Podcasts about afganistanissa

Tänään puhutaan tossutiedustelusta, eli niistä sissihavujutuista! Miksi sissihavu kiinnostaa ihmisiä niin paljon, miksi tiedustelu on tärkeää ja mikä sen tehtävä on modernissa sodankäynnissä?Majuri Aki Kukkonen on Maanpuolustuskorkeakoulun tiedustelun opettaja, joka on ollut tulitaisteluissa Afganistanissa ja käynyt Jenkkiarmeijan arvostetun Ranger-kurssin. Kaveri siis tietää, mistä puhuu!Meidän vedenkestävä Taistelijan vihko on asevelvollisen paras kaveri:https://www.varusteleka.com/fi/product/mighty-finland-modestone-taistelijanlehtio/81749Kaipaatko jeesiä kuntoiluun? Koodilla "Mighty" saat alennuksen Korpitraining treeneistä! (Ja me saadaan pieni siivu)https://korpitraining.fi?bg_ref=s3uUblSTUhMeitä maanpuolustuksen etulinjassa tukee yhteistyökumppanit:Savox - Kriittisen kommunikaation kärkiosaaja - savox.comSavotta - Huikeita kantojärjestelmiä ja muita varusteita maanpuolustukseen ja ulkonaliikkumiseen - Savotta.fiVarusteleka - Reserviläisen karkkikauppa ja meidän luotettu huoltopiste jo vuosien ajan - Varusteleka.fiHaluatko mainostaa podcästissä? Lähettää palautetta? Jopa kehua? Aiheideoita? Laita yhteyskokeilu osoitteeseenInfo@mightyfinland.fi Instagram: @mighty_finland_

Tässä jaksossa partioidaan Afganistanin aroilla ja sukelletaan Ranger Schoolin mukana suon silmään! Vieraana tiedustelun opettaja majuri Aki Kukkonen Maanpuolustuskorkeakoululta, joka on palvellut Afganistanissa MOT-ryhmän johtajana ja suorittanut Yhdysvaltain armeijan tunnetun Ranger-kurssin. Millaista on päätyä tulitaisteluun ja olla Talebanin piirittämä? Mitä Ranger Schoolissa tehtiin ja miten sotilaskoulutus tai pienryhmätoiminta eroaa Jenkkien ja meidän välillä? Mitä pitkä ja mielenkiintoinen ura on opettanut?Meidän vedenkestävä Taistelijan vihko on asevelvollisen paras kaveri:https://www.varusteleka.com/fi/product/mighty-finland-modestone-taistelijanlehtio/81749Kaipaatko jeesiä kuntoiluun? Koodilla "Mighty" saat alennuksen Korpitraining treeneistä! (Ja me saadaan pieni siivu)https://korpitraining.fi?bg_ref=s3uUblSTUhMeitä maanpuolustuksen etulinjassa tukee yhteistyökumppanit:Savox - Kriittisen kommunikaation kärkiosaaja - savox.comSavotta - Huikeita kantojärjestelmiä ja muita varusteita maanpuolustukseen ja ulkonaliikkumiseen - Savotta.fiVarusteleka - Reserviläisen karkkikauppa ja meidän luotettu huoltopiste jo vuosien ajan - Varusteleka.fiHaluatko mainostaa podcästissä? Lähettää palautetta? Jopa kehua? Aiheideoita? Laita yhteyskokeilu osoitteeseenInfo@mightyfinland.fi Instagram: @mighty_finland_

Miika Auvinen ja Tommi Hakkari keskustelevat kristittyjen tilanteesta Afganistanissa, joka on vuoden 2025 World Watch List -vainoraportin sijalla 10.   https://opendoors.fi/maa/afganistan/  

(Kaksiosainen haastattelu! Jälkimmäinen osa palasteltu pidemmästä haastattelusta meidän mokan takia) Sota ja konflikti jättää aina jäljen! Jaksossa jutellaan Vammautuneet Kriisinhallintaveteraanit ry kavereiden kanssa siitä, millaisia jälkiä rauhanturvareissu voi jättää ja miten eri tavoilla se voi näkyä ja vaikuttaa elämään.Jakso koostuu kahdesta haastiksesta. Alkuperäinen meni meidän oman mokan takia vähän pieleen. Siinä vieraana on Timo, Jani ja Pekka VKV ry:stä, ja se on palasteltu jakson toiselle puolikkaalle parhaamme mukaan. Ennen sitä kuullaan Afganistanissa haavoittuneet Pekan tarina. Pekka kertoo, millainen oma operaatio ja ura oli, ja kuinka PTSD alkoi oireilla, mitä se pahimmillaan oli, ja mikä tilanne on nykyään.Päähaastiksen osissa puhutaan rauhanturvaajien hoidosta, tuesta ja valtion vastuusta. Sisältövaroitus! Jaksossa käsitellään herkkiä aiheita, kuten itsemurhaa, seksuaalista hyväksikäyttöä ja muita mielenterveyden ongelmia. Otathan sen huomioon katsellessasi.Haluaisitko sinä keskustella asioista jonkun kanssa? Mieli Ry ja rauhanturvaajaliitto ylläpitävät tukipuhelimia, joista saa apua. Mieli Ry: https://mieli.fi/tukea-ja-apua/Rauhanturvaajaliitto: https://rauhanturvaajaliitto.fi/Jos olet kriisinhallintaveteraani, ja tarvitset apua, käänny VKV puoleen.Vammautuneet Kriisinhallintaveteraanit ry: https://vkvry.fi/Meidän moraalimerkki on myynnissä ainoastaan Varustelekassa: https://www.varusteleka.fi/fi/product/mighty-finland-moraalimerkki/68131Meitä maanpuolustuksen etulinjassa tukee yhteistyökumppanit:Savox - Kriittisen kommunikaation kärkiosaaja. Never Alone. - savox.comSavotta - Huikeita kantojärjestelmiä ja muita varusteita maanpuolustukseen ja ulkonaliikkumiseen - Savotta.fiVarusteleka - Reserviläisen karkkikauppa ja meidän luotettu huoltopiste jo vuosien ajan - Varusteleka.fiHaluatko mainostaa podcästissä? Lähettää palautetta? Jopa kehua? Aiheideoita? Laita yhteyskokeilu osoitteeseenInfo@mightyfinland.fi Instagram: @mighty_finland_

Jan Knutti oli 16 vuotta erikoisjoukoissa, ensin Merivoimien ETO:ssa ja sitten Rajavartiolaitoksen valmiujoukkueessa. Matkalle mahtuu operaatioita Afganistanissa, Kosovossa, Libanonissa ja taistelualusten kyydissä. Mitä kaikkea näille uravuosille mahtuu? Miten Jan käsittelee pelkoa ja vaikeita hetkiä? Mikä on vaikeaa merellä, tai pinnan alla? Mitä Rajavartiolaitoksen erikoisjoukko tekee ja mitä Jan teki siellä?Meidän moraalimerkki on myynnissä ainoastaan Varustelekassa: https://www.varusteleka.fi/fi/product/mighty-finland-moraalimerkki/68131Meitä maanpuolustuksen etulinjassa tukee yhteistyökumppanit:Savox - Kriittisen kommunikaation kärkiosaaja. Never Alone. - savox.comSavotta - Huikeita kantojärjestelmiä ja muita varusteita maanpuolustukseen ja ulkonaliikkumiseen - Savotta.fiVarusteleka - Reserviläisen karkkikauppa ja meidän luotettu huoltopiste jo vuosien ajan - Varusteleka.fiOta meihin yhteyttä Instagramin directissä tai laita mailia osoitteeseen mighty.finland1917@gmail.com, jos sulla on aiheideoita, ajatuksia vieraista tai muuten vaan rakentavaa palautetta.Instagram: @mighty_finland_

Vuonna 2021 Yhdysvallat ja Nato-joukot vetäytyivät Afganistanista 20 vuoden sotatoimien jälkeen. Vallan kaappasi takaisin ääri-islamistinen Taliban, joka oli pitänyt maassa yllä varjohallintoaan vuosia. Vaikka Taliban lupasi aluksi kansainväliselle yhteisölle naisten oikeuksien jonkinasteisen kunnioittamisen, on tilanne todellisuudessa muuttunut päinvastaiseksi. Naiset on käytännössä suljettu pois julkisesta elämästä - töistä, hallinnosta, kouluista ja yliopistoista. Heidät on pakotettu koteihin pelkiksi äideiksi ja tyttäriksi. Ja vieläkin pahempaa: mielivaltainen väkivalta lisääntyy, ja otteet kovenevat jatkuvasti. Miksi Taliban-hallinto sortaa Afganistanin naiset unelmoivat, millaista vastarintaa he voivat harjoittaa ja mistä he unelmoivat? Vieraina studiossa ovat Meitä ette murra -kirjan (Into, 2024) kirjoittajat Roosa Himma ja Katri Merikallio. Lähetyksessä ovat mukana myös Afganistan-asiantuntija Aziza Hossaini ja Suomeen kirjoittavien afgaanitoimittajien yhdyshenkilönä toimiva toimittaja Shakiba Adil, joka työskenteli aikanaan Afganistanin ensimmäisenä naispuolisena TV-kasvona. Adil tuki Me emme murru -kirjan valmisteluja ja toimi tulkkina osassa haastatteluja. Sekä Adil että Merikallio työskentelevät afganistanilaisnaisia kouluttavassa Learning Together -verkostossa. Lähetyksen toimittaa Pauliina Grym.

