Podcasts about pellervon

Ruoan hinta. Päivittäistavarakaupat lupaavat alentaa ruoanhintaa. Mikä kaikki vaikuttaa ruokakorin hintaan? Keskustelemassa päivittäistavarakaupan myyntijohtaja Hans Backström S-ryhmästä sekä Pellervon taloustutkimuksen maa- ja elintarviketalouden tutkimusryhmän tutkimusjohtaja Sari Forsman-Hugg. Yhdysvalloissa kongressi vahvisti uuden presidentin. Selvittiinkö Washingtonissa tällä kertaa ilman mellakointia. Toimittaja Juri von Bonsdorff raportoi. Ääriliike Taliban kaventanut rajusti naisten oikeuksia. Haastateltavana Suomen Afganistan-suurlähettiläs Heli Kanerva, vanhempi tutkija Katariina Mustasilta Ulkopoliittisesta instituutista sekä dokumentaristi Arezo Ariapoor. Venäjä häiritsee gps-signaaleja Itämerellä. Juontajana Mira Stenström. Toimittajana Roosa Kajander. Tuottajana Marija Skara.

Voisiko työmarkkinakiista jo nytkähtää kohti sopua? Vieraina varapuheenjohtaja Turja Lehtonen, Teollisuusliitto ja varatoimitusjohtaja Minna Helle, Teknologiateollisuus. Poliittisten lakkojen vaikutus perheyrityksiin, puhelimessa Perheyrittäjien liiton toimitusjohtaja Minna Vanhala-Harmanen. Millaisena Suomen talouskehitys näyttäytyy budjettiriihen lähestyessä? Puhelimessa toimitusjohtaja Markus Lahtinen, Pellervon taloustutkimus. Vanhustenhoidon tila ja lääkkeet eduskunnalle. Vieraina vanhusasiavaltuutettu Päivi Topo ja hoivapolitiikan professori Teppo Kröger, Jyväskylän yliopisto. Miten usein ratkaisuksi esitetty vanhusten yhteisöllinen asuminen toimisi? Puhelimessa sosiaali- ja terveysjohtaja Taru Kuosmanen, Pirkanmaan hyvinvointialue. Juontaja Atte Uusinoka, toimittajat Mikko Haapanen ja Jaakko Parkkinen. Tuottaja Hanna Juuti. 

Maailma elää murroksen aikaa, jossa niin valtiot, yritykset kuin tavalliset ihmisetkin pyrkivät muuttamaan toimintaansa kestävämpään suuntaan. Kehitykseen liittyy kuitenkin kiperiä kysymyksiä siitä, pystyykö yhteiskunta käymään läpi näin suuren muutoksen tavalla, joka on kaikille oikeudenmukainen.  Kohteleeko kestävyysmurros Suomessa eri ryhmiä ja alueita tasapuolisesti? Mistä meidän tulee elintasossamme ja hyvinvoinnissamme luopua – mitä ehkä voimme saada tilalle? Ja mitä kunnat ja kaupungit voivat paikallisella tasolla tehdä, jotta siirtymä olisi vakaa ja toisi ennemmin mahdollisuuksia kuin uhrauksia? Muun muassa näistä kysymyksistä pääekonomisti Timo Vesalan vieraina ovat keskustelemassa Suomen ympäristökeskus Syken erikoistutkija ja ryhmäpäällikkö Katriina Alhola ja Pellervon taloustutkimus PTT:n tutkimusjohtaja Olli-Pekka Ruuskanen.

Kreikan maastopalojen tilanne. Ulkomaantoimittaja Antti Kuronen, Ródos. Suomen metsäteollisuuden tila ja tulevaisuus. Stora Enso ja UPM ilmoittivat tulosromahduksista. Myös Metsä Groupiin kuuluva Metsä Fibre kertoo aloittavansa muutosneuvottelut mahdollisista lomautuksista Joutsenon sellutehtaalla. Keskustelemassa metsäalan liiketaloustieteen apulaisprofessori Mirja Mikkilä Helsingin yliopistosta ja Pellervon taloustutkimuksen tutkimusjohtaja Paula Horne. Estonian keularamppi tuotiin Viroon. Mitä sen tutkimuksilla voidaan selvittää uppoamisesta? Toimittaja Rain Kooli. Sosiaaliturvaministeri Sanni-Grahn-Laasonen haastattelussa. Millaiseksi toimeentulotuki ja asumistuki muovataan? Juontajana Aki Laine. Toimittajina Akseli Innanen ja Seppo Kivimäki. Tuottaja Tarja Oinonen.

