Podcasts about tunti

Open Doorsin viimeisimmän vainoraportin mukaan lähes 5 000 nigerialaista kristittyä menehtyi viime vuoden aikana uskonnollisen vainon vuoksi. Se tarkoittaa keskimäärin yli 13 kristityn kuolemaa päivittäin. Tilastojen takana on todellisia ihmiskohtaloita – ja näkökulmia kristillisestä toivosta.   https://opendoors.fi/marttyyrien-maa-joka-toinen-tunti-yksi-kristitty-saa-surmansa-nigeriassa/  

Suomi menee uurnille ja MIETI VÄHÄ! analysoi läpi koko puoluekentän ja antaa parhaat vaalivinkit. Miltä poliittinen tilanne näyttää? Miten Aku Ankka tulee pärjäämään? Miten politiikka, kulttuuri ja talous sekoittuvat? Saako valittaa jos ei äänestä ja kannattaako taktinen äänestäminen? Tunti ja vartti sitä yhteiskuntaoppia jota ette saa muualta.

Mitä luovempaa aivotyötä tekee, sitä merkittävämpää on se, milloin ja millaisissa olosuhteissa työhön tarttuu. Etenkin jos sattuu olemaan toimitusjohtaja, graafinen suunnittelija, ohjelmistokehittäjä sekä musa- ja äänipuolen tekijä samassa paketissa. Silloin asioiden aikaansaaminen muuttuu keskeisen tärkeäksi taidoksi. Miten tämän kaiken ehtii tehdä normaalin työajan puitteissa? Aiheesta kertomaan saapuu Fakiirimedian Hape Haavikko.Jakson muistiinpanotHapen muut työt: Fakiiriaudio ja MatkailukarttaHapen bändit: The Spyro ja Brooke LogansCal Newport: Deep WorkDaniel Pink: WhenAlan Cooper, Robert Reimann, David Cronin, Christopher Noessel: About FaceTrello

Tänää kerroin syysloman heppailuista ja miten ne kehitti mua ratsastuksessa! Pääsin syyslomalla siis Sastamalaan, Kärppälän ratsutilalle ja siellä ratsastaa Pyssyä, pitkästä aikaa, ja Muffea sekä pääsin kärryttelemään Mufella!

Lotta sai puhelun ja kävi rapujuhlissa. Miina tunnusti tosiasiat ja löysi kirjahyllystä kirjan.

Settiä numero 122 tähdittää kaiken nähnyt ja kokenut, monissa liemissä keitetty Turkulainen liideri ex Huuhkaja-kapteeni Niklas Moisander. Tunti ei riitä mitenkään käymään läpi herrasmiehen saavutuksia, mutta pintaraapaisu saatiin ainakin tehtyä. Nikke liittyy linjoille ajssa (32:27), sitä ennen ja jälkeen tuttuun tyyliin läpikäyntiä erilaisista aiheista.

Moi. Tänään puhuin viime tunnista ja kerroin 10 faktaa itsestäni sekä puhuin podcastin tulevaisuudesta!

Yli. Tunti. Jo. Toistamiseen.

Kapitalistisessa talousjärjestelmässä eriarvoisuus on osa koneen toimintaa. Moderni maailma on saanut aikaan ilmastokriisin ja lajikadon. Serbialais-yhdysvaltalainen taloustieteilijä ja eriarvoisuustutkija Branko Milanović väittää, että rahakone tuottaa jatkuvasti uutta yläluokkaa ja alati rikastuvia rikkaita. Forbesin mukaan maailmaan syntyy uusi miljardööri joka 17 tunti. Äärimmäinen köyhyys on lisääntymässä ensimmäistä kertaa yli 20 vuoteen. Havaintoja ihmisestä -sarjan jaksossa nimimerkki, Henri, kertoo, että hän joutui opiskeluaikana ottamaan pikavippejä saadakseen ruokaa ja vuokran maksetuksi. Henri sanoo, että raha pitää hänet kiinni yhteiskunnassa, Professori Arto O. Salosen mukaan inhimillisten perustarpeiden tyydyttäminen pitää tuoda jokaisen ihmisen ulottuville maailmassa. Jokaisella on oikeus olla arvokkaasti olemassa. Äänisuunnittelija: Tuomas Vauhkonen. Lukijat: Susanna Vainiola, Miika Lauriala ja Silja Raunio. Tuottaja: Pertti Ylikojola.

Tasalukua juhlistava ja Suomen puhutuin podcast, Hunajacast-Show, juhlisti pysäyttämätöntä menoaan legendaarisen Kari "Kojo" Jalosen vierailulla. Tunti ja kymmenen minuutia kestävä haastattelu on asiaan kuuluvasti tuotantohistoriamme pisin jakso – ja ihan syystäkin. Valmentaja- ja pelaajaurallaan kaiken nähnyt ja voittanut Jalonen avasi filosofiaansa valmentamiseen tavalla, jota ei ole ennen tässä maassa nähty. Ja siinä sivussa käytiin läpi mm. KHL:n villejä vuosia, tshekkiläisen oluen vastustamattomia aromeja – suomalaisen jääkiekon tulevaisuutta unohtamatta.

