Podcasts about onkin

Tällä kertaa arvostelussa Netflixin Senna minisarja. Kyseessä on siis elämänkerta sarja yhdestä kaikkien aikojen legendaarisimmista kilpakuljettajista Ayrton Sennasta. En ole enää vuosiin seurannut Formuloita, mutta aikanaan tuli kyllä jännättyä joka kisa. Silti tykkään katsoa Formula aiheisia leffoja ja tässä tapauksessa sarjaa. Ja mikäs olisikaan parempi aihe Formula sarjalle kuin Ayrton Senna? Ja kaikki ne dramaattiset käänteet uran aikana. Onkin suorastaan ihme että Sennasta ei ole tehty kuin dokumentteja, mutta ei aiemmin fiktiivistä elokuvaa tai sarjaa. Oletko katsonut tätä sarjaa? Mitä mieltä? Tai aiotko katsoa? Entä seuraatko Formuloita? Tai tiedätkö edes kuka oli Ayrton Senna?

Wolt saa paljon syytöksiä alustan tarjoamisesta kun ravintolat joutuvat maksamaan siivua alustalle ja lähetit eivät saa riittävää palkkiota. Onko ongelma oikeasti alustoissa, kilpailun puutteessa vai yleisesti siinä mitä lainsäädäntö sallii? (00:00) Intro (00:54) Alustatalouden yleistila (03:15) Onko ongelmaa olemassa? (05:53) Onko kilpailu hyvästä? (09:11) Suunnitellaan Woltille kilpailija (26:24) Loppusanat

Tämä pieni podcastimmehan on jo reippaasti leikki-ikäinen! Onkin siis jälleen aika kurkata, millaisia huippuja ja hupailuja kolmanteen vuoteen on mahtunut. Luvassa muun muassa mielikuvitusmies, Gangstan tylytystä, lisää konvehtikiistoja, hentai with senpai, Linkin Parkia soittoäänenä, maailman kuuluisin tanssija sekä Shounen Awards 2024. ----- 0:00 Alkuturinat - Jakso 46 & 49 0:31 Kevyt spoileri - Bleach: TYBW S2 & Mielikuvitusmies - Jakso 46 1:37 Link Click -sarjan OP kaudelta 2 - Jakso 46 4:15 One Piece ja Mr. 7 - Jakso 47 5:51 Gangsta vai Charlotte, kumpi oli heikompi? - Jakso 48 6:51 Konvehtigate 2024 - Jakso 49 9:50 Desucon Frostbite 2024 - Jakso 50 13:57 Desucon-shoppailua - Jakso 50 14:21 Gintama - Jakso 50 15:38 Kagurabachi - Jakso 51 17:01 Dogsred - Jakso 51 18:26 Tervetuloa teknisten ongelmien aikakaudelle - Jakso 52 19:32 Angel Cop - Jakso 52 21:13 Tribe Cool Crew, vieraana Sini Tuominen - Jakso 54 23:55 Brave Bang Bravern! -sarjan OP ja ED - Jakso 55 24:49 Tokyo Revengers - Jakso 56 25:25 Crunchyroll Anime Awards 2024 - Jakso 53 ----- Tavoitat Animurot-tiimin seuraavissa kanavissa: Instagramissa @animurotpodcast Sähköpostitse animurot@gmail.com 

Tekoäly on saapunut organisaatioiden arkeen ja mullistaa parhaillaan työtämme hurjalla vauhdilla. Näin siis periaatteen tasolla, mutta käytännön tasolla hankaamme vielä vastakarvaan. Tekoälyä eli AI:ta ei vielä hyödynnetä sen potentiaalin mukaisesti vaikka se toisi hyötyä yrityksen sekä yksilön näkökulmasta. Nyt on kuitenkin kiire jos meinaamme pysyä kilpailijoidemme perässä. Onkin siis aika pureutua tekoälyn hyödyntämiseen tarkemmin. Studiossa pähkinää puremassa AI-evankelista ja johtava asiantuntija, joka tiesi kirjoittaa aiheesta kirjan jo vuosia sitten. Studiossa siis Elev:in Antti Merilehto. Kun pohdit tekoälyn hyödyntämistä yrityksesi tai vaan ihan itsesi kautta, kuuntele tämä jakso. Antti avaa erittäin selvästi, ilman turhaa jargonia, missä nyt mennään ja miksi sekä miten tekoälyä kannattaa nyt hyödyntää.Lue lisää ja ota yhteyttä: Kotisivumme: https://lifted.fi/Liftcast-jaksot: https://lifted.fi/podcast/Palvelumme: https://lifted.fi/palvelut/LinkedIn-sivumme: https://www.linkedin.com/company/lifted-fi/Email-osoitteemme: lifted@lifted.fi

Vuonna 2021 listasimme top 3 uudet julkaisut sekä satunnaisia poimintoja vanhemmista katsotuista. Vuonna 2022 taas nostimme kukin esiin vain yhden loistotapauksen vanhoista ja uusista koetuista. Onkin siis varsin sopivaa, että vuodelle 2023 konsepti muuttuu jälleen. Tällä kertaa pojat muodostivat omat top 3 -listansa sekoittaen iloisesti vanhempia ja vuonna 2023 julkaistuja sarjoja sekä leffoja. Ja voi että, mikä animevuosi takana onkaan! ----- 0:00 Alkuturinat 6:27 3. sija, Jontte 8:58 3. sija, Akim 11:51 3. sija, Niko 18:17 2. sija, Jontte 20:57 2. sija, Akim 22:01 2. sija, Niko 28:25 Kunniamaininnat, Jontte 30:57 Kunniamaininnat, Niko 48:15 Kunniamaininnat, Akim 59:04 Vuoden heikoimmat 1:02:45 Vuoden paras anime, Jontte 1:04:06 Vuoden paras anime, Akim 1:12:53 Vuoden paras anime, Niko 1:17:58 Lopputurinat ----- Tavoitat Animurot-tiimin seuraavissa kanavissa: Instagramissa @animurotpodcast Sähköpostitse animurot@gmail.com

Tällä viikolla keskustelemme Disney-uutuudesta, Thanksgivingin ikärajamuutoksesta ja muusta ajankohtaisesta.

Yhteiskunnassa arvostetaan aktiivisuutta. Kun ihmisiä aktivoidaan työnteon lisäksi viihteessä, taiteessa ja sosiaaliturvassa, voisiko passiivisuus toimia vastalauseena tai jopa vastarintana, kysyy Pontus. Voisiko nautinnon delegoiminen koneelle, interpassiivisuus, vapauttaa nykykapitalismia määrittävästä nauttimisen ja kuluttamisen pakosta Veikkaa vaivaa tyhjä puhe nautinnosta ja hoivasta nykyaktivismissa. Miksi nämä kaksi käsitettä leijuvat abstraktioina? Kumpikaan ei sinänsä asetu kapitalismia vastaan, vaikka helposti kuvittelemme niin. Pikemminkin kapitalismi edellyttää sekä hoivaa että nautintoa mutta pääoman määrittämillä tavoilla. Onkin todellinen haaste löytää nautinnolle ja hoivalle sijaa kollektiivisessa politiikassa ja siirtää ne pääoman, markkinoiden ja ydinperheiden ulkopuolelle. Pontuksella on minivaivojen yllätyspussi, joka sisältää kulttuurin splittaamisen korrektiin ja ultratörkeään, ärsyttävien naamojen haasteen Levinasin etiikalle, yrityskasvatuksen seuraukset yli-innokkaissa palkkatyön tekijöissä ja mikropolitiikan ja makropolitiikan eron puoluekannatuksen selittäjänä. Suosituksissa Mubi-leffoja, uusi kirja peleistä ja pettämätön äänestämisohje. Jaksossa mainittuja asioita: Mikä meitä vaivaa? -Patreonin uusi Internetin sanakirja -podcast: https://patreon.com/mikameitavaivaa Mikä meitä vaivaa -postiosoite: Mikä meitä vaivaa? / Purokuru, Haapaniemenkatu 7-9B, PL14, 00530 Helsinki Why Theory -podcastin jakso Interpassivity https://open.spotify.com/episode/22yu36kRpfxZMEBszSaa29?si=acdaf9d213374b19 Elokuvat Zero Fucks Given ja The Babysitter Mubi-palvelussa Aleksandr Manzos: Pelattu elämä: Miten pelit tekivät minusta minut Le Monden juttu poliisiväkivallasta: https://www.lemonde.fr/en/france/article/2023/03/24/french-police-caught-on-tape-during-protest-arrest-i-can-tell-you-we-have-broken-elbows-and-faces_6020542_7.html

Yhdysvaltain Arizonassa sijaitsevassa Hacienda HealthCaren hoitolaitoksessa vietettiin vuoden 2018 viimeisiä päiviä, kun arki yhtäkkiä keskeytyi järkyttävällä tavalla: yhden pitkäaikaisista asukkaista huomattiin synnyttävän. Kukaan ei ollut tiennyt raskaudesta, eikä sen olisi pitänyt edes olla mahdollinen, sillä asukas oli suurimmaksi osaksi kommunikointi- ja liikuntakyvytön. Seurasi skandaali, joka kuohutti niin hoitoalan yritystä kuin ulkomaailmaakin. Kuka oli kylvänyt synkän salaisuuden siemenen? Sähköposti: hiljaisiahuutoja@gmail.com Instagram: hiljaisiahuutoja Musiikki: https://soundcloud.com/santer1 (yhteys: santericorp@gmail.com) LÄHDELUETTELO: https://docs.google.com/document/d/1yFt16WcymSTzlwvhiq0vAFW9qhGhrpsT/edit?usp=share_link&ouid=116553631593863819337&rtpof=true&sd=true

Tänä keväänä tulee kuluneeksi 20 vuotta siitä, kun suuri geeniperimää kartoittanut ihmisgenomiprojekti päättyi. Hankkeen jälkeen käsityksiä perimästä on korjattu ja geenin käsitekin on uudistettu. Ihmisellä on vain noin 20 000 proteiinia koodaavaa geeniä, paljon vähemmän kuin oletettiin. Tuolloin luultiin, että RNA-geenit olisivat vain pieni geenien erikoisryhmä, ja siksi oli yllätys, kun ihmiseltä niitä on löydetty peräti 40 000. RNA-geenien suuri määrä näyttäisi korreloivan eliön monimutkaisuuden kanssa. Onkin herännyt ajatus, selittävätkö juuri ne eliöiden kuten ihmisen kehittyneisyyttä. Myöskään roska-DNA:ksi aikoinaan kutsuttu DNA-alue ei ole roskaa, vaan sisältää lukuisia tärkeitä toimintoja. Haastateltavana ovat tutkimusjohtaja Mikko Frilander Helsingin yliopiston Biotekniikan instituutista ja genetiikan professori Harri Savilahti Turun yliopistosta. Toimittajana on Sisko Loikkanen.