Talouskeskustelu. Jääkö palkansaajille vain luu käteen palkankorotuksista? Miten valtio pystyy tulemaan vastaan ja maksamaan julkisen puolen palkankorotukset? Mukana keskustelussa Veronmaksajien toimitusjohtaja Teemu Lehtinen ja tutkimusjohtaja, dosentti Olli-Pekka Ruuskanen, Pellervon taloustutkimus. Kongressivaltauksen tutkintakomitean julkiset kuulemistilaisuudet edustajainhuoneessa. Mikä on Donald Trumpin tulevaisuus? Toimittaja Juri von Bonsdorff, Washington. Ahvenanmaan itsehallinto juhlii, mutta pitäisikö saaren turvallisuutta vahvistaa epävarmoina aikoina? Tiina Björklund, Ahvenanmaa 100 -projektinjohtaja ja Lauri Karvonen, valtiotieteen emeritusprofessori, Åbo Akademi. Ulkomaanlehdet Italiasta. Toimittaja Jenna Vehviläinen. Juontajana Marja Ala-Kokko, toimittajina Jukka Vanninen ja Tarja Oinonen. Tuottaja Hanna Juuti.

Miten ruuan huoltovarmuus turvataan? Keskustelemassa Huoltovarmuusorganisaation poolisihteeri Markus Lassheikki ja Maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtaja Anne Kalmari (kesk.). Mitä tapahtuisi sellaisessa skenaariossa, jossa ruuan ja energian tuonti Suomeen vaikeutuisi tai estyisi? Lassheikki ja Kalmari ovat sitä mieltä, että turpeen tuotantoa voisi lisätä ja metsiä hakata nykyistä enemmän. Turve ei ole uusiutuva luonnonvara, minkä takia siitä on haluttu asteittain eroon ja hakkuiden määrät ovat nyt jos Suomessa lähellä kestävän määrän rajaa. Pellervon taloustutkimuksen ennusteen mukaan hakkuiden määrä nousisi jo ensi vuonna yli 80,5 miljoonan kuution, jonka Luonnonvarakeskus on arvioinut kestäväksi hakkuiden määräksi. Kalmari on kuitenkin sitä mieltä, että kriisitilanteessa hakkuita voitaisiin lisätä. Ruuan osalta huoltovarmuus on tällä hetkellä riittävä, mutta riskejä on näkyvissä. "Tällä hetkellä tilanne on ihan hyvä kuluttajan näkökulmasta, mutta ongelmia alkaa näkyä ruuan tuotannossa ja jossain määrin elintarviketeollisuudessa. Koronakriisin ja Venäjän aloittaman hyökkäyssodan vaikutuksen heijastuvat", Lassheikki kertoo. Yksi merkittävä kysymys Suomen ruuantuotannolle on lannoitteiden tuonnin heikkeneminen ja jo moninkertaiseksi kohonnut lannoitteiden hinta. Kalmari kritisoi tilannetta, jossa ruokakaupat "tekevät ennätystuloksia ja viljelijät ovat konkurssin partaalla". Toimittajana on Linda Pelkonen.

Latvian koronasulku alkoi. Toimittaja Markus Kuokkanen, Riika. Yhdysvaltain cleantech-markkinat. Toteutuvatko suunnitelmat ja mitkä ovat suomalaisyritysten näkymät? Kirjeenvaihtaja Mika Hentunen ja Janne Peljo, johtava asiantuntija, Elinkeinoelämän keskusliitto. Hallituksen sisäinen talouspoliittinen ristiriita. Kuinka eri linjoilla valtiovarainministeri Saarikko ja pääministeri Marin ovat? Markku Jokisipilä, Eduskuntatutkimuksen keskuksen johtaja. Talouskeskustelu. Aiheina hallituksen talouspolitiikka sekä yritysten huippukunto ja työmarkkinaneuvottelut.  Mukana pääekonomisti Patrizio Lainà, STTK ja tutkimusjohtaja Olli-Pekka Ruuskanen, Pellervon taloudellinen tutkimuskeskus. Resurssikirous. Miten suuryhtiöiden valta näkyy mm. Islannissa. Keskustelemassa Peter Stadius, Pohjoismaiden tutkimuksen professori, Helsingin yliopisto ja Teivo Teivainen, maailmanpolitiikan professori, Helsingin yliopisto. Insertissä Islannissa asuva toimittaja Satu Rämö. Ulkomaanlehdet. Toimittaja Rain Kooli, Tallinna. Kolumni. Tuija Siltamäki: Ilmastotoimien täytyy tuntua jokaisen arjessa – muun väittäminen on poliitikolta turhaa jeesustelua. Juontajana Pirjo Auvinen. Toimittajina Marja Ala-Kokko, Veera Sinervo ja Akseli Innanen. Tuottajana Tarja Oinonen

