Podcasts about luulajan

Luulajan minuriteettikielen opetuksesta - vanhemat ja kunta. Nylundin sisaret seenilä Tukholmassa. Anton Levtchi hokki-finaalista. Gunhild Mangi - Elämä poronhoijossa Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play.

Kohtaama tulisielun Bror Astermon, josta perjantaina tuli kulttuuristipentiaatti. Kissanpaska ja traasumatto joka vain lyhenee ja lyhenee - siinä oon minuriteettirepresentantitten hunteeringit hallituksen pytjetistä. Lähemä kans Luulajan tuomiokirkhoon missä oli meänkielinen joulukonsertti. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play.

Pajalassa järjestethiin neuottelut kruuvapuulaki Kaunis Ironin, Bergsstatenin ja maanomistajitten välilä. Kierunan kunnanrooti Mats Taaveniku siittä ette EU saattaa olla tärkeä mahtipeluri. Psyykinen epäterhveys ja sosiaaliset meetiat, esimerkkiä aiheista Luulajan tuomioseurakunnan luentosarjassa. Kolarissa monenlaista kulttuuria tarjola ko Meänpäivä järjestethään. Torbjörn Tuoremaa meinaa ette SVTn uusi tokymentäärisarja voipi tehä suuren vaikutuksen. Koulutus Nordila järjesthiin ruokakilapilu. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play.

00.00 Alkusanat 01.00 Naisleijonien MM-turnauksesta - Joukkueen onnistumisista - Puhetta peliajoista - Kenen pitäisi valmentaa Naisleijonia? 09.45 Muita MM-kisahuomioita 11.00 Ronja Savolaisen vierailu 37.05 Naisleijonien Lapa jäähän All Stars 41.00 Loppusanat Jakson vieraaksi saapuu Suomen takalinjoilla jälleen varmaotteisesti pelannut Ronja Savolainen, joka jättää kahdeksan vuotta edustamansa, rakkaaksi kodikseen muodostuneen Luleå Hockey/MSSK:n joukkueen ja Luulajan kaupungin. Pronssiin päättyneistä MM-kisoista puolustaja antaa itselleen arvosanan 7/10. − Pysyin niiden (pohjoisamerikkalaisten) vauhdissa mukana, mutta harmittaa, etten ehkä saanut kiekollisia vahvuuksiani niin hyvin esille kuin olisin halunnut. Noissa peleissä toisaalta aika harvoin pääseekään, sillä yleensä on aikamoinen rumba omassa päässä. Harvoin jaksaa lähteä heti hyökkäämään, Savolainen ruotii. Pitkään mukana ollut peluri ylisti naisleijonajoukkueen yhteishenkeä maasta taivaisiin. Hän myös nosti esiin päävalmentaja Toivolan ja muun valmennusjohdon kyvyn kasata yhteen hiileen puhaltava joukkue. − Mitä parempi joukkuehenki, sitä paremmin pelikin kulkee. Silloin mennään yhdessä tekemään joukkueena logolle, eikä sille mitä selässä lukee. Juuso ja kumppanit ovat tehneet tosi hyvin. Onhan meilläkin superstaroja, mutta he ovat myös mahtavia ihmisiä. Täytyy olla niitä, jotka ottavat roolia kentällä ja sitten niitä, jotka näyttävät mallia kentän ulkopuolella.

Täränön koulu ei onnistu saahmaan pärsunaalia koulule. Eva Kvist oon STR-Tn eustaja Renmarkskommitteen asiantuntija-ryhmässä - ja hään meinaa ette Luulajan yniversiteetin histuuriattietheelinen raportti Talman saamekylän aluheesta saatta muutta koko komiteen työn. Luulaja hokkin kapteeni Jenni Hiirikoski oottaa SM-finaalia. Lauantaina fiirathaan kväänikansan päivää ja järjestethään kans Meänhihto. 13/3 oon nyt vaphaan sana päivä Meänmaassa. Vittangin luokka pääsi jatkhoon Vi i Femmanissa. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play.

