Podcast appearances and mentions of Hanna Kosonen

Kulkevatko demarit ja vihreät oikealle, missä on keskustan paikka? Tarvitseeko oppositio tiiviimpää yhteistyötä? Studiossa SDP:n uusi puoluesihteeri Mikkel Näkkäläjärvi sekä kansanedustajat Hanna Kosonen (kesk.) ja Fatim Diarra (vihr.). Toimittajana on Antti Pilke.

Moskovasta raportoi Heikki Heiskanen. Venäläisten asenteet sotaa kohtaan muuttumassa, yhä useampi suopea rauhanneuvotteluille ja venäläisäiditkin aktivoituneet. Vieraana johtava tutkija Sinikukka Saari, Ulkopoliittinen instituutti.  Luonnonsuojelulakisoppa kiehuu. Äänestys siirtyi ensi viikolle, päästäänkö asiasta vielä yhteisymmärrykseen? Vieraina kansanedustajat ja ympäristövaliokunnan jäsenet Hanna Kosonen (kesk), Emma Kari (vihr) ja Kai Mykkänen (kok). Naisten ja lasten muuttunut terveys kohorttitutkimusten valossa. Haastattelussa epidemiologian professori Marjo-Riitta Järvelin Lontoon Imperial Collegesta. Juontaja Marja Ala-Kokko, toimittajat Veera Sinervo, Niilo Turunen ja Seppo Kivimäki. Tuottaja Hanna Juuti.

Miten seuraavan hallituksen pitäisi edistää koulutusta, tutkimusta sekä kehitys- ja innovaatiotoimintaa? Mikä on istuvan hallituksen perintö? Millaisia koulutuslupauksia kansanedustajat antavat puoli vuotta ennen eduskuntavaaleja? Tiedekulma podcastin politiikka-extrassa mukana viiden suurimman puolueen kansanedustajat Saara Hyrkkö (vihr.), Hanna Kosonen (kesk.), Matias Mäkynen (sd.), Sakari Puisto (ps.) ja Paula Risikko (kok.). Keskustelua vetää toimittaja Elina Lappalainen. Katso keskustelu tekstitettynä videona: https://tiedekulmamedia.helsinki.fi/fi/web/tiedekulma/player/webcast?playerId=38521893&eventId=197626511 Keskustelu on osa Helsingin yliopiston Thinkfest Päättäjäfoorumia. Podcast on nauhoitettu Tiedekulmassa 8.11.2022.

EU:n metsäpolitiikka ja suhtautuminen ennallistamisasetukseen repii hallituspuolueita. Vieraina kansanedustajat Hanna Kosonen (kesk), Mari Holopainen (vihr) ja Kimmo Kiljunen (sdp). Turkkiin matkaa virkamiesdelegaatio Suomesta. Miten turkkilaiset näkevät Suomen Nato-jäsenyyspolun? Studiossa vastikään Istanbulista palannut ulkomaantoimittaja Tom Kankkonen ja toimitusjohtaja Risto E.J. Penttilä, Nordic West Office. Italian hallitus astuu valtaan. Millaista politiikkaa maan ensimmäinen naispääministeri Giorgia Meloni ajaa ja mitä italialaiset uudelta hallitukseltaan odottavat? Haastateltavana Roomasta kirjeenvaihtaja Jenna Vehviläinen.  Juontaja Marja Ala-Kokko, toimittajat Kreeta-Maria Kivioja ja Mikko Haapanen. Tuottaja Hanna Juuti. 

Venäjä tunnusti Itä-Ukrainan separatistialueiden ns. kansantasavallat ja Vladimir Putin ilmoitti lähettävänsä sinne venäläisiä joukkoja. Mitkä ovat Venäjän aikeet ja mitä seuraavaksi tapahtuu? Kuinka tärkeään asemaan Valko-Venäjä nousee? Keskustelemassa tutkija Kristiina Silvan, UPI ja apulaisprofessori Katri Pynnöniemi, MPKK, HY. Yhteys ulkomaantoimittaja Antti Kurviseen Itä-Ukrainaan, kirjeenvaihtaja Erkka Mikkoseen Moskovaan ja Iida Tikkaan Washingtoniin. Opposition välikysymys osui maailmanpolitiikan turbulenttiin päivään. Välikysymys koskee polttoaineiden hinnankorotuksia ja keinoja auttaa ongelmiin joutuneita ihmisiä. Nyt talouden taivaalla on entistä synkempiä pilviä. Keskustelemassa Lulu Ranne, ps., Hanna Kosonen, kesk. ja Mari Holopainen, vihr. Juontajana Mira Stenström, toimittajina Anna Nevalainen ja Päivi Dahl. Tuottaja Tarja Oinonen.