Keskustelijoina ovat Kaarina Hazard, Anu Koivunen ja Maija Vilkkumaa. Suoraa puhetta johtaa tällä kertaa Ruben Stiller. Alussa käy ilmi, että ritarit ovat valmistautuneet hyvin eri tavoin talven mahdollisiin sähkökatkoihin. Kaarinalla ja Anulla on taskulamppua, vesitonkkaa ja muuta tarviketta sekä lähiluottamusta: naapureiden kanssa sopimusta kakkakuoppien kaivuusta – Maijalla ja Rubenilla ei mitään. Anu Koivunen on hämmentynyt siitä, että hallituskriisistä näyttää tulleen uusi normaali. Meillä on hänen mielestään ymmärrys, että suomalainen poliittinen järjestelmä on vakaa ja että Suomi on laajapohjaisten monipuoluehallitusten maa. Hazard on katsonut A-studiota ja pohtii, onko televisioitujen Eduskunnan kyselytuntien puhe vuotanut muuhunkin puolueiden tapaan puhua. Vilkkumaa kysyy, eikö näin ole aina uhiteltu. Hän sanoo menettäneensä luottamuksensa politiikkaan korona-aikana. – Politiikka on suoraan ihmisille valehtelua kirkkain silmin. Kaarina Hazard miettii, onko kansanedustajuus työ vai arvo. Hän viittaa keskustelua herättäneeseen Helsingin Sanomien juttuun "Voiko kansanedustaja tehdä kaupallista yhteistyötä? Puolueilla ja ehdokkailla edessään hankala päätös". Siinä on haastateltu mm. yrittäjä Natalia Salmelaa, jonka käyttöä melko monissa Hesarin ja Ylen jutuissa Hazard myös ihmettelee. Maija Vilkkumaa kertoo olevansa turhautunut keskusteluun naisten elintilasta. – Apua, taasko ja vieläkinkö? Onko keskustelusta lopulta mitään hyötyä yhteiskunnassa? Turhautumisen on herättänyt toimittaja Tuija Pehkosen podcast-sarja "Kiltin tytön tottelemattomuuskoulu". Sukupuolentutkimuksen professorina Anu Koivunen huomauttaa, että on eri asia lukea kirjasta epätasa-arvon historiasta kuin itse kohdata epätasa-arvo tai sorto. – Ne tulevat valtavana traumana ja järkytyksenä.

Terveysjättien vallatessa Suomen potilaskantaa, moni on luullut että niillä pyyhkii paremmin kuin koskaan. Väärin. Toimittajana Tuomas Peltomäki, vieraana Alex af Heurlin. Tämä podcast julkaistiin 22.11.2022. Lue lisää aiheesta: -> https://www.hs.fi/talous/art-2000009212444.html #hsvisio #hsvisiopodcast Lyhyt ilmoitus: HS Visio on talouteen, politiikkaan ja teknologiaan keskittyvä sivusto, jonka jutut ilmestyvät osana Helsingin Sanomien tilausta. Ne löytyvät HS:n sovelluksesta ja osoitteesta HS.fi. Jos sulla ei ole vielä HS:n tilausta, voit kokeilla sitä kaksi viikkoa osoitteesta hs.fi/parempaakuunneltavaa. HS Visio -podcast julkaistaan yleisimmissä podcast-palveluissa arkiaamuisin kello 5.30. Tilaa podcast mieleiseesi appiin näistä linkeistä: Supla: http://bit.ly/suplavisio Spotify: http://bit.ly/spotifyvisio Apple: http://bit.ly/applepodcastvisio Google Podcasts: http://bit.ly/googlepodcastvisio sekä HS:n sovelluksesta Kuuntele, Podcastit. Vanhat jaksot löydät HS.fi:stä: http://bit.ly/visiopodcast. Tämän podcastin pääjuttu julkaistaan myös videomuotoisena: Youtube: http://bit.ly/youtubevisio Instagram: http://bit.ly/instagramvisio Twitter: http://bit.ly/twittervisio HS VISIO on Helsingin Sanomien julkaisema talouteen, politiikkaan ja ulkomaan uutisiin keskittyvä sivusto, joka ilmestyy joka päivä osoitteessa HS.fi ja Helsingin Sanomien välissä lauantaisin. Podcastin vastaava tuottaja on Tuomas Peltomäki. HS Vision esimies on Jussi Pullinen ja Helsingin Sanomien vastaava päätoimittaja on Antero Mukka. Lisätietoja HS Visiosta: https://www.hs.fi/visio.

Olemme luotuja hyviä töitä varten! Työn alkuperä ei olekkaan syntiinlankeemuksessa, vaan Jumalan hyvässä luomisessa ja paratiisissa. Työ onkin Herran lahja!1 Moos. 2: 15

Kesä on monelle yritykselle hiljaista aikaa, kun henkilöstö lähtee kesälomille. Samalla saattaa takaraivossa olla ajatus, että myös asiakkaat lomailevat, eikä heille kannata mainostaa. Onkin siis ehkä yllättävää, että kesä on mainostajalle ihan sitä parasta aikaa. Miksi näin? Kuuntele podcastista Fonectan Senior Marketing Specialist Miikka-Markus Leskisen käytännön vinkit kesän mainostamiseen. Podcastissa mainitaan aiempi Black Friday -podcast, jossa puhutaan mainonnan sesongeista vielä tarkemmin: https://youtu.be/8Pp_wxlF-WA Tutustu Fonectan digimarkkinoinnin palveluihin: https://www.fonecta.fi/palvelut Lisää Podcasteja löydät osoitteesta: https://www.fonecta.fi/tietopankki/po...

Venäjän propaganda- ja provokaatioviskaalit ovat käymässä epätoivoisiksi. Venäläiset kun väittävät nyt IKEA:n Ivan Kampradin, elokuvaohjaaja Ingmar Bergmanin ja lastenkirjailija Astrid Lindgrenin olleen natseja. Jos Peppi Pitkätossu on Hitler, niin onko herra Tossavainen Goebbels ja Pepin hevonen Göring?
 Korot nousevat Amerikassa, sikäläinen keskuspankki FED yrittää hillitä inflaatiota nostamalla viitekorkoaan 0,5 prosenttiyksikköä. Se tarkoittaa, että tulevaisuudessa Suomenkin lainalasku kasvaa - ja aikas paljon. Myöhästyykö koulukkaiden kesäloma opettajalakon takia? Ei varmasti! Kesäloma se on lakkolaisillakin!

Ulkona alkaa olla jo glam-kelit, mutta se ei synkän evankeliumin saarnamiehiä pidättele: Ghost on näet julkaissut uunituoreen Impera-levyn. Onkin aika tarrata Baphometia pukinparrasta ja listata koko epäpyhän kirkkokuoron tuotanto paremmuusjärjestykseen. Viekö voiton puristien messuosasto vaiko tuoreempi pop-pataljoona? Tarjolla on toki muhkean seitan-kinkkumöhkäleen lisäksi myös klassikkolisukkeita ajankohtaisesta raastepöydästä aina kutkuttavan jännittävään Hevivisaan. Ei muutaku ääntä kohti ja hail seitan!Jakson rakenneAjankohtainen raastepöytä 00:10:42Heviosasto suosittelee 00:36:06Pääruoka 00:49:26Hevivisa 02:06:08Jaksossa mainittuja tärppejä:Jakson Spotify-soittolista: https://open.spotify.com/playlist/4ScWTuo72pAhH9WvwqKe0uNetflix heavy-leffa traileri: https://www.youtube.com/watch?v=TzAAtZx6xzkRammstein - Zeit musavideo: https://www.youtube.com/watch?v=EbHGS_bVkXYHeviosasto eri kanavissa, laita seurantaan:Web: https://www.heviosasto.fi FB: https://www.facebook.com/heviosasto.podcast/ YT: http://www.youtube.com/channel/UCgOR9u2QMKNm_GHhtVzEa3Q IG: https://www.instagram.com/heviosasto1/Spotify: https://open.spotify.com/user/oousjsb25sm4876iqqgcf932g Muistathan:Anna palautetta, ehdota jaksoaiheita tai vinkkaa hyvästä bändistä meille somessa tai sähköpostitse toimitus@heviosasto.fiArvioithan podcastimme käyttämässäsi podcast-palvelussa, se auttaa levittämään metallin ilosanomaa!Jaksossa käytetyt musiikit:Sabaton - Dreadnought (Joakim Brodén, Pär Sundström)Nuclear BlastTempleballs - Distorted Emotions (Jona Tee, Temple Balls)WM FinlandJani Liimatainen, Tony Kakko - All Dreams Are Born to Die (Jani Liimatainen)Frontiers Records s.r.l.Hath - Kenosis (AJ Viana, Frank Albanese, Greg Nottis, Peter Brown)WILLOWTIP INC. (WTP)Ghost - Ritual (Ghost)Rise Above RecordsGhost - Year Zero (A Ghoul Writer, Another Ghoul Writer, tuottanut: Nick Raskulinecz)Universal Music ABGhost - From the Pinnacle to the Pit (A Ghoul Writer, Indio Marcato, Klas Frans Åhlund)Universal Music AB, Kobalt Music PublishingGhost - Witch Image (A Ghoul Writer, Suzy Shinn, Tom Dalgety)Universal Music ABGhost - Spillways (A Ghoul Writer, Klas Åhlund, Salem Al Fakir, Vincent Pontare)Universal Music AB, Universal Music PublishingSelf-Decieved, Rocking Forward and Cursed As Love by XTaKeRuX are licensed under an Attribution License Sourceshttps://freemusicarchive.org/music/XTaKeRuX/Demonized/Self-Decievedhttps://freemusicarchive.org/music/XTaKeRuX/The_way_iam/Rocking_Forward_https://freemusicarchive.org/music/XTaKeRuX/2019073141810785/Cursed_As_Love__1097Edits made: Snippet taken from the middle of the song, fade in and fade out, voice overPride Before the Fall by Ethan Meixsell, source: https://www.youtube.com/watch?v=Urf42hPYW-8Higher Octane by Vans in Japan

