Podcasts about jarno limn

Euroopan turvallisuuspolitiikassa on tapahtunut paljon viimeisen viikon aikana. Mikä on Suomen rooli muuttuvassa tilanteessa? Studiossa kansanedustajat Jarno Limnéll (kok.), Jani Mäkelä (ps.), Tytti Tuppurainen (sd.) ja Veronika Honkasalo (vas.). Miksi Euroopan on niin vaikeaa sopia turvallisuuden vahvistamisesta? Eurooppa-kirjeenvaihtaja Anna Karismo raportoi Berliinistä, toimittaja Karoliina Kantola Kööpenhaminasta ja toimittaja Rain Kooli Tallinnasta. Päivittäistavarakaupan myymälöiden lakko alkaa keskiviikkona. Lähetyksessä kuullaan tunnelmia Osuuskauppa Hämeenmaan ryhmäpäälliköltä Ville Kiviseltä Lahden Prismasta sekä SAK:n puheenjohtajan Jarkko Elorannan ja EK:n toimitusjohtajan Jyri Häkämiehen näkemykset siitä, mistä työmarkkinoilla nyt kiikastaa. Juontajana Atte Uusinoka, toimittajana Anssi Väisänen, tuottajana Annette Blencowe.

Helsingin kaupunki – Suomen pahin tietomurto on yhä selvittämättä Vappuna 2024 Helsingin kaupungin kasvatuksen ja koulutuksen toimialaan kohdistuu koko Suomea järkyttänyt tietomurto, jonka uhriksi joutuu ainakin 96 700 oppijaa huoltajineen sekä 37 315 kaupungin työntekijää. Tässä jaksossa käymme läpi, mitä Suomen tähän saakka pahimmasta tietomurrosta tiedetään – ja mitä siitä opittiin. Peter Nymanin vieraana kyberturvallisuuden dosentti ja kansanedustaja Jarno Limnéll sekä DNA:n kyberturvallisuuden kehityspäällikkö Katariina Kannus.

Kolmen lapsen puukotus heinäkuun lopussa Iso-Britanniassa Southportissa järkytti ympäri Eurooppaa. Sen sivuseurauksena saarivaltakunnan kadut täyttyivät mielenosoittajista, jotka syyttivät tapauksesta muslimitaustaisia maahanmuuttajia. Vaikka tekijä tosiasiassa oli afrikkalaistaustainen kristitty, mikään ei pysäyttänyt väärän tiedon tulvaa ja yllytystä marssia kadulla ääriryhmien väkivaltaisissa mielenosoituksissa. Miksi disinformaatio levisi niin tehokkaasti, vaikka viranomaiset, poliitikot ja media jakoivat asiasta runsaasti oikeaa tietoa? Kuka väärää tietoa masinoi? Johtavatko tämänkin syntyneen kaaoksen jäljet Kremlin keittokirjan sivuille? Disinformaatio laajemmin on modernien yhteiskuntien vakavimpia turvallisuusuhkia. Miten sitä synnytetään, levitetään ja hyödynnetään? Minkälainen rooli tekoälyllä on disinformaation synnyttämisessä? Entä miten disinformaatiota torjutaan? Miten se tunnistetaan ja voiko tekoäly toimia tässä myös hyvien asioiden puolesta? Mikä on median rooli tässä kokonaisuudessa? Keskustelemassa ovat toimittaja Matti Virtanen, tutkijat Niko Pyrhönen ja Henna Paakki sekä kansanedustaja Jarno Limnéll. Ville Talola toimittaa.

Mitä kyber on ja mitä kyberturvallisuus oikein tarkoittaa? Tällä viikolla kartanlukija Timo Soini sukeltaa kyberturvallisuuden ja hybridivaikuttamisen maailmaan, oppaanaan asiantuntija, kansanedustaja Jarno Limnéll (kok). Millä tasolla tietoturva on Suomessa, miten pärjäämme vaikuttamisyritysten kanssa ja kuka teknologiaa ja dataa lopulta hallitsee? Jakson tuotti ja leikkasi Riikka Nyman.