Poliisin suuroperaatio pysäytti miljoonabisneksen Ruotsin ja Suomen pohjoisella rajalla. Mitä oikein tapahtui, kun cowboy-hattu päässään öljylasteja kuljettanut Kenneth Hannu poistui laittomasta diesel-bisneksestä ja paikan ottivat isommat tekijät? Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play. 90-luvun puolivälissä halpa punainen diesel Suomen puolella on houkutteleva bisnes. Dieselin salakuljettajat, jotka hakevat dieseliä Suomesta ja myyvät sitä Ruotsissa, tienaavat suuria rahoja. Yksi heistä on övertorneålainen Kenneth Hannu. Hänellä riittää asiakkaita, jotka kannustavat ja tukevat häntä, ja hänestä tulee monien sankari. Vuonna 1996 Expressen kirjoittaa Kenneth Hannusta otsikolla: ”Oljekungen är folkets hjälte” – mutta viranomaisten tuomio on täysin toinen.Se, mikä alkaa yksittäisistä salakuljettajista kasvaa 2000-luvulla osittain järjestäytyneeksi rikolliseksi, ja viranomaiset näkevät sen yhteiskunnalle vaarallisena toimena.Ruotsin ja Suomen viranomaiset käynnistävät yhteisen erityisoperaation: Operation Gränsland – ja yhtenä aamuna poliisit eri puolella Norrbottenia saavat kirjekuoret, joiden sisältä löytyy salaiset toimintaohjeet.Dieselsmuggling – från folkrörelse till kriminella gängDieselsmugglingen i Tornedalen startar i mitten av 90-talet. Kenneth Hannu från Övertorneå är en av flera som tjänar stora pengar på smuggling och försäljning av billig röd diesel från Finland. Många i Sverige vill köpa den billiga finnoljan, och Kenneth Hannus kunder uppmuntrar och hejar på honom. Snart skapar dieselsmugglingen och Kenneth Hannu rubriker även nationellt: år 1996 skriver Expressen: ”Oljekungen är folkets hjälte”.Det som börjar med enstaka dieselsmugglare växer på 2000-talet när kriminella ligor intresserar sig för smugglingen. Operation Gränsland, samarbetet mellan svensk och finsk polis inleds, och en morgon får poliserna i Norrbotten ett kuvert med hemliga order. Nu är det dags att slå till...Programmet är på finska.Den svenskspråkiga dokumentärserien Dieselsmugglarna finns att se på SVT Play.Haastateltavat / intervjupersoner:Juha Pantsar – eläkkeellä oleva rikosylikomisario Rovaniemen poliisi / pensionerad polisKenneth Hannu – dieselin salakuljettaja / dömd dieselsmugglareStefan Ström – poliisi, Luulajan poliisi / kommissarie från Luleå polisAino Pietilä – Tukholman kansainvälisen syyttäjäviranomaisen syyttäjä / åklagareReportteri/reporter: Pekka KenttäläTuottaja/Producent: Hanna SihlmanKäsikirjoitustiimi/manusteam: Tiina Laitila Kälvemark, Pekka Kenttälä ja Hanna SihlmanLoppumiksaus/slutmix: Tobias CarlssonKertojaääni/berättarröst: Tiina Laitila KälvemarkOtteet lehtiartikkeleista luki Erik RegnströmOhjelman arkistoklipit/arkivklipp: Sveriges RadioOhjelma tehtiin syksyllä 2023.Lisää Dokumentti-podcasteja löydät Sveriges Radio Play -apista, hakusana on Dokumentti.Fler Dokumentti-poddar hittar du i vår app Sveriges Radio Play – sökordet är Dokumentti.Reportteri/reporter Pekka Kenttäläpekka.kenttala@sverigesradio.seTuottaja/Producent Hanna Sihlmanhanna.sihlman@sverigesradio.se

Luulajan hiippakunta ei tehe oma tutkimus siittä miksi Hietaniemen kirkko palo. Eu-komisuuni haluaa topata tröminkin eli silakan kalastuksen Itämerelä. Tornionlaaksolainen Ann-Kerstin Myleus ja hänen mies assuu Brysselissä. Pajalan kunta häätyy säästä yli 30 miljoona kruunua. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play.

Svea hovrätt tuomitti miehen viien vuen liiketoimintakielthoon, näringsförbud. Kuule Frida joka jäi ilman palkka ko oli sille töissä Svansteinissä tyristitoiminassa. Uusi Euruupan neuvoston raportti moitti taasen kunka vähän meänkieltä ja muita minuriteettikieliä saapii lukea Ruottin koulussa. "TV-pucken"-voittaja Vilmer Tammilehto oon tehny sopimuksen Luulajan hokkijymnaasien kanssa. Suomen Juoksengissa nuorisotalo vettää kaiken ikäsiä "nuoria" ko tarjola oon praatia, kaffia ja kuorolaulua.

