Podcasts about toimittaja jari m

Etelä-Ranskassa tekeillä oleva jättimäinen fuusioenergian tutkimuslaitos ITER on edennyt. Nyt reaktorin ydintä – donitsimaista tokamakia – ollaan jo kasaamassa, mutta varsinaisen toiminnan aloitus on viivästymässä 2030-luvulle. Samaan aikaan japanilainen fuusioenergiahanke tutkii yhdessä eurooppalaisten kanssa monia ITER:in käyttöön liittyviä kysymyksiä - ja saattaa osoittaaa osaltaan, että kenties pienemmät voimalat voisivatkin olla parempia. Toimittaja Jari Mäkinen kävi ITERissä paikan päällä selvittämässä, mistä taas yksi myöhästyminen johtuu ja olisiko pienempi sittenkin kauniimpaa. Haastateltavina ITERin sidosryhmäjohtaja Katja Rauhansalo, rakennustoimista vastaava johtaja Sergio Orlandi ja tiedotusjohtaja Laban Coblentz sekä Japanissa sijaitsevalla JT-60SA -fuusiokoelaitteella työssä oleva Antti Jokinen. Toimittajana Jari Mäkinen.

Jalkautuuko kansainvälinen rikollisuus Suomeen? Millaisia ovat rikollisuuden lonkerot? Onko katujengit järjestäytyneet rikollisuuden näkyvä osa? Keskustelemassa  tutkijatohtori Markus Kaakinen Suomen Akatemiasta sekä viestintäpäällikkö, rikosylikomisario Antti Hyyryläinen Keskusrikospoliisista.  Ranskassa ryhdytään valmistamaan hybridilentokoneita. Milloin ensimmäisiä lentoreittejä luvassa? Toimittaja Jari Mäkinen raportoi Ranskasta.  Turvallisuuspolitiikan syksy. Millaisia päätöksiä SUomella on edessä?  Turvallisuuspolitiikasta keskustelemassa aiheeseen perehtyneiden toimittajien raati Anna-Liina Kauhanen Helsingin Sanomista, Niilo Simojoki STT:ltä sekä Ylen Nato-erikoistoimittaja Maria Stenroos.  Saamelaiskäräjien vaalitulokset. Mitä käräjillä on tulevalla kaudella luvassa? Haastateltavana arktisen alkuperäiskansatutkimuksen professori Rauna Kuokkanen Lapin yliopistosta. Juontajana Mira Stenström. Toimittajina Ilkka Lahti ja Mikko Haapanen. Tuottajana Marija Skara.  

Ukrainan vastahyökkäyksen eteneminen ja Venäjän armeijan tila. Vieraileva tutkija Aleksanteri-instituutista, sotatieteiden dosentti Ilmari Käihkö. EU:n ulkoministerit pohtivat Ukrainan tilannetta kokouksessaan. Kirjeenvaihtaja Rikhard Husu, Bryssel. Millainen sähkösopimus nyt kannattaa tehdä? Studiossa Pekka Salomaa, energiamarkkinajohtaja, Energiateollisuus ry ja Juha Beurling-Pomoell, pääsihteeri, Kuluttajaliitto. Ulkomaanlehtikatsaus Ranskasta. Toimittaja Jari Mäkinen. Uuden-Seelannin ampuminen ja jalkapallon-MM. Toimittaja Riku Salminen, Auckland.​ Juontajana Aki Laine, toimittajina Matti Konttinen ja Ville Kilpeläinen. Tuottaja Tarja Oinonen.

