Podcasts about kaupungistuminen

Miksi keskipäivän ateriaa kutsutaan lounaaksi ja miten murkinasta kehittyi breku? Onko päivällinen ja illallinen sama asia? Aterioiden nimien etymologiaa selvittävät toimittaja Pasi Heikura ja ruokahistoriantutkija Ritva Kylli. Pasi Heikuran ohella ohjelmaa ovat toimittaneet Lasse Nousiainen ja Tina Cavén.

Mikä Kiinan talouden tilanne on tällä hetkellä? Miten Kiinan kireän koronapolitiikan loppumisen ennustetaan vaikuttavan talouteen Kiinassa ja globoaalisti? Minkälaista Kiinan rahapolitiikka on ja miten Kiinan rahapolitiikka eroaa euroalueen rahapolitiikasta? Studiossa vieraana Nordean pääekonomisti Tuuli Koivu. Jakso on nauhoitettu 17.1.2023. ⌚ AIKALEIMAT (0:00) Väestö vähenee (3:12) Maahanmuutto Kiinassa (5:08) Onko Kiina köyhä? (6:33) Kaupungistuminen (9:40) Hukou-järjestelmä (11:17) Palkkataso Kiinassa (15:54) Suunnitelmatalous (18:33) Zero-Covid (23:40) Inflaatio (25:35) Hintadynamiikka (28:20) Kiinan rahapolitiikka (37:21) Kestävyysvaje (38:45) Evergrande ja kiinteistömarkkina (43:50) Ulkomaiset sijoitukset (46:48) Kiina Afrikassa (49:19) Tekoäly Kiinassa

Kaupungistuminen on globaali trendi, joka ei edelleenkään osoita laantumisen merkkejä. Kaupunkien korostuva asema lisää niin moninaisuutta kuin eriarvoisuutta, ja on alueellisen ja jopa valtiollisen politiikan keskiössä. Miten kaupunkikehitys vaikuttaa ilmastokriisiin, talouteen tai konflikteihin? Asiantuntijavieraina Suomen ympäristökeskuksen erikoistutkija Ville Helminen sekä kaupunkiaktivisti ja yrittäjä Jalmari Sarla. Jakson juontavat Anni Lindgren ja Annastina Haapasaari.