Tunti trendikästä jutustelua polkujuoksusta arvoisan kollegan kanssa. Jaksoon 29 saapui vieraaksi tunnettu Strava Local Legend, itse Timo Väistö Juosten kahville pödkäästistä. Yhteisenä mottonamme on ”Ei järjellä vaan tunteella, ja syvään päähän”. 2021 todistin livenä UltraTimo2.0 huikean maaliintulon NUTS Ylläs Pallas 100km kisassa Äkäslompolon ydinkeskustassa. 2022 tavoitteet on asetettu korkealle ja tarkentunevat konkreettisesti tulevina kuukausina.

Jakso on julkaistu alunperin Luovia-verkostolle 17.2.2021. Tässä jaksossa tapaat Rene Luhtalan, jonka elämä on yksi iso kuviksen tunti. Renen kanssa pohditaan yrittäjäksi ajautumista, yritystoiminnan lakkauttamista, opiskelemaan lähtemistä ja yrittäjäksi palaamista. Rene on estetiikan esitaistelija, joka ei vain yksinkertaisesti pysty julkaisemaan rumaa Instagram-postausta. Häntä kiehtovat ihmisten tarinat, joita hän haluaa kertoa dokumenttielokuvan keinoin. Jaksossa keskustelemme myös nuoruudesta ja koulutuksesta, henkilöbrändäyksestä ja suunnanmuutoksista. Rene: reneluhtala.com Renen IG: @reneluhtala

Moikka kaikki tämän päiväisen jakson ideana oli viime tuntini ja kerron miksi jakso tulee tänään (keskiviikkona uutta jaksoa) käy siis kuuntelemassa!❤️

Aasi Matkustelunhaluinen aasi lähti liikkeelle Aasiasta, liekö kuullut Persiasta vai ties mistä, mutta matkustaa halusi. Kulki päivää aika monta, yksinäistä, onnetonta. Tapasi siinä pariskunnan, eukko ja ukko, pyysi heiltä muutaman punnan, ukolla oli taskussaan melkoinen setelitukko, ja hän mielellään aasia auttoi. Sanoi aasi: ”Minulla on asiaa, olen kulkenut pitkin Aasiaa, ja nyt tahdon päästä huipulle, Jonnekkin, mistä näkee todella laajalle.” Eukko siinä miettimään, mitenköhän lieneekään, ehdotti Afrikkaa, tahtoi aasi Kilimanjarolle taivaltaa. Aasi sinne tietä kyseli, ukko vähiä hiuksiaan rapsutteli. ”Liekö reitti Israelista Egyptiin, siellä voit törmätä vaikeuksiin.” Aasi kiitti neuvoista, innoissaan tahtoi kaviollaan maata kuopaista. Tiesi matkan olevan pitkä ja vaikea, tahtoi silti huipulle kavuta. Kauan matkasi aasi, rytinässä tuhoutui muutama vaasi, jolloin aasin mieleen tuli vanha fraasi: tekevälle sattuu. Viimein saapui aasi Israeliin, tutustui siellä kameliin, pyysi oppaaksi Keniaan, tahtoi vieläkin huipulle matkustaa. ”Voi hyvä veli” mietiskeli kameli. ”On matkasi liian vaikea, minä tahdon pysyä kotona.” ”Kuinka pääsen täältä Afrikkaan?” ”Voin Egyptin rajalle opastaa.” Kaverukset katsoivat toisiaan, olivat molemmat ihan kummissaan päästyään viimein rajalle asti, oli matka muuten sujunut leppoisasti, vaan sitä piikkilangan määrää, ja miten siellä ihmisiä häärää? Kameli toivotti hyvää matkaa ystävälleen, ”Ehkäpä joskus tapaamme jälleen:” Aasi iloitsi, ”Olen Afrikassa!”, mutta vielä on jäljellä pitkä matka. Vaelsi läpi maan, läpi toisen, kulki yli maaston soisen, Selvisi leijonista ja muistakin vaikeuksista. Saapui viimein Keniaan, turvautumatta kemiaan, tahtoi vieläkin huipun valloittaa. Kyseli reittiä huipulle, tuonne, ihan lumelle, hihkui inoissaan aasi. Kertoi hänelle silloin apina, että totta on tämä tarina, on vuorelle huippuja vain yksi, mutta reittiä on monta, osa kulkukelvotonta, sinä kun et voi häntääsi käyttää, pitihän apinan hieman taitojaan näyttää, miten häntä kieretään puuhun, oli aasin mielenkiinto suuntautunut jo johonkin aivan muuhun. Ihmisiä rinteillä kiipeili, siellä tuskin on paha kiipeli, tuumi aasi, ja jatkoi innolla matkaansa, sai rinteellä kolibrin vastaansa: ”Tulee kylmä, tulee yö, pimeys kohta meidät lyö”. Ja aivan totta, pimeys saapui vuorelle Kenian, koki aasi kylmyyden pahimman mitä oli koskaan kokenut. Selvisi yöstä kuitenkin, lähetti pyynnon tähtihin, ”Tahdon kerran huipun saavuttaa, voin sitten taas kotiin taivaltaa” Koitti jälleen aamunkoi, aasi katseen huippuun loi, ylöspäin, ylöspäin, matka jälleen jatkuu näin. Jäi taakse pensaat, kasvit muut, oli aikaa sitten loppuneet puut. Oli enää vain valkoinen vuoren rinne, ja sisulla jatkoi aasi sinne. Pääsi viimein vuoren huipulle, ei täältä mitään näe, sillä pilvet ovat alapuolellani. Aasi laskeutui hieman alemmaksi, ”Vautsi, mikä näkymä! Mutta kolibri ei ymmärrä aasin intoa laisinkaan, ”Tälläistähän täällä on ainiaan! Tunti aasi itsensä niin kovin yksinäiseksi, surulliseksi ja alakuloiseksi. Taidan kotiin takaisin vaeltaa, kun täällä ei kukaan ymmärrä mua ollenkaan. Ulla-Maija Mantere