Jaakko Rahja ja Miika Auvinen keskustelevat kristittyjen tilanteesta Afganistanissa, joka on vuoden 2024 World Watch List -vainoraportin sijalla 10.   https://opendoors.fi/maa/afganistan/  

Venäjän presidentti Vladimir Putin kertoi julkisuuteen Moskovan terrori-iskun tekijöiden olevan radikaaleja islamisteja. Myös Yhdysvaltain, Iso-Britannian ja Ranskan tiedusteluviranomaiset ovat sanoneet konserttitaloon tehdyn iskun olevan terroristijärjestö Isis-K:n käsialaa. Onko Venäjän johto tehnyt virhearvion ääri-islamistisen terrorismin aiheuttamasta uhkasta Venäjällä? Liittyykö Isis-K:n terrori Venäjän liittolaisuuteen Syyrian ja Iranin kanssa, vai taannoiseen Tšetšenian sotaan tai neuvostoarmeijan toimiin Afganistanissa? Onko Venäjä islamistiselle terrorismille uusi pyhän sodan rintama ja länsimaita pahempi arkkivihollinen? Ääri-islamistisen terrorismin suhdetta Venäjään analysoi Ulkopoliittisen instituutin vieraileva johtava asiantuntija Olli Ruohomäki. Toimittajana on Tapio Pajunen.

Janne Lehtonen oli perustamassa Suomen erikoisjoukkoja ja toimi operaattorina Afganistanissa ja Somaliassa. Hänen mukaansa ihmisen on mahdollista kestää loputtomasti kipua, mutta vieläkö sisu on hänen mukaansa osa suomalaisuutta?

Afgaanikristittyjen elämästä on vain harvoin tietoa saatavilla. Vielä vähemmän kuullaan niistä afgaaniuskovista, jotka yhä elävät kotimaassaan. Tämä surullinen ja harvinainen kertomus Afganistanista avaa sitä, millaista on elää kristittynä Talebanin hallitsemassa maassa.   https://opendoors.fi/perheenaidin-todistus-jeesuksen-seuraamisen-hinnasta-afganistanissa/  

Jaakko Rahja ja Open Doorsin Miika Auvinen keskustelevat kristittyjen tilanteesta Afganistanissa, joka on WWL-vainoraportin sijalla 9.   Talebanin valtaannousu elokuussa 2021 on pakottanut suurimman osan kristityistä pysymään maan alla tai lähtemään pois Afganistanista. Monet – kenties kaikki – kotiseurakunnat sulkivat ovensa, ja uskovat joutuivat jättämään kaiken omistamansa taakseen.  Vuoden kuluttua Talebanin valtaannoususta kaikki sen lupaukset vapauksien tunnustamisesta ovat osoittautuneet valheiksi. Jos Jeesuksen seuraaminen paljastuu, siitä seuraa edelleen kuolemantuomio.   https://opendoors.fi/afganistan/    

Afganistanissa taliban rajoittaa ihmisten elämää uusilla määräyksillä lähes viikoittain. Monet Afganistanin miehet ovat huolissaan naisten oikeuksien kapenemisesta. Maailmanpolitiikan arkipäivää-ohjelmassa kuullaan tällä viikolla liberaalia afganistanilaismiestä. Toimittaja Maija Liuhto kävi Kabulin yliopistolla kuulostelemassa naisopiskelijoiden ajatuksia. Ohjelmassa myös tunnetun avustusjärjestön Norwegian Refugee Councilin edustajan haastattelu pääkaupungista. Suomeen Afganistanista on tullut turvapaikan hakijoita varsin vähän. Ohjelman toimittavat Maija Liuhto ja Erja Tuomaala. Äänitarkkailija on Tuomas Vauhkonen.

On äärimmäisen vaikeaa olla kristitty Afganistanissa. Kristityn löytäminen on vielä vaikeampaa. Open Doors tukee afgaanikristittyjä pakolaisyhteisöjen keskuudessa Keski-Aasiassa paikallisten yhteistyökumppanien kautta.   https://opendoors.fi/hylattyjen-tukena-open-doors-auttaa-afgaanipakolaisia-keski-aasiassa/  

Mistä muodostuu ihmisen toimintakyky silloin, kun tilanteet vaativat meiltä paljon? Nyt ollaan sellaisen aiheen äärellä, josta on hyötyä reserviläisille, ammattisotilaille, viranomaisille ja siviileille! Olipa kyse taistelusta, harjoituksesta, töistä tai arjen haasteista, kaikki nivoituu kokonaisvaltaisen toimintakyvyn ympärille. Mitä on kokonaisvaltainen toimintakyky? Mistä eri palikoista se muodostuu? Miten pelkoa voi käsitellä? Mitä rohkeus on? Miksi se, miten puhumme toisillemme on todella tärkeää, olimme sitten työpaikalla, kokouksissa, perustamiskeskuksessa tai puolijoukkueteltassa? Tästä meille on puhumassa Enrico Annus, Utin Jääkärirykmentin komentoaliupseeri, eli suomalaisten erikoisjoukkojen vanhin aliupseeri. Enska on kerryttänyt kokemusta kokonaisvaltaisesta toimintakyvystä erikoisjoukkokoulutuksessa, operaatioissa Afganistanissa ja Kosovossa sekä erikoisjoukko-opinnoista Yhdysvalloissa. Jutellaan siis Enskan taustoista ja selvitetään sitten, että mitä kokonaisvaltainen toimintakyky oikein on!Mighty Finland Podcastia tehdään meidän mahtavien yhteistyökumppaneiden kanssa:Savotta - Huikeita kantojärjestelmiä ja muita varusteita maanpuolustukseen ja ulkonaliikkumiseen - Savotta.fiSavox - Kriittisen kommunikaation kärkiosaaja. Never Alone. - savox.comVarusteleka - Reserviläisen karkkikauppa ja meidän luotettu huoltopiste jo vuosien ajan - Varusteleka.fiLöydät myös meidän moraalimerkin Lekasta!Studion juomahuollosta vastaa Savonlinnalaisen Olaf Brewingin ja meidän yhteinen Olut M/22.Ota meihin yhteyttä Instagramin directissä tai laita mailia osoitteeseen mighty.finland1917@gmail.com, jos sulla on aiheideoita, ajatuksia vieraista tai muuten vaan rakentavaa tai ei niin rakentavaa palautetta.Kansikuva: Jari Laamanen (@jari.sakari)Instagram: @mighty_finland_

Miten Suomi voi auttaa Afganistanin naisia? Haastattelussa toimittaja, tietokirjailija Katri Merikallio. Hän kuvailee, miten vapautunut tunnelma Afganistanissa oli 2002 kun Taleban saatiin väistymään, ja miten naisten asema parani vuosien ajan, kunnes vuonna 2021 Taleban pääsi taas valtaan. Merikallio haastatteli 30 ihmistä Afganistanin naisten ääni -selvitykseen, joka julkaistiin tällä viikolla. Haastateltujen joukossa oli poliiseja, ministereitä, poliitikkoja, toimittajia, lääkäreitä, opiskelijoita, naisaktivisteja, järjestövaikuttajia ja entisiä viranhaltijoita Afganistanista. Suomi on ollut yksi Afganistanin merkittävimmistä tukijoista, ja Afganistanissa toivotaan, että Suomi jatkaisi auttamista. Esimerkiksi riippumaton ihmisoikeuskomissio AIHRC on saanut tukea Suomelta. Afganista on ainoa maa maailmassa, joka kieltää tyttöjen ja naisten opiskelun. Vuonna 2020 Yhdysvaltain presidentti Donald Trump teki erillissopimuksen äärijärjestö Talebanin kanssa. Neuvotteluihin ei otettu mukaan Afganistanin johtoa. Merikallio arvioi, että jos tuo neuvottelu olisi tehty huolellisesti, ja Afganistanin johto oltaiisin otettu mukaan, näkisimme hyvin erilaisen tilanteen. Neuvottelua pidetään raportin mukaan "valtavana virheenä" ja se aiheutti naisten aseman jyrkän heikkenemisen. Merikallion haastattelemat naiset esittävät konkreettisia toimia, joita Suomi voisi tehdä Afganistanin ihmisoikeustilanteen hyväksi. Merikallio kuitenkin pelkää, etä Afganistanista voi tulla uusi Pohjois-Korea, joka eristetään muusta maailmasta. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Kuinka kristittyjen elämä Afganistanissa on muuttunut ja vaikeutunut Taleban-hallinnon aikana?   https://opendoors.fi/maa/afganistan/  

Elokuussa 2021 Talebanin joukot vyöryivät Afganistanin pääkaupunkiin Kabuliin ja saivat koko maan hallintaansa. Kymmenettuhannet ihmiset ovat sen jälkeen paenneet Afganistanista. Osa kristityistä on kuitenkin jäänyt maahan ollakseen Kristuksen valona lähimmäisilleen – jopa niille, jotka uhkaavat heidän henkeään.

