Podcasts about joukko

Nyt otetaan puhetaidoista mittaa! Joukko pääkaupunkiseudun ehdokkaita kohtasi HS:n perinteikkäässä retoriikkatentissä.Voittajaksi selviytyi puhe, jota tuomaristo kehui ”hienosta voimasanojen käytöstä”. Mutta kuka sen piti?Tentattavana olivat Gashaw Bibani (vas), Dan Cederlöf (r), Karin Cederlöf (r), Saara Hyrkkö (vihr), Iina Ilmarinen (liik), Arja Juvonen (ps), Jouko Jääskeläinen (kd), Natalia Kallio (vas), Ulla Kaukola (sd), Sini Korpinen (kok), Roosa Grönberg (kesk), Lauri Muranen (sd), Mika Raatikainen (ps), Petri Roininen (kesk), Tere Sammallahti (kok) ja Akseli Tiitta (vihr).Tentin tuomareina toimivat HS:n entinen politiikan toimittaja Teemu Luukka sekä kolumnisti-kirjailija Tuija Siltamäki. Sen juonsivat HS:n toimittajat Milla Palkoaho ja Emil Elo.Tentti järjestettiin Aalto-yliopistolla torstaina 3. huhtikuuta.

Lokakuun alussa maailman huomio kiinnittyi jälleen Lähi-itään Hamasin hyökättyä raa'asti israelilaisiin sotilas- ja siviilikohteisiin. Vastareaktiona Israel iski pian voimalla Gazan kaistalle. Syytökset sotarikoksista ja jopa kansanmurhasta seurasivat nopeasti tuhojen Gazan alueella noustessa moninkertaisiksi Hamasin iskuihin verrattuna. Joukko läntisiä maita, Suomi niiden joukossa, äänesti tyhjää, kun päätöslauselma tulitauosta tuotiin YK:ssa pöydälle lokakuun lopulla. Syyksi todettiin, ettei päätöslauselmassa erikseen tuomittu Hamasin toimia. Länsimaiden reaktioita on kuvattu kaksinaismoralistisiksi ja kritisoitu monilta tahoilta. Passiivisuus ja heikko tuki Palestiinan siviiliväestöä kohtaan on herättänyt voimakasta kritiikkiä myös länsimaiden kansalaisyhteiskunnassa. Miten asetelma näyttäytyy globaalin etelän näkökulmasta? Entä kuinka Israelin ja Palestiinan tilanne vauhdittaa käynnissä olevaa maailmanjärjestyksen murrosta? Vieraina jaksossa Helsingin yliopiston maailmanpolitiikan professori Teivo Teivainen sekä Suomen ylioppilaskuntien liiton kansainvälisten asioiden ja EU-edunvalvonnan asiantuntija Yuri Birjulin. Juontajina Annastina Haapasaari ja Olli Puumalainen.

Joukko ammattiliittoja aloitti tiistaina lakkoilun vastalauseena hallituksen työmarkkinatoimille. Keskiviikkona taas on määrä alkaa valmistelu mallista, jolla suomalaisten palkat seuraavaksi sovitaan. Hallituksen kaavailemaa mallia on moitittu naisvaltaisten alojen betonoimiseksi palkkakuoppaan. Kenen kanta voittaa? Haluaako kokoomus tehdä mahdottomaksi mies- ja naisvaltaisten alojen palkkaerojen purkamisen? Millaiseen vastaantuloon lakkoileva ay-liike olisi tyytyväinen? Aiheesta keskustelevat eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan puheenjohtaja Saara-Sofia Sirén (kok.), valiokunnan varapuheenjohtaja Lauri Lyly (sd.) ja vastikään eläkkeelle jäänyt ”työmies” Matti Putkonen, joka sorvasi työmarkkinauudistuksia hallitusneuvotteluissa perussuomalaisten edustajana. Toimittajana on Antti Pilke.