Sain tovi sitten yksityisviestiä podcastistani ja siellä käsitellyistä aiheista. Viestit ja perustelut tarkennuksineen olivat sen verran mainiot, että päätin pyytää lähettäjän vieraaksi studioon juttelemaan. Tunti vierähti pohtien ihmisen liikkettä, liiketaidon oppimista, lasten liikkumista, metakognitiitivisia taitoja, oppimisnarratiiveja ja muutamaa muuta aihetta läheisesti viistävää teemaa. Pohdimme myös miten suuri rooli liikunnassa ja urheilussa on lahjakkuudella, voiko vielä aikuisena oppia uusia taitoja ja mitkä ovat meidän aikuisten tärkeimmät liiketaidot ja ominaisuudet? Näitä ja muita tärkeitä kysymyksiä studioon saapui pohtimaan rehtori, sirkustaiteilija ja kirjailija Mikko Rinnevuori.

Ehjänä eläkkeelle on videoluento, jolla on vahva yleissivistävä merkitys. Se on jaettu omiin kokonaisuuksiinsa alkaen esittelystä, mennen pentuvaiheen kautta nuoriin aikuisiin ja siitä aktiivin uran jälkeen tavoitteeseen: jos ei rauhalliseen, niin ainakin seesteisen terveisiin eläkevuosiin. Selko-KATISKA: Selkokielinen versio Harrastavien koirien omistajat painivat aina kahden asian kanssa: miten koiran kanssa pärjätään miten koira saadaan pysymään ehjänä Lähes kaikissa harrastuksissa joudutaan tekemään pientä riskiarviointia. Jokaisessa harrastuksessa on riskinsä. Toisaalta, ei arkipäiväkään ole riskitöntä. Silti riskejä on minimoitava aina kun mahdollista. Riskien arviointi vaatii ymmärrystä koirasta, miten mitkäkin asiat harrastuksessa vaikuttavat koiraan ja missä ne aidot riskit piilevät. Intro: https://www.youtube.com/watch?v=JIJHewUIWyw Audio: Voit ladata luennon diat tästä: Pentuaika Pentuaikana tehdään pohja tulevalle uralle. Yleensä pennut ovat kohtuullisen turvassa, sillä niillä ei ei riitä voima eikä vauhti aiheuttamaan mitään vakavampaa. Se, että jossain vaiheessa jalat vievät nopeammin kuin pää, voi muuttaa tilannetta. https://www.youtube.com/watch?v=JJ3FceCKDfM Audio: Pentu ei saa itseään rikki, ellei sen rakenne ole jo syntymästään pielessä. Jos pentu hajoaa liikkuessaan synnynnäisten tai perinnöllisten vikojen vuoksi, niin sillä ei olisi ollut muutenkaan eväitä elämään. Surullista. mutta näin asiat ovat. Siksi pentua ei saa pitää kuplamuoviin pakattuna lasipallossa. Liikkuminen tekee kolme asiaa: se vahvistaa elimistöä, myös niveliä se paljastaa synnynnäiset ongelmat se parantaa pennun koordinaatiota Samalla toki lihaksisto vahvistuu, mutta se ei ole samanlaista vahvistumista kuin aikuisen lihastreeni. Siinä lihaksisto oppii ja valmistautuu treeniä varten sillä hetkellä, kun kasvuhormoni lakkaa kasvattamasta luustoon pituutta ja muuttukin lihasvoimaa tekeväksi työkaluksi. Pentuna riittävästi liikkuneen lihaksisto ei tarvitse yhtä paljon työtä kehittymiseen kuin sohvalla maanneen, joka aloittaa nollapisteestä. Nuori aikuinen Nuoret koirat ovat välimuoto. Kroppa alkaa olla valmis, mutta mieli ei. Tekeminenkin on hieman samanlaista. https://www.youtube.com/watch?v=iGxUcrAyVys Audio: Koiralla on hyvin samankaltainen kehittyminen kuin ihmislapsella. Vauvavaihe on ennen luovutusta kasvattajalla. Lapsuus alkaa siinä kuuden viikon korvilla ja jatkuu noin puoleen vuoteen asti. Alkaa murrosikä. Noin kahdeksan kuukauden kohdalla käyttäytydytään kuin 15-kesäinen teini ja siitä siirrytään nopeasti eteenpäin nuoruudessa. Vuoden kohdalla koira vastaisi ihmisissä jotain 17 - 19 vuoden väliä. Ollaan nuoria aikuisia, mutta ei ihan vielä aidosti. Tuo oli kaavamainen kuvaus ja pätee noin 30 kg kokoluokassa. Toki yksilöeroja kehitysvauhdissa löytyy, kuin myös roduissa, mutta suurempi merkitys on koiran kokoluokalla. Kääpiöt kehittyvät kasvussaan nopeammin ja ovat usein käytännössä