Podcasts about suomen pankin

Euroopan keskuspankki päätti odotetusti laskea ohjauskorkoaan 0,25 prosenttiyksikköä. HS Visio-podcastissa Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn lupaa koronlaskujen jatkuvan keväällä. Onko EKP laskenut korkoja tarpeeksi nopeasti, ja miten alas voidaan mennä? Suomalainen asuntovelallinen on ollut korkeiden korkojen kärsijä. Miten Olli Rehn vastaa, onko hän ajanut EKP:n kokouksissa suomalaisten etua?Toimittajana Elina Lappalainen ja Alex af Heurlin, vieraana Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn. Jakson leikkasi Jonne Piltonen. HS Visio -podcastin tuottaja on Tuomas Peltomäki.

Suomen bruttokansantuotteen kasvu on hyytynyt, julkinen velka kasvaa, tuottavuuden kehitys laahaa ja palveluista leikataan. Miten taloustieteilijät analysoivat näitä kehityskulkuja Suomen taloudessa? Miten Suomi pärjää osana Euroopan taloutta globaalissa kilpailussa? Onko taloustieteilijöillä luottamusta tulevaisuuden haasteiden ratkaisemiseen? Suomen talouden tilasta keskustelevat Suomen Pankin vanhempi ekonomisti Sanna Kurronen, Työn ja talouden tutkimus LABOREn johtaja Mika Maliranta ja Helsingin yliopiston taloustieteen professori Niku Määttänen. Juontajana on Ville Kohvakka Kulosaaren yhteiskoulusta. Podcast on nauhoitettu Helsingin yliopiston Tiedekulmassa Suomen talouden tilannekatsaus -tapahtumassa 29.11.2024. Tapahtuma liittyy EuroStorie-huippuyksikön ja Kulosaaren yhteiskoulun Tiedettä lukiolaisille -tapahtumasarjaan. Kysymyksiä tilaisuudessa esittivät opiskelijat pääkaupunkiseudun ja Lahden lukioista. Katso keskustelu videona: https://youtu.be/cd47nVqEmw4 Tutustu keskustelussa viitattuihin taustamateriaaleihin: 1. Suomen bruttokansantuotteen kehitys: https://stat.fi/tup/suoluk/suoluk_kansantalous.html#bruttokansantuote-asukasta-kohti 2. Talousarvioesitys 2025: https://budjetti.vm.fi/indox/tae/2025/hallituksenEsitys_tae_2025.jsp 3. Suomen valtionvelka ja BKT: https://www.valtionvelka.fi/tilastot/tilastoja_valtionvelasta/?pbi=992-b5fe0f14959fad237fc64975ec33584a 4. Suomen veroaste: https://stat.fi/julkaisu/cln339c085qo70bvzxs2jkyur#ingress-cm150b0l42y0p08usn6rt4f6s 5. Työn tuottavuus euroalueella ja Yhdysvalloissa: https://www.ecb.europa.eu/press/economic-bulletin/focus/2024/html/ecb.ebbox202406_01~9c8418b554.en.html

Miten Donald Trump ja republikaanit reagoivat Trumpin murhayritykseen? Puoluekokous alkoi. Keskustelemassa Pekka Kolehmainen, tutkijatohtori, Pohjois-Amerikan tutkimuksen John Morton -keskus ja erityisesti republikaanipuolueeseen perehtynyt historioitsija Markku Ruotsila. Washingtonista toimittaja Juri von Bonsdorff. Tasavallan presidentin on määrä vahvistaa ns. käännytyslaki tänään. Miten rajavartiolaitos valmistautuu uuteen lakiin? Mikko Lehmus, eversti, Rajavartiolaitos. Kiinan korkein päättävä elin kommunistisen puolueen keskuskomitea on koolla. Esillä erityisesti talouden ongelmat. Pekingistä kirjeenvaihtaja Mika Hentunen, studiossa Elinkeinoelämän keskusliiton johtaja Timo Vuori sekä Suomen Pankin vanhempi ekonomisti Tuuli McCully. Kauppamarjojen satotilanne. Hedelmän- ja marjanviljelijäin liitto, toiminnanjohtaja Heidi Wirtanen. Juontajana Mira Stenström, toimittajina Seppo Kivimäki ja Lotta Lautala, tuottajana Tarja Oinonen.

Tämä jakso aloittaa minisarjan, jossa keväällä 2024 ilmestyneen Kiinan talous-kirjan kirjoittajat keskustelevat Kiinan talouden haasteista ja tulevaisuuden näkymistä. Kiinan talous läpikäy tällä hetkellä suurinta murrosta sitten reformien alettua noin 45 vuotta sitten. Vanhat kasvutekijät, jotka saivat aikaan Kiinan hurjan kasvun ovat hiipuneet, ja maan johdon pitäisi löytää talouden moottoriin uutta virtaa, ja samalla tehdä rankalla kädellä uudistuksia, jotka poistavat esteitä talouden kasvulta. Tässä jaksossa pureudumme keskeisimpiin haasteisiin ja miten Kiina niistä voisi selvitä. Tarvitsisiko Kiina ensisijaisesti taloudellisia vai poliittisia uudistuksia? Auttavatko Xi Jinpingin esille nostamat 'uudet laadukkaat tuotantovoimat' (new quality productive forces) ratkaisemaan keskeisiä ongelmia, ja mitä nämä uudet tuotantovoimat oikein ovat? Turun yliopiston Itä-Aasia-keskuksen Outi Luovan haastateltavana on Juuso Kaaresvirta, joka toimii vanhempana ekonomistina Suomen Pankin nousevien talouksien tutkimuslaitoksessa BOFIT:issa. Hän seuraa työkseen Kiinan talouskehitystä ja talouspolitiikkaa, ja myöskin kirjoittaa niistä BOFITin viikkoraporteissa ja muissa julkaisuissa. Podcastin kuuntelijoille Kiinan talous -kirja on tarjolla erikoishintaan 25% alennuksella kustantajan verkkokaupasta koodilla ”KIINA” https://vastapaino.fi/sivu/tuote/kiinan-talous/4978286

Suomessa asuntopolitiikalla on useita tehtäviä, aina kohtuuhintaisen asumisen mahdollistamisesta segregaation ehkäisyyn ja rakentamisen suhdanteiden tasaukseen. Talouden tämänhetkinen vastatuuli kohdistaa myös julkisesti tuettuun asuntotuotantoon aiempaa enemmän paineita. Ympäristöministeriön työryhmä julkaisi maaliskuussa mietinnön julkisesti tuetusta asumisesta ja sen roolista 2020-luvulla. Selvitys syventyi asumistukien sekä julkisesti tuetun asuntotuotannon suhteeseen ja nosti keskusteluun näkemyksiä järjestelmän kehittämisestä. Huomisen talous -podcastissa asuntopolitiikasta keskustelevat pääekonomisti Timo Vesalan vieraina Suomen Pankin kotimaisen talouspolitiikan vaikuttamisen prosessin päällikkö Essi Eerola sekä Kohtuuhintaisten vuokra- ja asumisoikeustalojen omistajat KOVA ry:n toimitusjohtaja Jouni Parkkonen.

Suomen Pankin pääjohtaja, presidenttiehdokas Olli Rehn kertoo oman analyysinsä Suomesta 2024. Millaisen historiallisen murroskohdan äärellä elämme? Mitkä Suomen historian tapahtumat ovat muovanneet Olli Rehnin ajattelua? Mitä hän haluaa kysyä toisen kierroksen ehdokkailta? Olli Rehn aloittaa haastattelusarjan Suomen kansallisesta identiteetistä 2024. Journalistiraadissa Helsingin Sanomien Marko Junkkari ja Ilta-Sanomien Timo Haapala analysoivat kakkoskierroksen presidenttipeliä ja lakkoviikkoa. Tervetuloa konsensuksen hautajaisviikon lähetykseen!

