Podcasts about kaikkein

Me tunnemme Helene Schjerfbeckin, Ellen Thesleffin ja Elin Danielson-Gambogin taidetta. Nyt menemme heidän edeltäjiensä pariin. Millä tavalla 1800-luvun suomalaiset naistaiteilijat rahoittivat ulkomaanmatkansa? Millä tavalla he toivat oppinsa muille maamme naistaiteilijoille? Tuona aikana naiset joutuivat valitsemaan uran ja perheen välillä, eikä heillä ollut vielä äänioikeutta. Miten tämän ajan naistaiteilijat valitsivat aiheensa, näkyykö jo emansipaatio? Nämä taiteilijat opiskelivat ja työskentelivät Saksassa 1800-luvulla. Ateneum on profiloitunut taiteentutkimuksen edelläkävijänä. Rajojen rikkojat-näyttely on esimerkki korjaavasta kuratoinnista, jossa nostetaan esille naisia miehisen historiankirjoituksen varjosta. Näyttelyn suomalaisia taiteilijoita ovat muun muassa Fanny Churberg, Alexandra Frosterus-Såltin, Ida Silfverberg ja Victoria Åberg. Miten he eroavat näyttelyssä esillä olevista tanskalaisista ja ruotsalaisista taiteilijoista? Näyttelyssä on herkullisia potretteja joissa puvut ja korut ovat keskiössä. Toisissa teoksissa kuvataan pyhiinvaelluksia, hartaita hetkiä ja toipilaita. Kaikkein rohkeinta oli kun naistaiteilija maalasi miehistä muotokuvia. Mitkä olivat suotavia siveitä aiheita? Millä tavalla tämä rajoitti naistaiteilijoiden kehitystä? Ohjelman vieraina ovat amanuenssit Anne-Maria Pennonen ja Hanne Selkokari, ja muotihistorioitsija Katri Pyysalo. Rajojen rikkojat-näyttely tuo yhteen 1800-luvun matkustavien naistaiteilijoiden työtä, Ateneum 7.3.–24.8.2025. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola

Uuden-Seelannin pääkaupunki Wellingtonin kaduilla on viikonloppuisin vilkasta yöelämää. Toukokuisena aamuyönä vuonna 1999 yksi yön kulkijoista oli 14-vuotias Jeff Whittington. Hän oli kävelemässä kotiinsa, kun hän kohtasi ylitsepääsemättömän esteen – ennakkoluulojen lietsoman vihan, jonka seurauksena Jeff päätyi piestynä vesilätäkköön. Kaikkein surullisinta on, että Jeff oli – ja on vielä tänäkin päivänä – yksi monista saman kohtalon kokeneista. Seta ry:n tuki- ja neuvontapalvelut: https://seta.fi/palvelut/tuki-ja-neuvontapalvelut/ Sähköposti: hiljaisiahuutoja@gmail.com Instagram & Threads: hiljaisiahuutoja Facebook: Hiljaisia huutoja Musiikki: https://soundcloud.com/santer1 (yhteys: santericorp@gmail.com) Jakson lähdeluettelo: https://tinyurl.com/55lahteet Voit halutessasi tukea podcastia täällä: https://buymeacoffee.com/hiljaisiahuutoja

Vieraana elintarvikeyhtiö Atrian toimitusjohtaja Kai Gyllström. Toimittajana Mikko Jylhä. Viime vuosi oli Atrialle kaksijakoinen. Liikevaihto kasvoi ja kannattavuus parani Suomen ja Viron vetämänä, sen sijaan Ruotsi ja Tanska kehittyivät heikommin. Hyvän alkuvuoden jälkeen kuluttajien hiipunut ostovoima painoi tulosta viimeisellä neljänneksellä. Atria pyrkii johtavaksi pohjoiseurooppalaiseksi ruokataloksi. Yhtenä strategisena tavoitteena on laajentuminen valmisruoissa, ja helmikuussa Atria kertoi ostavansa ruotsalaisen valmisruokayhtiö Goohin. Kaikkein tärkeintä on kuitenkin luoda orgaanista kasvua, Kai Gyllström painottaa. Gyllström aloitti Atrian toimitusjohtajana viime vuoden kesäkuussa. Hän on alalla intohimosta, ja myös intohimoinen kotikokki. Ennen Atriaa hän työskenteli pitkään Arlalla ja Carlsbergilla. 00:25 Lyhyesti lakkouutisista 03:15 Heikentynyt ostovoima painoi tulosta 07:45 Kasvutavoitteita Pohjois-Euroopassa 21:03 Atria ja Nurmon uusi siipikarjatehdas 27:12 Muutokset kulutuskäyttäytymisessä 40:12 Kai ja elintarvikealan vetovoima 44:29 Ruokakaupan kehitys 54:49 Miten syntyy paras burger? Trendit

Kun pastori Zachariah tuli kotiin ja löysi vaimonsa ja poikansa kuolleena sekä kotikylänsä tuhottuna, hän oli murtunut. Trauma-apu tuo kuitenkin toivoa ja eheytymistä. https://opendoors.fi/tukena-kaikkein-synkimmissa-paikoissa/  

Kun ensihoitajat saivat kutsun kuusikymppisen liverpoolilaispariskunnan kotiin elokuussa 2017, he eivät osanneet aavistaa, että kohtaisivat pian yhden siihenastisen uransa järkyttävimmistä tapauksista. Jo koti itsessään oli järkytys; se oli niin siivoton, että hoitajat joutuivat pukeutumaan suojavarusteisiin ja kutsumaan avukseen palokunnan. Kaikkein suurin järkytys odotti kuitenkin olohuoneen nojatuolissa, jossa istui 61-vuotias Valerie Wallach. Hän oli henkihieverissä, ja vaikutti siltä, että hän oli ollut jo pitkään aivan aloillaan ja avuttomana. Valerien puoliso Richard oli toista mieltä, ja hän vakuuttikin, ettei ollut jättänyt vaimoaan heitteille. KAUPALLINEN YHTEISTYÖ: Nextory. Lunasta 45 päivän maksuton kokeilujakso ääni- ja e-kirjapalvelu Nextoryyn täältä: [tarjous päättynyt] Sähköposti: hiljaisiahuutoja@gmail.com Instagram: hiljaisiahuutoja Musiikki: https://soundcloud.com/santer1 (yhteys: santericorp@gmail.com) Lähdeluettelo: https://docs.google.com/document/d/1sH5a4qeLunQRniJws-wPsce58rcISG9w/edit?usp=share_link&ouid=116553631593863819337&rtpof=true&sd=true

Kerro, kerro kuvastin, ken on heistä se kaikkein essentiaalisin? Tässä jaksossa mietitään, että mikä se jälkiruoka olikaan espanjaksi, tanssitaan AwoniYAIN tahtiin ja mietitään oikeaa aikaa pelata wildcard. Sen lisäksi: Parhaimmat Gabriel korvaajat? City-puolustajat? Manu vs Arsu dilemma? Parhaimmat keskikentät (Maddison, Sterkka, Foden)? Vieläkö Haaland on permakapteeni? Tämä ja paljon enemmän tässä jaksossa. Timestämpit Skippaa alkulöpinät, Chelsea (12:20) Spurs (23:40) ManU (30:20) Arsu (44:30) Brighton-WHU (01:02:00) City (01:09:10) Aston Villa (01:05:30) Newcastle-Liverpool (01:17:50) Ensi viikko (01:23:25)

Erikoisjakso, jossa keskitytään puimaan rallia ja jonkin verran myös Formuloita. Mukana C Moren ralliselostaja Juho Kokko! Jakso on erityispitkä ja se saattaa sisältää rönsyilyä. 3:15 Rallin pohjustusta 15:00 Toyotan Rally2-projekti 21:30 Pelastaisiko Rally2+-luokka rallin mm-sarjan valmistajakadolta? 29:00 Onko sähköllä tulevaisuutta rallissa & yleisesti puhetta rallin tulevaisuudesta 68:30 Jyväskylän mm-rallin ennakointi 83:15 Kaikkein kovimmat kuskit erottuvat aina joukosta 96:20 Missä kisassa Rovanperä ratkaisee mestaruuden & Keski-Euroopan rallin hehkutus 101:00 Lisää keskustelua rallin mm-sarjan tulevaisuudesta 107:20 Kuluvan F1-kauden käsittelyä ja tulevaisuuden kuskispekulaatioita 132:30 Viimeiset Jyväskylän mm-rallin ennakoinnit

Huhtikuussa 1989 37-vuotias Patricia Meehan nousi autoonsa, ajoi yli 600 kilometriä yhden päivän aikana, aiheutti nokkakolarin päädyttyään vastaantulijoiden kaistalle ja poistui paikalta jalan. Kukaan ei tiennyt, mihin hän oli ollut matkalla tai mikä kolarin oli aiheuttanut. Kaikkein polttavin kysymys oli kuitenkin se, mihin Patty oli kadonnut. Näköhavaintoja raportoitiin niin Pattyn kotiosavaltiossa Montanassa kuin sen ympäristössäkin, ja havainnot vihjasivat, ettei Patty ollut oma itsensä, mikäli hän todella oli hengissä. Sähköposti: hiljaisiahuutoja@gmail.com Instagram: hiljaisiahuutoja Musiikki: https://soundcloud.com/santer1 (yhteys: santericorp@gmail.com) LÄHDELUETTELO: https://docs.google.com/document/d/1wWkXOIFNauTz0muSHiUl1A6yQiYah1Pg/edit?usp=sharing&ouid=116553631593863819337&rtpof=true&sd=true

Libanonin talouskriisi hakee vertaistaan. Muutamassa vuodessa iso osa kansasta on vajonnut köyhyysrajan alapuolelle. Kaikkein köyhimmät etsivät ruokaa roskiksista. Sähköä on hädin tuskin muutama tunti vuorokaudessa. Maailmanpolitiikan arkipäivää pohtii, kuinka romahtanut Libanon on ja mureneeko nyt myös uskontokuntien ylivalta. Ohjelman on toimittanut Sampo Vaarakallio. Äänitarkkailija on Mikko Kymäläinen.

