Podcasts about opetus

Tässä opetuksessa Leif Nummela avaa syvällisesti Roomalaiskirje lukuja 7–8 ja kristityn todellisuutta: sisäistä taistelua synnin ja armon välillä – sekä vapauttavaa evankeliumia, joka kantaa kaiken keskellä. Mitä vaihtoehtoja meillä on, kun huomaamme synnin riippuvan meissä kiinni? Kieltäminen, epätoivo vai parannuksen tie? Parannus ei ole itsensä parantamista, vaan syntien tunnustamista ja anteeksiantamuksen vastaanottamista. Ratkaisu ei löydy ihmisestä, vaan yksin Kristuksesta. Opetus kuljettaa Paavalin kysymyksestä: “Kuka pelastaa minut tästä kuoleman ruumiista?” riemulliseen vastaukseen: “Kiitos Jumalalle, Jeesus Kristusn, meidän Herramme, kautta!” Samalla avautuu Room. 8:n huudahdus: ei mitään kadotustuomiota niille, jotka ovat Kristuksessa Jeesuksessa. Opetuksessa käsitellään: • kristityn kilvoitus: henki vastaan liha • lain ja evankeliumin oikea ymmärtäminen • Kristuksen sovitustyö kaiken perustana • Pyhän Hengen työ uskovassa • varmuus pelastuksesta ja tulevasta ylösnousemuksesta Tämä on lohduttava ja vapauttava opetus sinulle, joka kamppailet, väsyit tai kyselet riittävyydestäsi. Kristuksen työ on riittävä – ja se kantaa perille asti.

Miten levoton sydän voi löytää rauhan? Jukka Kallioinen avaa opetuksessaan Johanneksen evankeliumi 14. luvun sanomaa: “Älköön teidän sydämenne olko levoton.” Opetus vie kuulijan kiirastorstain iltaan, hetkeen jolloin opetuslapset olivat hämmennyksen, pelon ja surun keskellä – aivan kuten mekin usein elämässämme. Lapsuusmuisto pimeistä syysilloista ja isän kädestä tuo konkreettisen kuvan siitä, mitä Jeesuksen läsnäolo merkitsee: pelko ei ehkä katoa olosuhteiden vuoksi, vaan siksi että emme ole yksin. Opetuksessa käsitellään: • Miksi opetuslapset olivat levottomia – ja miksi mekin olemme • Jeesuksen lupaus taivaan kodista • “Minä olen tie, totuus ja elämä” – mitä se merkitsee epävarmuuden keskellä • Pyhän Hengen lupaus Puolustajana ja Lohduttajana • Rauha, joka ei perustu tunteisiin vaan Kristuksen sovitustyöhön • Miten kohdata “lainatut huolet” ja oppia luottamaan Jumalan sanaan Jeesuksen antama rauha ei ole maailman tarjoamaa hetkellistä helpotusta, vaan pysyvä sovinto Jumalan kanssa – armoon perustuva liitto, joka kestää myös silloin, kun omat tunteemme horjuvat. Tämä opetus rohkaisee kääntämään katseen pois peloista ja takaisin Jeesukseen. Hänen läsnäolonsa muuttaa pimeän matkan turvaksi – aivan kuten isän käsi lapsen kädessä.

Tässä opetuksessa Leif Nummela jatkaa Roomalaiskirjeen kuudennen luvun äärellä ja vie kuulijan Paavalin ajattelun ytimeen: mitä Kristuksen työ merkitsee käytännössä uskovan elämässä? Paavali on luvuissa 1–5 laskenut vahvan perustan: pelastus on yksin armosta, yksin Kristuksen tähden, yksin uskosta. Nyt kuudennessa luvussa hän tekee tästä perustasta elämää koskevat johtopäätökset. Opetuksen keskiössä ovat teemat: • kaste ja osallisuus Kristuksen kuolemaan ja ylösnousemukseen • “pitäkää itsenne synnille kuolleina, mutta Jumalalle elävinä” • vanhan ihmisen riisuminen ja uuden ihmisen päälle pukeminen • pyhitys armon seurauksena – ei pelastuksen ehtona • kristityn elämän todellinen taistelu ja realistinen arkisuus Paavali ei tarjoa helppoa hengellistä kaavaa, vaan kutsuu täyskäännökseen: elämään, jossa emme enää anna itseämme synnin välineiksi, vaan Jumalan käyttöön. Silti armo pysyy koko ajan perustana – kilvoittelu ei ansaitse mitään, mutta se kuuluu kristityn elämään. Opetuksessa avataan konkreettisin esimerkein, miten Paavalin kehotukset näkyvät ihmissuhteissa, perheessä, työelämässä ja arjen ristiriidoissa: anteeksiantamisessa, ystävällisyydessä, nöyryydessä ja pitkämielisyydessä. Mukana on myös Lutherin ja tunnustuskirjojen näkökulma: pyhitys on alkanut, mutta se ei tule koskaan valmiiksi tässä ajassa. Täysi vapaus synnistä toteutuu vasta iankaikkisessa elämässä. Opetus kutsuu ottamaan Paavalin sanat tosissaan, ilman lainalaisuutta ja ilman armosta luopumista: armo ja kilvoitus kuuluvat yhteen.