Seurassasi on Juha Vihriälä.Kiittäkää Herraa! Hän on hyvä, iäti kestää hänen armonsa. Näin sanokoot ne, jotka Herra on pelastanut, jotka hän on tuonut ahdingosta vapauteen, koonnut vieraista maista, idästä ja lännestä, pohjoisesta ja meren suunnalta. (Ps.107:1-3)Herra pitää pilkkanaan ruhtinaita ja panee mahtimiehet harhailemaan aavikolla, mutta köyhät hän nostaa kurjuudesta ja tekee heidän sukunsa suureksi, lukuisaksi kuin lammaslauma. Oikeamieliset iloitsevat, kun sen näkevät, mutta jumalattomien suu sulkeutuu. Joka on viisas, muistaa tämän ja miettii Herran hyviä tekoja. (Ps.107:40-43) 

Lääkäriksi Tampereella opiskeleva Veera on jälleen yksi kaupunkilaisnainein, joka on kiinnostunut metsästyksestä. Joukko on kasvava ja sen ajatuksia kannattaa aina kuunnella. --- Send in a voice message: https://anchor.fm/metsasta/message

Koronatartunnat lisääntyvät nopeasti. Joukko tutkijoita vaatii hallitukselta voimakkaampia koronatoimia. Korkeakouluihin tulee uusia aloituspaikkoja. Folkhälsan järjestää ruotsin opetusta venäjänkielisille maahanmuuttajille. Sää jatkuu kylmänä.

Fotoniikka on kiinni arjessamme kuin hirvikärpänen tuulipuvussa: sen sovelluksia ovat ledvalot ja mobiilivermeiden näytöt, fotoniikkaa löytyy autoista, lääketeollisuudesta, VR:stä, AR:stä yms. yms. - ja kuinka ollakaan yksi alan tärkeimmistä keskittymistä löytyy Joensuusta. Bronxcastissa Impact Manager Juha Purmonen (on Juhalla tukku muitakin titteleitä, mutta tämä on magein!) kertoo, miksi juuri Joensuu, miten fotoniikka on hieno esimerkki voimain yhdistämisestä pienellä paikkakunnalla, miten tutkimus ja business tukevat toisiaan (ja miksi tutkijoita jopa kannustetaan pois kammioistaan perustamaan firmoja), miksi maltti on valttia niin tutkimuksessa kuin yrittäjyydessä, mitä tuleman pitää seuraavaksi ja paljon muuta! Siis Ray-Banit nenälle ja korvat hörölle!

Ihmislajin kehittyminen esitetään monissa kuvissa prosessina, jossa kumaraisesta apinaihmisestä päästään vaihe vaiheelta pystyssä kulkevaan nykyihmiseen. Todellisuudessa evoluutio ei ollut näin suoraviivaista. Ihminen alkoi kehittyä 6-8 miljoonaa vuotta sitten. Ajan myötä syntyi laaja joukko erilaisia apinaihmisiä ja alkeellisia ihmislajeja, jotka myös osin risteytyivät keskenään. Tiettyjen alkukantaisten ihmislajien pohjalta kehittyi arviolta 800 000 vuotta sitten heidelberginihminen, josta Homo sapiens -laji muodostui Afrikassa noin 300 000 vuotta sitten. Myös nykyihminen risteytyi vielä tämän jälkeen maailmalle levittyään tiettävästi ainakin neandertalinihmisen ja denisovanihmisen kanssa. Tiedeykkösessä käymme läpi ihmisen evoluutiota ja siihen liittyviä uusia löydöksiä, kaivauksia ja dna-tutkimuksia oikeuslääketieteen professori Antti Sajantilan ja Museoviraston yli-intendentin, arkeologi Petri Halisen kanssa. Miksi ihmislajeja löytyy jatkuvasti lisää? Mitä ihmisen evoluutiosta tiedetään ja mitä ei? Ja miksi kaikki muut ihmissuvun lajit kuolivat sukupuuttoon ja vain Homo sapiens jäi henkiin? Kuulemme myös arkeologian ja dna-tutkimuksen menetelmistä — miksi arkeologin paras kaveri on varjo ja mistä muinaista dna:ta etsitään. Ohjelman loppupuolella käymme vielä läpi, mistä ihmiset aikoinaan saapuivat Suomeen. Toimittaja on Mari Heikkilä.

