Podcasts about wahlroosin

Tuomas Enbuske Huumeet, TV ja usko [SIC] | #neuvottelija 357. Tuomas Enbuske ja Sami keskustelevat Tuomaksen kirjasta Tuomas Enbuske Elämänkerta [SIC], Docendo 2025.00:00 Enbuske-elämänkerran [SIC]-nimen tausta ja merkitys01:04 Tahallinen kirjoitusvirhe markkinointina ja somereaktio01:22 Suhde Tuomakseen ja Kiss FM:n alkuaikojen muistelua02:00 Sidekick-rooli, straight man -asetelma ja Frasierin esimerkki02:37 Seksuaalinen jännite radiossa, ursti Hyppösen ja Pääskysaaren välillä03:28 Flirttailun hienovaraisuus ja kolmannen pyörän spekulointi03:46 Hyppösen ratkaiseva rooli Enbusken uran alussa04:18 Laajasalon opisto, erilaisuuden hyödyntäminen ja media-alan ponnahduslauta05:13 Hyppösen vaikutus aitopuheen tuomisessa radioon05:34 Ryhmäseksikeissi ja poliisikuulustelun absurdius06:38 Vastuun kantaminen ja Kajusniemi-sivupolku07:19 “Tee mitä tahansa radiossa” -osio ja suorien lähetysten rajat08:34 Ilkka Kylävaaran rikosilmoitus ja mediakohun jälkipyykki09:04 Laajasalon alumnit ja opiston merkitys urapoluille10:17 Pappishaave ja opiskelun vaatimukset10:43 Paparatsi Hörkkö -podcast ja Aku Hirviniemi -paljastus12:13 Kokaiiniviittaukset, julkinen vastaanotto ja median kaksoisstandardi13:49 TV-formaattien kehitys, Enbusken show't ja oman uran reflektointi15:10 Maikkarin juontajakeissi, Saku Tuominen ja 2000-luvun media16:03 Rahan runsaus ja kotimaisten formaattien kato17:24 Faroutin kansainvälinen myynti ja 9/11:n vaikutus lentoteemaan19:17 Arjen rutiinit, hygienia ja elämän hallinta20:29 NBS, palkkakeskustelu ja kaksisuuntaisen sairauden puhkeaminen22:16 Marja Veitolan vaikutus ja median sukupuoliroolit23:07 Laskutus, palkka, verotus ja talousopetuksen puute24:27 Mania–tuhlailu–säästäminen ja litiumin pelastava rooli25:53 Kokaiinijakso, USA-matka ja riippuvuuden vaarat28:20 Huumeiden vaikutukset, kaksisuuntaisuus ja älykkyyskorrelaatio30:15 Psykedeelit, Sam Harris ja moral landscape -keskustelu30:58 Alkoholi ja kannabis eri tavoin vaarallisina33:22 Humalapersoonat, tehdasasetukset ja kontrollin katoaminen34:12 Simon Baron-Cohenin mallit, neuroepätyypillisyys ja yhteensopivuus35:34 Hullun paperit -sarja ja Jouko Pihon profetiat36:36 Suomen nostatus -podcast, maksumalli ja yleisön analyysit38:23 Samppanjan sapelointi, ironinen yläluokkahuumori39:02 Taide, Osmo Rauhala, abstraktit teemat ja irrationaalinen puoli41:16 Faking it, Cattelan banaani ja taiteen aitous42:31 Taiteen ihmisyyttä vahvistava merkitys43:16 Uskon synty Wahlroosin keskustelusta ja ateismin hiipuminen45:00 Naapuriapu, Sanna Ukkola ja hoitoon hakeutuminen46:21 Uskon aitous, Dawkinsin pehmeneminen ja Peterson-vertailu48:19 Podcastien rooli uusina kolumneina ja korkea–matala -dynamiikka49:06 Demariminuuttisketsi ja ironinen kelloinnovaatio49:46 Elämänkerta osa yksi ja äänikirjajulkaisu#neuvottelija Sisäpiirissä panojuttuja Tuomaksen kanssaKatso Sisäpirijaksot ja tue Samiahttps://www.youtube.com/channel/UCRI34L9OtDJuZpaWicbNXzg/join#neuvottelija Sami Miettinen