Opettajien halukkuus vaihtaa alaa kasvussa. Keskustelemassa Vuoden opettaja 2021 Minna Vuori, Järvikunnan koulu, Orimattila, luokanopettaja ja apulaisrehtori Anu Vilkki, Nöykkiönlaakson koulu, Espoo ja toimitusjohtaja Olli Luukkainen, OAJ. Ruoka uhkaa kallistua. Sari Forsman-Hugg, tutkimusjohtaja, Pellervon taloustutkimus, Juha Beurling-Pomoell, pääsihteeri, Kuluttajaliitto ja Heli Tammivuori, johtaja, Elintarviketeollisuusliitto. Syöpädiagnoosit ovat vähentyneet koronan aikana. Tomas Tanskanen, vastaava lääkäri, Suomen Syöpärekisteri. Kolumni. Kari Enqvist: Tieteen kvartaali on 25 vuotta eikä bisnesmaailman kolme kuukautta. Uusinta. Opettajien halukkuus vaihtaa alaa kasvussa. Keskustelemassa Vuoden opettaja 2021 Minna Vuori, Luokanopettaja ja apulaisrehtori Anu Vilkki Nöykkiönlaakson koulusta Espoosta ja toimitusjohtaja Olli Luukkainen, OAJ. Juontajana Hanna Juuti, toimittajina Marja Ala-Kokko, Veera Sinervo, Päivi Dahl ja Mira Stenström. Tuottaja Tarja Oinonen.

Suomalaisten kotitalousten velka-aste on nyt korkeimmillaan. Samaan aikaan maksuhäiriömerkintöjä on lähes 400 000 ihmisellä. Missä kunnossa ovat suomalaisten taloustaidot ja miten niitä kohennetaan? Vieraina Suomen Pankissa suomalaisten talousosaamishanketta vetävä Anu Raijas ja aihepiiriä tutkinut Pellervon tutkimusjohtaja Olli-Pekka Ruuskanen.

EU:n rahat kelpaavat Puolalle ja Unkarille mutta oikeusvaltioperiaatteet eivät. Dosentti Heino Nyyssönen, Turun yliopisto ja vanhempi tutkija Saila Heinikoski, Ulkopoliittinen instituutti. Ulkomaanlehtikatsaus. Toimittaja Silja Massa, Tallinna. Asuntomarkkinoilla paikoin liian kuumat tunnelmat? Pääekonomisti Juhana Brotherus, Hypo ja ekonomisti Peetu Keskinen, Pellervon taloustutkimus PTT. Länsi luovuttaa Afganistanissa. Kehityspolitiikan neuvonantaja Olli Ruohomäki, Ulkoministeriö. Blogi Päivi Happonen. Täytyykö sinun pelätä, jos kannat Louis Vuittonin laukkua Helsingin kaduilla? Juontaja.Marjo Näkki. Toimittajat Hanna Juuti, Kaija Kellman ja Atte Uusinoka. Tuottaja Sakari Kilpelä. 