M&A&X-podcastin erikoissarjan jälkimmäisessä osassa professori Mika Maliranta ja työelämäprofessori Matti Apunen analysoivat suomalaisen hyvinvointivaltion kasvua, talouden kantokykyä ja hyvinvoinnin rajoja. Haastateltavina jaksossa ovat Suomen Pankin ennustetoimiston päällikkö Meri Obstbaum ja Jyväskylän yliopiston terveystaloustieteen professori Petri Böckerman. Jakso on tuotettu yhteistyössä JYU.Well-tutkimusyhteisön kanssa. Taustamateriaalit https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC4126797/  https://www.aeaweb.org/articles?id=10.1257/jep.22.2.53. https://www.journals.uchicago.edu/doi/abs/10.1086/701679?mobileUi=0&n  https://www.aeaweb.org/articles?id=10.1257/aer.20110236 . https://www.tilastokeskus.fi/tup/suoluk/suoluk_vaesto.html https://www.eva.fi/blog/2015/04/21/eva-fakta-hyvinvointivaltio-numeroina-3/ https://globaleurope.eu/globalization/who-profits-from-globalization/ Hans Roslingin animaatio vaurauden kasvusta: https://www.youtube.com/watch?v=Z8t4k0Q8e8Y

Presidentinvaalien toisen kierroksen ratkeamiseen on aikaa vajaat kolme kuukautta. Miltä näyttää presidenttipeli nyt? Vieraina yliopistotutkija Jenni Karimäki, Helsingin yliopisto ja politiikan tutkija Mikko Majander, Ajatuspaja Magma. Yhdysvaltain presidentti Joe Biden ja Kiinan presidentti Xi Jingping tapaavat tänään APEC-kokouksen yhteydessä San Franciscossa. Mitä suurvaltajohtajien tapaamiselta odotetaan päämiesten kotimaissa? Pekingistä raportoi Mika Hentunen ja Washingtonista Juri von Bonsdorff. Millaiset ovat maiden suhteet tapaamisen alla? Studiossa vanhempi tutkija Ville Sinkkonen, Ulkopoliittinen instituutti, vanhempi ekonomisti Tuuli McCully, Suomen Pankin nousevien talouksien tutkimuslaitos (BOFIT) ja etäyhteydellä professori Lauri Paltemaa, Turun yliopiston Itä-Aasian tutkimus- ja koulutuskeskuksesta. Juontaja Atte Uusinoka, toimittajat Ilkka Lahti ja Rasmus Montonen. Tuottaja Hanna Juuti.

Presidenttiehdokas ja Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn saapui Savon Aaltojen studiovieraaksi keskiviikkona 08.11. Haastattelijana: Sami Turunen

Kiina on maailman toiseksi suurin talous Yhdysvaltain jälkeen, mutta monille suomalaisille sijoittajille maa on kuitenkin edelleen aikamoinen mysteeri. Kiinasta podissa keskustelemassa Marianne Palmu ja Suomen Pankin vanhempi ekonomisti Riikka Nuutilainen. Aiheet: 00:00 Aloitus 00:45 Riikka Nuutilainen 02:13 Kiinan talouden tärkeimmät tapahtumat 13:02 Kiinan osuus globaalissa politiikassa 23:26 Kiina-riippuvuudet 27:10 Kiinan talouden nykytilanne 37:56 Yhteenveto

Tuomo puhuu ja Ulla-Maija runoilee. Tänään kuullaan runo 8. presidentti Kekkonen. ”Kekkonen, Kekkonen, Kekkonen, Kekkonen, Kekkonen. Kekkonen, Kekkonen.Kekkonen,Kekkonen,Kekkonen”Urho Kaleva Kekkonen syntyi 3.9 1900 Pielavedellä,hän kuoli 31.8 1986 Helsingissä.Urho syntyi perheen esikoisena,siis vanhimpana kolmesta lapsesta.Asuinpaikkakunta vaihtui useita kertoja,kuriton ja vallaton poika piti kirjoittamisesta.Liittyi lukiolaisena suojeluskuntaanja joutui näin sisällissotaan.Johti Haminassa 9 punaisen teloitusta,suoritti asevelvollisuuden autopataljoonassa,ja kotiutui kersanttina.Hänkin lakitiedettä opiskelija valmistui lakitieteen kandidaatiksi.Urho oli myös hyvä urheilijana,Suomen mestari korkeushypyn saralla.Varatuomarina työskenteli Etsivässä Keskusrikospoliisissa,jossa Sylvi oli konekirjoittajana kansliassa.Urho kuului Akateemiseen Karjalaseuraan,jolla Suur-Suomea tavoitellaan.Kekkonen toimi Kallion hallituksessa oikeusministerinä,Cajandrin hallituksessa sisäasiainministerinä.Suomen Kuvalehteen pakinoita kirjoitti,niissä Pekka Peitseksi itseään nimitti.Liittyi rauhanopposition kannattajiin,josta monet henkilöt nousivat Suomen vaikuttajiin.Paasikivi nimitti oikeusministerikseen Kekkosen,ja sai tehtäväkseen sotasyyllisyyskysymyksen hoitamisen.Suomen Pankin johtukunnan jäsenenä hänet mainitaan,ja erilaisissa tehtävissä eduskunnassa toimia saa.jossain lähteessä Kekkonen pyrkyriksikin mainitaan,mutta siitä en nyt löydä sanaakaan.Kekkosen valinta presidentiksi merkitsi uuden kauden alkua,hänen ensimmäisen virkakautensa lopussayksikään hänen edeltäjistään ei ollut elossa.Neuvostoliiton tuellaKekkonen istui toisella presidenttikaudella.Myöhemmin hän oli lähes yksivaltainen johtaja,joka kuitenkin osasi käsitellä Neuvostoliittoa,ja sai Suomen pidettyä länsimaisena valtiona.Ulkopolitiikassa Kekkosen apunaolivat vain Kekkosen valitsemat avustajat,jotka Urho ulkoministeriöön junaili,kun lähes diktaattorina maata hallitse.Kekkonen ajoi Yhdinaseetonta Pohjolaa,tahtoi Norjan kanssa rajarauhaa lujittaa.Teki aloitteen Euroopan turvallisuus-ja yhteistyökokouksesta,tavoitteena välttää YYA-sioimuksen sotilaallisten artiklojen soveltamista.Kekkonen ilmotti Neuvostoliitolle,ettei hän jatka presidenttinä, eikä YYA-sopimusta uusita,jollei Neuvostoliitto tunnusta Suomen puolueettomuutta.Etyk-kokousta isännöi hän,loi idän ja lännen väliin tilan lämpimän.Vaan Neuvostoliittopa ei oikeastaanmeinaakkaan Suomen puolueettomuutta tunnustaa.Kekkonen uhkaa taas erollaan,ja tilanteen jälleen rauhoittumaan saa.Seuraavana vuonna Neuvostoliitto ehdottaa yhteisiä sotaharjoituksia.joihin Kekkonen ei myökään tahdo suostua.Kekkonen hiihti, metsästija kalasti,ja vieraita suhteita harrasti.Kekkosella oli useita rakastajattaria,vaikka hän rakastikin vaimoa.Oli Suomen presidenttinä yli 25-vuoden ajan,ja sai turvattua maamme pitkän itärajan.Viimeisellä presidenttikaudellaanhänen terveytensä alkaa horjumaan,Hänellä oli muistikatkoksia,eikä enää valtavaa auktoriteettia.Kekkonen olisi halunnut pääministeri Koiviston eroavan,mutta Koiviston nähtiin pääministerinä jatkavanja myöhemmin Kekkosen toimikauden lopulla presidentin tehtäviä hoitavan.Kekkonen kuolee Tamminiemessäsairaana ja vanhana miehenä.Hänenkin hautansa on Hietaniemen hautausmaalla. ...Katso runo tarkemmin aanirunopuro.fi sivustolta

Suomen Pankin mukaan Venäjän bruttokansantuote kasvaa tänä vuonna noin 2 prosenttia. ”Sodasta ja talouspakotteista huolimatta Venäjän talouden kehitys on ollut alkuvuodesta selvästi ennakoitua parempaa”, todetaan Suomen Pankin nousevien talouksien tutkimuslaitoksen Bofitin talousennusteessa. Miksi Venäjän talous ei romahda sodasta, talouspakotteista ja sanktioista huolimatta? Miten on selitettävissä, että Venäjän talous kasvaa? Bofitin mukaan yhä suurempi osa Venäjän talouden resursseista käytetään suoraan sodan tarpeisiin. Mitä Venäjän yhteiskunnan käpertymisestä sotatalouteen seuraa? Mitä Venäjän oligarkkitaloudelle tapahtuu? Voiko Venäjän talouskehityksestä ennustaa Putinin hallinnon kaatumista tai pysymistä vallassa? Mitä Venäjän kehitys merkitsee Suomelle? Talouspakotteilla sanktioitua Venäjän taloutta analysoi Suomen Pankin vanhempi neuvonantaja Laura Solanko. Toimittajana on Tapio Pajunen.