Koska meillä siis, veljet, on luja luottamus siihen, että meillä Jeesuksen veren kautta on pääsy kaikkeinpyhimpään, jonka pääsyn hän on vihkinyt meille uudeksi ja eläväksi tieksi, joka käy esiripun, se on hänen lihansa, kautta. (Hepr.10:19-20) Olisi suurta päästä jonkin maailman suuren hallitsijan eteen, vastaanottamaan hänen suosiotaan ja vetoamaan häneen tarpeinemme ja pyyntöinemme. Esterin kirjasta saamme lukea, kuinka kukaan ei saanut astua kuninkaan eteen, tai menetti heti henkensä (Est.4:11). Vielä rajoitetumpi on pääsy pyhän Jumalan eteen. Jos syntinen astuu hänen kirkkauteensa ja pyhyyteensä, hän kuolee välittömästi. Näinhän kävi jokaiselle, joka joutui kosketuksiin Jumalan pyhyyden kanssa, esimerkiksi liiton arkun kautta (esim. 2.Moos.19:12; 2.Sam.6:6-7). Onkin ihmeellistä kuulla, että nyt meillä ”on pääsy” toisin sanoen, lupa käydä sisään kaikkeinpyhimpään! Sehän tarkoittaa, että jokainen Kristuksen oma saa tulla suoraan Isän Jumalan eteen, hänen läsnäoloonsa ilman, että Jumalan pyhyys lyö häntä maahan. Vanhassa liitossa vain ylimmäisellä papilla oli suurena sovituspäivänä lupa puhdistauduttuaan mennä Jerusalemin temppelin kaikkeinpyhimpään uhraamaan (3.Moos.16.). Uudessa liitossakin vain ylimmäinen, täydellinen pappi on kelvollinen astumaan Isän eteen. Tuo ylimmäinen pappi on Jeesus Kristus, joka todella on mennyt kaikkeinpyhimpään, ei Jerusalemin temppelin kaikkeinpyhimpään, vaan taivaallisen temppelin. Ja koska Jeesus on puhtaana ja synnittömänä ylimmäisenä pappina Isän edessä, on meillä häneen ja hänen vereensä liitettyinä sanan kautta, kasteessa, ja ehtoollisessa syntien anteeksiantamus (Ef.1:17), täydellinen puhdistus (1.Joh.1:7) ja avoin pääsy taivaallisen majesteetin eteen, hänen valtaistuimensa eteen, hänen läsnäoloonsa – taivaalliseen kaikkeinpyhimpään. Kristus on siis ovi (Joh.10:9) – avoin taivaan ovi Isän tykö hyvin todellisessa merkityksessä. Australialainen luterilainen professori ja teologian tohtori, John Kleinig opettaa Hebrealaiskirjeen kommentaarissaan, että tässä mainittu ”luja luottamus” (kreik. parreesia), joka meillä Kristuksen veressä on, tarkoittaa oikeastaan ”sananvapautta”, oikeutta puhua julkisesti. Hän kirjoittaa: ”Se tarkoittaa sananvapautta, vapautta osoittaa pyyntö valtaapitävälle henkilölle, oikeutta päästä sisään, rohkeutta lähestyä valtaapitävää henkilöä. (Ef.3:12; Hepr.3:6; 4:16; 10:35). Meillä on oikeus avoimeen pääsyyn Isän Jumalan läsnäoloon itse taivaaseen. Tämä sisäänpääsylupa ei riipu minkään vaatimusten täyttämisestämme tai mistään saavutuksistamme. Se on Kristuksen meidän puolestamme järjestämä oikeus.” Mitä siis on tämä sananvapaus? Se on ensinnäkin sitä, että meillä on vapaus tulla Jumalan sanan ääreen. Meillä on jumalanpalveluksessa todellinen pääsy Isän ja koko Pyhän kolmiyhteisen Jumalan eteen vastaanottamaan hänen lahjojaan, syntien anteeksiantamusta, siunausta, armoa, rauhaa sydämeen ja iankaikkista elämää. Tätä kaikkea hän tarjoaa sanassaan ja nimessään, Kristuksen veressä. Jumalanpalveluksessa taivas on maan päällä, meidän jumalanpalvelusalttarimme on salatulla tavalla yhdistetty Jumalan taivaalliseen valtaistuimeen. Näin Jumala on sanansa ja nimensä kautta todella läsnä temppelissään. ”… Joka paikassa, mihin minä säädän nimeni muiston, minä tulen sinun tykösi ja siunaan sinua” (2.Moos.20:24b). Sanassa ja sakramenteissa on edestämme kuollut ja ylösnoussut Kristus todella kanssamme ja jakaa uhrinsa lahjat. Sanan kautta vaikuttaa Pyhä Henki uskoa ja elämää synnyttäen. Saamme Kristukseen kastettuina astua Jumalan läsnäoloon jumalanpalveluksessa, sillä meidät on siinä Kristuksen veri puhdistanut, antanut hyvän omantunnon ja uskon, sekä avannut tuon taivaan meille avoimeksi.

Aristoteleen kantapäässä keskustellaan 700 vuotta vanhasta italian kirjakielestä ja Dante Alighierin klassikkorunoelmasta Jumalainen näytelmä. Pasi Heikuran vieraana on italian kielen sekä kulttuurin opettaja ja kääntäjä Elina Suolahti. Mikä ihmisiä on viehättänyt Danten kuuluisassa tekstissä, joka sisältää myös tarkasti kuvailtua väkivaltaa? Miten Dante jaotteli erilaisia syntejä? Millainen vaikutus Dantella on ollut italian kieleen? Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Lasse Nousiainen.

1.Kor.10:14-21 Pelastus on meille luetun armon kautta Room.4. Tässä kuitenkin pelastus kuvataan konkreettisena, ikään kuin fyysisenä osallisuutena, yhteytenä. Onkin kyseessä ”Pyhäin yhteys” (koinonia toon hagioon). Tämän tunnustamme uskontunnustuksessa. Se on: 1) Yhteys ja osallisuus pyhistä asioista: Kristuksen ruumiin ja veren yhteys, osallisuus hänen hankkimastaan pelastuksesta à osallisuus hänen kuolemastaan ja ylösnousemuksestaan. Liittyminen uuteen liittoon ja kaikkiin siunauksiin, jotka Kristus on hankkinut. (Koinonia/partisipaatio = yhteys, osallisuus, ateriayhteys, perheyhteys.) Paavali puhuu leivästä leipänä ja maljasta maljana koko ajan, leipä ja viini eivät siis olemukseltaan muutu, joten muuttumisoppi on hyljättävä. Se leipä ja viini, jonka apostolit ja heidän jälkeen pastorit nyt siunaavat, ovat kuitenkin todella Kristuksen ruumis ja veri. Niiden nauttiminen uskossa tuo siunauksellisen ja pelastavan osallisuuden Kristuksen ruumiiseen ja vereen. Lausuessamme asetussanat ilmaisemme jatkavamme samaa ehtoollisenviettoa, jolla Jeesus oli opetuslastensa kanssa. Todellisuudessa Kristus itse siunaa, virkansa kautta asettaa ja jakaa ruumiinsa ja verensä seurakunnalleen. Jeesus liittää todella ruumiinsa ja verensä leipään ja viiniin, ja ne nauttiessamme me tulemme niistä osallisiksi. 2) Yhteys ja osallisuus pyhien seurakunnasta Pyhien asioiden kautta meidät liitetään osalliseksi pyhien yhteisöön, pyhään seurakuntaan, pyhään kansaan, kaikkien pyhien joukkoon ja yhteyteen. Seurakunnan sisäinen uskon ja opin yhteys: Siinähän ehtoollisleipä on yksi kokonaisuus, osoituksena siitä, että seurakunta on yksi ainoa. Samoin viini on yksi kokonaisuus, siksi vanha hyvä tapa on käyttää yhtä ehtoollismaljaa. Siksi kyseessä on pyhä yhteys ja uskon yhteys. Tähän yhteyteen ei kuulu se, joka ei ole Kristuksen oma (kastettu) tai joka ei tunnusta samaa uskoa ja oppia. Kyseessä on ”saman Kristuksen perheen” ateria, se ei kuulu ulkopuolisille. Se erottaa meidät maailman muista alttareista ja vääristä pöydistä, jotka tavalla tai toisella kieltävät Jumalan sanan ja edustavat eri uskoa ja oppia. Kuten vanhassa liitossa tultiin osalliseksi Jumalan pyhyydestä ja alttarista syömällä alttarin pyhittämän uhrin, tullaan uudessa liitossa osallisiksi Herrasta Kristuksesta ja hänen lahjoistaan syömällä Herran pöydästä hänen ruumiinsa ja verensä leivässä ja viinissä. Sekä luonnollinen Israel että uuden liiton tosi Israel, Kristuksen seurakunta pysyy erossa epäjumalanpalveluksesta, demonien pöydästä ja sen osallisuudesta. Pakanoiden epäjumalat ovat tässä demoneja, eli langenneita enkeleitä. Vanhassa Israelissa osallistuminen uhriateriaan teki osalliseksi Herran alttariin. Samoin pakanoiden uhrit tekivät osallisiksi epäjumalista. Tavallista ruokaa voimme syödä puhtaalla omallatunnolla, mutta väärään jumalanpalvelukseen tai epäjumalanpalvelukseen osallistuminen on rikos ensimmäistä käskyä vastaan. Pakanain uhrit tulevat riivaajille eikä kristityn sovi ehdoin tahdoin joutua riivaajien yhteyteen vaan pysyä Kristuksen yhteydessä. Uuden liiton jumalanpalvelusateria vs. epäjumalanpalvelusuhrit (eli ”idolit”, jumalankuvat). Tässä on kyseessä yhteys Kristuksen ruumiiseen ja vereen vs. demoneihin. Ajatus: Kenen perhettä olet, sen ruokaa syöt. Kahdenlainen yhteys on mahdotonta. Meidän tulee paeta epäjumalanpalvelusta eli erottautua väärästä hengellisestä yhteydestä ja pysyä oikeassa yhteydessä Kristukseen. Väärästä jumalanpalveluksesta tai epäjumalanpalveluksesta tulee irrottautua, paeta sitä. Sen kanssa ei tule leikkiä eikä veljeillä. Oikeaa jumalanpalvelusta on ainoastaan se, joka tapahtuu Kristuksen kautta ja hänen veressään (Hepr.9:14). Esa Yli-Vainio

Vihreiden puheenjohtajaksi yksimielisesti valitsema Iiris Suomela on tuoreeltaan esiintynyt edukseen ja vaati Suomeen työpaikkoja. A-Studiossa hän kielsi kolmesti ympäristöliikkeen alkuaikojen Pyhän eli atomivoiman kiivaan vastustuksen ja pesi liikkeen kädet Saksan atomivoiman luopumisesta. HBL paljasti ilmeisesti hirvittävän kömmähdyksen julkisen sektorit työpaikkojen vaatimusluokituksissa tulleesta muutoksesta. Kuinka käy opistotasoisten koulutettujen insinöörien ja sairaanhoitajien? Poliisien YT-neuvottelut ja budjettikiristäminen herätti ihmetystä. Menikö poliisin hallinnonuudistus mönkään, kun ennätyssuuri poliisibudjettikaan ei riitä?