Miltä näyttää hallituksen budjetti? Vieraina Palkansaajien tutkimuslaitoksen johtaja Elina Pylkkänen ja Pellervon taloustutkimuksen ennustepäällikkö Janne Huovari. Suomen menot ja velka kasvavat koronakriisin takia. Alijäämä kasvaa 10,8 miljardiin euroon. Oppositiopuolueet ovat syyttäneet hallitusta työllisyys- ja taloustavoitteiden hylkäämisestä. Pylkkänen ja Huovari pitävät velanottoa ja koronatoimia perusteltuina. "Tästä ei pidä huolestua, sillä kaikki muut maat tekevät samaa eli elvyttävät ja vielä ronskimmin kuin Suoimi. Perimmäinen syy on koronapandemia, ja se pitää nyt nitistää tämän muun talouspolitiikan tieltä. Jos sitä ei saada nyt nitistettyä hyt, kaikki muutkin elvytystoimet ovat turhia. Tässä on ihan oikein keskitytty siihen, että korona saadaan kuriin", Pylkkänen sanoo. "Melkein 11 miljardia on iso summa, mutta tällaisessa koronatilanteessa ja aina talouskriisissä on julkinen talous joka ottaa sen pahimman iskun. Ei valtiolla ole oikein muita vaihtoehtoja, se joko velkaantuu ja itkee ja velkaantuu", Huovari kertoo. Mitä tapahtuisi, jos valtio ei tekisi elvyttävää politiikkaa tässä kriisitilanteessa? "Vanhemmat muistaa mitä tapahtui 90-luvun lamassa. Se on sellainen tilanne jota ei ihan helposti enää korjata", Pylkkänen pohtii. "Jos valtio ei ota velkaa tukeakseen kuntia, kuntien olisi pakko tehdä leikkauksia", Huovari kertoo. Hallitus esitteli viime viikolla työllisyystoimia, joilla se tavoittelee 80 000 uutta työpaikkaa. Oppositio on syyttänyt hallitusta työllisyys- ja taloustavoitteiden hylkäämisestä. Kaikki hallituspuolueet ovat jättämässä välikysymystä aiheesta. Miltä näyttää Suomen tulevaisuus? Selviääkö Suomi näillä keinoilla koronakriisistä? Huovari ja Pylkkänen näkevät, että julkista keskustelua seuraamalla voi saada liiankin synkän vaikutelman Suomen taloudellisesta tilanteesta ja tulevaisuudennäkymistä. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Miten syvä talouden ahdinko Suomessa on edessä ja miten siitä päästään ylös? Vieraina taloustieteilijä Sixten Korkman ja Pellervon taloustutkimuslaitoksen ennustepäällikkö Janne Huovari. Huovari kertoo, että vaikka Suomen teollisuudessa on ollut lomautuksia, tilanne on huomattavasti parempi kuin monessa muussa Euroopan maassa. "Meillä ei ole ensimmäistä iskua teollisuuteen edes vielä tullut, mutta kysynnän kautta tulee meillekin. Se on kiinni siitä, miten nopeasti talous toipuu tästä pohjasta. Kulutus näyttää toipuvan", Huovari sanoo. Hän arvioi, että jos tautitilanne oli tässä, Suomen talous toipuu nopeasti. Mutta asia ei ole niin yksinkertainen. Suomi kärsii vientimaiden talouden heikkenemisestä. "Jos syksyllä tulee toinen aalto, sitten ollaan syvällä suossa. Euroopassa on maita, joihin voi syntyä jopa maksukyvyttömyyttä. Silloin koko Euroopan talous kärsii. Nyt on olennaista, että kaikkialla elvytetään riittävän voimakkaasti", Korkman sanoo. Korkman ja Huovari ovat yksimielisiä siitä, että jos tarvittavat toimet koronakriisin hoidossa tehdään, talous voi elpyä nopeastikin. "Oli hyvin tärkeää, että taudin leviäminen saatiin tukahdutettua. Tilanne täytyy pitää kurissa myös syksyllä", Huovari sanoo. Korkman muistuttaa, että mitään fyysistä pääomaa ei ole tuhoutunut, joten koronakriisiä ei voi suoraan verrata sotatilaan. "Jos pystytään viemään eteenpäin niin että vaurioita ei synny, pystytään aika nopeastikin toipumaan. On ihan oikein että yritystukia maksetaan", Korkman sanoo. Mutta kuinka paljon Suomi voi velkaantua koronakriisin hoidossa? "Jos investoidaan sellaisella tavalla joka vahvistaa talouden suorituskykyä pitkällä aikavälillä ja elvyttää lyhyellä aikavälillä, niin tällä korkotasolla on ihme jos ei löydy investointeja jotka siinä perspektiivissä ovat kannattavia", Korkman sanoo. "Meidän korkomenot ovat suhteessa BKT:hen alempana kuin viimeksi 70-luvulla. Saamme nollakorolla lainaa. Edes 20 vuoden lainassa ei tarvitse juurikaan maksaa korkoa", Huovari sanoo. Korkmanin mielestä suomalaisten synkkyys ja heikko itsetunto eivät tee hyvää taloudelle. "Nyt pitäisi kannustaa. Onneksi meillä on yrittäjiä jotka uskovat itseensä enemmän kuin me vanhemmat sukupolvet. Tämä maa on hirveän hyvä, ja se ei ole vain minun mielipiteeni", Korkman kertoo. Tarvitaan myös Eurooppa-tasoista finanssipolitiikkaa. "Jos jättäisimme heikommin pärjäävät maat, ne hyvin ne syöksyvät helposti velkakriisiin, millä olisi hyvin rankkoja vaikutuksia koko Euroopalle", Korkman kertoo. Huovari korostaa, että paljon pienempi summa on se, jolla Euroopan koronakriisiä tuetaan kuin silloin jos koko Eurooppa ajautuisi pahaan taantumaan. Korkman ja Huovari arvioivat myös Sanna Marinin (sd.) hallituksen päätösten onnistumista koronakriisissä. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Suomalaisten kotitalousten velka-aste on nyt korkeimmillaan. Samaan aikaan maksuhäiriömerkintöjä on lähes 400 000 ihmisellä. Missä kunnossa ovat suomalaisten taloustaidot ja miten niitä kohennetaan? Vieraina Suomen Pankissa suomalaisten talousosaamishanketta vetävä Anu Raijas ja aihepiiriä tutkinut Pellervon tutkimusjohtaja Olli-Pekka Ruuskanen.