Gustaf Kalliokangas, ei kerro mitään kenellekkään,miten hänet Suomen historiaan liitetään?Hänet paremmin Kyösti Kalliona tunnetaan,ja aivan varmasti kallion lujuutta tarvitaan,johtamaan maata talvisodan aikana,tai neuvottelemaan välirauhan aikana.Kallio syntyi 10.4.1873 Ylivieskassa,kuoli 14.12.1940 junanvaunussa,kotimatkalla, presidentin toimesta luovuttuaan,mutta ensin muuta historiaa.Kallio oli presidenteistä ainoa,jolla ei ollut minkäänlaista tutkintoa.Hän oli maatalon poika,suurtilallinen, jokaosti maata, raivasi metsää ja uutta peltoa,maatalon töihin polte oli valtava.Vielä presidenttiaikanapiti tilansa hoidon omassa hallussa.Hoiti säästöpankin kirjanpidon,osallistui kunnaallispolitiikkaan,ja myöhemmin valtion politiikkaan.Hän vastusti Venäjän kutsuntoja,ja osallistui karkotettujen suomalaisten kokoukseen Ruotsissa.Kallio johti Suomea pääministerinä,ja toimi hän myös maatalousministerinä.Sisällissodan aikanaKallio pysyi tiukasti Stadissa.Sodan jälkeen hän matkusti takaisin Nivalaan,yhtenäisyyttä korostamaan.Tätä puhetta pidetään yhtenä Suomen parhaista,eikä sitä löydy mistään dokumenteista.Kallio esitteli eduskunnassa torppareiden vapautuslain.mutta laki sisällissodan jalkoihin jäi vain,sodan jälkeen se kyllä hyväksyttiin,Kallio suhtautui kriittisesti Itä-Karjalaan kohdistuviin heimosotiin.Eduskunnan puhemiehenähän toimi 15 valtiopäivillä,kolmesti maatalousministerinä,neljästi pääministerinä,toimi puolustus-ja kulkulaitosministerinä.Hänet myös Suomen Pankin johtajaksi valittiin,ja pulavuosina sen seuraukset kai stressinä havaittiin.1937 hänet presidentiksi valittiinmaalaisliiton ja SDP:n tuella,valinta huomioitiin myös Neuvostoliitossa,sieltä sähke lähetettiin,ja presidenttiä sillä onniteltiin.Kallio tunnettiin rehtinä miehenä,joka halusi pitää Suomen itsenäisenä.Oli aina valmis muita auttamaan,ja teki useita matkoja ympäri Suomenmaan.Näihin matkoihin usein Kaisakin osallistui,ja näin presidenttiparin suosio vahvistui.Ulkomailla Kallio kävi vain Ruotsissa,pohjoismaista apua sotaan toivomassa.Viron presidentti kävi Suomessaainoana ulkomaisena vieraana.Talvisodan jälkeen Kallio parahti:”Kuivukoon käteni, joka on pakotettu tälläisen paperin allekirjoittamaan!”Sodan jälkeen hän keskittyi kansaa rohkaisemaanja maata jälleen rakentamaan.Hän näytti itse esimerkkiä evakoiden asuttamiseen,ja antoi osan tilastaan heidän omakseen.Kallio pyysi eroa presidentin virasta terveytensä takia,kotiinlähtö oli ilmeistesti hänelle kovinkin makia,mutta sitä hän ei nähnyt enää milloinkaan,vaan kunniapartiota rautatieasemalla tarkastaessaanPorilaisten marssia soitettaessahän adjutanttinsa käsivarsille tuupertui,toinen lähden kertoo hänen kuolleen junassa,toinen sano hänen kuolleen lähtöjuhlallisuuksissa.Katariina (Kaisa) Kallio (o.s Nivala; syntyi 28. toukokuuta 1878 Nivalassakuoli – 24. marraskuuta 1954 myöskin Nivalassa.Hänkin oli maatalon tyttö,sisaruksista en löydä sanaakaan,vain kerran sisaruksista mainitaan.Kaisa Kyösti Kallion naija liitosta kuusi lasta sai.Hoiti kodin tunnollisesti,ja vastuullinen oli myös Maan äidin pesti.Hoiti edustustehtäviä huolella,tahtoi varsinkin naisia suojella.Talvisodan aikanaKaisa kiersi sairaaloissa ja siirtoväen luona,rohkaistenja toivoa tuoden.Omasta tyylistään ja tavoistaanhän ei ollut valmis luopumaan.Asennutti presidentinlinnaan kangaspuut.jolla syntyivät matot ja monet tekstiilit muut.Näistä osa on edelleen linnassa,vieläkin käytössä erityistilanteissa.60-vuotislahjaksi saamilla rahoillaan,hän Kaisankodin perustiuupuneilleja masentuneille,rauhaa ja lepoa kaipaaville naisille.Miehensä kuoleman jälkeen takaisin Nivalaan matkusti,tavallista elämää jatkamaan.Kaisa oli tunnetusti uskonnollinen,rohkea ja tunnollinen.Ulla-Maija Mantere

Ilmastovaroitus-jaksossa puhuttaa tällä viikolla Venäjä, ja sen ilmastotoimet ennen ja jälkeen sodan syttymisen. Studiossa Myrskyvaroitus ry:n puheenjohtaja Timo Tyrväinen, vanhempi neuvonantaja Laura Solanko Suomen Pankin BOFITista sekä Bauer Median ohjelmajohtaja Hermanni Seppälä. BOFIT on Suomen Pankin nousevien talouksien tutkimuslaitos.

Jussi Ahokas, Bios tutkimusyksikön ekonomisti, pohtii Suomen Pankin haastoa oikeistohallituksen hallitusohjelmakirjaukselle 9.1. Jäsenvaltiolle kuuluu vastuu julkisen taloutensa kestävyydestä. Olli Rehnin allekirjoittama myllykirje piti ongelmallisena kohtaa “Hallitus seuraa ja pyrkii hallitsemaan Euroopan keskuspankin ja Suomen Pankin kautta valtiolle muodostuvaa rahoitusriskiä. Suomi ajaa no bailout -säännön toteutumista myös Euroopan keskuspankin tasolla. Suomi ajaa toimia, joilla rajataan eurojärjestelmän systeemiriskiä.” (00:00) Jussi Ahokas ja hänen käännöksensä Joan Robinsonin kirjasta Johdatus työllisyyden teoriaan (Vastapaino 2023). Keynesin teoria yksinkertaistetussa muodossa (01:20) Edellinen #neuvottelija -jakso Nalle Wahlroosin ja Olli Rehnin välisestä kiistastata inflation luonteesta ja nykyinen kiista Petteri Orpon ja Suomen Pankin välillä (02:20) Ensimmäinen hallituskriisi? Olli Rehnin myllykirje 17.6. hallitusohjelman kohdan 9.1. ongelmallisuudesta (03:00) “Hallitus seuraa ja pyrkii hallitsemaan Euroopan keskuspankin ja Suomen Pankin kautta valtiolle muodostuvaa rahoitusriskiä.”. Keskuspankkien tappiot ja oma pääoma vs. valtioiden rahoitusriski (04:54) Suomen Pankin vahva tase ja miljardien vararahastot vs. muiden euromaiden pankkien heikot taseet (05:30) “Suomi ajaa no bailout -säännön toteutumista myös Euroopan keskuspankin tasolla.” Southparkin päätön kana-sketsi. Kenen bail out - keskuspankin vai valtion vai molempien? (07:07) Väärinkäsitys vihdoin virallisesti korjattu. Kyllä, keskuspankki voi operoida negatiivisella pääomalla myös euroalueella. On aina voinut. SP ja BIS vahvistavat (08:53) Kevyt foliohattu – varautuuko eurojärjestelmä pääomittamiseen ja haluaa siksi suitsia julkista keskustelua aiheesta? (10:42) Suomen Pankki on ollut hyvä osingonmaksaja euroaikana – yli 3 miljardia. Nyt se on katkolla (12:04) Hallitusohjelma ei ole lakikokoelma ja siksi on outoa kritisoida sitä vahvasti. “Suomi ajaa toimia, joilla rajataan eurojärjestelmän systeemiriskiä.” on järkevä kirjaus (14:20) Hallituksen tavoite 9.1. kirjauksille lienee paluu kuripolitiikkaan ja Mastrichtiin (16:40) Perustuslain kirjaukset Suomen Pankista. Eurojärjestelmä ei ole nyt lopullisessa muodossaan (19:40 Finanssipolitiikan muutokset EU:ssa ja oikeistohallituksen myötä (20:20) Voiko Kreikan ja sen keskuspankin bail out toistua euroalueella esim. Italiassa? 22:05 Paluu mataliin korkoihin, inflaation laantuminen ja kiinteistöriskien laukeaminen? USA vs. Eurooppa (26:12) Kirstyykö Suomen oikeistohallituksen finanssipolitiikka? Vai onko sittenkin neutraalia?29:38 Odotukset seurauksista - tuleeko tästä ensimmäinen hallituskriisi tai muutetaanko hallitusohjelmaa?30:15 Sanna Marinin twiitti rahapolitiikan tavoitteista (30:50) Voiko kohu levitä maailmalle? Kutsu Olli Rehnille, Petteri Orpolle ja Riikka Purralle #neuvottelija #neuvottelijat #ekonomistit #ekonomi #politiikka #keskuspankit #suomenpankki #hallitusohjelma #rahapolitiikka #ekp #euro Facebook - liity #neuvottelijat-ryhmään https://www.facebook.com/groups/neuvottelijat Yhteystiedot: https://www.dcmcapital.fi/neuvottelija https://www.linkedin.com/in/miettinen

