanda O Rly Asiantuntijat/Specialist: Ren Soharab (Quicksave Interactive) & Jani Seppälä (Jamk University of Applied Sciences) Käsikirjoitus / Script Wanda O Rly, Hanna Hauvala (Jamk University of Applied Sciences) Tekninen toteutus / Technical implementation Veerti Pekonniemi (Jamk University of Applied Sciences) Julkaisupaikka ja -aika / Place and time of publication Jamk University of Applied Sciences Kustantaja ja tilaaja / Publisher and Client Game Production, Business Information Technology, Bachelor of Business Administration (BBA), Jamk University of Applied Sciences Jakson tekstivastine / Alternative text https://www.jamk.fi/fi/media/41730

In this episode Expa's chairperson Wanda O Rly (Valtteri Lahti) and Jamk's Business Information Technology, Game Production senior lecturer Mika Karhulahti discuss together with Niko Autio, founder of Hanki Games, about how one can evolve from a gamer to a professional game developer with an emerging business. All in all, this is a fourth DGC podcast, brought to you by Expa Game Business Cooperative and Jamk University of Applied Sciences. The umbrella of this entire podcast series revolves around similar topics; making the games industry accessible and reviewing games' education from the point of view of professionals to keep it relevant and up to date with industry needs. In three previous episodes there have been discussions about junior career paths, and how universities and game companies can work closer together to solve the current challenges in the supply and demand ratio of young workforce in the industry. In this episode there is a totally new perspective to this discussion with Niko, who is pursuing to employ himself and others through a passion project without formal games industry education. Puhujat / Speakers Haastattelija/Host: Wanda O Rly (Valtteri Lahti) Asiantuntijat/Specialist: Niko Autio (Hanki Games) & Mika Karhulahti (Jamk University of Applied Sciences) Käsikirjoitus / Script Wanda O Rly (Valtteri Lahti), Hanna Hauvala Tekninen toteutus / Technical implementation Veerti Pekonniemi Julkaisupaikka ja -aika / Place and time of publication Jamk University of Applied Sciences Kustantaja ja tilaaja / Publisher and Client Game Production, Business Information Technology, Bachelor of Business Administration (BBA), Jamk University of Applied Sciences Jakson tekstivastine / Alternative text https://www.jamk.fi/fi/media/41497

Kuulemme tässä podcastissa datatalouden luomista mahdollisuuksista tilitoimistojen kehittämiseen. Keskustelemassa ovat Eija Kärkinen Centrian ammattikorkeakoulusta ja Erica Svärd Jyväskylän ammattikorkeakoulusta. Tekijät: Erica Svärd, Jyväskylän ammattikorkeakoulu ja Eija Kärkinen Centrian ammattikorkeakoulu Käsikirjoitus: Erica Svärd, Jyväskylän ammattikorkeakoulu ja Eija Kärkinen Centrian ammattikorkeakoulu Tekninen toteutus: Veeti Väänänen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Julkaisuaika ja -paikka: 23.8.2024, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Kustantaja/tilaaja: Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskus ja Jyväskylän ammattikorkeakoulu Tekstivastine: https://panopto.jamk.fi/Panopto/Pages/Viewer.aspx?id=4bb4adc1-c93a-4338-b93d-b1760083148e

Maailma muuttuu kovaa vauhtia ja samalla toimintaympäristön muutos haastaa myös tilitoimistoja. Digitaalisuus mahdollistaa tilitoimistoille uusia liiketoimintamalleja. Kuulemme tässä podcastissa tilitoimistojen erilaisista liiketoimintamalleista. Keskustelemassa ovat Tea Saastamoinen Noogasta, Eija Kärkinen Centrian ammattikorkeakoulusta sekä Erica Svärd Jyväskylän ammattikorkeakoulusta. Tekijät: Eija Kärkinen, Centria ammattikorkeakoulu, Tea Saantamoinen, Nooga, Erica Svärd, Jyväskylän ammattkorkeakoulu Käsikirjoitus: Erica Svärd, Jyväskylän ammattikorkeakoulu ja Eija Kärkinen, Centrian ammattikorkeakoulu Tekninen toteutus: Veeti Väänänen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Julkaisuaika ja -paikka: 23.8.2024, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Kustantaja/tilaaja: Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskus ja Jyväskylän ammattikorkeakoulu Tekstivastine: https://panopto.jamk.fi/Panopto/Pages/Viewer.aspx?id=70031c03-e61f-44d9-aa0f-b176008aeb8e

Tässä podcatissa pureudumme ikäihmisten kotipalvelutyöhön. Ikäihmisten kotipalvelutyö puhuttaa nykyisen paljon, koska kentältä löytyy monenlaisia toimijoita. Kuulemme millaisia ratkaisuja haasteisiin voidaan löytää. Kuulemme myös onnistumisia. Tekijät: Erica Svärd, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Arja Kuntonen, yrittäjä, Omataito Oy. Käsikirjoitus: Erica Svärd, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Tekninen toteutus: Veeti Väänänen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Julkaisuaika ja -paikka: 23.8.2024, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Kustantaja/tilaaja: Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskus ja Jyväskylän ammattikorkeakoulu Tekstivastine: https://panopto.jamk.fi/Panopto/Pages/Viewer.aspx?id=1ffb46f6-0d38-4e40-8e11-b19400947301

Tässä podcastissa keskustellaan senioreiden yrittäjyydestä ja ikäsyrjinnästä. Työurien pidentäminen on paljon keskusteluissa tämän päivän julkisuudessa. Yhtenä vaihtoehtona voidaan nähdä senioreiden yrittäjyys. Tekijät: Erica Svärd, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Arja Kuntonen, yrittäjä. Käsikirjoitus: Erica Svärd, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Tekninen toteutus: Veeti Väänänen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Julkaisuaika ja -paikka: 23.8.2024, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Kustantaja/tilaaja: Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskus ja Jyväskylän ammattikorkeakoulu Tekstivastine: https://panopto.jamk.fi/Panopto/Pages/Viewer.aspx?id=22c9d69b-f18f-42e3-a0d5-b19400947301

Making games is multidisciplinary teamwork at its finest and coming along with different types of people is crucial. Equally important is the flexibility one can practice around their main role. This adaptability is highlighted especially when finding one's first position in a small or mid-sized studio. However, these soft skills are rarely the main topic of any university course. So how does the Jamk BIT program ensure that future game professionals graduate with sufficient teamwork skills and the ability to adapt to the changes that most game studios go through? Discussing the topic from an employer perspective is Dmytro Zhovtobryukh, CEO of Snowhound Games and from an educator perspective, Risto Koskenkorva, Senior Lecturer of the Jamk Business Information Technology program. The discussion is hosted by Wanda O Rly (Valtteri Lahti), Chairperson of Expa Game Business Cooperative. Puhujat / Speakers Haastattelija/Host: Wanda O Rly (Valtteri Lahti) Asiantuntijat/Specialist: Dmytro Zhovtobryukh (Snowhound Oy) & Risto Koskenkorva (Jamk University of Applied Sciences) Käsikirjoitus / Script Wanda O Rly (Valtteri Lahti), Hanna Hauvala (Jamk University of Applied Sciences) Tekninen toteutus / Technical implementation Veerti Pekonniemi & Jani Seppälä (Jamk University of Applied Sciences) Julkaisupaikka ja -aika / Place and time of publication Jamk University of Applied Sciences, 17.5.2024 Kustantaja ja tilaaja / Publisher and Client Game Production, Business Information Technology, Bachelor of Business Administration (BBA), Jamk University of Applied Sciences Lataa jakson tekstivastine/download alternative text: https://www.jamk.fi/fi/media/40895

Tämä podcastissa keskustellaan vastuullisuuden ja strategian yhteydestä. Mukana keskustelussa on Jamkin asiantuntijat Petri Liukkonen ja Erica Svärd. Puhujat: Petri Liukkonen ja Erica Svärd Erica, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Käsikirjoitus: Petri Liukkonen ja Erica Svärd Erica, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Editoint ja tekstitys: Veeti Väänänen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Julkaisuaika ja -paikka: 14.5.2024, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Tilaaja: Jotpa-koulutus: senioreiden liiketoiminta- ja digiosaamisen vahvistaminen tavoitteena yrittäjyys ja työllistyminen Kustantaja: Jyväskylän ammattikorkeakoulu Jakson tekstivastine: https://panopto.jamk.fi/Panopto/Pages/Viewer.aspx?id=81da5081-855a-4bb8-bef2-b16100b0290a Lisätietoja senioreiden Jotpa koulutuksesta: https://www.jamk.fi/fi/hae-opiskelemaan/taydennyskoulutus/senioreiden-liiketoiminta-ja-digiosaamisen-vahvistaminen-tavoitteena-yrittajyys-tai-tyollistyminen

The gaming industry needs generalists and specialists. How should this be considered in games education? In this episode Expa's chairperson Wanda O Rly (Valtteri Lahti) and Jamk's Business Information Technology, Game Production specialist Jere Lamberg discuss together with Teemu Vilén, COO of the Tampere-based game studio Makea Games, about Generalists and Specialists - Supporting Different Orientations in Games Education. All in all, this is a second DGC podcast, brought to you by Expa Game Business Cooperative and Jamk University of Applied Sciences. The umbrella of this entire podcast series revolves around similar topics; making the games industry accessible and reviewing games' education from the point of view of professionals to keep it relevant and up to date with industry needs. In previous episode “Tools of employment in the game industry” was discussed the pathways to employment for juniors and fresh graduates of the game industry together with Mika Tammenkoski of Metacore and Kalle Raijonkari of Jamk. Puhujat / Speakers Haastattelija/Host: Wanda O Rly (Valtteri Lahti) Asiantuntijat/Specialist: Teemu Vilén (Makea Games) & Jere Lamberg (Jamk) Käsikirjoitus / Script Wanda O Rly (Valtteri Lahti) & Hanna Hauvala (Jamk) Tekninen toteutus / Technical implementation Veerti Pekonniemi (Jamk) & Jani Seppälä (Jamk) Julkaisupaikka ja -aika / Place and time of publication Jamk University of Applied Sciences, 11.4.2024 Kustantaja ja tilaaja / Publisher and Client Game Production, Business Information Technology, Bachelor of Business Administration (BBA), Jamk University of Applied Sciences Lataa jakson tekstivastine/download alternative text: https://www.jamk.fi/fi/media/40736