Tässä #yzcast -podcastin 50. jaksossa projektipäälliköt Hilkka Heikkilä ja Mirva Leppälä JAMK:lta keskustelevat yhdessä koko YZ-projektitiimin kanssa yhteistyöstä ja projektimatkasta. Mukana siis lehtorit Tanja Shemeikka, Anita Hukkanen ja Marianne Ekonen. Tiimiin kuuluu myös lehtori Elina Vaara, joka ei tällä kertaa päässyt mukaan nauhoitukseen. Hanke päättyy kesäkuussa 2021. YZ-projektitiimin jäsenet ovat muodostaneet hankkeen aikana paitsi hyvin tiiviin, myös hyvin toimivan työtiimiin. Jokaisella jäsenellä on ollut toisaalta selkeä oma tehtävä, mutta tiimissä on kuitenkin ollut kautta matkan ollut hyvin vahva yhteiskehittämisen tapa. Siinä erityisen oleellista on ollut se, että jokaista ja jokaisen ideoita ja ajatuksia on paitsi kuultu, niin myös otettu suoraan käyttöön projektin eri toimenpiteiden suunnittelussa ja toteutuksessa. Projektitiimin tekemistä on leimannut myös oppimisen tavoite itse jäsenille. Aihe on kiinnostanut kaikkia ja tuonut sitä kautta myös keskittymistä aiheeseen. Projektimatka onkin ollut hieno oppimismatka myös projektitiimin jäsenille. Erilaisten ihmisten kautta saadaan aina erilaisia näkökulmia mukaan, ja se rikastuttaa ja parantaa monin tavoin toteutusta ja tekemistä. Mukana olleiden yritysten kanssa on monin eri keinoin yhdessä mietitty ja kehitytty eteenpäin. Palautetta hyvästä pöhinästä on saatu myös hankkeessa mukana olleilta yrityksiltä. Merkityksellisyyden tunne on siksikin tärkeää, että se tuo innostusta ja energiaa arkeen ja työn tekemiseen. Projektitiimissä on vallinnut usein hyvin luottavainen ja iloinen tunnelma. Psykologinen turvallisuus onkin tärkeää, jotta voi oppia ja kehittyä. Se on tärkeä muistaa myös nuorten sukupolvien johtamisessa. Projektissa on tärkeänä tavoitteena ollut YZ-sukupolven äänenä toimiminen. Esimerkiksi palautteen merkityksen ja moninaisuuden esille tuominen projektin eri tilaisuuksissa ja julkaisuissa on ollut tärkeä asia ja juuri YZ-sukupolven näkökulmasta, joille säännöllinen palaute on erityisen tärkeää. Johtamisessa koko ajan tärkeämpää on myös miettiä mihin aikaa voi ja pitää käyttää. Ehkä johtajien on varmasti tärkeä miettiä kuinka uudelleenarvottaa ja aikatauluttaa omaa työtänsä jatkossa. Projektimatkaa on tehty kysyen ja toisia kunnioittaen ja kannustaen. Onkin tärkeää, että silloin kun aidosti halutaan tehdä aitoa ja todellista yhteistyötä ja kehittämistä muistetaan, että kyse on loppujen lopuksi aina siitä, että kyse on ensisijaisesti ihmisistä (eikä esim. nimikkeestä). Silloin on tärkeää löytää aikaa keskustelulle. Ja keskustelun mahdollistamisessa ja aktivoinnissa oleellista varmasti on se, että kysyy ja kuuntelee. Teksti: Mirva Leppälä

Tämä jakso on tehty yhteistyössä FASTIN kanssa!Jakson vieraana on Veera Könönen - wellnesmalli -kisan voittaja vuosimallia 2019!Veera valmistautuu parhaillaan ensimmäisiin kilpailuihinsa fitness-urheilun parissa - lajinaan wellness fitness. Hän onkin ensimmäinen vieraamme, joka tähtää kilpailuihin, mutta ei ole vielä kuitenkaan kilpaillut. Onkin siis antoisaa kuulla kisaamisesta vaiheeksi tästä näkökulmasta: Millaisia fiiliksiä Veeralla on ennen ensimmäisiä kisojaan? Mitä hän odottaa ja tavoittelee? Onko Veera varma jo nyt, että wellness fitness on hänelle se oikea laji? Onko jokin fitness-urheilussa päässyt yllättämään?Lisäksi Veera kertoo meille wellnessmalli -kilpailuista. Mikä siinä on idea, millainen kilpailu se on ja miten siihen voi päästä kilpailemaan? Mitä Veeralle jäi tämän kilpailun voitosta käteen? Onko welnessmalli -kisalla ja wellness fitneksellä juuri mitään yhteistä?Jakso sisältää myös arvonnan, johon voit osallistua instagramissa @fitnesskulmapodcast ! ;)LISTEN UP NOW!Ota yhteyttä: fitnesskulma.podcast@gmail.comIG: @fitnesskulmapodcast See acast.com/privacy for privacy and opt-out information.

Miksi platonista rakkautta pidetään vähempiarvoisena romanttiseen rakkauteen nähden? Tässä jaksossa me puhutaan ystävien välisestä rakkaudesta. Voiko ystävän kanssa nukkua sylikkäin? "Mä rakastan sua" voi olla vaikea sanoa muulle kuin seurustelukumppanille, mutta miten ihanaa ja tärkeää olisi, jos me voitais opetella sanomaan niin siitä huolimatta. Petipuheita on podcast, jossa puhutaan asioista joita kuiskataan pimeässä. Seuraa instagramissa @petipuheitapodcast @noorakulta ja @senseijudie. Uusi jakso joka sunnuntai, kiitos kun kuuntelet!

KonsoliFIN Podcastin paluu on tosiasia! Mikään ei tosin ole ennallaan, sillä porukka on vaihtunut lähes tyystin ja rytmityskin hakee vielä tasapainoa. Älä anna tämän häiritä, vaan hyppää linjoille! Tämänkertaisessa jaksossa pohditaan naispelaajien kokemaa syrjintää ja nostetaan Valhalla kaikkien aikojen parhaaksi Assassin's Creediksi. Lisäksi selviää, millaisia ovat uuden Hämähäkkimiehen edesottamukset ja miksi Laura ei ole vieläkään kyllästynyt Animal Crossingiin. Tämä jakso on äänitetty 18.11.2020. Tunnusbiisi: Skærmtrolden Hugo C64 theme (säv. Jens-Christian Huus)

“Kultaisen keskitien” ihanne löytyy useimmista maailman viisausperinteistä. Äärimmäisyyksien välttämistä on pidetty niin filosofisena, moraalisena kuin henkisenäkin hyveenä kautta aikojen. Myös nykyjoogan kentällä puhutaan paljon tasapainosta. Samaan aikaan elämme aikoja, joita määrittää yhä kasvava polarisaatio, kahtiajakautuminen ja rajojen vetäminen. Onkin paikallaan... Lue lisää → The post Maailmanpuu 63: Tasapaino first appeared on Maailmanpuu podcast.

Voisivatko Aasian demokraattiset valtiot kuten Australia olla jatkossa Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan uusia kumppaneita, kysyy Rysky Riiheläinen kolumnissaan.

Tässä #yzcast -podcastin jaksossa projektipäälliköt Hilkka Heikkilä ja Mirva Leppälä JAMK:lta keskustelevat yhdessä pohjoisen Keski-Suomen ammattiopiston (POKE) koulutusjohtajan Marjo-Riitta Vainion kanssa johtamisesta. Valmentava johtajuus on paljon esillä tällä hetkellä. Siinä korostuu erityisesti palveleva johtamisen tapa. Esimiehellä on perinteisen manager-roolin ja leader-roolin lisäksi myös valmentajan rooli. (coach). Nämä kaikki roolit näkyvät erityisen hyvin tämän päivän työelämässä. Ja toki eri roolit painottuvat riippuen mitä työtä kulloinkin tehdään. Budjetin laadinnassa tarvitaan usein manager-tyyppistä johtamista, kun taas toisenlaisessa tilanteessa esimerkiksi valmentavaa roolia. Siksi on tärkeä olla läsnä, että mitä roolia milloinkin tarvitaan. Valmentava johtaminen on ennen kaikkea vuorovaikutusta. Sitä voisi sanoa myös valmentavaksi vuorovaikutukseksi. On toki tärkeää, että työntekijät onnistuvat työssään ja juuri siihen valmentava johtajuus antaa siihen hyviä keinoja. Valmentavaan johtamiseen kuuluukin olennaisesti myös keskustelu itse johtamisesta. Onkin tärkeä kertoa ja avata johtamistapansa taustoja ja pohtia niitä yhdessä työntekijöiden kanssa. Vaativin valmentamiskohde on kuitenkin varmasti johtaja itse. Johtaja joutuu tarkastelemaan omaa tapaansa kriittisesti ja aina sieltä ei välttämättä löydy vain toimivia asioita ja joutuu osin opettelemaan toimimaan toisin. Oleellista onkin tunnistaa asioita, missä tulee kehittyä ja missä taas ei välttämättä ole suoranaista tarvetta. Vuorovaikutustyön aikatauluttaminen muiden töiden ohella voi olla yksi keino varmistaa, että sille on aikaa ja tilaa. Voi siis varata vaikkapa kuukausittain aikaa tämän tyyppiselle tilaisuudelle ja käyttää tilaisuudessa mahdollisuuksien mukaan erilaisia palaverikäytäntöjä, työpajoja ym. Valmentavassa johtamisessa korostetaan kuitenkin myös arjen kohtaamista, jota ei tokikaan oikein voi kalenteroida. Tärkeää on varata aikaa myös ajattelulle, sillä sekin on työtä. Ajattelua ja ajatteluhetkiä voi sisällyttää myös palavereiden sisälle eli sijoittaa sinne tuumailutaukoja, jolloin jokainen saa itsekseen ajatella ja pohtia kokouksen asioita. Kohtele muita kuin haluaisit itseäsi kohdeltavan. Tämä ajatus pätee työelämäänkin. Tärkeää on arvostaa omaa työtään johtajana ja muiden työtä ja se on ennen kaikkea päätös. Hyvä johtajuus rakentaa johtajuutta kaikissa. Teksti: Mirva Leppälä

Tällä viikolla kalman haju laskeutuu jälleen äänitysstudioon, kun pojat käyvät läpi lapsuuden pelkoja Halloweenin hengessä. Kunnas valaisee kuulijoille miten juoksuhiekasta on mahdollista paeta, kun taas Malila puntaroi mitä tekisi jos tietäisi maailman tuhoutuvan viikon päästä. Lahtinen lähtee valkohain kanssa puukkohippasille. Jakson lopussa kuunnellaan aina biisi ja tällä kertaa biisi on artistin nimeltä Henry Flame "Falling", jonka pääset kuulemaan täältä: https://www.youtube.com/watch?v=x7U2YhpTsToKoe Lahtinen Malila Kunnas Experience somessa!facebook: www.facebook.com/LahtinenMalilaKunnasExperienceinstagram: @lahtinenmalilakunnasexperienceyoutube: www.youtube.com/channel/UC9HjfsIkDe_iHhbNaz9GpCQ

