Podcasts about millaisissa

EMDR-terapia (silmänliiketerapia, Eye Movement Desensitization and Reprocessing) on hoitomenetelmä, joka soveltuu erityisesti kuormittavien ja traumaattisten kokemusten käsittelyyn. Sen avulla voidaan työstää vaikeita muistoja ja kokemuksia, jotka häiritsevät nykyhetkeä ja heikentävät hyvinvointia.Mutta mitä EMDR-terapia käytännössä on ja mitä hoidossa tapahtuu?Psykologi Nina Lyytisen vieraana on psykiatri, EMDR kouluttaja Markus Heinimaa. Heinimaa on Suomen EMDR-yhdistyksen puheenjohtaja ja hän toimii aktiivisesti alan kansallisessa ja kansainvälisessä yhteistoiminnassa. Jaksossa kuulet mm. - Mitä EMDR-terapia on? - Mikä EMDR:n vaikutusmekanismi on? - Millaisissa tilanteissa ja millaisille potilaille EMDR on hyödyllinen?Sisältövaroitus: Jaksossa kuvaillaan auto-onnettomuutta.— Kaupallinen yhteistyö, Elisa Oyj. http://elisa.fi/parastalivena —Lisätietoja:Markus Heinimaa (LT, FK) on psykiatrian erikoislääkäri, perheterapeutti (VET) sekä EMDR-kouluttaja. Suomen EMDR-yhdistyksen hallituksen puheenjohtajana hän on toiminut vuodesta 2014 alkaen.Markus Heinimaan esittely: https://www.memodria.fi/markus-heinimaa/ Markus Heinimaan EMDR-koulutuksia tarjoava yrityksen Memodrian sivut: https://www.memodria.fi/ EMDR I-tason koulutus Turussa 8.-10.10.2025: https://www.memodria.fi/emdr-i-tason-koulutus-turussa-8-10-10-2025/ Suomen EMDR-yhdistyksen sivut: https://emdr.fi/-----Haluatko antaa palautetta? Vinkata aiheita tai vieraita? Tee se täällä: psykopodiaa.fi/palaute tai suoraan Spotify-sovelluksessa, jos tätä sitä kautta kuuntelet.Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja!Psykologi- ja koulutuspalvelut Nina Lyytinen Oy•⁠ ⁠Koulutukset, valmennukset ja keynote-puheenvuorot – lisää tietoa: ninalyytinen.fiOta yhteyttä – suunnitellaan yhdessä, miten voin olla avuksi!Seuraa Psykopodiaa myös somessa:Facebookissa @PsykopodiaaInstragramissa @PsykopodiaaNina Lyytinen Twitterissa: @LyytinenNinaNina Lyytinen LinkedIn:ssa: @LyytinenNinaPsykopodiaa-podcastin verkkosivut: http://psykopodiaa.fiPsykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: https://ninalyytinen.fi

Podcast-sarjan päätösjaksossa pohditaan, mitä taideteokselle tapahtuu sen jälkeen, kun teos on päässyt paikoilleen julkiseen tilaan. Mitä uhkia taideteos kohtaa kaupunkitilassa? Millaisissa tilanteissa teoksen on syytä siirtyä uuteen paikkaan? Milloin taideteos kohtaa elinkaarensa päätepisteen? Jaksossa haastatellaan Polina Semenovaa, joka työskentelee HAM Helsingin taidemuseolla julkisen taiteen konservaattorina. Lue lisää: https://politiikasta.fi/politiikasta-taidetta-podcast-taidetta-kaupungilla-tuttu-ja-tuntematon-julkinen-taide/ Jakson julkaisupäivä: 5.5.2025 Toimittaja: Sandra Lindblom Leikkaus ja äänenkäsittely: Timo Uotinen Ääniefektit: freesound_community, Pixabay. Graafinen ilme: Saga Bansala Tuottaja: Kersti Tainio Jaksossa mainitut julkisen taiteen teokset: Ville Vallgren, Havis Amanda (1908), Kauppatori, Helsinki Eila Hiltunen, Sibelius-monumentti "Passio Musicae" (1967), Sibeliuksen puisto, Helsinki Aimo Tukiainen, Marsalkka Mannerheimin ratsastajapatsas (1960), Mannerheiminaukio 2, Helsinki Teuri Haarla, Maa-isä (1997), Kenttäkuja 12, Pukinmäki, Helsinki Sirpa Hynninen ja Vesa-Ville Saarinen, Herttoniemen duunarit (2014), Herttoniemen yritysalue, Helsinki Polina Semenovan haastattelussa mainitut julkisen taiteen teokset: Anne Koskinen, Kivi (2008), Kauniinilmanpuisto, Vuosaari, Helsinki Pekka Jylhä, Lähde / UKK-monumentti (2000), Hakasalmen puisto, Etu-Töölö, Helsinki Anu Matilainen, Liike (1985), varastoituna oleva julkinen taideteos Felix Nylund, Kolme seppää (1932), Kolmensepänaukio, Helsinki Emil Cedercreutz, Äidinrakkaus (1928), Varsapuistikko, Helsinki Andy Best & Merja Puustinen, Hiljaisuuden jalanjäljet (2000), Simonkatu 1, Lasipalatsin ja Forumin välinen aukio, Kamppi, Helsinki

Nyt on isot täpinät aamubileissä! Eskon ja Suvin lähetys muuttui paikoitellen myös yöradioksi. Toinen juontajista vaatii itseensä keväthuoltoa, sillä jynssättävää löytyy ja paljon. Lähtisikö Suvi tai Esko eksänsä kanssa ulkomaille? Tai antaisivatko he luvan kumppaneilleen lähteä eksän matkaan? Millaisissa tilanteissa Suvi ja Esko ovat buuanneet? Erään koiran matka Kirkkonummelta Helsinkiin puhuttaa paljon! Lisäksi keskustellaan Michelin-tähden ravintolasta ja aamujen suuresta merkityksestä!