Kyberturvallisuuspuhe on usein turvattomuuspuhetta. Tulevaisuudessa digitaalinen turvallisuus on yhteiskunnan toimimisen ehto. Voiko kyberturvallisuuden kehittäminen nostaa teknologian hyödyntämisen uudelle tasolle? Viimeisessä jaksossa kuulemme myös kvanttitietokoneiden potentiaalista lisätä tietoturvaa. Entä milloin maailmassa on avaruushissejä, keinokohtuja ja kyborgien urheilukisoja? Vieraina kyberturvallisuuden työelämäprofessori Jarno Limnéll Aalto-yliopistosta sekä VTT:n ennakointitiimin päällikkö Antti-Jussi Tahvanainen. Juontajina VTT:n toimitusjohtaja Antti Vasara ja Helsingin yliopiston aivotutkija Minna Huotilainen.

Ukrainan sotaa käydään isosti myös digimaailmassa. Se näkyy sekä kyberhyökkäyksinä että informaatiovaikuttamisena. ”Digiaika korostaa yksilön vastuuta. Olemme kaikki tässä strategisia korpraaleja”, sanoo Aalto-yliopiston kyberturvallisuuden työelämäprofessori Jarno Limnéll.

Voiko Suomi joutua lähiaikoina venäläisen hybridivaikuttamisen kohteeksi? Itseasiassa, riippuen määritelmästä, Suomen voi sanoa olevan jo nyt sen vaikutuksen alaisena. Mutta eikö näin poikkeuksellisena aikana ole hyvin mahdollista, että koemme lähikuukausina jotain sen asteen vaikuttamista, jota vastaavanlaista emme ole maana pitkään aikaan kokeneet, ja monet suomalaisista ei koskaan? Tampereen teknillisen yliopiston kyberturvallisuuden dosentin Jarno Limnellin mielestä tämä on hyvin mahdollista, mutta nykyajan sodankäynnin luonteen takia sitä on erittäin vaikea ennakoida. Tässä jaksossa keskustelemme Jarnon kanssa siitä, miten sodan uusia ulottuvuuksia, eli internetiä ja ihmismieltä, ymmärretään ja puolustetaan. --- Valaisusetti: bit.ly/30vMf53 Kamera: bit.ly/3lRXY64 --- ▶️ Jaksot videon kera Youtubesta: http://www.youtube.com/c/Futucastpodcast

Lokakuu on kyberturvallisuuden teemakuukausi ja senpä johdosta teimme Jarno Limnéllin kanssa jakson kyberturvallisuudesta ja sen tämän hetken tilasta. Jarno on Aalto Yliopiston työelämäprofessori ja työskentelee Innofactor Oyj:n kyberturvallisuusyksikön johtajana. Tässä haastatelussa Jarno puhuu omien havaintojensa ja tutkimustulosten valossa kyberturvallisuudet tilasta ja uhkista sekä digitaalisen turvallisuuden parantamisesta. Kaikkien toimenpiteiden ei tarvitse olla suurisuuntaisia, vaan kyberturvatekoja voi tehdä yksityishenkilöt hyvin pienillä toimintatapojensa kohennuksilla. Näistä hän kertoo jaksossa käytännöllisiä vinkkejä.Vastaamon tapaus, identiteettivarkaudet ja pankkihuijaukset ovat yleisesti tunnettuja kyberrikoksia. Jarno kuitenkin painottaa, että kybermaailma on hyvin vahvasti poliittinen maailma, jota ohjataan poliittisilla päätöksillä. Siksi hän vaatii, että kansallisella tasolla kyberturvallisuuden parantamiseen osoitettaisiin enemmän määrärahoja ja resursseja. Yhteiskunnan tehtävänä on tarjota turvallinen ympäristö kansalaisilleen ja digitalisoituvassa maailmassa se tarkoittaa myös kyberturvallisuuteen osoitettuja panostuksia. Jarno sanookin, että tässä kehitysnopeudessa mukana pysyminen on kyberturvallisuuden isoin haaste.