Mitä tarkoittaa rakastaa loppuun asti? Tässä opetuksessa Eetu Lehtinen vie meidät Johanneksen evankeliumin 13. luvun äärelle – hetkeen, jossa Jeesus tietää kärsimyksen ja kuoleman olevan edessä, mutta valitsee silti rakastaa, palvella ja antaa itsensä kokonaan. Opetus alkaa koskettavalla esimerkillä pitkästä avioliitosta ja kysymyksestä: mikä on kestävän rakkauden salaisuus? Vastaus johdattaa suoraan Jeesuksen luo – hänen rakkauteensa, joka ei perustu tunteisiin tai vastavuoroisuuteen, vaan itsensä antavaan palvelemiseen. Keskiössä on: • Jeesus pesee opetuslasten jalat: vallan ja rakkauden mullistava yhdistelmä • Rakkaus, joka ulottuu myös kavaltajaan ja hylkääjiin • Uusi käsky: “Niin kuin minä olen rakastanut teitä” • Kristuksen rakkaus ei vain esimerkkinä, vaan pelastuksen lähteenä • Miten Jeesuksen palveleva rakkaus voi näkyä meissä tänään? Opetus haastaa rehellisesti katsomaan omaa rakkauttamme Jeesuksen rakkauden valossa – mutta ennen kaikkea kutsuu lepäämään siinä armossa, että Kristuksen täydellinen rakkaus kantaa, vaikka omamme on vajavaista.

Leif Nummela avaa yhden Raamatun keskeisimmistä ja samalla haastavimmista teemoista: miten synti ja kuolema tulivat maailmaan yhden ihmisen kautta – ja miten armo ja elämä tulivat yhden ihmisen, Jeesuksen Kristuksen, kautta. Opetuksessa käsitellään: • Perisyntiä: mitä Raamattu opettaa ihmisen syntisyydestä syntymästä saakka • Aadam ja Kristus vastakkain: yhden tottelemattomuus ja yhden kuuliaisuus • Lain tehtävä: miten laki paljastaa synnin, mutta ei voi pelastaa • Armon ylivertaisuus: missä synti on tullut suureksi, siinä armo on tullut ylenpalttiseksi • Kaksi valtakuntaa: synnin hallinta ja armon hallinta • Kristus puolustajanamme: Jeesus rukoilee meidän puolestamme Isän edessä Opetus kutsuu kuulijaa tutkimaan itse Raamatusta, onko asia näin, ja pohtimaan elämän suurinta kysymystä: elämmekö synnin vai armon hallintavallan alla. “Niin kuin synti on hallinnut kuolemassa, samoin armokin hallitsee vanhurskauden kautta iankaikkiseksi elämäksi Jeesuksen Kristuksen, meidän Herramme, kautta.” (Room. 5:21)

Tässä opetuksessa Leif Nummela jatkaa Roomalaiskirjeen äärellä siirtyen luvusta 5 lukuun 6. Paavali vastaa ratkaisevaan vastaväitteeseen: jos armo on näin suuri ja syvä, pitäisikö meidän jatkaa synnissä, jotta armo tulisi vielä suuremmaksi? Paavalin vastaus on jyrkkä: “Pois se!” Armo ei ole lupaa elää synnissä, vaan kutsu uuteen elämään. Opetuksen keskiössä ovat: • Armon vääristämisen vaara – miksi todellinen armon ymmärtäminen ei johda välinpitämättömään elämään • Kuolema synnille ja uusi identiteetti Kristuksessa • Kaste Kristukseen: osallisuus Kristuksen kuolemaan ja ylösnousemukseen • Kaste syntien anteeksiantamisen ja Pyhän Hengen lahjan välineenä • Usko ja kaste: lahja, joka annetaan, mutta joka eletään todeksi uskossa • Lapset ja kaste Raamatun kokonaisilmoituksen valossa • Kristuksen uskollisuus: Hän ei peru lupauksiaan, vaikka ihminen horjuu Opetuksessa käydään läpi useita Uuden testamentin keskeisiä raamatunkohtia Apostolien teoista, Paavalin kirjeistä ja Jeesuksen omista sanoista. Leif Nummela korostaa, että kaste ei ole ihmisen teko Jumalalle, vaan Jumalan teko ihmiselle – lahja, joka kutsuu elämään yhteydessä Kristukseen. Opetus puhuttelee erityisesti niitä, jotka kamppailevat kysymysten kanssa: • Voiko kristitty elää miten tahansa ja silti olla armon alla? • Mitä kaste todella merkitsee Raamatun mukaan? • Entä jos olen kastettu, mutta eksynyt kauas uskosta? • Onko Jumalan armo edelleen totta minulle? Lopulta opetus osoittaa yhteen suuntaan: Kristus on uskollinen. Hän etsii, kutsuu, kantaa ja odottaa – aina siihen asti, että ihminen palaa hänen luokseen. “Niin olemme siis yhdessä hänen kanssaan haudatut kasteen kautta kuolemaan, että niin kuin Kristus herätettiin kuolleista, samoin meidänkin tulee vaeltaa uudessa elämässä.” (Room. 6:4)

Tässä opetuksessa Leif Nummela avaa syvällisesti raamatullista toivoa, Jumalan rauhaa ja rakkautta, jotka eivät perustu ihmisen kokemuksiin, tunteisiin tai olosuhteisiin, vaan Kristuksen objektiiviseen tekoon. Jumalan rauha on todellinen Jumalan edessä – silloinkin, kun elämä on täynnä kärsimystä, ahdistusta ja keskeneräisyyttä. Opetuksessa kuljetaan Roomalaiskirjeen viidennen luvun ydinteemojen äärellä: • miksi kristillinen toivo ei ole epävarmaa optimismia, vaan varmuus iankaikkisesta elämästä • miten kärsimys synnyttää kärsivällisyyttä, koeteltua kestävyyttä ja lopulta toivoa, joka ei saata häpeään • miksi Kristus sekä ymmärtää kärsimyksemme että on ainoa, joka voi meitä siinä auttaa • mitä tarkoittaa, että Jumalan rakkaus on vuodatettu sydämiimme Pyhän Hengen kautta • miksi kristillinen rakkaus ei ole maailmallista itsekkyyttä, vaan Kristuksesta nousevaa, uhrautuvaa rakkautta Leif tuo esiin kristillisen uskon keskeisen paradoksin: Kristus kuoli meidän puolestamme silloin, kun olimme vielä syntisiä, vihollisia ja heikkoja. Juuri siksi toivomme kestää myös viimeisenä päivänä – se on Jumalassa, ei meissä. Opetus käsittelee myös: • Pyhän Hengen työtä sanan kautta ja Kristuksen kirkastamista • väärän hengellisyyden ja varman Jumalan sanan erottamista • sitä, miksi kristillinen toivo ja rauha eivät koskaan perustu ihmisen omaan hengellisyyteen • ”jo nyt – ei vielä” -jännitteessä elämistä kristittynä Lopulta katse kiinnittyy Kristukseen, joka elää ja puolustaa meitä Jumalan edessä. Hän kuoli, jotta meidät sovitettiin – ja hän elää, jotta me pelastumme. Kristus on meidän kerskauksemme, toivomme ja rauhamme.