Puolustusteollisuuden tulevaisuus Suomessa. Minkälaista puolustusteollisuutta Suomi voisi lisätä ja missä aikataulussa? Keskustelemassa Puolustus-, ilmailu-, avaruus- ja turvallisuusteollisuuden etujärjestön pääsihteeri Tuija Karanko ja Puolustusvoimien sotatalouspäällikkö, kenraaliluutnantti Jari Mikkonen. Ylen palkkaerokone paljastaa millaiset naisten ja miesten väliset palkkaerot oikeasti ovat. Tuloksia avaa lisää taloustoimittaja Heikki Valkama. Hallitus kokoontuu tänään ja huomenna pohjustamaan huhtikuussa pidettävää puoliväliriihtä. Millaisissa aselelmissa sen osalta ollaan ja mitkä tulevat olemaan riihen kipukohdat? Aihetta käsittelevät ekonomisti Vesa Vihriälä ja Uuden talousajattelun keskuksen toiminnanjohtaja Lauri Holappa. Kunta- ja aluevaalien ehdokkaiden ilmoittaminen on päättynyt. Mitä ehdokaslistat kertovat tulevista vaaleista? Analyysinsä aiheesta kertoo Turun yliopiston poliittisen historian professori Markku Jokisipilä. Juontajana Mira Stenström. Toimittajina Roosa Kajander ja Mikko Haapanen. Tuottajana Justus Laitinen.

Itä-Suomen yliopiston kielikeskus vastaa yliopiston tutkintoihin kuuluvista kieli- ja viestintäopinnoista Joensuussa ja Kuopiossa. Mikä on kielikeskus ja missä se sijaitsee? Millaisissa tilanteissa opiskelija voi ottaa yhteyttä kielikeskukseen? Millaisia kielellisiä valmiuksia työelämässä odotetaan? Entä onko kieliopinnoista yleensä mahdollista selviytyä yliopistossa? Muun muassa näihin kysymyksiin vastauksia pohdimme kielikeskuksen opettajien Marko Tikkasen ja Jasmin Pyöriäisen kanssa.

Kuinka puoluejohtajat pärjäsivät Ylen suuressa eurovaalitentissä? Illan tentin antia ruotivat akatemiatutkija Timo Miettinen Eurooppa-tutkimuksen keskuksesta Helsingin yliopistolta sekä kansainvälisten asioiden johtaja Janica Ylikarjula Teknologian tutkimuskeskus VTT:stä. Onko Ranska kertonut suunnitelmista lähettää koulutusjoukkoja Ukrainaan? Haastateltavana vanhempi tutkija Matti Pesu Ulkopoliittisesta instituutista. Millaisissa tunnelmissa eurovaaliviikonloppua odotetaan Saksassa, Ranskassa, Italiassa ja Puolassa. Euroteemoista raportoivat Anna Karismo, Annastiina Heikkilä, Justas Stasevski ja Jenna Vehviläinen. Millainen tilanne on Libanonin ja Israelin rajalta? Toimittaja Tom Kankkonen raportoi. Juontajana Atte Uusinoka. Toimittajana Satu Heikkilä. Tuottajana Marija Skara.

EU-vaalipäivään on enää kolme yötä. Millaisissa asetelmissa Suomessa mennään kohti vaaleja ja illan viimeistä Ylen suurta vaalitenttiä. Studiossa erikoistutkija Jenni Karimäki Turun yliopistosta, väitöskirjatutkija Johannes Lehtinen Tampereen yliopistosta sekä Ylen politiikan erikoistoimittaja Ari Hakahuhta. Euroopan keskuspankin neuvosto kokoontuu tänään korkokokoukseensa. EKP:n odotetaan pitkästä aikaa laskevan ohjauskorkoja. Frankfurtista raportoi Anna Karismo. Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg on paraikaa vierailulla Suomessa. Mitä pääsihteerin tänään tapaava puolustusministeri Antti Häkkänen (kok) odottaa vierailulta? Mikä merkitys Stoltenbergin ensimmäisellä vierailulla Nato-Suomeen on? Studiossa Ylen Nato-erikoistoimittaja Maria Stenroos. Ulkomaanlehtikatsaus Espanjasta, toimittaja Maija Salmi. Juontaja Mira Stenström, toimittaja Roosa Kajander. Tuottaja Hanna Juuti.

Tänään minulla on vieraana Alma Koivisto, joka on Prometheus-leirin tuki ry:n puheenjohtajat. Prometheus-leirit ovat nuorille suunnattuja aikuistumisleirejä. ◾ Verkkosivut: https://www.protu.fi/ ◾ Instagram: https://www.instagram.com/protuleirit/ ◾ Facebook: https://www.facebook.com/protuleirit/ ◾ Lahjoita rahaa: https://lahjoita.protu.fi/protu/~lahjoitukseni Kysyin Almalta nämä kysymykset: 1. Mitä Prometheus-leirit ovat ja kenelle on tarkoitettu? 2. Millaisissa paikoissa leirejä järjestetään? 3. uinka monta leiriläistä leireillä yleensä on? 4. Kuinka monta ohjaajaa leireillä yleensä on? 5. Mikä on appari? 6. Millaista palautetta nuorilta on tullut leireistä? 7. Millaista toimintaa nuorille on protuleirien jälkeen? 8. Kuinka päädyit Prometheus-leirin tuki ry:n puheenjohtajaksi ja millaista työtä se on? 9. Missä näet Prometheus-leirit kymmenen vuoden kuluttua?