Ruoka on paitsi välttämättömyys, myös asia, joka herättää välillä voimakkaitakin tunteita. Kasvisten syöminen lisääntyy – ja Pellervon taloustutkimus ennakoi, että lihan kokonaiskulutus on kääntymässä laskuun tänä vuonna. Joko voidaan puhua kasvisruokabuumista? Millaisia uusia liiketoimintamahdollisuuksia elintarviketeollisuudessa nähdään kasvisbisneksessä? Tämä on kattaus, kun Mikä maksaa? –ohjelmapöytääni saapuvat toimitusjohtaja Suvi Auvinen Vegefirma Oy:stä, tutkimusjohtaja Jussi Loponen Fazerilta ja tutkija Markus Vinnari Helsingin yliopistosta. Kuva: Yle/ Laura Hyyti

Noin joka seitsemäs suomalainen omistaa metsää – mitä vaikutuksia sillä on metsien käytölle ja maaseutuympäristölle? Entä lisääntyykö ulkomainen metsänomistajuus? Jaksossa pohditaan myös, mitä yksityismetsänomistajat ajattelevat avohakkuista. Keskustelijoina MTK:n metsäjohtaja Juha Hakkarainen ja Pellervon taloustutkimuksesta metsäekonomisti Matti Valonen sekä tutkimusjohtaja Paula Horne.

Millainen metsäsuhde suomalaisilla on ja miten se muuttuu? Jakautuuko Suomi suhtautumisessa metsiin ja niiden käyttöön? Studiossa keskustelemassa Metsähallituksen kestävän kehityksen päällikkö Antti Otsamo ja Pellervon taloustutkimuksesta metsäekonomisti Maurizio Sajeva sekä tutkimus-johtaja Paula Horne.

Miten sopivat metsien käytössä yhteen talous- ja ympäristönäkökulmat? Pitäisikö Suomeen perustaa erillisiä ”maksimituotantometsiä”? Vastauksia etsimässä WWF:n metsäasiantuntija Panu Kunttu ja Pellervon taloustutkimuksesta metsäekonomisti Emmi Haltia sekä tutkimusjohtaja Paula Horne.

Mistä löytyvät uudet tuotteet metsäteollisuudelle, kun perinteinen paperin myynti vähenee? Kun talouskäyttö kasvaa, riittääkö metsissä tilaa virkistykselle? Keskustelijoina Metsäteollisuus ry:n johtaja Maarit Lindström ja Pellervon taloustutkimuksesta metsäekonomisti Matti Valonen sekä tutkimusjohtaja Paula Horne.

Sarjan päätösjaksossa maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä vastaa aiemmissa jaksoissa esitettyihin metsäkysymyksiin. Ovatko eri näkökulmat metsiin sittenkin yhteensopivia? Kuulemme myös vastauksen sarjan pääkysymykseen ”saako Suomen metsiä käyttää”! Ministerin kanssa keskustelemassa Pellervon taloustutkimuksesta metsäekonomisti Emmi Haltia ja tutkimusjohtaja Paula Horne.

Pellervon taloustutkimuksen Pettu-podcastin kuudennessa jaksossa ruoditaan erilaisia ruokaan ja ruuantuotantoon liittyviä kuohuttavia kysymyksiä. Onko luomuviljely hyvä juttu, pitääkö gmo-ruokaa vieroksua? Entä miten iso ongelma ruokahävikki on? Myyttejä kohdataan – ja murretaan. Studiossa keskustelemassa PTT:n maatalousekonomisti Heini Toikkanen, tutkimusjohtaja Kyösti Arovuori sekä viestintäpäällikkö Kimmo Mäkilä. Kaikki Pettu-jaksot löydät täältä.