Mitä tiedetään Venäjän puhdistuksista? Kirjeenvaihtaja Heikki Heiskanen raportoi.  Millaisia vaikutuksia Venäjän sisäisellä tilanteella on Ukrainan sotaan? Haastateltavana Sotatieteiden dosentti, vieraileva tutkija Ilmari Käihkö  Aleksanteri-instituuttista sekä sotaa seuraava asiantuntija John Helin. Eurooppa haluaa mukaan avaruustutkimuksen etujoukkoihin. Toimittaja Jari Mäkinen raportoi Floridasta.  Ministeri Junnila erosi hallituksesta aivan alkutaipaleella. Onko hallituksen sisäiset erimielisyydet nyt siloiteltu? Politiikasta keskustelemassa politiikantoimittaja emeritys Unto Hämäläinen, politiikan tutkija Mikko Majander ajatuspaja Magmasta sekä yhteiskuntatoimituksen esihenkilö Hanna Vesala Ilta-sanomista.  Juontajana Seija Vaaherkumpu. Lähetystä ovat valmistelleen Roosa Kajander, Rasmus Montonen ja Ville Kilpeläinen. Tuottajana Marija Skara.  Tarkennuksena maanantain lähetykseen 3.7. Keskustelussa poliittisen ilmapiirin muutoksesta sanoimme lähetyksessä, että Suomi olisi vuonna 2018 tehdyn selvityksen mukaan Euroopan rasistisin maa. Kyseisessä "Being black in the EU" -selvityksessä on vertailtu 12 EU:n jäsenvaltiota eli Itävalta, Tanska, Suomi, Ranska, Saksa, Irlanti, Italia, Luxemburg, Malta, Portugali, Ruotsi ja Yhdistynyt kuningaskunta. Selvityksessä on keskitetty noin 6000 afrikkalaistaustaisen maahanmuuttajan ja maahanmuuttajien jälkeläisen vastauksiin. Selvityksen kysymykseen koetun rasistisen häirinnän yleisyydestä maittain edeltäneiden viiden vuoden aikana vastasi Suomessa myöntävästi peräti 63 prosenttia vastanneista. Tämä oli kyseisessä vastauksessa vertailumaiden korkein osuus. Selvityksen perusteella ei siis voida sanoa, että Suomi olisi EU:n tai Euroopan rasistisin maa.

Äkkiväärä avaruusnero Elon Musk visioi siirtokunnan perustamista Marsiin. Hänen avaruusyhtiönsä SpaceX kehittää sitä varten jättisuurta rakettia nimeltä Starship ja on pystyttänyt Teksasiin kokonaisen kaupungin, Starbasen, raketin valmistamista ja lennättämistä varten. Vuosikymmenen kestäneen kehitystyön huipentuma oli raketin ensilento 20. huhtikuuta 2023, mutta se päättyi rähäjdykseen. Silti SpaceX:n lennonjohdossa vain hurrattiin. Heille lyhytkin lento oli iso askel eteenpäin, sillä pahimmissa mielikuvissa raketti olisi räjähtänyt laukaisualustalla ja tuhonnut kalliin avaruuskeskuksen. Mistä oikein on kyse? Mikä tekee koon ohella Starshipistä niin erityisen, millainen paikka Starbase on ja mitä merkitystä näillä on meille? Toimittaja Jari Mäkinen tapasi Starbasessa toimintaa siellä seuraavan spotterin Jack Bauerin, haastateltavana lisäksi laatuasioihin erikoistunut avaruusinsinööri Paavo Heiskanen sekä SpaceX:stä kirjan kirjoittanut toimittaja Eric Berger.

Millaisissa tunnelmissa Turkki valmistautuu vaaliuurnille ? Turkista raportoi ulkomaankirjeenvaihtaja Tom Kankkonen.  Muuttavatko vaalit Turkin suuntaa? Turkin vaaleja, maan demokratian tilaa ja taloutta analysoimassa vanhempi tutkija Toni Alaranta Ulkopoliittisesta instituutista sekä Danske Bankin pääanalyytikko Minna Kuusisto.  Ranskan presidentti Emmanuel Macron kerää kannatusta kiertueella? Toimittaja Jari Mäkinen raportoi.  Pelastaako tekoäly terveydenhuollon? Keskustelemassa professori Jarmo Reponen Oulun yliopistosta sekä projektipäällikkö Riikka Siuruainen Laureasta. Juontajana Marja Ala-Kokko. Toimittaja Jaakko Parkkinen. Tuottajana Marija Skara. 

Mikä huolestuttaa EU-kansalaisia? Keskustelemassa ovat europarlamentaarikot Elsi Katainen (kesk.), Eero Heinäluoma (sd.) ja Ville Niinistö (vihr.). Kuinka hintojen nousu tuntuu Ranskassa? Toimittaja Jari Mäkinen raportoi. Propagandaa, vihapuhetta vai karnevalisointia? Kotirintaman puheet sodasta puhuttavat. Keskustelemassa sotatieteiden dosentti Ilmari Käihkö Aleksanteri-instituutista sekä väitöskirjatutkija, tietokirjailija Joonas Pörsti Helsingin yliopistosta. Virolaisia lehtiä on lukenut toimittaja Rain Kooli. Juontajana Mira Stenström. Toimittajina Anna Nevalainen ja Kreeta-Maria Kivioja. Tuottajana Marija Skara.