Moni meistä on saattanut ihmetellä, kuinka kala- ja lintuparvet liikkuvat tai muurahaisjoukko toimii yhteistoiminnassa. ”Samat periaatteet on havaittavissa jalkapallopelissä”, sanoo Palloliiton tutkimus- ja kehityspäällikkö Ville-Pekka Inkilä. Jalkapallojoukkueen pelaajat pyrkivät pitämään tietyn etäisyyden toisiinsa, ja heillä on selkeä yhteinen tavoite. Joukkueessa kaikilla pelaajilla on oma tehtävä ja paikka, ja jotta kollektiiviselle älylle ominaista yhteistoimintaa voidaan tarkastella, tarvitaan sijaintidataa. Kaksi- tai kolmiulotteista sijaintidataa saadaan joko pelaajien tossujen ja pallon liikesensoreista tai videokameroista. Näin saadaan valtava määrä pisteitä 22 pelaajalle ja pallolle, jopa reilu 3 miljoona pistettä yhdestä pelistä. Kollektiivinen äly on luonnontieteellinen ilmiö, ja parhaimmallaan se johtaa superorganismiin – pelaajien yhteistoiminta synnyttää enemmän ja parempaa kuin yksittäisen pelaajan panos. Miten joukkoäly on nähtävissä jalkapallopelissä ja miten sitä hyödynnetään valmennuksessa? Tiedeykkösessä pohditaan myös, mitä on lahjakkuus jalkapallossa. Mitä on puolestaan fiksu jalkapallo? Entä miten Suomi onnistui raivaamaan tiensä EM-kisoihin? Inkilän ohella asiasta kertoo näkemyksensä entinen jalkapalloilija, kasvatustieteen emeritusprofessori Kari Uusikylä. Toimittaja on Teija Peltoniemi.

Eikö hyvinvointivaltiossa pitäisi maksaa palkkaa, jolla ihminen tulee toimeen, kysyy vapaa toimittaja ja tietokirjailija Asta Leppä kolumnissaan.

Somesta ja Netflixistä löytyy laaja kirjo nuorten ääniä, ja myös journalismilta odotetaan yhä enemmän samaistumispintaa ja diversiteettiä. Jutuissa korostuvat helposti ääripäät: nuoret nähdään joko huolenaiheina tai inspiroivina maailmanparantajina. Tunnistaako Z-sukupolvi itseään jutuista? Millaisia nuoria perintiseen mediaan kaivataan lisää? Keskustelemassa aiheesta Demin AD Eeva Värtö ja Yasmin Najjar, joka haluaa edistää diversiteettiä elokuvantekijänä. Jakso on kolmas osa #nuoretmyös-hankkeeseen syventyvää sarjaa, jonka juontaa Demin päätoimittaja Päivi Lehtomurto. Zetapodi on A-lehtien podcast sukupolvesta Z. Kuuntele Zetapodi, niin tiedät, miten maailma muuttuu nuorten mukana.

Joukko luonnosta kiinnostuneita retkeläisiä kokoontui Suomen luonnon päivänä nuotiolle Sipoonkorven metsään nuotiolle. Minna Pyykkö kävi kuuntelemassa heidän tarinoitaan hämärtyvässä illassa. Ohjelma oli uusinta vuodelta 2019. Kuva: Minna Pyykkö / Yle

Joukko suomalaisia firmoja käyttää härskisti hyväkseen silpputyöntekijöiden ja työttömien ahdinkoa. Miten tämä on mahdollista, kysyy Asta Leppä kolumnissaan.

Soten notifioiti on synnyttänyt suuren poliittisen sopan. Kyse on on siitä, onko sote-uudistukseen kirjoitettu EU-oikeuden kieltämää valtiotukea? Sipilän hallitus tulkitsee, ettei ole: siksi kevytnotifikaatio riittää. Joukko oikeusoppineita sen sijaan huomauttaa, että tulkinta on väärä. Notifioida vai eikö notifioida – kas siinä pulma? Mikä on päivän politiikan sana? Käsittelyssä on myös Perussuomalaisten ja Sinisen tuleveisuuden eduskuntavaaliohjelmat? Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja toimittaja Tapio Pajunen puivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia.