Suoraa puhetta johtaa Maria Pettersson. Keskustelemassa Anu Koivunen, Mika Pantzar ja Juha Itkonen. Juha Itkonen toi pöytään - pitkästä aikaa- Donald Trumpin toimet. Yhdysvaltain presidentti otti viikonloppuna hämmentävällä tavalla kantaa Yhdysvaltain johtoa kritisoiviin mielenosoituksiin. Trump julkaisi tekoälyllä tuotetun videon, jossa hän kruunupäisenä hävittäjälentäjänä heittää ulostetta mielenosoittajien niskaan. Itkonen kysyy, miten on mahdollista, että länsimainen sivilisaatio on taantunut tällaiseen tilaan? Onko tästä enää paluuta? Mika Pantzar haluaa herättää keskustelua koulujen “ulkomaisista marjanpoimijoista” eli Suomeen houkutelluista opiskelijoista, jotka jätetään lopulta oman huonon onnensa varaan. Ammattikorkeakoulut ja yliopistot houkuttelevat koulutusviennin nojalla opiskelijoita kolmansista maista, vaikka he eivät kalliissa maassa sitten tule perheineen toimeen. Pitääkö opiskelijoiden maahantuontia jatkaa ja miten se voitaisiin reilummin toteuttaa? Anu Koivunen kysyy, kenen ja millaisen taloustiedon varassa poliittisia päätöksiä tehdään. Tikunnokassa on nyt ollut Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla. Sen entinen toimitusjohtaja Vesa Vihriälä vahvisti blogissaan, että Björn Wahlroosin kirjassaan paljastamat “puhdistukset” eli epätoivottuja näkemyksiä edustaneiden taloustieteilijöiden siirrot toisaalle todella tapahtuivat. Horjuttavatko uudet tiedot ritarien luottamusta taloustieteelliseen tutkimukseen? Kuinka laadukasta taloustieto on ja kenen antamaan tietoon pitäisi uskoa?

Kauppatieteiden tohtori Björn Wahlroos pohtii vasemmistolaisuuden ja markkinaliberalismin suhteita kirjassaan Barrikadeilta pankkimaailmaan. Päivän mietelauseen on valinnut Juho-Pekka Rantala. Lukijana kuuluttaja Kaisa Ranta.

Oletko ostanut Mandatumia, kun se tuli kaupankäynnin kohteeksi Helsingin pörssiin? Miksi et myynyt Nordeaa Keski-Eurooppaan? Miksi UPM-Kymmene on sekatavarakauppa? Vaikka Björn Wahlroos aloitti uransa akateemisessa maailmassa ja toimi 2000-vuosikymmenen lopulta viime kevääseen asti Sammon ja UPM-Kymmenen hallitusten puheenjohtajana ja lähes koko 2010-luvun Nordean hallituksen johdossa, häntä leimaa investointipankkiirius ja yritysjärjestelyt. Karon Grillin jaksossa Wahlroos kertoo, mistä hän itse tällä hetkellä etsisi väärin hinnoiteltuja kohteita ja millaisella korkosijoituksella hän on tehnyt rahaa viime vuosina. Eivätkä käsittelemättä jää Wahlroosin näkemykset vihreästä siirtymästä eivätkä Kiinastakaan. Marinadi-osiossa puhutaan Nordean rahastoista, jotka ovat saaneet rahastoluokittajalta vain yhden tähden. Nordea Fundsin toimitusjohtaja Tanja Eronen selittää, mistä rahastojen kehno menestys on aiheutunut. Marinadi-osio yhteistyössä: Nordea Funds

Jussi Ahokas ja Antti Ronkainen ovat väitöskirjatutkijoita, jotka analysoivat mm. EKP:n ja FED:in rahapoliittisia päätöksiä, inflaatiota ja keskuspankkikapitalismia. Björn Wahlroosin kirjoitti monetaristisen näkemyksensä inflaation mudostumisesta Helsingin Sanomien vieraskynässä. Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn kirjoitti vastineen, jossa hän otti kantaa Nallen väitteisiin. Jaksossa pohditaan keskuspankkikapitalismin kehitystä, politiikkavaihtoehtoja, varallisuusarvojen muutosta, inflaatiota, energiakriisiä, Venäjän ja Kiinan vaikutusta mm. Euroopan ongelmiin sekä euron poliittisia ja rakenteellisia haasteita. 00:00-00:55 Ronkainen ja Ahokas intro: 0,75% koronnosto, Nallen inflaatiomonetarismi, Samin 2021 korkoennuste 00:56-29:24 Björn Wahlroosin vieraskynä ja Olli Rehnin vastine siihen, inflaatio. Koronnostot ja keskuspankkikapitalismi 29:25-48:16 Björn Wahlroosin varoitus euron rakenteellisista ongelmista vuonna 2014 Liberan kirjajulkaisussa Euron tulevaisuus. Euron ylikansallisen rakenteen poliittinen ulottuvuus ja EKP:n rahapolitiikan poliittiset ongelmat #inflaatio #keskuspankkikapitalismi #monetarismi #wahlroos #rehn #euro #rahateoria #korko #USD #neuvottelijat Facebook - liity #neuvottelijat-ryhmään https://www.facebook.com/groups/neuvottelijat Kaikki #neuvottelija -jaksot ja haku: https://www.dcmcapital.fi/neuvottelija