1. ”Miellyttämisen tarve on käytösmalli, josta eroon pääseminen on mulle elämän mittainen prosessi. ”2.”Isä pamahtaa sieltä Helsinki-Vantaan lentokentälle, paljastuu että hän on näyttelijä, ja sydämeltään täysin taiteilija ja täysin erilainen kuin minä olin kuvitellut että elämässä pitää olla. ”3. ”Kaikkein haastavinta on se että sä joudut keksimään itsesi uudestaan, mutta sä joudut myöskin korjaamaan sun haavoja jokaisen tappion jälkeen.”Jakso on tuotettu yksinoikeudella PodMelle.

Jännityksen kiristyminen Ukrainassa on virittänyt jälleen Suomessa keskustelua Nato-jäsenyydestä. Nyt Ruben Stillerin ohjelmassa puhutaan myös Natosta. Mitä hyötyä ja haittoja puolustusliiton jäsenyydestä Suomelle olisi? Mistä me puhumme kun puhumme Nato-optiosta? Pitäisikö Nato-jäsenyyden haku ratkaista kansanäänestyksellä? Ruben Stillerin vieraina ovat West Officen toimitusjohtaja Risto E.J Penttilä ja professori Heikki Patomäki. OIKAISU: Ohjelman toisena vieraana on Helsingin yliopiston kansainvälisen politiikan professori Heikki Patomäki. Ohjelman alkupuolella käydään keskustelua median roolista suomalaisessa Nato-keskustelussa. Patomäki tuo esille Lapin Kansa -lehden osuuden keskustelussa seuraavasti: ”Lietsonta on onnistunut siis aika hyvin. Kaikkein paras esimerkki on Lapin Kansa, jossa päätoimittaja on pääkirjoituksissaan lietsonut suoranaista 30-luvun tyylistä ryssävihaa.” Patomäen kommentissa oli tältä osin virhe. Kyse ei ollut päätoimittajan kirjoittamasta pääkirjoituksesta vaan lehdessä julkaistusta kolumnista, jonka oli kirjoittanut lehden kolumnisti Petteri Holma.

Tällä viikolla puhutaan hieman meidän uudesta hienosta logosta, Derek Jeterista, Red Soxin korona-ahdingosta, nauretaan Ville hot takelle Blue Jaysista ja otetaan syyniin kauden henkilökohtaiset palkinnot ja jaetaan ehkä muutama omakin palkinto! Kaikkea kivaa siis taas luvassa, hyppää messiin! Musiikki: Le Gang- I was nothing Skandinavianz- Stockholm Twitter: @BaseballTerapia Instagram: @baseballterapia

Pajtim Statovcin Finlandia-palkittu romaani Bolla saa ensiesityksensä näyttämöllä Helsingin kaupunginteatterissa 2.9. Miten raaka ja runollinen teos siirtyy näyttämölle? ”Kaikkein kiinnostavinta Bollassa on mielestäni ihmisen ristiriitaisuuden kuvaus. Se, miten sama ihminen voi ahtaissa olosuhteissa olla hyvinkin julma, raaka ja väkivaltainen, mutta silti rakastava ja hellä”, Milja Sarkola on todennut. Bolla-romaanissa on paljon seksiä, ja myös näyttämöllä nähdään suorasukaisia seksikohtauksia. #Metoo-ilmiön myötä on havahduttu uudenlaiseen ajatteluun seksikohtausten harjoittelemisesta. Bollan harjoituksissa oli läsnä intiimikoordinaattori, mikä on suomalaisessa teatterissa aivan uutta. “Itse opin älyttömän paljon ohjaajana siitä, miten voisin jatkossa pärjätä paremmin intiimikohtauksia ohjatessa”, Sarkola sanoo. Tuula Viitaniemen kanssa keskustelemassa ohjaaja Milja Sarkola, näyttämösovituksen tehnyt dramaturgi Tuomas Timonen sekä päähenkilö Arsimia näyttelevä Samuli Niittymäki. Kuva: Ilkka Saastamoinen

Metsässä tajuaa olevansa keräilijä, ei luonteeltaan vaan luonnoltaan. Ihmeellisen ihmisen rinnalla kulkee paras ystävä, joka hamuaa marjat alaoksilta suoraan suuhun, sanoo Auli Viitala kolumnissaan.

Kuntavaalitentissä Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho. Tentaattoreina ovat Politiikkaradion toimittajat Tapio Pajunen ja Linda Pelkonen. Perussuomalaisilla on kuntavaaleissa ennätysmäärä ehdokkaita. Helsingin Sanomien selvityksen mukaan perussuomalaisten ehdokkaissa on yli kaksi kertaa enemmän rikossyytteiden saaneita, kuin muiden eduskuntapuolueiden ehdokkaissa. “Kaikkein vastenmielisintä ja ikävintä on, että nämä tulevat yllätyksenä jälkikäteen puolueelle ja äänestäjille, mutta siinä vaiheessa asialle on myöhäistä tehdä mitään”, Halla-aho kertoo. Puolue suorittaa tapauskohtaisen harkinnan, milloin rikos on este ehdokkuudelle. Kuitenkaan puolue ei systemaattisesti selvitä ehdokkaidensa rikostaustoja. “Yritämme teroittaa kaikille, että niitä taustoja ei kannata salata, koska ne tulevat kuitenkin esiin ennen vaaleja ja ne vahingoittavat henkilöään itseään, puoluetta ja muita listalla olevia ehdokkaita ja ovat myös este olla jatkossa perussuomalaisten ehdokkaana”, hän kertoo. Millainen kanta perussuomalaisilla on työntekijöiden oikeuksiin? “Parasta työväen intressien edistämistä ajamista on sellainen politiikka jolla edistetään yksityisen sektorin työpaikkojen syntymistä Suomeen. Ja toisaalta leikataan ihmisten asumis- liikkumis- ja elämiskustannuksia verotuksellisin keinoin”, Halla-aho sanoo. Hän ei kuitenkaan kerro, pitäisikö työntekijöiden irtisanomista helpottaa. Työehtosopimusten yleissitovuudesta Halla-aho toteaa, että perussuomalaiset eivät vastusta sitä. Entä minkälaista veropolitiikkaa ja ilmastopolitiikkaa perussuomalaiset ajavat? Esimerkkejä perussuomalaisten tekemästä kuntapolitiikasta voi nähdä esimerkiksi Seinäjoella ja Kihniössä. Tällä viikolla seinäjokiset nuoret halusivat vegaaniruokaa kouluihin, mutta perussuomalaiset estivät sen. Kihniössä perussuomalaiset tekivät aloitteen, jolla haluttiin irtautua koulutuskuntayhtymästä, vaikka sivistyslautakunnan lausunnon mukaan Kihniön ero heikentäisi oleellisesti vaikutusmahdollisuuksia koulutuksen tarjontaan ja koulupaikkojen sijaintiin. Perussuomalaiset ovat toistuvasti puhuneet, ja vaaliohjelmassakin mainitaan “sukupuolipolitiikkaan liittyvä ideologinen vouhotus”. Mitä tällä tarkoitetaan?