Tietoturva ei tule ikinä olemaan täydellistä. Millaisiin asioihin tietoturvassa tulisi kiinnittää huomiota? Kun kriittistä data halutaan pilveen, mitä tulee huomioida? Millaisia uhkia ja mahdollisuuksia koneoppinen tuo tietoturvaan? Jakson vieraina ovat kyberturvallisuuden professori Jarno Limnéll Aalto-yliopistosta sekä F-Securen tekoälyn johtaja Matti Aksela. Tekoäly Nyt -podcastin juontavat tekoälykirjailija Antti Merilehto ja Karoliina Hagman, Accenturen datan, tekoälyn ja teknologiainnovaatioiden johtaja Pohjoismaissa. Ohjelman tuottaa Accenture Suomi.

Tiesitkö, että tietoturvallisuus järkkyy todennäköisimmin keskiviikkoiltapäivänä? Ihmisten vireystila vaikuttaa yrityksen tietoturvaan, ja turvallisuuden tunnetta pystytään luomaan vaikka seinien väriä vaihtamalla. Tietoturva onkin paitsi teknologiaa, myös tunnetta ja yhteisiä toimintatapoja. Jaksossa vierailee Aalto-yliopiston kyberturvallisuuden työelämäprofessori Jarno Limnéll. See acast.com/privacy for privacy and opt-out information.

Onko digitalisaatio uhka vai mahdollisuus demokratialle? Mitä tapahtuu, kun teknologia joutuu autoritäärisiin käsiin? Miten voimme parantaa yhteiskunnan sopeutumiskykyä? Tässä jaksossa Jenni Pajusen ja Juhana Vartiaisen vieraana cyberturvallisuuden professori, sotatieteiden tohtori Jarno Limnéll.

Olet varmaan kuullut ”kyberturvallisuudesta” niin paljon, että on alkanut ottamaan päähän, mutta oletko välittänyt siitä? Mitä tapahtuu, kun koko elämäsi on kytköksissä internetiin ja jokaisesta liikkeestäsi kertyy dataa? Miten sinä, yhteisöt, yritykset, ja jopa maat turvaavat itsensä tässä uudessa, herkässä ja loputtomista yhteyksistä riippuvaisessa maailmassa? Turvallisuusasiantuntija ja Aalto-yliopiston särmin työelämäprofessori Jarno Limnéll tuli futucastiin puhumaan juuri tästä. Osallistu keskuteluun Twitterissä: twitter.com/futucast Lyhyet klipit ja tiimin arkipäivää Instagramissa: www.instagram.com/futucast/ Jaksot videon kera Youtubesta: www.youtube.com/channel/UCQPojdjir3suCXQA_09P0ag Älyttömän makeet nettisivut: www.futucast.com

Mitä tapahtuu maailmassa nyt, kun koronavirus on ottanut vahvan otteen koko maailmasta ja muuttanut monia totuttuja tapojamme? Entä miltä maailma tulee näyttämään kun virus on jonain päivänä selätetty? Keskustelemassa Tekirin hallituksen puheenjohtaja ja viestintäkonsultti Harri Saukkomaa, työelämäprofessori ja Tekirin neuvonantaja Pekka Sauri, työelämäprofessori, Tekirin hallituksen jäsen ja Tosibox Oy:n toimitusjohtaja Jarno Limnéll sekä Tekirin johtava konsultti Sini Harkki. Podcast on nauhoitettu maanantaina 23.3.2020.

Kyberturvallisuuden merkitys kasvaa kaikilla sektoreilla. Digitalisaatiokehitykseen ovat astuneet keinoäly, esineiden internet ja uudet tietoliikenneverkot, joista yhteisiä pelisääntöjä ollaan vasta laatimassa. Toimintaympäristönä kyber kytkeytyy perinteisiin turvallisuussektoreihin, mutta sillä on myös erityispiirteensä. Kyberympäristössä toimijoita on haasteellisempi paikantaa, ja infrastruktuurin yhä kiinteämmät keskinäiset yhteydet ja kytkeytyminen verkkoihin sallii toiminnan skaalautuvuuden uusin mittasuhtein. Alustapalveluille luovutettu data kerryttää valtaa yrityksille. Kuinka eri sektoreilla tulisi valmistautua uuden teknologian arvaamattomuuteen? Miten kyberuhkat näkyvät voimapolitiikassa, ja kuinka esimerkiksi Suomi voi kehittää kyberpuolustustaan? Vieraina studiossa Aalto-yliopiston kyberturvallisuuden professori Jarno Limnéll sekä ajatushautomo Demos Helsingin konsultti Christopher Rowley. Jakson juontavat Annastina Haapasaari ja Tuomas Lähteenmäki.