EU uudistaa päästökauppaa. Afganistanissa tapahtui onnettomuus, jossa räjähti säiliöauto. Ukraina on valinnut edustajan Euroviisuihin. Monien perheiden pitää säästää myös joululahjoista. Sää lämpenee.

Ukrainasta raportoi Maxim Fedorov. Kansanedustajaraati pui budjettiehdotusta, hoitajamitoitusta ja energiansäästökeinoja. Vieraina Joonas Könttä (kesk), Leena Meri (ps) ja Iiris Suomela (vihr).  Talibanin valtaannoususta on kulunut vuosi. Afganistanista raportoi Maija Liuhto. Humanitaarinen tilanne Afganistanissa. Vieraina humanitaarisen avun asiantuntija Tarmo Heikkilä Unicefista sekä kansainvälisen avun tuki- ja koordinaatioyksikön päällikkö Toni Jokinen SPR:stä. Pohjoismaiden pääministerit ja Scholz tänään Norjaan. Millaiset ovat odotukset yhteistyölle? Puhelimessa johtava tutkija Matti Pesu, Ulkopoliittinen instituutti.  Juontaja Atte Uusinoka, toimittajat Kreeta-Maria Kivioja ja Mikko Haapanen. Tuottaja Hanna Juuti

Suomalaiset eivät usko, että Suomen ja Venäjän suhteet paranevat pian. Kirjailija Salman Rushdieta puukotettiin. Vantaalaisessa asunnossa räjähti lauantaina. Taliban esti naisten protestin Afganistanissa. Monissa Euroopan maissa on nyt kuivaa. Suomen sää on lämmin.

Miika Auvinen keskustelee ulkopolitiikan tutkijan Olli Ruohomäen kanssa Afganistanin tilanteesta.   Afganistanissa islam nähdään osana afgaani-identiteettiä ja islamista luopuminen perheen ja yhteisön pettämisenä. Islamista luopuminen on myös laitonta. Tilanne oli erittäin vakava jo ennen Talebanin valtaannousua, mutta viime vuosi on ollut uskoville entistä vaarallisempi.   https://opendoors.fi/afganistan/  

Miika Auvinen keskustelee ulkopolitiikan tutkijan Olli Ruohomäen kanssa Afganistanin tilanteesta.   Afganistanissa islam nähdään osana afgaani-identiteettiä ja islamista luopuminen perheen ja yhteisön pettämisenä. Islamista luopuminen on myös laitonta. Tilanne oli erittäin vakava jo ennen Talebanin valtaannousua, mutta viime vuosi on ollut uskoville entistä vaarallisempi.   https://opendoors.fi/afganistan/  

Fennovoima iritsanoo 350 työntekijää. Vieraskieliset äänestävät harvoin Suomen vaaleissa. Afganistanissa on tapahtunut maanjäristys. Poliisi valvoo liikennettä juhannuksena. Juhannuksen sää on lämmin ja aurinkoinen.

Tämä ja seuraava jakso ovat omistettu Bitcoinille. Keskustelemassa Bitcoinista kanssani on Bitcoin: Avain Vapauteen -kirjan toinen kirjoittaja Toni Heiskanen.Tässä ensimmäisessä osassa opit:Miksi Bitcoin on hyvä juttu?Miten Bitcon voi auttaa naisia Afganistanissa?Mikä erottaa Bitcoinin muista kryptovaluutoista?Kryptot voidaan karkeasti jakaa neljään luokkaan, mitä nämä luokat ovat?Miten Bitcoin toimii yksinkertaistettuna?Miksi Bitcoinissa ei juurikaan ole inflaatiota?Jaksossa mainitut:Lataa ilmainen Bitcoin: Avain vapauteen -kirja täältä: https://www.avainvapauteen.fiMuuta:Tonin Twitter: https://twitter.com/HeiskanentoniAvain vapauteen Instagram: https://instagram.com/avainvapauteen.fiSosiaalinen media:RAHA-ASIAA Instagram:https://www.instagram.com/rahaasiaa_podcast/RAHA-ASIAAn sisar ASUNTOASIAA Instagram:https://www.instagram.com/asuntoasiaa.fi/

Mihin suuntaan Nato on menossa? Suomen Atlantti-seuran pääsihteeri Terhi Suominen. Kun Venäjä valtasi vuonna 2014 Krimin, Nato palautti painopisteensä yhteiseen puolustukseen. Sitä ennen Natolla oli useita operaatioita muun muassa Balkanilla ja Afganistanissa. Onko Venäjän Ukrainassa aloittama hyökkäyssota muuttanut Naton linjaa? Suominen kertoo, että Nato keskittyy nyt "toimintaympäristön vakauttamiseen", keskiössä on omien jäsenmaiden puolustamisessa. Onko Yhdysvalloilla Natossa enemmän valtaa kuin muilla Nato-mailla. Suominen arvioi, että niin sanottu harmaa aika on jäämässä lyhyeksi, koska "todellisuudessa Natolla on jo jonkinlainen poliittinen vastuu hyväksytystä jäsenkandidaatista". Suomen liittyminen Natoon vahvistaisi Pohjoismaista blokkia. Itämerestä muodostuu Naton sisämeri Suomen ja Ruotsin jäsenyyksien myötä. Natolle Suomen ja Ruotsin Nato-hakemukset tässä aikataulussa on Suomisen mukaan yllättävä asia, koska edes Krimin valtaaminen ei vaikuttanut suomalaisten näkemykseen Natosta. Entä voiko Turkki estää Suomen Nato-jäsenyyden? Periaatteessa kyllä, mutta Suominen ei usko, että tähän käytännössä mennään. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Jyväskylässä oli lauantaina iso tulipalo. Suomi päättää pian, hakeeko se puolustusliitto Naton jäsenyyttä. Suomessa on liian vähän ammattitaitoisia tulkkeja. Naisten asema huononee Afganistanissa. Sunnuntaina vietetään äitienpäivää. Äitienpäivän sää on viileä.

For a world still in the grips of the COVID pandemic, there was no shortage of major news events in 2021. The transition of the presidency in Washington tested the foundations of US democracy.  In Afghanistan, a 20-year project to restore democracy took a heavy blow, with the return of the Taliban to power. - Koronapandemian edelleen riehuessa maailmassamme, vuoden 2021 aikana emme ole kokeneet puutetta uutisaiheista. Presidentin vaihdos Yhdysvalloissa koetteli maan demokratian perustuksia. Afganistanissa kaksi vuosikymmentä jatkunut yritys demokratian palauttamiseksi koki katastrofaalisen iskun iskun Talibanin noustessa valtaan.

Ihmisoikeusliiton pääsihteeri Kaari Mattila kertoo, miksi köyhyys on yksi niistä asioista, joiden takia ihmisoikeudet eivät toteudu kaikilla Suomessa. Entä onko Suomi tehnyt voitavansa edistääkseen ihmisoikeuksia globaalilla tasolla – esimerkiksi Afganistanissa? Puhumme myös normeista, jotka ovat usein näkymättömiä oletuksia, joilla suljemme erilaiset lauman ulkopuolelle. Onneksi taiteessa normeja tehdään nähtäviksi, jotta niitä päästään myös murtamaan. Mietimme myös, onko suuri kahtiajako koronarokotteiden suhteen oikeasti olemassa oleva asia? Entä miten voisimme puhua aiheesta ilman, että ystävyys- tai sukulaissuhteet ovat katkolla? Iso feministi puolestaan vastaa, onko olemassa suurta feministien salaliittoa.