Miten korona on eriarvoistanut ihmisiä Suomessa? Haastateltavina Helsingin yliopiston professori Heikki Hiilamo ja Turun yliopiston sosiologian yliopistolehtori Hanna Ylöstalo. Hiilamo vertaa koronapandemiaa tsunamiin. "Tällainen hyökyaalto tulee meidän päälle, ja vauriot, joita se aiheuttaa tulee näkyviin vasta sen jälkeen kun hyökyaalto vetäytyy", hän pohtii. Voidaan kuitenkin jo arvioida, että korona jättää jälkeensä pitkäkestoisia vaikutuksia eriarvoisuuteen. Korona on terveys- ja talouskriisi, mutta myös sosiaalinen, tasa-arvon ja hoivan kriisi. Hoivatyö perheissä on lisääntynyt, ja Ylöstalon mukaan naiset kantavat tästä suuremman vastuun. Naisten työllisyys ja työtunnit ovat Yhdysvalloissa koronan seurauksena vähentyneet enemmän kuin miesten. Suomalaistutkimusten mukaan äidit ovat joutuneet tinkimään työhön liittyvistä tavoitteistaan ja omasta jaksamisestaan, Ylöstalo kertoo. Julkisessa keskustelussa keskiluokan positiiviset kokemukset ovat keskiössä, mutta Ylöstalon mukaan tutkimuksissa tulee aika vähän kriisin positiivisia puolia esille. "Kaikki eivät ole kärsineet koronasta, mutta mun mielestä on vähän vaarallista, jos käsitellään koronaa yksilöllisten kokemusten kautta. Nostetaan esille nuorten kokemuksia, jotka ovat mainiosti viihtyneet etäkoulussa. Iso kuva on, että oppimiserot ovat kasvaneet huomattavasti. Keskiluokkaisten kokemusten korostuminen uutisissa voi hämärtää sitä isoa kuvaa," Ylitalo toteaa. PISA-tutkimuksissa on paljastunut, että Suomessa kaikkien oppilaiden tulokset ovat laskeneet vuoden 2006 jälkeen, mutta matalimpaan sosioekonomiseen neljännekseen kuuluvilla oppilailla lasku on ollut nopeinta. Ylöstalon mukaan koronakriisi on entisestään vaikeuttanut oppimista. Kaikkein vaikein tilanne on lapsilla ja nuorilla, joilla oli jo ennen koronaa vaikeuksia, mutta myös monilla yliopisto-opiskelijoilla ongelmat ovat lisääntyneet. Millaista politiikkaa juuri nyt pitäisi harjoittaa? Hiilamon mukaan etenkin tuloerojen kohdalla verotus tulee keskeiseen asemaan. "Nyt kun tehdään päätöksiä koronavelan maksusta, on hyvin keskeistä, toteutetaanko se leikkauksilla sosiaaliturvaan vai painotetaanko enemmän veronkorotuksia. Tätä keskustelua käydään kaikissa maissa joissa koronavelkaa on käytetty negatiivisten vaikutusten lieventämiseen", Hiilamo kertoo. Ylöstalo korostaa, että eriarvoisuuden ongelmat eivät ratkea "tsemppihengellä", vaan tarvitaan rakenteellisia uudistuksia ja hyvinvointivaltion ylläpitämistä. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Kaikki hyvä on vielä edessäpäin.Kun sain mahdollisuuden tehdä nämä kaksi podcastia pääsiäisen aikaan olin superinnoissani. Minulla tuli mieleeni kymmeniä aiheita ja ajatuksia, joita haluaisin teille jakaa. Pääsiäinen ja Jeesuksen ylösnousemus -mikä voisi olla idearikkaampi aihe!Pikkuhiljaa aloitin ajatusteni kokoamista paperille. Ensin yhdelle, sitten toiselle. Vielä kolmannelle ja neljännellekin. Ajattelin, että äh, pitää katsoa huomenna uudestaan. Katsoin seuraavana päivänä uudestaan ja pian olin kuin sarjakuvista tuttu piirtäjä, joka istuu rutattujen paperitollojen keskellä.Koko pääsiäisen ja ylösnousemuksen aihe alkoi tuntua niin loppuunkäsitellyltä. Mitä uutta minä nyt vielä osaisin tästä sanoa? Se on täytetty. Niinhän se Jeesuskin sanoi ristillä. Se on täytetty ja sillä siisti, eikai tuohon ole mitään lisättävää... Elämme pääsiäisen jälkeistä tiistaita, kaikki on nyt tapahtunut. Päivän evankeliumitekstissä Jeesus ilmestyy ja esittelee itseään opetuslapsilleen seuraavasti; ” Katsokaa minun käsiäni ja jalkojani: minä tässä olen, ei kukaan muu. Koskettakaa minua, nähkää itse. Ei aaveella ole lihaa eikä luita, niin kuin te näette minussa olevan.” Jeesus siis ilmestyi vakuuttamaan, että oli ollut sanansa mittainen mies. Hän oli hommansa hoitanut, kuolema oli kuolemalla voitettu.Kysyin ystäviltäni apua. Mitä ihmettä voisin sanoa pääsiäisestä nyt, kun kaikki on ikään kuin valmista? Hyvä ystäväni sanoi ”Mulle pääsiäinen tarkoittaa lähinnä vapaapäivää, kevään alkua ja semmosta…että kaikki hyvä on vielä edessäpäin.”Lamppu syttyi päässäni. Niin, siinähän se, pääsiäisen ja ylösnousemuksen idea tiivistettynä.Mikä olisikaan parempi syy saada arkivapaa kuin itse vapauden juhliminen. Jeesushan tuli maailmaan, jossa uskonnolla oli vahva muotti. Niinkin vahva, etteivät kaikki pystyneet siihen muottiin itseään ujuttamaan. Piti olla puhdas, niin rituaalisesti kuin mieleltäänkin. Piti olla varaa uhrata temppelissä Jumalalle erilaisia eläimiä ja asioita. Sai syödä vain tietynlaista lihaa. Oli suotavaa, että eli tietynlaista elämää, naiset miesten vaimoina ja toisinpäin. Jos satuit olemaan orja, tai lapsi olit erityisen alisteisessa asemassa. Jos taas yksinäinen, sairas tai jotain syntiä tehnyt niin elit ehkä jo täysin yhteiskunnan ulkopuolella. Sääntöjä oli paljon. Rajat ja ääriviivat oli ulkoapäin tarkasti piirretty. Sitten tuli Jeesus, joka vapautti meidät ihmiset kaikista noista vaatimuksista, pyyhki tiukasti piirretyt viivat. Kuten Paavali kirjeessä Galatalalaisille tiivistää:”Te kaikki olette Jumalan lapsia, kun uskotte Kristukseen Jeesukseen. Kaikki te, jotka olette Kristukseen kastettuja, olette pukeneet Kristuksen yllenne. Yhdentekevää, oletko juutalainen vai kreikkalainen, orja vai vapaa, mies vai nainen, sillä Kristuksessa Jeesuksessa te kaikki olette yksi. Ja jos te kerran olette Kristuksen omia, te olette Abrahamin jälkeläisiä ja saatte periä sen, mikä hänelle oli luvattu.”Jeesuksen ristintien ja ristityön kautta me kaikki; sukupuolettomat, muunsukupuoliset, naiset, miehet ja kaikki muut, taustoistamme ja kansalaisuuksistamme riippumatta olemme lunastettuja, vapaita ja Jumalalle kelpaavia ihan omana itsenämme. Kevät, jonka ystävänikin liitti pääsiäisen vahvasti, on taas kasvun ja uusien alkujen aikaa. Maa sulaa ja työntää kaikenlaista uutta elämää kohti maailmaa ja useat eläimet heräilevät horroksestaan. Voi ikään kuin aloittaa puhtaalta pöydältä -niin kuin me ihmisetkin saimme aloittaa Jeesuksen voitettua kuoleman. Näin kristittynä minulla ei ole enää kysymystä, johon usko ei vastaisi. Kirjettä heprealaisille lainatakseni: Usko on sen todellisuutta, mitä toivotaan, sen näkemistä, mitä ei nähdä.  Jumala on luvannut pitää minusta huolta nyt ja sitten kun tulee kevät, jolloin en enää herääkään tähän maailmaan. Kaikkein sykähdyttävintä ystäväni sanoissa oli kuitenkin se, että kaikki hyvä on vielä edessäpäin.Tämä ei ollutkaan tässä, tämä on vielä kaikki kesken. Me olemme kesken. Se onkin pääsiäisessä kaikista ihmeellisintä. Jeesus on tehnyt koko pääsiäisen ajan sellaisia temppuja, että heikompia hirvittää ja antanut sellaisia lupauksia, että niistä on paha pistää paremmaksi. Tunnemme tämän päivän evankeliumitekstin lisäksi muitakin kertomuksia siitä, miten Jeesus vielä ilmestyy oppilailleen, vakuuttaen että on todellakin se kuka lupasi ja on tehnyt mitä lupasi. Todellakin ihminen ja todellakin Jumala. Todellakin kuollut ja todellakin ylösnoussut.Mutta kaikki hyvä on vielä edessäpäin. Äitini muistelee usein kuulemaansa siitä, että Jumala on salannut meiltä sen mitä kuoleman jälkeen tapahtuu, jotta me jaksaisimme elää täällä. Ja jos kuvittelet nyt elämäsi parhaan hetken. Sen kun olit onnellisempi kuin koskaan ennen, kun kaikki oli selvää ja se mikä ei ollut oli merkityksetöntä…ja kun sellaisella hetkellä kuulet nuo sanat ” Jumala on salannut meiltä sen mitä kuoleman jälkeen tapahtuu, jotta me jaksaisimme elää täällä” -silloin voit vain aavistaa sen kaiken hyvän mikä on vielä edessäpäin. Saat jatkaa rauhassa, keskeneräisenä.Vaikka Jeesus antoi meille vapauden elää Hänen seuraajinaan juuri omina itsenämme, vaikka Hän antoi meille ikuisen Kevään toivon ja viestin siitä, että kaikki hyvä on vielä edessä, jäi meillekin tehtävä. Laulaja ja lauluntekijä Yona sanoittaa kappaleessa Kesken seuraavasti:”Joku väritti mut tuhansin sävyin, piirtää unohti vaan ääriviivat, unohti vaan ääriviivat.”Elämässä on mielestäni kyse ääriviivojen piirtämisestä. Se on osa kasvuamme jatkuvassa keskeneräisyydessä. Jumala on värittänyt meidät tuhansin sävyin, mutta meidän on itse löydettävä ääriviivat ja piirrettävä ne. Se on osa sitä vapaata tahtoa, uutta liittoa, jonka Jumalalta saimme. Mielestäni ne ääriviivat piirretään iloista, suruista, rinnasta räjähtävästä rakkaudesta ja sisuskaluja polttavasta tuskasta. Niitä piirretään muihin peilaten. Yona jatkaa kappaleessaan sanoin:”Älä oo niin nopee antaa tuomioo, ei musta muuten mitään tuu. Perhosen toukka tai paraneva haava, mä oon kesken niinku puolikuu, kesken niinku puolikuu.”Elämämme on täällä ikuisesti kesken, koska meitä odottaa iankaikkinen elämä Jeesuksen ristintyön ansiosta. Samalla kun piirrämme omia ääriviivojamme peilaten niitä muihin, on hyvä muistaa mitä Jeesus meille opetti. Pidetään huolta omista ja kunnioitetaan myös muiden ääriviivoja. Annetaan jokaiselle mahdollisuus ja aika piirtää ne juuri sellaisiksi, kun on paras. Anteeksianto on pyyhekumimme ja paksu tussimme niitä piirtäessä. Armo antaa vapauden ja rohkeutta vetää ääriviivoja välistä villillä vauhdilla ja välillä hitaasti hipsuttaen. Ja jos jää kesken, niin ei sekään haittaa…Koska, kaikki hyvä on vielä edessäpäin.

Diagnoosin puute johtaa lievästi kehitysvammaisen elämän helposti traagiseen suuntaan, sanoo Aleksis Salusjärvi kolumnissaan.

Turun uusi piispa Mari Leppänen ja ev.lut. kirkon tila.  Miten koronarajoitukset ovat purreet Norjassa? Suurlähettiläs Mikael Antell, Oslo. Oppositiojohtaja Navalnyin tuomio ja EU. Keskustelemassa Hybridiuhkien osaamiskeskuksen johtaja Teija Tiilikainen ja johtaja Markku Kangaspuro, Aleksanteri-instituutti. Puhelu Moskovaan, jossa ilta ja yö olivat levottomia, kirjeenvaihtaja Erkka Mikkonen. Luontokato ja sen kustannukset. Juuri julkaistua kansainvälistä raporttia pidetään uraauurtavana. Haastateltavana projektinjohtaja Janne Peljo, Sitra. Kolumni. Aleksis Salusjärvi: Kaikkein heikoimmat jäävät veteen piirretyn viivan taakse. Uusinta. Turun uusi piispa Mari Leppänen ja kirkon tila.  Juontajana Pirjo Auvinen, toimittajina Atte Uusinoka, Hanna Juuti ja Jukka Vanninen. Tuottajana Tarja Oinonen.