Landing a job in the game industry is often much more than completing a formal degree and sending around CVs. For the most part of its entire existence, the game industry has lacked formal education, such as university degrees, that would prepare the work force directly to the needs of the industry. Instead finding one's way to games has always been more or less about pursuing individual passion and creating one's own path. Acknowledging this legacy, Jyväskylä University of Applied Sciences (Jamk) and Expa Game Business Cooperative are working closely together to make networking and various work life lessons an integral part of the Jamk's international game oriented Business Information Technology education program. In this episode Expa's chairperson Wanda O Rly (Valtteri Lahti) and Jamk's BIT practical training director Kalle Raijonkari discuss together with Mika Tammenkoski, the co-founder and CEO of Metacore - Finland's fastest growing game company, about game industry employment in the 2020s, the role of education and the importance of networking. Puhujat / Speakers Haastattelija/Host: Wanda O Rly (Valtteri Lahti) Asiantuntijat/Specialist: Mika Tammenkoski (Metacore) and Kalle Raijonkari (Jamk University of Applied Sciences) Käsikirjoitus / Script Wanda O Rly (Valtteri Lahti) and Hanna Hauvala (Jamk University of Applied Sciences) Tekninen toteutus / Technical implementation Veerti Pekonniemi and Jani Seppälä (Jamk University of Applied Sciences) Julkaisupaikka ja -aika / Place and time of publication Jamk University of Applied Sciences, 9.2.2024 Kustantaja ja tilaaja / Publisher and Client Game Production, Business Information Technology, Bachelor of Business Administration (BBA), Jamk University of Applied Sciences Lataa jakson tekstivastine/download alternative text: https://www.jamk.fi/fi/media/40386

Podcast-sarjan viidennessä jaksossa kuullaan pohdintaa verkostojen merkityksestä yrittäjän mutkaisella polulla. Yrittäjyyden matkalle kuuluu niin yllätyksiä kuin uusia haaveita. Joskus käänteet saattavat olla kivuliaitakin. Podcast-vieraamme Mari Kuusisto kertoo, miten verkostoissa toimiminen voi tukea omaa polkua ja aiheuttaa oivalluksen dominoefektejä. Aiheesta Marin kanssa keskustelee asiantuntija Reeta Kunelius Jyväskylän ammattikorkeakoulusta. Tekijät: Käsikirjoitus: Reeta Kunelius, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Editointi ja muu tuotanto: Jari Järvinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Tekstitys ja julkaisu: Paula Hokkanen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Alku- ja loppujuonto: Petri Liukkonen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Podcastin kustantajana ja tilaajana toimii MYRSKY - Yritysten muutoskyvykkyys, vihreä siirtymä ja digitalisaatio Länsi-Suomessa –hanke. Hanke rahoitetaan REACT-EU-välineen määrärahoista osana unionin Covid-19 pandemian johdosta toteuttamia toimia. Lisätietoa Myrsky-hankkeesta täällä: www.jamk.fi/fi/projekti/myrsky Julkaistu 5.12.2023, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Linkki tekstivastineeseen: https://bit.ly/3NhJvxB

Hackathonit ovat mainio tapa haastaa ja innostaa itseä, tiimiä tai yritystä oman tuotteen tai palvelun kehittämiseen sekä yhteistyö- ja asiakkuusverkostojen virittämiseen. Tapahtumaan osallistuminen on innovatiivinen, ainutlaatuinen ja elämyksellinen keino kehittää ja oppia haasteen kautta. Yhteisen haasteen äärelle kokoontuminen antaa eväitä asiakkuuksien hoitoon laajemminkin, olipa mukana missä roolissa tahansa. Hackathonissa kohdataan ja ratkaistaan yhteistä ongelmaa ja tunnistetaan yhteistyön mahdollisuuksia kilpailijoidenkin kesken. Kuuntele Weeefinerin Saara Tuhkasen kokemukset hackathon-kilpailijana ja Jamkin sparraaja Petri Liukkosen opit ja oivallukset. Mukana keskustelussa myös Pauliina Silvennoinen Jamkista. Jamkissa hackathoneja toteuttaa Biotalouden yrityskiihdyttämö BioBoosters by Jamk. Lisätietoa löydät täältä: www.bioboosters.fi Tekijät: Käsikirjoitus: Pauliina Silvennoinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Editointi ja muu tuotanto: Jari Järvinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Tekstitys ja julkaisu: Paula Hokkanen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Alku- ja loppujuonto: Petri Liukkonen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Podcastin kustantajana ja tilaajana toimii MYRSKY - Yritysten muutoskyvykkyys, vihreä siirtymä ja digitalisaatio Länsi-Suomessa –hanke. Hanke rahoitetaan REACT-EU-välineen määrärahoista osana unionin Covid-19 pandemian johdosta toteuttamia toimia. Lisätietoa Myrsky-hankkeesta täällä: www.jamk.fi/fi/projekti/myrsky Julkaistu 29.11.2023, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Linkki jakson tekstivastineeseen: https://bit.ly/3uQYZTc

Tässä jaksossa teemana on kiertotalouden uudet mahdollisuudet PK-konepajalle. Aiheesta keskustelemassa ovat Erica Svärd ja Harri Peuranen Jyväskylän ammattikorkeakoulusta, sekä liiketoiminnan kehitysjohtaja Teemu Turunen Elomatic Oy:stä. Tekijät: Käsikirjoitus: Harri Peuranan ja Erica Svärd, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Editointi: Oskari Puranen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Tekstitys, kuvitus ja julkaisu: Paula Hokkanen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Podcastin kustantajana ja tilaajana toimii Jyväskylän ammattikorkeakoulun Vastuullisen tuotannon ja johtamisen koulutuskokonaisuus toimihenkilöille -täydennyskoulutus. Koulutus on Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskuksen rahoittama. Palvelukeskus edistää työikäisten osaamisen kehittämistä ja osaavan työvoiman saatavuutta. Palvelukeskuksen toimintaa ohjaavat opetus- ja kulttuuriministeriö sekä työ- ja elinkeinoministeriö. Lisätietoa koulutuksesta: www.jamk.fi/vastuullinentuotanto Julkaistu 28.11.2023, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Linkki tekstivastineeseen: https://bit.ly/3uX7b4j

Tässä jaksossa keskustellaan vastuullisuusviestinnästä pk-yritysten näkökulmasta. Mukana keskustelemassa ravintolapäällikkö Anna Kylmälä Villa Ranasta sekä Heidi Colliander Jyväskylän ammattikorkeakoulusta. Tervetuloa kuulolle! Käsikirjoitus ja kuvitus: Heidi Colliander, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Jakson editointi: Jari Järvinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Julkaisu ja tekstitys: Paula Hokkanen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Vastuullisuusviestinnän podcastien kustantajana ja tilaajana toimii MYRSKY - Yritysten muutoskyvykkyys, vihreä siirtymä ja digitalisaatio Länsi-Suomessa –hanke. Hanke rahoitetaan REACT-EU-välineen määrärahoista osana unionin Covid-19 pandemian johdosta toteuttamia toimia. Lisätietoa Myrsky-hankkeesta täällä: www.jamk.fi/fi/projekti/myrsky Julkaistu 23.11.2023, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Linkki jakson tekstivastineeseen: https://bit.ly/3NgtU1p

Tässä jaksossa keskustellaan vastuullisuusviestinnän perustuksista. Mukana keskustelemassa Aava&Bang Oy:n toimitusjohtaja Vilja Laaksonen sekä Heidi Colliander ja Erica Svärd Jyväskylän ammattikorkeakoulusta. Tervetuloa kuulolle! Käsikirjoitus ja kuvitus: Heidi Colliander, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Jakson editointi: Jari Järvinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Julkaisu ja tekstitys: Paula Hokkanen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Vastuullisuusviestinnän podcastien kustantajana ja tilaajana toimii MYRSKY - Yritysten muutoskyvykkyys, vihreä siirtymä ja digitalisaatio Länsi-Suomessa –hanke. Hanke rahoitetaan REACT-EU-välineen määrärahoista osana unionin Covid-19 pandemian johdosta toteuttamia toimia. Lisätietoa Myrsky-hankkeesta täällä: www.jamk.fi/fi/projekti/myrsky Julkaistu 23.11.2023, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Linkki jakson tekstivastineeseen: https://bit.ly/46C7ezu

Osaamisen kehittäminen on enemmän kuin koulutusta. Millainen organisaatiokulttuuri tukee vertaisoppimista? Millaisia puitteita vertaisoppimiselle ja osaamisen kehittymiselle tulisi luoda tiimeissä ja verkostoissa? Onko osaamisen kehittäminen yksilön, strategian vai HR:n asia? Podcastista saat eväitä työyhteisön vertaisoppimisen edistämiselle ja vinkit, kuinka käynnistää vertaisoppimista. Keskustelijoina oppimismuotoilija, yrittäjä Vilma Mutka, Mukamas Learning Design Oy ja asiantuntija Pauliina Silvennoinen, Jyväskylän Ammattikorkeakoulu. Podcast on tuotettu osana MYRSKY - Yritysten muutoskyvykkyys, vihreä siirtymä ja digitalisaatio Länsi-Suomessa –hanketta. Hanke rahoitetaan REACT-EU-välineen määrärahoista osana unionin Covid-19 pandemian johdosta toteuttamia toimia. Lisätietoa Myrsky-hankkeesta täällä: www.jamk.fi/fi/projekti/myrsky Linkki jakson tekstivastineeseen julkaistaan myöhemmin.