Tässä #yzcast -podcastin jaksossa projektipäälliköt Hilkka Heikkilä ja Mirva Leppälä JAMK:lta keskustelevat yhdessä Pirkanmaan liiton innovaatio- ja tulevaisuusjohtaja Päivi Myllykankaan kanssa johtamisesta. Nuorten kanssa väkisinkin oppii itse. Onkin tärkeää rohkeasti itse johtajana kysyä nuorilta ja samaa kannustaa heitä tekemään eli rohkeasti kysymään asioita, joita ei ymmärrä. Työn arvomaailma on nuorille tärkeä. Lisäksi heille on tärkeää ymmärtää mihin kokonaisuuteen oma tehtävä liittyy ja mihin suuntaan ollaan menossa. Työllä täytyykin olla nuorta puhutteleva tarkoitus. Tämän jälkeen on helpompaa keskittyä myös tylsiin työtehtäviin. On hyvä kuitenkin muistaa, että vaikka tämän ajan nuoret ovat todella taitavia ja päteviä, heillä voi olla suurikin opastustarve esimerkiksi työn tekemisen tavoissa, viestinnässä tai organisaation sisäisistä prosesseista. Tämä perehdyttäminen on tärkeää esihenkilöiden tehdä huolella. Lisäksi on tärkeää avoimesti ja etupainotteisesti nostaa esiin huomioita, jotka saattavat olla edessä esimerkiksi jossain nuoren työtehtävään liittyvässä prosessissa. Sitä kautta luodaan turvallista tunnetta ja ilmapiiriä työyhteisöön. Samoin tärkeää on tunne, että oikeudenmukaisuus toteutuu kaikkia kohtaan. Aitous on oleellista myös avoimuuden rakentamisessa. Kansainvälisyys, erilaiset etniset tausta ja kulttuurit vaikuttavat luonnollisestikin ryhmädynamiikkaa ja esimerkiksi tiimin viestintää ja monia muita asioita, jotka täytyy huomioida. Tietyllä tavalla johtamiseen liittyy paljon asioita, joita ei aiemmin ole tarvinnut ottaa huomioon, koska maailma ei ollut niin avoin. Kaikkea ei toki voi muistaa, mutta tekemällä oppii. Itseohjautuvuus ei tarkoita sitä, että ihmiset miettivät kaiken itse ja kaikki tuotokset tulevat automaattisesti. On tärkeää varmistaa, että on tiettyjä tekemisen raameja, jotta kukaan ei uuvu. Nuoret myös varsin helposti ja avoimesti kertovat, jos ovat esimerkiksi kuormittuneita. Niihin on tärkeä tarttua. Johtajan pitää osata miettiä omat rajansa, sillä sitä kautta hän asettaa rajoja myös työntekijöille ja varmistaa työssä jaksamista ja työnhyvinvointia. Voi esimerkiksi itse omalla esimerkillään viestiä vain työajalla tai tarvittaessa vaikka viikonloppuna ajastaa sähköpostiviestit lähtemään vasta työaikana. Johtaminen edellyttää, että tykkää ihmisistä. Jos ihmisten kanssa toimiminen ei tunnu itsestä luontaiselle eikä ole esimerkiksi uteliaisuutta ihmistä kohtaan, niin ei välttämättä kannata pyrkiä lähijohtajaksi. Empatiakyky on aina ollut tärkeä taito johtajille. Siitä ei pitäisi puhua pehmeänä osaamisena, sillä se nimenomaan vaatii lujuutta. Empatia ei myöskään välttämättä aina näy ulospäin pehmeänä, vaan se voi olla joskus kovaakin rajojen laittamista. Kun tullaan työpaikalle, niin on tärkeää, että mukana on kaikilla aina kaksi A:ta eli ammatillisuus ja aikuisuus. Työpaikalla ei kiukutella eikä asioita käsitellä sen kautta. Nuorille on hyvin luontaista olla tiimissä, mutta silti on luotava säännöt ja ne tulee ymmärtää. Lähijohtamisessa pääsee oppimaan paljon itse ja lisäksi saa käyttää sitä kautta kertynyttä kokemustaan eri tilanteissa. Johtamisessa pitää asettaa itsensä alttiiksi ja käsitellä, kohdata ja keskustella vaikeita asioita Teksti: Mirva Leppälä

“Kun yrität tyydyttää suurimman osan tarpeista suurimmalta osalta asiakkaitasi, laimennat resurssejasi ja fokustasi. Satsaat yhä vähemmän siihen, missä olet todella hyvä.” Tuore nettiartikkeli listaa syitä, miksi asiakaskeskeisyyden merkitys yrityksissä pienenee tai on saamassa negatiivisia sävyjä. Mistä on kyse? Onko kyse siitä, että kaikkea kaikille on ei mitään kenellekään? Onko asiakaskeskeisyyttä hypetetty niin paljon, että homma on mennyt överiksi? Tehdäänkö sitä väärin?

Tässä #yzcast -podcastin jaksossa projektipäälliköt Hilkka Heikkilä ja Mirva Leppälä JAMK:lta keskustelevat yhdessä KTM, projektipäällikkö Hanna Hauvalan kanssa johtamisesta pelialalla. Hanna toimii projektipäällikkönä Sustainable Digi&Game Ecosystem – hankkeessa: https://www.jamk.fi/fi/Tutkimus-ja-kehitys/projektit/sustainable-digigame-ecosystem/etusivu/ Peliala on hyvin intohimokärjellä menevää ja siellä johdetaankin nimenomaan intohimoa. Keski-ikä on varsin matala. Sen lisäksi pelien tekijät ovat hyvin luovia ja monen harrastuksenakin on pelaaminen, joten työn tekeminen on hyvin kokonaisvaltaista. Lisäksi uuden jatkuva oppiminen on aivan välttämättömyys. Pelialan vetovoima on kova ja sillä alalla myös pysytään ja se onkin hyvin vahvasti yhteisöllinen ala. Itsensä johtaminen on yksi tärkeä keino varmistaa, ettei intohimoisesti työhönsä suhtautuva uuvu. Pelien kehittäminen tapahtuu tiimeissä, joten myös tiimeissä seurataan jaksamista. Tiimit ovatkin pelialalla todella tärkeitä ja yhteisöllisyys tulee esille myös sitä myöten. Peliala on vahvasti teknologia ja IT-painotteista, mutta ennen kaikkea se on ihmisala. Jokainen tekee osansa peliin, jolloin tiimityön on toimittava. Deadlinet ovat usein todella tiukkoja, joten päämäärän on oltava hyvin selkeä. Jokaisella on oma osaamisensa ja roolinsa. Alalta löytyy pelikoodareiden lisäksi monia muita ammattilaisia, mm. graafisen ja musiikkialan ammattilaisia sekä myynnin ja markkinoinnin ammattilaisia, sillä peliala on ammattimaista liiketoimintaa. Tarvitaan siis monenlaista erityisosaamista. Kaikkien osaaminen ja panos on merkittävää, jolloin vuoropuhelu on todella tärkeää. Pelialojen yritykset ovat hyvin monimuotoisia ja työntekijät ovat monista eri kulttuuritaustoista. Peliala toimiikin hyvänä tiimityön simulaationa. Pelialalla yleisesti projekteissa on projektin vetäjä, joka kuitenkin usein voi myös olla varsinainen pelin operatiivinen tekijä. Palautetta tulee pelialalla päivittäin tiimin sisällä hyvinkin aktiivisesti. Palautetta saadaan lisäksi JAMKin opetusoloissa opetushenkilökunnalta kuin myös pelialan yrityksiltä, jotka toimivat samoissa tiloissa Digi & Game Centerissä. Pelialalla yleisesti palautetta saadaan kuitenkin myös pelaajilta. Onkin sanottu, että loppukäyttäjä ja pelinkehittäjä pelialalla ovat lähempänä toisiaan kuin missään muualla. Peliä myös aktiivisesti kehitetään yhdessä pelaajien kanssa. Palautetta tulee siis monesta eri suunnista, eri näkökulmista ja tiheällä rytmillä. Toki tulee myös kriittistä palautetta, koska kaikkia ideoita ei voi toteuttaa. Kriittisen palautteen vastaanottaminen onkin tärkeää opetella ja harjoitellakin. Pelialalta voi siirtää ja hyödyntää elementtejä johtamiseen myös muualle. Etenkin seuraavien osalta pelialalla on varmasti annettavaa: tavoitteiden asettaminen, työn haastavuus ja merkityksellisyys, roolitus, palaute ja palkitseminen. Teksti: Mirva Leppälä

