Podcast appearances and mentions of lauri holappa

Puolustusteollisuuden tulevaisuus Suomessa. Minkälaista puolustusteollisuutta Suomi voisi lisätä ja missä aikataulussa? Keskustelemassa Puolustus-, ilmailu-, avaruus- ja turvallisuusteollisuuden etujärjestön pääsihteeri Tuija Karanko ja Puolustusvoimien sotatalouspäällikkö, kenraaliluutnantti Jari Mikkonen. Ylen palkkaerokone paljastaa millaiset naisten ja miesten väliset palkkaerot oikeasti ovat. Tuloksia avaa lisää taloustoimittaja Heikki Valkama. Hallitus kokoontuu tänään ja huomenna pohjustamaan huhtikuussa pidettävää puoliväliriihtä. Millaisissa aselelmissa sen osalta ollaan ja mitkä tulevat olemaan riihen kipukohdat? Aihetta käsittelevät ekonomisti Vesa Vihriälä ja Uuden talousajattelun keskuksen toiminnanjohtaja Lauri Holappa. Kunta- ja aluevaalien ehdokkaiden ilmoittaminen on päättynyt. Mitä ehdokaslistat kertovat tulevista vaaleista? Analyysinsä aiheesta kertoo Turun yliopiston poliittisen historian professori Markku Jokisipilä. Juontajana Mira Stenström. Toimittajina Roosa Kajander ja Mikko Haapanen. Tuottajana Justus Laitinen.

Minkälaista tuhoa Jari-myrsky sai aikaan? Haastattelussa Keski-Suomen pelastuslaitoksen päällikköpäivystäjä Mikko Thusberg. Kymmeniltä tuhansilta kotitalouksilta katkesivat taas sähköt. Miten sähköverkko saataisiin kestävämmäksi? Keskustelemassa Energiateollisuuden asiantuntija Tuukka Heikkilä ja TEMin energiaosaston ylijohtaja Riku Huttunen. Torstaina uutisoitiin, että Venäjä olisi käyttänyt ensimmäistä kertaa hyökkäyssotansa aikana keskipitkän matkan ballistista ohjusta. Miten Yhdysvalloissa on reagoitu? Puhelimessa Yhdysvaltain-kirjeenvaihtaja Iida Tikka. Hallitus on tehnyt leikkauksia, sopeutuksia ja uudistuksia työmarkkinoille, mutta työttömyys kasvaa ja konkurssit lisääntyvät. Kuinka onnistunutta on hallituksen talouspolitiikka? Keskustelemassa Uuden talousajattelun keskuksen toiminnanjohtaja Lauri Holappa, julkistalouden professori Roope Uusitalo VATTista ja ennustepäällikkö Päivi Puonti Etlasta. YK:n ilmastokokous Azerbaidžanin pääkaupungissa Bakussa on loppusuoralla. Mitä kokouksessa on saatu aikaan? Puhelimessa Bakussa oleva ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen (kok.). Juontajana Atte Uusinoka, toimittajina Mira Stenström ja Janette Leino, tuottajana Annette Blencowe.

Timo Harjuniemi ja Lauri Holappa keskustelevat Suomen talouspoliittisesta tilanteesta sekä kokoomuksen ja perussuomalaisten hallitusyhteistyöstä. Lisäksi pohditaan, millaisia leikkauksia EU:n uusittu taloussäännöstö Suomelta mahdollisesti edellyttää. Tämä on Poliittinen talous -podcastin viimeinen jakso. Timo ja Lauri paketoivat podcastin muistelemalla Poliittinen talous -podcastin syntyhistoriaa ja miettimällä, miten politiikan maisema ja voimasuhteet ovat podcastin elinkaaren aikana muuttunut. Lämpimät kiitokset kaikille podcastin kuuntelijoille!