Tässä jaksossa pohditaan, mitä vastuullisuusraportointi on käytännössä pk-yrityksen näkökulmasta. Aiheesta keskustelemassa ovat Erica Svärd Jyväskylän ammattikorkeakoulusta sekä Riikka Rantakari FitComm Oy:stä. Lisätietoa koulutuksesta: www.jamk.fi/vastuullinentuotanto Koulutus on Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskuksen rahoittama. Palvelukeskus edistää työikäisten osaamisen kehittämistä ja osaavan työvoiman saatavuutta. Palvelukeskuksen toimintaa ohjaavat opetus- ja kulttuuriministeriö sekä työ- ja elinkeinoministeriö. Linkki tekstivastineeseen: https://bit.ly/478nw4f

Mitä tekemistä Esson baarilla on vertaisoppimisen kanssa? Entä miten siihen liittyy liesu ja lavatanssit? Pelkkä vertaisuus ei tuota oppimista, joten mitä vaaditaan lisäksi? Vertaisopiston Mika Korhonen avaa tässä podcastissa vertaisoppimisen taustaa, nykyhetkeä ja tulevaisuutta sekä menetelmän tärkeyttä osaamisen kehittämisessä. Mukana keskustelussa myös Erica Svärd Jyväskylän ammattikorkeakoulusta. Kuuntele, millainen merkitys yrittäjältä yrittäjälle -keskusteluilla voi olla, kun minimirakenteet ovat kunnossa. Podcast on tuotettu osana MYRSKY - Yritysten muutoskyvykkyys, vihreä siirtymä ja digitalisaatio Länsi-Suomessa –hanketta. Hanke rahoitetaan REACT-EU-välineen määrärahoista osana unionin Covid-19 pandemian johdosta toteuttamia toimia. Lisätietoa Myrsky-hankkeesta täällä: https://www.jamk.fi/fi/projekti/myrsky Linkki jakson tekstivastineeseen: https://bit.ly/3QvSw70

Tässä jaksossa pohditaan mitä vastuullisuusraportointi tarkoittaa ja edellyttää PK-yrityksen näkökulmasta. Aiheesta keskustelemassa ovat Erica Svärd Jyväskylän ammattikorkeakoulusta sekä Riikka Rantakari FitComm Oy:stä. Lisätietoa koulutuksesta: www.jamk.fi/vastuullinentuotanto Koulutus on Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskuksen rahoittama. Palvelukeskus edistää työikäisten osaamisen kehittämistä ja osaavan työvoiman saatavuutta. Palvelukeskuksen toimintaa ohjaavat opetus- ja kulttuuriministeriö sekä työ- ja elinkeinoministeriö. Linkki tekstivastineeseen: https://bit.ly/46Zbx9b

Yhteinen asia, osaamistarve tai kiinnostuksen kohde vetävät oppijaheimoja koolle. Kokemusasiantuntijuus, vinkit ja uudet näkökulmat tukevat yksinyrittäjän oppimista ja liiketoimintaa. Tässä jaksossa Bondauttaja Oy:n yrittäjä Anna Sorko kertoo, kuinka jaettu merkitys ja yhteinen tavoite luovat vertaisoppimisen raamit. Jututtajana toimii Pauliina Silvennoinen Jyväskylän ammattikorkeakoulusta. Kuuntele, kuinka vertaisoppimisen verkostoja kannattaa etsiä: luovasti, kiinnostuksen mukaan tai omia heimoja itse muodostaen. Podcast on tuotettu osana MYRSKY - Yritysten muutoskyvykkyys, vihreä siirtymä ja digitalisaatio Länsi-Suomessa –hanketta. Hanke rahoitetaan REACT-EU-välineen määrärahoista osana unionin covid-19-pandemian johdosta toteuttamia toimia. Lisätietoa Myrsky-hankkeesta täällä: https://www.jamk.fi/fi/projekti/myrsky Linkki jakson tekstivastineeseen: https://bit.ly/45NYQfR

Yritykselle on aina tärkeää toimia vastuullisesti ja kestävällä tavalla. Vakiintunut vastuullinen ja kestävä ajattelu- ja toimintatapa antaa vahvan perustan muutostilainteillekin. Muutostilanteessa juridinen osaaminen auttaa vähentämään riskejä saavuttamaan tavoitteita. Koska yrittäjä toimii aina omalla riskillään, juridisin keinoin pyritään luomaan mahdollisuuksia menestykseen ja siten lieventämään osaltaan taloudellisia haasteita. Hyvinvointioikeus-podcast sarjan viimeisessä jaksossa aiheesta ovat tuttuun tapaan keskustelemassa Erica Svärd ja Anne Liukkonen Jyväskylän ammattikorkeakoulusta. Podcast on tuotettu osana MYRSKY - Yritysten muutoskyvykkyys, vihreä siirtymä ja digitalisaatio Länsi-Suomessa –hanketta. Hanke rahoitetaan REACT-EU-välineen määrärahoista osana unionin Covid-19 pandemian johdosta toteuttamia toimia. Lisätietoa Myrsky-hankkeesta täällä: www.jamk.fi/fi/projekti/myrsky Linkki tekstivastineeseen: https://bit.ly/3RSmrZs

Tässä podcast-jaksossa keskustellaan yrityksen muutostilanteista ja juridiikasta. Yrityksen muutostilanteen hallittu hallinta ja johtaminen vaatii usein erityisosaamista. Tämä vaatimus on sisään kirjattu tapahtumaan jo pelkästään sillä perusteella, että jokainen muutostilanne on uniikki. Myös toimialakohtaiset erityispiirteet asettavat omia vaatimuksiaan tilanteelle ja esimerkiksi sääntelyn vaihtelu on huomioitava muutostilanteissa. Aiheesta keskustelemassa ovat Erica Svärd ja Anne Liukkonen Jyväskylän ammattikorkeakoulusta. Podcast on tuotettu osana MYRSKY - Yritysten muutoskyvykkyys, vihreä siirtymä ja digitalisaatio Länsi-Suomessa –hanketta. Hanke rahoitetaan REACT-EU-välineen määrärahoista osana unionin Covid-19 pandemian johdosta toteuttamia toimia. Lisätietoa Myrsky-hankkeesta täällä: www.jamk.fi/fi/projekti/myrsky Linkki tekstivastineeseen: https://bit.ly/46G0Bwy

Tässä jaksossa keskustellaan siitä, miten hyvinvoinnista voidaan pitää huolta yrityksen muutospaineessa. Yrityksen muutospaine määrittyy eri suunnista tulevien tarpeiden mukaisesti. Muutospaine lienee jatkuvaa ja se on keskeinen osa yritystoimintaa. Hyvinvoinnista huolehtiminen on kuitenkin hyvin tärkeä osa onnistuneen muutostyön läpiviemisessä ja edellyttää siten erityistä huomiota ja paneutumista. Hyvinvoinnista huolehtiminen ja sen edistäminen vaatii ennen kaikkea herkkyyttä ja joustavuutta. Mitä tämä käytännössä tarkoittaa? Aiheesta ovat keskustelemassa Erica Svärd ja Anne Liukkonen Jyväskylän ammattikorkeakoulusta. Podcast on tuotettu osana MYRSKY - Yritysten muutoskyvykkyys, vihreä siirtymä ja digitalisaatio Länsi-Suomessa –hanketta. Hanke rahoitetaan REACT-EU-välineen määrärahoista osana unionin Covid-19 pandemian johdosta toteuttamia toimia. Lisätietoa Myrsky-hankkeesta täällä: www.jamk.fi/fi/projekti/myrsky Linkki jakson tekstivastineeseen: https://bit.ly/48KnmS2

Tässä jaksossa keskustellaan siitä, miten kestävä kehitys tukee yrityksen kannattavuutta, ja millaisia ratkaisuja sen toteuttaminen vaatii liiketoimintastrategiassa. Aiheesta keskustelemassa ovat Harri Peuranen ja Erica Svärd Jyväskylän ammattikorkeakoulusta, sekä Meconet Oy:n laatujohtaja Juha Tolvanen. Lisätietoa koulutuksesta: www.jamk.fi/vastuullinentuotanto Linkki tekstivastineeseen: https://bit.ly/3RjpxFP

Tässä jaksossa pohditaan vastuullisuutta kestävän tuotannon näkökulmasta. Aiheesta keskustelemassa ovat Erica Svärd ja Harri Peuranen Jyväskylän ammattikorkeakoulusta sekä Tana Oy:n laatupäällikkö Jarkko Hirvonen. Lisätietoa koulutuksesta: www.jamk.fi/vastuullinentuotanto Linkki tekstivastineeseen: https://bit.ly/3sBnDG2