Tässä #yzcast -podcastin jaksossa projektipäälliköt Hilkka Heikkilä ja Mirva Leppälä JAMK:lta keskustelevat yhdessä Mika Korhosen kanssa johtamisesta, sen vastuullisuudesta ja muutoksesta. Sen lisäksi, että Mika on mansikanviljelijän poika Suonenjoelta, on hänellä jo pitkä kokemus erilaisista johtamisen tehtävistä. Nykyisin hän toimii Discovery Street -yrityksessään ja edistää ja rakentaa monin tavoin parempaa johtamista ja yhteiskuntaa. Vastuullinen johtaminen. On tärkeää, että jokainen kohtaisi elämässään ihmisiä, jotka työelämässä opettavat ja ohjaavat, ja ikään kuin saattavat työntekijää seuraavaan vaiheeseen. Ihmisiä, jotka näyttävät kuinka vaatimustasoa nostetaan. Siksi on tärkeää esim. myös työhaastattelutilanteissa antaa kasvuun mahdollistavaa palautetta. Voihan olla, että kukaan ei juuri koskaan auta ihmistä omien kehitettävien asioiden, vahvuuksien tunnistamisessa tai vastuunottamiseen. Siksi tämä voi jäädä työnantajan tehtäväksi. Tarvitaan siis valmentavaa otetta ja vastuuta toisen ihmisen työnohjaamisesta ei tule väistää, vaan tulee avata pelisääntöjä ja omalla tavallaan ”kasvattaa”. Tokikaan vaatimustaso ei voi olla sama aloittelevalla kuin esim. yritysjohtajalla. Onkin tärkeä miettiä jo rekrytointivaiheessa, että onko esimiehellä aikaa ja mahdollisuutta ottaa vastuu palkkaamastaan henkilöstä. Vastuu kuitenkin kuuluu jossain määrin juuri hänelle. Nuoret sukupolvet eivät välttämättä ole valmiita tai tottuneita ottamaan vastuuta tai ainakaan itseohjautumaan vastuuseen. Onkin tärkeää, että vastuusta ja työtehtäviä annetaan kyvykkyyden mukaan. On vastuutonta antaa liikaa vastuuta. Hyvä esimerkki on lapsi, joka osaa kyllä sytyttää tulitikun, mutta lapsella ei tokikaan ole kykyä silti vielä ymmärtää milloin tulitikkua syytä käyttää ja milloin ei. Tärkeää siis sovittaa vastuut kunkin kyvyn mukaan ja arvioida itse kunkin vastuunkantokykyä. Lisäksi huomioitava, että suurin osa pystyy vastuunkantoon jollain elämän saralla. Sitten voi tarkastella sitä, että miksi sitä ei riitä esim. työelämään tai toisin päin. Toki työelämässä usein ihmisiä ajaa taloudelliset tulosvastuut, jolloin ihmislähtöinen vastuunottaminen helposti unohtuu. Mutta on tärkeä tunnistaa omat arvot ja olla rehellinen itselleen niissä. Ja sitä kautta olla rohkeasti vaatimassa oikeanlaista johtamista ja/tai työntekijöiden kohtelua. Toki organisaatiokulttuuri vaikuttaa asiaan, mutta siihenkin voi myös itse vaikuttaa. Kun löytää oman ihmislähtöisen johtamisen ytimensä, niin silloin ei lähdetä liikaa muuttamaan omaa johtamistaan eri sukupolvien suuntaan, vaan mennään sillä ytimellä eteenpäin. Jos nuorilla täytyy opettaa käytöstapoja työssä, niin sitten se täytyy tehdä eikä sitä pidä väistää. Työelämä on paikka oppia taitoja ja oppia ihmisenä sekä miten itsestä on hyötyä muille ihmisille ja yhteiskunnalle. On hyvä keskittyä miettimään sitä, että minkälaista maailmaa ollaan rakentamassa ja miten minä omassa työssäni voin sitä tehdä. Ja edelleen miettiä, että mitkä toimet vievät eteenpäin ja mitkä eivät kuin myös, että millaisia taitoja tai asenteita siinä tarvitaan. Ylipäätään työn tekeminen palveluasenteella tuo merkitystä ja edistää yhteiskuntaa. Johtajan ja esimiehen ja jokaisen tärkeä muistaa ihmisyyden oppiminen. Pyrkiä aktiivisesti oppimaan ja tunnistamaan sitä mitä pitää harjoitella. Kyse ei lopulta ole siitä minkälainen maailmasta on tullut, vaan siitä minkälaista maailmaa me haluamme olla tekemässä. Nähdä nuoret sukupolvet uteliaasti oppimisen mahdollisuutena. Avoimin mielin kuunnella enemmän kuin puhua itse. Koronan tuomassa muutostilanteessa tärkeä miettiä myös se, että mitä voidaan tästä uudenlaisesta arjesta ottaa mukaamme, kun palataan taas työpaikoille. Teksti: Mirva Leppälä

Tässä #yzcast -podcastin jaksossa projektipäälliköt Hilkka Heikkilä ja Mirva Leppälä JAMK:lta keskustelevat johtamisesta JAMKin projektiasiantuntija Harri Mustosen kanssa. Läsnäoleva johtaminen korostuu koko ajan enemmän. Onkin tärkeää, että työyhteisössä pyritään keskustelemaan asioista niiden oikeilla nimillä ja luomaan turvallisuuden ilmapiiri, jossa voi puhua vaikeistakin asioista. Johtamisessa ja vuorovaikutuksessa tärkeintä olisi päästä samalle sivulle ja tutustua toisiinsa. Muutoin ei voi aitoa rehellistä kanssakäymistä tapahtua. Sama pätee asiakastyöhön ylipäätään. Johtamistyö onkin paljolti asiakastyötä, missä korostuu toisen kuunteleminen ja oikeiden tarttumapintojen löytäminen viestinnässä. Epäonnistumisien tai mokien jakaminen omalla tavallaan luo luottamuksellista ilmapiiriä, mutta on tärkeää oppimisen kannaltakin. Nuorilla on tällä hetkellä kovat odotukset itsestään ja sitä kautta toki myös tiimistä, johtamistyylistä ja organisaatiosta. Nuorempien odotukset ja sitä kautta vaatimuksetkin voivat toki tuntua johtajasta koville. Tällöin tärkeä sanoittaa myös sitä eli avointa keskustelua siinäkin kohtaa. Palautteen arkipäiväistäminen Palautteen anto voi olla arkipäiväistä eikä sen tarvitse olla ainakaan joka kerta virallista ja voi siis tapahtua ilman kalenterimerkintöjäkin. Sitä voi antaa myös digitaalisia kanavia hyödyntäen. Johtamisessa tärkeä toki muistaa, että jollain työntekijällä ja etenkin työuran alussa olevalla voi olla vaikea kysyä. Tällöin korostuukin aidon vuorovaikutuksen merkitys. Yhtälailla työntekijän kuin johtajan tärkeää osata reflektoida omaa toimintaa ja antaa palautetta tiimiläisille ja tiimin antaa palautetta myös esimiehelle. Turvallisen ympäristön luominen on tärkeää, jotta palautetta voidaan helposti antaa ja vastaanottaa. Empatiakyky onkin tärkeässä roolissa sen kulttuurin luomisessa. Merkityksellisyyden tärkeys Vanhemmat sukupolvet usein miettineet työn merkityksellisyyttä vasta siinä vaiheessa, kun työtä on ollut takana jo pidempään. Heille työuran alussa oleellista on ollut saada työtä ja työkokemusta. Nuoremmat sukupolvet sen sijaan jo varsin aikaisessa vaiheessa miettivät mikä yritys jakaa saman arvopohjan itsen kanssa ja onko työ sellainen, mistä saa hyvän fiiliksen. Lisäksi vinkataan kaverille sopivista, hyvänkuuloisista yrityksestä. Yrityksissä korostuukin työnantajamielikuva ja sen luoma merkityksellisyyden mahdollisuus. Työsuhteen pituus ja työn mielekkyys Pitkät työsuhteet eivät enää tämän hetken työelämässä ole periaatteessa samalla tavoin edes mahdollisia kuin aiemmin. Lisäksi pitkä työsuhde heti työuran alussa lähtien ei nuorille ole samalla tavalla tärkeää kuin se vanhemmille sukupolville ollut. Osa nuoremmista ei hae sitä välttämättä missään vaiheessa, mutta jos organisaatio osoittautuu dynaamiseksi ja työn tekemisessä itsessään on erilaisia vaihtelevuuden mahdollisuuksia, niin kyllä pitkät työsuhteet kiinnostavat nuoriakin. Tärkeä oppia lukemaan itseään ja omaa elämäänsä eikä etsiä aina syytä omaan mahdolliseen huonoon oloonsa itsen ulkopuolelta. Objektiivisen tarkastelun kautta voikin löytää mielekkyyttä aiemmin tylsistä työtehtävistä. Rutiinit ja positiivinen asenne auttaa yllättävän moneen. Työssä on tärkeää mahdollisuus oppia uusia asioita ja kehittyä. Voikin miettiä, että löytyykö meiltä tulevaisuudessa enää syväasiantuntijoita, kun kaikki haluavat oppia koko ajan uusia taitoja ja teemoja eikä välttämättä ole motivaatiota syventyä johonkin tiettyyn aiheeseen, kuten esim. tutkijatyössä täytyy. Toki asiantuntijatyönkin mahdollisuudet ja sisältö muuttuvat. Teksti: Mirva Leppälä Pohdinnat liittyvät YZ-sukupolvi vie työyhteisön uudelle tasolle -projektiin, jota JAMK hallinnoi ja joka toimii Keski-Suomessa 1.10.2018–31.12.2020. Rahoittaja: Keski-Suomen ELY-keskus, Suomen rakennerahasto-ohjelma, Euroopan sosiaalirahasto, Kestävää kasvua ja työtä 2014–2020.

Tässä #yzcast -podcastin jaksossa projektipäälliköt Hilkka Heikkilä ja Mirva Leppälä JAMK:lta keskustelevat yhdessä JAMKin johtamisen lehtorin Anita Hukkasen kanssa johtamisesta ja erityisesti palautteen merkityksestä. Anita Hukkanen on lehtorin työnsä lisäksi aktiivisesti mukana yrityskehittämistyössä sekä valmentamisessa ja erilaisissa kehittämisprojekteissa. Hän on kiinnostunut johtamisen eri ilmiöistä, ihmisestä, oppimisesta ja kasvusta. Feed back vs. feed forward Ihmisen keskeinen perustarve on tuntea, että pärjää ja osaa. Siksikin tärkeä saada palautetta, että tietää menevänsä oikeaan suuntaan. Palautteen tarkoitus on katsoa ja motivoida eteenpäin eikä katsoa peruutuspeiliin, johon englanninkielinen sana viittaa 'feed back'. Pitäisikin puhua sen sijaan feed forward. Se on hyvä merkitä, vaikka kalenteriinsa tai laittaa itselleen ylös, että seuraavassa palaverissa antaa tietoisesti palautetta. Kaikki kaipaavat palautetta sukupolvesta riippumatta. Yleistäminen onkin haastavaa. Nuorempi sukupolvi kaipaa enemmän vuorovaikutusta. Onkin tärkeä kysyä, että mitä palaute tarkoittaa. Lisäksi johtajan on hyvä miettiä, että mikä sen tarkoitus ylipäätänsä on: ohjaava vai korjaava liike vai kenties hyvinvointia lisäävää arvostuksen osoittamista? Tasa-arvoinen ja arvostava keskusteluyhteys Kuuluminen johonkin on todella tärkeä myös motivoitumisessa. Yhdessä ohjautuminen nykyisin jopa tärkeämpää kuin yksilöohjautuminen. Nuoret syntyneet hyvin tasa-arvoiseen maailmaan, joten se on heille itsestäänselvyys. Ja siksikin haetaan tasa-arvoista keskusteluyhteyttä esimiehen kanssa. Tittelit eivät enää merkitse niin kuin ennen, vaan enemmänkin niin, että ihminen kohtaa ihmisen. Perinteiset kehityskeskustelut muutaman kerran vuodessa eivät enää riitä, vaan täytyy olla säännöllistä systemaattista kohtaamista. Olennaista on pitää yllä arvostavaa vuorovaikutusta, joka tarkoittaa ensisijaisesti ystävällistä ja kunnioittavaa keskustelua. Voikin kysyä ”mitä sinä ajattelet tästä; kuinka sinä näet tämän asian?”. Esimies on esimerkki Se on tärkeää, että kuinka esimies toimii vai toimiiko ylipäätänsä. Esimieskin on ihminen ja hänellä on myös historia siitä, kuinka se oma minäkuva on rakentunut ja miten on totuttu toimimaan. Tärkeää tehdä itsetutkiskelua, että pystyy antamaan ja vastaanottamaan palautetta. Psykologinen turvallisuus on tärkeää, jotta voidaan keskustella palautteista ja se vaatii luottamusta. Luottamuksen rakentaminen vie aikaa, joten täytyy hyväksyä myös se. Kaikki tämä vaatii harjoittelua puolin ja toisin. Kysyvä keskustelu on tärkeää ja avointen kysymysten kautta parempi lähestyä sen sijaan, että sanoittaa itse mielipiteitä tai määrittää tarvittavia mielipiteitä. Kysyminen edellyttää aina myös kuuntelua. Jo neljän minuutin kuuntelu on jo fyysistä ponnistelua vaativa asia, mutta ei se toki tarkoita sitä, että pitäisi olla hiljaa koko ajan, vaan kuuntelua voi osoittaa juuri kysymyksillä: ”kerro toki lisää…aivan, en ollut tuota itse hoksannutkaan.” Sanoittamisen tärkeys Tärkeä myös sanoittaa omia pelkojaan ja tuo esiin omaa haavoittuvuuttaan. Se rohkaisee usein muitakin paremmin ottamaan esiin asioita. Lähtökohtaisesti usein oletetaan liikaa ja oiotaan mutkia helposti suoriksi. Meidän on tärkeä oppia koko ajan uutta ja nimenomaan yhdessä ja siinä on tärkeä pystyä olemaan avoin ja rohkeasti sanoittaa omaa ajatteluaan ja tunteitaan. Piilevät kyvyt saadaan paremmin esiin keskustelemalla ja tärkeää onkin rohkaista aktiivisesti tiettyyn tapaan toimia. Tasavertaisuuden kulttuurissa esimiehenä olemisessa poistuu tietty kilpi ja joutuu olemaan eri tavalla paljaana. On tärkeää mennä lähelle ihmistä ja kysellä ”mitä sinä ajattelet?” Teksti: Mirva Leppälä Pohdinnat liittyvät YZ-sukupolvi vie työyhteisön uudelle tasolle -projektiin, jota JAMK hallinnoi ja joka toimii Keski-Suomessa 1.10.2018–31.12.2020. Rahoittaja: Keski-Suomen ELY-keskus, Suomen rakennerahasto-ohjelma, Euroopan sosiaalirahasto, Kestävää kasvua ja työtä 2014–2020.