Kvanttitietokoneasiantuntija Mikael Johansson on vilpittömän innostunut kvanttilaskennasta, kvanttitietokoneista ja superpositiosta. Hän selittää, mistä tässä uudessa tietojenkäsittelyn lajissa oikeasti on kyse. Tiedeykkösessä hypätään lypsykoneelta kuulostavan tietokoneen sisälle ja selitetään kvanttilaskennan perusteet. Mitä kubitit ovat? Kuinka niillä voi laskea? Miten toimii kvanttisiru? Kuinka kvanttitietokoneita voi ohjelmoida? Arkijärjen vastainen tietojenkäsittely on suuri lupaus tulevaisuuden supertehokkaasta tietojenkäsittelystä. Tällä haavaa tiedetään, että kvanttitietokoneet toimivat, mutta niiden ongelma on se, että ne laskevat koko ajan väärin. "Ne ovat fyysikon unelmia, mutta insinöörin painajaisia", kuten Johansson toteaa puolivakavissaan. Lisäksi katsotaan kohti tulevaa, aivan uudenlaiseen kvanttitietokoneet yhdistävään tietoverkkoon, internetiin steroideilla, ja kisaan perinteisten ja kvanttitietokoneiden välillä. Toimittaja Jari Mäkinen kävi tapaamassa Mikael Johanssonia Keilaniemessä CSC – Tieteen tietotekniikan keskuksen tieteellisen laskennan tiloissa. Syyskuun 2022 aikana suomalaisille tutkijoillle on avautumassa mahdollisuus tehdä yhdistettyjä laskuja Lumi supertietokoneella ja Helmi kvanttitietokoneella. Helmi, josta puhutaan myös tässä Tiedeykkösessä, on VTT:n ja IQM:n rakentama Suomen ensimmäinen kvanttikone, joka sijaitsee Micronovassa VTT:n tiloissa.

Euroopan hiukkastutkimuskeskus CERNissä oleva LHC on maailman suurin ja tehokkain laite atomimaailman yksityiskohtien tutkimiseksi. Protonit kiitävät 27 kilometriä pitkän hiukkaskiihdyttimen sisällä lähes valon nopeudella ja niitä törmäytetään toisiinsa neljän kerrostalon kokoisen tutkimuslaitteen sisällä. Herkät ilmaisimet havaitsevat törmäyksissä syntyviä uusia hiukkasia. Eräs merkittävimmistä löydöistä on mystinen Higgsin hiukkasen. Hiukkastörmäyksissä tilanne on vähän sama kuin silmänräpäys alkuräjähdyksen jälkeen. Silloin maailmankaikkeudessa oli ainetta ja antiainetta, jotka tuhosivat toisiaan, mutta jostain kumman syystä ainetta oli hieman enemmän ja siksi esimerkiksi me olemme täällä. Törmäysten avulla LHCb-kokeella voidaan yrittää löytää syytä siihen, miksi aineissa oli tämä epäsuhta. Pian LHC tahkoaa tuloksia vieläkin tehokkaammin, kun se hyrähtää nyt keväällä uudelleen käyntiin viritettynä. Edessä on vielä lisää parannuksia, mutta fyysikoiden mielessä on myös aivan uusi laite, satakilometrinen monsteri atomien särkemiseen yhä pienemmiksi osiksi. Toimittaja Jari Mäkinen vieraili CERNissä helmikuussa ja tapasi siellä useita tutkijoita sekä insinöörejä. Ohjelmassa mukana ovat mm. Antti Ollila, Rende Steerenberg, Mikko Karppinen ja Richard Jacobsson.