Saarna Hyvän toivon kappelissa 8.8.2021Matt. 11: 20-24Päivän evankeliumissa Jeesus saarnaa kiehtovalla tavalla kaupungeille. Korasin, Betsaida ja Kapernaum saavat moitteita, Tyros ja Sidon kehuja. Kaupungeista tulee ilosanoman todeksi eläjiä.Kristinusko on alun perin syntynyt Lähi-idän kaupungeissa; Rooman, Efesoksen ja Korintin kaduilla. Se on syntynyt uskontojen ja aatteiden mosaiikin keskellä. Viime vuosisadalta lähtien olemme myös täällä Suomessa liikkuneet kohti samantapaista henkistä maisemaa. Maaseudun elämäntapaan rakentunut yhtenäiskulttuuri on murtunut. Maaseudulta ollaan muutettu moniarvoisiin kaupunkeihin. Karjan kutsuhuuto on vaihtunut ratikoiden kirskunaksi.Kaupungistuminen on iso muutos sekä Suomessa että koko maailmassa. Monessa mielessä elämme kaupunkien aikaa. Mitä evankeliumin kuuleminen voisi käytännössä tarkoittaa tässä ajassa, tässä kaupungissa? Millainen sanoma meidän pitäisi Helsingissä kuulla ja miten tehdä siitä totta?I Yksilöllisyyden ja yhteisöllisyyden tanssiaAloitan yhteisöllisyydestä. Olen itse Helsingissä kuvainnollisesti ja kirjaimellisesti junantuoma. Kolmisenkymmentä vuotta tulin junalla Vaalasta Helsinkiin. Kannoin Rautatieasemalta kamani rinkassa opiskelijakämppääni Dommalle, Hietaniemen hautausmaan kupeeseen. Karussa huoneessa ei ollut edes patjaa. Myös oma elämäni tuntui pitkään tyhjältä. En oikein löytänyt paikkaani isossa kaupungissa. Vaikka seinien takana asui naapureita, yhteys puuttui. Vähitellen se kuitenkin löytyi, ja nyt olen iloisesti stadilainen. Kannatan kyllä edelleen jääkiekossa Oulun Kärppiä mutta fudiksessa tunnustan HJK:n värejä!Kaupungissa voimme valita ne yhteisömme, joihin haluamme kuulua. Täällä on tilaa luoda omannäköistä elämää. Jumala on luonut meidät yksilöiksi. Kaupungissa luomistyön rikkaus pääsee valloilleen. Parhaimmillaan kaupunkielämä on vähän kuin luovaa tanssia yksilöllisyyden ja yhteisöllisyyden välillä.Yhteisöjen valitsemisen tanssilla on kuitenkin kääntöpuolensa. Lukemattomien omannäköisten ihmisten ja ryhmien keskellä iso kysymys on, miten säilytämme kosketuksen yhteiseen elämään. Tästä kirjoittaa hienosti historiantutkija Francis Fukuyama kirjassaan Identiteetti. Kaupungissa on mahdollista löytää omannäköisiä ryhmiä, mutta samalla omat näköalani voivat kaventua. Siksi tarvitsen aktiivista asettumista toisen asemaan.Kristityn kutsumus on rakentaa yhteisöjä, jotka eivät saa voimaansa toisten asettamisesta oman ryhmän alapuolelle. Olemme erilaisia mutta samanarvoisia. Voima syntyy yhteydestä, ei ulos sulkemisesta. Tämä on näkymme myös täällä Hyvän toivon kappelissa.II Polis-tiikkaa kaupungissaYhteisöjä tarvitaan, sillä yksinäisyys on Helsingissä todellinen kipupiste. Keskellä kaupungin kuhinaa voin olla myös todella yksinäinen, niin kuin minäkin olin Domman opiskelijakämpässäni. Kiire, kilpailu ja työn paineet ajavat myös ihmisiä syrjään, tuntemaan itsensä tarpeettomiksi.Syrjäytyneiden ihmisten kasvot ovat Kristuksen kasvot. Jumala kutsuu meitä kutomaan yhteyksiä ja rakentamaan yhteisöjä kaupungin keskelle. Yhteisön rakentaminen voi lähteä vaikka siitä, että moikkaan tuttuja ja tuntemattomia kotipihallani. Silloin tuntemattomista voi vähitellen tulla tuttuja. Tuttujen ja tuntemattomien auttaminen kadulla ja muut pienet hyvät tahdon eleet kutovat myös meitä yhteen. Tästä hyvä esimerkki oli vähän aikaa sitten Hesarissa. Pyörällä Pasilan asemalla kaatunut kertoi siinä saaneensa ylitsepursuavan ystävällistä apua monelta ihmiseltä.Kristityn kutsumusta on myös toimiminen verkostoissa. Niin kuin Jeesus evankeliumissa julistaa, pelastus ei tarkoitettu vain omalle sielulleni. Se on tarkoitettu myös yhteisöille. Siksi kaupunginosaliikkeet ja taloyhtiöt, kansalaisjärjestöt ja harrastusryhmät ovat hyviä paikkoja kristityn kutsumuksen toteuttamiseen ja yhteisöjen rakentamiseen. Yhteisöjen rakentamisessa tarvitaan myös politiikkaa. Politiikka-sanan juuret ovat kreikan polis-sanassa. Se tarkoittaa kaupunkia. Laajasti ajatellen politiikka on hyvän kaupungin rakentamista. Sitä tapahtuu puolueiden kautta, mutta se tarkoittaa kaikkea yhteisten asioiden hoitoa. Kun mahdollisimman moni on rakentamassa hyvää kaupunkia, estetään monien jääminen yhteisöjen ulkopuolelle.III Hetkessä eläminen kiireen keskelläYhteisöllisyyden lisäksi toinen tärkeä kysymys kaupungissa on aika. Usein kaupungissa on kiire. Kiire kertoo, että ihmiset touhuavat monenlaisia asioita. Tässä on paljon hyvää. Touhu synnyttää uusia ideoita, saavutuksia ja työtä.Tiukat aikataulut kuitenkin myös ajavat meitä ahtaalle. Ne ruokkivat stressiä ja estävät meitä elämästä nykyhetkessä. Aina pitäisi olla jokin projekti vireillä! Elämän eläminen edeltä käsin estää Jumalan läsnäolon kuuntelemista nykyhetkessä. Jumalan aika on nyt.Suunnittelemisen ja varmistelun sijaan Jumala kutsuu meitä spontaaniuteen. Spontaanit kohtaamiset tuntemattomien kanssa ovat yksi suuri kaupunkielämän lahja. Kadun vilinän keskellä vaihdetut sanat ja hymyt koskettavat. Ne vahvistavat syvässä mielessä kokemusta yhteisestä kaupungista, yhteisestä ihmisyydestä.Kiireen keskellä tarvitaan ihmettelyä. Kaupungissamme on lukemattomia Jumalan ihmeitä: rakennusten muotoja, taidegallerioita, bändien keikkoja, puistoja, patsaita. Niiden ihmettely kirkastaa niiden merkityksen ja Jumalan luomistyön kauneuden. Ihmettely vie meitä kohti ilmiöiden sisintä, niin että emme jää vain pintaan.Kiire pitää välillä katkaista, muistuttaa itseä siitä, että lopulta meillä ei ole kiire mihinkään. Yksi hyvä tapa tähän on hengitys. Kiireisessäkin hetkessä voin pysähtyä hengittämään sisään ja ulos ja tuntemaan Pyhän Hengen sisälläni. Henki tuntuu hengityksessä. Lopuksi: kiireen ja asioiden paljouden keskellä pysähtyminen auttaa myös näkemään olennaisen. Se palauttaa meidät rakkauden luo, josta kaikki kumpuaa. Rakkaus vie meidät kaupungin sykkeeseen, sen iloon ja tuskaan. Siellä, kaupungin keskellä, Jumala tarvitsee meitä. Ja siellä, kaupungin keskellä Jumala on läsnä.