aikuisia jo viimneistään puolen vuoden kohdalla. Kiihkein kasvu, joka on merkityksellisin mittari, on pienillä koirilla ohitettu jo samoihin aikoihin kun otetaan toiset rokotukset. Jäteillä kehitys on taasen hitaampaa. Niillä kiihkeä kasvu saattaa alkaa vasta kuuden kuukauden jälkeen ja loppua 10 kuukauden tietämissä. Kasvu on käytännössä loppunut viimeistään 14 kk kohdalla. Kasvun merkitys terminä ei ole aina aivan selvä, ja siksi monet vetävät tässä vaiheessa syvään henkeä ja aloittavat vastaväitteet. KAsvun loppuminen tarkoittaa, että koira on saavuttanut 95 - 97 % aikuiskorkeudestaan. Se voi vielä kasvaa hieman säkäkorkeutta lisää, mutta sillä ei ole enää merkitystä koiran fysiologialle. Kasvu ei tarkoita henkistä kasvua, joka saattaa osassa rotuja viivästyä jopa lähelle elinikää (tai ei tapahdu koskaan). Kasvu ei myöskään tarkoita lihavuutta ja painoa. Se on lihomista. Kasvu ei myöskään tarkoita lihaksikkuutta. Se tulee treenaamalla. Kasvu on vain ja ainoastaan litkien luiden pituuskasvua ja sitä kuuluu mitata säkäkorkeudesta. Suositus: Koiran kasvu Suositus: Pennun ruoka ja kasvu Nuoruus ei muuta mitään koiran elämässä, kun mietitään treeniä. Tehdään samaa kuin pentunakin. Määrää ja rasitusta lisätään koko ajan sen mukaan miten koira jaksaa ja kykenee. Mutta lajista riippuen ollaan kilpatreenin kynnyksellä. Koulutettavissa lajeissa ollaan koko ajan treenattu osaamispuolta. Se aloitettiin samana päivänä kun pentu tuli kotiin. Fyysisissä lajeissa taasen viimeistään vuoden kohdalla aletaan siirtämään painotusta varsinaiseen treeniin. Tässä on kuitenkin pidettävä jalat maassa. Koiran henkisen ja fyysisen kypsyyden on riitettävä. Greyhoundeissa on hyvin tyypillistä, että pienillä nartuilla päästään aloittamaan varsinainen työ hyvin nuorena ja ne ovat valmiita kilpailuihin 14 kk ikäisenä. Isoilla uroksilla on tuon ikäisenä mielessä enemmänkin leluautot ja hiekkalaatikko, kuin työnteko. Fysiikkaa ehkä olisi, mutta jalat eivät kulje samassa tahdissa. Niillä joudutaankin usein odottamaan seuraavaan kesään, antamaan käytännössä vuosi enemmän aikaa kypsyä. Valjakot ja vinttikoirat ovat ääriesimerkkejä syntymäajan merkityksestä. Jo pelkästään siksi, että niiden ura on vuodenaikasidonnainen. Agilityssä on siltä osin helpompaa, koska varsinaista kautta ei ole - unohdetaan nuorilla koirilla arvokilpailujen sijoittuminen kalenteriin. Koiria voidaan niputtaa syntymävuoden mukaan vasta komivuotiskaudelta eteenpäin. Sitä ennen ikä on muutakin kuin numeroita. Se on hyvinkin merkityksellinen asia. Kun koulu alkaa, niin samana vuonna syntyneet ovat samalla luokalla ja ovat samanikäisiä. Tammikuun ensimmöinen syntynyt on vuoden vanhempi kuin uudenvuidenaattona lahjansa avaava ja se näkyy. Nuorilla muutos 13 ja 14 välillä voi olla hyvinkin radikaali. 17 vuotias ei kykene lähellekään sitä mitä 19 vuotias pystyy. Sen sijaan 30 ja 40 ovat samalla akselilla. Ero vahvistuu taas vanhemmiten. 40 ja 50 vuoden välillä on jo suurempi kuilu kuin edellisellä kymmenjaksolla. 55 ja 60 ero vain kasvaa. Koirissa pätee aivan sama. Aikavälit ovat vain huomattavasti lyhyempiä. Tämä tulee pitää takaraivossa, kun esittää, että fyysissä lajeissa 8 vuotias on elämänsä kunnossa ja laittaa sen kilpailemaan kolmevuotiaita vastaan. Tilanne on täysin sama, kuin että laittaisi 50 vuotiaan kilpailemaan 20 vuotiaiden kanssa. Ihmissä ei kukaan vakavissaan esitä, että moinen olisi järkevää. Jos koirissa 8-vuotias voittaa, niin se ei kerro mitään tuosta vanhuuden kynnyksellä olevasta. Se kertoo masentavaa tarinaa kolmivuotiaiden tasottomuudesta. Koulutuksellisissa lajeissahan ikä on helpostikin etu. Silti lajin vaatimukset