Mitkä ovat työllistymisen pahimmat esteet Suomessa? Haastateltavana sosiaali- ja terveysministeriön asiantuntija Jere Päivinen ja valtiovarainministeriön johtava asiantuntija Olli Kärkkäinen. Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD teki sosiaali- ja terveysministeriön ja kelan tilauksesta Työttömyyden kasvot -tutkimuksen. Tutkimuksessa paljastui, että yleisimmät syyt, joiden takia työttömien on vaikea työllistyä Suomessa ovat terveysrajoitteet, tulokseton työnhaku ja muusta kuin työnteosta saatavat merkittävät tulot. Kaikkein vähiten työllistymiseen vaikuttaa tutkimuksen mukaan sosiaaliturvan kautta tuleva kannustinloukku. Mutta miksi juuri terveysongelmat ovat Suomessa niin suuri työllistymisen este verrattuna muihin OECD-maihin? Kärkkäinen toteaa, että ei oikein tiedetä mikä on syy- ja seuraussuhde työttömien terveystilanteessa. Entä voidaanko työllisyyttä nostaa rankaisemalla työttömiä? Mitä eväitä tutkimus antaa valmisteilla olevaan sosiaaliturvauudistukseen? Toimittajana on Linda Pelkonen.

Loppukesä 2020 oli erinomainen ajankohta Mars-luotaimien lähettämiseen, koska tänä vuonna Maa ja Mars ovat hyvin lähellä toisiaan. Kaikkein lähimmillään ne olivat nyt 7. lokakuuta, jolloin planeettojen välinen etäisyys oli 62 miljoonaa kilometriä. Kohti punaista planeettaa on matkalla kolme luotainta Yhdysvalloista, Kiinasta ja Yhdystyneistä arabiemiraateista. Millaisia nämä alukset ovat ja kuinka niiden matka on sujunut tähän mennessä? Ohjelmassa pääsevät ääneen Perseverance-kulkijan tieteellinen johtaja Kenneth Farley sekä kaksi kulkijaan tutkimuslaitteita tehnyttä henkilöä: Maria Hieta Ilmatieteen laitokselta sekä planetologi Pierre-Yves Meslin. Mukana ohjelmassa on materiaalia heinäkuussa lähetetystä Tiedeykkösestä. Toimittajana on Jari Mäkinen. (Kuva: Nasa)

Koronavirus on tuonut pinnalle eriarvoisuuden kipupisteitä Latinalaisessa Amerikassa. Pandemian keskellä puhdas ja turvallinen ympäristö ovat olleet vain harvojen ulottuvilla olevaa luksusta. Kaikkein hauraimmassa asemassa ovat kaupunkien ja maaseutujen vähäosaisimmat asukkaat.

Editointi ja musiikki: Mikael Mustonen Lukija: Jutta Saanila Hei! Olen Jutta Saanila, Minun näköinen mieli -hankkeen koordinaattori. Heikentynyt näkökyky tai sokeus aiheuttaa joskus kaikenlaista hämminkiä suhteessa näkeviin ihmisiin. Tämän podcastin koostin, kun olimme pohtineet aihetta ristiin rastiin erään porukan kanssa. Törmäilyä ja kaikenlaisia sattumuksia Useimmat kohtaamiset näkevien kanssa menevät ihan hyvin. Tähän on kerätty nyt ne kaikkein koomisimmat ja kiperimmät tilanteet, joita joillekin on tapahtunut. Niistä on kuitenkin jäänyt pysyvä jälki sisimpään, jonka käsitteleminen auttaa tulevia kohtaamisia onnistumaan paremmin. Kaikkein kipeimpiä kohtaamisia näkevien kanssa tulee liikenteessä. Loukkaantumisvaara on ilmeinen, kun pyörät suhahtelevat ohi. Vaara on moninkertainen, jos olet juuri näkövammautunut ja arastelet käyttää valkoista keppiä tai mitään muutakaan merkkiä, josta huomaisi, että liikut täysin korva- ja jalkatuntumalta. Joskus yksi jalka voi astua jonkun varpaille, jolloin turpiin saantikin on lähellä. Kaupungilla liikkuessa voi tulla vastaan auttamisintoinen ihminen, joka lähtee repimään vaatteista, lupaa kysymättä, johonkin suuntaan. Metrossa saman kaltaiset ihmiset voivat auttamishimossaan päättää puolestasi, että jäät samalla pysäkillä heidän kanssaan, jotta he saisivat auttaa sinua eteenpäin. Sosiaaliset tilanteet muuttuvat joskus hankaliksi, jos ei ole käsitystä keitä muita huoneessa oikein on. Jos he eivät pyynnöstä huolimatta suostu esittäytymään, voi tuntua todella tukalalta jäädä siihen tilanteeseen. Jos joistakin sosiaalisista tilanteista myös poistutaan sanomatta sanaakaan, voi jäädä aika ilkeä olo pitkäksi aikaa. Naapuri saattaa vasta kovassa kännissä ollessa uskoutua kovaan ääneen soimaamaan, että mikset koskaan häntä morjensta. Siinä sitten selittelet, ettet näe häntä. Mahtaako hän seuraavana päivänä muistaa, mitä olit kertonut? Joku kertoo puhelimessa ohjeita, miten saapua terveyskeskuksessa tiettyyn paikkaan. Kovasti saattaa tulla selitystä, että sieltä ja sieltä kautta tulet sitten. Onhan se paikka aina lopulta löytynyt. Monesti erilaisissa kirjoitustilanteissa kysytään, että mikset käytä kuule silmälaseja. Kerran katsastuskonttorissa jopa tarjottiin sellaisia laseja, joilla heidän mukaansa varmasti näkisi. Näkövammaista pidetään usein tyhmänä tai kehitysvammaisena ja ihmiset alkavat huutaa kovaa tai puhua hitaasti, jotta toinen käsittäisi mitä puhutaan. Saatetaan selittää saattajalle tai avustajalle asiat, kun sen voisi tehdä suoraan itse asianosaiselle. Mitä tarvitaan, että näkevät oppisivat suhtautumaan toisella tavalla? Jokainen näkeviin päivittäin törmäävä voi ainakin yrittää muistaa, että nämä monesti pelkäävät erilaisuutta ja sitä, että he joskus itse voisivat vammautua. Silloin he muuttuvat epävarmoiksi, pelkäävät, hämmentyvät ja tuntevat itsensä kenties tyhmiksi ja avuttomiksi. Näkövammaiset voivat olla heidän näkökulmastaan eräänlaisia mörköjä ja kummajaisia. Näkevää auttaisi paljon, jos hän saisi selvästi ja mutkattomasti kuulla, että toinen näkee huonosti tai ei ollenkaan. Lisäksi voisi olla hyvä aina sanoa suoraan, nasevasti ja ystävällisesti, jos tarvitsee apua tai myös sen, ettei tarvitse apua, niin näkevän ei tarvitse miettiä sitä kysymystä itse lainkaan. Voisi olla hyvä kertoa ainakin niille näkeville ystäville, joita usein tapaa niistä tilanteista, jotka liittyvät vaikka hiljaa poistumiseen ravintolapöydästä tai siihen, millä tavoin paikkojen löytämisohjeet voi muotoilla niin, että näkövammainen oikeasti löytää perille. Jos jotain taitoja tai älykkyyttä tunnutaan kyseenalaistavan, niin voisi silloin huumorilla tokaista jonkun ennalta harjoitellun fraasin, vaikkapa: Olen muuten täysissä sielun ja ruumiin voimissa, älykäs, viisas ja jopa filmaattinen!

Seinäjoen museoilla on tähän saakka ollut vain vähän romanien historiaan liittyvää aineistoa. Nyt tilannetta aiotaan korjata: Seinäjoen museo kerää tietoa myös romaneista osana Seinäjoen kaupunkihistoriaa. Hankkeesta ja sen tavoitteista kertoo Romano miritsin haastattelussa Seinäjoen museon tutkija Riikka Kaivola-Häyry. Tapaamme myös Seinäjoella jo yli 40 vuotta asuneen rouva Saga Koiviston. Toimittajana on Jaakko Laakso.

Koronapandemia on vaikuttanut romaniyhteisöön voimakkaasti. Monet romanitaustaiset muusikot ja viihdetaiteilijat kärvistelevät äkillisen työttömyyden kurimuksessa. Romaniyhdistykset ja niiden kattojärjestö Suomen Romanifoorumi ovat joutuneet siirtämään vuosikokouksiaan. Terveydenhuoltoalan ihmiset työskentelevät kuormittavissa olosuhteissa. Kaikkein heikoimmassa asemassa ovat päihdeongelmaiset ja asunnottomat. Romano miritsin jaksossa kuullaan näkökulmia romanikentän arkeen koronapandemian pysäyttämässä Suomessa. Armas Lindbergia, Miska Nymania, Marco Lundbergia ja Mertsi Ärlingiä haastattelee toimittaja Jaakko Laakso.