Etevä etäjohtaminen -podcastsarjan vieraana Asko Känsälä, liiketoimintajohtaja, kirjailija ja valmentaja. Vakioääninä Jyväskylän ammattikorkeakoulun projektipäälliköt Hilkka Heikkilä ja Mirva Leppälä. Johtamisen kirjoista ei löydy oikotietä johtamiseen, vaan jokaisen pitää itse löytää se mikä on omassa johtamistyössä olennaista. Periaatteessa johtamista voi oppia mistä tahansa: elämästä tai muiden asioiden ja ammattien kautta - vaikka käsityöläisiltä, taitelijoilta, kirjailijoilta tai runoilijoilta. Tutkia miten he löytävät olennaisen omassa työssään ja verrata miten se olisi toteutettavissa johtamistyössä. Johtamisen perusta on hyvä ajattelu, ja johtajan pitää oppia tunnistamaan mitä ajattelee. Omat ajattelumallit ovat ikään kuin käsityöläisen työkaluja. Johtajan pitää pystyä tarkkailemaan itseään ja omia ajatuksiaan ja kehittää niitä paremmiksi. Kyetäkseen johtamaan muita täytyy ensin oppia johtamaan itseään. Osaatko kertoa heti omat henkilökohtaiset arvosi ja mikä sinulle on elämässä tärkeintä? Pelkkä hyvä ajattelu ei riitä, vaan sen täytyy sisältää myös käsillä tekeminen. Eli ymmärryksen siitä, mitä ajattelu tarkoittaa käytännössä, esim. asiakkaalle asti. Ajattelumallit ja tavat ajatella, joihin ei liity konkretiaa, ovat arvottomia. Päässä syntyy ajatus, kädet tekevät konkreettisia asioita, mutta näiden lisäksi pitää olla sydän mukana. Johtamisessa toimitaan aina ihmisten kanssa. Pitää ymmärtää toista, saada toiseen ihmiseen kontakti ja saada hänet toimimaan. Positiivinen ihmiskäsitys, luottamus ja kiinnostus ihmiseen, auttaa tässä. Johtajan pitää ajatella myös itsestään hyväsyvästi ja positiivisesti: en ole ihmemies tai -nainen, olen vaillinainen, olen matkalla ja kesken, voimavarani ovat rajalliset. Työssä erinomaisuuden tavoittelu on hyvä asia, kunhan se ei muutu täydellisyyden tavoitteluksi. Pitää tietää ja osata asettaa omat rajat, joiden puitteissa voi hakea hyvää erinomaista suoritusta ja kehittää itseänsä pitäen samalla huolta elämän tasapainosta. Johtaminen on elämänmittainen matka, täytyy koko ajan harjoitella, oppia ja kehittää itseään. Jaksaa uteliaan asenteella hakea uusia asioita ja koko ajan miettiä mikä on oleellista. Tokikin muistaa elämän tasapaino ja omat resurssit. Aina ei ole mahdollista tehdä samalla intensiteetillä ja voimalla. Mutta pitkäjänteinen kehittäminen johtaa parhaaseen lopputulokseen. Pienet asiat ovat tärkeitä - millaisella ajatuksella tekee työtä. Jos ajattelussa on puutteita, niin johtajan pitää auttaa selvittämään minkä kokemusten kautta väärä ajattelu on syntynyt ja löytämään parempi ajattelu. Jos ajattelu on oikein, niin johtaja voi luottaa työn tekemiseen. Virheitä tulee, mutta työ menee silti eteenpäin. Johtajan pitää antaa tilaa oppia ja tehdä virheitä. Kun tehdään uusia asioita, niin niissä otetaan aina riskejä ja silloin tulee virheitäkin tehtyä. Niistä toivutaan nopeasti, otetaan opit mukaan ja jatketaan matkaa. Mikään liiketoiminta, palvelu tai tuote ei muodosta pysyvää kilpailuetua, vaan oppiminen on ainoa pysyvä kilpailuetu. Se on tapa mennä eteenpäin ja kehittyä. Johtaminen on vaan työtä, käsityötä. Hyväksi käsityöläiseksi kasvaa sitä käsityötä tekemällä. Eli johtamalla. Siihen ei ole oikotietä. Johtajaa tarvitsee hyvää ajattelua ja ymmärrystä siitä, miten asiat konkretisoituvat asiakkaalle asti. Lisäksi johtaja tarvitsee hyvän sydämen, vastuun ihmisistä ja omasta itsestään. Teksti: Hilkka Heikkilä Pohdinnat liittyvät Virtual Leaders - Virtuaalijohtamisella tuottavuutta ja työhyvinvointia -projektiin, jota Jamk hallinnoi ja joka toimii Keski-Suomessa 1.9.2020 – 31.8.2023. jamk.fi/fi/projekti/virtual-leaders Rahoittaja: Keski-Suomen ELY-keskus, Suomen rakennerahasto-ohjelma, Euroopan sosiaalirahasto, Kestävää kasvua ja työtä 2014–2020. Podcastien litteroinnit löytyvät bit.ly/podcastteksti

Etevä etäjohtaminen -podcastsarjan vieraana Kati Lanu, modernin työelämän kehittäjä ja työyhteisövalmentaja Timanttia Consultingista (https://timanttia.fi/ ). Vakioääninä Jyväskylän ammattikorkeakoulun projektipäälliköt Hilkka Heikkilä ja Mirva Leppälä. Etänä toimiessa välillä mietityttää saanko viestini ja ideani perille ja ymmärsikö kaikki mitä halusin sanoa. Virtuaalisissa tapaamisissa meidän pitäisi kiinnittää huomiota enemmän siihen, miten aloitetaan tapaamiset. Napin painalluksella voi hyppiä palaverista toiseen, mutta ajatukset saattavat olla ihan muualla. Pienessä hetkessä meidän pitäisi pystyä kokoamaan mieli ja keho samaan hetkeen ja siirtää fokus siihen asiaan mihin ollaan liittymässä mukaan. Kokouksen järjestäjän tulisi rakentaa alkuun aikaa vapaamuotoiselle keskustelulle, jotta kokouksen virallisista asioista voitaisiin myöhemmin tehokkaammin keskustella. Ihmisillä on korkeampi kynnys puhua ja kertoa mielipiteitään virtuaalitapaamisissa, varsinkin jos ei tunneta toisia hyvin. Alun keskustelun ei tarvitse kestää kovin kauan. Jokaisella voi olla esim. minuutin puheenvuoro ja saa kertoa kuulumisista, onnistumisista tai vaikka minkä kirjan luki viimeksi. Tällä rakennetaan yhteenkuuluvuuden tunnetta, ja se taas vaikuttaa suorituskykyymme merkittävästi. Virtuaalisesti toimiminen vaatii enemmän järjestelmällisyyttä, systemaattisuutta ja suunnittelua. Meidän täytyy sanoittaa toimintaamme enemmän ja olla selkeämpiä. Myös myönteiset viestit (kiitos, kannustus, kehuminen) jäävät virtuaalisessa vuorovaikutuksessa helposti vähemmälle. Peukuttaa voi oikeastikin, mutta sen lisäksi reaktiot ja emojit on hyvä ottaa käyttöön. Virtuaalisessa vuorovaikutuksessa teemme tosi nopeasti tulkintoja, nopeammin kuin lähityöskentelyssä. Vuorovaikutus fyysisesti samassa tilassa on kokonaisvaltaisempaa ja havainnoimme kaikkia kehon liikkeitä. Huomaamme mikroilmeet ja pienet vihjeet siitä missä ja millaisia ajatukset ovat. Vuorovaikutuksessa, eritoten tunne- ja asenneviestinnässä 7 % on sanoja ja 93 % merkitys äänensävyillä, ilmeillä ja kehonkielellä. Miten me tuemme tuota 93 % digitaalisessa ympäristössä? Miten käytämme kirjallisessa viestinnässä eri tyylejä, sävyjä ja eleitä? Miten rikastamme vuorovaikutusta virtuaalisissa tapaamisissa? Jokaisen kannattaisi välillä pysähtyä tarkastelemaan omia kehonkielen vihjeitään ja toisten kommunikaatiosta tekemiään tulkintojaan. Opettelemme siis uutta kieltä; uusia tapoja toimia ja huomioida ja antaa palautetta virtuaalisesti. Tuhansia vuosia on pärjätty tutulla kehonkielellä ja vasta viimeisen kymmenen vuoden aikana olemme opetelleet digitaalista kehonkieltä. Työyhteisössä asioista puhuminen ja niiden sanoittaminen yhdessä synnyttää yhteisymmärrystä ja parantaa vuorovaikutustamme. Millaiset tyylit ja tavat tukevat viestintää ja mitkä sitä heikentävät? Kirjallisen viestinnän tyyliseikat (isot ja pienet kirjaimet, välimerkit) kuuluvat myös digitaaliseen kehonkieleen. Isot kirjaimet ja huutomerkkien viljely voi toisesta tuntua huutamiselta ja käskyttämiseltä. Katin vinkit digitaaliseen kehonkieleen - Pidetään kamerat päällä. Hyväksytään se, että ihmisiä tässä ollaan ja muut näkevät meidät fyysisissäkin palavereissa. Ollaan omia itseämme, eikä mitään kivikasvoisia uutistenlukijoita. - Sanoitetaan ajatuksia ja tekemisiä ja ilmaistaan itseämme vielä selkeämmin. Erityisesti muistetaan kehua ja kiittää, ne unohtuvat helposti. - Ollaan hereillä. Ei tehdä liian nopeita tulkintoja vaan mietitään, kuunnellaan ja luetaan rauhassa. - Annetaan aikaa pohdinnalle virtuaalisissa tapaamisissa. Teksti: Hilkka Heikkilä Pohdinnat liittyvät Virtual Leaders - Virtuaalijohtamisella tuottavuutta ja työhyvinvointia -projektiin, jota Jamk hallinnoi ja joka toimii Keski-Suomessa 1.9.2020 – 31.8.2023. jamk.fi/fi/projekti/virtual-leaders Rahoittaja: Keski-Suomen ELY-keskus, Suomen rakennerahasto-ohjelma, Euroopan sosiaalirahasto, Kestävää kasvua ja työtä 2014–2020. Podcastien litteroinnit löytyvät bit.ly/podcastteksti

Seitsemännessä jaksossa jutellaan toimitusjohtajan työtehtävistä osuuskunnassa ja sen syntymisestä sekä siitä, kenelle osuuskunnan tuki on tarkoitettu. Jaksossa keskustelemassa Riku Seppälä Omillaan osuuskunnasta. Haastattelijana Liisa Ansio Tuettu osuuskunta -hankkeesta. Jakso on nauhoitettu 20.2.2023. Tuettu osuuskunta -hanke on Euroopan sosiaalirahaston rahoittama hanke, jota hallinnoi Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Hankkeen osatoteuttajina ovat Keski-Suomen Kehitysvammaisten Tukipiiri ry, Keski-Suomen Kehitysvammaisten Tuki ry sekä Kehitysvammaliitto. Hankkeen yhteistyökumppaneina toimivat työvalmennuspalvelu Kätevä Jyväskylässä, Toimintakeskus Mintake Äänekoskella, Toimintakeskus Kaisla Viitasaarella sekä Kehitysvammaisten Tukiliitto ry. Jakson tekstivastineen löydät: https://www.jamk.fi/fi/projekti/tuettu-osuuskunta/podcastit Tutustu hankkeeseen tarkemmin: www.jamk.fi/tuettuosuuskunta

Systeeminen johtaminen podcasteissa puhutaan siitä, mitä systeeminen johtaminen on ja miten sitä on mahdollista edistää yritysten arjessa. Tässä jaksossa Keox oy:n toimitusjohtaja Heikki Elomaa kertoo, miten tuotannon prosessien määrittely avasi yritystoiminnan kokonaisuutta ja osoitti kehittämisen paikkoja. Haastattelijoina Erica Svärd ja Mikko Seppälä Jyväskylän ammattikorkeakoulusta. Podcast on tuotettu ESR-rahotteisessa Systeeminen johtaminen teollisuudessa -projektissa. Tutustu projektiin www.jamk.fi/systeeminenjohtaminen Linkki tekstivastineeseen: https://bit.ly/sjt_pod4