Merkittävimmät teknologian taistelut käydään nyt ihmisten mielistä, arvoista ja asenteista, jolloin on pakko kysyä mitä kannattaa ja saa digitalisoida, sanoo kyberturvallisuuden työelämäprofessori Jarno Limnéll kolumnissaan.

Suomi(kin) on riippuvainen teknologiasta - teknologiasta, joka pääsääntöisesti tulee Suomen ulkopuolelta. Yhteiskunnan toimivuuden näkökulmasta oman haasteensa asettaa se, että valtiot käyttävät teknologiayhtiötä politiikan jatkeena. Tulevalla vuosikymmenellä teknologiaan kytkeytyvät eettiset kysymykset korostuvat, samoin alustoilla käytävä taistelu mielikuvista. Minkälaisia turvallisuuteen liittyviä kysymyksiä tuleva vuosikymmen tuo mukanaan? Haastateltavana ohjelmassa on kyberturvallisuuden asiantuntija Jarno Limnéll. Kohtaamisia syvässä päässä. Juuso Pekkinen etsii suurempaa ymmärrystä ympäröivästä todellisuudesta. Hydraatiota intohimoiseen tiedonjanoon maanantaisin kahdelta ja Yle Areenassa.

Vaalien jälkeisen hallituksen on keskitettävä kyberturvallisuus yhteen paikkaan. Kyberturvallisuus on erottamaton osa Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa, sanoo Jarno Limnéll kolumnissaan.

Miten Suomi ja demokratia kestävät sen, että algoritmit tuntevat perinpohjin ihmisten ajatukset, arvot ja poliittiset kannat? Ja sen, että niihin vaikutetaan maan rajojen ulkopuolelta?Kyberturvallisuuden professori Jarno Limnéll ja Atte Jääskeläinen pohtivat, miten Suomi voi varautua puolustamaan demokratiaa kyberpsykologisilta hyökkäyksiltä."Minä uskon, että eduskuntavaaleista Suomessa ensi keväänä tulee ensimmäiset niin sanotusti todelliset sosiaalisen median vaalit", sanoo Limnell.

Minkälaiset asiat uhkaavat meidän digitaalista turvallisuuttamme?Studiossa vieraana sotatieteiden tohtori, kyberturvallisuuden professori (Professor of Practice), Tosiboxin toimitusjohtaja Jarno Limnéll, joka tänä syksynä julkaisi Uhkakuvat-kirjan yhdessä ministeri Jaakko Iloniemen kanssa. Jakson juontaa Veera Honkanen ja Tuomas Lähteenmäki.

Watergate, Panama-paperit tai vaikkapa Suomen Keskusrikospoliisin epäiltyjen rekisteri ovat esimerkkejä tietovuodoista, eli tapauksista, joissa salaiseksi tarkoitettuja asioita tai asiakirjoja vuodetaan julkisuuteen. Onko esimerkiksi Wikileaksin toiminta pelkästään hyvää ja milloin tietovuoto on hyvä tai tarpeellinen asia? Milloin vuodot ovat puolestaan vaarallisia? Jarno Limnéll on Aalto-yliopiston kyberturvallisuuden professori ja sotatieteiden tohtori. Hän on toiminut muun muassa tietoturvayhtiö McAfeen kyberturvallisuusjohtajana. Hanna Nikkanen on toimittaja ja tietokirjailija, joka omien sanojensa mukaan on ollut lähes pakkomielteisen rakastunut verkkoon. Hän on kirjoittanut muun muassa kirjan arabikeväästä sekä teoksen Verkko ja Vapaus, jossa pyöritellään erilaisia näkökulmia nettiin. Vuonna 2016 hänet nimitettiin vuoden mittaiseen vierailijaprofessorin pestiin journalistiikan vierailijaprofessoriksi Tampereen yliopistoon. Tänään Juuso keskustelee vieraidensa kanssa tietovuodoista. Kohtaamisia syvässä päässä. Juuso Pekkinen etsii suurempaa ymmärrystä ympäröivästä todellisuudesta. Hydraatiota intohimoiseen tiedonjanoon maanantaista torstaihin kello kymmenestä yhteentoista.