Modernin olympialiikkeen kantaisän paroni Pierre de Coubertinin mukaan kansainvälinen urheilu edistää yksilöllistä ja yhteisöllistä hyväntahtoisuutta sekä maailman rauhaa. Onko alun perin rauhanliikkeenä tunnettu olympia-aate kääntynyt päälaelleen? Miksi Pekingin olympiakisojen ympärillä velloo poikkeuksellisen paljon politiikkaa? Mitä tarkoittaa, kun sanotaan, että "politiikka ei kuulu urheiluun"? Kysymykseen vastaamassa hiihtosuunnistuksen MM-mitalisti, entinen kulttuuri- ja urheiluministeri, kansanedustaja Hanna Kosonen (kesk.). Mikä on päivänpolitiikan sana? Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja toimittaja Tapio Pajunen puivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia. Puheet päreiksi -ohjelmaa esitetään Politiikkaradiossa perjantaisin.

EU:n huippukokous pui maailmanpolitiikkaa, koronaa ja energian hintaa. Toimittaja Janne Toivonen ja Timo Miettinen, akatemiatutkija, Helsingin yliopisto. Ulkomaanlehdet. Anna Saraste, Berliini. HUS:n infektioylilääkäri Asko Järvinen peruspalveluministeri Krista Kiurun hätäjarruesityksen toimeenpanosta. Kansanedustajat peruspalveluministeri Kiurun "hätäjarrusta". Keskustelemassa kansanedustajat Kai Mykkänen, kok., Kimmo Kiljunen, sd. ja Hanna Kosonen, kesk. Kryptovaluuttojen hyöky. Haastattelussa Toni Heiskanen, hallituksen pj, Suomen Kryptovaluuttayhdistys Konsensus ry. Kolumni. Ulla Järvi: Voiko enää mikään kääntää rokotuskielteisen pään? Juontajana Atte Uusinoka, toimittajina Marija Skara ja Veera Sinervo. Tuottajana Tarja Oinonen.