1,2 prosenttia! 1,7! Kaksi prosenttia! – Suomen talouden kasvuennusteissa on käyty melkoista huutokauppaa siitä, kuka tarjoaa korkeimmat luvut. Mutta mitä talousennusteet oikeastaan kertovat, ja mitä tekemistä niillä on scifi-kirjallisuuden kanssa? Näistä teemoista keskustelevat Pettu-podcastin viidennessä jaksossa Pellervon taloustutkimuksen ennustepäällikkö Janne Huovari ja tutkimusjohtaja Kyösti Arovuori. Saat myös vinkkejä siihen, miten väitellä ekonomistin kanssa talousluvuista. Podcastin muut jaksot löydät täältä.

Pellervon talosututkimuksen Pettu-podcastin kolmosjaksossa käsittelemme aihetta, josta jokaisella on varmasti mielipide: ruuan hintaa. Pohdimme, onko ruoka Suomessa kallista, nousevatko hinnat koko ajan – ja mistä ja miten ruuan hinta muodostuu. Jakson aikana saat myös kuulla, miksi ruokakorien mukaan syöminen ei välttämättä ole järkevää puuhaa,  Vastauksia ikiaikaiseen ongelmaan kahvikupin hinnasta vihdoin tarjolla täällä! Ruuan hintaa päivittelemässä ovat tutkimusjohtaja Kyösti Arovuori, maatalousekonomisti Heini Toikkanen ja viestintäpäällikkö Kimmo Mäkilä. Podcastin muut jaksot löydät täältä.

Pellervon taloustutkimuksen Pettu-podcastin toisessa jaksossa pohditaan kysynnän ja tarjonnan vaikutusta ruokaan ja sen tuotantoon. Lähdemme liikkeelle häkkikananmunia koskeneesta kohusta ja käsittelemme yleisemminkin kuluttajan roolin muutosta elintarviketuotannossa. Jakson kuunneltuasi et enää koskaan katso kaupan hyllyjä niin kuin ennen! Keskustelemassa ovat tutkimusjohtaja Kyösti Arovuori ja maatalousekonomisti Tapani Yrjölä, vetäjänä viestintäpäällikkö Kimmo Mäkilä. Podcastin muut jaksot löydät osoitteesta http://www.ptt.fi/ajankohtaista/uutiset.html?tagged=podcast

PTT:n Pettu-podcast alkaa perjantaina 28.4. Miksi häkkikananmunat katoavat kaupasta? Onko kotimainen ruoka aina parempaa kuin ulkomainen? Maistuisiko luomu vai laitetaanko geenimuunneltua? Pellervon taloustutkimuksen peloton tiimi pohtii elintarvikeasiat halki viikottaisessa podcastissa. Ensimmäinen jakso kysyy, kumpi voittaa, kun liha ja kasvis tappelevat.

Vieraaksi saapuu Etla:n toimitusjohtaja, valtiotieteiden tohtori Vesa Vihriälä. Tämänpäiväinen vieraamme on toiminut talouskomissaari Olli Rehnin neuvonantajana ja talousasioiden alivaltiosihteerinä Valtioneuvoston kansliassa. Hän on toiminut myös Pellervon taloudellisen tutkimuslaitoksen toimitusjohtajana, useissa tehtävissä Suomen Pankissa sekä tutkijana OECD:ssa. Talouden saaminen riittävään kasvuun tuntuu ylivoimaiselta haasteelta. Millä keinoilla se saataisiin aikaiseksi?

Euroalueen kasvu on jämähtänyt nollaan, uusi taantuma uhkaa, euroalueen teollisuus on pelättyä surkeampaa, sadat suomalaiset pk-yritykset kärsivät kassakriisitä. Siinä viime päivien otsikoita. Pääministerikin on jo myöntänyt, että lukuja on korjattava. Toimittaja Juho-Pekka Rantalan johdolla kokoontuva viisaiden miesten kerho paneutuu ajankohtaisiin asioihin. Vieraina ovat Pellervon taloustutkimuksen ekonomisti Janne Huovari, Palkansaajien tutkimuslaitoksen erikoistutkija Pekka Sauramo ja Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen toimitusjohtaja Vesa Vihriälä.