HUOM! PODCASTISSA ON INFOA PIKKUJOULUISTA! NE OVAT 4.12! TERVETULOA! Tämän viikon jaksossa Tuomas Peltomäki ja Marko Junkkari saavat studioon podcastin entisen vakijäsenen ja nykyisen HS:n Yhdysvaltain-kirjeenvaihtajan Anna-Sofia Bernerin. Sohvi vastaa podin ystävien lähettämiin kysymyksiin Yhdysvaltojen nykytilasta, politiikasta, demokraattien vaaliasetelmista ja Donald Trumpista. Lisäksi keskustellaan pankkiiri Björn Wahlroosin uuden kirjan aiheuttamasta kehräämisestä mediassa, Wahlroosin talouskompetenssista ja esittämistä ajatuksista. Vielä puhutaan kurdimielenosoituksesta Helsingissä ja poliitikoiden välittömästä halusta alkaa kampanjoida sekä kurdien hädällä että poliisien arvovallalla.

Pontus osti Sampo-konsernin osakkeen päästäkseen yhtiökokoukseen päättämään asioista Björn Wahlroosin kanssa. Paikalta löytyi maailman vaaleapaahtoisinta kahvia ja joukko tuohtuneita eläkeläisiä ihmettelemässä, kuinka kapitalismi luikahtaa käsistä kerta toisensa jälkeen. Vaalien jälkeen seuraa ylösnousemus pop-filosofin vastaanotolla ja keskustelu Marvel-elokuvien messiaanisuudesta. Veikkaa vaivaa Hollywoodin kuvaamien resurssitaisteluiden lisäksi aktivismia luonnehtiva kiireen tila, joka saa painelemaan paniikkinappuloita ja unohtamaan, että me luomme yhteiskunnallista todellisuutta jatkuvasti. Lisäksi tutkitaan automatisaation, robotisaation, digitalisaation ja tekoälyn käsitteitä, ruoditaan työelämäraporttia, höpistään meditoimisesta ja juorutaan höpöttelystä. Patreonin puolelle (https://patreon.com/mikameitavaivaa) tulossa extra contentia lähiaikoina!

Ayn Randin (1905-1982) nimi on tullut suomalaisille tutuksi Björn Wahlroosin haastatteluista ja kirjoituksista. Wahlroos on nimennyt Randin häneen eniten vaikuttaneiden ajattelijoiden joukkoon. Randin pääteos, Atlas Shrugged, on ilmestynyt vastikään suomeksi nimellä Kun maailma järkkyi. Yksi kirjan peruskysymyksistä on, voiko yksi ihminen olla arvokkaampi kuin muut. Randista ja Kun maailma järkkyi -romaanista ovat keskustelemassa Elinkeinoelämän valtuuskunnan johtaja Matti Apunen sekä sarjayrittäjä ja Tieto Oyj:n innovaatiojohtaja Taneli Tikka. Toimittaja: Tuomas Karemo Tuotanto: Yle Kulttuuri

Keskustelijoina ovat Kaarina Hazard, Juha Itkonen ja Taru Tujunen. Suoraa puhetta johtaa Pauli Aalto-Setälä. Tuntematon sotilas -spektaakkelia, Sipilän kesäistä lentoa, #metoo-kampanjan seurauksia ja Nalle Wahlroosin puheita kommentoidaan vilkkaasti eri näkökulmista. Viestintätoimiston toimitusjohtaja Taru Tujunen toimi aiemmin Kokoomuksen puoluesihteerinä. Hän kertoo, että politiikassa tehdään etukäteen monia strategioita eri tilanteiden varalle, mutta se ei tarkoita, että ne olisivat varsinaisia päätöksiä. Hän ei usko, että kesäkuun Perussuomalaisten hajoamiseen liittyvät manööverit hallituksen ympärillä olisivat olleet niin suunnitelmallisia kuin annetaan ymmärtää. Käsikirjoittaja Kaarina Hazard ihmettelee, että päinvastoin kuin yhdysvaltalaisessa journalismissa, Suomessa ei ole nimetty seksuaalisia häiritsijöitä osana #metoo-kampanjaa. Hänen mielestään Suomessa vain Seiska-lehti on todella tutkinut asiaa ja nimennyt henkilöitä. Kirjailija Juha Itkonen puhututtaa Pyöreää pöytää pankkiiri Björn Wahlroosin uusimmasta pamfletista. Harva politiikan ulkopuolinen hahmo saa Itkosen mukaan niin paljon julkisuutta mielipiteilleen kuin Wahlroos on saanut. Perustuslaki on ainakin noussut keskusteluun. Pauli Aalto-Setälä on kustannusyhtiö Allerin toimitusjohtaja. Aller Media julkaisee mm. aikakauslehti Seiskaa. Twitterissä #pyöreäpöytä