Viimeiset vuodet taloutta ovat piinanneet globaalit kriisit, joiden hoitoon liittyvät tukitoimet ovat kasvattaneet valtion menoja. Arvaamaton maailmantilanne ja ympäristökriisiin vastaaminen ovat lisänneet valtioiden roolia taloudessa. Toisaalta Suomen julkinen talous on ollut jo pitkään alijäämäinen. Tulevalta hallitukselta on peräänkuulutettu pikaisia suunnitelmia julkisen talouden sopeuttamiseksi. Mitä vaalien talouskeskusteluissa on jäänyt sanomatta? Onko Suomella suuri velkaongelma? Millaisella talouspolitiikalla ja teoilla suomalainen hyvinvointiyhteiskunta turvataan myös tulevaisuudessa? Miten maailmantalous vaikuttaa Suomeen? Vaikuttavaa talouspolitiikkaa ja vaalien talouskeskustelua ovat analysoimassa makrotaloustieteen professori Niku Määttänen, Suomen Pankin ennustepäällikkö Meri Obstbaum ja väitöskirjatutkija Antti Ronkainen. Keskustelun juontaa Helsingin Sanomien toimittaja Robert Sundman. Keskustelu on osa Helsingin yliopiston ja Helsingin Sanomien järjestämää Pinnalla-ohjelmasarjaa, jossa käsitellään kevään eduskuntavaalien kynnyksellä suomalaiseen yhteiskunnan suuria murroksia ja kohtalonkysymyksiä. Podcast on nauhoitettu Köyhtyykö Suomi? -tapahtumassa Tiedekulmassa 8.3.2023. Katso podcast tekstitettynä videona Youtubessa: https://youtu.be/G0R5_YrpFL0

Missä kulkee poliitikon yksityiselämän raja? Onko poliitikko nykyään vapaata riista 24 tuntia vuorokaudessa? Seiskan päätoimittaja Jari Peltomäki ja politiikan tutkija Johanna Vuorelma keskustelevat poliittisen julkisuuden rajoista. Mikä on Venäjän talouden todellinen tila? Miten sanktiot ovat purreet? Romahtaako Venäjä? Vieraana on Suomen Pankin vanhempi neuvonantaja Laura Solanko.

Suomen Pankin pääjohtaja arvioi, että korot nousevat vielä lisää. Kongon demokraattisessa tasavallassa on kuollut ihmisiä tulvien takia. Operaatio Lumihiutale auttaa autoilijoita joulunajan liikenteeesä. Sisäkasvit voivat tehdä hyvää ihmisen terveydelle. Amurintiikerin pennut pääsivät ulos Korkeasaaressa. Lämpötila nousee etelässä plussan puolelle.

EU talous hajallaan - millä keinoilla talouden pulmia ratkotaan? Keskustelemassa työelämäprofessori Vesa Vihriälä Helsingin yliopistosta sekä Suomen Pankin rahapolitiikan ja euroalueen talouden toimiston päällikkö Markku Lehmus. Maxim Fedorov raportoi Kiovasta, kuinka sähkökatkoihin varaudutaan. Saksa on myymässä osaa Hampurin satamasta kiinalaisille. Ylen ulkomaankirjeenvaihtaja Suvi Turtiainen kertoo satamakaupoista.  Miten ja miltä Suomi suojaa kriittistä infrastruktuuriaan? Keskustelemassa neuvotteleva virkamies Eero Kytömaa sisäministeriöstä, kansallisuuden turvallisuuden yksiköstä sekä tutkimusjohtaja Isto Mattila Laurea-ammattikorkeakoulusta. Yhdysvalloissa valmistaudutaan välivaaleihin, Juri von Bonsdorf raportoi vaaliasetelmista.  Juontajana Aki Laine. Toimittajina Anna Nevalainen ja Elina Sonkajärvi. Tuottajana Marija Skara. 

Studiossa mimmien kanssa keskustelee Suomen Pankin ekonomisti Sanna Kurronen. Hosted on Acast. See acast.com/privacy for more information.

Tänään Sukupuolten taistelussa jatkoi Tero Kangasalta, joka on viihtynyt kisassa viime viikosta lähtien. Vastaansa hän sai Jaanan, jolla jäi kaivelemaan edellinen kisa ja kysymys Suomen Pankin pääjohtajasta. Kuinka kävi nyt?

Tässä jaksossa jatketaan Lauran kanssa Venäjän taloudesta. Lopussa myös jälkeenpäin nauhoitetut kommentit Lauralta maakaasuhanan sulkemisen jälkeen.Tässä jaksossa opit:Miksi Venäjä ei voi myydä kaikkea tuottamaansa maakaasua ja öljyä muille maille?Yale:n yliopisto on julkaissut oman tutkimuksen Venäjän taloudesta, miksi tulokset eroavat muiden tutkimusten ja ennusteiden numeroista?Kuinka luotettavia ovat Venäjän julkaisemat numerot omasta taloudestaan?Miten Venäjä pystyi kontrolloimaan Ruplan syöksyä ja nostamaan sen taas suhteellisen vahvaksi?Miksi Ruplan ei haluta olevan liian vahva eikä myöskään liian heikko?Venäjän inflaatio ei johdu samoista syistä kun Euroopassa. Mistä Venäjän inflaatio johtuu?Miten Venäjän sotakassa kestää kun öljystä ja maakaasusta ei enää saada samantasoisia tuloja kuin aikasemmin?Mitä Laura ennustaa Venäjän taloudelle?Jaksossa mainitut:Suomen Pankin nousevien talouksien tutkimuslaitos BOFIT Muuta:Lauran TwitterSosiaalinen media:RAHA-ASIAA InstagramRAHA-ASIAAn sisar ASUNTOASIAA Instagram

Jussi Ahokas ja Antti Ronkainen ovat väitöskirjatutkijoita, jotka analysoivat mm. EKP:n ja FED:in rahapoliittisia päätöksiä, inflaatiota ja keskuspankkikapitalismia. Björn Wahlroosin kirjoitti monetaristisen näkemyksensä inflaation mudostumisesta Helsingin Sanomien vieraskynässä. Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn kirjoitti vastineen, jossa hän otti kantaa Nallen väitteisiin. Jaksossa pohditaan keskuspankkikapitalismin kehitystä, politiikkavaihtoehtoja, varallisuusarvojen muutosta, inflaatiota, energiakriisiä, Venäjän ja Kiinan vaikutusta mm. Euroopan ongelmiin sekä euron poliittisia ja rakenteellisia haasteita. 00:00-00:55 Ronkainen ja Ahokas intro: 0,75% koronnosto, Nallen inflaatiomonetarismi, Samin 2021 korkoennuste 00:56-29:24 Björn Wahlroosin vieraskynä ja Olli Rehnin vastine siihen, inflaatio. Koronnostot ja keskuspankkikapitalismi 29:25-48:16 Björn Wahlroosin varoitus euron rakenteellisista ongelmista vuonna 2014 Liberan kirjajulkaisussa Euron tulevaisuus. Euron ylikansallisen rakenteen poliittinen ulottuvuus ja EKP:n rahapolitiikan poliittiset ongelmat #inflaatio #keskuspankkikapitalismi #monetarismi #wahlroos #rehn #euro #rahateoria #korko #USD #neuvottelijat Facebook - liity #neuvottelijat-ryhmään https://www.facebook.com/groups/neuvottelijat Kaikki #neuvottelija -jaksot ja haku: https://www.dcmcapital.fi/neuvottelija