Kaupungistuminen kiihtyy ja yhä suurempi osa asuntokunnista on yhden hengen talouksia. Keväällä 2021 järjestettävät kuntavaalit lähestyvät. Näin ollen tilausta kohtuuhintaiselle asumiselle sekä puheelle kohtuuhintaisesta asumisesta on yhä suurempi ja ehdokkaat lupaavat kilpaa lisää kohtuuhintaisia asuntoja. Mutta mitä kohtuuhintaisuudella itse asiassa tarkoitetaan? Vaikeaan - mutta kiinnostavaan - kysymykseen pyrimme vastaamaan oppaanamme vieraamme Elina Sutela, joka toimii väitöskirjatutkijana Turun yliopistossa.

Kaupungistuminen on tuonut ennestään vieraat ja välttelevät suomalaiset lähemmäs toisiaan niin töissä kuin kotona. Kun oma tila kapenee, on pakko totutella yhdessäoloon. Tarvitaan yhteistä käytöskoodia, sanoo Pekka Mattila kolumnissaan.

Luonnonvarojen niukkuus, ylikulutus, väestön kasvu, kaupungistuminen ja ilmastonmuutos - miten kiertotalous voi vastata näihin globaaleihin haasteisiin?

Kaupungistuminen, matalat korot ja positiivinen talouden kierre vaikuttavat kaikki asuntomarkkinoihin. Miltä asuntosijoitusmarkkinat näyttävät juuri nyt? Tässä jaksossa salkunhoitaja Antero Tenhunen OP Kiinteistökeskuksesta pohtii asunto- ja kiinteistömarkkinoiden tulevaisuuden skenaarioita sijoittajan näkökulmasta. Podcastin juontaa Newsecin Olli-Pekka Mustonen.