Hallitus aloittaa tiistaina neuvottelut esityksestä ensi vuoden budjetiksi. Hallitusohjelman kuuden miljardin euron sopeutusten lisäksi keväällä sovittiin kolme miljardin euron lisätoimista. Samalla hyvinvointialueiden talousvaikeudet ovat syventyneet eikä talous osoita nopeita piristymisen merkkejä. Mitä on riihestä on odotettavissa? Studiossa Helsingin yliopiston vieraileva tutkija Vesa Vihriälä ja Uuden talousajattelun keskuksen toiminnanjohtaja Lauri Holappa. Lisäksi otamme yhteyden Vantaa-Keravan hyvinvointialueen johtajaan Timo Aronkytöön. Danske Bank antaa ennusteen Suomen ja Pohjoismaiden talouskehityksestä. Puhelimessa pankin pääekonomisti Pasi Kuoppamäki. Venäjän presidentti Vladimir Putin matkaa Mongoliaan. Kansainvälisen rikostuomioistuimen ICC:n mukaan Mongolialla on velvollisuus pidättää Putin, kun tämä saapuu vierailulle maahan tiistaina. Mongolia on ensimmäinen ICC:n jäsenmaa, jossa Putin vierailee kansainvälisen pidätysmääräyksen jälkeen. Asiantuntijoiden mukaan pidätys on hyvin epätodennäköinen, mutta millaisen viestin vierailu antaa kansainväliselle yhteisölle? Puhelimessa Ulkopoliittisen instituutin virkaa toimittava apulaisjohtaja ja kansainvälisen oikeuden asiantuntija Katja Creutz. Hallitus yrittää pysäyttää venäläisten kiinteistökaupat. Puolustusministeri Antti Häkkänen kertoi eilen, että hallitus esittää lakia, joka käytännössä estäisi venäläisten kiinteistökaupat Suomessa. Lakiesityksessä ei mainita Venäjää, vaan puhutaan hyökkäyssotaa käyvästä maasta, joka muodostaa turvallisuusuhan Suomelle. Millaisia työkaluja esitys voisi antaa kunnille, jotka ovat tehneet paljon kiinteistökauppaa venäläisten kanssa ja miten tilanteita ratkotaan tällä hetkellä? Studiossa Kuntaliiton valmius- ja turvallisuusasiantuntija, kehittämispäällikkö Ari Korhonen ja Etelä-Karjalan liiton elinvoimajohtaja Kirsi Vainio. Juontajana Mira Stenström, tuottajana Jaakko Parkkinen.

Timo Harjuniemi ja Lauri Holappa analysoivat eurovaalien tulosta. Miksi gallupit ja analyysit pettivät? Ovatko poliittisen samastumisen mekanismit blokkipolitiikan aikakaudella niin suuren murroksen keskellä, että mielipidemittaukset eivät enää tavoita äänestämisen keskeisiä valintaulottuvuuksia? Entä millaisia tekijöitä löytyy perussuomalaisten katastrofin ja toisaalta kokoomuksen menestyksen taustalta?

Mitkä tekijät selittävät presidentinvaalikeskustelun onttoutta? Entä millainen oppirakennelma on suomalaista ulkopoliittista ajattelua hallitseva uhmakas transatlanttinen uusidealismi? Lauri Holappa ja Timo Harjuniemi ruotivat Poliittinen talous -podcastin tuoreessa jaksossa ulkopoliittisen linjakeskustelun vaikeutta sekä vaalijournalismin katvealueita. Jakson toisessa osiossa pohditaan talouskuripolitiikan paluuta. Onko talouskuri elävä kuollut, zombi-idea, joka vaeltaa kerta toisensa jälkeen talouspolitiikan näyttämölle? Jaksossa hahmotellaan talouskuripolitiikan alakategorioita, tulkitaan vyönkiristyslinjan resilienssiä ainutlaatuisen kolmiomallin kautta ja pohditaan riittävän elvytyspolitiikan takaavien budjettisääntöjen mahdollisuutta.

Suomeen on perustettu uusi poliittiseen talouteen ja talouspolitiikkaan keskittyvä ajatushautomo. Uuden talousajattelun keskus (Utak) on ajatushautomo, jota ovat lähteneet vetämään Antti Alaja ja Lauri Holappa. Tämän viikon jaksossa Jussi kysyy Holapalta ja Alajalta, mistä heidän uudessa hankkeessaan on kysymys, ja millä tavoilla he lähtevät haastamaan valtavirtataloustiedettä.Talouspolitiikkaan ja poliittiseen talouteen keskittyvä ajatushautomo rantautui Suomeen – ”Tehtävä on laajentaa asiantuntijapuhetta ja tuoda uusia näkökulmia”Support the showTue podcastia ja sivistä itseäsi: tilaa Kansan Uutiset helposti tästä!Instagram: @kansanuutisetTwitter: @kansanuutiset

Poliittinen talous -podcastin jakson tämänkertaisessa jaksossa vastataan politiikan syyskauden kuumimpiin kysymyksiin. Miksi velkaralli jatkuu? Mistä löytyisi uusi kasvumalli kroonisesti velkaantuvalle Suomelle? Entä mitä on Riikka Purran fiskaalikonservatismi, ja pureeko se suomalaisiin? Keskustelemassa tuttuun tyyliin Timo Harjuniemi ja Lauri Holappa.