Eikö Venäjän pitänyt olla jo ihan konkurssin partaalla? Venäjän talouden ennustettiin syöksyvän ja talouden supistuvan kaksinumeroisen prosentin verran, mutta todellisuudessa laskua on tullut huomattavasti vähemmän. Miksi näin? Miten Venäjä on saanut vaimennettua iskua? Tiukkoihin kysymyksiin vastaamassa on tällä kertaa Suomen Pankin tutkimusosastolta Venäjän talouteen erikoistunut vanhempi neuvonantaja Laura Solanko. Tässä jaksossa opit:Mistä Venäjän talous on perinteisesti koostunut?Mitä Krimin niemimaan valtaamisesta vuonna 2014 seurasi?Milloin ja miksi Venäjä aloitti vähentämään tuontia ulkomailta ja panostamaan omavaraisuuteen?Mitä Venäjän taloudessa on tapahtunut vuoden 2014 pakotteiden jälkeen?Vuonna 2022 Venäjää kohtaan asetettiin ennennäkemättömät pakotteet, mitä Venäjän taloudessa tapahtui ensimmäisinä päivinä pakotteiden asettamisen jälkeen?Venäjä nosti ohjauskoron 20%:iin talouden kaaoksen keskellä, miten tämä vaikutti tavallisiin asuntolainallisiin venäläisiin?Miksi ohjauskorkoa nostettiin?Jaksossa mainitut:Suomen Pankin nousevien talouksien tutkimuslaitos BOFIT Kievin yliopiston #leaverussia -projektiMuuta:Lauran TwitterSosiaalinen media:RAHA-ASIAA InstagramRAHA-ASIAAn sisar ASUNTOASIAA Instagram

Tässä jaksossa jatketaan Juuso Kaaresvirran kanssa Kiinasta.Tässä toisessa osassa opit:Miten Presidentti Xi Jinpingin lisääntynyt diktatuurimainen lähestymistapa on vaikuttanut Kiinan talouteen?Miksi Alibaban perustaja ja kiinan rikkaimpiin miehiin kuuluva Jack Ma on poistunut julkisuudesta?Mikä keissi oli syksyllä 2021 paljon puhuttu ja pelätty Evergrande -jupakka?Millaisia riskejä ulkomaalaisilla yrityksillä alkaa olla Kiinassa?Pitäisikö sijoittajan alkaa varoa Kiinaa?Miksi Taiwan -kysymys on taas noussut pinnalle?Mikä suuri kokous on tulossa Kiinassa syksyllä?Miksi Kiinan nykyinen meno huolestuttaa länsimaita?Jaksossa mainitut:Suomen Pankin nousevien talouksien tutkimuslaitos BOFIT Muuta:Juuson twitterSosiaalinen media:RAHA-ASIAA InstagramRAHA-ASIAAn sisar ASUNTOASIAA Instagram

Tässä ja seuraavassa jaksossa puhutaan Kiinasta. Kiina tavoittelee maailman herruutta ja on sinne jo hyvällä matkalla. Kiinasta on kuitenkin alkanut kuulua huolestuttavia uutisia ja se on alkanut käydä yhä arvaamattomammaksi sekä kotimaisille että ulkomaisille yrityksille. Mitä ihmettä Kiinassa on siis tapahtumassa? Tiukkoihin kysymyksiin vastaamassa on tällä kertaa Suomen Pankin tutkimusosastolta vanhempi ekonomisti Juuso Kaaresvirta.Tässä ensimmäisessä osassa opit:Miksi meidän pitäisi olla kiinnostunut Kiinasta?Miten Kiina on nyt noussut maailman johtavaksi taloudeksi?Millaisia tavoitteita Kiinalla on?Miksi Kiina on investoinut ulkomaille paikkoihin kuten Afrikkaan?Millaisia haasteita Kiinalla on päästä maailman johtavan suurvallan asemaan?Millaisia väärinkäsityksiä Kiinasta on vallalla?Mikä on suurin ero Kiinan ja muiden maiden johtajien välillä?Jaksossa mainitut:Suomen Pankin nousevien talouksien tutkimuslaitos BOFIT Muuta:Juuson twitterSosiaalinen media:RAHA-ASIAA InstagramRAHA-ASIAAn sisar ASUNTOASIAA Instagram

Euroopan keskuspankin päätös nostaa ohjauskorkoa on merkittävä linjamuutos. Kyseessä on ensimmäinen koron nosto Euroopassa 11 vuoteen. Miksi EKP:n päätti nostaa ohjauskorkoa nopeammin ja suuremmin korotuksin kuin ennakkoon ajateltiin? Kykeneekö Euroopan keskuspankki saamaan koron nostolla inflaation kuriin? Voidaanko korkopolitiikalla hillitä hintojen nousua, kun merkittävä osa inflaatiosta johtuu sodan aiheuttamasta energian ja ruuan kallistumisesta? Mitkä ovat korkopäätöksen seuraukset julkis- ja yksityistalouksien kannalta? Onko uusi eurokriisi mahdollinen? EKP:n korkopäätöstä analysoivat OP Ryhmän pääekonomisti Reijo Heiskanen sekä Suomen Pankin rahapolitiikka- ja tutkimusosaston päällikkö Juha Kilponen. Toimittajana on Tapio Pajunen.

Tässä jaksossa puhumme Olli Rehnistä. Rehn on Suomen Pankin pääjohtaja, jolla on juuri sellainen urapolku ja suosio, että hän vaikuttaa Suomen seuraavalta presidentiltä. Mutta HS Vision Tuomas Niskakangas porautui vähän syvemmälle siihen, millainen poliitikko Rehn oikein on. Toimittajana Antti Tiainen, vieraana Tuomas Niskakangas. Tämä podcast julkaistiin 14.5.2022. #hsvisio #hsvisiopodcast Lyhyt ilmoitus: HS Visio on talouteen, politiikkaan ja teknologiaan keskittyvä sivusto, jonka jutut ilmestyvät osana Helsingin Sanomien tilausta. Ne löytyvät HS:n sovelluksesta ja osoitteesta HS.fi. Jos sulla ei ole vielä HS:n tilausta, voit kokeilla sitä kaksi viikkoa osoitteesta hs.fi/parempaakuunneltavaa. Oheinen video on osa HS Visio -podcastia, joka julkaistaan yleisimmissä podcast-palveluissa arkiaamuisin kello 5.30. Podcastissa avataan päivän tärkeimmän uutisen merkitys ja kerrotaan lyhyesti, mitä uutisnotifikaatioita puhelimiin on päivän aikana luvassa. Tilaa podcast mieleiseesi appiin näistä linkeistä: Supla: http://bit.ly/suplavisio Spotify: http://bit.ly/spotifyvisio Apple: http://bit.ly/applepodcastvisio Google Podcasts: http://bit.ly/googlepodcastvisio sekä HS:n sovelluksesta Kuuntele, Podcastit. Vanhat jaksot löydät HS.fi:stä: http://bit.ly/visiopodcast. Tämän podcastin pääjuttu julkaistaan myös videomuotoisena: Youtube: http://bit.ly/youtubevisio Instagram: http://bit.ly/instagramvisio Twitter: http://bit.ly/twittervisio HS VISIO on Helsingin Sanomien julkaisema talouteen, politiikkaan ja ulkomaan uutisiin keskittyvä sivusto, joka ilmestyy joka päivä osoitteessa HS.fi ja Helsingin Sanomien välissä lauantaisin. Podcastin vastaava tuottaja on Tuomas Peltomäki. HS Vision esimies on Jussi Pullinen ja Helsingin Sanomien vastaava päätoimittaja on Kaius Niemi. Lisätietoja HS Visiosta: https://www.hs.fi/visio.

Pysyykö Venäjän talous pystyssä pakotteista huolimatta? Tästä keskustelemme Suomen Pankin siirtymätalouksien tutkimuslaitoksen johtajan Iikka Korhosen kanssa. Nato puhututtaa ja muutos asenteissa on ollut melkoinen. Hoitajat kaipaavat lisää palkkaa ja arvostusta och lyckligtvis är det snart Valborg!

Kuinka saadaan yksityiset sijoittajat tukemaan ilmastokriisin ratkaisua, mitä EU voi ratkaista, ja mihin tarvitaan meitä kaikkia? Entä miten taloudenpidon standardit tulevat vaikuttamaan yrityksiin ja sijoittajiin? Ilmastovaroitus-jakson vieraana on Suomen Pankin pääjohtajan paikalta 2018 eläköitynyt Erkki Liikanen, joka on toiminut muun muassa kansanedustajana, SDP:n puoluesihteerinä, valtiovarainministerinä ja EU-komissaarina. Liikasen lisäksi studiossa ovat Bauer Median ohjelmajohtaja Hermanni Seppälä, Myrskyvaroitus ry:n puheenjohtaja Timo Tyrväinen sekä Climate Leadership Coalitionin toimitusjohtaja Jouni Keronen.