Afganistanissa on eletty reilut sata päivää talibanien johdossa, ja maa on humanitaarisen katastrofin partaalla. Yli puolta maan asukkaista, noin 22 miljoonaa ihmistä, uhkaa ruokapula. YK varoittaa jopa miljoonan lapsen voivan kuolla talven aikana. Samaan aikaan talous on romahtamispisteessä, ja osa afganistanilaisista pelkää talibanien kostoa. Ohjelmassa kuullaan kahta ammattinsa vuoksi talibanilta piileskelevää: naistoimittajaa ja taiteilijaa. Lisäksi afganistanilaistaustainen suomalaistoimittaja vetoaa, ettei Afganistanin hätää unohdettaisi. Ohjelman toimittavat Antti Kuronen ja Paula Vilén. Äänitarkkailija on Anders Johansson. Kuva: Tuuli Laukkanen / Yle

Puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk) vastaakysymyksiin hävittäjähankinnoista, hybridivaikuttamisesta ja Venäjän toiminnasta sekä rajapolitiikasta. Venäjä aikoo lakkauttaa ihmisoikeisjärjestö Memorialin, joka tutkii mm Stalinin vainojen uhreja. Suomen Kansallisarkisto selvittää samoja asioita, kertoo laitoksen vt pääjohtaja Päivi Happonen. Uutta tietoa koronasta kertovat professori Matti Reinikainen, KYS, diagnostiikkajohtaja Lasse Lehtonen, HUS, sekä Tuomas Aivelo , evoluutiobiologi Helsingin yliopistosta. Monet avustusjärjestöt ovat joutuneet keskeyttämään toimintansa Talibanin hallitsemassa Afganistanissa, eikä edes Suomen lähellä Valko-Venäjän rajalla olevien ihmisten avuksi pääseminen ole yksinkertaista. Avustustoiminnan toteutumisesta poliittisista syiden vaikeuttamissa oloissa keskustelemassa ovat toiminnanjohtaja Linda Konate Lääkärit ilman rajoja Suomen toimistosta sekä Suomen Punaisen Ristin kansainvälisen avustustoiminnan johtaja Tiina Saarikoski. Työpaikkojen #metoosta puhuu Heikki Valkama blogissaan. Uusinnassa puolustusministeri Antti Kaikkonen. Juontaja Hanna Juuti, toimittajat Marja Ala-Kokko, Veera Sinervä, Päivi Dahl ja Akseli Innanen, tuottaja Katariina Lahtonen.

Miten Avainmedia on pystynyt median välityksellä tukemaan Afganistanissa olevia uskovia murroksen keskellä. Avainmedia lähetysjärjestön arabiosaston johtaja

Aziza Hossaini syntyi Afganistanissa vuonna 1992. Perhe eli onnellista elämää omakotitalossa ja auttoi muita tarvitsevia. Kaikki kuitenkin muuttui yhdessä yössä. Aziza oli noin 4-vuotias, kun Taleban murhasi hänen molemmat vanhempansa. Millaisia jälkiä sodan keskellä eläminen jättää? Mitä Aziza ajattelee tänä päivänä rohkeudesta ja unelmista ? Mistä syntyy toivo? Ja mikä lopulta toi hymyn takaisin? Aziza Hossaini on oikeustulkki, yrittäjä ja yhteiskunnallinen vaikuttaja.

Tämän jakson vieraana on Ulkopoliittisen instituutin tutkija Olli Ruohomäki, joka on Suomen ensisijaisia Afganistanin asiantuntijoita. Hänellä löytyy erittäin mielenkiintoista tietoa ja kokemusta sekä akateemisen tutkimuksen että kenttätyön parista. Elokuun 30 päivä 2021, Yhdysvallat olivat juuri virallisesti vetäytyneet Afganistanista 20 vuotta kestäneen sodan jälkeen. Vetäytymisen aikana tämän ikuiselta tuntuvan sodan vastapuoli, Taliban, oli onnistunut valtaamaan suurimman osan Afganistanin maa-alueesta. Tässä jaksossa haluamme ymmärtää tätä tapahtumaa ja sitä ympäröiviä historiallisia konteksteja. Mikä tekee Afganistanista niin ainutlaatuisen paikan? Miksi Afganistan on ollut niin monen maailmanpolitiikan käännekohdan näyttämönä? Ja mitä tämän päivän tapahtumat kertovat meille maailmasta? --- Valaisusetti: https://bit.ly/30vMf53 Kamera: https://bit.ly/3lRXY64 --- ▶️ Jaksot videon kera Youtubesta: http://www.youtube.com/c/Futucastpodcast

Pakistan antoi vuosikymmenten ajan turvapaikan Talibanille. Nyt naapuri haluaa sanella, kuka Afganistanissa käyttää valtaa.

Muutaman kuukauden tauon jälkeen palasimme mikrofonien äärelle vaatekomeroihin äänittämään, ja tällä kertaa kahdella eri mantereella. Hiljaisuus teki meille hyvää. Anna kävi Suomessa lomalla ja on nautiskellut taiteesta ja kirjoittamisesta. Laura teki kevyen pienen muuton maailman toiselle puolelle, eli takaisin Suomeen viiden Floridan vuoden jälkeen. Alkurupatteluissa pohdimme paluumuuton herättämiä tunteita ja eksistentiaalisia kysymyksiä ison muutoksen jälkeen. Jakson varsinainen aihe on ajankohtaiset uutiset Amerikasta. Tartumme molemmat viime viikkojen uutisaiheisiin, mm. Texasin uuteen aborttilakiin sekä Yhdysvaltojen 9/11:n jälkeiseen 20-vuotiseen sotaan Afganistanissa. Miksi on erittäin ongelmallista, että länsimaat oikeuttavat sotilaalliset toimet naisten “pelastamisella”? Puhumme Amerikkaa kuohuttaneesta nuoren valkoisen naisen murhasta, ja siitä miten bro-kulttuuri mahdollistaa parisuhdeväkivallan merkkien sivuuttamisen. Anna problematisoi sitä, että valkoisen naisen katoaminen ja murha saa valtavasti mediahuomiota, kun taas alkuperäisväestöön kuuluvien naisten katoamiset ja murhat ovat niin yleisiä että ilmiötä kutsutaan epidemiaksi (Missing and Murdered Indigenous Women Epidemic). Ja vaikka Violence Against Women Act (WAVA) suojelee myös alkuperäisväestöön kuuluvia naisia, noudattaa se silti edelleen kolonialistisia periaatteita. Laura tuo esiin Instagramin aiheuttamat ulkonäköpaineet nuorille ja kertoo raportista, jonka mukaan ongelma on tiedostettu jo pitkään yhtiön johtoportaassa. Samalla keskustelemme myös “tavallisen” näköisistä ihmisistä televisiossa - miksi heidän näkeminen välillä jopa hämmentää? It's good to be back! P.S. Seuraavan jakson aihe on keisarileikkaukset eli sektiot synnytyksessä. Sektiot lisääntyvät koko maailmassa, ja paneudumme ilmiön taustasyihin Yhdysvalloissa. Jos teillä tulee aiheeseen liittyviä kommentteja ja kysymyksiä, laittakaa tulemaan niin saamme ne käsittelyyn seuraavaan jaksoon.

Pitäisikö kannabiksen haittoja verrata viinan haittoihin? Mitä eroa on kannabiksen laillistamisella ja dekriminalisoinnilla? Haetaanko kannabista jonain päivänä Alkosta? Ruben Stillerin vieraana on tutkija Mikko Salasuo. Suomalaisten evakuointioperaatio Afganistanissa esitettiin mediassa sankaritarinana. Valkoinen pelastaja tuli ja onnitteli itseään. Kansallisteatterin kotikirjailija Ujuni Ahmed ja professori Teivo Teivainen purkavat nyt valkoisen pelastajan myytin.

Ketkä talibaneista nyt todella pitävät valtaa Afganistanissa? Sotahistorian dosentti Markku Salomaa ja sosiaaliantropologian yliopistonlehtori Susanne Dahlgren Tampereen yliopisto.    Puhelu. Ylen toimittaja Afganistanissa.  Alueraati. Tuoreen budjetin vaikutukset eri puolilla maata. Keskustelussa Inkeri Pasanen, varapäätoimittaja, Keskisuomalainen, Kari Vainio, vastaava päätoimittaja, Turun Sanomat ja Antti Kokkonen, vastaava päätoimittaja, Lapin Kansa. Merkelin aikakausi on lopuillaan. Kuinka merkkihenkilöt muodostuvat? Vieraana Mannerheim-museon johtaja Kristina Ranki. Kolumni: Janne "Rysky" Riiheläinen: Suomi haluaa voimaa käyttävän Euroopan unionin.  Uusinta. Ketkä talibaneista nyt todella pitävät valtaa Afganistanissa? Sotahistorian dosentti Markku Salomaa ja sosiaaliantropologian yliopistonlehtori Susanne Dahlgren Tampereen yliopisto.    Juontaja Marja Ala-Kokko, toimittajat Atte Uusinoka ja Anna Nevalainen, tuottaja Hanna Juuti. 

Syksy on täällä ja sen myötä uusi kausi Pykälien takaa! Mitä kesällä tapahtui? Hellittääkö korona ja miten käy Afganistanissa? Oliko riihi teatteria vai peräti kulttuuria?