Joukko oppilaita Grankulla gymnasiumista päätti muistuttaa päättäjiä siitä, että ilmastomuutos uhkaa heidän tulevaisuuttaan. Viime viikolla sadat nuoret kokoontuivat eduskuntatalon eteen tuomassa viestiä päättäjille. Me haastattelimme Catarinaa ja Joannaa jotka ovat olleet kampanjassa mukana. Seksuaalirikollisuus puhututtaa eduskunnassa - mutta puhututtaako se väärällä tavalla? Och vad skall man komma ihåg när man går på försvarskurs?

Tukikonsertti järjestetään torstaina 8. helmikuuta. Lisää >> http://ift.tt/2FuXUkJ

Merkittävä osa suurten kaupunkien sisäisen ja seutuliikenteen bussilinjoista ei kulje lainkaan perjantaina. Monilla paikkakunnilla joukkoliikenne p .. Lisää >> http://ift.tt/2nmSvWs

Yhä useampi vuoden 2015 aikana maahamme saapunut turvapaikanhakija saa kielteisiä päätöksiä hakemuksiinsa. Osa heistä palautetaan pakolla, osa päättää jäädä Suomeen yhteiskunnan ulkopuoliseksi paperittomaksi. Pakkopalautukset erityisesti Afganistaniin ovat saaneet osakseen arvostelua. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelma pohtii paperittomuutta eri puolilta. Ohjelman on toimittanut Jaana Kanninen Kuva: Hedayatullah Amid / Epa

Millainen on brändinovelli? Mitä tapahtuu taiteilijan tunnekirjolle, kun markkinavoimat astuvat peliin? Kuuntele Suomen ehkä ensimmäinen täysiverinen brändinovelli: Valio-joukko.

Joukko entisiä kansanedustajia on pannut alulle kansalaisaloitteen eutanasian sallimiseksi. Tuoreen tutkimuksen mukaan 85 prosenttia suomalaisista hyväksyisi eutanasian osana suomalaista terveydenhuoltoa. Myös sairaanhoidon henkilökunnan asenteet eutanasiaa kohtaan ovat muuttumassa myönteisemmiksi. Millaista lainsäädäntöä armokuoleman salliminen vaatisi? Mitä eettisiä ongelmia eutanasiaan liittyy? Markus Leikolan ja Jussi Lähteen vieraina ovat kansalaisaloitteen takana oleva Iiro Viinanen ja terveystieteiden tohtori Anja Terkamo-Moisio.

Tässä syksyn avausjakso jo ennakkoon Yle Areenan kuuntelijoille ja sarjan podcast-tilaajille. Erehdysekspertti Raimo Tyykiluodon vieraana on kirjailija Vesa Sisättö, jonka kirja Tuhansien mokien maa – tunaroinnin Suomen historia ilmestyy syksyllä. Kirjaan tarinoita etsiessään Vesa huomasi, että suomalaisten kyky oppia virheistään on heikko, sillä niin usein samantyyppiset virheet toistuvat. Mokaamisen 2 perus fundamenttia, jotka toimivat myös muualla kuin Suomessa ovat: 1. Ei olla tehtävän tasalla 2. Poltetaan jonkun muun rahaa kuin omaa. Lisäksi suomalainen erityispiirre on jääräpäisyys eli tehdään näin kun on kerta päätetty, vaikka siinä ei mitään järkeä olisikaan. Muutama esimerkki suomalaisten tunaroinnista: Snellmanin talouspolitiikan seurauksena keväällä 1868 suomalaisia kuoli nälkään pahimmillaan suoraan tai välillisesti 20 000 kuukaudessa. Ajan henki oli, että köyhyys on luonnevika. Vuonna 1944 Viipuria puolustamaan siirrettiin 20. prikaati, joka oli kokematon. Kiireisen siirtymisen seurauksena ammusvaunut jäivät matkalle. Joukko-osasto meni Viipurin kenttämakasiinille hakemaan ammuksia, mutta makasiinin päällikkö sanoi, että ammuksia saa vain täytettyä kaavaketta vastaan. Seuraavana päivänä kaavake oli saatu ja täytetty, mutta eversti joka kaavakkeen käsittelee oli ehtinyt mennä nukkumaan, eikä häntä saanut herättää. Aamun koittaessa ammuksia sitten saatiin, mutta ne olivat väärää kaliiberia. Viipuri menetettiin. Tukholman Olympialaisissa 1912 Suomen jalkapallomaajoukkue saavutti kaikkien aikojen parhaan tuloksensa eli neljännen sijan. Pronssiottelu hävittiin osin humalan ja osin kovan krapulan seurauksena, kun pronssiottelu oli siirretty alkamaan päivää aiemmaksi ja suomalaiset saapuivat peliin lähes suoraan baarista. Kisoissa Suomi esiintyi erillisenä joukkueena, vaikka oli osa Venäjän keisarikuntaa. Kansanliike, joka taisteli kapitalismia vastaan, ryhtyi siihen itse vuodesta 1987 alkaen 1990 -luvun alkuun asti. Kommunistit nimittäin kokeilivat tuolloin kasinokapitalismia. Neuvostoliitosta tuotiin sinkkiämpäreitä ja jostain muualta reikäisiä kondomeja, jotka jo tulli pysäytti. Kaiken näköisten hämäräbisnesten seurauksena SKP poltti satoja miljoonia euroja ja jäljelle jäi vain suuri häpeä. Syksyllä erehdysekspertti on jälleen vahvasti inessä joka skenessä. Hyvää kesää!