Poliittinen talous -podcastin suuressa vaalijytkyssä käydään läpi kaikki oleellinen vuoden 2023 eduskuntavaaleista. Timo Harjuniemi ja Lauri Holappa keskustelevat mm. seuraavista aiheista: Suomen ideologinen ympäristö vuonna 2023 Vasemmiston kyvyttömyys koota laajoja kansanliikkeitä taakseen Perussuomalaiset duunaripuolueena Talouspoliittisen keskustelun hegemonia Seuraavan hallituksen maailmantaloudellinen toimintaympäristö Asuntolainojen korkojen poliittinen talous EU-politiikka seuraavalla hallituskaudella

Punakulma on täällä taas. Tässä jaksossa Laurin ja Tuomaksen vieraaksi saapuu tutkija Lauri Holappa. Lauri (se tutkija) kertoo mitä on moderni rahateoria eli MMT. Sen ytimessä ei ole holtiton velkaantuminen, vaan tapa määritellä velanoton reunaehtoja. Lisäksi keskustellaan talouspolitiikan ja politiikan suhteesta, itsenäisistä keskuspankeista, natseista ja Sture Fjäderistä.

Edellisessä raidassa kävi fiba, tässä on korjattu versio ilman virheitä. Eli: Punakulma on täällä taas. Tässä jaksossa Laurin ja Tuomaksen vieraaksi saapuu tutkija Lauri Holappa. Lauri (se tutkija) kertoo mitä on moderni rahateoria eli MMT. Sen ytimessä ei ole holtiton velkaantuminen, vaan tapa määritellä velanoton reunaehtoja. Lisäksi keskustellaan talouspolitiikan ja politiikan suhteesta, itsenäisistä keskuspankeista, natseista ja Sture Fjäderistä.

Timo Harjuniemi ja Lauri Holappa perkaavat poliittisen talouden kuumimmat puheenaiheet ja pohtivat, miltä talouden ja politiikan pelikenttä näyttää syksyllä 2022. Aiheina muun muassa: Ajankohtainen MMT-keskustelu Politiikan vallitsevat blokit Ison-Britannian kaaoksen opetukset Vasemmisto ja taloustiede Politiikan kulttuurisotaistuminen

Inflaatio tuntuu bensapumpulla ja lähikaupassa. Mikä hintoja nostaa? Onko kyse väliaikaisesta, muun muassa Venäjä-pakotteiden aikaansaamasta ilmiöstä, vai onko syytä varautua siihen, että inflaatio piinaa taloutta vielä aimo tovin? Ajetaanko maailmantalous taantumaan inflaation kaitsemisen nimissä? Miksi talouspolitiikan työkaluvajassa on hintojen nousun hillintää varten vain rahapolitiikan moukareja ja dynamiittia, vaikka käyttöä olisi hienovaraisemmille instrumenteille? Podcastin suuressa inflaatiojaksossa poliittisen talouden tutkijat Lauri Holappa ja Jussi Ahokas keskustelevat inflaation syistä, keskuspankkien liikkumavarasta sekä globaalitalouden laajemmista institutionaalisista ongelmista, jotka vaikeuttavat inflaation suitsimista.

Modernista rahateoriasta väitöskirjan tehnyt Lauri Holappa jäsentelee räjähdysmäisesti suosiotaan lisänneen rahajärjestelmäkuvauksen, MMT:n (Modern Monetary Theory), perusoletukset ja rakenteet. Finanssipolitiikan rajoittamista perustellaan usein virheellisesti rahoitusmarkkinoiden kurinpitomekanismilla. MMT:n perusajatuksena on ohittaa yksityiset luottomarkkinat kokonaan ja säädellä rahan määrää ja fiskaalikulutuksen määrää suoraan valtiollisen keskuspankin myöntämällä luotolla, jonka määrää voidaan tarvittaessa kontrolloida myös verotuksella. Sami ja Lauri pohtivat mallin suosiota sekä vasemmistopiireissä että yllättäen myös investointipankkiiripiireissä, sillä sen kuvaus rahan luonteesta on oikea. Väärää rahamarkkinoiden kuvausta löytyy erittäin usein, karkeana esimerkkinä muuten erinomaisen Yval Hararin Sapiens kirjan kuvaus luotonlaajenemiskertoimeen (10x) perustuvasta eksogeenisestä rahajärjestelmästä, joka ei kestä päivänvaloa. Ajattelu on sukua rahan kvantiteettiteorialle Mv=PQ, jonka kyky kuvata reaalimaailmaa on myös alhainen. Jakson spekulatiivisemmassa osiossa Sami pyytää Lauria pohtimaan hyperinflaation esiintymistä, sitä voiko euro toimia chartalistisesti EU-tason ja maatason yhdistelmänä ECU2-mallilla ja onko itävaltalaisessa koulukunnassa mitään hyvää? Eniten suosiota MMT:llä on USA:ssa ja voi olla että Joe Bidenin voitto tuo sen politiikkaratkaisuksi alijäämien ylläpitoon. #neuvottelijat-yhteisö neuvottelun tukena