Tässä opetuksessa Leif Nummela johdattaa kuulijat Roomalaiskirjeen viidenteen lukuun ja sen ytimeen: rauhaan Jumalan kanssa Jeesuksen Kristuksen kautta. Paavali siirtyy Room. 1–4 lukujen perustelusta nyt siihen, mitä vanhurskauttamisesta seuraa – ei tunnekokemuksena, vaan todellisena ja objektiivisena rauhana, jonka Jumala itse on tehnyt Golgatalla. Opetuksessa avautuu: - mitä tarkoittaa olla uskosta vanhurskautettu - miksi kristityn rauha ei perustu omaan kokemukseen vaan Kristuksen tekoon - miten Jumala on tehnyt yksipuolisen rauhan syntisen ihmisen kanssa - miksi kaikki hengellinen aarre – anteeksianto, elämä, toivo ja rakkaus – on Kristuksessa, ei meissä - miten ”Jeesus + jotain muuta” -ajattelu vie rauhan ja vääristää evankeliumin Leif tuo esiin Paavalin opetuksen laajemmassa kokonaisuudessa (Room. 5–8): synti, laki ja kuolema on kukistettu, eikä mikään voi erottaa Kristuksessa olevaa ihmistä Jumalan rakkaudesta. Rauha ei tarkoita elämän helppoutta, mutta se kestää ahdistusten ja kärsimysten keskellä, koska se ei riipu ihmisestä vaan Jumalan uskollisuudesta. Opetus kutsuu lepäämään armossa, pysymään evankeliumissa ja luottamaan siihen, että Jumala ei enää tuomitse, vaan on Kristuksessa meidän puolellamme. Tämä rauha on lahja – ja Jumala pitää siitä kiinni ikuisesti.

Miksi Jeesus viivytteli Lasaruksen luo lähtemistä? Miksi hän antoi ystävänsä kuolla – ja mitä se kertoo hänen identiteetistään ja tehtävästään? Tässä opetuksessa Kari Valkama avaa Johanneksen evankeliumin luvun 11 kertomusta Lasaruksen kuolemasta ja kuolleista herättämisestä sekä sen syvää merkitystä kristilliselle uskolle. Opetuksessa tarkastellaan, kuinka Jeesuksen tunnusteot eivät olleet viihdettä tai hyväntekeväisyyttä, vaan selkeitä todistuksia siitä, että hän on Jumalan Poika ja kuoleman voittaja. Lasaruksen kuolleista herättäminen nousee ainutlaatuiseksi ja vastaväitteitä kestävänä merkkinä Jeesuksen jumalallisesta alkuperästä. Kari pohtii myös Jeesuksen sanoja: “Minä olen ylösnousemus ja elämä” ja niiden yhteyttä Vanhan testamentin Jumalan nimeen “Minä olen”. Opetus yhdistää raamatuntulkinnan, teologian ja arkielämän kysymykset: – Ihmeet ja tiede – Usko ja nykytieteen ennakko-oletukset – Sairaus, rukous ja kristityn arki – Miksi sairastuminen ei ole uskon puutetta eikä rangaistus – Kuolema ei ole loppu Lisäksi käsitellään juutalaisten johtajien reaktiota Lasaruksen herättämiseen ja sitä, miten pelko vallan menettämisestä johti päätökseen tappaa Jeesus – sekä mitä tästä voidaan oppia myös tämän päivän kirkollisessa todellisuudessa.

Tässä opetuksessa Mika Falk keskustelee Timo Poikolaisen kanssa Johanneksen evankeliumin ainutlaatuisesta alusta – tekstistä, joka avaa joulun ydinsanoman kosmisessa mittakaavassa. Johanneksen evankeliumin prologi (Joh. 1:1–18) vie meidät ajassa taaksepäin luomiseen saakka ja paljastaa, kuka Jeesus todella on: Sana, joka oli Jumalan luona ja joka oli Jumala. Tässä opetuksessa pysähdytään pohtimaan, mitä tarkoittaa se, että ääretön Jumala tuli ihmiseksi, telttaili keskellämme ja ilmoitti Isän – täynnä armoa ja totuutta. Opetus kutsuu katsomaan joulua pintaa syvemmältä: ei vain perinteenä, vaan ainutkertaisena tapahtumana, jossa Jumala paljastaa todelliset kasvonsa – rakkauden, armon ja totuuden kasvot. Tervetuloa mukaan tutkimaan sanaa ja valmistautumaan jouluun Johanneksen evankeliumin äärellä.