Neljännessä Muutoksen tiellä -podcastissa kuullaan Nuoren kirkon viestinnästä ja vaikuttamisesta vastaavan Katri Korolaisen haastattelu. Nuori kirkko oli ensimmäisten organisaatioiden joukossa reagoimassa koronaviruksen synnyttämään muutokseen ja he peruivat muun muassa kaikki fyysiset tapahtumansa jo hyvin varhaisessa vaiheessa. Jaksossa Katri kertoo millainen prosessi toimintojen sopeuttaminen verkkoon oli ja mitä ajatuksia fyysisten toimintojen peruminen synnytti. Kaikkein tärkeimpänä oli varmistaa lasten ja nuorten terveys ja miettiä mitä sen eteen voidaan tehdä. Nuoren kirkon kohderyhmänä ovat lasten ja nuorten lisäksi myös seurakunnat. Millaista apua ja tukea seurakunnat ovat kaivanneet poikkeusaikoina? Miten Nuori kirkko on tähän vastannut? Entä mikä seurakunnan reagointi koronaviruksen synnyttämään uuteen tilaisuuteen jäi erityisesti Katrin mieleen? Haastattelu on tehty 24.3.2020

Miksi koko ajan tekee mieli jotain? Oletko koskaan miettinyt sitä? Meissä ihmisissä on ihmeellinen vimma haluta jatkuvasti jotain. Teknologia ja älylaitteet ovat mahdollistaneet sen, että on helppo tilata ja shopata verkon kautta mielitekojen mukaisesti jatkuvasti. Lisäksi syömme enemmän kuin koskaan. Herkkuja, suklaata ja muuta ruokaa. Selailemme uusia matkoja maailmalle, ostamme helposti lentoliput viettämään viikonloppua jonnekin kauas, ettei olisi niin tylsää. Ruokimme aivojamme jatkuvasti uusilla herkuilla, annamme aivojen palkitsemisjärjestelmälle kaikkea nopeasti, tässä ja nyt. Tästä syntyy aivoille dopamiiniryöppy, joka haluaa vaan jatkuvasti lisää. Vieraana aivotutkija Jaakko Kopra. #aivot #hyvinvointi #aivotutkimus #terveysedellä #dopamiini #hyväelämä #liikunta #stressi #stressinhallinta #palkitsemisjärjestelmä See acast.com/privacy for privacy and opt-out information.

Merkittävimmät teknologian taistelut käydään nyt ihmisten mielistä, arvoista ja asenteista, jolloin on pakko kysyä mitä kannattaa ja saa digitalisoida, sanoo kyberturvallisuuden työelämäprofessori Jarno Limnéll kolumnissaan.

Tiedätkö missä sijaitsevat Coleslavia ja Tillimajoneesia? Entä milloin viimeksi olet käynyt Peuran Essolla? Keskustelu yltyy tässä jaksossa planetaarisiin sfääreihin, kun peruskööri saa seurakseen vakiovieraan Hyytisen Antin!Bistro kärran. Back to eskari ja nelinkontinkieli. Maersk-vitsi. Nepakasi. Kolme eri sähköpostiosoitetta. Jaska Balli ja Antti Gulli. Kaksinapainen vai kaksisankkoinen? Eksymä. Kaikkein fiksuimmat tähtitieteen professorit. Paljonko pitää tapahtua ennen kuin hallitus ryhtyy toimiin? Fifteen Kortman. Kuluttaa kulurakennetta. Selvitystyöryhmäspesiaali. M.O.H. No puhutaan päärynöistä sitten. Gato Negro. Kaksipiippuiset ajatukset. Päivittäistavara. Economics 101. Hyvää fiilistä ja pöhinää. Simo Taikuri K-kaupassa. Orangeleaks. Asiakassegmentti. Junglempi twisti. K-menu. Loistavaa businesta. Hiekkaa kaupan aulassa. No sitähän sä kysyit. Haisulit nurkalla. IP-kassat. Pohjustusvisa. Puhutaanko me Antti samaa kieltä? Heureux. Pullapees. Phenomenom. Rio Kola. Miksi ranskalainen menee jouluksi Kemiin? Hesen raneux. Coleslavia ja Tillimajoneesia. Peuran Esso. Nyppyset. Peugeot kasvaa. Vauvat suihkussa -juhlat. Nimiäismaakarit. Puhdasta tuli. Gender revival. Tadaa, poika tuli! Kontribuaatio. Rakkaat sidosryhmät. Vuoden paras albumi, Tero Pitkämäki! Samuli Putro. Lumivyöry ja en-peli. Matti Vanhanen ja Erkka Westerlund. Vastuunvälttely puhetilanteessa.Jakso on nauhoitettu 10.2.2020.Lähetä meille palautetta, kannustusta ja kenties asioita, joista sinä olet pihalla! Meidät löytää sosiaalisen median palveluista @ihanpihallapodcast sekä sähköpostilla ihanpihallapodcast@gmail.com.

Digitaalinen kauppa kaksinkertaistuu seuraavan neljän vuoden aikana. Vain puolet suomalaisista tuntee hyvin kuluttajansuojansa. Kaikkein huonointa on verkkokaupan pelisääntöjen tuntemus. Esimerkiksi puhelimitse tai verkossa tehtyjen ostosten peruuttamisoikeus on heikosti tiedossa. Kivijalkakaupassa ja verkkokaupassa on eri säännöt, ja aina ne eivät koske lainkaan EU:n ulkopuolisia verkkokauppoja. Lakiasiat eivät silti ole liian monimutkaisia ja pahimmat verkkoansat voi välttää. Verkko-ostosten teosta ja kaupan ehdoista ovat kertomassa johtava asiantuntija Janne Koivisto Kaupan liitosta ja pääsihteeri Juha Beurling-Pomoell Kuluttajaliitosta. Toimittaja on Juha Virtanen.

Rauli Virtanen on todistanut historian merkkitapahtumia, kulkenut terroristien jalanjäljillä ja kohdannut sellaisia suurmiehiä kuin Nelson Mandela tai Pelé. Kaikkein paras lähde Rauli Virtaselle on kuitenkin kansalainen kriisin keskellä. Podcast-sarjan on tuottanut ja toimittanut Olli Seuri. Äänisuunnittelija Eerik Purdon/Artlab Productions.

Värähtelytasosi nostamisen ei tarvitse olla niin työlästä kuin yleensä luullaan. Itse asiassa manifestoin mieluiten unelmiani todeksi rituaaleilla, joita tuskin edes huomaan. Rakastan itsestään tapahtuvaa ylösnousemusta! Tänään podcastissa puhumme siitä, miten aktivoida korkein potentiaali kristalleilla. Jos sinulla on omia kristalleja lähelläsi, voit pitää sellaista kädessäsi kuunnellessasi podcastia voimistaaksesi viestiä ja yhdistyäksesi kristallisi kanssa syvällisemmällä tasolla! Oletko valmis käyttämään enkelten ILMAISTA tukea ja kristallista polkua ylösnousemukseen? Esittelen runsaalle joukolle jumalallisia naisia, miten nostaa värähtelytasoaan ja ylösnousta Kristallisen Jumalattaren tasolle ILMAISESSA yhteisössäni Kristallinen Jumalatar - Anu Grace, ja olisi ihanaa, jos liittyisit mukaan!   Jos tykkäät tästä jaksosta ja se inspiroi sinua jollain tavalla, kuulisin mielelläni, mikä on isoin asia mitä siitä sait itsellesi. Arvostan kovasti, jos jätät arvostelun iTunesissa, tai suuntaat Facebook-ryhmäämme ja jaat ahaa-elämyksesi meille siellä.  Tässä jaksossa aiheina ovat... Miten pukeutua kristalleihin?! Viisauden sanoja kristallien käytöstä [1:35]   Kristallisaation voima soluissamme ja kuinka voimme edistää  tätä muutosta kristalleilla [6:21]  Kuinka päättää kristallin koko ja se, onko se kiillotettu vai käsittelemätön suoraan luonnosta, jotta voit luoda ainutlaatuisen suhteen jokaisen kristallisi kanssa [8:24] Kuinka minun rakkautta-ensisilmäyksellä-ametistini on palvellut minua ja tukenut minua energeettisessä ylösnousemuksessani [12:17] Miten sopeudut uusiin värähtelyihin, kun kristallien voimakas energia on uutta sinulle  [20:41] Kaikkein yleisin kristalli - joka on myös kaikkein puhtain ja voimakkain - joka jokaisella pitäisi olla kokoelmassaan [25:09] Toivon näkeväni sinut Kristallinen Jumalatar ryhmässä, jossa jaan ilmaisia pop-up -hoitosessioita, enkelirituaaleja ja opetusta Atlantiksesta. Pääset myös nauttimaan pääsystä pyhään naisten sisaruskuntaan, jonka jäsenet ovat jo omalla parantumisen polullaan ja haluavat kannustaa sinua ja juhlistaa saapumistasi mukaan. Liity yhteisöön tästä!   

Kaikkein pysäyttävimmissä teksteissä on kyse sen herättämistä kuvista ja tunteista eikä tarinasta, sanoo Pekka Juntti kolumnissaan.

Kuinka suomalaiset suhtautuvat hyönteisten syöntiin? Tuoreeseen kuluttajatutkimukseen osallistuneista 70 prosenttia sanoi kokeilevansa jossain vaiheessa hyönteisistä valmistettuja tuotteita. Kaikkein suotuisin asenne hyönteisten syöntiä kohtaan on kasvisruokailijoilla sekä sekaruokailijoilla. Tutkimuksesta kertoo kotitaloustieteen professori Anna-Liisa Elorinne.

Luminen talvi on loistoaikaa retkeilylle. Kaikkein kiivain talviretkeilyaika vielä edessä ja nyt tilaa riittää suosituimmillakin latureiteillä. Entäpä, jos tällä kerralla ei välttämättä suunniteltaisikaan retkeä kauas, vaan otettaisiin selvää mitä aikaisemmin vielä näkemätöntä ja kokematonta on lähipitäjissä. Ja kuten hyvin tiedetään, onnistuneen retken kruunaa retkieväs. Siksi siitäkin kannattaa puhua. Retkeily on laji, jossa kukaan ei voi olla täysinoppinut, vaikka tietäisi paljonkin. Kuuntelijoiden kysymyksiin vastasi eräopas Raija Hentman. Ohjelman toimittajina olivat Olli Ihamäki ja Juha Blomberg.

Millainen on vahva johtaja? Entä miksi elokuvista mainitaan yleensä vain sen ohjaaja? Päivystävät dosentit Antto Vihma ja Miika Tervonen vastaavat ihan mihin vain – jopa siihen, mikä valas on kaikkein ihmeellisin.