Nyt kaikki esikoululuokkalaiset Luulajan kunnassa saattavat lukea meän-, suomen-, ja pohjossaamen kieltä äitinkielenä Örnäskoulula. Kierunan väestömäärä oon noussu 66 henkilöllä menny puolivuen aikana. "Oli väärin hallitukselta antaa luvan Gallokin kruuale Jokkmokissa" sannoo vasemiston Nooshi Dadgostar puoluejohtaja-haastattelussa. Svansteinissa fiirathaan Kansalisväylän päivää lauantaina. Ja Signen keittokoulussa opit keittämhään sekahelmikräämää.

Luulajan kunta ei seuraa lakia - mutta sen meininkiä. Akamellan hautuusmaalta kaivethiin framile ja viethiin pääkalloja 140 vuotta sitten - ja net saattavat olla Saivomuotkalaisen Sören Mämmin sukulaisia. Issoin osa eleevistä mennee nyt suorhaan töihin restayrangialan koulutuksesta, joka Utbildning Nord ja Arbetsförmedlingen oon tehneet yhteistyössä yrittäjitten kans. Lohenkalastus rajaväylissä oon alkanu - se tuopii kalastajia paikale ja sillä oon haittapuolet paikkakunnan asukhaile.

Tällä viikolla OlympiaCastin vieraana on Jenni Hiirikoski. Keväällä 35 vuotta täyttävä Naisleijonien kapteeni on ikoni paitsi suomalaisessa myös kansainvälisessä jääkiekossa. Jenni Hiirikoski on ikoni ja käsite kansainvälisessä jääkiekossa. Todisteena hurjasta statuksesta toimii vaikkapa kaksi perättäistä valintaa olympiaturnauksen ja peräti seitsemän valintaa MM-turnauksen parhaaksi puolustajaksi. - Minulla on ollut sellainen ajatus, että haluan olla tosi hyvä siinä, mitä teen – ja olen ollut valmis tekemään töitä sen eteen ja oppimaan uusia asioita. Urheilijana ei ole koskaan valmis, ja varsinkin tässä pelissä siellä on aina asioita, joita voi tehdä paremmin, Hiirikoski avaa pohjattoman kehittymismotivaationsa taustoja. - Itseäni kiehtoo joukkueurheilu siinä, että kun yksin ei voi menestyä, miten saamme koko porukasta ja kaikista yksilöistä paras irti, jotta olemme yhdessä parhaimmillaan. Niihin juttuihin olen halunnut urani varrella keskittyä; siihen, miten itse tekee kavereista vierellä parempia ja miten he saavat sinusta parhaan irti. Helmikuussa Hiirikoskella on edessään uransa neljäs olympiaturnaus Pekingissä. Aiemmista kisoista on ollut tuomisina kaksi olympiapronssia, minkä lisäksi Hiirikosken palkintokaapista löytyy peräti seitsemän MM-mitalia kirkkaimpana MM-hopea Espoosta 2019, jolloin hänet valittiin koko turnauksen parhaaksi pelaajaksi. - Oman maan edustaminen on joka kerta yhtä hienoa. En vaihtaisi mihinkään niitä kokemuksia ja kohtaamisia pelaajien ja valmentajien kanssa. Se on antanut omaan elämääni aivan huikeasti asioita ja oppia. Olen päässyt näkemään maailmaa yhdessä upeiden ihmisten kanssa ja kokemaan yhdessä niin onnistumisia kuin pettymyksen hetkiäkin, Hiirikoski hehkuttaa yli 350 A-maaottelua sisältänyttä matkaansa. Naisleijonat valmistautuvat kohti Pekingiä kolmea eri reittiä pitkin: kotimaassa, Yhdysvaltain yliopistojärjestelmässä ja Ruotsissa. Hiirikosken reitti Pekingiin kulkee Ruotsin kautta, sillä hän pelaa jo kuudetta kauttaan Euroopan kovatasoisimmassa sarjassa Luulajan kapteenina – osin opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämän urheilija-apurahan turvin täysverisenä ammattilaisena. - Kun pääsarjatasolle aikanaan nousin, tavoitteena oli se, että joku päivä ammattilaisuus on mahdollista. Urheilija-apuraha on ollut tosi iso asia; se mahdollistaa meille täysipainoisen urheilijan arjen. Myös tuleville sukupolville se on hieno asia, kun jo nuoresta asti on mahdollista päästä harjoittamaan urheilijan ammattia, Hiirikoski kiittelee. Hiirikoski ei suinkaan ole ainoa suomalainen Luulajassa. Hiirikosken tavoin maajoukkueen tähtipelaajiin kuuluvat Ronja Savolainen, Petra Nieminen, Noora Tulus ja Viivi Vainikka elävät ja hengittävät samaa huippu-urheiluilmaa Pohjois-Ruotsissa. - Meillä on oma Suomi-mafia täällä. Tiiviisti teemme yhdessä töitä ja olemme kuuluneet myös maajoukkueen runkopelaajiin. Joka päivä potkimme toisiamme eteenpäin täällä. On hienoa, että meillä on täällä tällainen Suomi-yhteisö, mutta olemme toisaalta päässeet myös hyvin kiinni ruotsalaisuuteen, Hiirikoski naurahtaa.