Apunen-podcastin erikoisjaksossa kuullaan keskustelu, jonka Matti Apunen ja Björn Wahlroos kävivät Wahlroosin kirjoittaman Hiljainen vallankumous -pamfletin julkaisutilaisuudessa. Teoksessa Wahlroos esittää kymmenen toimenpidettä, joilla perustuslaki voitaisiin remontoida niin, ettei sitä enää käytettäisi päivänpoliittisten mielipiteiden ajamiseen.

Johtaja on media -tokaisun on sanonut Björn Wahlroos, tämä kapitalismin Havukka-ahon ajattelija. Tästä Wahlroosin tokaisusta on saanut nimensä myös Jukka Saksin uusin kirja Johtaja on media! Kirjaa varten hän on haastatellut yli 70 huippujohtajaa. On trendikästä sanoa, että nyt on momentum, mutta mikä momentum nyt on? Miksi Matti Alahuhdan, Björn Wahlroosin ja Arto Hiltusen pitäisi hyödyntää somea? Ehkä siksi, että maailma muuttuu nopeaa tahtia ja kilpailua aletaan käydä myös kännykkäsisältöjen ja oman pomon kalvosarjojen välillä, kumpihan voittaa? Alertin toimitusjohtaja Pauli Aalto-Setälän mukaan internet syrjäyttää kahden vuoden sisällä kaikki muut mediat globaalisti. Yritykset julkaisevat omia ohjelmiaan itse ja alkavat käyttäytyä kuten mediat. Mikael Jungner on puolestaan todennut, että kun mäkihyppy vaihtui v-tyyliin, tulivat uudet sankarit, jotka veivät pelin. Suuri virta on, että johtajatyyppi vaihtuu melko erilaisiin ihmisiin, empaattisiin vuorovaikutusosaajiin. Se ei ole kokeneelle johtajalle miellyttävä hetki, kun kulttuurirevoluutio näyttää keskisormea, kyllä se ahdistaa. Tieto on valtaa ja hyvä analyysi ylivaltaa. Niinpä erehdysekspertti Raimo Tyykiluoto lisäsi Wahlroosin tokaisuun jatkon, johtaja on media ja huono johtaja se vasta media onkin, ja kutsui Finello Suomi Oy:n toimitusjohtaja Jukka Saksin vieraakseen. Jukka on tullut tunnetuksi myös ja konsultointi- ja valmennusyritys Spindoctorista. Raimo Tyykiluodon toimittama Erehdysekspertti jää nyt kesätauolle, mutta 6.5. Yle Areenaan ja podcast-tilaajille ilmestyy syksyn avausjakso Tuhansien mokien maa – suomalaisen mokailun historia.