Olli Rehn johtaa Suomen Pankkia ja on tehnyt huikean uran kansanedustajana, Euroopan parlamentin jäsenenä, EU:n talouskomissaarina sekä elinkeinoministerinä. Mikä sai Ollin alunperin kiinnostumaan politiikasta? Keskustelemme Suomen Pankin tehtävästä ja talouspolitiikan roolista Ukrainan sota huomioiden. Kuulemme myös siitä, miksi ilmastonmuutoksen torjunta on hyvää talouspolitiikkaa. Lisäksi Olli kertoo parhaan muistonsa Brysselistä ja pitkän avioliiton salaisuuden. Miten Olli suhtautuu mahdolliseen presidenttiehdokkuuteen?

Pekingin olympialaisissa Venäjän presidentti Vladimir Putin ja Kiinan presidentti Xi Jinping toivat julki yhteisen näkemyksen kansainvälisestä turvallisuudesta. Yhteisjulistuksessa ennen Venäjän hyökkäystä, Kiina antoi ymmärrystä Venäjän näkemyksille Euroopan turvallisuuden uudelleenjärjestämiseksi. Onko Kiinan intresseissä tukea Venäjän sotaa Ukrainassa? Vai annettiinko Kiinalle harhaanjohtavaa tietoa, mitä Ukrainassa todella on edessä? Kumpaa Kiinassa mietitään: miten tukea Venäjää vai miten irtautua Venäjän tukemisesta? Kiinan ja Venäjän välisiä suhteita analysoivat Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Jyrki Kallio sekä Suomen Pankin vanhempi ekonomisti Juuso Kaaresvirta. Toimittajana on Tapio Pajunen. Muuta Ukrainaan tai Venäjään liittyvää kuunneltavaa löydät kootusti Yle Radion 1:n Areena-sivuilta.

Venäjän hyökkäys Ukrainaan jatkuu kolmatta viikkoa. Kuinka kauan maa kestää lännen pakotetsunamin alla? Huomisen talous -podcastissa pohditaan, mitä Venäjällä tapahtuu seuraavaksi. Pääekonomistimme Timo Vesalan haastattelussa Suomen Pankin nousevien talouksien tutkimuslaitoksen (BOFIT) tutkimuspäällikkö, Venäjän talouden pitkän linjan asiantuntija Iikka Korhonen.

Pari vuotta sitten Suomen Pankin huolettomat ilmastokannat saivat toimittaja Riikka Suomisen paniikin partaalle. Sittemmin tieto ilmastokriisistä on lisääntynyt, ja Euroopan keskuspankki yrittää kääntää rahapolitiikkansa kurssia ja vastata planeetan hätätilaan. Kriisien kriisi -podcastin kolmannessa jaksossa Suominen tapaa vastuullisuusasiantuntija Anna Hyrskeen selvittääkseen, onko mikään Suomen Pankissa muuttunut.

Jaksossa keskustellaan Suomen Pankin nousevien talouksien tutkimuslaitoksen Bofitin tutkimuspäällikkö Iikka Korhosen kanssa Kiinan talouskasvusta. Mistä syntyi Kiinan ennätyskorkea kauppataseen ylijäämä vuonna 2021? Miksi Kiinan talouskasvu hidastui vuoden 2021 loppua kohden? Mikä vaikutus kiinteistökehitysyhtiöiden maksuvaikeuksilla on Kiinan talouskasvuun? Onko Kiinan massiivisen julkisen sektorin elvyttämisellä mahdollista luoda enää talouskasvua? Toimittaja: Hannamiina Tanninen, editointi: Joonas Tuominen

Suomen Pankin kaavaileman velkakaton tarkoitus on estää ylivelkaantumista. Miten uudistus vaikuttaa esimerkiksi asuntolainojen hakemiseen? Mitä ensiasunnosta haaveilevan kannattaa tehdä, jos muutos astuu voimaan? Jaksossa Jasminin ja Kaisan vieraana on Danske Bankin lainoista vastaava johtaja Sari Takala.

Kesäkuun vieras: Olli Rehn. Suomen Pankki julkisti tuoreimman talousennusteensa muutama päivä sitten. Millaiset talouskasvun ajat ovat edessämme? Tätä kysytään ohjelmassa Mikä maksaa?, jossa kesäkuun vieraana on tällä kertaa Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn. Toimittajana Juho-Pekka Rantala.

Suomella on kiire lisätä työperäistä maahanmuuttoa. Kokoomuksen kansanedustaja Juhana Vartiainen kertoo mitä voimme oppia Ruotsilta ja Tanskalta. Haluatko pikavoiton sijoittamalla bitcoiniin tai johonkin muuhun kryptovaluuttaan? Mieti vielä kerran- Suomen Pankin osastopäällikkö Päivi Heikkinen kehottaa varovaisuuteen. Miten pitäisi suhtautua tekoälyn kirjoittamaan mestariteokseen? Kirjailija Kari Hotakainen perimmäisten kysymysten äärellä.

Erkki Tuomioja on Suomen pitkäaikaisin ulkoministeri. Hän toimi kyseisessä tehtävässä yhteensä 4052 päivän ajan vuosina 2000-07 ja 2011-15. Häntä on myös kutsuttu ikuiseksi radikaaliksi. Politiikka kulkee Tuomiojan suvussa, sillä hänen isänsä oli pääministeri ja Suomen Pankin pääjohtajana toiminut Sakari Tuomioja ja hänen isoäitinsä kirjailija, kansanedustaja ja Yleisradion pääjohtaja Hella Wuolijoki. Hänen isovanhemmistaan yhteensä kolme toimivat eri aikoina kansanedustajina. Ei siis ihmekään, että Erkki Tuomioja osoitti poliittista aktiivisuutta jo nuorena. Hän osallistui vuonna 1968 tapahtuneeseen Vanhan valtaukseen, jossa Helsingin yliopiston opiskelijat vaativat muutosta yliopiston hallintoon ja opetuksen sisältöön. Näihin tavoitteisiin pyrittiin valloittamalla Vanhan ylioppilastalo päivää ennen ylioppilaskunnan 100-vuotisjuhlia. Kaikkien yllätykseksi presidentti Kekkonen antoi tukensa mieltään osoittaneille opiskelijoille, joista useat siirtyivät pian tapauksen jälkeen luontevasti suomalaisen politiikan syövereihin. Erkki Tuomiojakin valittiin jo samana vuonna SDP:n listoilta Helsingin kaupunginvaltuustoon ja kaksi vuotta myöhemmin kansanedustajaksi. Eduskunnassa hän on toiminut vuosina 1970-79 sekä uudestaan vuodesta 1991 lähtien. Tuomiojan ulkoministerikausille mahtui lukuisia maailmanpoliittisesti kiperiä tilanteita, kuten vuoden 2000 pääsiäisenä alkanut Jolon panttivankikriisi. Kriisissä Abu Sayyaf -sissiryhmä kaappasi 21 matkailijaa Etelä-Filippiineillä sijaitsevalle Jolon saarelle. Matkailijoiden joukossa oli kaksi suomalaista. Kriisin aikana Tuomioja matkusti itse Filippiineille neuvottelemaan maan presidentin kanssa, mutta panttivangin saatiin vapaaksi vasta, kun heistä vaaditut lunnaat maksettiin Libyan kassasta. Erkki Tuomioja on poliittisen historian dosentti ja kirjailija. Hän on kirjoittanut lukuisia ulkopolitiikkaa ja poliittista historiaa käsitteleviä teoksia, uusimpana tänä vuonna julkaistu Tulevaisuuden varjossa: Selviääkö ihmiskunta. Hän on myös vuonna 2015 perustetun Historioitsijat ilman rajoja -järjestön perustajajäsen ja toimii sen hallituksen puheenjohtajana. Jean Mancini haastatteli Erkki Tuomiojaa puhelimitse 21.3.2021. Tykkää, seuraa, tilaa, jaa, kommentoi, peukuta: Facebook, Instagram, Youtube Ota yhteyttä Jeaniin ja Manciniin: jean.mancini.podcast@gmail.com Kansikuvan kuvalähde: Wikipedia / Paasikivi (https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/5/59/Erkki_Tuomioja_2017_Helsingin_kirjamessut_06.jpg) CC BY-SA 4.0: https://creativecommons.org/licenses/by-sa/4.0/. Kuvaa muokattu.