Puolet maapallon asukkaista asuu kaupungeissa. Jos ennusteet pitävät paikkansa, vuonna 2050 jo seitsemän kymmenestä ihmisestä asuu kaupungissa. Kaupungistuminen on erityisen nopeaan Afrikassa. Maailmapolitiikan arkipäivää ohjelmassa käydään Norsunluurannikolla ja pohditaan nopean kaupungistumisen seurauksia. Ohjelman juontaa Sari Taussi: Kuva: Legnan Koula / EPA

Muuttoliike-podcastin kahdeksannessa jaksossa on vieraana globalisaatiotutkija Antti Tarvainen, jonka kanssa pohditaan, miten globalisaatio ja kaupungistuminen vaikuttaa ihmiseen. Tarvainen tutkii digitalisoituvan kaupungin vaikutusta ihmisen psyykkeeseen kahden erilaisen kaupungin, Kalifornian Piilaakson ja Jerusalemin kautta. Ratkaistaanko ilmasto-ongelmat tiivistämällä kaupunkia? Entä mitä tarkoitetaan termillä glokalisaatio? Muuttoliike on Firan ja Radio Helsingin podcast, joka perehtyy kaupunkielämän uudistumiseen. Fira on uuden ajan […]

Maailman vauraimmat alueet kaupungistuvat kovaa vauhtia.  Ihmiset ja  pääoma  keskittyvät kaupunkikeskuksiin. Kaupungit tuottavat kulttuuria ja innovaatioita. Keskitetty tuotanto ja lyhyet välimatkat vähentävät luonnonvarojen tuhlausta.  Toisaalta maaseutu ruokkii kaupungit.  Kaupungistuminen tuottaa myös turhaa kasvua ja nostaa asumisen hintaa. Onko kaupungistuminen ainoa vaihtoehto? Jos kaikki muuttavat kaupunkiin, loppuuko Suomesta maalaisjärki?  Vieraina ovat keskustan kansanedustaja Hannu Hoskonen ja vapaa kirjoittaja ja toimittaja Jukka Relander.

Jouluun hiljennytään yhdessä Tapani Ruokasen kanssa. Vieraana on kirjailija ja vammaisjärjestövaikuttaja Jukka Sariola. Sariolan Ystäväni Seija – kutsumuksena Afganistan valittiin vuoden 2015 kristilliseksi kirjaksi. Kirjailijan läheinen ystävä Seija Järvenpää murhattiin yhdessä toisen suomalaisen lähetystyöntekijän kanssa Afganistanissa kesällä 2014. Teos kertoo koskettavasti ja osin humoristisestikin pitkäaikaisesta ystävyydestä, sen iloista ja suruista. Jukka ja Tapani pohtivat myös vammaisten asemaa suomalaisessa yhteiskunnassa. Kaupungistuminen on vienyt vanhaa yhteisöllisyyttä mennessään, mutta tilalle on syntynyt myös uusia tapoja ottaa toiset huomioon.

Kaupungistuminen ja teknologian lisääntyminen etenevät nykymaailmassa hurjaa vauhtia. Yhä useampi meistä asuu kaupungissa. Yhä useamman elämä on kietoutunut tietoverkkojen ja tietokoneiden ympärille – älypuhelimet piippaavat taskussa ja julkiset näytöt hohtavat valoaan. Viestintäteknologialla on urbaanissa elämässä valtavasti merkitystä: se esimerkiksi vaikuttaa sosiaalisiin suhteisiimme ja siihen, mitä tietoa käytössämme on eri tilanteissa. Teknologia on kiinteä osa inhimillistä todellisuutta. Se on osa monimutkaisia sosiaalisia prosesseja ja kulttuurisia merkitysketjuja. Mitkä suuret visiot ohjaavat teknologian kehittämistä? Miten ja miksi teknologiaa käytetään tietyssä tilanteessa? Miksi joku ei käytä sitä lainkaan? The post Kaupunkien ja teknologian yhteispeli: Utopioista arkipäivän ”kirppuihin” appeared first on AntroBlogi.

Vieraana on tekniikan tohtori, kaupunkitutkija, varavaltuutettu Kaarin Taipale (sdp.). Kaupungistuminen on väistämätöntä, miten Helsinkiä ja muita kaupunkeja tulisi kehittää koko Suomea vahvistavalla tavalla?