Olympiakomitean kuntavaalipodcastsarja käynnistyy. Sarjassa eri puolueiden kansanedustajat keskustelevat liikunnan ja urheilun merkityksestä kuntavaaleissa. Ensimmäisessä osassa mukana on viime kuntavaalien kolme suurinta puoluetta. Podcastissa keskustelemassa ovat urheilutaustaiset kansanedustajat Marko Asell (sd) Nokialta, Ville Kaunisto (kok) Kouvolasta ja Hanna Kosonen (kesk) Savonlinnasta.  Liikunta näkyy puolueiden kuntavaaliteemoissa  Kampanjointi kesän kuntavaaleja varten on jo hyvässä vauhdissa, ja puolueet ovat julkaisseet ohjelmiaan. Kansanedustajat nostivat podcastissa näkökulmia, miten liikunta näkyy heidän puolueensa vaaliteemoissa.   Keskusta painottaa kuntavaaliteemoissaan liikunnan saavutettavuutta. - Liikunnan tulee olla lähellä kaikille. Kuntapäätöksenteossa tulee ottaa monipuolisesti huomioon kuntalaisille tarjottavat liikuntamahdollisuudet. Se tarkoittaa esimerkiksi kevyen liikenteen väyliä, liikuntapaikkarakentamista, nopeaa siirtymistä luontoon sekä sisäliikuntapaikkoja, sanoi kansanedustaja Hanna Kosonen.  Viime kesään asti urheiluministerinä toiminut Kosonen painotti myös lasten ja nuorten harrastamisen lisäämistä koulujen iltapäiviin. Tätä hallitus on edistänyt ja toimeenpanossa rooli on nyt kunnilla.  - Ensi valtuustokaudella kuntapäätöksenteossa on todella tärkeää, että harrastaminen vakiintuu koulujen toimintaan.  Harrastamisen edistäminen näkyy myös SDP:n kuntavaaliteemoissa. Kansanedustaja Marko Asellin mukaan puolueelle tärkeää on lisäksi liikunnan resurssien turvaaminen kuntatasolla.   - Kaikilla kuntalaisilla, lapsilla ja nuorilla, tulisi olla yhdenvertaiset mahdollisuudet harrastaa liikuntaa monipuolisesti. Pitää olla tarjontaa ja liikuntapaikat kunnossa. Tärkeässä roolissa on myös kuntien ja järjestöjen yhteistyö, jotta yhteistä toimintaa syntyisi ruohonjuuritasolla, painotti Asell.  Kokoomuksen kansanedustaja Ville Kaunisto komppasi liikuntapanostusten tärkeyttä, jonka lisäksi hän nosti keskusteluun talouden merkityksen liikunnan edistämiselle.  - Kokoomuksessa liikunta on luontaisesti merkittävässä roolissa. Pitää lähteä siitä, että meillä on terveet tilat harrastaa, sekä lapsilla ja nuorilla mahdollisuus liikkua. Tämän lisäksi talouden pitää olla kunnossa, muuten kärsijöinä ovat lapset ja nuoret sekä liikunta: ilman kunnossa olevaa taloutta on vaikea toteuttaa näitä lupauksia ja tavoitteita, totesi Kaunisto.  Urheilun edistäminen lähtee paikallisista olosuhteista  Podcastiin osallistuneet kansanedustajat näkevät kunnan roolin huippu-urheilussa merkittävänä. Koripalloilijana uran tehnyt Kaunisto toivoo, että kunnat olisivat aktiivisia toimijoita urheilun edistämisessä.   - Kunnan rooli huippu-urheilun tukijana lähtee siitä, että lapset on saatava liikkumaan. Toivon, että me Suomessa pääsisimme yhä paremmin siihen tilanteeseen, jossa pysytään kannustamaan sekä opiskeluun että urheiluun aina alakoulusta yliopistoon saakka, sanoi Kaunisto ja kehotti pohtimaan yhtenä ratkaisuna yhtenäiskouluja, jotta liikunnan riemu välittyisi alakoulusta yläkouluun.  Urheilu-urallaan hiihtosuunnistuksen maailmanmestaruuden voittaneen Kososen mukaan kunnilla on tärkeä rooli urheiluedellytysten luomisessa liikuntapaikkojen avulla. Lisäksi Kosonen korosti koulupolun merkitystä, esimerkiksi kunnan mukanaoloa Liikkuvat-ohjelmissa, liikuntapainotuksia ala- ja yläkouluissa, urheilulukioiden tukemista sekä yhteistyötä urheiluakatemioiden kanssa.   - Kuntapäättäjien vastuulla on tukea näitä asioita. Olen iloinen, että esimerkiksi meillä Savonlinnassa on urheiluyläkoulu, lukiossa urheiluakatemiatoimintaa sekä myös urheiluopisto löytyy, kertoi Kosonen.  Opiskelun ja harjoittelun yhdistäminen esimerkiksi akatemiatoiminnan avulla nousi esille myös Asellin vastauksesta. Lisäksi hän painotti liikuntapaikkojen merkitystä.   - Kunnissa yhtenä tärkeimpänä asiana on, minkälaiset puitteet tarjotaan eri lajeihin. Suoritukset tehdään ruohonjuuritasolla, siitä osa nuorista jatkaa pidemmälle ja kokee kilpaurheilun tärkeäksi, joten liikuntapaikkojen tulee olla hyvässä kunnossa, sanoo Asell, joka on taustaltaan painin olympiamitalisti.  Valtion rahoitus liikunnalle turvattava  Keskustelussa sivuttiin lopuksi myös liikunnan ja urheilun valtionrahoitusta. Rahapelituottojen vähenemisen myötä valtionrahoituksen tulevaisuus liikunnalle on uhattuna.  - Lähtökohta on, että liikunnan rahoitus turvataan. Nyt korona-aikana Veikkauksen tuloutus on pienentynyt, joten on hyvä, että Marinin hallitus päätti kompensoida rahoituksen tälle vuodelle, Asell sanoi ja pohti ratkaisuksi osan edunsaajien rahoituksesta siirtämistä budjettivaroihin.   Myös Kaunisto kannatti liikunnan rahoituksen turvaamista ja siirtämistä valtion budjettiin. - Itse olen tulkinnut eri työryhmien lopputuloksia niin, että liikunnan rahoitus pitäisi saada valtion budjettiin. Tämä olisi selkeä ratkaisu. Rahoitus valtion budjettiin eikä sitä ole missään nimessä varaa alentaa, painotti Kaunisto ja muistutti liikunnan ennaltaehkäisevästä merkityksestä.   - Keskustan mielestä liikunnan rahoitus on turvattava, Kosonen kertoi ja sanoi itse toivovansa satsauksia liikuntaan vielä nykyistä enemmän. - Liikasen työryhmä ehdotti, että pitkällä aikavälillä rahoitus siirrettäisiin valtion budjetin kautta järjestettäväksi. Itse ajattelen samalla tavalla, koska se turvaisi ja vakauttaisi liikunnan rahoitusta. Lopuksi kuultiin myös kansanedustajien korona-ajan liikuntavinkit! 