Hokipodin pelaajahaastattelussa lahtelaistaustainen ja kolmatta kauttaan ruotsalaisen Luulajan riveissä hyökkäävä Juhani Tyrväinen. Hockey Time -podcastin puheenaiheet: Pelicans-pelaajien työhaalarit jäivät keskiviikkona naulakkoon. Jukurit ryöväsi maali-iloittelun päätteeksi pisteet sekavasti ja määrätiedottomasti esiintyneiltä lahtelaisisänniltä. Lukas Jasekin tuskailu ja "tshekkinivunen" aiheuttivat kummastusta. (00:08) Haastattelussa kolmatta kauttaan Ruotsin SHL:ssä kiekkoileva Juhani Tyrväinen. Lahtelaistaustaisen hyökkääjän käsi on tällä hetkellä kipsissä treeneissä sattuneen haaverin vuoksi. Tyrväisen mielestä pelin taso on Ruotsissa Suomea kovempi: "Se on vain valitettava tosiasia, jonka olen todennut". Ruotsin tv-sopimus on nelinkertaisesti Suomen vastaavaa rahakkaampi. Avoin sarja on SHL:n suurin valttikortti seurojen kehittymisen ja yleisen kiinnostavuuden kannalta. Gasellit soi Luulajan pukukopissa. Milloin Pelicansin otteita aktiivisesti seuraava "Julle" saatettaisiin nähdä seuraavan kerran turkoosinutussa? (08:36) Pelicansin lukujärjestyksessä lukee kaksi kertaa Kärpät. Perjantaina joukkueet ovat vastakkain Isku Areenassa ja keskiviikkona Oulun Raksilassa. (26:50) Kuka on kaikkien aikojen viihdyttävin Lahdessa kiekkoillut ulkomaalaisvahvistus? Vastaa lokakuun kuuntelijakilpailuun osoitteessa https://oma.media.fi/ess/hockey-time-kuuntelijakilpailu/ Kommentteja, risuja tai ruusuja voit lätyttää Twitterissä tilille nimeltä Hockey Time Lahti (@HokiPodi) ja aihetunnisteella #hokipodi.