Tällä opetuskerralla Ilkka Rytilahti johdattaa meidät Johanneksen evankeliumin lukuun 10 – kohtaan, jossa Jeesuksen salaisuus alkaa avautua yhä kirkkaammin. Reaktiot Jeesukseen ovat ristiriitaisia: osa epäilee, osa torjuu, jotkut jopa raivostuvat. Silti Jeesus itse paljastaa, kuka hän todella on: lampaiden portti, hyvä paimen ja se, joka antaa yltäkylläisen elämän. Opetuksessa kuljemme läpi koko Raamatun suuren paimen-teeman psalmeista profeettoihin ja sieltä Jeesuksen omaan toimintaan. Rytilahti avaa, miten Jeesus jatkaa ja ylittää Vanhan liiton kertomukset – Jumalan läsnäolo ei ole enää etäinen, vaan tullut keskellemme lihaksi tulleessa Sanassa. Miten Jeesus vielä tänäänkin etsii, kutsuu ja löytää – niin Suomessa kuin Lähi-idässäkin. Opetus haastaa kysymään: Onko Jeesus minulle kaukainen vai tunnenko hyvän Paimenen äänen?

Tämän illan opetuksessa Miika Hämäläinen johdattaa meidät Johanneksen evankeliumin 9. lukuun – kertomukseen synnynnäisesti sokeasta miehestä, jonka Jeesus parantaa ja jonka elämä avautuu täysin uuteen valoon. Opetus käsittelee teemoja kuten: ✨ Kuka on syyllinen – ja kuinka Jeesus murtaa syyn ja seurauksen ajattelun ✨ Kärsimyksen kohtaaminen ja sen väärintulkinnan vaarat ✨ Jeesus maailman valona – valona myös meidän pimeyteemme ✨ Parantava kosketus, luottamus ja uskon syntyminen ✨ Sokean miehen hengellinen matka: ”Se mies, jota sanotaan Jeesukseksi” → ”Herra, minä uskon” Tämä opetus kutsuu jokaista pohtimaan: *Mitä minun elämässäni on sokeutta? *Missä tarvitsen Jeesuksen valoa? *Ja millä tavoin Jeesus voi avata näön – niin silmille kuin sydämelle?

Tässä jaksossa Leif Nummela johdattaa meidät Roomalaiskirjeen 1. luvun syvälliseen ja samalla haastavaan opetukseen. Teksti avaa vakavan todellisuuden siitä, mitä tapahtuu, kun ihminen hylkää Jumalan — ja Jumala antaa ihmisen kulkea oman mielensä ja himojensa tietä. Leif muistuttaa, että vaikka Paavalin sanat voivat tuntua vierailta ja jännitteisiltä meidän ajassamme, juuri silloin kannattaa pysähtyä ja kuunnella erityisen tarkasti. Jumalan sana ei ole kirjoitettu loukatakseen, vaan valaistakseen sydämen ja kutsuakseen takaisin yhteyteen Hänen kanssaan. Opetuksessa pohditaan muun muassa: • Mitä tarkoittaa, että ihminen ei enää kunnioita eikä kiitä Jumalaa? • Miten epäjumalanpalvelus ja kiittämättömyys johtavat sydämen pimentymiseen? • Mitä Paavali tarkoittaa puhuessaan “Jumalan hylkäämästä mielestä”? • Miten kristitty voi elää uskollisesti Jumalan sanalle ajassa, joka ajattelee toisin? Opetus haastaa jokaisen kuulijan tutkimaan omaa sydäntään: mitä minä palvon? Mikä hallitsee minun elämääni? Tule mukaan syventymään Roomalaiskirjeen sanomaan, joka näyttää meille totuuden ihmisestä – ja ennen kaikkea Jumalan armosta, joka yhä etsii meitä.

Tapio Luttinen vie meidät Johanneksen evankeliumin viidenteen lukuun, jonka ytimessä on kysymys todistuksesta: kuka Jeesus todella on ja millä valtuudella hän toimii? Illan opetuksessa kuljetaan läpi koko luvun teksti – Betesdan altaalta parantamiskertomuksesta Jeesuksen syvälliseen opetukseen hänen suhteestaan Isään. Jeesus ei vain paranna sairaita, vaan paljastaa olevansa Jumalan Poika, jolla on valta antaa elämä ja tuomita. Jeesus kutsuu todistajiksi Johannes Kastajan, omat tekonsa ja itse Jumalan. Silti monet eivät tahdo nähdä, vaan etsivät kunniaa toisiltaan.

YK piti Gazasta hätäistunnon, miten kokousta arvioi everstiluutnantti, tutkimuspäällikkö Juha Mäkelä? Tästä Ykkösaamu -podcastin aluksi. Etlan Aki Kangasharju ja Uuden talousajattelun keskuksen Lauri Holappa keskustelevat valtiovarainministeriön eilisestä budjettivalmistelun avauksesta. Poliisi muistuttaa autoilijoita siitä, että koululaiset palaavat liikenteeseen. Opetus- ja kulttuuriministeriön Erja Vitikka ja OAJn Jaakko Salo keskustelevat uudesta, oppimisen tuen muutoksesta esi- ja perusopetuksessa. Podcastin toimittaa Pirjo Auvinen.

Sydämet täynnä ylpeyttä ja intoa julistamme OY-operaatioiden uudeksi pääkallopaikaksi Goldfish barin! Letkeä ilmapiiri, loistava palvelu, Guinnessia hanassa... mitä ihminen vielä muuta tarvitsee? Tule viihtymään ja nauttimaan juoma jos toinenkin osoitteeseen Korkeavuorenkatu 21! Ja tsekkaa Goildfish myös iigeessä instagram.com/goldfish_helsinki OY-hupparit ja t-paidat ovat taas saatavilla! Nappaa omasi haltuun Otetaan yhdet – Bulkkinen Kiinnostaako yrittäjyys, mutta kaikki siihen liittyvä tuntuu liian vaikealta? Ryhdy kevytyrittäjäksi, ja siinä sinua auttaa alusta loppuun Odeal. Kevytyrittäjyys on oivallinen tapa harjoittaa liiketoimintaa, ja Odealilta saat avun ihan kaikkeen. Kevytyrittäjyyden aloitat ja lopetat milloin vain ilman mitään hässäkkää. Käy rekisteröitymässä Odealin sivuilla ja käytä koodia OTETAANYHDET. https://odeal.fi Njord-nikotiinipussit, klassiseen nuuskanhimoon! Njordin kaikki maut löydät S-ryhmän kaupoista. Miehisen kauneudenhoidon ylläpidosta vastaa Dick Johnson. Osoitteessa www.dickjohnson.fikoodilla teamoy15 alennusta -15% kaikille tilaajille. Lisää sielunravintoa tarjoaa Nextory, ilmainen 45 päivän kokeilujakso koodilla nextory.fi/otetaan45