fysiikalle on mietittävä. Nuoren koiran tyypillisimmät vammat Kun jalat vievät nopeammin kuin pää, niin jotain aina tapahtuu. Hyvä puoli on siinä, että keho korjaantuu myös nopeasti. https://www.youtube.com/watch?v=WPka0ZPZ-EQ Audio: Se, että kasvavaa koiraa ei saa pitää lasipallona, tarkoittaa myös sitä, että aina jotain tapahtuu. Kasvuaika itsessään saattaa aiheuttaa ongelmia. Ne ratkaistaan aina sitä mukaa, kun niitä tulee. Kasvava koira opettelee itseään ja ympäristöään törmäilemällä. Itse uskon vakaasti noin. Aidosti kyse on kuitenkin siitä, että koordinaatio ja silmä kehittyvät hitaammin kuin nopeus ja voima. Omia rajoja ja rajoitteita ei tunneta ja sitten kolisee. Kasvun ongelmat, tapaturmat ja rasitusvammat kannattaa luokitella sen mukaan kuinka nopeasti niistä toivutaan ja voiko ne hoitaa kotona. On toinenkin luokitus, mutta siitä kukaan ei pidä: vaikuttaako se treenamiseen ja uraan, ja jos kyllä, niin kuinka pahasti. Hieman yllätyksettömästi nuoren koiran vammat keskittyvät jalkoihin. Kun tulee sivuosumaa vartaloon, niin se johtuu kolarista - joko koira juoksee toista koiraa vastaan, tai sitten puu ei väistänytkään. Kaatumiset ovat myös yleisiä. Työssä käyvä aikuinen Jos kasvuajan merkitys eläkeajoille riippui enemmänkin tuurista, niin aikuisaikana omistaja päättää näkeekö koira terveitä eläkeläisvuosia vai ei. Toki tuuri ja onni on edelleen mukana. Ei rouva Fortunasta päästä koskaan täysin eroon. https://www.youtube.com/watch?v=8aQLIWTCx34 Audio: Kun puhutaan rasituksesta, niin ahneus tappaa. Se ei liity mitenkään rahapalkintoihin, vaan omistajan persouteen maineeseen ja menestykseen. Mitä enemmän taistellaan kunniasta, niin sitä suuremmassa riskissä ovat koirat. Olen usein puhunut amatööreistä ja ammattilaisista. Jako ei liity rahaan, vaan suhtautumiseen. Amatöörit harrastelevat ja heille ei ole mikään ongelma, jos koira hiukan ontuu. Balanssi on tuntematon termi tai sen kuvitellaan liittyvän etäisesti ruokaan. He hakevat titteleitä, koska koiralla on on kivaa. Ammattilaiset myöntävät kilpailuviettinsä ja halunsa voittaa. Siksi he opettelevat asioita ja pitävät kilpakoiransa kunnossa. Jos koira ei ole balansissa, niin sitä ei viedä töihin. Ontuva koira rikkoo itsensä ja sen jälkeen sillä ei voi kilpailla. Ammattilainen tietää, ettei koira halua kilpailuihin, Koira tekee töitä vieteillään eikä erota treeniä finaalista. Kaikki ne asiat, jotka vaikuttavat tekemiseen ja mitä mistäkin seuraa, voidaan laittaa kaavioon. Kaavion rakenne riippuu täysin tekijästä, hänen arvostuksistaan sekä painotuksistaan ja mitä halutaan esittää. Luennolla esitettu syy/seuraus-rakenne on siten vain yksi tapa esittää asiat. On ymmärrettävä, että koiraa ja sen hoitoa, treenaamista sekä kilpailemista ei voida toteuttaa vuokaavioilla. Kaavioissa on kyse perusteoriasta. Teorian toteuttaminen vaatii ymmärrystä siitä kokonaisuudesta, jota kutsutaan todellisuudeksi. Teoriaa ja siihen liittyviä seurauksia käytetään kahteen asiaan: tekemisen syiden ymmärtämiseen ja ongelmien ratkaisuun. Kaavio näyttää monimutkaiselta siksi, että monet asiat ovat päällekkäisiä. Ne pitäisi esittää kolmiuloitteisessa matriisissa, mutta siihen ei ole tekniikkaa. Ehkä joskus hologrammiaikana sitten. Veteraani-ikä Veteraani käsitteenä on tuttu näyttelyistä ja kaikissa sellaisissa lajeissa, jossa vanhoja koiria säästetään nuorten ylivoimalta. Se milloin koira siirtyy käsitteellisesti veteraaneihin, säännöt ovat oma asiansa, riippuu vahvasti lajin rasittavuudesta. https://www.youtube.com/watch?v=zoJUvHVp5r0 Audio: Koiralla on kaksi mittaria: kalenteri tuntimittari Kalenteri mittaa ikää, luonnollisesti. Mutta tarkoitan sitä, että