Yhdysvaltojen avaruushallinto NASA ja Euroopan avaruusjärjestö ESA tutkivat asteroidin torjuntaa yhteistyössä. Ajatuksena on alustavasti testata tekniikkaa, jolla Maata mahdollisesti uhkaava avaruuskappale voitaisiin torjua poikkeuttamalla se radaltaan. Testauksen kohteeksi on valittu Didymos-kaksoisasteroidi, joka sisältää halkaisijaltaan 780 metriä olevan pääasteroidin ja sitä kiertävän kuun, jonka halkaisija on noin 160 metriä. Tarkoitus on tönäistä kuuta siten, että sen kiertorata asteroidin ympäri muuttuu hiukan. Yhteistyö jakaantuu siten, että NASA toimittaa DART-luotaimen, joka törmää kuuhun ja ESAn tehtävänä on määrittää hiukan myöhemmässä Hera-hankkeessa kuun massa ja mitata ja kuvata kaksoisasteroidia ja kuun pinnan törmäyspaikkaa kattavasti. NASAn DART-luotain lähtee matkalle kohti Didymosta ensi vuonna ja saapuu kaksoisasteroidin äärelle syksyllä 2022. Törmäys on suunniteltu lokakuulle 2022. Luotain toimii avaruudessa itsenäisesti ja navigoi kameran ja mukana olevan huippuohjelmiston avulla. Törmäyksessä luotain hajoaa täysin. ESA puolestaan lähettää vuonna 2024 Hera-tutkimusluotaimen, joka saapunee Didymoksen äärelle vuonna 2027. Hera-luotain sisältää monipuolisen kokoelman tutkimuslaitteita. Luotaimen matkassa kulkee tapahtumapaikalle myös kaksi nanosatelliittia, Juventus ja Apex. Suomalaiset tutkijat ovat mukana Apexissa, jonka mukana avaruuteen matkaa VTTn kehittämä hyperspektrikamera, joka kuvaa kuun pintaa näkyvän valon alueelta aina lähi–IR -alueelle. Suuren asteroidin uhka otetaan yhä vakavammin. NASAlla on osasto, joka keskittyy asteroiditutkimukseen, asteroidien kartoittamiseen ja torjuntaan. Asteroidien torjunnasta käytetään nimitystä planeetanpuolustus. Toimintaa johtaa NASAssa planeetanpuolustuksen upseeri. Hera- ja DART-hankkeista ja asteroideista kertoo Tiedeykkösessä Mikael Granvik, joka työskentelee Helsingin yliopistossa akatemiatutkijana ja apulaisprofessorina Luulajan teknillisessä yliopistossa Kiirunassa. Granvik on asteroiditutkija ja mukana näissä asteroidihankkeissa. Ohjelman toimittaa Sisko Loikkanen. Kuvassa ESAn Hera-luotan ottamassa kuvaa NASAn DART-luotaimen tekemästä törmäyskraatterista Didymos-kaksoisasteroidin kuulla (taiteilijan kuvitus). (ESA - Science Office)

Sveitsiläiset tutkijat Michel Mayor ja Didier Queloz havaitsivat ensimmäisen eksoplaneetan Pegasuksen tähtikuviossa 50 valovuoden päässä vuonna 1995. Heidät palkittiin joulukuussa 2019 fysiikan Nobel-palkinnon puolikkaalla. Menetelmät eksoplaneettojen löytämiseksi ovat sittemmin parantuneet, mutta edelleenkin varsin kaukaisten planeettojen etsintä on tarkkuustyötä. Tähän mennessä eksoplaneettoja on löydetty jo runsaat 4000. Tulevina vuosina käynnistyy useita hankkeita, joiden päämääränä on löytää uusia eksoplaneettoja ja tutkia tunnettujen eksoplaneettojen ominaisuuksia. Toiveena on löytää maapallon kaltainen planeetta ja elämänmerkkejä. Eksoplaneettatutkimus auttaa ymmärtämään myös paremmin, kuinka aurinkokunta syntyy. Haastateltavana on akatemiatutkija Mikael Granvik Helsingin yliopistosta. Hän toimii myös apulaisprofessorina Luulajan teknillisessä yliopistossa Kiirunassa. Granvik päivittää ohjelman lopuksi tietoja kahdesta tunnetusta, ulkoavaruudesta aurinkokuntaamme kiitäneestä kappaleesta. Oumuamuasta ja Borisov-komeetasta. Ohjelman toimittaa Sisko Loikkanen. Kuva: titoOnz / Alamy / All Over Press

Aurinkokunnassamme vieraillut outo avaruuskappale Oumuamua on noussut jälleen otsikoihin. Harvardin yliopiston tutkijat, professori Abraham, Avi Loeb ja tutkijatohtori Shmuel Bialy kohahduttivat julkistamalla vastikään tutkimuksen, jossa he ehdottavat että kyse saattoi olla vieraan sivilisaation avaruusaluksesta. He ovat tehneet päättelynsä laskelmista, jotka on julkaistu arXivissa ja Astrophysical Journal Lettersissä. Päätelmä on kohahduttanut tutkijayhteisöä kautta maapallon. Useimmat heistä ovat tätä päätelmää vastaan, koska kyseisen kappaleen outo liikehdintä voidaan selittää myös luonnollisen kappaleen liikkeenä. Tiedeykkösessä pohditaan Oumuamuan mahdollista rakennetta ja liikkeitä aurinkokunnassa. Haastateltavana on Mikael Granvik, joka on Luulajan teknillisen yliopiston professori ja akatemiatutkija Helsingin yliopistossa. Mikael Granvikin mukaan tällaisia ulkoavaruuden kappaleita havaitaan tulevina vuosina yhä enemmän koska käytettävissä on entistäkin parempia havaintolaitteita. Mikael Granvikia haastattelee Sisko Loikkanen. PanStarrs -teleskooppi Havaijilla havaitsi Oumuamuan lokakuussa 2017. Sille annettiin havaijinkielinen nimi Oumuamua, joka tarkoittaa kaukaa avaruudesta tullutta vierasta. Oumuamua on ensimmäinen havainto ulkoavaruudesta aurinkuntaamme tulleesta kappaleesta. Kuva Oumuamua, taiteilijan näkemys/ESO M Kornmesser