Kaj Kunnas elää hetkessä, jonka nimi on nyt.

Tänä aamuna oli taas melkoista. Onko sunnuntaina Tanssii Tähtien Kanssa -kisassa Pasi Jorman pöydällä? Minkälainen olisi Radio Novan Aamun oma gaala, ja minkälainen koira tulee Minnan perheeseen? Kaikkein dramaattisin tilanne kuultiin kuitenkin Perjantai-laulun kohdalla, kun artisti sivutti managerinsa täysin pöyristyttävällä tavalla.

Britannian ero EU:sta, brexit, herättää irlantilaisissa monia synkkiä muistoja ja pelkoja. -Kaikkein suurin pelkomme Irlannissa on palaaminen entiseen tilanteeseen, missä raja halkaisee Irlannin ja viha Britanniaa vastaan pääsee taas valloilleen, sanoo uuden Moniääninen Eurooppa-ohjelman vieras, irlantilainen kirjailija Hugo Hamilton. Hugo Hamilton (s.1953) kuuluu Irlannin nykykirjallisuuden merkittävimpiin prosaisteihin.Hän on syntynyt Dublinissa jyrkän patrioottisen irlantilaisen isän ja saksalaisen äidin poikana. Teoksissaan hän on tutkinut eurooppalaisen ja kansallisen identiteetin kysymyksiä. Hugo Hamilton näkee paljon yhtäläisyyksiä Suomen ja Irlannin välillä. - Sekä Irlannilla, että Suomella on kokemuksensa sortajasta. Molemmat ovat kokeneet omaan vapauteensa kohdistuvan uhkan. Suomalaisten ja irlantilaisten kokemukset sorrosta ja imperiumin alla elämisestä tekee meille erityisen luontevaksi olla yhdessä osana Euroopan integraatiota, korostaa Hugo Hamilton. Ohjelmasarjan tuottajana toimiii Jorma Mattila. Hän on myös toimittanut Dublinissa sarjan tämänkertaisen jakson. Kuvassa: Irlantilainen kirjailija Hugo Hamilton Kuva: Jorma Mattila

Suurin läpimurtoni uskomusten muuttamisessa ei ole ollut se, että uskaltaisin tehdä jotain, mistä olen haaveillut. Kaikkein suurinta on ryhtyä johonkin, mistä en alun perin uskaltanut edes haaveilla – ja kaiken lisäksi löytää sieltä kutsumuksensa. Tässä jaksossa kerron rajoittavien uskomusteni muodostumisesta ja niiden murtumisesta. Entä jos sinunkin suurin lahjasi on siellä, mille et ole antanut tilaa edes mielessäsi? JAKSOSSA MAINITTUA: Vuoden paras päivä – kirja- & joogakiertue 23.9.–14.10., kahdeksan kaupunkia, yhdeksän tapahtumaa – tule rohkeasti mukaan! http://www.katrisyvarinen.fi/tulevat-tapahtumat.html Neljä suosittua verkkokurssia nyt avoinna, aloita milloin haluat marraskuun loppuun asti: Written selfie – kaunein tarina Sinusta Linjassa itsesi kanssa Kohtaamisia sydämen kanssa Melko lempeä joogahaaste Lue lisää ja ilmoittaudu: http://www.katrisyvarinen.fi/

Julius ja Emilia käsittelevät seksuaali- ja väkivaltarikosten rangaistuksia ja ennaltaehkäisyä. Podcastin tähän mennessä helposti raskain aihe herättää paljon ajatuksia ja sanavalintojen kanssa täytyy olla varovainen. Toivomme tämän jakson herättävän keskustelua. Loppukevennyksenä käsitellään myös nuoren ylemmän keskiluokan elämystentavoittelua. Suosittelemme lukemaan Hesarin jutun, jossa käsitellään ennaltaehkäiseviä keinoja hyväksikäyttötapauksiin.  

Alkukesä on loistoaikaa retkeilylle. Kaikkein kiivain kesälomakausi hautovine helteineen on vielä edessä ja nyt tilaa riittää suosituimmillakin reiteillä. Entäpä, jos tällä kerralla ei välttämättä suunniteltaisikaan retkeä kauas, vaan otettaisiin selvää mitä aikaisemmin vielä näkemätöntä ja kokematonta on lähipitäjissä, joihin pääsee esimerkiksi polkupyörällä. Ja kuten hyvin tiedetään, ulkona maistuu retkieväs. Siksi siitäkin kannattaa puhua. Retkeily on laji, jossa kukaan ei voi olla täysinoppinut, vaikka tietäisi paljonkin. Luonto-Suomen retkeilyillassa sekä annetaan että saadaan hyviä vinkkejä. Retkeilyillassa kuuntelijoiden kysymyksiin on vastaamassa kokenut retkeilijä Matti Hirvonen sekä eräruokakirjailija Raija Hentman. Ohjelman toimittajina ovat Olli Ihamäki ja Markus Turunen.

Villasukan virkkaus vastaan miesflunssa potenssiin viisi - Kovenevatko viisinottelun haasteet?

Timo-Pekka Koskela vastaa puheluumme Kiinasta, muutaman tunnin päästä Pekingistä. Sinne hänet on vienyt työ – Timo-Pekka nimittäin valmentaa Kiinan lumilautailujoukkuetta. - Kyllä se unohtuu, että teen Kiinan eteen töitä. Lähtökohtaisesti valmennan urheilijoita, aikaisemmin Suomen joukkuetta valmentanut Timo-Pekka Koskela naurahtaa. Työ onkin tuottanut tulosta: isoissa kisoissa joukkue on pärjännyt upeasti. Moni asia on Kiinan huippu-urheilussa kuitenkin toisin kuin Suomessa – siitä, kuinka nuoret ovat esimerkiksi valikoituneet maajoukkueeseen ja miltä heidän tulevaisuutensa näyttää, Timo-Pekka kertoo jaksossamme seikkaperäisesti. Hänelle itselleen unelmatyö antaa paljon, mutta myös ottaa. Kaikkein rankinta on olla yli puolet vuodesta poissa lasten ja vaimon luota. Siksi hän ei näe tekevänsä reissutyötä enää kovinkaan pitkään. Mutta ennen varsinaiset tulevaisuudensuunnitelmien tarkentumista keskitytään kuitenkin kevään talviolympialaisiin. Nehän ovat jo ihan kohta!

Tällä kerralla Tuplaturinoissa iskettiin juttua peloista ja etenkin niiden vaikutuksesta sosiaalisen median tekemisiimme – ja tekemättä jättämisiin. Entä jos siellä mokaa? - Pelko on rakennettu meihin sisään: evoluutio on suosinut varovaisuutta - Kaikkein pahinta on olla huomion keskipisteenä - Todella ison mokan tekeminen vaatii yleensä poikkeuksellisen tilanteen - Jos siemailet, älä someta - Oikeanlainen reagointi negatiiviseen palautteeseen kääntää tilanteen voitoksesi - Huomiota ei ole helppo saada - Some kuuluu elinpiiriimme. Siellä täytyy pärjätä aivan kuten aikoinaan ihmisen oli pakko sopeutua elämään villieläinten ja muun luonnon seassa

Ruotsi-Suomen teloitustapahtumat olivat aikansa kyläjuhlia, joissa oli alkoholitarjoilu ja innokkaimmat kiipesivät puihin nähdäkseen paremmin ja pyörtyivät jännityksestä, kun pyövelin kirves heilahti. Teloitukset olivat 1600-, 1700- ja 1800-luvun alun tapa saada viesti perille lukutaidottomille rahvaille. Teloitetuksi saattoi joutua murhasta, taposta, törkeästä omaisuusrikoksesta, seksuaalirikoksesta, kaksinnaimisesta, kaksinkertaisesta huorista eli sellaisesta aviorikoksesta, jonka molemmat osapuolet olivat naimisissa tahoillaan, sukurutsasta ja eläimeen sekaantumisesta. Eläimiin sekaantuminen oli Ruotsi-Suomessa niin yleistä 1600 – 1700-luvuilla, että voimaan tuli paimenpoikakielto. Esivalta kielsi, että 14 - 15-vuotiaita poikia ei saanut pyytää paimeneen, koska heille tulee liian suuri kiusaus sekaantua eläimeen. Kuolemantuomion täytäntöönpano piti olla yhteydessä tehtyyn rikokseen, joten teloitustavatkin vaihtelivat. Käytössä oli mm. kovennettu rangaistus, jossa katkaistiin tuomitulta ensi käsi ja vasta sitten kaula. Kaikkein kovennetuin tuomio Ruotsi-Suomessa oli ruhjominen, jossa tuomittu sidottiin raajoista alustan päälle ja pyöveli murskasi luut yksi kerrallaan siten, että tuomittu pysyi hengissä mahdollisimman pitkään. Meikäläinen teloitusmeininki oli kuitenkin kohtuullista siihen nähden miten muualla meneteltiin. Ranskassa mm. revittiin ihmisiä valjakolla raajoista neljään osaan ja Hollannissa ihmisiä keitettiin. Kuolemantuomio oli kuitenkin Ruotsi-Suomessa säästeliäästi käytetty rangaistus ja ketään ei tuomittu kuolemaan, jos näyttö ei ollut 200 prosenttisen varma, kertoo historioitsija Teemu Keskisarja. Erehdysekspertti Raimo Tyykiluodon haastattelussa Keskisarja nostaa esiin myös n. 10 000 punaisen teloituksen, jota hän käsittelee tuoreimmassa kirjassaan Hulttio: Gustaf Mannerheimin painava nuoruus. Kuva: Kirveellä mestaus, puupiirros 1500-luvulta. Hannele Klemettilän teoksesta Keskiajan pyövelit

"En minä laita lapsiani kauneusjärjestykseen!" Konstan äiti totesi ystävättärelleen, ja jatkoi: "Sehän olisi julmaa! Mutta jos laittaisin, niin sanotaan niin, että tuo ei saisi edes tsempparia!" Hän loi ainoaan poikaansa merkitseviä katseita, aivan kuin ystävättärensä ei muuten ymmärtäisi kenestä on kyse. VPTV laittaa kauneimmat konsolit järjestykseen jo ennen uimapukukierrosta, eikä tälläkään kertaa tsemppareita jaeta. Äänitetty 30.6.2016. Äänessä Pasi, Julius, Konsta ja Markus.