Minkälainen Suomi on, jos sitä katsoo oikein vahvasti kulttuurisilmälasien läpi? Arvostetaanko Suomessa kulttuuria ja mikäli vastaus on ei, niin miksi ei? Onko urheilu kulttuuria? Asiasta keskustelemassa tiede- ja kulttuuriministeri Hanna Kosonen sekä monessa mukana oleva luova johtaja, Parikkalan lahja suomalaiselle kulttuurielämälle Jani Halme. Keskustelua luotsaa Keskustan viestintäpäällikkö Laura Ruohola. Tervetuloa mukaan!

Historian dosentin Oula Silvennoisen holokaustitutkimuksen rahoituspäätös oli kansainvälisen tiedeyhteisön vertaisarvioima eikä politiikkaa, kommentoi tiede- ja kulttuuriministeri Hanna Kosonen perussuomalaisten tammikuun alussa nostamia syytöksiä tieteen rahoituksen poliittisuudesta. Entinen maailmanmestaruustason hiihtosuunnistaja haluaa tukea etenkin kuvataidetta ja mediataidetta ja on huolissaan korkeakoulutettujen määrän laskusta. Hän pitää sitä Suomen kohtalonkysymyksenä. Veikkauksen laskevat tuotto-odotukset iskevät kulttuurin rahoitukseen vuonna 2021, ja vielä on ratkaisematta, miten vaje paikataan. Lähetyksen juontaa Pauliina Grym.