Aalto-yliopistossa taiteilija, luennoitsija Aku Meriläinen näytti luennoillaan itse itsestään tekemiään pornovideoita. Hänen mukaansa kyseessä on keskustelu taiteen keinoin vammaisten ihmisten tuottaman pornografian tabuista. Mutta missä kulkee taiteen ja provokaation raja? Viikon shokkiuutinen kertoi jopa neljäsosan nuorista miehistä pitävän naisia itse syyllisenä heihin kohdistettuun väkivaltaan. Tieto on peräisin kyselytutukimuksesta, jonka on teettänyt naisten syrjintää ja sukupuolten tasa-arvoa ajava Nytkis ry. Mitä tästä tutkimuksesta ja sen tuloksista tulisi ajatella? Kuluneella viikolla puhututti myös kirkkonummelaisessa koulussa peruttu barokkimusiikkikonsertti, koska koulu katsoi sen mahdollisesti sisältävän uskonnollisia elementtejä. Viikolla on myös julkaistu tutkimus siitä, miten suomalaiset luottavat tieteeseen ja tutkimukseen. Keskusteluaiheena on myös eroottisen ja pornografisen sisällön tuottamisen ikärajat, jotka taiteilija Katariina Souri nosti esiin esseessään Helsingin Sanomissa. Nämä puheenaiheet perkaavat raadissa Suomalaisen kirjallisuuden seuran arkistojohtaja Outi Hupaniittu, professori Laura Kolbe sekä elokuvan ja television historian asiantuntija dosentti Jari Sedergren. Toimittajana on Ville Talola.

Suoraa puhetta johtaa Maria Pettersson. Keskustelijoina ovat vakioritarit Maija Vilkkumaa ja Ruben Stiller sekä vierailulla käyvä pastori Petja Kopperoinen. Maija Vilkkumaan aiheena on suomen kieli ja sen tulevaisuus. Maijan somessa on kiertänyt ahkerasti vanhan luokkakaverinsa Janne Saarikiven HS:n essee "Eliitin englanti on köykäinen kielitaito". Siinä pohditaan mm. maahanmuuttaja koululaisten suomen kielen oppimista. Usein sanotaan, että he ovat kielitaidottomia, vaikka osaavat monesti ainakin jonkinlaista suomea. Saarikiven mukaan samaan aikaan meillä on suuri määrä huippuosaajia, joita ylistetään ja paapotaan, vaikka he eivät puhu ollenkaan suomea, eivätkä aio sitä opiskellakaan. Maija kysyy raatilaisilta, onko meillä sadan vuoden kuluttua taiteessa käytettävää suomen kieltä. Uskotteko suomen kielen pysyvän hengissä itsestään vai pitäisikö tehdä jotain, jotta se pysyisi elinvoimaisena? Ruben Stiller esittää huolensa entisen Suomen Washingtonin-suurlähettilään Mikko Hautalan uuden kirjan sodalla pelottelulla. Hautalan kirja on nimeltään "Sotaa ja rauhaa: Venäjä, Yhdysvallat ja Suomi uuden suurvaltakilpailun aikakaudella". Kirjassa Hautala varoittaa, että Suomen tulisi yksiselitteisesti olla varautunut täysimittaiseen ja pitkään sotaan. Eikä vain varautunut, vaan monilta osin jopa suoranaisesti olla valmis. Ruben ihmettelee, mihin tällä sodalla pelottelulla pyritään. Pelotellaan kaikki suomalaiset puolikuoliaaksi, varsinkin nuorempi ikäluokka. Sehän on selvää, että Puolustusvoimat aina varautuvat sotaan, mutta miksi siitä pitää pelotella? Petja Kopperoinen tuo raatilaisten pohdittavaksi tunnetaidot. Peruskoulun opetussuunnitelmaan tunnetaidot lisättiin tasan kymmenen vuotta sitten. Tunnetaitojen opetuksen järjestäminen on kuntien päätettävissä, eli kunnittain erot ovat merkittäviä. Onko tässä nähtävissä, että pian tunnetaidot ovat tiettyjen alueiden erityisosaamista? Ja kuuluuko tunnetaitojen opetus lopulta kouluun vai kotiin? Asiantuntijat ovat kuuluttaneet, että myös vanhempien pitäisi opetella tunnetaitoja. Pitäisikö aikuisille järjestää hyvinvointitutoreita, joita esim. Kouvolassa on järjestetty oppilaille. Vai pitäisikö kansalaisopistoissa opettaa tunnetaitoja aikuisille?