Suomi on keskellä kuuminta leivonnaissesonkia. Pullan merkitystä ei voi yliarvioida. Vaan edessä häämöttää jo pitkä merkkipäivänisuista vapaa iloton elämänvaihe. Siksi on kehitettävä lisää nimikkoleivonnaisia. Ihminen joka syö pullaa ei ole läpeensä paha. Tulee vaikka mieleen eräs Jari Aarnio, joka veteli viinereitä samalla kun katseli videoita. Työpäivistä jää parhaiten mieleen ne, jolloin pullaa oli tarjolla. Juuri nyt on vuoden kiihkein pullasesonki, mutta entä sen jälkeen. Vaivummeko merkityksettömyyteen? Leipomoissa tapahtuu nyt. Runebergintorttua menee sairaalloisesti, laskiaispullaa paljon, ystävänpäiväleivoksetkin jo odottavat. Mutta sitten tulee kuoppa. Eikä pelkästään vatsan kohdalle. Pullan syönti on vähentynyt. Vehnäjauhot pelottavat. Se on leipomoille huono. Se on huono myös ihmisyydelle. Me tarvitsemme pullaa hitsaamaan kovat kuoremme yhteen sopiviksi. Me tarvitsemme rasvaisia leivoksia tuomaan merkitystä elämäämme. Keksityt leivonnaispäivät tuntuvat toimivan. Runeberginpäivänä ajatus harhailee koko pitkän päivän holtittomasti tarkentuakseen hillosilmän tuijotukseen. Silloin vasta rauhotun. Tunnen oloni arvokkaaksi - lapioin massan koneistoon. Uusien leivonnaispäivien juurrutus pitää aloittaa nyt. Se on viisivuotisprojekti, niin kuin vanhassa kunnon Neuvostoliitossa, ennen kuin nisulle hyökkääminen on automaatio. Tehdään palvelus tuleville sukupolville! Mitä enemmän menee sääntömääräistä pullaa, sitä vähemmän esiintyy vastakkainasettelua ja vihapuhetta. Aarniosta aloitetaan. Jos mies on noin tykästynyt viinereihin ja hydrauliikkaa tuijotellessaankin pystyy nauttimaan tuotteesta, lyödään päivä lukkoon ja uuni lämpenemään. Aarnion vadelmaviineri maistuisi kansan suussa joka maaliskuun 22. päivä. Sokerikuorrutusta olisi niin paljon, että huuliparta kantaisi muistoa tunteja nautiskelun jälkeen. Viinerin sisään olisi leivottu marsipaanista keltainen 200 euron seteli – ihan vaan lisäyllätystä tuomaan. Viineri muistuttaisi joka vuosi, että kaikkea ei pidä unohtaa. Jos jatketaan aakkosissa, niin totta kai tarvitaan Björn Wahlroosin kaakku. Vaaleanpunainen, housuille valahtava, mutta herkullinen. Samaan aikaan hapan ja imelä. Huhtikuun 15. päivä verensokeri hoidettaisiin kuntoon Nallen Erikoisella. Tapahtumatkin voivat saada oman syötävänsä. Pääasia, että syödään. Kotikaupungissani on lanseerattu rallitorttu. Se on käsitteenä vähän sekoittunut tapahtuman aikana kaupungilla sipsuttaviin eläviin ihmisiin. Tapahtumaleivonnaisen pitää olla kaikkien tunteman tapahtuman aikaan. Jääkiekon MM-kisojen aikaan voitaisiin ujuttaa joka paikkaan Jutin Pala. Musta läpykkä, jossa on kantena 200 grammaa suomalaisten rakastamaa lakua, sisällä puolukkahilloa ja vehnäjauhoa. Aarnion esimerkin viitoittamalla tiellä voisi tulla Annelin kakku, yhden päättyneen oikeusprosessin muistolle. Kakku olisi ruma, mutta hyvin säilyvä. Pitkä kakku, joka nautittaisiin hiljaa istuviltaan. Suolainen jälkimaku. Niille jotka eivät kaipaa imelää. Jos Nykäsen aamupala oli parhaina aikoina siideri ja munkki, niin ehkä kalenteriin voisi kesäkuussa istuttaa päivän, jolloin ahmitaan siiderimunkki. Kääreessä lukisi: nykäsenkö. Merkkileivonnaisen on ansainnut ehdottomasti myös Gösta Sundqvist. Mieletön Melinda- kappaleessa tämä tunteiden vaivaaja kiteyttää: hitto mikä hilloviiva. Kuka kehittäisi suurille massoille maistuvan vehnäisen avoleivoksen? Jos nimeksi sattuisi tulemaan vielä Rakkauden avolouhos, olen uudessa perinteessä kiinni. Jos me emme palkitse itseämme, ei sitä tee kukaan muukaan. Maallikkosaarnaaja Maasola

Suomessa yksi teatterikevään kohutuimmista tapauksista on Helsingissä Lilla Teaternissa 1. maaliskuuta ensi-iltansa saanut Kungen-näytelmä. Näytelmän päähenkilö on monen tuntema pankkiiri ja miljonääri Björn Wahlroos. Tapahtumapaikkana on Wahlroosin omistama Åminnen kartano ja tapahtumien kulkukin muistuttaa todellisuutta. Näytelmässä pohditaan, mitä kartanossa oikein tapahtui viisi vuotta sitten kun Wahlroos piti siellä ökyjuhlat, jonne kutsuttiin koko Suomen poliittinen ja taloudellinen kerma. Juhliin osallistui myös Ruotsin kuningaspari. Aamun vieraana on nyt näytelmän toinen käsikirjoittaja Antti Karumo, jota haastattelee Katri Nisula. Haastattelu tehtiin teatterin lämpiössä juuri ennen ensimmäisen ennakkonäytöksen alkamista. Toimittaja Katri Nisula.