POPULARITY
Hevimusiikin asiantuntija Matti Ruotsala näki legendaarisen Blue Öyster Cultin Forssan Raviradalla juhannuksena 1983. Sami Ruokangas ja Matti Ruotsala keskustelevat BÖC:istä Tampereella ennen bändin kesän 2025 ensimmäistä harvinaista Suomen keikkaa. Kuuntele, viihdy ja sivisty! Jakson soittolista: https://open.spotify.com/playlist/4rE1Y6xOSnpkESwDH2QCFf?si=62c18b3bb2c348b0 Mukana menossa ovat Martin Birch, Iron Maiden: Piece of Mind, Girlschool, Eric Bloom, Allen Lanier, Allman Brothers Band, Ghost, Metallica, Lars Ulrich, Eagles, Joe Bouchard, Albert Bouchard, SAS, Sweden Rock, Black Star Riders, Motörhead, Mikkey Dee, H.E.A.T, Coney Hatch, Steve Harris, Chuck Berry, Buck Dharma, Richie Castellano, Queen + Paul Rodgers, Molly Hatchet, Ian Gillan Band, Dr. Feelgood, Cheap Trick, Gillan, Saxon, Manowar, Soundi, Juho Juntunen, Pudasjärven Jyrkkäkosken lava, Doc Holliday, UFO, Thin Lizzy, AC/DC, Grateful Dead, Whitesnake, Mick Wall, Waldemar Wallenius, Göta Lejon, Blue Coupe, Dennis Dunaway, Ryan Roxie ja Alice Cooper. www.facebook.com/RockAroundTheBlogFinland www.instagram.com/samiruokangas
Jokihelmisimpukka eli raakku on pitkäikäinen – se voi elää jopa 200-vuotiaaksi. Ei siis ihme, että vanhimpien eläinten kuoressa voi kasvaa jopa sammalta! Raakku on erittäin uhanalainen ja niin sanottu avainlaji eli hyvin tärkeä eläin koko vesistölle, jossa se elää. Metsähallituksessa työskentelevällä Pirkko-Liisa Luhdalla on pitkä työura raakkututkimuksen parissa. Hänen johdollaan kunnostetaan parhaillaan useita raakun asuttamia virtavesiä. Toimittaja Anna-Kaisa Brenner käväisi Pudasjärven Haukiojalla ja sai tutustua Luhdan opastuksella tähän ihmeelliseen eläimeen.
Ratkaiseeko ehdokasasettelu kuntavaalit? Keskustelemassa pitkän linjan poliitikot, puolueidensa entiset puheenjohtajat Timo Soini (sin.), Tuija Brax (vihr.) ja Pertti Salolainen (kok.). Miksi perussuomalaiset ovat lisänneet ehdokasmääräänsä jopa 2000 ehdokkaalla? Miksi keskustan ja SDP:n ehdokasmäärät vähenivät edellisiin kuntavaaleihin verrattuna? Vihreiden ehdokasmäärä nousi 200 ehdokkaalla ja kokoomuksen 400 ehdokkaalla. Braxin mielestä on hienoa, että ihmiset uskaltavat lähteä ehdolle vihapuheista huolimatta. "Se tulee näkymään, että kaupungeissa vihreät ovat vahvoja, ja pienillä paikkakunnilla tilanne on toinen", Brax toteaa. Soinin mukaan ehdokasasettelulla on suuri merkitys kuntavaaleissa. Erityisesti naisehdokkaiden asettuminen perussuomalaisten listoille on hänen mukaansa merkittävää. Miksi kokoomuksen kannatus on kasvussa ja vihreiden laskussa? Miksi perussuomalaiset on tuplaamassa kannatuksensa Helsingissä? Miksi keskustan kannatus laahaa? Soini arvioi, että keskusta tulee pärjäämään pikkukunnissa, mutta pienemmissä kaupungeissa tulee kapina. Hänen mukaansa monessa paikassa ollaan epätyytyväisiä keskustaa kohtaan. "Tämä kertoo äärimmäisestä hädästä maakunnissa. Siellä tulee keltaliivien isku. Seuraan tarkasti esimerkiksi Sastamalaa, Virtoja ja Pudasjärveä. Siellä on äärimmäinen tyytymättömyyn keskustaa ja hallitusta kohtaan", Soini pohtii. Salolaisen mielestä kuntapolitiikka on aliarvostettu politiikan alue. Hän kuitenkin myöntää, ettei kansanedustajan kannattaisi mennä kunnanvaltuustoon. "Olin 12 vuotta valtuutettuna Helsingissä. Se oli 12 vuotta liikaa. Rehellisesti sanottuna menin keräämään ääniä puolueelle. Ei ollut eduskuntatyön takia mitään mahdollisuutta työskennellä lautakunnissa. Kannattaako kaikkien kansanedustajien ylipäätään mennä kunnanvaltuustoihin?" Salolainen kertoo. Tärkeää vaaleissa on, mistä puhutaan. Mitkä ovat tärkeimmät teemat, joista pitäisi puhua? Toimittajana on Linda Pelkonen.