Valtaosassa Suomea peruskoulujen syyslukukausi käynnistyi viime viikolla ja loputkin aloittelevat työn tänään tai huomenna. Mutta minkälaisessa koulussa oppilaat opiskelevat vuosikymmenen lopulla? Opetus- ja kulttuuriministeriö on käynnistänyt vuoden 2024 alussa kattavan työn suomalaisen peruskoulun tulevaisuutta koskien. Työlle on tilausta, sillä useat tutkimukset peruskoulua koskien ovat surullista luettavaa. Oppimistulokset ovat kansainvälisessä vertailussa sakanneet, opettajat ovat ylikuormittuneita ja oppilaiden viihtyvyys koulussa on huonontunut. Peruskoulussa on monia käytännöllisiä kysymyksiä, joita täytyy ratkaista, yhtenä esimerkkinä kerätäänkö oppilailta puhelimet koulupäivän ajaksi pois. Kaikkien näiden päätösten taustaklsi tarvitaan kuitenkin kokonaisempi visio peruskoulusta. Mitä varten koulu on olemassa? Minkälaisia valmiuksia sen halutaan tarjota oppilaille? Minkälaiseen maailmaan koulu oppilaita valmistaa? Visiota tulevaisuuden koulusta etsitään nyt laajalla joukolla. Aisaa kysytään myös kansalaisilta. Mihin menet suomalainen peruskoulu? Aiheesta keskustelevat OKM:n Tulevaisuuden peruskoulu-hanketyöryhmän puheenjohtaja, psykologian tohtori Katri Saarikivi, hankkeen koordinaattori Venla Bernelius, Helsingin normaalikoulun lehtori Reetta Niemi sekä kasvatustieteen apulaisprofessori Pekka Mertala. Toimittajana on Ville Talola.

Kaupallinen yhteistyö: JHL.Laadukas varhaiskasvatus edistää lapsen iän ja kehityksen mukaista kasvua, tukee oppimisedellytyksiä sekä vahvistaa elinikäistä oppimista ja koulutuksellista tasa-arvoa. Yksilöllisesti kohdennetulla ja lapsen tarpeiden mukaisella tuella edistetään lapsen kehitystä, oppimista ja hyvinvointia.Samalla ehkäistään lapsen ongelmien kasvamista ja monimuotoistumista sekä riskiä syrjäytyä. Kodin ja päiväkodin toimiva kasvatuskumppanuus on tuen onnistumisessa tärkeää.Psykologi Nina Lyytisen vieraana on varhaiskasvatuksen lastenhoitaja Miia Kekäläinen. Hänellä on 12 vuoden kokemus varhaiskasvatuksesta niin hoitajan kuin opettajan silmin.Miia toimii JHL:ssa aktiivisesti kasvatus- ja ohjausalan varhaiskasvatusfoorumissa sekä JHL:n varapääluottamusmiehenä Jyväskylässä. JHL kokoaa edustamiensa alojen tähtiammattilaiset yhteen ja yhdessä jäsenten kanssa edistää parempaa työelämää.Jaksossa käsitellään mm. seuraavia kysymyksiä:- Millaista erilaista ja eritasoista tukea lapset voivat tarvita?- Kuinka yleistä tuen tarve lapsilla on?- Millaista osaamista tuen antaminen vaatii varhaiskasvatuksen työntekijöiltä?- Miten lapsi pääsee tuen piiriin?- Miksi kodin ja päiväkodin toimiva yhteistyö on tuen kannalta tärkeää?- Miten kodin ja päiväkodin yhteistyö lapsen kasvun tukemisessa toimii parhaiten?Lisätietoja:Lasten ja nuorten hyvinvointia ja kasvatusta käsitellään myös mm. jaksoissa:- 36. Lasten aggressiivisuus ja tunnesäätely.- 61. Mistä tietää miten lapsi ja nuori oikeasti voi?- 126. Taitolähtöisyys kasvatuksessa.- 141. Täysillä tyttö - miten tuet tytön itsetuntoa?Lapsen tukea vahvistava muutos varhaiskasvatuslakiin tuli voimaan 1.8.2022. Voit lukea siitä lisää Opetus- ja kulttuuriministeriön sivuilta: Lapsen tuki varhaiskasvatuksessa.Opetushallitus kuvaa sivuillaan lapsen tuen sisältöä varhaiskasvatuksessa:Lapsen tuki varhaiskasvatuksessa.Mitä lapsen tuki varhaiskasvatuksessa on?JHL:n on selvittänyt työelämäkyselyissään syitä siihen, ettei lasten yksilöllisiin tarpeisiin pystytä vastaamaan varhaiskasvatuksessa. Näitä ovat mm. riittämättömät henkilöstöresurssit, tukea tarvitsevien lasten alati kasvava määrä ja entistä haastavamman käytöksen lisääntyminen.Lue lisää viimeisimmän kyselyn tuloksista: Ammattiliitto JHL:n kysely paljastaa: Varhaiskasvatuksessa reilusti yli puolet tukea tarvitsevista lapsista jää ilman välttämättömiä järjestelyjä (28.2.2024)JHL on tehnyt varhaiskasvatuksen ammattilaisille kyselyitä vuosittain. Voit lukea niistä enemmän JHL:n verkkosivuilta.Näitäkin ongelmia pyrimme JHL:ssa ratkomaan yhdessä jäsentemme kanssa. Tule mukaan toimimaan kanssamme: jhl.fi/liity.-----Haluatko antaa palautetta? Vinkata aiheita tai vieraita? Tee se täällä: psykopodiaa.fi/palaute tai suoraan Spotify-sovelluksessa, jos tätä sitä kautta kuuntelet.Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja!Seuraa Psykopodiaa myös somessa:Facebookissa @PsykopodiaaInstragramissa @PsykopodiaaNina Lyytinen Twitterissa: @LyytinenNinaNina Lyytinen LinkedIn:ssa: @LyytinenNinaPsykopodiaa-podcastin verkkosivut: http://psykopodiaa.fiPsykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: https://ninalyytinen.fi