Pääministeri Antti Rinteen (sd.) hallitus on luvannut koulutuksen, tieteen ja tutkimuksen kunnianpalautuksen. Onko tämä lupaus toteutumassa? Politiikkaradiossa haastateltavana tiede ja kulttuuriministeri Hanna Kosonen (kesk.). Suomi esiintyi heikossa valossa tänä syksynä Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön OECD:n julkistamassa koulutusraportissa. Korkeakoulutettujen osuus Suomen väestöstä on vain 41 prosenttia, mikä on alle OECD-maiden keskitason. Hallitusohjelmassa on kirjaus, jonka mukaan 50 prosenttia nuorista aikuisista olisi korkeakoulutettu vuoteen 2030 mennessä. Kosonen myöntää, että tämän hallituksen tavoitteen saavuttamiseksi tarvittaisiin 5000 uutta korkeakoulupaikkaa, mikä ei hänen mukaansa ole mahdollista. Kosonen kertoi marraskuun alussa Opettaja-lehdessä tavoittelevansa korkeakoulutukseen 5000 aloituspaikan lisäämistä. Nyt Kosonen kertoo, että tutkintotavoitteista neuvotellaan, ja lopputulos on tiedossa alkuvuodesta. Hän uskoo, että tutkintotavoitteiden määrää pystytään nostamaan. "Jos mietitään sitä 2030 mennessä tavoiteltavaa 50 prosenttia nuorista olisi korkeakoulutettuja, tason pitäisi nousta 5000 yhteensä, mutta siihen me emme pysty, koska siinä kohtaa tulee resurssit vastaan enkä tahdo olla tekemässä sellaista politiikkaa, jossa pakotetaan korkeakouluja nostamaan tutkintotavoitteita, vaikka heillä ei olisi siihen resursseja", Kosonen sanoo. Koulutustavoitteet ovat kiinni siitä saavutetaanko hallituksen tavoittelema 75 prosentin työllisyystavoite. Jos työllisyystavoite ylittyy, koulutukseen voi Kososen mukaan olla luvassa lisää panostuksia. Kososen puolue keskusta leikkasi Juha Sipilän hallituksessa koulutuksesta laskentatavasta riippuen 690-900 miljoonaa euroa. Nyt Antti Rinteen hallitus on palauttamassa korkeakouluille 140 miljoonaa euroa. Ensi vuoden budjetissa valtiolta on tulossa yliopistoille lisää 40 miljoonaa ja ammattikorkeakouluille 20 miljoonaa euroa. Miten tällä yhtälöllä saavutetaan tieteen kunnianpalautus? Entä mistä johtuu keskustan heikko kannatus, ja mikä on keskustan suunta? Kosonen kertoo lähetyksessä kantansa paljon keskustelua herättäneeseen koulujen joulujuhlan järjestämiseen kirkossa, minkä apulaisoikeusasiamies tyrmäsi vedoten muun muassa uskonnonvapauteen. Kososen mielestä koulun juhlissa voi kuitenkin esittää virsiä ja evankeliumnäytöksiä, koska ne ovat osa Suomen kulttuuria. Toimittajana Linda Pelkonen.

Vuodesta 2015 kansanedustajana toiminut Hanna Kosonen (kesk) nimitettiin elokuun alussa äitiyslomalle jääneen Annika Saarikon (kesk) tilalle Rinteen hallituksen uudeksi tiede- ja kulttuuriministeriksi. Taidehistorioitsija ja hiihtosuunnistuksen moninkertainen arvokisamitalisti käsittelee ministerinä kulttuuri- ja taidepolitiikan- sekä nuoriso- ja liikuntapolitiikan osastolle kuuluvat asiat. Valtioneuvoston laaja liikuntapoliittinen selonteko valmistui viime vuonna edellisellä hallituskaudella, ja Antti Rinteen (SDP) johtama hallitus on ehdottanut talousarvioesityksessään 4,8 miljoonan euron lisäystä liikunnan ja huippu-urheilun edistämiseen vuonna 2020. Mutta mihin lisämiljoonat halutaan suunnata? Millaista on opetus- ja kulttuuriministeriön yhteistyö suomalaista huippu-urheilua johtavan Suomen Olympiakomitean kanssa? Mihin ylipäänsä kansakuntana tarvitsemme huippu-urheilua tai mitaleita arvokisoista? Väittelyissä Dohan suomalaismenestys, Litmasen Qatar-kehut sekä Salazarin tallin doping-epäilyt.

Suomi siirtymässä länteen ja EU:n jäseneksi. Urastaan vuoteen 1995 asti ulottuvat muistelmansa kirjoittanut Erkki Liikanen. Ulkomaanlehtikatsaus Ruotsista. Toimittaja Anni Riit'aho. Miten käy yliopistojen lisärahoitukselle? Tiede- ja kulttuuriministeri Hanna Kosonen (kesk.). "Ringin" esitykset alkavat. Kansallisoopperan pääjohtaja Gita Kadambi ja Reininkullan ohjaaja Anna Kelo. Kolumni Reetta Räty. Nokia korjasi naisten palkat miesten tasolle - ja sai kiitokset siitä, että noudatti lakia. Juontaja Seija Vaaherkumpu. Toimittajat Jukka Vanninen, Kaija Kellman ja Marija Skara. Tuottaja Sakari Kilpelä.