Tässä erikoisjaksossa käsitellään Talibanin valtaannousua Afganistanissa 2021 Suomen ja suomalaisten toiminnan kontekstissa. Miten Taliban sai vallan näin nopeasti? Mikä oli Suomen rooli Afganistanissa? Mikä oikeastaan edes on Taliban? Nämä ovat kysymyksiä, joihin yritetään löytää vastauksia tässä jaksossa. Jakson asiantuntijavieraana toimii taas dosentti Ilmari Käihkö, joka on ansioitunut Suomen ja Pohjoismaiden Afganistan-operaatioiden tutkimuksessa.

Afganistanin yhteiskunnallinen tragedia herättää kysymään, kuinka kristityt selviytyvät kriisin keskellä. https://opendoors.fi/afganistan  #opendoors #afganistan

Kahdenkymmenen vuoden jälkeen ääriuskonnollinen Taliban on jälleen kaapannut vallan Afganistanissa ja uutiset levottomuuksista, väkivaltaisuuksista, evakuoinneista ja traagisista ihmiskohtaloista ovat täyttäneet läntisen uutismedian. Vaarassa tuntuvat olevan esimerkiksi yhteiskunnallisesti näkyvissä asemissa toimivat naiset, eri vähemmistöjen edustajat, toisinajattelijat ja toisinuskovat. Mutta miksi kaikki tapahtuu, kenen etuja silmitön väkivalta ja kaaos palvelevat ja minkälaista Afganistania Taliban tuntuu tavoittelevan? Minkälaisia ääniä kuuluu toivottomalta vaikuttavan tilanteen keskeltä ja onko kukaan turvassa jatkuvien levottomuuksien keskellä? Entä mitä ajatella äärikonservatiivisen uskonnollisuuden roolista Talibanien toiminnan selittäjänä – vai mistä löytyvät jo vuosikymmeniä Afganistanissa jatkuneiden levottomuuksien perustavat syyt? Keskustelemassa ovat Afganistanin historiaan perehtynyt tietokirjailija Andrei Sergejeff sekä toimittaja, dokumentaristi ja Icebreaker Productionsin tuottaja Kirsi Mattila, joka on ollut Afganistanissa kouluttamassa paikallisia naistoimittajia. Viimeisten viikkojen aikana suomalaisten kouluttajien ja afgaanikollegoiden välinen yhteydenpito on ollut tiivistä. Ohjelman toimittavat Hilkka Nevala ja Mikko Kurenlahti.

Nuorten tuomiot. Koskelan surman tekijät saavat tänään tuomionsa. Rikosoikeuden professori Matti Tolvanen, Itä-Suomen yliopisto. Mitä Koskelan surmatapauksesta on opittu? Nuoret vangit aikuisten vankiloissa. Keskustelemassa lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen ja toimitusjohtaja Sanna Sunikka, Kriminaalihuollon säätiö, Krits. Koronastrategia ja käytäntö. Hallitus avaa Suomea kovin hitaasti. Rokotekattavuuden saavuttaminen kysymysmerkki. Keskustelemassa johtaja Pasi Pohjola, STM ja johtava asiantuntija Mia Kontio, THL.  Ideologian painoarvo kasvaa Kiinassa. Mitä se tarkoittaa, missä se näkyy? Studiossa juuri Pekingissä suurlähettiläspestinsä juuri päättänyt ulkoasiainneuvos Jarno Syrjälä.  Blogi. Jenny Matikainen: Uutisnäytös on ohi, mutta pahin voi olla Afganistanissa vasta edessä. Uusinta. Mitä Koskelan surmatapauksesta on opittu? Nuorten vankien tilanne Suomessa. Keskustelemassa lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen ja toimitusjohtaja Sanna Sunikka, Kriminaalihuollon säätiö, Krits. Juontajana Pirjo Auvinen, toimittajina Atte Uusinoka, Carolus Manninen ja Matti Konttinen. Tuottajana Tarja Oinonen.

Kabulin valtaus eteni mediassa kuin tarkoin käsikirjoitettu elokuva. Kiinnostaako statistien kohtalo, nyt kun päähenkilöt on pelastettu, pohtii Ylen ulkomaantoimittaja Jenny Matikainen blogissaan.

Yhdysvaltain presidentti Joe Biden on saanut niskaansa aimo lastin kritiikkiä päätöksestään vetäytyä Afganistanista. Päätöstä on arvosteltu kovaksi ja kyyniseksi ja sen on katsottu heittäneen tavalliset afganistanilaiset Talebanin syliin. Erityisesti republikaanit ovat arvostelleet Bidenin vetäytymispäätöstä. Kritiikkiä on kuultu myös Yhdysvaltain liittolaisilta. Tekikö Joe Biden Afganistanissa vakavan virhearvion? Menettikö Yhdysvallat kasvonsa Afganistanissa? Mitkä ovat Bidenin Afganistan-katastrofin johtopäätökset? Voivatko liittolaiset Afganistanin jälkeen luottaa Yhdysvaltain sanaan ja apuun? Miltä näyttää Yhdysvaltain rooli maailmalla Afganistanista vetäytymisen jälkeen? Vieraana on tutkijatohtori Ville Sinkkonen Ulkopoliittisesta instituutista. Toimittajana on Tapio Pajunen.

Afganistan on joutunut jälleen ääriliike Talibanin valtaan. Kansainvälisten joukkojen vetäytyminen ja Talibanin nousu on ajanut etenkin naiset vaaralliseen tilanteeseen. Mikä on naisten asema, jos Taliban saa vakiinnutettua valtansa? Ohjelman toimittavat Satu Helin ja Sari Taussi. Äänitarkkailija on Juha Sarkkinen. Kuva: Tuuli Laukkanen / Yle

Yön tapahtumat ja terrorismin uhka Kabulissa. Puhelimessa johtava tutkija Charly Salonius-Pasternak, Ulkopoliittinen instituutti. Suomalaisten evakuointioperaatio Afganistanissa päättyi. Puolustusministeri Antti Kaikkonen haastattelussa. Koronan pitkäkestoiset oireet eli long covid. Keskustelemassa Seppo Parkkila, anatomian professori, lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunta, Tampereen yliopisto ja  Mari Kanerva, osastonylilääkäri, dosentti, sisätautien ja infektiosairauksien erikoislääkäri, HUS, Tulehduskeskus. Puhelussa sairaanhoitaja Annamari Viljanen.  Ateneum ja suuret taidenäyttelyt. Museonjohtaja Marja Sakari. Blogi. Erkka Mikkonen: Sortavala hämärsi ajan ja paikan tajun, ja siinä juuri on rajantakaisen karjalaiskaupungin valtti. Uusinta. Suomalaisten evakuointioperaatio Afganistanissa päättyi. Puolustusministeri Antti Kaikkonen haastattelussa. Juontajana Pirjo Auvinen, toimittajina Janette Leino, Kaija Kellman ja Matti Konttinen. Tuottajana Tarja Oinonen.

Suomessa vallitsee kaunisteltu käsitys siitä, miten raakaa sotaa Afganistanissa on käyty, saarnaa Anne. Heikin mielestä tiederahoituksen leikkaukset ovat häpeä kansakunnalle. Venlojen viestissä Annen joukkue ylsi sijalle 440.

Maailmalla on seurattu järkyttyneinä, kuinka naisten, tyttöjen ja vähemmistöjen oikeudet ovat taas vaarassa Afganistanissa. Mitä talebanien valtaannousu voi pahimmillaan tarkoittaa? Miten Suomen ja kansainvälisen yhteisön pitäisi toimia? Helsingin apulaispormestari Nasima Razmyar kertoo. Mietimme myös, miksi Viestejä miehiltä -sometili on tarpeellinen ja miten muun muassa eri tavoin ilmenevä röyhkeys on saanut naiset ja vähemmistöt kautta aikain etsimään omia tiloja ja yhteisöjä. Miksi on tärkeää haaveilla feminististä utopioista – ja voisivatko ne olla joskus muutakin kuin utopioita? Suuri feministi kertoo, mitä kuuluu kurdien rakentamalle Rojavan itsehallinto- ja demokratiakokeilulle, jota on kutsuttu myös feministiseksi utopiaksi.