Tervetuloa meidän uuteen podcastiin! Lähtään liikkeelle lyhyellä sarjasta aiheesta 'seurakunnan pilarit' á la Apt. 2:42-47.  Ensimmäisenä luvassa on apostolinen opetus: mitä, miksi ja miten. Mikin ympäriltä tänään löytyvät Samu, Susu, Rodrigo & Saara.(00:00) - Intro (03:00) - Tarvitsemmeko opetusta? Miksi? (05:20) - Apostolinen opetus pähkinänkuoressa (13:20) - Kuinka pysyä, ja entä erimielisyydet? (22:10) - Kuulijan vastuu erotella ja toimia (32:10) - Kritiikki, rakkaus ja opettajan kutsu (37:45) - Mistä tunnistaa apostolisen opetuksen (39:30) - Mihin me nyt Northwindissä pyritään (43:20) - Kuinka voi alkaa opettamaan apostolisemmin? (48:25) - Meidän lempiopettajia ja loppusanat

Mistä uskossa on kyse? Miten usko vaikuttaa elämässämme? Opetus on neljäs osa sarjasta Heprealaiskirjeen äärellä. Mari Turusen käsittelyssä on Heprealaiskirjeen luku 11.

Mitä löydämme, kun tulemme armon valtaistuimen eteen? Keijo Vikmanin opetus Lahden Kohtaamispaikassa 5.3.2023. Opetus on kolmas osa sarjasta Heprealaisekirjeen äärellä. Käsittelyssä Hepr.4:14-16

Miten pääsemme yhdessä perille? Mikä voi estää perillepääsyn? Mikko Aallon opetus Lahden Kohtaamispaikassa 19.2.2023. Opetus on toinen osa sarjasta Heprealaiskirjeen äärellä. Käsittelyssä on Hepr.12:15, Joh.7:24 sekä Snl.10:18

Mitä tarkoittaa pitää katse kiinnitettynä Jeesukseen? Heikki Kerättären opetus Lahden Kohtaamispaikassa 5.2.2023. Opetus on ensimmäinen osa sarjasta Heprealaisekirjeen äärellä. Käsittelyssä Hepr.3:1-6

Miksi oppimistulokset ovat laskeneet Suomessa? Haastattelussa opetus- ja kulttuuriministeriön neuvotteleva virkamies Aleksi Kalenius. Opetus- ja kulttuuriministeriön sivistyskatsauksen mukaan erot koululaisten oppimistuloksissa ovat kasvaneet, ja erot heijastelevat aiempaa enemmän oppilaiden sosiaalista taustaa. Muutokset näkyvät erityisesti 1990-luvulta lähtien. Onko Suomessa vielä mahdollisuuksien tasa-arvo? Mitä oppimistulosten laskulle voidaan tehdä? Toimittajana on Linda Pelkonen.

Tiede- ja kulttuuriministeri Petri Honkonen pelkää suomen kielen muuttuvan ajattelun kielestä ”kyökkikieleksi” ja vaatii, että muutos estetään. Opetus- ja kulttuuriministeriö onkin teettämässä laajan selvityksen siitä, uhkaako vieraiden kielten nopea yleistyminen suomen kielen asemaa ja kehitystä. Mitä pitäisi ajatella siitä, että uudelle ostoskeskukselle annetaan englanninkielinen nimi tai että Helsingissä on ravintoloita, joissa ei saa palvelua suomen kielellä? Onko englannin kielen leviäminen joka paikkaan oikeasti kirous vai voisiko se olla myös mahdollisuus? Onko suomen kieli uhanalainen? Entä muut kotimaiset kielet? Vieraina ovat Kotimaisten kielten keskuksen kielipolitiikan koordinaattori Matti Räsänen ja kielitieteilijä ja tietokirjailija Janne Saarikivi.

Uskollinen vähässä - uskollinen paljossa. Opetus uskollisuudesta ja Herran äänen kuulemisesta. Opetuksen muistiinpanot löydät osoitteesta https://perustietoajumalansanasta.com/2022/12/06/uskollinen-vahassa/

Miten kielten opetuksella voidaan edistää tasa-arvoista kielenkäyttöä ja demokratiaa yhteiskunnassa? Miten kestävän kehityksen tavoitteita voidaan yhdistää kielten opetukseen? Miten kielten opetus voi olla tulevaisuuden muutosvoima? Kielten oppimisen ja opettamisen professori kertoo luennollaan, millaista on kulttuurienvälinen kielten oppiminen ja millainen merkitys sillä on demokratiataitojen oppimisen kannalta globaalissa, alati muuttuvassa maailmassa. Luennolla kerrotaan myös kestävän kehityksen merkityksestä kieltenopetuksessa ja kieltenopettajien koulutuksessa ja miten sitä voidaan tutkia. https://www.utu.fi/fi/yliopisto/akateemiset-juhlat/professoriluennot/marraskuu-2022/

Opetus from Arto Malmberg on 10.09.2022

Opetus from Arto Malmberg on 04.09.2022

Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamalla Come to Latin America -hankkeella edesautetaan suomalaisen metallimusiikin vientiä latinalaiseen Amerikkaan. Mukana hankkeessa on myös päijäthämäläinen Where's My Bible -yhtye, joka otti ja voitti hankkeen myötä järjestetyn kilpailun. Eteläamerikkalaiset metallin ystävät äänestivät Where's My Biblen ykköseksi kolmesta finalistista ja sen johdosta 2023 yhtyeelle olisi luvassa kiertuetta latinalaisessa Amerikassa. Kitaristi Pasi Löfgren ja basisti Jarno Laakkonen kertovat Ossi Arvelan haastattelussa mm. tunnelmista voiton vahvistuttua.

Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamalla Come to Latin America -hankkeella edesautetaan suomalaisen metallimusiikin vientiä Etelä-Amerikkaan. Mukana hankkeessa on myös päijäthämäläinen Where's My Bible -yhtye, jonka laulaja Jussi Matilainen ja basisti Jarno Laakkonen pyörähtivät Ossi Arvelan vieraana kertomassa joko matkalaukut on pakattu.