Taantuma taittumassa vai onko liian varhaista huokaista helpotuksesta? Millaisissa talousnäkymissä Suomi suuntaa kesään? Haastateltavana pääekonomisti Patrizio Lainà STTK:sta ja ekonomisti Petri Malinen Suomen Yrittäjistä. Ranskassa oikeisto nousee. Annastiina Heikkilä raportoi. Millainen vaikuttaja Kansainvälinen rikostuomioistuin on? Kuinka politisoituneita ICC:n päätökset ovat? Keskustelemassa apulaisprofessori Rinna Kullaa sekä rikosoikeuden professori Kimmo Nuotio Helsingin yliopistosta. Maastopalot ovat työllistäneet viranomaisia viimepäivinä. Haastateltavana pelastusylitarkastaja Tommi Luhtaniemi sisäministeriön pelastusosastolta. Juontajana Atte Uusinoka. Toimittajana Satu Heikkilä. Tuottajana Marija Skara.

Venäjän pakotteet kiristyvät, mutta onko niillä vaikutusta? Vieraina vanhempi neuvonantaja Laura Solanko, Suomen Pankki ja Petri Vuorio, EK. Puhelimessa talous- ja sosiaalihistorian prof. Jari Eloranta, Helsingin yliopisto. Tutkimusuupumus valtasi suomalaiset. Tilastokyselyihin vastaajat ovat kiven alla. Puhelimessa yliaktuaari Henna Attila, Tilastokeskus. Mielenilmaukset ja elämäntapa-aktivismi. Miksi toiset ovat aktiivisempia ottamaan kantaa asioihin kuin toiset? Vieraina yliopettaja Pia Lundbom, Humak ja projektijohtaja Hannu-Pekka Ikäheimo, Sitra. Millaisissa tunnelmissa Ruotsissa valmistaudutaan euroviisufinaaliin? Malmöstä raportoi Antti Kuronen. Juontaja Atte Uusinoka, toimittajat Anssi Väisänen ja Matti Konttinen. Tuottaja Hanna Juuti.

Aika monille perhe, ystävät ja muut läheiset ovat elämän merkityksellisyyden lähde. Arvokkuuden, merkityksellisyyden ja kuulumisen kokemuksia saadaan myös yhteydestä luontoon ja eläimiin. Havaintoja ihmisestä -sarjassa toimittaja Satu Kivelän vieraana on Itä-Suomen yliopiston vanhempi lehtori Kaarina Mönkkönen. Hän on yhdessä Annukka Tapanin ja Tapani Kokkosen kanssa kirjoittanyt Arvoa ja arvottomuutta -kirjan. Teoksessa kerrotaan laajasta haastattelu- ja kyselytutkimuksesta, jonka avulla selvitettiin millaisissa tilanteissa arvokkuuden kokemukset mahdollistuvat ja estyvät. – Mielestäni kuulumisen kokemuksen voi estää toisten käytös tai omat ajatukset, kertoo 38-vuotias nimimerkki Meelo kokemuksistaan Havaintoja ihmisestä -sarjan jaksossa. Toimittaja: Satu Kivelä Äänisuunnittelija: Marko Vierikko Musiikki: Epidemic Sound Lukijat: Susanna Vainiola, Laura Korhonen ja Veli Kauppinen Tuottaja: Pertti Ylikojola Vastaava tuottaja: Ville Vilén Lähteet: Mönkkönen, Kaarina, Tapani, Annukka, Kokkonen, Tapani (2023) Arvoa ja arvottomuutta. Arvokkuuden ja merkityksellisyyden kokemukset hyvän elämän perustana. Gaudeamus. Kansallinen audiovisuaalinen instituutti (2024) Pienituloisten kotitalouksien nuorilla muita useammin ikäviä mediakokemuksia

Millaisista asetelmissa presidentinvaalipäivä koittaa? Keskustelemassa yliopistotutkija Jenni Karimäki Helsingin yliopistosta sekä toimitusjohtaja Karina Jutila E2 Tutkimuksesta. Mitä odotettavissa itärajalla? Itärajan täyssulun on määrä päättyä sunnuntaina. Haastateltavana professori Jussi P. Laine Itä-Suomen yliopistosta. Presidenttiväittelyn etkot. Millaista ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa uudella presidentillä on edessään? Haastateltavana tutkijatohtori Iro Särkkä Ulkopoliittisesta instituutista sekä kansainvälisen politiikan professori Tuomas Forsberg Tampereen yliopistosta. Lehtikatsaus tulee Italiasta, jossa lehtiä on lukenut toimittaja Jenna Vehviläinen. Juontajana Mira Stenström. Toimittajana Roosa Kajander. Tuottajana Marija Skara.

Koe ja kuule kotimaan luonto Ovatko rotat sosiaalisia ja jopa empaattisia eläimiä? Mitä rotat tekevät talvella? Millaisissa paikoissa niitä elää ja pääsee näkemään? Luontoretkellä tohtori Paavo Hellstedt ja Juha Laaksonen ovat Espoossa hieman omituiselta kuulostavalla rottapaikalla. Ruokaa on ainakin tarjolla mielin määrin, mutta onko itse rottia näkyvissä?

Millaisissa asetelmissa lähestytään presidentinvaaleja? Keskustelemassa Suomen Kuvalehden toimituspäällikkö Vappu Kaarenoja, Iltelehden politiikan toimituksen esihenkilö Juha Ristamäki ja Ylen politiikan erikoistoimittaja Ari Hakahuhta. Ukrainan sota on muuttanut Suomenkin ulkopoliittista asemaa. Millaisen presidentin Suomi juuri nyt tarvitsee johtamaan ulkopolitiikkaa? Millaisen lautaskiistan Suomen Nato-jäsenyys saa aikaan? Miten ulkopoliittinen tilanne vaikuttaa vaalien teemoihin? Onko porvarillisia ehdokkaita niin paljon, että ne syövät toistensa ääniä? Onko myös presidentinvaaleissa taktista äänestämistä? Toimittajana on Linda Pelkonen.