Korona ja hallitus. Hallitus jatkoi koronarajoituksia mutta tähyää jo omikronin jälkeiseen aikaan. Mitä tästä pitäisi ajatella? HUS:n apulaisylilääkäri Eeva Ruotsalainen ja strategiajohtaja Pasi Pohjola, STM. Alueraati pohtii tulevia aluevaaleja. Ennakkoäänestys päättyi, voi siitä päätellä vaalien kiinnostusta? Mukana Inkeri Pasanen, varapäätoimittaja, Keskisuomalainen, Jyrki Utriainen, toimituspäällikkö, Karjalainen ja Tiina Ojutkangas, päätoimittaja, Keskipohjanmaa. Ranskan presidentti Emmanuel Macron puhuu EU-parlamentissa ja käy vaalitaistelua kotimaassaan. Toimittaja Jari Mäkinen, Bordeaux. Tongan tulivuorenpurkaus. Asiantuntijoiden mukaan kyseessä saattaa olla voimakkain purkaus koko maailmassa 30 vuoteen. Kuulemme kuinka purkaus havaitiinn tuhannan kilometrin päässä Fidzi-saarilla, haastateltavana EU:n Tyynenmeren aluetoimiston valiaikainen asiainhoitaja Erja Askola. Studiossa tulivuoritutkija, geologi Jussi Heinonen, Helsingin yliopisto.. Juontajana Atte Uusinoka, toimittajina Marja Ala-Kokko ja Marija Skara. Tuottajana Tarja Oinonen.

Tärkein tapaus tähtitieteessä vuosikymmeniin on James Webb -avaruusteleskooppi. Sen tekeminen kesti lähes kymmenen vuotta odotettua pitempään ja tutkijat olivat jo heittää pyyhkeen nurkkaan, mutta lopulta teleskooppi on nyt valmis. Se on parhaillaan Kouroun avaruuskeskuksessa Ranskan Guyanassa, missä sitä valmistellaan laukaistavaksi avaruuteen 22. joulukuuta. Webb-teleskooppi on monessa mielessä legendaarisen avaruusteleskooppi Hubblen työnjatkaja, mutta samalla se on aivan erilainen. Siinä on paljon suurempi peili, se on viritetty toimimaan infrapunaisen valon alueella ja kuvaamisen sijaan sen päätyö on hajoittaa valoa osiinsa. Uudella teleskoopilla voidaankin tutkia erinomaisen hyvin eksoplaneettoja, selvittää tähtien elinkaarta sekä katsoa hyvin kauas avaruuteen, lähes maailmankaikkeuden alkuun – eli universumimme aivan ensimmäisiin hetkiin. Toimittaja Jari Mäkinen pääsi tutustumaan tarkemmin laukaisuvalmiiseen Webb-avaruusteleskooppiin Kouroun avaruuskeskuksessa. Hänen lisäkseen ohjelmassa ovat äänessä Hubblea kahdesti korjaamassa käynyt astronautti Claude Nicollier, tähtitieteilijä ja Euroopan avaruusjärjestön vanhempi neuvonantaja Mark McCaughrean, Nasan tiimiä Kouroussa johtava Mark Voyton Nasan Goddardin avaruuskeskuksesta sekä Arianespacen laukaisujohtaja Thierry Wilmart, joka antaa juuri ennen joulua lopullisen luvan lähettää Webb matkaan.

Ranskalaisittain kätevä pique-nique on pullo punaviiniä, pari patonkia ja Camembert-juusto. Normandiasssa tehtävä Camembert on kuitenkin hurjien muutosten kourissa. Sen ja muiden perinteisten käsityöläisjuustojen tekeminen on siirtymässä pientiloilta maitojäteille.Hintapaineiden alla juustontuottajat ostavat maitoa yhä enemmän Saksasta. Suuri osa normandialaista ruokakulttuuria on uhattuna. Toimittaja Jari Mäkisen haastateltavana on maitotilallinen Chantal Perthuis. Tuottaja, editoija ja lukija on Jorma Mattila.

Perjantaina 6. elokuuta Helsingin luona Kaivopuiston päällä on suuri lentonäytös. Ilmassa on monenlaisia lentolaitteita, jotka tekevät ohilentoja ja erilaisia kiemuroita taivaalla. Tavanomaista ilmavampi Tiedeykkönen porautuu lentonäytöksen kunniaksi taitolentämisen maailmaan. Miten lentokonetta voi vempautella lähes mahdottomalta näyttävällä tavalla? Miten pilotit kestävät suuret kiihtyvyydet? Ja kuinka lentokoneet ylipäänsä pysyvät ilmassa? Toimittaja Jari Mäkinen lähti lentämään taitolentäjä Sami Saikkosen kanssa ja joutui pieneen keikutukseen. Saikkosen lisäksi ohjelmassa ovat mukana Patrouille de France -taitolentoryhmän kakkoskonetta ohjaava Grégory Léopold Metzger, Suomen Ilmavoimien Midnight Hawks -ryhmän entinen johtaja Marc Fuss ja nykyisin Saabin palkkalistoilla oleva, kaikenlaisia lentolaitteita lentänyt Mikko Koli.