Ihminen tavattavissa -ohjelman koulutusjohtaja Mathias Hellsten ja Ihminen tavattavissa -terapeutti Katja Järvenpää keskustelevat: Katjan toipumisesta Ihminen tavattavissa -koulutusohjelmassa. Katja matkusti koko neljä vuotisen koulutuksensa ajan ohjelman lähiopetuspäiville kotipaikkakunnaltaan Pudasjärveltä Helsinkiin. Tutustu lisää osoitteessa www.ihminentavattavissa.fi
Juho is back! Podcast-sarjassamme aiemmin kansallispuistojen syntyhistoriasta tarinoinut Juho Niemelä hyppäsi uuteen podihaasteeseen ja iski sukset jalkaan. Pudasjärveltä, Syötteen kansallispuiston laduilta, ja vähän tulillakin pysähtyen, tulee loistavia vinkkejä talviretkeilyyn! Hiihtokaverina Juholla Metsähallituksen Luontopalvelujen podisti Sini Salmirinne.
60- ja 70-luvun suuri muuttoaalto Ruotsiin tyhjensi pohjoissuomalaista Pudasjärven kaupunkia kyläkunnittain. Osa palasi, mutta moni löysi uuden, pysyvän kodin Ruotsista. Sisuradion Poismuuttajat sarjan viidennessä ja viimeisessä osassa Kotona Ruotsissa ääneen pääsevät Ruotsiin jääneet sekä seuraavat sukupolvet. Katri Nisula katri.nisula@sverigesradio.se
60- ja 70-luvulla tuhannet pohjoissuomalaisen Pudasjärven kaupungin asukkaat lähtivät etsimään parempaa elämää Ruotsista. Moni jäi sille tielleen, mutta monet myös palasivat. Poismuuttajat sarjan neljännessä osassa Paluumuuttajat tarinansa kertoo viisi pudasjärveläistä, jotka palasivat Ruotsista kotikonnuilleen Pudasjärvelle. Katri Nisula katri.nisula@sverigesradio.se
Pintamon kylällä Pudasjärvellä asui 50-luvulla 500 ihmistä. Nyt asukkaita on enää muutamia kymmeniä. Tänä päivänä enemmän pintamolaisia asuu Boråsissa kuin kotikylällä Suomessa. Poismuuttajat sarjan toisessa jaksossa Kylä, joka melkein hävisi suuresta Ruotsiin muutosta kertovat nykyiset ja entiset pintamolaiset. Katri Nisula katri.nisula@sverigesradio.se
Pudasjärven kaupunki pullisteli väkeä vielä 50-luvulla. Lapsia syntyi ja uusia kyliä rakennettiin. Kymmentä vuotta myöhemmin naulattiin lautoja ikkunoihin. Väki oli lähdössä kohti Ruotsia. Poismuuttajat sarjan ensimmäisessä osassa Lähtö mietitään, miksi niin moni pudasjärveläinen päätti lähteä. Katri Nisula katri.nisula@sverigesradio.se
Programledaren Pekka Heino om karriärsbytet och sitt hjärtas språk och journalisten Kristian Borg utmanar sin finska i radion. Varavirtalähde, kaukosäädin ja tehosekoitin. Som tonåring fattade programledaren Pekka Heino ett medvetet beslut - att hålla sin finska i form oavsett vad som än händer i livet. I kvällens Popula berättar han om sommarens roligaste finska ord och varför han tackade ja till det finska programledarjobbet på Sveriges Radio efter 32 år på SVT. Jag har längtat efter att få jobba på radion varje gång jag har varit inne i en radiostudio