vanheneva koira ei enää ole nuori. Tuo ollaan ymmärtävinään, mutta ei sitä aina aidosti tajua. Ikääntyvät ihmiset ymmärtävät asian helpommin ja joskus jopa osaavat tulkita sitä koirillaankin. Kun nuorena kolautti polvensa, niin saattoi kahden viikon päästä ihmetellä, että mistä tuo mustelma on tullut. Kun viidenkympin jälkeen kolauttaa polvensa, niin ensimmäisen viikon harkitsee sairaslomaa ja ontuu hivenen vielä kuukaudenkin kuluttua. Kovempi kolaus muistuttaa itseään loppuiän. Kyse on siitä, että elimistö ei enää palaudu ja korjaannu kuin ennen. Koira ei ole yhtään erilaisempi. Viiden vuoden kohdalla koira on kuin 40 tai 50 vuotias. Vauhtia piisaa edelleenkin, mutta joutuu hieman useammin istua hengähtämään. Ei olla nuoria enää, vaikka haluaisikin. Harmaatakin saattaa löytyä, vaikka se onkin enemmälti geneettinen taipumus. Keski-ikäiselle vuoden vanheneminen ei ole isompi juttu. Tuntuu vain tapahtuvan tiheämmin kuin nuorena. Koiralle vuoden vanheneminen vastaa helpostikin ihmisten kymmentä vuotta. Toki tuo on osaltaan rotu- ja yksilökysymys. Oikeammin rodun kokoon liittyvä. Pieni terrieri potkii helposti menemään lähelle 20 vuotta. Irlannin susikoira ei näe kymmenettä ikävuottaan. Jäteillä viiden vuoden kohdalla tapahtuva romahdus on nopea ja jyrkkä. Terrierillä se on huomaamattomampi, mutta alamäki silläkin on. Tuota alamäkeä omistajan on kunnioitettava. Tuntimittari pyörii kun koira on työssä. Se, että onko kyse treenistä vai kilpailusuorituksesta, ei ole merkityksellinen. Greyhoundeissa on vakaa usko, että reisilihaksella on kilometrimittari. Kun se tulee täyteen, niin se oli siinä ja hoidetaan revähdystä. Kyllä, uskon tuohon itsekin. Itseasiassa en tiedä greyhoundeista ensimmäistäkään osaavaa täysipäistä treenaria, joka ei väitettä allekirjoittaisi. Osaksi tuon takia menestyjät eivät tee turhia ratatreenejä. Aito syy on kuitenkin se, että treeni on yhtä riskialtis kuin kilpailu, ja turhan treenin takia ei riskejä kannata ottaa. Tunti- tai kulutusmittari kuvaa ajatusta, että elinikäinen kuormitus kertyy ja vaikuttaa koiraan. Se vanhenee nopeammin. Ajatus ei sinällään ole uusi. Vanhan suomalaisen sananlaskun mukaan juokseva koira ei elä vanhaksi. Se on samaa ajattelutapaa. Se, että voidaanko veteraanilla harrastaa ja kuinka kauan, riippuu tietenkin koiran lisäksi lajista. Mitä fyysisempi laji, niin sitä aikaisemmin aletaan keventämään ja harventamaan työtaakkaa. Kilpailut ovat aina yhtä raskaita, mutta kilpailu- ja treenikertoja voidaan harventaa. Eläkepäätös on myönnetty Kun koira siirtyy eläkkeelle, yleensä erittäin lyhyen veteraanikauden jälkeen, niin se todellakin on eläkkeellä. Töihin ei mennä. https://www.youtube.com/watch?v=rdgvuosdxPA Audio: Eläkeikä tarkoittaa muutamaa asiaa: paino saa noustaa puuhaillaan kaikkea hauskaa saa nukkua, jos nukuttaa EI TEHDÄ TÖITÄ Vanhusta hoidetaan hyvin pitkälle aivan samalla tavalla kuin pentua. Liikutaan sen minkä koira pakottamatta haluaa ja syödään hyvälaatuista ruokaa. Ei laihdutella eikä murehdita vyötäröstä - lihapullaksikaan ei tulla. Leikitään, jos leikityttää. Nukutaan, jos nukuttaa. Se siitä. Urakoira on ehtoopäivien levon ansainnut ja omalla tavallaan itse eläkkeensä maksanut. Se kuinka pitkä ehtoo on odotettavissa, on luojan huomassa - ja hiukan siitä miten omistaja on vastuunsa kantanut edeltäneinä vuosina. Kysyttävää? Jos sinulle tuli jotain kommentoitavaa, ajatuksia tai kysyttävää, niin käytä sivun kommentointia. Tarvitsetko apua oman koiran fysiikkatreenien kanssa, mietityttääkö palauttaminen, ruokintaongelmia vai kaipaatko apua terveysongelmissa? Anna Katiskan ammattilaisten auttaa ja buukkaa puhelinaika.