Afganistanin ja Kabulin kentän tilanne sekä yhteistyö mm. G7:ssä. Vieraileva johtava asiantuntija Olli Ruohomäki Ulkopoliittinen instituutti.  Avustusjärjestöjen toiminta Afganistanissa. Keskustelemassa Suomen Punaisen Ristin kansainvälisen katastrofiavun päällikkö Niklas Saxén ja  Pelastakaa lapset -järjestön kansainvälisten ohjelmien johtaja Anne Haaranen. Ruotsin poliittinen tilanne. Keskustelussa mukana apulaisprofessori Johan Strang, Pohjoismaiden tutkimuksen keskus CENS, Helsingin yliopisto ja kirjeenvaihtaja Kirsi Heikel, Tukholma. Rokotukset, rokotepassi ja etiikka. Jaana Hallamaa, sosiaalietiikan professori, Helsingin yliopisto. Kolumni. Joonas Konstig: Ihmiset ovat pelottavan kuuliaisia ja pari muuta asiaa, jotka koronavuosi on opettanut. Uusinta. Afganistanin tilanne. Maailma seuraa silmä kovana Kabulin kenttää, mutta mitä kuuluu tavallisille afganistanilaisille? Keskustelemassa Suomen Punaisen Ristin kansainvälisen katastrofiavun päällikkö Niklas Saxén ja  Pelastakaa lapset -järjestön kansainvälisten ohjelmien johtaja Anne Haaranen Juontajana Marjo Näkki, toimittajina Akseli Innanen, Kaija Kellman ja Atte Uusinoka. Tuottajana Tarja Oinonen.

Onko Afganistanin naisille nyt luvassa vain burkhia ja shariaa? Pettikö länsi afganistanin naiset? Zahra Karimy ja Mojtaba Qanesadeh keskustelevat elämästä talibanien hallitsemassa Afganistanissa. Suomalainen ruoka: mitä se on? Mitä lautasemme kertoo meistä? Asiantuntijana Helsingin yliopiston ruokakulttuurin professori Johanna Mäkelä?

Suomi keskeyttää kehitysyhteistyön Afganistanissa. Haitin maanjäristyksessä on yli 1400 uhria. Suomen talous on toipunut hyvin koronasta. Ars Fennica -palkintoa tavoittelee 5 ehdokasta.

Ilmastonmuutoskeskustelussa huomio kiinnittyy lähes yksistään hiilidioksidiin, vaikka metaani on 28 kertaa voimakkaampi ilmastonlämmittäjä. Metaania vapautuu ikiroudasta sulavista Siperian tundrista, kaatopaikoilta, lehmistä – sekä koirista ja kissoista. Pelkästään USA:n kissat ja koirat päästelevät metaania 13 miljoonan auton päästöjen verran. Mistä ratkaisu? Kiinasta? Valtiovarainministeriön budjettiehdotuksessa on 6,5 miljardin velkapiikki ensi vuodeksi. Pitäisikö jo säästää? Ovatko demarit lisäverojen vai lisätyöpaikkojen puolue? Vuodesta 1978 jatkunut sota Afganistanissa on kääntymässä talebanien voitoksi. Oppivatko maasta vetäytyvät amerikkalaiset tästäkään sodasta mitään?

Helsingin uusi pormestari Juhana Vartiainen. Puhelu: Vuosi Beirutin räjähdyksistä, miten sujuu jälleenrakennus? Puhelimessa humanitaarisen avun koordinaattori Emma Pajunen, Kirkon Ulkomaanapu. Valko-Venäjän johdon otteet kovenevat. Vieraina vanhempi tutkija Kristiina Silvan, Ulkopoliittinen instituutti, ja puhelimessa kansanedustaja Erkki Tuomioja (sd). Talibanin valta kasvaa Afganistanissa, vieraina vieraileva johtava asiantuntija Olli Ruohomäki, UPI, ja apulaissotilasprofessori Antti Paronen, MPKK. Kolumni. Raisa Omaheimo: Punkstoo-keskustelu muistutti, että häirintään puuttuminen on myös sivustakatsojien asia. Uusinta: Helsingin uusi pormestari Juhana Vartiainen. Juontaja Marjo Näkki, toimittajat Marja Ala-Kokko, Atte Uusinoka ja Mikko Haapanen, tuottaja Hanna Juuti.

20 vuotta kestäneet länsimaiden sotilasoperaatiot Afganistanissa on päättymässä. Yhdysvallat on luvannut vetää joukkonsa syyskuuhun mennessä, viimeiset suomalaiset sotilaat poistuivat Afganistanista kesäkuun alussa. Mitä Suomelle jäi operaatiosta käteen? Entä saatiinko Afganistanissa naisten asemaa parannettua pysyvästi? Ohjelman toimittavat Jani Parkkari ja Sari Taussi. Äänitarkkailija Pasi Ilkka. Kuva: Tuuli Laukkanen / Yle

Afganistan on kristityille maailman toiseksi vaarallisin maa. Mistä vainot johtuvat, ja mikä antaa pienelle kristittyjen joukolle toivoa? https://opendoors.fi/afganistan #opendoors #afganistan

Yhdysvallat on vetämässä joukkojaan Afganistanista. Haastattelussa Ulkoministeriön Afganistan-tiiminvetäjä Matti Keppo ja Puolustusministeriön osastoesiupseeri Mikko Lehto. Yhdysvallat hyökkäsi Afganistaniin sen jälkeen kun Yhdysvaltoihin tehtiin terroristi-isku vuonna 2001. Marraskuussa Yhdysvaltain presidentti Donald Trump kertoi, että Yhdysvallat on vetämässä joukkojaan pouis Afganistanista vielä ennen kuin Joe Bidenin presidenttikausi alkaa tammikuussa. Trumpin ilmoitus on herättänyt kritiikkiä. Sotilasliitto Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg varoitti marraskuussa, että ennenaikainen vetäytyminen voi olla vaarallista. Afganista voisi tulla terroristien tukikohta ja Isisin uuuden kalifaatin sijaintipaikka. Myös Suomella on joukkoja Afganistanissa Naton operaatiossa. Ovatko suomalaiset joukot vaarassa, jos tilanne muuttuu Afganistanissa? "Afganistan on Suomen suurin kehitysyhteistyön vastaanottajamaa. Olemme tehneet siviilikriisinhallintaa kokonaisvaltaisesti ja tehdään poliittista ja diplomaattista työtä, tavoitteena Afganistanin vakauttaminen. Jos Afganistan ei ole vakaa, se voi heijastua Eurooppaan - terrorismi, hallitsematon muuttoliike suurina kysymyksinä", Keppo kertoo. Suomalaisten sotilaiden määrää Afganistanissa vähennetään 60:sta 20:een. Puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk.) kertoi lokakuussa, että kaikki suomalaissotilaat saatettaisiin kotiuttaa jo ensi vuoden keväällä. Lehto korostaa, että suomalaiset sotilaat toimivat Afganistanissa osana Naton johtamaa Resolute Support -operaatiota, ja silloin Suomi ei yksin päätä sotilaiden määrästä maassa. Hänen arvionsa mukaan Yhdysvaltojen suunnitelma vähentää joukkoja ei aiheuta merkittäviä riskejä suomalaisille, jos se toteutetaan kuten nyt on tiedossa. Miltä näyttää Afganistanin tulevaisuus? Tänä syksynä on otettu historiallinen askel ja aloitettu rauhanneuvottelut Afganistanin hallituksen ja Taleban-liikkeen välillä. Keppo arvioi, että parhaassa skenaariossa sota on mahdollisuus lopettaa. Toimittajana on Linda Pelkonen.

EU:n rahat kelpaavat Puolalle ja Unkarille mutta oikeusvaltioperiaatteet eivät. Dosentti Heino Nyyssönen, Turun yliopisto ja vanhempi tutkija Saila Heinikoski, Ulkopoliittinen instituutti. Ulkomaanlehtikatsaus. Toimittaja Silja Massa, Tallinna. Asuntomarkkinoilla paikoin liian kuumat tunnelmat? Pääekonomisti Juhana Brotherus, Hypo ja ekonomisti Peetu Keskinen, Pellervon taloustutkimus PTT. Länsi luovuttaa Afganistanissa. Kehityspolitiikan neuvonantaja Olli Ruohomäki, Ulkoministeriö. Blogi Päivi Happonen. Täytyykö sinun pelätä, jos kannat Louis Vuittonin laukkua Helsingin kaduilla? Juontaja.Marjo Näkki. Toimittajat Hanna Juuti, Kaija Kellman ja Atte Uusinoka. Tuottaja Sakari Kilpelä. 