Uskon askeleita ohjelma koostuu kolmesta osuudesta, joissa jokaisessa on keskustelu, haastattelu tai opetus. Tässä jaksossa kuulemme tuokiokuvia ja tunnelmia sekä Rovaniemellä pidetystä L10T viikonlopusta ja Vivamossa pidetystä evankelistakurssiviikosta. Lisäksi Kitti kertoo hyvin nuorena kokemansa hyväksikäytön jäljistä elämässään. Ilman uskoa ja kokenutta sielunhoitajaa Kitti ei olisi saanut elämästään otetta ja päässyt anteeksiantamuksen vapauteen. Luvassa mielenkiintoinen ja koskettava ohjelma. Ohjelman ensimmäisessä osuudessa Mikko Matikainen keskustelee kolmen Rovaniemen L10T viikonloppuun osallistuneen kanssa. He tuovat esiin miten tärkeää oli harjoitella kertomaan tuokiokuva omasta elämästään ja evankeliumin ydin kahdessa minuutissa. Esiin nostettiin huumorin ja dramatisoinnin hyödyllisyys, kun käydään asioita läpi. Viikonloppu oli hoitava ja antoi osallistujille eväitä. Keskustelijat avasivat myös sitä, miten Rovaniemen seurakunta on mukana syksyllä toteutettavassa valtakunnallisessa mediamissiossa. Ohjelman toisessa osuudessa Mikko Matikainen keskustelee neljän Vivamon evankelistakurssille osallistuneen kanssa. Kurssilaisia oli kaikkiaan 15 ja he halusivat löytää tai syventää omaa kutsumustaan evankeliumin välittäjinä. Jokaisella osallistujalla on oma kokemuksensa Jumalan rakkaudesta, Jeesuksesta ja Pyhän Hengen johdatuksesta. Keskustelussa tulee esiin saatujen uusien näkökulmien runsaus. Opetus ja ryhmissä työskentely antoivat paljon. Kaikki eivät ole puhujia, mutta jokaisella on oma paikkansa, persoonansa ja tehtävänsä. Keskustelussa intoillaan myös valtakunnallista Mediamissiota ja mahdollisuuksista palvella siinä Mystory.me -sivuston kautta on ihmisiä tullut uskoon. Siksi sille olisi hyvin tärkeää tehdä oma tuokiokuvansa. Ohjelman kolmannessa osuudessa Virpi Nyman keskustelee Kittin kanssa. Kitti kertoo, miten hänen rajojaan rikottiin nuorena ja häntä käytettiin hyväksi. Siksi käsitys mitä naisena oleminen on, oli tämän vuoksi ristiriitaista ja sekavaa. 17-vuotiaana Jeesus tuli Kittin elämään iloa ja toivoa. Kokeneen sielunhoitajan avulla Kitti kävi läpi kipeitä muistoja. Niitä elettiin tarinallisesti lävitse, niin että Jeesus ajateltiin vaikeisiin hetkiin mukaan. Tämä oli käänteentekevää ja erittäin hoitavaa. Läsnä oli Hän, joka ymmärtää, kokee ja suree vääryyttä väärinkohdellun kanssa. Avautui tie anteeksiannon kautta vapauteen ja elämään. Ajallista rikosta tulisi seurata ajallinen rangaistus. Aina tämä ei toteudu, mutta sisäinen vapaus ei ole kiinni tästä, vaan se on Jumalan lahja. Jeesus antaa ja antoi tulevaisuuden ja toivon. Uskon askeleita ohjelmissa rukoillaan esiin nousevien asioiden puolesta ja annetaan rohkaisua kristityn arkeen. Ohjelman lopuksi annetaan virkkeitä ja ajatuksia, joita voi soveltaa omaan elämäänsä. Ne löytyvät myös uskon askeleita Facebook-seinältä. Toimittajana on Kansan Raamattuseuran reissupastori Mikko Matikainen. KRS koulutustiimin tekemiä haastatteluja työstää ohjelmaa varten Jussi Pyysalo. Uskon askeleita ohjelman tuottavat yhteistyössä Kristityt yhdessä ry ja Kansan Raamattuseura.

Daniel Nummelan opetus Polvijärvellä 29.4.

Opetus pidetty 1.12.2021

Suomen Romaniyhdistys ry:n tavoitteena on edistää romaniväestön yhdenvertaisuutta, lisätä romanien vaikutusmahdollisuuksia ja osallistaa heitä yhteiskunnalliseen päätöksentekoon. Kyseiset tavoitteet näkyvät vahvasti yhdistyksen tekemässä romaninuorisotyössä. Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittaman Au mensa V – Tiedostamisesta toimintaan -hankkeen päätavoitteena on edistää romaninuorten yhteiskunnallista osallistumista. Viides hankekausi kertoo siitä, että työlle on tarvetta. Dimitri Lindgren on nuori vantaalainen, joka näkee työnsä Au mensa -hankkeessa väylänä vaikuttaa. Dimitrin mielestä on tärkeää vahvistaa koulutuksen keinoin romaninuorten yhteiskunnallisen vaikuttamisen osaamista ja valmiuksia. ”Timi” on päässyt Au mensan avulla myös kasvattamaan kapasiteettiaan osallistua eurooppalaiseen romanipolitiikkaan, jolle hänen sydämensä palaa. Romano miritsin haastattelussa kuullaan tänään Dimitrin työstä romaninuorisotyössä. Toimittajana on Miriam Schwartz.

Opetus- ja kulttuuriministeriö on enemmän huolissaan liikunnasta kuin opetuksesta ja kulttuurista. Miksi ministeriö ei laadi lapsille ja nuorille kulttuurisuosituksia, kysyy Pekka Seppänen kolumnissaan.