Sporttimeistereiden suuri MM-kisaennakko on taas täällä! Laaksonen ja Sorjonen käyvät läpi kaikki 16 joukkuetta ja arvioivat niiden menestysmahdollisuudet. Tunti tiukkaa MM-asiaa, kuuntele ja nauti.

Aiheitamme tänään: -Pasin on-off videopelikeräilyharrastus -videopelien keräily yleensä Samalla noin Tunti ja 40 minuuttia sekoilua. Äänitetty 19.11.2018, äänessä kaikki. PAIDAT OVAT SAAPUNEET: https://youtu.be/23N2LYE3q4k Suunnittelu: Timo Riihimäki https://www.behance.net/timoriihimaki/

Aiheitamme tänään: -Pasin on-off videopelikeräilyharrastus -videopelien keräily yleensä Samalla noin Tunti ja 40 minuuttia sekoilua. Äänitetty 19.11.2018, äänessä kaikki. PAIDAT OVAT SAAPUNEET: https://youtu.be/23N2LYE3q4k Suunnittelu: Timo Riihimäki https://www.behance.net/timoriihimaki/

Onko #luovuus seuraava #digi? Mikä pelko rajoittaa kehitystämme? Tunti vierähtää kevyesti, kun haastelijan pallille istahtaa ToinenPHD:n Luova Johtaja: Jani Halme. Jakson aiheena luovuus, sen kultivointi ja leviämisen esteet organisaatioissamme. Halme & Saarinen - Diginen iltapäivä https://areena.yle.fi/1-4360535 Seuraa Jania Twitterissä: https://twitter.com/janicky Linkedininissä:https://www.linkedin.com/in/janicky/

Onko #luovuus seuraava #digi? Mikä pelko rajoittaa kehitystämme? Tunti vierähtää kevyesti, kun haastelijan pallille istahtaa ToinenPHD:n Luova Johtaja: Jani Halme. Jakson aiheena luovuus, sen kultivointi ja leviämisen esteet organisaatioissamme. Halme & Saarinen - Diginen iltapäivä https://areena.yle.fi/1-4360535 Seuraa Jania Twitterissä: https://twitter.com/janicky Linkedininissä:https://www.linkedin.com/in/janicky/