Systeeminen johtaminen podcasteissa puhutaan siitä, mitä systeeminen johtaminen on ja miten sitä on mahdollista edistää yritysten arjessa. Tässä jaksossa keskustellaan työyhteisön vuorovaikutuksesta ja miten sitä voidaan parantaa ymmärtämällä erilaisuutta. Matti Hokkanen Multimek Oy:stä avaa, mitä vaikutuksia johtoryhmälle toteutetulla Everything DiSC®-työpajalla oli koko työyhteisölle ja miten uusien sukupolvien astuminen työelämään haastaa yrityksiä muuttamaan yrityskulttuuriaan avoimempaan suuntaan. Mukana keskustelussa Kirsi Kemell ja Mikko Seppälä Jyväskylän ammattikorkeakoulusta. Podcast on tuotettu ESR-rahotteisessa Systeeminen johtaminen teollisuudessa -projektissa. Tutustu projektiin www.jamk.fi/systeeminenjohtaminen Linkki tekstivastineeseen: https://bit.ly/sjt_pod3

Etevä etäjohtaminen -podcastsarjan vieraana Jonas Rajanto, virtuaalifasilitaattori ja etäkokousmies Grape People -yrityksestä. (www.grapepeople.fi) Vakioääninä Jyväskylän ammattikorkeakoulun projektipäälliköt Hilkka Heikkilä ja Mirva Leppälä. Koronan alussa kaikki halusivat opetella kuumeisesti perustaidot ja tekniikan etäpalavereihin, jotta saatiin kokoukset jotenkin pyörimään. Vasta sen jälkeen päästiin etäkokoustamisen perustaan: psykologisen turvallisuuden ja sitoutumisen pohtimiseen. Turvallisen kokouksen pitämisessä pitää etukäteen miettiä miten edetään systemaattisesti. Onko käsiteltävä kysymys tai aihe oikea tässä tilanteessa ja koskeeko se kaikkia? Kun yhteinen ymmärrys on saavutettu, niin kerätään kaikki erilaiset ratkaisuideat. Näistä valitaan parhaat ja lopuksi sovitaan toimenpiteet jatkoa varten. Kun jokaista on kuultu prosessin aikana riittävästi, niin asiaan voi sitoutua, vaikka lopputulos ei olisi henkilökohtaisesti mieleinen. Luottamusta on vaikeampi rakentaa etänä. Jokainen henkilö etäpalaverissa on omassa todellisuudessaan ja edessä vaihtuu vain nimimerkit palaverista toiseen. Näyttää, tuntuu ja haisee ihan samalta palaverista toiseen. Helposti ihminen lähtee hakemaan vaihtelua jostain muusta kuten puhelimen selailusta tai sähköpostista. Tapaamisen tunnelmaa voi muuttaa haluttuun suuntaan käyttämällä esim. kirjautumismusiikkia. Tulijoille voi kertoa, että aloitamme kohta ja odotellessa voit kuunnella musiikkia hetken ja hengitellä ihan rauhassa. Muita helppoja aloitusmenetelmiä on tehdä sisäänkirjautumisdia, jossa kerrotaan milloin kokous alkaa ja pyydetään muutamaan kysymykseen vastauksia chattiin. Hyviä kysymyksiä ovat mm: mistä liityit tänään kokoukseen, miten päiväsi alkoi (asteikko 1–7), mitä odotuksia sinulla on. Osallistujat joutuvat tulemaan tietoiseksi omasta olostaan ja lukevat muiden vastauksia ja löytävät sieltä yhtymäkohtia ja eroja. Syntyy yhteinen todellisuus, yhteys ja luottamus alkaa kasvaa. Aikaa tähän ei mene kuin 4 minuuttia. Jos etävuorovaikutus ei ole millään tavalla viihteellistä, niin päivien palaveriputket ovat puuduttavia. Viihteellisyyden elementti tekee kokouksesta ainutlaatuisemman ja siitä jää tunne- ja muistijälki. Tietokoneen näyttö myös muistuttaa televisiota ja televisio on kouluttanut meidät odottamaan kiinnostavaa sisältöä, kun me katsomme ruutua. Siinä vaihtuu kuvakulma, on juoni ja draaman kaari. Televisiomaista vaikutusta voi rikkoa sillä, että tekee osallistumisesta vuorovaikutteisempaa tekemällä kyselyjä, jututtamalla chatissa tai laittamalla ihmiset pienryhmiin. Ääniviestejä kannattaisi käyttää enemmän. Niistä välittyy eri asiat kuin sähköpostissa ja ne ovat helpompia järjestää kuin palaverit. Äänen perusteella saa jo kuvan puhujasta ja se auttaa tutustumaan ja luottamaan ihmiseen. Usein se on myös nopeampi tehdä kuin esim. sähköposti. Sähköpostista pitää tarkistaa onko ymmärrettävä ja sopiva kaikille vastaanottajille. Ääniviestissä kuulee jo tauotuksesta ja äänenpainosta esim. epäröinnin, sanojen hakemisen ja tunnetilan. Palavereita pitäisi saada vähennettyä ja ihmisten pitäisi tosi tarkkaan miettiä mihin osallistuu. Älä mene mihin tahansa kokoukseen suin päin. Älä ajattele, että kunhan istun palaverissa, niin aika on hyvin käytettyä. Pitää uskaltaa vaatia palavereiden vetäjiltä tarkennusta kokouksen aiheesta, tarpeellisuudesta ja odotuksista osallistujille. Silloin pystyy itse myös valmistautumaan kokouksiin. Käynnistämällä keskusteluja palavereiden tarkoitukset kirkastuvat. Teksti: Hilkka Heikkilä Pohdinnat liittyvät Virtual Leaders - Virtuaalijohtamisella tuottavuutta ja työhyvinvointia -projektiin, jota Jamk hallinnoi ja joka toimii Keski-Suomessa 1.9.2020 – 31.8.2023. jamk.fi/fi/projekti/virtual-leaders Rahoittaja: Keski-Suomen ELY-keskus, Suomen rakennerahasto-ohjelma, Euroopan sosiaalirahasto, Kestävää kasvua ja työtä 2014–2020. Podcastien litteroinnit löytyvät bit.ly/podcastteksti

Systeeminen johtaminen podcasteissa puhutaan siitä, mitä systeeminen johtaminen on ja miten sitä on mahdollista edistää yritysten arjessa. Tässä jaksossa keskustellaan johtoryhmätyöskentelystä. Miten pk-yrityksessä käynnistellään toimivaa johtoryhmätyötä ja opitaan jakamaan vastuita? Keskustelemassa aiheesta ovat toimitusjohtaja Paavo Elomaa Laukaan Betoni Oy:stä sekä Kirsi Kemell ja Mikko Seppälä Jyväskylän ammattikorkeakoulusta. Podcast on tuotettu ESR-rahotteisessa Systeeminen johtaminen teollisuudessa -projektissa. Tutustu projektiin www.jamk.fi/systeeminenjohtaminen Linkki tekstivastineeseen: https://bit.ly/sjt_pod2

Systeeminen johtaminen podcasteissa puhutaan siitä, mitä systeeminen johtaminen on ja miten sitä on mahdollista edistää yritysten arjessa. Tässä jaksossa asiaa avaa filosofi Esa Saarinen. Haastattelijoina Kirsi Kemell ja Mikko Seppälä Jyväskylän ammattikorkeakoulusta. Podcast on tuotettu ESR-rahotteisessa Systeeminen johtaminen teollisuudessa -projektissa. Tutustu projektiin www.jamk.fi/systeeminenjohtaminen Linkki tekstivastineeseen: https://bit.ly/sjt_pod1