Millaisissa tunnelmissa Turkki valmistautuu vaaliuurnille ? Turkista raportoi ulkomaankirjeenvaihtaja Tom Kankkonen.  Muuttavatko vaalit Turkin suuntaa? Turkin vaaleja, maan demokratian tilaa ja taloutta analysoimassa vanhempi tutkija Toni Alaranta Ulkopoliittisesta instituutista sekä Danske Bankin pääanalyytikko Minna Kuusisto.  Ranskan presidentti Emmanuel Macron kerää kannatusta kiertueella? Toimittaja Jari Mäkinen raportoi.  Pelastaako tekoäly terveydenhuollon? Keskustelemassa professori Jarmo Reponen Oulun yliopistosta sekä projektipäällikkö Riikka Siuruainen Laureasta. Juontajana Marja Ala-Kokko. Toimittaja Jaakko Parkkinen. Tuottajana Marija Skara. 

Tue ohjelmaa Patreonissa: https://www.patreon.com/soinnunmaanhenry Jakson esittelyteksti: https://www.patreon.com/posts/79192317 68. jakson vieraana Helsingin yliopiston psykologian professori Markus Jokela. Jakso taltioitiin kahdessa osassa 29.10.2022 ja 16.1.2023. Lataa mp3: https://soundcloud.com/ihmisiis/68-markus-jokela Videoversio: https://youtu.be/z7Az-FAv8lU Spotify: https://spoti.fi/3Y2fsfZ Apple Podcasts: https://apple.co/3InVqqA RSS: http://bit.ly/3zsSJ1X Virheenkorjaus 2:19:36: "Why Smart People Can Be So Stupid" ei ollut Carol Dweckin kirja vaan Sternbergin kirja, joka sisältää Dweckin artikkelin "Beliefs that make smart people dumb". 00:00:02 Esittely ja polku tutkijaksi 00:03:40 Mitä valtavat tutkimusaineistot mahdollistavat? 00:17:56 Big data ja somejättien vaikutusvalta 00:35:16 Onko yksityisyydellä tulevaisuutta? 00:39:38 Mitä on älykkyys? 00:47:14 Millaisissa asioissa pärjäämistä älykkyys ennustaa? 00:55:32 Miksi älykkyydestä puhuminen provosoi? 00:58:24 Älykkyys ei takaa kykyä tehdä hyviä päätöksiä 01:03:49 Mahdollistaako älykkyys tehokkaamman itsensä kusettamisen? 01:07:47 Älykkyys ja monimutkaisten ajatuskokonaisuuksien hallitseminen 01:13:46 Älykkyyden haittavaikutukset ja stereotypiat 01:24:26 Älykkyys ja lähtökohtien epätasa-arvo 01:31:29 Tilastollisen ajattelun vaikeus 01:34:15 Miksi älykkyys ennustaa eliniänodotetta? 01:40:28 Älykkyys ei rajoitu tietoisiin prosesseihin 01:46:35 Harjoittelun vaikutukset älykkyystestien tuloksiin 01:53:52 Onko olemassa monenlaisia älykkyyksiä? 02:04:34 Miten älykkyys ennustaa yksilön menestystä urheilussa ja muualla? 02:12:21 Rock-muusikkojen tyhmyys 02:20:59 Mitä ovat kyvyt ja taidot? 02:28:37 Rationaalisuus 02:32:56 Syvemmin rationaalisuuden olemuksesta. 02:47:02 Peukalosäännöt, vinoumat ja rationalistit 02:52:26 Spontaani, perustelematon toiminta voi olla rationaalista 03:03:41 Oivallukset ja tajunnantilojen rooli ongelmanratkaisussa 03:08:23 Uskonto on muutakin kuin väitelauseita 03:14:59 Rationaalisuus omien ajatusten kyseenalaistaminena 03:24:31 Viisaus 03:36:28 Viisauden ja älykkyyden suhde 03:40:55 Markuksen tapaturma 03:42:54 Älykkyyden evolutiiviset juuret 04:04:53 Kaloilla ei ole yleisälykkyyttä 04:12:03 Älykkyyden ja koulumenestyksen suhde 04:18:22 Mistä Flynnin efektissä on kyse? 04:31:53 Ovatko älykkyystestit kulttuurisidonnaisia? 04:46:26 Kilpailu ja nollasummapelien vaihtoehdot 04:58:30 Sivilisaatio, ydinaseet, eksistentiaaliset uhat 05:01:19 Älykkyys ja oppiminen 05:22:20 Älykkyys ja luovuus 05:25:24 Missä määrin on mahdollista hahmottaa, millaista olisi olla älykkäämpi? 05:37:29 Ilmentävätkö kaikki elämänmuodot älykkyyttä? 05:48:58 Intentionaalisuuden rooli älykkyydessä 05:56:30 Voiko kasvien ja bakteerien yhteydessä puhua älykkyydestä? 06:04:51 Tekoäly 06:16:32 AlphaGo:n kaunis siirto 06:31:54 Bostrom, älykkyysräjähdys ja teknologinen singulariteetti 06:37:09 Ottaisitko älykkyyspillerin? 06:38:29 Loppulyhyet Markuksen blogi https://blogs.helsinki.fi/mmjokela Markus hesarin haastattelussa https://bit.ly/41uwiHx Markus Wikipediassa https://fi.wikipedia.org/wiki/Markus_Jokela Markus Pappakahvit-podcastissa https://bit.ly/3IpBqns Ruben Laukkonen ja oivallukset https://bit.ly/3m4PgEr AlphaGo-dokumentti https://youtu.be/WXuK6gekU1Y – Ihmisiä, siis eläimiä -podcast rakastaa ymmärrystä avartavia näkökulmia. Syvän tiedonjanon ajaman ohjelman visiona on luoda asioiden ytimeen pureutuvaa, hitaampaa mediaa. Podcastin keskeisiä teemoja ovat tiede ja taide, tavallinen ja erikoinen, yksilö ja yhteiskunta sekä ihminen ja muu luonto. Ohjelman vetäjä, ymmärrykseltään keskeneräinen mutta utelias Henry Soinnunmaa on muusikko, kirjoittaja ja amatöörigeneralisti. • Facebook: https://facebook.com/ihmisiis • Twitter: https://twitter.com/ihmisiis • Instagram: https://instagram.com/ihmisiis • Youtube: https://youtube.com/ihmisiis • Spotify: https://spoti.fi/2MLqNQE • Apple Podcasts https://apple.co/32jaPqX • Soundcloud: https://soundcloud.com/ihmisiis