Virtuaalivaluutta Bitcoin tekee uusia ennätyksiä, ja villeimmät ennusteet povaavat 100 000 Yhdysvaltain dollarin rajapyykin rikkoutumista vuonna 2021. Pitäisikö viimeistään nyt kaikkien avata virtuaalivaluuttalompakot ja muuntaa säästöt Bitcoineiksi – vai onko kyseessä sittenkin vuosisadan kupla ja puhallus? #rahapodi-isäntien ja -kuuntelijoiden kiperiin virtuaalivaluuttakysymyksiin saapui vastaamaan Suomen Pankin digitalisaation neuvonantaja, kryptokriitikko Aleksi Grym. Jaksossa käsittelyssä mm. seuraavat kysymykset ja aiheet: 00:00 Intro 2:15 Vieraan esittely 3:48 Oletko kryptovaluuttauskovainen, Aleksi Grym? 5:00 Uhkaako Bitcoin jo euron ja dollarin asemaa? Voisiko Bitcoin olla legitiimi ylikansallinen valuutta? 8:45 Riittääkö Bitcoinissa ja muissa kryptovaluutoissa kapasiteettia maailman transaktioille? 12:45 Mitä Bitcoinin ylläpito maksaa ja kuka maksaa viulut? 22:00 Voivatko kryptovaluutat korvata joskus fiat-rahan maailmassa? 24:29 Bitcoin vs. kulta sijoituskohteena 34:00 Onko Suomen Pankilla holveissaan Bitcoinia tai muita kryptovaluuttoja? 36:29 Voisiko Bitcoin olla maailman euro? 46:20 Miksei Suomi olisi kärkijoukossa ottamassa Bitcoinia käyttöön virallisena valuuttana? Voisiko Suomi olla "Bitcoin-hubi"? 1:00:30 Voisivatko keskuspankit ottaa virtuaalivaluutat haltuun ja säädellä niiden hintoja? 1:07:00 Ovatko kryptovaluutat eksistentiaalinen uhka keskuspankeille? 1:21:00 Pitääkö Bitcoin-holdaajan olla huolissaan nykyisestä euforiasta? 1:22:45 Millainen ongelma Bitcoin on harmaan talouden näkökulmasta? 1:26:18 Onko 2021 Bitcoinin vuosi? Jos haluat oppia lisää Bitcoinin perusteista, kuuntele myös #rahapodi-jakso 81, "Mikä on Bitcoin": https://www.nordnet.fi/blogi/rahapodi-jakso-81-mika-bitcoin/ Vastuunrajoitus. Rahapodiin kerätyt tiedot on voitu hankkia useista eri julkisista lähteistä. Nordnetin pyrkimyksenä on käyttää luotettavaa ja kattavaa tietoa, mutta tämä ei sulje pois mahdollisuutta siitä, että tiedoissa ei voisi esiintyä virheitä. Nordnet ja sen palveluksessa oleva henkilökunta eivät vastaa vahingoista, jotka aiheutuvat tässä rahapodissa kuultujen tietojen käytöstä tai näiden perusteella tehtävien sijoituspäätösten taloudellisesta tuloksesta. Mikään tässä rahapodissa esitetty ei ole, eikä sitä tule käsittää sijoitussuositukseksi, tarjoukseksi tai kehotukseksi ostaa tai myydä rahoitusvälineitä. Sijoittajan tulee sijoituspäätöksiä tehdessään perustaa päätöksensä omaan tutkimukseensa, arvioonsa rahoitusvälineen arvoon vaikuttavista seikoista ja ottaa huomioon omat tavoitteensa, taloudellinen tilanteensa sekä tarvittaessa käytettävä neuvonantajia. Sijoitustoimintaan liittyy aina riskejä. Sijoittajan tulee myös ymmärtää, että historiallinen kehitys ei ole tae tulevasta. Tässä rahapodissa esitetyn tiedon sisältö voi muuttua milloin tahansa. Nordnet ei sitoudu ilmoittamaan mahdollisista materiaalin sisällön muutoksista. Tämä rahapodi on tarkoitettu ainoastaan kuuntelijan yksityiseen käyttöön. Materiaalin muokkaaminen, levittäminen ja kaupallinen hyödyntäminen ilman Nordnetin kirjallista lupaa on kielletty.

Miten koronarokote saadaan käyttöön? Virologian professori Kalle Saksela Helsingin yliopistosta ja sosiaali- ja terveysministeriöön, turvallisuus- ja terveysosaston ylilääkäri Sari Ekholm. Jatkuuko toiveikkuus rahoitusmarkkinoilla? Osakestrategi, analyytikko Juha Kinnunen, analyysyhtiö Inderes oy. Kansainväliset taloussuhteet Trumpi jälkeen. Suomen Pankin vanhempi ekonomisti Riikka Nuutilainen ja johtaja Timo Vuori Keskuskauppakamarista. Kokoomus ajautumassa ahdinkoon? Valtio-opin professori Kimmo Grönlund, Åbo Akademi. Kolumni Matti Mörttinen. Donald Trump ja kahtiajaot eivät katoa - ne vain vaihtavat kanavaa. Juontaja Päivi Neitiniemi. Toimittajat Marja Ala-Kokko, Carolus Manninen ja Jukka Vanninen. Tuottaja Sakari Kilpelä.

Öljyn hinta on tänä vuonna vaihdellut jyrkästi ja monet uskovat, että hinta ei enää nouse aiempien vuosien huippulukemiin. Mitä tästä seuraa maailmantaloudessa? Ketkä voittavat ja ketkä häviävät? Toimittaja Juho-Pekka Rantalan vieraina energiayhtiö ST1:n pääomistaja Mika Anttonen ja Suomen Pankin siirtymätalouksien tutkimuslaitoksen vanhempi neuvonantaja Laura Solanko.

Ekonomistit ennustavat Suomen talouteen taantumaa. Mistä taantuma johtuu, kuinka syvästä taantumasta on kyse ja miten taantumasta noustaisiin mahdollisimman nopeasti? Aiheesta keskustelevat Akavan pääekonomisti Pasi Sorjonen, Suomen Pankin ennustepäällikkö Meri Obstbaum ja Leevi Leivo. Jakso on nauhoitettu 10.6.2020. https://www.instagram.com/puheenaihefi

Suomen sodan ajan malmirikkaudet kiinnostivat myös natsi-Saksaa. Historian dosentti Panu Nykänen Helsingin yliopistosta kertoo, miten Suomi onnistui suojelemaan kallioperäänsä saksalaisilta. Euroopan parlamentin on tarkoitus äänestää uudesta komissiosta. Soitamme meppi Heidi Hautalalle. Suomen kustannuskilpailukyky on työmarkkinakysymysten ytimessä. Studiossa vieraina ovat Suomen Pankin johtokunnan neuvonantaja Lauri Kajanoja ja johtaja Elina Pylkkänen Palkansaajien tutkimuslaitoksesta. Mitä ovat jalokivet? Gemmologi Alf Larsson haastattelussa. Kolumnisti Kari Enqvistin mielestä elämän tarkoitus ei ole päätyä mahdollisimman rikkaana golfkentälle. Juontaja Päivi Neitiniemi Toimittajat Päivi Dahl, Hannele Muilu Tuottaja Seija Vaaherkumpu

Kiinan bruttokansantuote nousi vuosikymmeniä huimia prosentteja. Maa on taloudellinen suurvalta, jonka jälki maailmankaupassa on valtava. Kiinan poliittinen järjestelmä perustuu yhden puolueen ylivaltaan. Maan talous on markkinatalouden ja valtiovetoisen komentotalouden sekoitus. Onko nyky-Kiinalla eväitä jatkaa kasvua ja nousta maailman suurimmaksi taloudeksi? Miksi Kiinan bruttokansantuotteessa on näkynyt hiipumisen merkkejä läpi 2010-luvun? Kykeneekö Kiina välttämään keskituloluokan loukun, johon moni entinen kehitysmaa on vaurastuessaan pudonnut? Entä kumpi on todellinen maailmankaupan moottori: Yhdysvallat vai Kiina? Kuinka todennäköistä on, että nyky-Kiina käynnistäisi globaalin talouslaman? Mitä Kiinan taloudessa tapahtuu? Keskustelemassa ovat Ulkoministeriön taloudellisten ulkosuhteiden osaston päällikkö Ilkka-Pekka Similä, Suomen Pankin vanhempi ekonomisti Juuso Kaaresvirta sekä Nordean pääekonomisti Tuuli Koivu. Toimittajana on Tapio Pajunen.