Missä menee kansanedustajan hyvän käytöksen raja? Eduskunnan täysistunnossa ei saa syyttää toista valehtelmisesta, puhelin ei saa soida ja olkapäät pitää olla peitettyinä. Brittiparlamentissa T-paidan ja haarniskan käyttö on kielletty. Yhdysvalloissa edustajat saavat nukkua työpaikallaan. Jokaisella parlamentilla on omat sääntönsä ja toimenpiteet niistä rankaisemiseksi. Pitäisikö Suomen eduskunnan sääntöjä päivittää? Ovatko rangaistukset ja niin sanotut "harjaamiset" oikeassa mittakaavassa? Pari viikkoa sitten eduskunnassa kansanedustaja Juha Mäenpää (ps.) viittasi "vieraslajien kitkemisellä" turvapaikanhakijoihin. Mäenpään puheenvuorosta tehtiin poliisille rikosilmoitus. - Kukaan ei rupea paapomaan aikuisia ihmisiä, mitä puhuu ja miten puhutaan, kommentoi perussuomalaisten eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Arja Juvonen. Kansainvälisen lain ja ihmisoikeuksien professori Martin Scheinin kommentoi tapausta toteamalla, että kansanedustajan immuniteeti ei poista kansanryhmää vastaan kiihottamisen rangaistavuutta. Neljännen kauden kansanedustaja, puhemiesneuvoston jäsen Outi Alanko-Kahiluoto (vihr.) on huomannut eduskunnan käytöstapojen heikentyneen. Hänen mielestään määräaikainen erottaminen voisi joissain tapauksissa olla paikallaan. Entinen peruspalveluministeri, kansanedustaja Maria Guzenina (sd.) korostaa, että vihapuhe ja mustamaalaaminen tukahduttavat keskustelun. - Mieluummin kuin lähdetään huutokilpailuun, koitetaan hoitaa asia niin, että siihen löytyy ratkaisu niin, että hekin, jotka haluavat olla politiikan klikkijournalismin ilmentymä, pitkässä juoksussa ymmärtävät, että se ei ole kovin kestävä tie, Guzenina sanoo. Tiede- ja kulttuuriministeri Hanna Kosonen (kesk.) pitää tärkeänä, että puheen rajat ovat nyt isosti esillä. - Puhe on tie valtaa ja vallan kautta pääsee tekemään poliittisia tekoja. Tässä korostuu vastuu, Kosonen sanoo. Studiossa kansanedustajat Maria Guzenina (sd.), Outi Alanko-Kahiluoto (vihr.), Arja Juvonen (ps.) sekä tiede- ja kulttuuriministeri Hanna Kosonen (kesk.). Toimittajana Linda Pelkonen.

Podcast-sarjassamme vieraana luovien alojen asiantuntija ja kansanedustaja Hanna Kosonen. Haastattelussa Kosonen kertoo, että hallituskaudella tehtiin useita luovia aloja edistäviä päätöksiä. Entä miten yksittäinen kansanedustaja voi kehittää luovien alojen kenttää?

kansanedustaja Hanna Kosonen (keskusta), varapuheenjohtaja Veli Liikanen (vihreät) ja toimitusjohtaja Mikko Salonen (Olympiakomitea) keskustelevat siitä, mikä on muun muassa tutkimuksen rooli päätöksenteossa, miten saadaan riittävästi resursseja liikunnalle ja urheilulle, miten harrastamisessa saadaan lisättyä yhdenvertaisuutta ja miten valtio voi tukea huippu-urheilua.

Ilmastoraportin mukaan ihmiskunnalla on suunnilleen 12 vuotta aikaa välttää ilmastokatastrofi. Mahadura & Özberkanissa pohditaan, pystyykö ihmiskunta siihen ja millä keinoin? Miten päättäjien tulisi nyt reagoida ilmastonmuutokseen? Ollaanko kauniiden puheiden lisäksi valmiita tekemään konkreettisia toimia ilmastonmuutoksen lämpenemisen hidastamiseksi? Kuinka ongelmaan tulisi reagoida globaalisti ja mikä on yksilön vastuu? Vieraana toimittaja Jari Hanska, Greenpeace Nordicin maajohtaja Sini Harkki sekä kansanedustaja Hanna Kosonen, joka on ympäristövaliokunnan jäsen sekä keskustan ilmasto-, energia- ja ympäristötyöryhmän puheenjohtaja.