#30 Miten lapsille puhutaan rahasta, Jasmin Hamid? Raha on tunnetusti tabu ja siitä puhuminen jopa omalle lapselle voi olla joskus vaikea paikka. Vieraana tässä jaksossa on Jasmin Hamid, tuore lasten rahakirjailija ja keskustelemme siitä miksi on tärkeää, että lapselle puhutaan rahasta sekä siitä miten se tulisi tehdä. Tässä jaksossa opit: Miksi lapselle pitää puhua rahasta? Minkä ikäisille lapsille voi jo alkaa puhua rahasta? Millaisissa hetkissä rahasta puhuminen on luontevaa? Miten lapsia rahakasvatetaan jos itsellä ei ole rahataitoja? Miten nuorten velkaantumista voitaisiin ehkäistä? Mitä mieltä Jasmin on ”kaikkea ei voi saada” -sanonnasta lapsille? Jaksossa mainitut: Mamma betalar - podcast Taloudellinen mielenrauha -podcast Muuta: Jasminin Instagram Jasminin Twitter Sosiaalinen media: RAHA-ASIAA Instagram RAHA-ASIAAn sisar ASUNTOASIAA Instagram #lapsi #lapsenkasvatus #lapsenrahakasvatus #kasvatus #lapsellesijoittaminen #lapsellesäästäminen #avoinrahapuhe #rahapuhe #lapset #äidit #äiditsijoittaa #rahastapuhuminen #rahaasiat #rahaasiaa #podcastsuomi #raha #rahapodcast #rahapodi #sijoituspodi #sijoittaminen #sijoitus #sijoittaja #rahapuhetta #rahajakso #säästäminen #säästäminenjasijoittaminen

Markkinat ottivat lentävän lähdön vuoteen 2023, kun sekä osakkeet että joukkolainat tuottivat erittäin hyvin tammikuussa. Mitä tämän taustalla on? Millaisissa tunnelmissa sijoittajan vuosi jatkuu? Ovatko murheet jo ohi vai vielä lisää luvassa? Strategimme Hertta Alava, Ville Korhonen ja Antti Saari keskustelevat mm. näistä teemoista.

Oletko huomannut vastaavasi keskustelukumppanisi hymyyn? Tai oletko tuntenut surua, kun ystävälläsi on paha olla? Tunteiden tarttumista tapahtuu, kun olemme vuorovaikutuksessa toisten ihmisten kanssa - olimme kotona, töissä tai vaikka asioimassa kaupassa.Tunnetartunnan tutkimus on alkanut auttamistyössä havaitusta sijaistraumatisoinnin ilmiöstä, mutta se on läsnä meidän jokaisen arjessa.Psykologi Nina Lyytisen asiantuntijavieraana tunnetartunnasta keskustelemassa on psykologi, psykoterapeutti Anna Peltola. Hän kirjoitti psykoterapiaopintojensa opinnäytetyön tunnetartunnasta.Peilaamme vuorovaikutuksessa huomaamattammekin toistemme ilmeitä, eleitä ja asentoja. Ilo, innostus ja nauru tarttuvat. Niin myös ikävät tunteet. Tuomme erilaisiin tilanteisiin mukaan tunteita, mutta meidän on myös mahdollisuus säädellä ja vaikuttaa siihen miten annamme toisten tunteiden vaikuttaa itseemme. Se vaatii tiedostamista sekä kykyä ottaa etäisyyttä ja säädellä omaa autonomista hermostoa.Tiedostamaton raskaisiin tunteisiin liittyvä pitkittynyt tunnetartunta voi kuormittaa ja uuvuttaa, erityisesti auttamistyössä.Anna ja Nina käsittelevät mm. näitä kysymyksiä: - Mitä tunnetartunnalla tarkoitetaan? - Miksi ja miten tunteet tarttuvat? - Millaisissa tilanteissa tunnetartuntaa tapahtuu? - Mitä haittaa ja hyötyä tunteiden tarttumisesta voi olla? - Mitä sijaistraumatisoituminen tarkoittaa - ja miten se liittyy tunnetartuntaan - Miten kuormittavaa tunnetartuntaa voi purkaa tai käsitellä?Lisätietoja:Tunnetartunnan tutkimuksesta kiinnostuneiden kannattaa aloittaa vaikka tästä artikkelista:Prochazkova, E., & Kret, M. E. (2017). Connecting minds and sharing emotions through mimicry: A neurocognitive model of emotional contagion. Neuroscience & Biobehavioral Reviews, 80, 99-114.Auttamistyötä tekeville lukusuositus sijaistraumatisoinnista on tämä kirja:Rothschild, Babette, ja Rand, Marjorie L. (2010): Apua auttajalle: myötätuntouupumuksen ja sijaistraumatisoitumisen psykofysiologia. Helsinki,Traumaterapiakeskus (2010).Tunteita ja tunteiden säätelyn teemoja käsitellään myös jaksoissa: - 10. Tunteet työelämässä. - 85. Vaikeat tunteet työelämässä - 48. Kateus ja some.-----Haluatko antaa palautetta? Vinkata aiheita tai vieraita? Tee se täällä: psykopodiaa.fi/palauteJos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja!Seuraa Psykopodiaa myös somessa:Facebookissa @PsykopodiaaInstragramissa @PsykopodiaaNina Lyytinen Twitterissa: @LyytinenNina Nina Lyytinen LinkedIn:ssa: @LyytinenNina Psykopodiaa-podcastin verkkosivut: http://psykopodiaa.fi Psykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: https://ninalyytinen.fi