Velkaantuuko Suomi holtittomasti? Kuinka paljon valtion kannattaa ottaa velkaa? Maksetaanko velkoja ikinä takaisin? Tällä viikolla Suomen kasvavaa julkista velkaa Jenni Pajusen ja Juhana Vartiaisen kanssa ruotimassa Suomen sosiaali- ja terveys ry:n pääekonomisti Jussi Ahokas ja Demos Helsingin poliittisen talouden tutkija Lauri Holappa.

Poliittinen talous -podcastin suuressa vaalijaksossa vietetään demokratian riemujuhlaa ja hekumoidaan Yhdysvaltain tulevilla vaaleilla. Timo Harjuniemi ja Lauri Holappa murskaavat numeroita, puntaroivat vaaliasetelmia ja herkuttelevat jännittävimmillä vaa'ankieliosavaltioilla. Nappaavatko demokraatit vaaleissa niin Valkoisen talon kuin senaatinkin hallinnan?Julistavatko tv-kanavat voittajan jo vaali-iltana? Kylmien faktojen ja teräksenkovan datan vastapainoksi jaksossa sukelletaan välillä syvempiin vesiin pohdiskelemaan muun muassa republikaani- ja demokraattipuolueen erilaisia politiikkakäsityksiä sekä politiikan ja juridiikan perustavanlaatuista yhteen kietoutumista yhdysvaltalaisessa yhteiskunnassa.

Poliittinen talous -podcastissa pureudutaan Yhdysvaltain demokraattipuolueen presidenttiehdokaskisaan. Entinen varapresidentti Joe Biden jyräsi "supertiistaina" useissa osavaltioissa ja nousi näin demokraattien kärkiehdokkaaksi. Onko Vermontin senaattorilla Bernie Sandersilla enää mahdollisuuksia nousta puolueen presidenttiehdokkaaksi? Lauri Holappa ja Timo Harjuniemi pohtivat presidenttipelin kuvioita ja samalla laajempia kysymyksiä vasemmiston ja länsimaisen politiikan tulevaisuudesta. Kertovatko Sandersin kampanjan vaikeudet finanssikriisin jälkeen nousseen vasemmistopopulismin ahdingosta? Onko niin, että vasemmisto ei pääsekään hyötymään liberalismin pitkästä kriisistä. Ilmastonmuutos ja maahanmuutto ovat nousseet rytinällä poliittisen debatin keskiöön, ja kulttuuristen kysymysten kasvava painoarvo tuntuu satavan lähinnä oikeiston laariin.

(See further below for an English introduction.) Podcastin tämänkertainen jakso on äänite taloustieteen emeritaprofessori Sheila Dow'n haastattelusta. Poliittinen talous -podcastin Lauri Holappa ja Timo Harjuniemi haastattelivat 14. kesäkuuta Helsingin yliopiston Tiedekulmassa Stirlingin yliopiston taloustieteen professoria Dow'ta, joka on kirjoittanut laajalti muun muassa taloustieteen metodologiasta ja oppihistoriasta. Lisäksi hän on työskennellyt muun muassa Englannin keskuspankissa ja Ison-Britannian hallituksen rahapoliittisena neuvonantajana. Yhdessa ajatuspaja Kalevi Sorsa -säätiön kanssa järjestetyssä, englanninkielisessä haastattelussa keskustellaan muun muassa taloustieteen poliittisesta merkityksestä ja taloustieteen koulukunnista. Kuten muissa yhteiskuntatieteissä, myös taloustieteessä on erilaisia koulukuntia. Nämä koulukunnat saattavat olla teoreettisilta ja filosofisilta lähtökohdiltaan erilaisia. Keskustelu koulukuntaeroista typistyy kuitenkin usein siihen, että valtavirrasta poikkeavat näkemykset tuomitaan harhaoppisiksi ja epätieteellisiksi. Mistä tämä johtuu, ja miksi myös taloustiede tarvitsee nykyistä enemmän pluralismia? https://sorsafoundation.fi/fi/ Kuva: Jussi Ahokas -------------------------------------------------------- This episode of the podcast is a recording of our live interview with Professor Sheila Dow. Dow is an Emeritus Professor of economics at the University of Stirling, UK. She has published vastly on, for example, the methodology of economics and the history of economic thought. Moreover, she has worked for the Bank of England and as a monetary policy advisor for the UK government. The interview covers such issues as the political power of economics and the differences between different schools of thought in economics. Like other social sciences, economics comes with different schools of thought. However, it is commonplace to run into the argument that non-mainstream approaches are somewhat irrelevant and even unscientific. Why is this the case, and why do we need pluralism in economics as well? The interview took place in Helsinki on June 14. The session was organized jointly with the think-tank Kalevi Sorsa Foundation. https://sorsafoundation.fi/en/ Picture by: Jussi Ahokas