Brexit. Nordic West Officen toimitusjohtaja Risto E J Penttilä  ja toimittaja Auli Valpola. Kuilun partaalla. Näin euro pelastettiin. Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn. Työperäinen  maahanmuutto. Maahanmuuttoasiantuntija Mikko Räsänen, Elinkeinoelämän keskusliitto ja johtaja Taina Vallander, STTK. Kolumni Jari Ehrnrooth. Turha pyhittää luontoa. Juontaja Marjo Näkki. Toimittajat Kaija Kellman, Tatu Kuukkanen ja Silja Raunio. Tuottaja Sakari Kilpelä.

Mariannen vieraana Suomen Pankin tutkimuspäällikkö Iikka Korhonen. Kiinan työikäisen väestön supistuminen ja elintason nousu ovat vaikuttaneet talouskasvun hidastumiseen. Lisäksi viime aikoina etenkin kauppasota on lisännyt epävarmuutta. 00:55 Onko Kiina länsimaalaistunut? 03:15 Mihin Suomen Pankin Kiina-ennusteet pohjautuu? 04:38 Kiinan poliittinen järjestelmä 07:40 Elvytys 09:20 Yritysten velkaantuneisuus 11:55 Talousnäkymät 12:51 Kiinan talouden rakennemuutos 18:33 Kotitaloudet 20:02 Kauppasota 24:23 Autotullit 27:09 Eristäytyykö USA muusta maailmasta? 29:00 Valuutat 32:40 Kiinan osakemarkkina Lisää Suomen pankin materiaalia mm. Kiinasta ja Venäjästä löydät täältä (https://www.bofit.fi/fi/seuranta/tietoiskut/kiina-tietoisku/).

Miksi nykyiset nollakorot eivät piristä euroalueen taloutta Euroopan keskuspankin tavoitteen mukaisesti? Miksi inflaatio ei kiihdy riittävästi? Pitäisikö EKP:n kylvää rahaa tarvittaessa vaikka pudottamalla seteleitä suoraan helikopterista kansalaisten niskaan? Entä onko euromailla varaa ja syytä elvyttää? Onko Suomen hallituksella varaa ja syytä elvyttää? "Toivoisin että meillä olisi parempi työnjako rahapolitiikan ja finanssipolitiikan välillä. Niin että rahapolitiikka ei joutuisi kantamaan kaikkea vastuuta". Näin sanoo Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn Politiikkaradion haastattelussa. Minkälaiset talousvuodet Euroopassa ovat edessä? Suomen Pankin pääjohtajaa Olli Rehnina haastattelee Tapio Pajunen.

Kun kuvataiteilija Anna Retulaista pyydettiin maalaamaan Suomen Pankin pääjohtajan paikalta eläköityneen Erkki Liikasen muotokuva, Liikanen halusi, että tulkinta olisi taiteilijan. Sellaisen hän sai. Eikä siinä ollut kysymys politiikasta, taloudesta eikä edes urasta. Lue juttu Imagesta!

Suomen Pankin johtokunnan jäsen Tuomas Välimäki ja SDP:n varapuheenjohtaja Ville Skinnari keskustelevat SDP:n Tulevaisuuslinjalla-podcastissa talouspolitiikasta, kasvusta ja työllisyydestä. Millaisesta taloudellisesta tilanteesta tulevaisuutta rakennetaan? Millä keinoilla Suomeen saadaan lisää kasvua ja työllisyyttä? Miten talouspolitiikkaa tehdään kestävästi?

Mitä Euroopan keskuspankin kannattaisi tehdä tässä nykyisessä taloustilanteessa? Mihin Suomen Pankkia nykyään tarvitaan kun EKP on olemassa. Miten Kreikan kriisin aikana tilanne olisi pitänyt hoitaa? Entä miltä vaikuttaa yhteisvaluutta euron tilanne ja sen hyödyt. Ja miltä näyttää keskustelu EVM:n kehittämisestä? Haastateltavana on entinen valtiovarainministeriön ja Suomen Pankin entinen osastopäällikkö Pentti Pikkarainen. Toimittajana on Maija Elonheimo

Suomen Pankin pääjohtajapörssi pyörähtää täysillä käyntiin maaliskuun lopulla. Eduskunnan pankkivaltuusto tekee uudesta pääjohtajanimestä esityksen .. Lisää >> http://ift.tt/2EqLTxF

Olipa kerran savolaispoika nimeltä Erkki Antero Liikanen, joka haaveili papin urasta. Eräänä päivänä hän törmäsi pääskyseen, ja loppu on historiaa. Liikanen päättää kautensa Suomen pankin pääjohtajana ensi vuonna. Takana on 28 vuotta korkeissa EU-tehtävissä. Mieleen on jäänyt muun muassa 15.9.2008. Silloin Lehman Brothers hakeutui konkurssiin ja alkoi Euroopan syöksy. Kuuntele Liikasen muistoja tuosta ja monesta muusta hetkestä kriisin vuosina Susanna Turusen haastattelussa.

Suomen ja Venäjän välisessä kaupassa on jälleen kasvun merkkejä. Alkuvuonna Suomen vienti Venäjälle kasvoi 29 prosenttia viime vuodesta. Tuonti Venäjältä on vieläkin reippaammassa kasvussa. Kaasuputkihankintojen ja öljyntuonnin lisääntymisen vuoksi Venäjä nousi alkuvuonna Suomen suurimmaksi tuontimaaksi ohi Saksan. Tuoreen barometrin mukaan yritykset uskovat myös kasvun jatkuvan. Millaiset ovat nyt Venäjän-kaupan tulevaisuuden näkymät? Miten talouspakotteet tällä hetkellä vaikuttavat? Miten pakotesääntöjä valvotaan? Markus Leikolan ja Jussi Lähteen vieraina ovat Suomalais-venäläisen kauppakamarin toimitusjohtaja Jaana Rekolainen ja Suomen Pankin vanhempi neuvonantaja Laura Solanko.

Miten pankkeja ja vakuutusyhtiöitä Suomessa valvotaan? Suomen Pankin yhteydessä, mutta itsenäisenä laitoksena toimiva Finanssivalvonta työllistää noin 200 henkeä. Pankkiala elää murroskautta keskellä digitalisaatiota. Millaisia haasteita se tuo valvontaan? Juho-Pekka Rantalan vieraina ovat apulaisjohtaja Jyri Helenius ja osastopäällikkö Jarmo Parkkonen Finanssivalvonnasta.

Suomen pankin uudet johtokunnan jäsenet Marja Nykänen Ja Olli Rehn on nyt työskennelleet Suomen Pankissa kuukauden päivät. Miltä Suomen taloudellinen tilanne näyttää Pankin ikkunan läpi katsottuna? Toimittajana on Juho-Pekka Rantala.

Suomen Pankki ennusti hiljan, että Suomen talouskasvu on juuttumassa lähivuosiksi yhden prosentin kasvu-uralle. Ovatko edessämme pitkät kitukasvun vuodet? Mikä maksaa? –ohjelman ”Kesäkuun vieraana” on tällä viikolla Suomen Pankin pääjohtaja Erkki Liikanen. Toimittajana Juho-Pekka Rantala.

Suomessa tuskaillaan nollakasvun kanssa, mutta miksi toisaalla seitsemään prosenttiin pudonneeseen kasvuun suhtaudutaan kuin taantumaan? Tuota seitsemää prosenttia ennustetaan tänä vuonna Kiinalle. Ja onhan se toki vähemmän kuin menneinä vuosina. Miten Kiinaa ja sen taloutta tulisi ymmärtää? Ja miten Kiinan kanssa tehdään bisnestä? Vastaamassa kolme Kiinan tuntijaa: kolme vuosikymmentä maassa asunut juristi Jari Vepsäläinen, Suomen Pankin siirtymätalouksien tutkimuslaitoksen tutkija Riikka Nuutilainen ja johtaja Marko Vänskä Finprosta.

Suomen Pankin johtokunnan neuvonantaja Antti Suvanto keskustelee mm. siitä miten hyvin euro toimii, mitä keinoja on olemassa euroalueen talouden nykyisten ongelmien hoitamiseksi. Lisäksi hän puhu siitä, uhkaako EU aluetta deflaatio ja jos uhkaa, niin miten vakava ongelma se on.Ohjelman toimittaja on Maija Elonheimo