Etevä etäjohtaminen -podcastsarjan vieraana Tomi Kasurinen, uuden ajan johtamisen ja työyhteisön yhteiskehittäjä, DreamLeader Oy:n perustaja ja toimitusjohtaja(www.dreamleader.fi). Vakioääninä Jyväskylän ammattikorkeakoulun projektipäälliköt Hilkka Heikkilä ja Mirva Leppälä. Dreamleaderin kehittämistyön tavoitteena on rakentaa tulevaisuuden menestyviä ja hyvinvoivia työyhteisöjä yhteiskehittämisen keinoin. Tällä hetkellä työelämässä on viimeinen sukupolvi, joka on tyytynyt siihen, että kerran vuodessa kysytään työhyvinvoinnista ja asioille ei tapahdu mitään. Uusi työntekijäsukupolvi vaatii käytännön tekoja. Meidän pitää siis toimia. Yhdessä. Johtajan tulisi olla 1. kiinnostunut ihmisistä ja 2. kiinnostunut aidosti ihmisestä. Oleellista on, että johtajalla on keskusteluyhteys ja tätä kautta hän voi tulla tietoiseksi siitä mitkä asiat työntekijää innostavat ja mitkä turhauttavat tai miten hyvin hän onnistuu palautumaan työn ja vapaa-ajan haasteista. Palautekulttuurin aktivointi on yksi parhaita keinoja kulttuurin kehittämiseen käytännössä. Johtamiskyvykkyys koostuu sekä organisaatiotason että yksilötason kyvykkyyksistä. Jos systeemi ohjaa kontrolliin, niin esihenkilö tekee kontrollia. Jos luottamusta tai psykologista turvallisuutta halutaan edesauttaa, niin johtamisjärjestelmässä pitää muuttaa ajattelu- ja toimintatapaa. Johtamisen yksilötason kyvykkyydet ovat tieto, taito, tahto, toimijuus ja tuki. Monesti organisaatioissa sudenkuoppana on tahto. Esihenkilöt ovat ikään kuin ajautuneet rooliin ja oikea halu johtaa hyvin voi olla kadoksissa. Johtamisen kehittämisessä tulisi hyödyntää paremmin niitä, jotka sitä työtä käytännössä konkreettisesti tekevät ja kehittää yhdessä heidän kanssansa. Kyse on yhteiskehittämisestä. Yhteiskehittämisen 4 kovaa koota: kysy, kuuntele, keskustele ja kehitä. Vaikuttavaa kehittämistä voidaan tehdä myös etänä. Fyysinen etäisyys tai läheisyys ei onnistumista ratkaise vaan hyvä suunnittelu ja valmistautuminen. Yhteisöllisyydessä on kysymys henkisestä läheisyydestä, jossa jaetaan yhteinen käsitys siitä missä me ollaan ja mikä on meidän maalimme mihin tähdätään. Johtajalta yhteisöllisyyden tukeminen vaatii selkeää ja jatkuvaa viestintää päämääristä ja tavoitteista sekä organisaation rooleista ja vastuista. Yhteisöllisyyttä ja sen kehittämistä on myös se, että meillä on samanlainen käsitys siitä, että mitä asiakkaat meiltä odottavat. Meidän pitäisi yhdessä ymmärtää myös mitä asioita ja mitä kyvykkyyksiä me tarvitsemme strategian toteuttamiseen ja mitkä ovat meidän kilpailuetumme. Yhteisöllisyyden kehittäminen on siis pohjimmiltaan toimivan työyhteisön perusasioiden kehittämistä. Isoimpia muutoksia tulevaisuudessa on siirtyminen yksilötason osaamisen kehittämisestä yhteisöllisen oppimisen kehittämiseen ja johtamiseen. Miten yhteisönä opimme esim. virheistä ja estämme niiden toistumisen? Miten jaamme tietoa, analysoimme sitä ja ratkaisemme ongelmia? Oppiminen ei tapahdu sattumalta ja sitä pitää johtaa. Yhteenvetona kolme asiaa mihin tulisi keskittyä 1. Varmistaa, että johtamisen johtamisen ketju toimii. 2. Varmistaa, että organisaation toiminta perustuu nykyaikaisiin ajattelu- ja toimintatapoihin. 3. Muistetaan yksilötason johtamisen kehittämisessä, että se ei ole pelkästään tietoa ja taitoa vaan myös tahtoa, toimijuutta ja tukea. Johtamisen kehittäminen ei tarkoita esihenkilöille vain uusia vastuita ja velvollisuuksia, vaan johtamista tulee tehdä yhdessä ihmisiä kuunnellen ja ymmärtäen. Sitä kautta saadaan kestäviä tuloksia. Teksti: Hilkka Heikkilä Pohdinnat liittyvät Virtual Leaders - Virtuaalijohtamisella tuottavuutta ja työhyvinvointia -projektiin, jota Jamk hallinnoi ja joka toimii Keski-Suomessa 1.9.2020 – 31.8.2023. jamk.fi/fi/projekti/virtual-leaders Rahoittaja: Keski-Suomen ELY-keskus, Suomen rakennerahasto-ohjelma, Euroopan sosiaalirahasto, Kestävää kasvua ja työtä 2014–2020. Podcastien litteroinnit löytyvät bit.ly/podcastteksti

Anja Härkönen jututtaa Sotek-säätiössä työskenteleviä Tomi Rossia ja Tomi Rantaa heidän työarjestaan. Miten siinä näkyy, että kyseessä on yhteiskunnallinen yritys? Tekstivastine: https://www.jamk.fi/sites/default/files/2023-02/T%C3%B6iss%C3%A4%20Yhteiskunnallisessa%20yrityksess%C3%A4.pdf

Diakonia-ammattikorkeakoulun asiantuntija Harri Kostilainen avaa tässä podcastissa Yhteiskunnallisen yritystoiminnnan historiaa ja nykypäivää ja miten Suomesta saadaan tulevaisuudessa yhteiskunnallisen yrittäjyyden mallimaa. Haastattelijana Anja Härkönen. Tekstivastine: https://www.jamk.fi/sites/default/files/2023-02/Yhteiskunnallisen%20yritystoiminnan%20idea%2C%20tausta%20ja%20tulevaisuus.pdf

Arki pyörii Viitahoiva Oy:ssä, mutta mistä huomaa, että kyseessä on Yhteiskunnallinen yritys? Siitä on kertomassa toimitusjohtaja Satu Väisänen. Haastattelijana Anja Härkönen. Tekstivastine: https://www.jamk.fi/sites/default/files/2023-02/Meid%C3%A4n%20yritys%20on%20yhteiskunnallinen%20yritys.pdf

Millaista oli aikanaan hakea Yhteiskunnallisen Yrityksen merkkiä? Tästä kertoo podcastissa Päivi Parikka, toiminnanjohtaja Kouvolan Palvelukoti ry:stä. Haastattelijana Anja Härkönen. Tekstivastine: https://www.jamk.fi/sites/default/files/2023-02/Polku%20Yhteiskunnalliseksi%20yritykseksi.pdf

Etevä etäjohtaminen -podcastsarjan vieraana Andy Lundström, perustaja, Humbol (www.humbol.app). Vakioääninä Jyväskylän ammattikorkeakoulun projektipäälliköt Hilkka Heikkilä ja Mirva Leppälä. Perinteisesti henkilöstökyselyjä tehdään ja analysoidaan kerran vuodessa. Tällä saadaan sen hetkinen kuva työntekijöiden kokemuksista ja ajatuksista. Mitä tapahtuu ja koetaan henkilöstökyselyjen välissä? Kokemukset ja ajatukset muuttuvat. Oikeasti, jos halutaan kehittää työntekijäkokemusta, niin pitää mennä syvemmälle kuin kerran vuodessa tehdyt henkilöstökyselyt pääsevät. Esimiehet ovat tässä avainasemassa ja on todettu, että käymällä tiiminsä kanssa säännöllisiä ja merkityksellisiä keskusteluita, työntekijäkokemus paranee. Johtaminen on palvelua, jota pitää tuottaa yksilöllisesti, tasapuolisesti ja jatkuvasti. Organisaatioissa löytyy erilaisia esihenkilöitä ja usein niissä ollaan huonoja vaatimaan samanlaista, hyvää esihenkilötyötä tasapuolisesti eri tiimeille. Työntekijäkokemusta kuitenkin parantaisi yhtenäinen esimiestyöskentelyn tapa toimia. Säännöllisin väliajoin pidetyt merkitykselliset keskustelut luovat perustan hyvälle johtamiselle. Yhtenäinen tapa voidaan rakentaa Humbolin työkalun valmiista esihenkilötyön malleista tai organisaatio voi sopia omat mallinsa. Humbolin työkalun mallit ohjaavat esihenkilöitä käymään säännöllisiä keskusteluja mm. työntekijöiden tavoitteista, jotka muuten helposti unohdetaan. Tavoitteen tärkein funktio on antaa suuntaa sille tekemiselle mihin suuntaan ollaan menossa ja mikä on itse kunkin rooli tuossa isossa kokonaisuudessa. Tämä tuo merkityksellisyyttä jokaisen arkeen. Keskustelut perustuvat sekä tiimiläisen että esihenkilön hyvään valmistautumiseen. Agenda on valmiina ja itse keskustelussa rikastetaan yhdessä sisältöä ja sovitaan mahdollisia tehtäviä seuraavalle jaksolle. Työkalussa keskusteluille määritellään myös frekvenssin, joka pienillä tiimeillä voi olla 2 viikon välein ja isommissa tiimeissä harvemmin. Siellä voi seurata kenen kanssa keskustelut on pidetty ja suunniteltu ja kenen kanssa ei. Työkalu on integroitu Microsoftin ekosysteemiin ja kalenterivaraukset ja muistutukset saa tehtyä ketterästi. Säännölliset keskustelut voivat olla noin puolen tunnin mittaisia. Alussa uudet toimintatavat saattavat vaatia pidemmän ajan, mutta säännöllisyyden myötä keskustelut fokusoituvat ja hyvä valmistautuminen auttaa pysymään asiassa. Etätyöskentely on tuonut näkyväksi, että me tarvitsemme tiettyjä rakenteita ja systematiikkaa esimiestyöhön. Hyvä moderni johtaminen tarkoitta jatkuvia ja säännöllisiä keskusteluita. Jos esimiehellä on 10 tiimiläistä ja kahden viikon välein keskusteluja, niin yhden vuoden aikana keskusteluita, ja vaikuttamismahdollisuuksia työntekijäkokemukseen, on lähemmäs 200 kertaa. Säännöllisillä keskusteluilla luodaan myös vahva luottamussuhde. Tällä hetkellä on monella alalla rekrytointihaasteet, mutta paljonko puhumme siitä, miten me pidämme kiinni nykyisistä työntekijöistä? Onko meillä oikeasti pitovoimahaaste? Pitovoima syntyy voimakkaasti esihenkilön kautta, tutkimuksissa on todettu esimiehen vaikutuksen työntekijäkokemukseen olevan jopa 70 %. Jos me hoidamme esimiestyön hyvin ja säännöllisesti keskustellen, niin se tuottaa pitovoimaa, joka taas aiheuttaa vetovoimaa. Hyvä esihenkilötyö ei ole rakettitiedettä, vaan tarkoittaa että tehdään yksinkertaisia asioita tosi hyvin ja säännöllisesti. Jos saisimme säännölliset keskustelut pyörimään mahdollisimman monessa yrityksissä, niin meillä olisi vähemmän työuupumusta ja vahvempi sitoutuminen yrityksiin. Teksti: Hilkka Heikkilä Pohdinnat liittyvät Virtual Leaders - Virtuaalijohtamisella tuottavuutta ja työhyvinvointia -projektiin, jota Jamk hallinnoi ja joka toimii Keski-Suomessa 1.9.2020 – 31.8.2023. jamk.fi/fi/projekti/virtual-leaders Rahoittaja: Keski-Suomen ELY-keskus, Suomen rakennerahasto-ohjelma, Euroopan sosiaalirahasto, Kestävää kasvua ja työtä 2014–2020. Podcastien litteroinnit löytyvät bit.ly/podcastteksti