Aika moni meistä istuu monta tuntia päivän aikana. Kuinka paljon pitää liikkua työpäivän jälkeen, että istumisen haitat saa pois? Vai onko parempi liikuskella pitkin päivää? Tätä on tutkinut kinesiologian professori Taija Juutinen Jyväskylän yliopistosta. Hän oli mukana tutkimuksessa, jossa selvitettiin 150 ihmisen päivittäistä liikuntaa älyshortseilla. Ne mittasivat reisilihasten aktiivisuutta päivän aikana. Ihmiset jaettiin neljään ryhmään liikunnan mukaan. Eroa päivittäisessä aktiivisuudessa oli reilu kaksi tuntia sohvaperunoiden ja liikunnallisten välillä. Silti fyysisesti aktiivisilla lihakset olivat passiivisina reilusti yli puolet mittausajasta. Sohvaperunat voivat sinänsä hyvin, mutta heillä oli kuitenkin huonommat veren rasva-arvot. Vaikuttaako liikunnan harrastaminen ikääntymiseen ja sen nopeuteen? Tätä tutkii yliopistotutkija Elina Sillanpää Jyväskylän yliopistosta. Vaikka ihmiset ovat samanikäisiä, niin he eivät ikäänny samalla vauhdilla. Mitkä tekijät kertovat biologisesta ikääntymisestä? Yksi ehdokkaista on perimässä kromosomien päitä suojaavat telomeerit. Ne kuluvat jokaisessa solunjakautumisessa. Ennustavatko pitkät telomeerit pitkää ikää? Voiko liikunta pidentää telomeereja? Toimittaja on Teija Peltoniemi. Kuva: Shutterstock

Radio Sodoman ikioma Aira-Mari Raitahauta-Haaparauta selvittää Kulttuurikomerossa, mitä kuuluu henkiin herätetyille vanhoille tv-ohjelmille. Kymppitonnin lavasteista löytyy Kekkosen lisäksi ainakin viikon yllätysvieras Antti Holma. Kielimakkaran kyydissä opitaan finglishiä pääministerin avustuksella. Sodoman sirkusta johtaa tänään ja aina Kalevi Tuoninen. Vieraileva ääni: Kasper Salonen Radio Sodoma on kuvitteellinen radiokanava Helvetissä. 15-osaisen podcastin kaikki hahmot kirjoittaa ja näyttelee Antti Holma. Radio Sodoma sisältää voimakasta kielenkäyttöä.

Noin joka sadas biisini on hitti, sanoo Jukka Kuoppamäki. Lauluja on hänen kynästään lähtöisin jo pari tuhatta, joten hittejäkin on aika liuta. Yksi on ylitse muiden: Sininen ja Valkoinen. Jukka Kuoppamäki on yksi Suomen rakastetuimmista artisteista. Soili Huokunan haastattelussa hän kertoo, minkälaista on elämä ulkosuomalaisena ja suurperheen isänä Saksassa.Soili ja Jukka keskustelevat myös uskonnosta ja sen merkityksestä Kuoppamäkien elämään.Jukka kertoo artistiuransa vaiheista ja hänellä on lukuisia tarinoita siitä, kuinka hänen hittibiisinsä ovat syntyneet.Esimerkiksi oli hiuskarvan varassa, että Suomen myydyimmästä levystä, Jari Sillanpään Satulinnasta, olisi levy-yhtiön vaatimuksesta tullut aivan erilainen laulu.

Ylpeyden vastahyve ei ole nöyryys vaan urheus. Ihmisten eriarvoiseksi näkeminen saa voimansa inhosta. Jarin aiheena tänään tabut. Tunti kaksikymmentä minuuttia suoraa puhetta. - Rukoilkaa kaikki etten rupea sinne Wikipedian kirjoittamaan ja viisastelemaan, totetaa Jari lähetyksensä lopuksi.

Ulkosuomalaisparlamentin täysistunto 2. tunti 23.05.2015 by Radio Rapu Communications

Ulkosuomalaisparlamentin täysistunto 1. tunti 23.05.2015 by Radio Rapu Communications

Tunti sinne ja tunti tänne - kesäaikaan siirtyminen ei ole Veijon ja Paulin huusholleissa mikään läpihuutojuttu.

Tuleeko Suomen Euroviisukappale När jag blundar menestymään Bakussa? Miten suhtautua jatkuvasti töppäilevään poliitikkoon ja onko mykkäelokuva tekemässä paluuta? Paneeli keskustelee myös ennennäkemättömiin mittasuhteisiin paisuneesta jalkailmiöstä vuoden Oscargaalassa. Paneelissa Laura Hongisto, Lina Pulkkinen ja Anni Riit`aho. Toimittajina Helena Huhta ja Christian Bertell.

Tunti täyttä tyrää! Mahtava meno ja tiukka mochaccino. Tervetuloa jälleen kyytiin. Ohjelmassa tänään jotain tälläistä: Lapsuus, veneily ja Keurusselkä Historian kaipuu, nykytila ja elämän eri tasot Liikunnan harrastus ja sen suhde kesään Baristan kahvimöjäys tarjoillaan suoraan pöytiin Pirisevän pulputuksen arvoitus selviää Suomen Bigbrother 2009 kyyläys alkaa .. jännittävä ilmiö HeKa -Mesenaatit saavat kunniaa .. ja ... Lue lisääHessunKahvila #128