Afganistan koostuu yhteiskuntana heimoyhteisöistä. Uskollisuus perhettä, klaania ja heimoa kohtaan on näin ollen äärimmäisen tärkeää. Islam nähdään osana afgaani-identiteettiä ja islamista luopuminen taas perheen ja yhteisön pettämisenä. Islamista luopuminen on myös laitonta. Korkeimmat pistemäärät viidessä kuudesta eri elämänalueilla ilmenevästä vainotyypistä kuvastavat sitä tosiasiaa, että Afganistanissa on mahdotonta elää julkisesti kristittynä. Militanttien islamistiryhmien valta kasvaa Afganistanissa jatkuvasti. Taleban-liike on vallassa tai taistelee siitä yhä useammalla alueella. Islamistinen hallinto vainoaa vähemmistöjä. https://opendoors.fi/afganistan/  

Afganistanissa on käyty sotaa neljä vuosikymmentä. Nyt maalle haetaan uutta suuntaa presidetinvaaleissa. Samaan aikaan kansainväliset joukot ovat vetäytymässä. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelma kysyy tällä viikolla, minne Afganistan on menossa. Ohjelman toimittavat Erja Tuomaala ja Mika Hentunen. Äänitarkkailija on Jouni-Pekka Uitto. kuva Derrick Frilund/ Yle

Ohjelman ensimmäisessä osassa kerrotaan Kreikan Tessalonikassa pidetystä konferenssista, jossa oli noin 300 henkeä, noin sadasta maasta. Aiheena oli seurakuntien ja yhteisöjen istuttaminen kaikkialle maailmaan siten, että olisi yksi yhteisö 1000 ihmistä kohden. Osallistujien joukossa oli heitä, joita ei saanut kuvata vainojen tai niiden uhan takia. Osallistujat kävivät myös Filippissä katsomassa Lyydian kastepaikkaa sekä Paavalin ja Silaksen vankilaa. Viittasin myös kritytyksi kääntyneiden ex. muslimien pakkopalautuisiin omiin lähtömaihinsa, joissa vainojen mahdollisuus on varmuutta hipovaa luokkaa. Kuulemme myös toimittaja Mari Turusen kertovan kristityiksi täällä kääntyneiden kokemasta painostuksesta muslimien taholta vastaanottokeskuksissa. Tästä aiheesta Mari on tehnyt kirjan Kääntyneet. Ohjelman toinen osuus on autenttinen kiitos- ja todistuspuheenvuoro, jonka Mikko Matikaisen kastama ex. muslimipariskunta piti omassa kastejuhlassaan keväällä 2017. Mahdollisen painostuksen takia tuosta todistuksesta on poistettu kaikki paikkakunnat saapumispaikkakuntaa Helsinkiä lukuun ottamatta. Tuli todetuksi, että jo pelkästään kiinnostus Raamattua kohtaan tai seurakunnissa käyminen voivat laukaista painostusta tai uhkailua. Ohjelman kolmannessa osuudessa nostetaan esiin Afganistanissa lähetystyötä tehneet suomalaiset ja heidän puolisonsa, jotka rukoilivat sen puolesta, että evankeliumi voisi tavoittaa afgaanit ja vapauttaa heidät iloon ja elämään. Liisa Kingma iloitsee siitä, että Suomeen ja Länsi-Eurooppaan on tullut tuolta alueelta ihmisiä, jotka ovat tulleet evankeliumin kohtaamiksi. Surua tässä kaikessa aiheuttaa se, että neljä Kansanlähetyksen työntekijää on surmattu rakkautensa tähden Afganistanissa vuosien kuluessa. Lähetystyö on tuonut valtavaa siunausta, kun sitä on tehty Jumalan rakkaudesta käsin. Nostin esiin Namibian, jossa suomalainen lähetys on saanut aikaan koulutusta, sairaanhoitoa ja vapauttanut henkien pelosta ja palvonnasta. Kansallinen identiteettimmekin ja sivistyksemmekin on peruja vastaavasta rakkaudesta. Ohjelma sisältää näihin aiheisiin liittyviä näkökulmia Raamatusta ja rukousta esiinnousseiden aiheiden äärellä. Siinä on myös pieni kertaus edellisestä jaksosta ja rohkaisevia näkökulmia arkiseen elämään. Ohjelman lopussa annetaan virkkeitä ja ajatuksia, joita voi soveltaa omaan elämäänsä. Ohjelman käsikirjoittaa, toimittaa ja koostaa Kansan Raamattuseuran reissupastori Mikko Matikainen. Haastatteluja työstää käyttöä varten Jussi Pyysalo. Uskon askeleita ohjelman tuottavat yhteistyössä Kristityt yhdessä ry ja Kansan Raamattuseura.

Tässä sarjassa kommentoin ja kopioin Jussi Halla-ahon blogia Scripta - kirjoituksia uppoavasta lännestä, ja tänään mietitään, että miksi Suomessa on vain toista sukupuolta koskeva tappokoulu nimeltä armeija, joka on pakollinen kaikille miehille. Argumentit 1. Kun mietitään, että kannattaako valtiolla olla käytössään asevelvollisuus, niin tulee ottaa huomioon potentiaaliset sotilaalliset uhkakuvat, valtion liittolaissuhteet ja valtion maantiede ja väestö. 2. Ensinnäkin Britannian ainoa rajanaapuri on pieni ja vaaraton Irlanti, joka on vakaa valtio. Suomen naapuri on Venäjä, joka on väestöltään valtava, sotilaallisesti merkittävä ja jokseenkin aggressiivinen omassa ulkopolitiikassaan. Toiseksi Britannia on Naton jäsen jolla on oma ydinase, joka tekee maasta hyvin pelottavan hyökkäyskohteen. Suomella ei ole yhtäkään sotilaallista liittolaista ja aseetkin ovat varsin tavanomaisia. Kolmanneksi, Britannian väestö on 10 kertaa suurempi kuin Suomen väestö, eli mikäli Britit haluaa Suomen kokoisen armeijan, niin he tarvitsevat vain kymmenesosan omasta väestöstään. Britannia on myös 10 kertaa vauraampi kuin Suomi eli se pystyy maksamaan sotilaalle 10 kertaa parempaa palkkaa kuin Suomi. Eli Brittien tarvitsee tehdä 10 kertaa vähemmän duunia saadakseen yhtä merkittävän armeijan. 3. Teknologian kehityksen myötä on helppo ajatella, että sota voitetaan täsmäpommeilla, häivehävittäjillä, risteilyohjuksilla, ydinaseilla ja muulla teknologialla, mutta mietitäänpä miten sodat ovat menneet viime aikoina, kun tämä teknologia on ollut käytössä. Neuvostoliiton seikkailut Afganistanissa ja Yhdysvaltojen sotaretket Vietnamiin ja Irakiin näyttävät sen, että materiaalisella ylivoimalla ja teknologialla päästään jonnekin asti, mutta mikään ei vieläkään muuta sitä, että koko maan maasto on täynnä ihmisiä rynnäkkökiväärin kanssa ja koska vain voi räjähtää tievarsipommi. Kun potentiaalinen kuolema odottaa jokaikisen nurkan takana, niin tällöin ei voida leiriytyä ja rakentaa uutta maata, vaan armeijat ovat tyypillisesti perääntyneet. Tän havainnon valossa näyttää siltä, että sodat voitetaan edelleen armeijoilla ja suurvallatkin tietävät, että pahin pelko on suuri ja hajautettu armeija, jota ei voi tuhota nopeilla iskuilla pariin kaupunkiin. LÄHTEET http://www.halla-aho.com/scripta/puheenvuoro_asevelvollisuudesta.html

Suomen rauhanturvaajaliiton puheenjohtaja, prikaatikenraali Mauri Koskela keskustelee Esa Salmisen ja Pasi Nokelaisen kanssa kriiseistä ja konflikteista. Miksi konflikteja on nyt entistä enemmän ja miksi ne ovat sitkeämpiä? Mikä oli suurin virhe Afganistanissa, ja miten Koskela oli mukana kahden tulen välissä estämässä laajamittaista aseellista konfliktia? Mitä Syyriassa pitäisi tehdä?

008: Sami Kero - Kriisialueiden tarinankertoja (osa2) Tässä kahdeksannessa jaksossa keskustelen Helsingin Sanomien valokuvaajan Sami Keron kanssa siitä, minkälaista on kuvata kriisialueilla ja sodan keskellä. Podcast-jaksossa jutellaan Samin kanssa mm. seuraavista aiheista: Onko kriisialueilla ollut läheltä piti -tilanteita? Oletko joutunut pelkäämään sodan keskellä? Hiipivätkö painajaiset yöllä uniin? Minkälainen riskianalyysi tehdään ennen kriisialueille lähtemistä? Minkälaista elämää tavalliset ihmiset elävät sodan keskellä? Mitä kuvaajat syövät ja juovat sodan keskellä ja mistä ruoka hankitaan? Mitä laitteistoja tarvitaan kriisialueilla kuvaamiseen? Mitkä ovat suurimmat riskit kuvaajalle? Sami on kuvannut monilla kriisialueilla, kuten Afganistanissa, Irakissa, Egyptissä, Haitissa, Israelissa ja Kongon demokraattisessa tasavallassa. Sami on palkittu kolme kertaa Vuoden lehtikuva -palkinnolla, ja Suomen Lehtikuvaajat palkitsi Keron vuonna 2005 Vuoden kuvareportaasi -palkinnolla Gaza-kuvistaan. Alla näet näissä jaksoissa mainittuja Samin ottamia kuvia. Kuvien alta löydät linkit myös Samin nettisivuihin ja somekanaviin. Kuvien alta löydät myös linkin, mistä pääset ilmoittautumaan seuraavaan ilmaiseen webinaariin. P.S. Muista tilata podcast sähköpostiisi! Krister juhlii jääkiekon maailmanmestaruutta Helsingissä. Torilla tavataan © Sami Kero Ice Hole © Sami Kero Ice Hole © Sami Kero Gaza © Sami Kero Vuoden Lehtikuva 2011 (Egypti) © Sami Kero Ylikersantti pelaa lasten kanssa jalkapalloa Bagdadin provinssissa. Vuoden lehtikuva 2008 (Irak) © Sami Kero Vuoden lehtikuva 2006 (Lordi) © Sami Kero Seuraa Sami Keroa website | instagram Osallistu V-P Kankaan ilmaiseen salamakuvaus-webinaariin Mikäli kaipaat intoa sekä inspiraatiota oppia lisää salamakuvaamisesta, niin nyt siihen on upea mahdollisuus. Pidän ilmaisen salamakuvauksen nettikoulutuksen eli webinaarin, johon olet tervetullut mukaan. Klikkaa alla olevaa linkkiä ja pääset lukemaan tarkemman kuvauksen, mitä koulutus pitää sisällään.