Uusi jakso hyppää ääniaalloille! Tällä kertaa ensimmäistä kertaa Mykkäfilmin historia studioon on saapunut vieras, nimittäin mediän ikioma tekninen tukemme, Aleksi. Aleksia voi seurata Caden projektin tiimoilta Instagramissa sekä twitterissä nimellä Aleksi Suoranta - Caden (@TheVeronian) Lisäksi hänen YouTube kanavansa löydät täältä: https://www.youtube.com/channel/UCuaCu1zdqQJniPlukj67DvQ Jos Tumen Stories Untold pelailu kiinnostaa, niin sen löydät tämän linkin takaa: https://youtu.be/shILhmlaR3c Aikaleimat: Mykkäuutiset: (50:50) Tulipa katsottua (1:44:18) Top 5: (3:00:31) Loppuhöpinät: (3:42:58) Jaksossa itsessään höpöttelemme oscareista, videopeleistä kuten Final Fantasy, sekä tietenkin katsomistamme elokuvista. Lopuksi myös meidän oma TOP 5 listamme uudelleen nauhoitettuna. Katsottua: Escape Plan 1 Escape Plan 2 Rust Valleyn autovelhot Unchained: The Untold Story of Freestyle Motocross Joutilaat Koby Bryant’s Muse Ni No Kuni Toinen maailmansota väreissä Triple Frontier 1917 Parasite Jojo Rabbit The Witcher tv sarja

Tässä #yzcast -podcastin jaksossa projektipäälliköt Hilkka Heikkilä ja Mirva Leppälä JAMK:lta keskustelevat yhdessä Hermanni Hyytiälän kanssa johtamisesta, sen muutoksesta ja nuorten sukupolvien vaikutuksesta siihen. Hermanni Hyytiälä on toiminut pitkään johdon ja toimii johtavana konsulttina Goforella. Hän on erikoistunut organisaatioiden kyvykkyyden parantamiseen auttamalla päättäjiä tekemään parempia asioita – ei vanhoja asioita paremmin. Johtamisen ja organisoituneen yhteistyön murros On tärkeä puhua paitsi johtamisen muutoksesta, myös organisoituneen yhteistyön murroksesta. On muitakin tapoja harjoittaa ja organisoida yhteistyötä kuin johtamiseen perustuva. Onkin todettu, että valtarakenteisiin pohjautuvalle tavalle ei ole tieteellistä pohjaa vaan se pohjaa hyvin pitkälti ihmiskunnan traditioihin (uskonto, armeija). Lapsesta ja nuoresta ihmisestä poiketen, aikuinen ihminen ei tarvitse elämässä auktoriteettia. Muutosta johtamisessa ja yhteistyön organisoitumisessa on ensin näkynyt toimialoilla, missä yhteistyö on oleellinen työntapa ja aloilla missä ei ole rajoitteita vanhoista toimintamalleista. Verkostomaiseen vuorovaikutukseen liittyvä tapa organisoitua toimii kuitenkin monella alalla. Toki ei voida ajatella, että tietty malli toimisi kaikkialla. Ajatus siitä, että kaikille samaa, samalla tavalla ja samanaikaisesti on mahdoton nykyajan kompleksissa maailmassa. Tekemällä paremmin -ajattelu on sivistynyttä hulluutta Tekemällä paremmin on niin sanottua sivistynyttä hullutta. Paremmin tekemisen sijaan tarvitaan todellista poisoppimista. Oppimista pois perusoletuksista ja niiden kyseenalaistamista. Lähijohtamisessa täytyy olla läsnä ja kuunnella; tunnistaa sitä mikä kussakin hetkessä on olennaista. Oleellista on tunneyhteyden saavuttaminen Johtamisessa ja vanhemmuudessa on paljon samaa: perustoimintaedellytysten luominen ja pelisäännöt sekä turvallisten tunneyhteyden luominen, joista jälkimmäinen usein unohtuu. Etenkin nuorten johtamisessa tärkeää on juuri tunneyhteyden saavuttaminen. Se on hyvin erilaista kuin perinteisessä kovassa talousjohtamisessa, jota edelleenkin arvostetaan. Usein painotetaan tulosvastuuta, joka liitetään suoraan rahaan ja lukuihin. Olennaista olisi kuitenkin muistaa, että lukujen takana on aina ihminen. Poisoppiminen välttämätöntä, mutta pelottavaa Yleisesti voidaan todeta, että työelämässä ja organisaatioissa on ollut samat haasteet ja sama ihmiskäsitys viimeiset 50 vuotta, joten tarvetta uudistumiseen on. Usein toiminta ja järjestelmät perustuvat oletukseen, että ihminen on laiska eikä osaa ottaa vastuuta, vaan tarvitsee kontrollia. Tämä ei kuitenkaan perustu mihinkään todelliseen saatikka tieteelliseen havaintoon. Siksi meidän täytyy uskaltaa tehdä toisin ja olla uteliaita. Puhutaan vahvistusharhasta, joka tarkoittaa, että ihminen automaattisesti poimii todellisuutta vain niitä, mitkä sopivat hänen uskomusjärjestelmäänsä. Ja siksi ajan saatossa ihmisen mieli suppiloituu ja entisestään havaitaan enemmän vain niitä asioita, mitkä tukevat aiempia uskomuksia. Olisi tärkeä tietoisesti havainnoida, kyseenalaistaa ja muistaa, että se mikä on todennäköistä ei ole aina totta. Tilannekohtainen organisoituminen korostuu Ei ole yhtä oikeaa tapaa organisoitua ja tehdä yhteistyötä, vaan tilannekohtainen organisoituminen korostuu koko ajan enemmän. Samassa organisaatiossakin voi olla ja täytyykin olla erilaisia tapoja, koska tilanteet, toimijat ja tarpeet ovat erilaisia. Tärkeä muistaa, että pitää oppia hahmottamaan muutosta eri tavoin, jolloin oppimisen mahdollistaminen tärkeää. Sitä on oleellista saada tehdä omassa tahdissa, jotta muutos voi aidosti vaikuttaa. Teksti: Mirva Leppälä Pohdinnat liittyvät YZ-sukupolvi vie työyhteisön uudelle tasolle -projektiin, jota JAMK hallinnoi ja joka toimii Keski-Suomessa 1.10.2018–31.12.2020. Rahoittaja: Keski-Suomen ELY-keskus, Suomen rakennerahasto-ohjelma, Euroopan sosiaalirahasto, Kestävää kasvua ja työtä 2014–2020.

Tämän viikon podcastissa: Mitä jos tää onkin meidän viimeinen päivä? pohditaan elämän rajallisuutta ja sitä mitä kuolema yrittää meille kertoa. Se yrittää kenties saada meidät elämään joka päivä niin kuin se olisi meidän viimeinen ?Uskaltamaan ja rakastamaan enemmän tässä hetkessä ? Miten voi elää joka päivä kuin viimeistä päivää ? Mitä elementtejä itse haluan jokaisen päiväni sisältävän ?