Recently, Modern Monetary Theory (MMT) has gained public attraction especially in the US. The rise of the heterodox economic theory is, partly, due to the fact that it has been associated with the Green New Deal, a state-led public investment program meant to transfer the US economy and tackle the climate crisis. MMT has provided progressive politicians with the means to answer the obvious question: how to pay for the GND? Timo Harjuniemi and Lauri Holappa are joined by one of the most influential MMT scholars, Bill Mitchell. Bill Mitchell is a professor of economics at the University of Newcastle, Australia. Mitchell talks with us about the foundations and history of MMT and addresses the criticisms hurled at it by mainstream economists. Moreover, we discuss how the crisis of the neoliberal era and mainstream economic thought relates to the rise of MMT. And what about the future? What does it hold for MMT? See Bill’s blog: http://bilbo.economicoutlook.net/blog/ See also the new MMT textbook by Bill Mitchell, Randy Wray and Martin Watts: http://bilbo.economicoutlook.net/blog/?page_id=33139 Bill's Twitter: https://twitter.com/billy_blog

Millä tavalla journalismi rakentaa arkipäiväisiä ja -järkisiä käsityksiämme taloudesta ja talouspolitiikasta? Miksi talousjournalismia hallitsevat vaatimukset vaalia kansallista kilpailukykyä, ja miksi ekonomistit pääsevät päivittäin uutisiin vaatimaan "rakenteellisia uudistuksia"? Esiintyykö talous journalismissa omalakisena alueena, joka rajaa politiikan mahdollisuuksia ja jolle politiikan pitäisi alistua? Miten eliitit määrittävät talouspoliittisen keskustelun agendan? Timo Harjuniemi ja Lauri Holappa pohtivat Poliittinen talous -podcastin viidennessä jaksossa taloustieteen ja journalismin suhdetta samoin kuin sitä, miksi taloustieteellisestä asiantuntijuudesta on journalismissa tullut tärkein maailman selittämisen tapa. Jaksossa pohditaan sitäkin, miten vaihtoehtoiset talousasiantuntijuuden muodot jäävät julkisen keskustelun ulkopuolelle.

Länsimaihin on ilmestynyt finanssi- ja eurokriisin jälkimainingeissa useita suosittuja vasemmistopopulistisia liikkeitä ja puolueita - esimerkiksi Syriza Kreikassa ja Podemos Espanjassa. Myös Yhdysvaltain demokraattipuolueen vasenta laitaa edustavaa Bernie Sandersia samoin kuin Ison-Britannian työväenpuolueen Labourin puheenjohtajaa Jeremy Corbynia on kuvailtu vasemmistopopulisteiksi. Poliittisen talouden tutkija Lauri Holappa ja viestinnän tutkija Timo Harjuniemi pohtivat, mistä vasemmistopopulististen liikkeiden ja poliitikkojen suosio kertoo. Millainen on vasemmistopopulistinen pelikirja, ja miten vasemmistopopulistit suhtautuvat mediaan? Lähetyksessä pohditaan, onko vasemmistoliitto populistinen puolue ja millainen potentiaali Suomessa ylipäänsä on vasemmistopopulismille. Entä onko vasemmistopopulismin pakko olla nationalistista eli kansakunnan ajatukseen nojaavaa?