Venäjä hyökkää rajusti Ukrainassa ja syyttää länttä sekaantumisesta sotaan. Vieraina sotataidon laitoksen johtaja, eversti Pekka Turunen, Maanpuolustuskorkeakoulu ja väistöskirjatutkija Kristiina Silvan, Ulkopoliittinen instituutti. Millaisissa tunnelmissa Trumpin vaalikampanja käynnistyy? Washingtonista raportoi Juri von Bonsdorff. Pandapolitiikan muutokset ja reaktiot Kiinassa. Pekingistä raportoi Kirsi Crowley. Panssaripäätös jätti jäljen Saksan sisäpolitiikkaan. Vieraana vanhempi tutkija Tuomas Iso-Markku, Ulkopoliittinen instituutti. Juontaja Mira Stenström, toimittajat Elina Sonkajärvi ja Anna Lehmusvesi. Tuottaja Hanna Juuti. 

Millaisissa tunnelmissa oli Ryttylän työntekijät lähdössä joulunviettoon.

Vuoden 2022 viimeisessä Kaikki Uusiksi-podcastin jaksossa katsotaan taaksepäin kuluneeseen vuoteen.Jussi ja Toivo keskustelevat sähkön hinnasta, kansainvälisestä fossiilikapitalismista sekä puolueiden kannatuksesta, kun eduskuntavaaleihin on hieman yli kolme kuukautta. Millaisissa asetelmissa mennään vaalikevääseen, ja puhuttaako sähkön hinta vielä silloin?Kaikki Uusiksi-podcast toivottaa kaikille kuuntelijoille, lukijoille, tukijoille, tilaajille, ystäville ja tovereille rauhallista joulua ja onnellista uutta vuotta.Support the showTue podcastia ja sivistä itseäsi: tilaa Kansan Uutiset helposti tästä!Instagram: @kansanuutisetTwitter: @kansanuutiset

Millaisissa tilanteissa empatiaa tarvitaan politiikassa? Vai pitääkö politiikkaa tehdä kylmäpäisesti, mitä empatia vain häiritsee? Haastattelussa tutkija Katri Saarikivi, joka tutkii empatiaa Helsingin yliopiston kognitiivisen aivotutkimuksen yksikössä. Toimittajana on Linda Pelkonen

Tällä kertaa Jasmin ja Kaisa pureutuvat parisuhteen rahapuheeseen. Miten ja koska rahasta kannattaa puolison kanssa puhua? Millaisissa tilanteissa raha-asiat alkavat hiertää? Onko reilua, että hoitovapaalla oleva äiti kituuttaa pienillä tuloilla ja isä porskuttaa kuten ennenkin? Yllättävän moni ei edes tiedä, mitä puoliso tienaa. Tämä on jakson vieraan, parisuhdekouluttaja Marianna Stolbow`n mukaan ikävää vallankäyttöä, sillä perheessä raha-asiat ovat yhteisiä.

Hoitajat aikovat panna käytäntöön joukkoirtisanoutumiset, lakkoja estetään oikeusteitse. Onko tämä palkkaneuvottelujen uusi normaali? Keskustelemassa Tehyn oikeuspalveluiden päällikko Arto Tiainen,  toimihenkilöliitto Erton puheenjohtaja Juri Aaltonen sekä Itä-Suomen yliopiston dosentti Tapio Bergholm.  Kauniit suunnitelmat eivät tuoneet sujuvia koulupäiviä. Millaisissa kouluissa inkluusio toimii ja missä tilanteissa siitä kärsivät kaikki? Keskustelemassa äidinkielen opettaja Arto Alho Vuosaaren peruskoulusta, rehtori Birgit Paju sekä tutkija Päivi Pihlaja.  Suomen Nato-hakemusta on käsitelty Kreikassa, toimittaja Sara Saure raportoi.  Naton sotilaskomentajat kokoontuvat Virossa, toimittaja Rain Kooli raportoi Tallinnasta.  Lähetyksen juontaa Marjo Näkki. Toimittajina Janette Leino ja Atte Uusinoka. Tuottajana Marija Skara. 

"Kirjailija Marja Kangas (synt. 1974 Kuopiossa) on teatterin ja kirjoittamisen opettaja, joka iloitsee pitkästä itkusta ja tykkää nauraa ensin itselleen. Hän on kotonaan lähinnä Suomen Turussa ja Barcelonassa..." Näin Marjan mielenmaisemaa ainakin kiteytetään hänen kustantajansa WSOY:n tekemässä kirjailijaesittelyssä. Tällä kertaa Marja ei kuitenkaan suunnannut Turkuun tai Barcelonaan vaan piipahti täällä kotiseuduillaan Kuopiossa ja Savon Aalloilla studiovieraana kertomassa tarkemmin kuulumisistaan ja työstään kirjailijana. Marjan esikoisteos Miestä näkyvissä julkaistiin vuonna 2020. Kyseessä on häpeilemättömän viihdyttävä ja ilahduttavan itseironinen romaani rakkaudesta ja erosta. Marjan esikoiskirjan tarina siirtyi tänä kesänä myös teatteriesitykseksi Emma Teatterin lavalle Naantaliin. Marjan toinen kirja Miehiä ja mielenrauhaa julkaistiin kesäkuussa 2022. Kiihkeä romaani kertoo nelikymppisestä naisesta, joka lähtee Barcelonaan antaakseen elämän viimein suudella – kaikkialle! Onnellisuus tai sen tavoittelu ovatkin vahvoina teemoina sekä esikoisromaanissa että tässä kesäkuussa ilmestyneessä toisessa romaanissa. Mutta miten Marja itse näkee ja kokee onnellisuuden? Kuinka Marjan tie vei kirjailijaksi? Millaisissa tunnelmissa hänen toinen romaaninsa syntyi? Entä millaisena Marjalle näyttäytyvät nykyään kotiseudut Kuopiossa? Näistä ja muista aiheista lisää oheisessa juttutuokiossa. Haastattelijana: Sami Turunen