Eine Johansson on kotoisin köyhistä oloista Keski-Suomesta. Jo 8-vuotiaana hän päätti ottaa kohtalonsa omiin käsiinsä ja lähteä sotalapsena Ruotsiin. Hänestä tuli poliisi, ja uranuurtaja ammatissaan. "En ole milloinkaan ajatellut, että olisin huonompi ihminen köyhyyden takia. Eine Johansson syntyi Äänekoskella Keski-Suomessa 1933. Hän on seitsemäs kymmenen lapsen katraassa. Niukat olot ja isän alkoholismi vaikuttivat päätökseen, jonka Eine teki jo 8-vuotiaana: hän lähtisi Ruotsiin etsimään parempaa tulevaisuutta.Hän ja 11-vuotias sisko heittivät hyvästi perheelle ja lähtivät junalla kohti tuntematonta. Einellä oli onnea ja hän pääsi asumaan lapsirakkaan pariskunnan kotiin Rånöhön Luulajan pohjoispuolelle.Kaksi kertaa hän palasi Suomeen, ensin välirauhan aikana ja toisen kerran kun sota päättyi. Mieli paloi kuitenkin takaisin Norrbotteniin kasvatusvanhempien luo. 14-vuotiaana hän muutti lopullisesti Ruotsiin, aluksi ilman passia, muttei sen perään kukaan kysellyt.Eine sai mahdollisuuden opiskella ja hänestä tuli poliisi. Työ sujui hyvin, eikä työtoverien kanssa ollut mitään ongelmia, mutta kun hän haki ylennystä, törmäsi hän lasikattoon. Uralla eteneminen oli naiselle lähes mahdotonta.Stressin takia menetin maku- ja hajuaistini, ja kyyneleetkin  loppuivat. Ne eivät vieläkään ole tulleet takaisin." Sisulla Eine teki valituksia ja jokainen niistä hyväksyttiin - häntä oli kohdeltu väärin. Lopullisen oikeutuksen pyrkimyksilleen Eine sai uransa loppuvaiheessa, kun hän taistelun jälkeen sai paikan rikoskomisariona. Tästä virasta hän jäi eläkkeelle 18 vuotta sitten. Eine Johansson on kirjoittanut elämästään kirjan "Finnkäringen Finnpolisen Mitt liv". Kirja julkaistiin marraskuussa 2016. Soili kertoo ohjelmasarjasta: Smalltalk ei ole koskaan ollut tämän hämäläisnaisen vahvin laji. Kuulumiset vaihdetaan sen takia heti kättelyssä, ja niihin ehkä palataan kun eron hetki lähestyy. Melkein kokonainen tunti siinä välillä keskitytään muuhun. Puhutaan siitä, mikä vaivaa ja mikä on hätänä. Siitä, mikä antaa onnen tunteen ja miten on päästy pälkähästä. Lapsuudesta, tärkeistä ihmisistä elämänpolun varrella, tehdyistä valinnoista, ovista joita on suljettu ja ovista joita on avautunut. Joka viikko uusi vieras, josta tuleekin sinulle tuttu. Hän on myös mukana vaikuttamassa siihen, mitä musiikkia ohjelmassa soitetaan.Haastattelija: Soili Huokuna soili.huokuna@sverigesradio.se

Tämän aamun vieras on Anne-Mari Angeria joka on valittu Luulajan kunnan koordinaattoriksi Suomen kielen hallintoalueen johtamisessa. Hallintoalueena Kunnallahan on erityinen vastuu suojella suomen kielen asemaa ja edistää ruotsinsuomalaisten mahdollisuuksia säilyttää ja kehittää kulttuuriperintöä.