Etevä etäjohtaminen -podcastsarjan vieraana Eeli Saarinen, Turun yliopiston kauppakorkeakoulun CCR-yksikön kehityspäällikkö. Vakioääninä Jyväskylän ammattikorkeakoulun projektipäälliköt Hilkka Heikkilä ja Mirva Leppälä. Ihminen on laumaelän ja meidän kommunikointimme tapa perustuu paljolti fyysiseen läsnäoloon. Digitaalinen vuorovaikutus on meille epäluonnollinen ympäristö ja siksi tilanne vaatii meiltä uudenlaisia kyvykkyyksiä toimia. Joidenkin tutkimusten mukaan jopa 80 % ihmisten välisestä vuorovaikutuksesta hukkuu silloin kun meiltä viedään fyysinen läsnäolo. Johtajan pitää miettiä vuorovaikutusta ja sitä, miten itse toimii, mutta myös tutkia onko tiimillä riittävät valmiudet ja taidot toimia digitaalisessa ympäristössä. Sähköinen ympäristö antaa paljon tilaa tulkinnoille: Tulenko ymmärretyksi, sillä tavalla kuin haluan tulla ymmärretyksi. Väärinymmärrysten määrä kasva dramaattisesti, kun meillä ei ole fyysistä läsnäoloa. Iso osa vastuusta viestin ymmärtämisessä on myös vastaanottavassa päässä. Mitä monimutkaisempi vuorovaikutusympäristö meillä on, niin sitä enemmän tarvitaan luottamusta, joka auttaa tulkitsemaan viestejä oikealla tavalla. Me voimme tavallaan ottaa pientä riskiä siitä, että ne toiset ovat oikeasti hyväntahtoisia meitä kohtaan. Ne tekevät asioita, joita ovat luvanneet tehdä. Jos me haluamme kasvattaa luottamusta työyhteisössä, niin kasvokkain tapaamiset ovat edelleen tärkeitä. Riippumatta siitä mitä kasvokkain tapaamissa tapahtuu, niin se kasvattaa luottamusta. Toinen tapa kasvattaa luottamusta on käyttää aikaa tapaamisissa myös henkilökohtaisten kokemusten, arvojen ja subjektiivisten näkemysten jakamiseen. Luottamusta lisää myös riittävä määrä kommunikaatiota. Koska me kiireisessä arjessa prosessoidaan valtavaa määrää informaatiota, niin se tapa miten me havainnoimme maailmaa, vaikuttaa siihen minkälaisia tulkintoja meidän on ylipäätänsä mahdollisuus tehdä. Ymmärrystä toisten maailmasta voi lisätä kysymällä ja kuuntelemalla. Johtajien pitäisi myös enemmän tuoda esiin omassa viestinnässään erilaisia tapoja nähdä ja tulkita maailmaa. Läpinäkyvyys ja avoimuus ovat avainsanoja vuorovaikutuksessa. Johtajan kannattaa tuoda esiin myös esim. omaa kiireistä tilannetta ja kertoa ettei välttämättä ehdi vastata nopeasti viesteihin. Näin hiljaisuutta ei tulkita vastaanottavassa päässä väärin. Vuokravaikutukseen pitää panostaa eri lailla etänä kuin saman pöydän ääressä. Hyvä olisi tutkia omaa tiimiään tai yritystään lintuperspektiivistä ja pohtia vuorovaikutusta ja kommunikaatiota seuraavista kolmesta näkökulmasta. 1. Kommunikaation laatu. Onko ulosantimme riittävän selkeätä ja tulemmeko ymmärretyksi? 2. Kommunikaation riittävyys. Onko meillä riittävästi tilaisuuksia keskustella? 3. Tehtäväorientoituneen ja suhdeorientoituneen kommunikaation välinen tasapaino. Kumpaan se kallistuu meillä? Teksti: Hilkka Heikkilä Pohdinnat liittyvät Virtual Leaders - Virtuaalijohtamisella tuottavuutta ja työhyvinvointia -projektiin, jota Jamk hallinnoi ja joka toimii Keski-Suomessa 1.9.2020 – 31.8.2023. jamk.fi/fi/projekti/virtual-leaders Rahoittaja: Keski-Suomen ELY-keskus, Suomen rakennerahasto-ohjelma, Euroopan sosiaalirahasto, Kestävää kasvua ja työtä 2014–2020. Podcastien litteroinnit löytyvät bit.ly/podcastteksti

Etevä etäjohtaminen -podcastsarjan vieraana Jussi Venäläinen (www.jussivenalainen.fi), flow-tilan ja viisaan työn asiantuntija ja puhuja. Vakioääninä Jyväskylän ammattikorkeakoulun projektipäälliköt Hilkka Heikkilä ja Mirva Leppälä. Viisas työ on yhtä aikaa tehokasta, inhimillistä, kestävää ja kehittyvää. Se ei tarkoita täydellistä työskentelyä aina, vaan toimimista kussakin tilanteessa viisaasti. Etätyöskentely on sekä mahdollistanut viisautta että typeryyttä ja meillä on vielä oppimista, miten toimitaan viisaasti hybridityön mallissa. Helposti, kun ei ole suorassa kontaktissa, viestimet korostuvat ja niille ehkä annetaan vähän liian vahvoja tulkintoja ja niitä seurataan jatkuvasti, vaikka ne voisi laittaa kiinnikin välillä. Etätyössä on näennäistä tehokkuutta palaverin määrässä katsottuna, kun taas käytännön töitä tehdään pikaisesti vessatauolla. Rytmitys on tärkeää viisaassa työssä. Olemme organismeja ja toimimme syklisesti, emme lineaarisesti. Me olemme välistä virkeämpiä ja välistä väsyneempiä. Usein myös luova tekeminen on aika aaltoilevaa ja täytyy osata luoda itselleen sopivaa rytmiä ja vaihtelua. Se vaatii paljon itsetuntemusta ja kokeilua. Aamuvirkkujen kannattaa varata aamuksi keskittymistä vaativia tehtäviä ja iltapäivällä hoitaa tapaamisia ja rutiininomaisempia tehtäviä. Iltavirkuilla sitten toisinpäin. Voi myös kokeilla iltapäivällä pitää tiheämmin taukoja ja auttaa jaksamistaan sillä lailla. Yrityksissä voidaan sopia hiljaisista työtunneista tai yhteisistä tunneista, milloin voi kysyä vapaasti. Pelisäännöistä kannattaa keskustella aina yhdessä ja avoimesti sekä jonkin ajan kuluttua seurata toimiiko kokeilut toivotunlaisesti. Flow-tila määritellään optimaalisena tietoisuuden tilana. Se on niitä hetkiä, jolloin pystyy uppoutumaan täysin siihen mitä on tekemässä. Aika rientää, muu maailma unohtuu ja tekeminen tuntuu vaivattomalta. Flow-tila on viisaan työn sivutuote tai lopputulema ja pitkällä tähtäimellä tuottaa työn imua. Jos flow-tilanteita pystyy kasvattamaan, niin parantaa hyvinvointia ja tehokkuutta sekä yhteisön että yksilön tasolla. Flow vaatii aina tekemistä ja haastetta ja aina se tekeminen ei ole heti mielekästä. Rentoutusreaktion kautta voidaan päästä flow-tilaan, jos haaste on sopivassa suhteessa meidän taitotasoomme. Ripauksen verran kovempi haaste kuin mitä sen hetkinen taitotaso on olisi hyvä. Pitäisi pystyä myös ponnistelemaan sopivasti, että voi säilyttää rentouden. Häiriötekijät tulisi olla minimissä ja kirkas tavoite mielessä. Flow-tilaan pääseminen vaati paljon itsensä johtamista ja myös valmentavaa otetta siinä. Aina pitää osata myös itse katsoa mikä on viisasta tekemistä. Valmentavan itsensä johtamisen ytimessä on reflektointi ja itsensä ketterä kehittäminen. Kaikille suositellaan tekemään omista työtavoista päivän reflektion. Hetken intuitiivisesti miettiä mikä omissa työtavoissa tänään jarrutti tai edisti ja mitä voisi kehittää. Jokainen on kuitenkin oman itsensä päävalmentaja ja itseltäsi saat tarkimman palautteen. Kun sen päivittäin teet, niin muistatkin vielä mitä tapahtui. Teksti: Hilkka Heikkilä Pohdinnat liittyvät Virtual Leaders - Virtuaalijohtamisella tuottavuutta ja työhyvinvointia -projektiin, jota Jamk hallinnoi ja joka toimii Keski-Suomessa 1.9.2020 – 31.8.2023. jamk.fi/fi/projekti/virtual-leaders Rahoittaja: Keski-Suomen ELY-keskus, Suomen rakennerahasto-ohjelma, Euroopan sosiaalirahasto, Kestävää kasvua ja työtä 2014–2020. Podcastien litteroinnit löytyvät bit.ly/podcastteksti