The Ulkopolitistin ensimmäisessä podcastissa puhuttavat uhkakuvien poliittisuus ja digitaalisen yhteiskunnan herkät kohdat. Vaikka hybridistä on tullut turvallisuuden muotisana, on sen tehtävä alleviivata sitä miten nopeasti kehittyvät kansainväliset ilmiöt ovat yhä tiiviimmin läsnä arkisissa askareissamme. Esimerkiksi Suomessakin paljon puhuttu sähköisten vaalien kehitys on erittäin herkkä teema. Suomen vahvoilta varautumisen perinteiltä vaaditaankin yhä nopeampaa sopeutumista yleiseen kehitykseen. Kansallista uhkakuvapuhetta seurataan alati aktiivisemmin kansallisvaltion rajojen ulkopuolella, mikä korostaa arvojen ja viestinnän merkitystä luottamuksen rakentamisessa. Keskustelemassa Aalto yliopiston kyberturvallisuuden professori Jarno Limnéll sekä Ulkopolitistin Matti Pesu ja Henri Vanhanen.

Tässä jaksossa puhutaan hakkereista. Nähtävissä on orastava trendi, jossa yritykset hyödyntävät hakkereita sen sijaan, että taistelisivat heitä vastaan. Mistä ja miten hyviä hakkereita sitten voi löytää avukseen? Miten heidän kanssaan yritykset voivat toimia? Jaksoa isännöi kyberturvallisuusprofessori Jarno Limnéll Aalto-yliopistosta. Vieraina hakkeri Oona Räisänen ja kehitysjohtaja Kim Westerlund Nixulta. Lisää tietoturvasisältöjä löydät osoitteesta: http://uusityo.dna.fi/tietoturva/

Tietoturvayhtiöt ovat huutaneet sutta jo yli 20 vuotta – mutta onko uhka todellinen ihan tavallisen suomalaisen yrityksen näkökulmasta? Mitä taloudellisia realiteetteja tiedon turvaaminen yrityksissä kohtaa? Jaksoa isännöi kyberturvallisuusprofessori Jarno Limnéll Aalto-yliopistosta. Vieraina toimitusjohtaja, hallitusammattilainen Leena Mörttinen Perheyritysten liitosta ja johtaja Jani Kallio F-Securelta. Lisää tietoturvasisältöjä löydät osoitteesta: http://uusityo.dna.fi/tietoturva/

Pian itsenäinen Suomi täyttää sata vuotta. Mutta millaisessa Suomessa elämme seuraavat vuosikymmenet? Kuinka paljon tiedämme tulevaisuudestamme? Mitkä ovat Suomen suurimmat uhat ja mahdollisuudet? Tunnistaako Suomi vaikeimmat tulevaisuuden haasteet oikein? Osaammeko käyttää vahvuuksia hyväksemme? Mihin suuntaan Suomi on kehittymässä sosiaalisesti, teknologisesti ja poliittisesti? Roman Schatzin vieraina ovat kyberturvallisuuden professori Jarno Limnéll ja filosofian professori Timo Airaksinen.

Tietoturvasta keskustelevat ja neuvoja antavat professori Jarno Limnéll sekä politiikasta.fi -verkkolehden päätoimittaja Johanna Vuorelma. He keskustelevat myös infosodasta, propagandasta, valheesta ja mielikuvia luovista tarinoista. Informaatiovaikuttamista puhuttaessa kumpikin haluaa välttää sota-sanan käyttöä. Ohjenuoraksi he mainitsevat medialukutaidon lisäksi mm. harkinnan: On harkittava tarkkaan ennen kuin päivittää sosiaalista mediaa tai klikkaa vaikka sähköpostiaan. Toimittajana Ihan pihalla –ohjelmassa, Kansainvälisenä tietosuojapäivänä, 28.1.2016 oli Olga Ketonen.