och gästat något program. Pekka Heino I höst leder Pekka kvällsprogrammet Karlavagnen i P4 på måndagar. Journalisten och Finnjävlarpoddens ena programledare Kristian Borg ska prata finska i radion för första gången i höst. Han ska göra kolumner till Sisuradios språkprogram Kielipuoli. I Popula berättar han om de språkliga utmaningarna han möter i sin vardag. Hur han till exempel ska lyckas lära sin treårige son prata finska, varför han kände sig annorlunda som liten på grund av sitt finska ursprung samt hur synen på sverigefinnar förändrats genom åren. Dessutom gästas vi av vår publikredaktör Sammy Steen som nyligen kommit hem från Pudasjärvi i Finland. Sammy har tillsammans med vår reporter Katri Nisula samlat in berättelser från den finska flyttvågen till Sverige som ägde rum under 60- och 70-talet. Berättelserna kommer att bli en radiodokumentär senare i höst. Popula med Jasmin Lindberg Fredag 14 sep kl 20.40 i Sisuradio Facebook/Instagram: SRPopula Popula popula@sverigesradio.se
Pudasjärvellä hiihdettiin umpihankihiihdon MM-kisat. Peltsin vieraina umpihankihiihtäjät Samuli Mäntynen, Markus Paananen ja Tiina Riikonen. Asiaa kuntourheilusta ja liikunnallisen elämäntavan piiristä. Ohjelma liputtaa liikkumisen puolesta, mutta ilmeisimmät käsitykset ja totuudet tarvittaessa haastaen.
Vaikka kauppa-autojen kulta-aika on todellakin takanapäin, pyörillä kulkeva kauppa kannattaa edelleen muutamin paikoin. Kesäaikaan kauppa-autot saavat aina huomiota mökkiläisten myötä ja silloin tehdäänkin vuoden parhaat tilit. Mutta millaista on arki talvella, pakkasen ja lumen keskellä? Siitä lähtee ottamaan selvää Jokapaikan Reetta, joka on tällännyt itsensä varhaiseen aamuaikaan Pudasjärven Haisuvaaraan, mistä kuutena päivänä viikossa starttaa auto liikkeelle. Vastassa ovat Kauppispoikien yrittäjät Juha Hemmilä ja Pertti Sarajärvi.
Umpihankihiihdon MM-kisoja hiihdetään Pudasjärvellä vuosittain helmikuussa. Vuoden 2016 kisat olivat jo yhdeksästoista kerta. Virallisesti kisat alkavat aina lauantaina, mutta halukkailla on mahdollisuus lähteä liikkeelle jo perjantaina. Tällöin kilpailijat hiihtävät Syötteen kisakeskuksesta joitakin kilometrejä kisamaastoon ja saavat näin pienen edun lauantaina aloittaviin. Kaikki yöpyvät ulkona tulilla laavuissa tai vastaavassa majoitteessa. Kaikkien on myös kannettava mukanaan ruokansa sekä tarvittavat varusteet, repun on sunnuntaina painettava kahdeksan kiloa. Säät ja kelit ovat vaihdelleet eri vuosina paljonkin, kovimmillaan pakkasta on ollut liki neljäkymmentä astetta. Tänä vuonna lämpötila pysytteli lähellä nollaa, mikä teki hiihtämisestä raskasta. Jari Mäkäräinen raportoi Radio Suomelle vuoden 2016 kisoista läpi viikonlopun aloittaen matkasta Pudasjärvelle.