Etevä etäjohtaminen -podcastsarjan vieraana Kalle Honkanen, kotkalainen yrittäjä (parempiote.com ja rifti.fi) ja valmentaja. Vakioääninä Jyväskylän ammattikorkeakoulun projektipäälliköt Hilkka Heikkilä ja Mirva Leppälä. Etäjohtamisessa johtamisen perusperiaatteet eivät ole muuttuneet, piileehän näyttöjen takana kuitenkin samat ihmiset. Tekemisen tavat ja työkalut ovat vain muuttuneet. Haasteellisimmat tilanteet etäjohtamisessa ovat silloin kun epävirallinen kanssakäyminen unohtuu. Tai, kun etäpalavereita pidetään peräkkäin ilman taukoja ja unohdetaan mitä niissä on käsitelty. Epävirallisen vuorovaikutuksen katoaminen ei ole parantanut työsuhteita, ne ovat kuitenkin ykkösasia organisaation toiminnassa. Toisen tunteminen on erityisen tärkeää, kun ideoidaan, keskustellaan hankalista asioista tai ollaan eri mieltä. Ilman epävirallista kasvokkaista aikaa se ei välttämättä onnistu. Etätyöskentelyssä helposti kollegan kalenterin kunnioittaminen vähenee ja kalenterit tungetaan täyteen ulkopuolelta. Jos kaikki saa käyttää kaikkien aikaa kuten haluaa, niin sieltä katoaa sellainen työ, joka riippuu henkilön omasta aloitteellisuudesta ja todennäköisesti suuntautuu tulevaisuuden kehittämiseen. Voisiko olla vähän radikaali ja jos ei ymmärrä minkä takia on kutsuttu kokoukseen paikalle, niin ei ole pakko osallistua? Kalenterin huokoisuudessa myös esimies voi näyttää esimerkkiä ja kannustaa tiimiä samaan. Onko tiimiläisellä mahdollisuus valita omaan työtehtävään sopiva tila ja aika? Erilaiset työtehtävät vaativat erilaisia tiloja ja avokonttorille, hiljaiselle huoneelle tai etäkonttorille on omat aikansa. Kun halutaan kehittäjille hyviä ideoita, niin se vaatii huokoisuutta kalenteriin, aikaa ideointiin, muita ihmisiä ja pallottelua sekä vuorovaikutusta. Tällä hetkellä meidän täytyy totutella takaisin sosiaaliseen kontaktiin ja se menee vähän eri tahtiin eri ihmisillä. Menossa on eräänlainen etsikkoaika. Pitäisi uskaltaa pysähtyä yhdessä tutkimaan miten haluamme jatkossa työskennellä ja mikä on meidän yhteiselle työskentelyllemme parasta. Mitä hyvää oli vanhassa työnteon mallissa ja mitä haluamme säilyttää etätyön maailmasta. Mitä ajattelemme työn tehokkuudesta? Se on organisaatioissa usein ajateltu väärin työhön käytettynä aikana. Mutta jos väsyneet tai kiukkuiset ihmiset tekevät töitä, niin ei se tunti ole sama kuin energiset ja positiiviset ihmiset tekevät töitä. Tässä hetkessä on yksi johtamisen pullonkaula, josta emme puhu tarpeeksi, johtajan oma jaksaminen. Jos johtaja väsyy, niin sillä on paljon kerrannaisvaikutuksia. Yksi tapa vaalia omaa jaksamistaan on yksinkertaisesti merkitä kalenteriin lounaat ja tauot. Ajankäyttöä kannattaa suunnitella sen mukaan missä kohti on parhaimmillaan ja minne kannattaa ne ideointisessiot sijoittaa. Omasta vireestä ja hyvinvoinnista, mm. syömisestä ja nukkumisesta, kannattaa huolehtia ja ideointi, toisten kuuntelu ja empaattinen kohtaaminen on paljon helpompaa. Teksti: Hilkka Heikkilä Pohdinnat liittyvät Virtual Leaders - Virtuaalijohtamisella tuottavuutta ja työhyvinvointia -projektiin, jota Jamk hallinnoi ja joka toimii Keski-Suomessa 1.9.2020 – 31.8.2023. jamk.fi/fi/projekti/virtual-leaders Rahoittaja: Keski-Suomen ELY-keskus, Suomen rakennerahasto-ohjelma, Euroopan sosiaalirahasto, Kestävää kasvua ja työtä 2014–2020. Podcastien litteroinnit löytyvät bit.ly/podcastteksti

Kuudennessa jaksossa keskustellaan kokemuksista osuuskunnan kautta työllistymisestä ja työllistämisestä. Kuinka osuuskunnat ja kehitysvammaisten ihmisten työllistyminen käytännössä yhdistyvät? Aiheesta on kertomassa Pia Reipas, joka pyörittää Saarijärvellä Osuuskunta Värkkäystä. Haastattelijana on Liisa Ansio Tuettu osuuskunta -hankkeesta. Jakso on nauhoitettu 25.10.2022. Tuettu osuuskunta -hanke on Euroopan sosiaalirahaston rahoittama hanke, jota hallinnoi Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Hankkeen osatoteuttajina ovat Keski-Suomen Kehitysvammaisten Tukipiiri ry, Keski-Suomen Kehitysvammaisten Tuki ry sekä Kehitysvammaliitto. Hankkeen yhteistyökumppaneina toimivat työvalmennuspalvelu Kätevä Jyväskylässä, Toimintakeskus Mintake Äänekoskella, Toimintakeskus Kaisla Viitasaarella sekä Kehitysvammaisten Tukiliitto ry. Jakson tekstivastineen löydät: https://www.jamk.fi/fi/projekti/tuettu-osuuskunta/podcastit Tutustu hankkeeseen tarkemmin: www.jamk.fi/tuettuosuuskunta

Toisen tuotantokauden avaavassa 5. jaksossa kootaan yhteen Huikea skene -podcastin keskeisimpiä käsitteitä. Niitä avaamassa on tutkija Hannu Vesala Kehitysvammaliitosta. Haastattelijana toimii Liisa Ansio Tuettu osuuskunta -hankkeesta. Jakso on nauhoitettu 7.11.2022. Tuettu osuuskunta -hanke on Euroopan sosiaalirahaston rahoittama hanke, jota hallinnoi Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Hankkeen osatoteuttajina ovat Keski-Suomen Kehitysvammaisten Tukipiiri ry, Keski-Suomen Kehitysvammaisten Tuki ry sekä Kehitysvammaliitto. Hankkeen yhteistyökumppaneina toimivat työvalmennuspalvelu Kätevä Jyväskylässä, Toimintakeskus Mintake Äänekoskella, Toimintakeskus Kaisla Viitasaarella sekä Kehitysvammaisten Tukiliitto ry. Jakson tekstivastineen löydät: https://www.jamk.fi/fi/projekti/tuettu-osuuskunta/podcastit Tutustu hankkeeseen tarkemmin: www.jamk.fi/tuettuosuuskunta

Etevä etäjohtaminen -podcastsarjan vieraana Karoliina Kettukari, Meltlaken modernin työn ja digitaalisten työvälineiden asiantuntija. Vakioääninä Jyväskylän ammattikorkeakoulun projektipäälliköt Hilkka Heikkilä ja Mirva Leppälä. Karoliina Kettukari toimii modernin työn tiimin vetäjänä Meltlake-yrityksessä. Toiminnassa he pyrkivät auttamaan suomalaisia organisaatioita mm. sisäisen viestinnän, tiimityöskentelyn ja työhyvinvoinnin kehittämisessä uusien teknologioiden avulla. Viimeisen vuoden aikana ihmiset ovat nousseet keskiöön teknologian käytön rinnalle uusien työkalujen käyttöönotossa. On paljon hyvin konkreettisia juttuja mitä me oikeasti voimme toteuttaa työkalujen avulla ja parantaa ihmisten työhyvinvointia. Ihmiset usein turhautuvat, kun tieto ei kulje, tai on niin paljon erilaisia työvälineitä, ettei olennaista tietoa löydä. Tämä vaikuttaa suoraan työhyvinvointiin, vie aikaa ja teettää päällekkäistä työtä. Yksi konkreettinen esimerkki toimintatavasta on sopia pelisäännöt siitä missä meidän viestimme liikkuvat. Voimmeko luopua jostain välineestä ja sitoudummeko toimimaan pelisääntöjen mukaan (esim. luopumaan sähköpostien lähettämisestä ja tallentamaan tiedon teamsiin)? Eräänlainen paradoksi: Tarvitsemme fyysistä näkemistä ja läsnäoloa, vaikka harvemminkin, että pystymme sitten etänä olemaan myöskin läsnä. Läheisyyden ylläpitämiseksi etänä on syntynyt esim. virtuaalikahveja, -taukoja tai vaikka taukojumppia. Etäyhteyksissä voidaan myös sopia yhdessä, että pidetään videot päällä ja hyödynnetään erilaisia reaktioita: käden nostoa, taputusta tai hymynaamoja ja saadaan videoon livetilanteen fiilistä. Kokouksessa vietetty aika verrattuna parin vuoden takaiseen on noussut yli 250 % korona-aikana. Helposti tulee fiilis, että minä olen sitä tehokkaampi, mitä enemmän mahdutan päivään palavereja. Ihmisen aivot taas toimivat niin, että me tarvitsemme taukoja ja löysää aikaa, jotta me voimme olla luovia ja keksimme uutta. Tilannetta voisi korjata esim. varaamalla palavereiden alkuun varata yhteisen 10 minuutin höpöttelyhetken. Tai varaamalla 45 minuutin palavereja tunnin sijaan ja tarjoamalla aivoille lepohetken palaverien väliin. Teamsin hyödyllinen ominaisuus: ilmoitus, kun palaverista on 5 minuuttia jäljellä. Tämä ohjaa osallistujia keräämään asiat kokoon ja lopettamaan palaverin. Etäajassa hankalinta on muistaa tehdä samoja asioita kuin mitä läsnä ollessa tekisi, esim. palautteen antaminen ohimennen. Kun livenä on huikannut kollegalle hienosta esityksestä, niin etänä sen huikkauksen voi tehdä kirjoittamalla teamsin kanavalle tai hyödyntämällä gif-kuvia, tarroja tai valmiita kehupohjia. Kalenterissa voisi myös olla vaikka perjantaisin merkintä, että mieti ketä voisit kehua tai tsempata menneestä viikosta. Tai voisiko jopa teamsissa olla oma kanava kehuille? Microsoftilla on Viva-tuoteperhe, jossa on erityyppisiä asioita liittyen tiedonhallintaan, viestinnän kehittämiseen ja työhyvinvointiin. Esim. muistutuksia kokouksista ja niihinliittyvistä dokumenteista tai työajan varaaminen keskittymistä vaativaan työhön. Tällaisilla pienillä vinkeillä teknologia voi auttaa arjessa ihmisten hyvinvoinnissa. Olemme kokeneet aika ison muutoksen viimeisen parin vuoden aikana. Työkalujen ja teknologian avulla voidaan työntekijöitä tukea työskentelemään fiksusti ja sujuvasti. Työkaluja löytyy mm. siihen, että voidaan paremmin olla läsnä työpäivän aikana, lisätä taukoja kalenteriin ja muistaa kehua kavereita. Kannattaa kartoittaa yhdessä koko tiimin kanssa millaisia välineitä ja apukeinoja löytyy ja sopia mitä niistä ryhdytään käyttämään. Teksti: Hilkka Heikkilä Pohdinnat liittyvät Virtual Leaders - Virtuaalijohtamisella tuottavuutta ja työhyvinvointia -projektiin, jota Jamk hallinnoi ja joka toimii Keski-Suomessa 1.9.2020 – 31.8.2023. Rahoittaja: Keski-Suomen ELY-keskus, Suomen rakennerahasto-ohjelma, Euroopan sosiaalirahasto, Kestävää kasvua ja työtä 2014–2020. Podcastien litteroinnit löytyvät bit.ly/podcastteksti.