Joukko savolaisia lähti 500 vuotta sitten kaskeamaan metsiä Ruotsiin. Mitä siitä seurasi? Haastateltavana Kansallismuseon amanuenssi Antti Metsänkylä. Toimittajina Pasi Heikura ja Tina Cavén. Ohjelmassa myös Aristoteleen kantapään viikon sitaatti ja sitaattivinkki, fraasirikos ja yleisönosasto.

Joukko kansalaisia ympäri maailman haluaa palauttaa swastikan eli hakaristin maineen. Miksi? Haastateltavana on salolainen swastika -aktiivi Otto Sjöholm. Heraldiikkaan perehtynyt tutkija Antti Matikkala kertoo hakaristin historiasta. Tutkija Jussi Sohlberg valottaa raëlilaisuutta, joka on 70-luvulla syntynyt ranskalainen uskonto, jossa hakaristi näyttelee keskeistä osaa. Toimittajina Perttu Häkkinen ja Panu Hietaneva.

Asiat: - Ensimmäinen osa avoimen lähdekoodin ja vapaiden ohjelmistojen -lakiasioita käsittelevästä julkaisusta on nyt ilmestynyt. - Debian siirtyy aikaperustaisiin julkaisuihin - Shuttleworth vihjailee antamassaan haastattelussa, että seuraava LTS-versiota saatetaan viivästyttään yhdellä julkaisulla. - Ubuntun OpenJDK 6 Java läpäisi TCK-testit, joilla testataan noudattaako Java-toteutus Java-spesifikaatioita. - Launchpad sorsattu - Microsoft julkaisi GPL2 lisenssillä 20.000 riviä koodia (3 ajuria) Linux-yhteisön käytettäväksi - Adobelta kaksi avoimen lähdekoodin projektia - Red Hat jatkaa eniten Linux kerneliä kehittävänä yrityksenä - Google julkaisi avoimen lähdekoodin NX serverin - Intel on aloittanut ACPI:n korvaajan kehittämisen pieniin laitteisiin. - MontaVista demosi sekunnissa toimintakuntoon käynnistyvää MontaVista Linux distroaan - Joukko avoimen lähdekoodin tukijoita vie avointa lähdekoodia USA:n - Netscapesta kertova elokuva on julkaistu vapaaseen levitykseen - Debconf9 käynnissä - Gran Canaria Desktop Summit-videot nyt jaossa - OpenOffice Renaissance on julkaissut testattavan prototyypin tulevan OpenOfficen käyttöliittymästä Puhumassa: - Henrik - Ninnnu - Sakari Nylund - Vpv - Ape - Sandcrab - Juha