Uusliberalismista on keskusteltu kiivaasti viimeiset vuosikymmenet. Kriittiset äänet ovat liittäneet uusliberalismin muun muassa Margaret Thatcherin ja Ronald Reaganin poliittisiin projekteihin, joissa hyökättiin toisen maailmansodan jälkeen rakennettuja hyvinvointivaltioita vastaan. Toiset taas ovat kiistäneet koko uusliberalismin olemassaolon. Uusliberalismin juuret ulottuvat kuitenkin syvemmälle, aina 1900-luvun alkuun. Tällöin liberalismin periaatteita oli mietittävä uudelleen vastauksena laissez-faire-liberalismin epäonnistumisen seurauksiin: fasismin ja reaalisosialismin nousuun. Mistä uusliberalismissa oikeastaan on kyse? Mikä on uusliberalismin suhde klassiseen liberalismiin? Entä taloustieteeseen? Minkä vuoksi uusliberalismista puhuminen tuntuu edelleen olevan niin hankalaa? Miten uusliberalismi ilmenee 2010-luvun Euroopassa ja Suomessa. Kysymyksiin vastaa yliopistotutkija Timo Miettinen Helsingin yliopiston Eurooppa-tutkimuksen verkostosta. Tuttuun tyyliin mukana myös Lauri Holappa ja Timo Harjuniemi. Timo Miettinen johtaa Helsingin yliopistolla tutkimushanketta Between Law and Politics, jossa tutkaillaan eurooppalaisen talouskonstituution perusteita ja niiden yhteyttä saksalaiseen ordoliberaaliin ajatusperinteeseen. https://twitter.com/TimoMiettinen https://blogs.helsinki.fi/betweenlawandpolitics/

Ajatuspajat tuottavat poliittisia ideoita julkisuuteen ja pyrkivät vaikuttamaan suoraan päättäjiin. Mikä tekee ajatuspajasta ideologisesti tehokkaan? Mikä on markkinaliberaalin Libera-ajatuspajan menestyksen salaisuus? Miksi vasemmisto on ulalla ideologisista kamppailuista? Poliittisen talouden tutkija Lauri Holappa ja viestinnän tutkija Timo Harjuniemi Helsingin yliopistosta vastaavat myös kuulijakysymykseen siitä, voiko liberaalien edistysmielisten pelikirjaa (katso jakso 1) käyttää vastahegemonisiin tarkoituksiin. Lisäksi Poliittinen talous -podcast haastattelee historioitsija Maiju Wuokkoa, joka on tutkinut Suomen tunnetuimman ajatuspajan - Elinkeinoelämän valtuuskunnan (Eva) - historiaa. Mitä tarvetta varten Eva vuonna 1974 perustettiin, ja miten Eva on vaikuttanut Suomessa käytävään talouspoliittiseen keskusteluun? Maiju Wuokon haastattelu alkaa äänitteen kohdassa 38.20. twitter.com/MaijuWuokko www.ennenjanyt.net/2016/10/maiju-w…sa-lectio-prae/ Kuva: Eva/Mauri Ratilainen

Emmanuel Macronin kaltaisia liberaaleja edistysmielisiä juhlitaan järjen majakoina Trumpin, Brexitin, populismin ja barbarian aikakaudella. Mistä näiden teknokraattien tenho kumpuaa? Entä kuka on Suomen johtava liberaali edistysmielinen ajattelija? Miten Atte Jääskeläinen liittyy tähän kaikkeen? Poliittinen talous -podcastin ensimmäisessä jaksossa keskustelemassa tutkijat Timo Harjuniemi ja Lauri Holappa.

Suomalainen julkinen talouskeskustelu on liian yksiäänistä – ja sitä paitsi väärässä. Meille väitetään, että vaihtoehtoja ei ole. Kyllä on, sanovat nuoret tutkijat Jussi Ahokas ja Lauri Holappa hiljattain ilmestyneessä kirjassaan ”Rahatalous haltuun – irti kurjistavasta talouspolitiikasta”. Vaihtoehdoksi he nostavat keynesläisessä hengessä näkemyksen, jonka mukaan kapitalismin tärkein liikkeellä pitävä voima on kysyntä, jota valtion tulee huonoina aikoina edesauttaa ja tukea. Valtiontalouden tasapainottuminen puolestaan syntyisi siitä, että pyrittäisiin jälleen täystyöllisyyteen.

Haastateltavina ovat Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen ylijohtaja Juhana Vartiainen ja poliittisen talouden tutkija Lauri Holappa ja toimittajana on Maija Elonheimo.