"En minä laita lapsiani kauneusjärjestykseen!" Konstan äiti totesi ystävättärelleen, ja jatkoi: "Sehän olisi julmaa! Mutta jos laittaisin, niin sanotaan niin, että tuo ei saisi edes tsempparia!" Hän loi ainoaan poikaansa merkitseviä katseita, aivan kuin ystävättärensä ei muuten ymmärtäisi kenestä on kyse. VPTV laittaa kauneimmat konsolit järjestykseen jo ennen uimapukukierrosta, eikä tälläkään kertaa tsemppareita jaeta. Äänitetty 30.6.2016. Äänessä Pasi, Julius, Konsta ja Markus.

Tutkijan mukaan pisteet ovat katoamassa, niitä suorastaan vältellään. Ne mihinkään katoa, ovat vain vaihtaneet paikkaa. Näin juhannusviikolla ihmisen naamasta saattaa löytyä outoa skrupua eli pistemäistä ihottumaa. Kenties siihen ilmestyvät kaikki ne pisteet, jotka jäävät nykyisin vuoden mittaan käyttämättä. Kaikkein pienimmät asiat ovat lopulta kaikkein tärkeimpiä. Piste kuuluu niihin. Kotimainen kielentutkija on havainnut, että nykyisessä pikaviestittelyssä pistettä vältellään. Siitä on tullut tyly välimerkki. Mitä lyhyempi viesti Whatsapissa, sitä suurempi on pisteen henkinen merkitys prosentuaalisesti. Se naulaa ja naulitsee, ja kun ystävät ovat jo valmiiksi kortilla, sitä ei hennota enää laittaa. Piste lopettaa keskustelun. Koska sosiaaliset mediat ovat kohta meidän ainoa sosiaalinen olemisen tapamme, keskustelun ikuinen jatkuminen tuutissa on pyhä asia. Eihän piste oikeasti mihinkään häviä. Se on alkuainetta. Kun kaikki romahtaa ja murentuu jalkojesi juureen, voit vielä kahmaista kourallisen pistemäistä entisen elämän leivinjauhoa kämmeneesi. Itke vaan ja pyyhkäise sillä kädellä silmänurkkaasi ja jo kohta elämäsi tärkeät pisteet hulahtavat siitä nurkasta osaksi verenkiertoasi. Itse asiassa jos pisteitä ei enää uskalleta käyttää kielessämme, ne etsiytyvät aktiivisesti muualle. Itse olen huomannut, että saan usein kuunnella määrätietoista minulle osoitettua puhekieltä, joka on täynnä hyviä pisteitä. Puhekieli on sillä tavalla antoisaa, että tuon rakastetun välimerkin olemassaolo voidaan aina hienovaraisesti alleviivata. ”Sinähän viet nyt piojätteet. Piste.”, ”Sinusta ei ole laiturin rakentajaksi. Piste.” ja ”Sinä veitikka se et karkaa tänä perjantaina työpäivän jälkeen oluelle. Ja piste.” ovat jo niin tuttuja ja hyvällä tavalla odotettuja lauseita minulle, että osaisin jo kuvitella mielessäni ison pullean puolikovan pisteen päälauseen jälkeen, ilman onomatopoeettista alleviivaustakin. Kenties pitkässä parisuhteessa pisteiden käyttö jopa lisääntyy. Toinen on psykologisesti niin luutunut ja pehmeät paikat sitkostuneet sillä tavalla vanhaa silikonia ominaisuuksiltaan muistuttaviksi, että pistettä pitää viljellä ravakalla kädellä. Vähän kuin turkkilaisen suolaajan korostetulla aggressiivisuudella. Muuten ei mene kalloon. Piste jää aina talteen. Se on niin painava. Sitä kantaa mukana pitkään. Keski-ikäisenä vuoden ainoa ravintolailta nyypähtää aina mäkimonttumaisella kaarella - joka taas muistuttaa kuolevaisuudesta. Kun tulee pilkku, voit olla varma, että ihan kohta tulee piste. Se ammutaan vähäksi aikaa naulapyssyllä arkisen harkintasi sielulliseen lipastoon. Seuraavana päivänä tulee lisää pisteitä. Kotoa niitä ei tule, se on varmaa. Entisetkin on nyt nollattu, eturessu on valutettu. Alat pohtia kriittisiä pisteitä. Niin kuin mäkihypyssäkin on Kriittinen piste, joka kertoo mäen kokoluokan, niin myös elämässä tulee vastaan kriittisiä pisteitä jolloin pelottaa kuin tornissa ja kaikki elämän valinnat hamuavat tulla tarkastelluksi. Uhkarohkeat temput ovat jokainen eri kokoluokan murheita. Pitää oppia suhteuttamaan. Piste on ikuinen. Piste on ristiriitainen. Kotona ei tule pisteitä, sellaisia joita olisi kiva saada. Toisaalta puoliso täräyttää muutaman väkivaltaisen pisteen ohjaamaan eksynyttä, juuri kun luuli että sitä on sielultaan vapaa ja itsellinen. Ja mitä se tarkoittaa, että työnantajat ovat alkaneet pisteyttää meitä työntekijöitä? Saamme pisteitä, pitkässä ja vaikeassa rivissä, ja niistä muodostuu meidän palkkamme, arvomme. Ennen etsittiin töihin hyvvää miestä, ja semmosellehan maksoi mielellään palkkaakin. Nyt olemme muuttuneet pisteiksi. Mitähän seuraavaksi?...(Kolme pistettä) Maallikkosaarnaaja Maasola

Biologi haluaisi ihmisten lopettavan rikkaruohomyrkyn viihdekäytön. Muukin viihdekäyttö kannattaa välillä kyseenalaistaa, jos haluaa käväistä totuuden pihapiirissä ja kohdata elämänsä siirtolohkareet. On tämä hirveää. Kun tajuaa, että tämmöiseksi ihminen on muuttunut. Se hamuaa vain viihdettä, jolla turruttaa aistinsa. Alle jäävät kaikki tärkeät ajatukset, jotka estyvät jatkojalostumasta. Oikeat arvokeskustelut ja elämän kipupisteet lakaistaan rallin alle. Onneksi tulee apuun turkulainen biologi Irma Saloniemi. Hän vaatii, että viihdekäyttö tulee lopettaa saman tien. Irma puhuu rikkaruohomyrkky glyfosaatin viihdekäytöstä, mutta yhtä kaikki, hän herätti kroonisesti nokkuvan! Suomessa ei viihdekäytetä rikkaruohomyrkkyä pullosta naukkailemalla. Vaikka varmasti se sama kanjoninaamainen kesämies, se joka kulautteli testimielessä muutaman Mennen-pullonkin, saattoi maistaa Rounduppiakin. Ei, kun moni viihdekäyttää tutkijan mielestä rikkaruoholitkua laatoitusten putsaamiseen ja muuhun kitkentään ja näin äkkiä visuaalista nautintoa saadakseen saastuttaa maaperää pitkäksi aikaa. Viihdekäyttö on se juttu. Se on itsekästä puuhaa. Kun viihdekäyttää riittävän tanakasti, unohtaa kohta kaikki läheisensä ja turta olo saastuttaa aloitekyvyn. Isoisä ei viihtynyt missään. Kaikkein vähiten huonosti liiterissä, mistä oli jotain iloa muillekin. Kun ihminen katoaa, jää hyvä määrä klapeja. Juuri näin lomien alla huomaa, että aivot eivät toimi. Ne eivät kehitä mitään. Pussukka tuntuu tyhjältä, mutta käsi hamuaa silti, kuin Saksan päävalmentajalla. Luulen, että tähän rappeuttavaan standby-tilaani on omalta osaltaan syynä viihdekäyttöni. Huomaan viihdekäyttäväni television jalkapallo-otteluita. Eilen viimeksi kolme ottelua. Nettokäyttönä neljä ja puoli tuntia. En muista joukkueita, en kannata ketään ja pelistä en tajua taktisesti juurikaan, mutta siinä huomasin viipyväni. Nauttien pallon pyörityksestä ja vihreästä estetiikasta. Niiden noin viiden tunnin aikana olisin voinut siivota tai tehdä perheelle terveellistä ruokaa, tai keskustella parisuhteen pelisäännöistä, mutta kun ei. Oma viihtyminen ja viihdyttäminen nielaisi taas järeän palan elämästäni. Tiedän kyllä miten ihmiset käyttävät kuuriluontoisesti television huutokauppakeisaria. Keisari on niin viihdyttävä. Hän on tällä hetkellä Suomen suosituin. Jos Suomi muuttuisi vielä karvan verran amerikkalaisemmaksi, voisimme alkaa haaveilla Palsanmäestä presidenttiä. Ylimääräinen aika ja raha sen tekevät. Viihteen hamuamisen. Vaatteet olivat karvan korvike. Nyt viihdekäytämme kertakäyttövaatteita maanisesti. Ruokamme oli pitkään samannäköistä kuin nykyisin koirille tarjottava. Pupeloa ja soossia, sattumilla. Hyvänmakuista toki, mutta sitä syötiin nälkään. Nyt annokset viihdyttävät kaikkia aistejamme ja hupi- ja lohtusyöminen vaihtelevat päivän mittaan. Aikuisillakin on napit korvissa. Itseään pitää viihdyttää viihdemusiikilla koko ajan. Pysäyttävä pultsari tai feissari ei viihdyttäisi samalla varmuudella, se ruinaisi vain jotain. Esimerkkejä viihdekäytöstämme on loputtomasti. Edes kirkko ja sauna eivät säästy. Ei kirkkoon ole perinteisesti menty viihtymään, vaan tuntemaan oma pienuutensa. Nyt on konsertit, metallimessut ja kohta kaikki mikä saattaisi viihdyttää. Onneksi Suomessa on yli kolme miljoonaa saunaa. Jos niistä vaikka puolet valjastetaan jonkun englanninkielisen yhdistyksen toimesta elämykselliseen viihdekäyttöön, niin puolet jää vielä hyvälle käytölle. Stanley Cup –voittaja Olli Määttä lupasi saunottaa pokaalia Suomessa huolellisesti. Vaikka saman kylän poikia ollaankin, meidän mökkisaunan lauteille on valitettavasti pokaalikielto. Ainakaan koko muu pingviinijoukkue ei lauteille könyä. Viihdekäytöstä emme pääse enää eroon, mutta jotain voisi yrittää. Huomaan kyllä, että pelkkä pakkomielteinen viihtyminen peittää muita ihmisyyteen kuuluvia vinkeitä, kuten merkityksien, ymmärryksien ja syvyyden tuntemuksia. Kesällä on onneksi aikaa synkistellä, piehtaroita omassa liemessään ja vaikka pyöräytellä itseään mättäältä mättäälle! Maallikkosaarnaaja Maasola