Eräs lähihistorian suurimmista tulivuoripurkauksista tapahtui Ranskalle kuuluvalla Martiniquen saarella Karibialla. Tulivuori purkaantui räjähtäen 8. toukokuuta 1902. Purkauksen tuho suuntautui saaren silloiseen pääkaupunkiin Saint-Pierreen, joka kärventyi hetkessä kuuman kaasun iskiessä siihen hurjalla nopeudella. Yli 30 000 ihmistä kuoli ja kaikki rakennukset tuhoutuivat suurelta alueelta. Kyseessä oli inhimillinen tragedia, mutta myös historian ensimmäinen suuri tulivuorenpurkaus, jota pystyttiin tutkimaan nykyaikaisin tutkimusvälinein. Purkausta edeltävät tapahtumat, purkaus itse ja sen seuraukset pystyttiin raportoimaan hyvin valokuvin, elokuvin ja uusin 1900-luvun alussa jo käytössä ollein tutkimuslaittein. Niinpä Pelée-vuoren purkaus on jättänyt jälkensä tulivuoritutkimuksen historiaan. Toimittaja Jari Mäkinen kertoo tulivuoriin erikoistuneen Luonnontieteellisen keskusmuseon yli-intendentin Arto Luttisen kanssa toukokuun 1902 purkauksen tapahtumat, osin paikan päältä Martiniquelta ja osin Helsingistä, ja jutustelu laajenee tietysti tulivuoriin ja vulkaaniseen aktiivisuuteen laajemminkin.

Heinäkuun 20. päivänä juhlitaan ensimmäisen kuuhunlaskeutumisen 50-vuotispäivää, mutta meneillään oleva uusi ryntäys Kuuhun ei liity mitenkään puolen vuosisadan takaisiin Apollo-lentohin: Kuu on edelleen kiinnostava tutkimuskohde ja pian siellä on myös kaupallista toimintaa. Avaruusjärjestöjen lisäksi kuulentoja suunnittelevat ja tekevät nyt myös yksityiset yritykset. Tiedeykkösessä pohditaan mistä tässä uudessa kuukuumeessa on kysymys. Milloin ihmiset marssivat jälleen Kuun pinnalla? Minne siellä kannattaisi laskeutua ja miksi? Mistä Kuu on peräisin ja mitä sen tutkiminen meille kertoo? Missä Apollo-lentojen perintö näkyy nykyisin? Toimittaja Jari Mäkisen vieraina ohjelmassa ovat tutkijat Jarmo Korteniemi ja Teemu Öhman Arktisesta planeettatutkimusinstituutista sekä Ursan toiminta- ja tiedotussuunnittelija Anne Liljeström. Kuvassa taiteilijan näkemys tulevaisuuden kuututkijoista. (Kuva: Nasa) Ohjelma on osa Yle Radio 1:n Uuden maailman heinäkuuta.

Suomen entinen Etelä-Afrikan suurlähettiläs Petri Salo ja Ylen toimittaja Afrikassa Liselott Lindström. Kohti europarlamenttivaaleja. Yle Uutisten politiikan toimituksen päällikkö Paula Pokkinen. Eurovaali-tentissä vihreiden puheenjohtaja Pekka Haavisto. Toimittaja Pirjo Auvinen. Kolumni Katri Saarikivi. Kun ilmastonmuutoksesta tulee politiikkaa, katoaa ihmisiltä äly. Lännestä tuulee - Britannian ja Yhdysvaltojen Suomeen suunattu propaganda kylmän sodan alkuvuosikymmeninä. Historiantutkija Marek Fields. Toimittaja Jari Mäkäräinen. Juontaja Mira Stenström. Toimitta Raisa Pöllänen. Tuottaja Sakari Kilpelä.