007: Sami Kero - Mies, jonka hesari halusi (osa1) V-P Kangas keskustelee Inspired Podcastissa huippukuvaajien kanssa unelmista, tarinoista, inspiraatiosta, päämääristä, kuvista ja kohtaamisista. Tässä seitsemännessä jaksossa keskustelen Helsingin Sanomien valokuvaajan Sami Keron kanssa hänen uransa onnistumisista, haasteista ja siitä, mitä hän on oppinut itsestään valokuvauksen ja asiakaskohtaamisten kautta. Sami on kuvannut Suomen lisäksi myös monilla kriisialueilla, kuten Afganistanissa, Irakissa, Egyptissä, Haitissa, Israelissa ja Kongon demokraattisessa tasavallassa. Sami on palkittu kolme kertaa Vuoden lehtikuva -palkinnolla, ja Suomen Lehtikuvaajat palkitsi Keron vuonna 2005 Vuoden kuvareportaasi -palkinnolla Gaza-kuvistaan. Silloin, kun olin Hesarin kesäkuvaaja, niin silloinen pomo kysyi, että jos me saadaan siirrettyä Oulusta vakikuvaajan pesti tänne Helsinkiin, niin ootko kiinnostunut? Mitä siihen voi nyt sanoa, kuin totta ihmeessä. :) -Sami Kero Alla näet tässä jaksossa mainittuja Samin ottamia kuvia. Kuvien alta löydät linkit myös Samin nettisivuihin ja somekanaviin. P.S. Muista tilata podcast sähköpostiisi! Krister juhlii jääkiekon maailmanmestaruutta Helsingissä. Torilla tavataan © Sami Kero Ice Hole © Sami Kero Ice Hole © Sami Kero Gaza © Sami Kero Vuoden Lehtikuva 2011 (Egypti) © Sami Kero Ylikersantti pelaa lasten kanssa jalkapalloa Bagdadin provinssissa. Vuoden lehtikuva 2008 (Irak) © Sami Kero Vuoden lehtikuva 2006 (Lordi) © Sami Kero Seuraa Sami Keroa website | instagram Osallistu V-P Kankaan ilmaiseen salamakuvaus-webinaariin Mikäli kaipaat intoa sekä inspiraatiota oppia lisää salamakuvaamisesta, niin nyt siihen on upea mahdollisuus. Pidän ilmaisen salamakuvauksen nettikoulutuksen eli webinaarin, johon olet tervetullut mukaan. Klikkaa alla olevaa linkkiä ja pääset lukemaan tarkemman kuvauksen, mitä koulutus pitää sisällään.

Iskut siviilejä vastaan ovat lisääntyneet Afganistanissa, mutta se ei välttämättä kerro äärijärjestöjen vahvistumisesta. Lisää >> http://ift.tt/2Eq5Ft6

Kiihtyvä terrori Afganistanissa tekee Suomen päätöksen uusien sotilaskouluttajien lähettämisestä vaikeaksi, mutta Afganistanin hylkääminen on huono .. Lisää >> http://ift.tt/2BDp86l

Jotkut uskovat Jumalaan, toiset jalkapalloon. Mahadura&Özberkanin urheilujaksossa perehdytään urheilun kannatuskulttuuriin Suomessa, Afganistanissa, Turkissa ja Sri Lankassa. Kuka vie fanittamisen voiton ja kuka jää nuolemaan näppejään? Mitä kaikkea fanit ovat valmiita tekemään oman joukkueensa eteen? Mitä pelaajat toivovat faneilta? Mitä maata Özberkan kannattaa, kun Turkki ja Suomi pelaavat vastakkain ja miksi? Jalkapallo on enemmän kuin urheilu. Se on voima, joka voi pysäyttää levottomuudet hetkeksi jopa Afganistanissa. Se on myös voima, jonka takia sekä fanit että pelaajat itkevät ja rukoilevat oman joukkueensa puolesta. Lähetyksessä selvitetään mitä erilaisia rituaaleja eri kulttuurien kannattajat toteuttavat ennen peliä, miksi Turkissa "paskotaan" pelaajien suuhun ja mitä sanottavaa Turkin pelaajilla on Suomen jalkapallon fanikulttuurista. Studiossa vieraana Veikkausliigan seuratuin nimi, HJK:n keskikenttäpelaaja Moshtagh Yaghoubi, joka afganilaisesta taustastaan huolimatta ei vaihtaisi Suomen maajoukkuetta mihinkään. Ääneen pääsee myös puoliksi turkkilainen ja puoliksi suomalainen fanaattinen futisfani Can Kubur, joka pääsi Turkissa otsikoihin vastaanottaessaan ypöyksin Turkin maajoukkueen Suomeen. Lähetyksessä kuullaan tunnelmia Suomi-Turkki jalkapallopelista ja haastatellaan kansanedustaja Ozan Yanaria sekä Turkin maajoukkueessa pelaavaa Cenk Tosunia.

Tällä kertaa saimme kahvivieraaksemme Afganistanissa jo neljä vuotta asuneen Sinin. Sini kertoo arkielämästään Kabulissa ja siitä, mikä häntä on vetänyt töihin vaaravyöhykkeelle.

Jouluun hiljennytään yhdessä Tapani Ruokasen kanssa. Vieraana on kirjailija ja vammaisjärjestövaikuttaja Jukka Sariola. Sariolan Ystäväni Seija – kutsumuksena Afganistan valittiin vuoden 2015 kristilliseksi kirjaksi. Kirjailijan läheinen ystävä Seija Järvenpää murhattiin yhdessä toisen suomalaisen lähetystyöntekijän kanssa Afganistanissa kesällä 2014. Teos kertoo koskettavasti ja osin humoristisestikin pitkäaikaisesta ystävyydestä, sen iloista ja suruista. Jukka ja Tapani pohtivat myös vammaisten asemaa suomalaisessa yhteiskunnassa. Kaupungistuminen on vienyt vanhaa yhteisöllisyyttä mennessään, mutta tilalle on syntynyt myös uusia tapoja ottaa toiset huomioon.

Kari Lumikerolla juttu luistaa. Hän kertoo elämänsä lähtökohdista, uransa alkutaipaleen kommelluksista ja ajatuksiaan ruotsinsuomalaisuudesta. Hiljattain eläköitynyt toimittaja ei laakereillaan lepää. Kirjeenkantajasta kirjeenvaihtajaksi. Kari Lumikero on kotoisin Torniosta. Hänen isänsä oli toimittaja. Kari itse harkitsi juristin uraa, mutta into toimittajantyötä kohtaan voitti. Kari muutti Ruotsiin jo nuorena miehenä ja yksi hänen ensimmäisistä hommistaan täällä oli kirjeenkantajan työ. Monen muun viran kautta - hän työskenteli muunmuassa Ruotsin Radion suomenkielisessä toimituksessa 15 vuoden ajan - hänestä tuli Suomen MTV:n kirjeenvaihtaja. Sanoissa kirjeenkantaja ja kirjeenvaihtaja ei ole paljon eroa, mutta työtehtävissä sitäkin enemmän. Kari on kiertänyt maailmaa vaikeissakin paikoissa, kuten Thaimaassa tsunamin aikaan, Afganistanissa ja pakolaisleireillä Lähi-idässä. Hänellä on monta jännittävää tarinaa kerrottavana pitkän uransa varrelta, mutta Soilin seurassa hän myös raottaa yksityisyyden verhoa ja kertoo elämästään julkisuuskuvan takana. Sieltä paljastuu lämmin ja empaattinen Kari, joka puhuu rauhan ja pakolaisten puolesta. Soili Huokuna soili.huokuna@sverigesradio.se