Ennen työpäivän alkua kannattaa luukuttaa pukuhuoneessa täysillä ysärihittejä. Mitä muita kannustavia asioita voisi siirtää jääkiekosta muualle työelämään? Kaikki strategiat on testattu ja huonoksi havaittu. Kaikki yrittävät olla työpaikalla mahdollisimman tehokkaita - ei minkään takia. Työilmapiiri kiristyy ennen lomia ja lomien jälkeen. Siksi on tartuttava korteen viimeiseen, jääkiekkomailan malliseen. Ihminen on onnellisimmillaan laittaessaan erkkaa lapaan. Hän tietää pääsevänsä kirmailemaan, kuin lapsi. Ja kun yhteinen päämääräkin on kirkas kuin pöytäviina, mikään ei voi tulla onnen tielle. Ajattelevat ihmiset yksi toisensa perään ovat nostaneet kiekkoleijonamme esimerkiksi siitä, miten työelämä voisi toimia. Kun seurasi lätkäjätkien, noiden seesteisten miljonäärien, arkista aherrusta, työpaikalla toimimista, hääräilyä, pari viikkoa, ei voinut kuin ihailla. Noinkin voivat työt sujua. Lyhyitä palavereita tarpeen mukaan. Sitten tekemään. Vastuuta annetaan niin paljon, että se on pakko kantaa, ja ylpeydellä. Sauna on lämmin periaatteessa koko ajan. Kävi työpäivän aikana miten tahansa, viimeistään siellä asiat muljahtavat oikeisiin mittasuhteisiinsa. Jopa valtakunnansovittelija parkaisi, kuin linjatuomari, että leijonista pitää ottaa mallia työpaikoille! Kaikkein parhaiten asiat kiteytti Koivu joka sanoi, että ”joukkueessa on tärkeintä, että kaikki siinä työskentelevät ihmiset kokevat olevansa hyväksyttyjä sellaisina kuin ovat”. Jääkiekko on viisaiden ihmisten yksinkertainen peli. Hyvä itsetunto lähtee siitä kun persoonaa arvostetaan. Erilaisuus on se suurin rikkaus. Silloin kun jokaisen persoonallinen osaaminen tunnustetaan ja päästetään esiin, tapahtuu suuria. Tai ainakin se on mahdollista. Miettikääpä yleistä suomalaista työkulttuuria. Älkää pitkään. Tasapäistäminen ja kelloon tuijottaminen on tärkeämpää kuin mikään muu. Hengissä säilytään, mutta henki ei kulje. Tarvitaan aikalisä. Vain pieni hetki, jolloin vyöryttää ajatusta boksin ulkopuolelle. Melkein joka työpaikalta löytyy Leksa Komarov. Kaveri joka näyttää siltä, että rakastaa punaista malboroa ja huoletonta elämää. Mutta hän on sisimmältään uskomattoman sitkeä. Hän jaksaa tehdä kaikki likaiset työ valittamatta. Vaikka juuri muurattu takka murentuisi, hän aloittaa kylmästi uuden latomisen lippalakki takaraivolla fysiikan lakeja uhmaten. Häntä ei saa ehkä riviin tai kehityskeskusteluun, mutta hän tekee aina enemmän kuin pyydetään. Minne se taas livahti? Työpaikkamme Antti Pihlström. Hitusen ADHD-tapaus, mutta päämäärä hänelläkin aina kirkkaana. Keitti jo pannun kahvia ja ehti juodakin sen. Järjesteli lehdet ja pyyhki kaikki työpöydät. Heitti siivoojalle ylävitosen ja pomolleen alavitosen. Hänen seuraamisensa on aina jännittävää ja jättää teksti-tv:n varjoonsa. Tiedän, että jos täällä sattuisi tulipalo, hän olisi sammuttanut sen nopeammin kuin kukaan olisi edes huomannut katkua nenässään. Jokaiselle työpaikalle tarvitaan lakisääteisesti yksi Mikko Koivu, tai vastaava. Mies joka tietää alan kaikki metkut ja onnistuu kaikessa. Silti hän on vaatimaton ja auttavainen. Hän kertoo mitä seuraavana kannattaa tehdä. Vahvuutta on monenlaista, ja juuri Koivusta löytyy kaikki sortimentit. Kun minulla on juuri tänään siviilielämän ongelmia ja itkuun purskahtaminen sekuntien päässä, hänen viileä katseensa kulmien alta rauhoittaa. Jos käy niin harvinaisesti, että romahdan kolmeksi vartiksi henkisesti ja vapisen kuin haavanlehti Eino-myrskyssä, voin heittäytyä hänen syliinsä - ja asiat järjestyvät. Jääkiekosta voisimme napata myös huoltajat. He eivät pelaa ja ovat siksi korvaamattomia. He mahdollistavat onnistumisen, ovat juttukavereina erityisesti henkistä puolta hierovia hahmoja. Jääkiekko on meille tärkeää. Elämä on tärkeämpää. Siksi kannattaa oppia. Emme saa unohtaa, että monenlaisuus on voimaa. Kun muodot eivät ole symmetrisiä, jää happirakoja. Henki pääsee taas kulkemaan. Maallikkosaarnaaja Maasola

Professori Juho Saari puhuu köyhyydestä, moraalipaniikista ja empatiakuilusta Olga Ketosen kanssa. Suomessa on tilastojen mukaan noin 650 000 köyhää. Hyvinvointisosiologian professori Juho Saari Itä-Suomen yliopistosta on tutkinut heistä katveessa olevaa alaryhmää - heitä, jotka ovat pitkäaikaisesti ja pysyvästi heikossa asemassa olevia. Pitkäaikaistyötön "Aikku" kertoo olevansa varaton ja köyhä ja sinnittelevänsä minimitoimeentulolla. - Vaikeinta ei ole sinnittely sinänsä vaan se, että tilanne vie kaikki ajatukset ja energian. Se, ettei se lopu koskaan. Juho Saari nyökkäilee Aikun kokemuksille, sillä ne ovat hänelle tuttuja. - Suomi on erittäin hyvä maa 90:lle prosentille kansalaisista. - Suomi ei ole kovin hyvin maa niille, jotka elävät sosiaaliturvalla pitkän aikaa. Etuuden taso ei sinänsä ole huono, mutta joukossa on ylivelkaantuneita pienituloisia ihmisiä, ja velkaa ei oteta huomioon toimeentulotuessa. - Ja toinen on se, että Suomessa asumiskustannukset ovat hyvin korkeat. Jos asut yksin ja sinulla on epätyypillinen työsuhde tai ei työsuhdetta ollenkaan, niin tilanne on suurissa kaupungeissa koko lailla mahdoton. Tämä siksi, ettei sosiaalituissa oteta huomioon tietyn rajan yli menevää vuokraa. Saaren arvion mukaan köyhyys, jatkuva puute ei aja suomalaisia barrikadeille vaan yksinäisyyteen ja häpeään. - Kaikkein heikoimmassa asemassa olevat ihmiset eivät osoita mieltään vaan he seisovat leipäjonossa. Leipäjonoissa jonottaa joka kuukausi 20 000 ihmistä. Juho Saari ei usko perustulonkaan välttämättä ratkaisevan tätä tilannetta. Hänestä tärkeintä olisi laskea asumisen hintaa Haastattelu kuultiin Ihan pihalla -lähetyksessä 21.1.2016.

Loppukesä on loistoaikaa retkeilylle. Kaikkein kiivain kesälomakausi hautovine helteineen alkaa olla jo takana ja tilaa riittää suosituimmillakin reiteillä. Edessä ovat syksyn kuulakkaat ja raikkaat ilmat sekä aamuinen kirpeys, joka antaa askeleelle ripeyttä. Entäpä, jos tällä kerralla ei välttämättä suunniteltaisikaan retkeä kauas, vaan otettaisiin selvää mitä aikaisemmin vielä näkemätöntä ja kokematonta on lähipitäjissä, joihin pääsee esimerkiksi polkupyörällä. Retkeily on laji, jossa kukaan ei voi olla täysinoppinut, vaikka tietäisi paljonkin. Luonto-Suomen retkeilyillassa sekä annetaan että saadaan hyviä vinkkejä. Elokuisessa retkeilyillassa kuuntelijoiden kysymyksiin vastaamassa kokenut retkeilijä Matti Hirvonen sekä kouluttaja, eräruokakirjailija Raija Hentman. Ohjelman toimittajina ovat Olli Ihamäki ja Juha Blomberg.

Kaikkein syvimmät ja kauneimmat joulumuistot liittyvät lapsuuteen, vaikka köyhäänkin. Romano miritsissä jouluisista muistoista kertovat muusikko Pertti Palm, sosiaalineuvos Väinö Lindberg ja Brysselissä Euroopan komissiossa asaintuntijana työskentelevä Miranda Vuolasranta