Ukrainassa presidentinvaali - muuttuuko suunta? Professori Kari Liuhto Turun yliopistosta. Selma Vilhusen kolumni. Eduskunta ei ole kuva kansasta pienoiskoossa, mutta se on kuva siitä, miten valta Suomessa jakautuu. Uusi eduskunta aloittaa. Kansanedustajat Elina Lepomäki (kok), Maria Ohisalo (vihr.) ja Ville Tavio (ps.). Mulkerot-kirja. Tietokirjalija Ari Turunen. Toimittaja Jari Mäkäräinen. Viikon luontoääni merihanhi. Riku Lumiaro esittelee. Juontaja Päivi Neitiniemi. Toimittajat Tuukka Pasanen ja Mira Stenström. Tuottaja Sakari Kilpelä.

Monet joutuvat viettämään joulun pyhät työssä. Niin myös Kansainvälisellä avaruusasemalla olevat astronautit juhlivat joulua ja vuodenvaihdetta kaukana kotoaan. Joulua kuitenkin juhlistetaan avaruudessa, mutta niin juhlitaan myös muita merkkipäiviä – pienet kemut silloin tällöin tuovat vaihtelua muuten varsin monotoniseen työntekoon. Avaruuslentäjät tekevät monenlaista tutkimusta aseman kolmessa eri laboratoriomoduulissa, pitävät jalkapallokentän kokoista asemaa toimintakunnossa ja huolehtivat fyysisestä kunnostaan, joka ilman päivittäisiä kuntoiluhetkiä rappeutuisi nopeasti painottomuudessa. Olennaista avaruusaseman toiminnassa on itse asiassa arki, sillä kun aikanaan ihmiset lähtevät matkoille kohti toisia planeettoja tai tekemään työtä Kuun pinnalla, on avaruusasemalla kerätyt kokemukset pitkistä avaruuslennoista todella tärkeitä. Arjen vastapainona mielialaa kohottavat juhlat ovat tärkeässä osassa. Niinpä kun asemalla on avaruuslentäjiä monista eri maista, juhlitaan kiertoradalla joulun lisäksi myös pakkasukon tulemista, kirsikkapuiden kukkimista ja monia muita kansallisia juhlapäiviä. Millaisia ovat juhlapäivät avaruudessa? Kuinka siellä sujuu arki? Mitä asemalla oikein tehdään? Astronautit ja kosmonautit kertovat ohjelmassa elämästä ja työnteosta maapallon kiertoradalla. Toimittaja Jari Mäkinen (Kuva: Nasa)

Kuvissa astronautit leijuvat ja leikkivät painottomuudessa, mutta todellisuus avaruuteen lentämisen takana on vähemmän hohdokas. Heitä pyöritetään ja täristetään, he joutuvat opettelemaan ulkoa valtavia tietomääriä aivot aikaerorasituksesta sumeina. Heistä otetaan verikokeita ja lihaspaloja, mutta silti heidän tulee hymyillä nätisti arvovieraita kätellessään ja yleisölle avaruudesta kertoessaan. Lopulta – pitkän odotuksen ja valmistelujen jälkeen – on vuorossa lento avaruuteen, jonka kuluessa kuolemanvaara on koko ajan hyvin konkreettinen. Mutta juuri kukaan heistä ei haluaisi vaihtaa ammattiaan. Lento avaruuteen tuo nimittäin mukanaan upeat maisemat ja ainutlaatuisia kokemuksia. Niiden vuoksi kannattaa kärsiäkin. Toimittaja Jari Mäkinen on tavannut useita kymmeniä avaruuslentäjiä ja tehnyt heidän kanssaan lukemattomia haastatteluja. Tässä ohjelmassa mukana on noin tusina tarinaa, jotka kertovat siitä, miten astronautiksi päästään, mitä he oikeasti tekevät, millaista on astronauttikoulutus ja miltä se avaruudessa lentäminen oikein tuntuu. Ja pelottaako heitä? Kuvassa Soyuz TMA-13M -lennon miehistö: astronautti Alexander Gerst, ESA, kosmonautti Maksim Surajev, ja astronautti Gregory Wiseman, NASA, valmiina palaamaan kotiin, Maahan, Kansainväliseltä avaruusasemalta.