”Ihmisiä joka puolella. Kuppini on tyhjä. Päästäkää minut, antakaa minun olla. Tarvitsen täyttöä.” (Jenni Piia) Maailma, joka jatkuvasti ihailee ja tavoittelee ekstroverttien ominaisuuksia, imee introvertit herkästi tyhjiin. Onkin elinikäinen seikkailu meille introverteille oppia ei vain selviytymään vaan todella kukoistamaan elämässämme. Tervetuloa mukaan ❤️

Suomalaiselle metsä on metsää ja puutarha on taas toinen juttu. Puutarhaliitto herättelee luutuneita asenteita ja kehottaa miettimään miten lähi- tai pihametsään saa hyvällä maulla muokattua sellaista pientä kivaa, joka suorastaa houkuttelee huomaansa. Onkin alettu puhua metsäpuutarhasta. Liitto esittää, että metsäpuutarhasta syntyy parhaimmillaan aktiivinen tila, joka lisää luonnon monimuotoisuutta enemmän kuin hoidettu piha tai yksipuolinen metsä. Tärkeintä on rauhallinen suunnittelu ja kiihkoton tapa tehdä hillittyjä muutoksia olemassaolevaan metsään, jotta siitä syntyisi henkevä tila. Metsäradion reportteri Olli Ihamäki on löytänyt Puutarhaliiton toiminnanjohtaja Timo Taulavuoren kanssa jo herttaisesti rapistuneen metsäpuutarhan. Kuva: Olli Ihamäki / Yle

Keskustelijoina ovat Kaarina Hazard, Anu Koivunen ja Mika Pantzar. Suoraa puhetta johtaa Pauli Aalto-Setälä. Keskustelun aiheina ovat tulevaisuuden ammatit, sosiaalisen median luonne ja terveiset Ylen uudelle toimitusjohtajalle. Heti lähetyksen jälkeen Anu Koivunen oikaisi suorassa lähetyksessä tekemänsä virheen: "MTV ei Medialiiton jäsen eli Merja Ylä-Anttila ei - toisin kuin #pyöreäpöytä-keskustelussa oletin - joudu vaihtamaan puolta Ylen nettiuutisista Euroopan komissiolle tehdyssä valitusasiassa. Pahoittelen virhettäni!" - Lähde: Anu Koivusen Twitter-päivitys. Kyseinen väärä tieto on poistettu tästä tallenteesta. Poistetun kohdan kesto oli 47 sekuntia.

Kärsiä sinun täällä maan päällä kuuluu ja puurtaa…. NOT. Tässä jaksossa Mari ja Elina leikittelevät ajatuksella, mitä jos elämän kuuluukin olla kevyttä leikkiä eikä raskasta kivireen vetämistä. Mikä estää meitä leikkimästä aikuisenakin?

Vaihdevuodet ovat universaali, naisten noin 50 vuoden iässä kokema kehollinen muutos. Kuukautiset loppuvat eikä nainen voi enää tulla raskaaksi. Tutkimusten mukaan vaihdevuodet ja niihin liitetyt oireet vaihtelevat suuresti eri kulttuuripiirien välillä. Negatiivinen suhtautuminen vanhenemiseen ja vaihdevuosiin näyttäisi tutkimusten valossa pahentavan vaihdevuosioireita. Onkin syytä kysyä, kuinka suuri osa vaihdevuosioireista syntyy korviemme välissä. The post Osa vaihdevuosioireista syntyy korviemme välissä appeared first on AntroBlogi.

Johtaja on media -tokaisun on sanonut Björn Wahlroos, tämä kapitalismin Havukka-ahon ajattelija. Tästä Wahlroosin tokaisusta on saanut nimensä myös Jukka Saksin uusin kirja Johtaja on media! Kirjaa varten hän on haastatellut yli 70 huippujohtajaa. On trendikästä sanoa, että nyt on momentum, mutta mikä momentum nyt on? Miksi Matti Alahuhdan, Björn Wahlroosin ja Arto Hiltusen pitäisi hyödyntää somea? Ehkä siksi, että maailma muuttuu nopeaa tahtia ja kilpailua aletaan käydä myös kännykkäsisältöjen ja oman pomon kalvosarjojen välillä, kumpihan voittaa? Alertin toimitusjohtaja Pauli Aalto-Setälän mukaan internet syrjäyttää kahden vuoden sisällä kaikki muut mediat globaalisti. Yritykset julkaisevat omia ohjelmiaan itse ja alkavat käyttäytyä kuten mediat. Mikael Jungner on puolestaan todennut, että kun mäkihyppy vaihtui v-tyyliin, tulivat uudet sankarit, jotka veivät pelin. Suuri virta on, että johtajatyyppi vaihtuu melko erilaisiin ihmisiin, empaattisiin vuorovaikutusosaajiin. Se ei ole kokeneelle johtajalle miellyttävä hetki, kun kulttuurirevoluutio näyttää keskisormea, kyllä se ahdistaa. Tieto on valtaa ja hyvä analyysi ylivaltaa. Niinpä erehdysekspertti Raimo Tyykiluoto lisäsi Wahlroosin tokaisuun jatkon, johtaja on media ja huono johtaja se vasta media onkin, ja kutsui Finello Suomi Oy:n toimitusjohtaja Jukka Saksin vieraakseen. Jukka on tullut tunnetuksi myös ja konsultointi- ja valmennusyritys Spindoctorista. Raimo Tyykiluodon toimittama Erehdysekspertti jää nyt kesätauolle, mutta 6.5. Yle Areenaan ja podcast-tilaajille ilmestyy syksyn avausjakso Tuhansien mokien maa – suomalaisen mokailun historia.

Monty Pythonin sketsi Unkarilainen fraasisanakirja pilailee sillä ikiaikaisella idealla, että jospa kääntäisi sanakirjan väärin. Sketsissä unkarilaista turistia näyttelevä John Cleese saapuu tupakkakauppiasta näyttelevän Terry Jonesin pakeille ja koettaa ostaa savukkeita fraasisanakirjan avulla. Turisti yrittää sanoa haluaisin ostaa savukkeita, mutta se on sanakirjassa käännetty englanniksi muotoon en osta tätä levyä, siinä on naarmuja. Tupakkakauppias ei tietenkään ymmärrä mistä on kysymys. Turisti yrittää uudella tavalla ilmaista savukkeiden tarvettaan ja löytää sanakirjasta uuden fraasin: ilmatyynyalukseni on täynnä ankeriaita. Tällä saadaan ostettua jo tulitikkuja. Keskustelu jatkuu kysymyksellä: tulisitko minun luokseni, jotta voisimme bumsy-bumsy? Ja niin edelleen. Sketsi loppuu oikeussalissa, jossa kirjan tekijä joutuu vastuuseen tomppelista fraasisanakirjastaan. Hän yrittää päästä pälkähästä vetoamalla taitamattomuuteensa. Terve! Dearvva! Kiva nähdä! Somá oaidnalit! Mitä kuuluu? Mii gullo? Näin alkaa puolestaan fraasisanakirja suomi–pohjoissaame. Kuulostaa ihan normaalilta fraasisanakirjalta, mutta siitä ei nyt ole kysymys. Kyse on internetiin rakentuvasta fraasisanakirjasta ja internetdokumentista nimeltään Sano se saameksi. ’Rakentuva’ tarkoittaa sitä, että tekijöiden lisäksi hankkeeseen voi antaa panoksensa kuka tahansa, joka haluaa suosikkifraasinsa kääntyvän hankkeessa pohjoissaameksi. Tällä fraasisanakirjalla on oma hashtaginsa, #sanosesaameksi, Twitter-tilinsä, Facebook-sivunsa, fraasien lausumisnäytteet ja mitä vielä. Sano se saameksi –hanke juhli männäviikolla tuhannetta ehdotettua fraasia. Onkin sopiva aika kysyä: mistä kaikki alkoi? Mihin kaikki tähtää? Dokumentaristi Katri Koivula kertokoon. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Kaisa Kumpula. Sano se saameksi Facebookissa: https://goo.gl/5eabEk

VPTVcastin 21. osa pureutuu rallipeleihin, Nintendon uudistuneeseen johtoportaaseen sekä kyseisen yrityksen mobiilitulevaisuuteen. Äänitetty 17.9.2015 Tilaa meidän youtube-kanava: https://www.youtube.com/c/VPTVfi Seuraa meitä somessa: Twitter - @VPTVfi Facebook - https://www.facebook.com/vptvfi Instagram - vptvfi Studiossa/Twitterissä: Pasi Purmonen @ppurmonen "Ennen kaikki oli paremmin. SHENMUE!" Konsta Haapala @konhaa "Ennen tätä projektia mulla oli tukkaa." Markus Heino @MarkusHieno "Kaikilla pitäis olla VITA!" Julius Kantoluoto @JuliusKant "Destiny tuhoaa elämäni."

VPTVcastin 21. osa pureutuu rallipeleihin, Nintendon uudistuneeseen johtoportaaseen sekä kyseisen yrityksen mobiilitulevaisuuteen. Äänitetty 17.9.2015 Tilaa meidän youtube-kanava: https://www.youtube.com/c/VPTVfi Seuraa meitä somessa: Twitter - @VPTVfi Facebook - https://www.facebook.com/vptvfi Instagram - vptvfi Studiossa/Twitterissä: Pasi Purmonen @ppurmonen "Ennen kaikki oli paremmin. SHENMUE!" Konsta Haapala @konhaa "Ennen tätä projektia mulla oli tukkaa." Markus Heino @MarkusHieno "Kaikilla pitäis olla VITA!" Julius Kantoluoto @JuliusKant "Destiny tuhoaa elämäni."

Suomen videopelaavan kansan ikävöimä, mediapimennossa Keravalla asuva Tuomas "Tontsa" Tonteri kävi VPTVcastin heinäkuun vierascastien vieraana. Tai oikeastaan VPTV kävi Tontsan vieraana, sillä teimme ristiretken Keravalle saadaksemme tämän alfauroksen viiksien rapinat nauhoitettua. Äänitetty Keravalla 23.7.2015, ja äänessä on Markus, Konsta, Pasi sekä Tontsa. iTunes: http://bit.ly/VPTVitunes Youtube: https://www.youtube.com/c/VPTVfi RSS: http://bit.ly/VPTVrss

Suomen videopelaavan kansan ikävöimä, mediapimennossa Keravalla asuva Tuomas "Tontsa" Tonteri kävi VPTVcastin heinäkuun vierascastien vieraana. Tai oikeastaan VPTV kävi Tontsan vieraana, sillä teimme ristiretken Keravalle saadaksemme tämän alfauroksen viiksien rapinat nauhoitettua. Äänitetty Keravalla 23.7.2015, ja äänessä on Markus, Konsta, Pasi sekä Tontsa. iTunes: http://bit.ly/VPTVitunes Youtube: https://www.youtube.com/c/VPTVfi RSS: http://bit.ly/VPTVrss

Äänitetty 20.4.2015, äänessä Markus, Julius ja Konsta. Löydät meidät iTunesista: https://itunes.apple.com/la/podcast/vptvcast/id983967691?mt=2

Äänitetty 20.4.2015, äänessä Markus, Julius ja Konsta. Löydät meidät iTunesista: https://itunes.apple.com/la/podcast/vptvcast/id983967691?mt=2

Kun mietit omaa henkistä jaksamistasi, kuvitteletko että sinulla on akut, jotka menevät välillä tyhjiin? Ajatteletko että sinun on ladattava akkujasi tietty aika ja tietyllä tavalla, jotta voisit taas jaksaa? Minä uskoin ennen niin, kunnes tajusin miten oma ajatteluni säätelee henkistä jaksamistani. Selitän mitä tarkoitan tämän kirjoituksen lopussa olevalla äänitteellä. Se on ote uusimmasta VIP-luennon puhelusta. … Jatka lukemista "Mitä jos energiasi onkin ehtymätöntä?"