Kuinka taantumassa tuetaan? Vieraina Etlantutkija Ville Kaitila sekä Työn ja talouden tutkimus Laboren toimitusjohtaja Mika Maliranta. Pohjois-Irlanti jakaa EU-rajan Irlannin kanssa. Millaisissa tunnelmissa Pohjois-Irlanti odottaa Britannian uutta pääministeriä. Erja Tuomaala raportoi.  Milloin Yhdysvaltojen kongressi ratifioi Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyydet? Toimittaja Juri von Bonsdorf raportoi Washingtonista.  Missä vaiheessa Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyys on? Vieraina valtiotieteiden tohtori Iro Särkkä Helsingin yliopistosta sekä johtava tutkija Charly Salonius-Pasternak Ulkopoliittisesta instituutista.  Maxim Fedorov raportoi Ukrainasta.  Juontajana Atte Uusinoka. Toimittajina Seija Vaaherkumpi ja Mikko Pienipaavola. Tuottajana Marija Skara. 

Jakso 100. Mandéloz on viikonlopun aikana ehtinyt perehtyä 2000-luvun alun roskaviihteeseen. Rock of Love -reality-sarjassa Poison-yhtyeen keulahahmo Bret Micheals etsii itselleen rokkirakkautta – jopa kolmen kauden verran. Mitä ongelmallisuuksia rock-stereotypiat tuovat ehkä jo valmiiksi ongelmalliseet ohjelmakonseptiin? Onko Poisonilla muita kappaleita kuin Every Rose Has Its Thorn? Millaisissa muissa realityohjelmissa artisteja ja muusikoita on nähty? ARVONTA! 100:n MUSAMUSA-jakson kunniaksi järkkäämme Instagramissa arvonnan, jossa kaksi onnekasta voi voittaa pienen yllärin. Näin osallistut: 1. Kerro meille Instagramissa, millaisessa realityohjelmassa haluaisit nähdä valitsemasi muusikon, artistin tai yhtyeen 2. Tägää MUSAMUSA 3. Seuraa meitä Instassa, jos et vielä tee niin 4. Osallistu pe 17.6. klo 14 mennessä! Voittajat julkistetaan arvonnan jälkeen – LET'S GO!!

Onko auttamattomasti myöhässä, jos haluaa vaikuttaa Suomen seuraavan hallituksen ohjelmaan? Kuinka paljon erilaiset lobbarit ja konsultit käyttävät valtaa poliitikkojen rinnalla? Millaisissa asetelmissa eri puolueet lähtevät kohti seuraavia eduskuntavaaleja, joihin on aikaa alle vuosi?KU:n päätoimittaja Jussi Virkkusen kanssa lobbaamisesta ja politiikasta keskustelee demarivaikuttaja Esa Suominen, joka toimii konsulttitoimisto Rud Pedersen Suomen hallituksen puheenjohtajana.Support the showTue podcastia ja sivistä itseäsi: tilaa Kansan Uutiset helposti tästä!Instagram: @kansanuutisetTwitter: @kansanuutiset

Järjestäytynyt rikollisuus elää ja voi hyvin. Se on joissain piireissä jopa ihailtavaa. Millaisissa tilanteissa tavallinen kansalainen kohtaa järjestäytynyttä rikollisuutta? Mitkä ovat järjestäytyneen rikollisuuden tunnusmerkkejä? Rikosmyytit-podcastissa entinen poliisin rikostutkija Sami Sallinen ja rikostoimittaja Heidi Holmavuo syventyvät rikollisen maailman ytimeen. Varoitus, sisältää suoraa puhetta. Ensimmäisen kauden kaikki jaksot ovat kuunneltavissa Podplayssa. Lataa mobiilisovellus tai murra myytit osoitteessa podplay.fi

Millaisissa kuplissa suomalaiset elävät? Mikä meitä yhdistää? Ruben Stillerin ohjelmassa keskustellaan kahdeksan kuplan Suomesta. Vieraana on professori Anu Kantola. Miten neuvostoihmisen, homo sovjeticuksen, perintö näkyy Venäjällä? Mitä me tiedämme venäläisestä mielipideilmastosta? Ulkopoliittisen instituutin tutkija Jussi Lassila analysoi Venäjällä tehtyjä mielipidetutkimuksia ja sukupolvien välistä kuilua.

Miesten jalkapalloliiga pyörähtää vauhtiin tänään lauantaina, ja kuten aina futiskeväällä, toiveet ovat korkealla paitsi seuroissa myös liigassa. Takana on kaksi koronan puristamaa kautta, ja nyt toiveissa on mennä varjoista kohti valoa. Erityisesti juuri nyt kun maailmantilanne on haastava, niin kulttuurilla ja urheilulla on juuri tärkeä rooli olla luomassa iloa ja hyvää tunnetta ihmisille. Millaisissa mietteissä Kuopion palloseura suuntaa tänään alkavaa Veikkausliigan starttia kohti, kun kotona Väre Areenalla joukkue kohtaa FC Interin? Viiden vuoden mitaliputki Veikkausliigassa, Suomen cupin voitto viime kesänä ja hyvät esitykset Euroopan kentillä kertovat, että Kuopion Palloseurassa tehdään paljon asioita hyvin. KuPS jatkossakin haluaa ennen kaikkea pelata voittavaa jalkapalloa. Millaiset ominaisuudet tekevät Kuopion Palloseurasta vahvan, juuri tämän tavoitteen saavuttamisessa? Entä millaiset asiat Simo Valakari kokee tärkeimmäksi päävalmentajan tehtävässään? Kuinka aikoinaan Simolla kipinä syttyi lajia kohtaan ja minkälaisten asioiden parissa Simo tykkää nauttia vapaa-ajasta sen rakkaan jalkapalloilun ohessa? Mm. näistä aiheista saimme kuulla tarkemmin, kun Simo Valakari saapui Savon Aaltojen lauantaivieraaksi. Haastattelijana: Sami Turunen

Afterworkin 200. jakso on täällä ja sen kunniaksi on aika antaa itselle reippaasti vähän kredittiä! Tällä kertaa pohditaan onnistumisen tunnetta ja jaetaan sekä omia että kuulijoiden onnistumisen kokemuksia. Millaisissa tilanteissa onnistumisen kokemuksia ylipäänsä tuntee? See acast.com/privacy for privacy and opt-out information.

Alkoholin koukkuun jää paljon ihmisiä, eikä se katso ikää, sukupuolta tai elämäntilannetta. Aiheeseen liittyy paljon häpeää ja muita vaikeita tunteita, joista puhutaan tässä jaksossa. Mimmit Sijoittaa -median päätuottaja ja Selvin päin -podcastin juontaja Hanna Tikander kertoo omasta matkastaan juhlimisen varaan rakennetusta identiteetistä raitistumiseen ja kohti itseensä tutustumista ja kirkkaampaa mielenterveyttä. Mikä on ollut vaikeinta? Entä parasta? Millaisissa hetkissä tekisi taas mieli tarttua pulloon ja miksi päätös kuitenkin pysyy? See acast.com/privacy for privacy and opt-out information.

Tämä jakso on pikkasen jatkoa jaksolle #2 Pelaa niillä korteilla, jotka on jaettu. Pohditaan siis koirien ominaisuuksia ja sitä, miten suhtautua oman koiran ominaisuuksiin. Millaisissa tapauksissa me luovuttaisiin koirasta sen ominaisuuden takia? Studiossa Elli Kinnunen ja Ninja Korpelin. Seuraa meitä somessa: http://www.instagram.com/perusasentopodcast Liity myös chat-ryhmään: https://www.facebook.com/groups/1606220286213046 Alkumusiikki: JRRO-bändi

Suomessa on koko itsenäisyytemme aikana tapahtunut tasan yksi valtiollinen poliitikkomurha, ja tuosta murhasta tulee pian kuluneeksi sata vuotta.14. helmikuuta 1922 kotinsa ulko-ovelle surmattiin sisäministeri Heikki Ritavuori. Ministerin murhasta vangittiin ja myöhemmin tuomittiin kansallismielinen kiihkoilija Ernst Tandefelt, jolla oli surmatyöhön poliittinen motiivi. Kaikki Uusiksi -podcastissa puheenaiheena on poliittinen väkivalta Suomessa. Miksi poliittinen tilanne kärjistyi 1920-luvulla äärimmilleen ja johti Ritavuoren murhaan?  Millaisissa yhteiskunnallisissa oloissa Ritavuoren murha tapahtui? Mikä Ritavuoressa, maltillisessa liberaalissa, raivostutti äärioikeistoa?Toivo Haimin kanssa keskustelee veteraanipoliitikko, toimittaja ja kirjailija Lasse Lehtinen, joka on kirjoittanut Heikki Ritavuoresta Otavan julkaiseman elämäkertakirjan Murhattu ministeri: Heikki Ritavuoren elämä ja kuolema.Support the showTue podcastia ja sivistä itseäsi: tilaa Kansan Uutiset helposti tästä!Instagram: @kansanuutisetTwitter: @kansanuutiset

Putin ja Biden aloittivat vuoropuhelujensa sarjan puhelulla. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö kommentoi kireää maailmantilannetta ja sen mahdollisia ratkaisuyrityksiä. Millaisissa tunnelmissa vuosi vaihtuuu Virossa, Britanniassa ja Ranskassa. Toimittajat Rain Kooli, Tallinna, Auli Valpola, Lontoo ja Jari Mäkinen, Bordeaux. Euro 20 vuotta: Euron ylä- ja alamäet. Pääjohtaja Olli Rehn, Suomen Pankki. Euro 20 vuotta: Kuolleiden kätköistä on löytynyt viime vuosiin asti markkoja jopa satojen tuhansien arvosta. Millainen oli euroseteleiden ja kolikkojen syntyprosessi? Eurosetelien uudistaminen ja digitaalinen euro, missä vaiheessa se on? Vieraana Suomen Pankista osastopäällikkö Päivi Heikkinen. Juontajana Mira Stenström, toimittajina Marija Skara, Mikko Haapanen ja Anna Nevalainen. Tuottajana Tarja Oinonen.

Pääministerillä on ollut bileet, mitä siitä pitäisi ajatella? Miten Mikon ja Pauliinan nigerialaiskirjeprojekti etenee? Millaisissa tunnelmissa oli Leo Turengista, joka voitti tänään tuhat euroa? Sukupuolten taistelussa turkulainen Mari sai vastaansa Jessen Riihimäeltä ja taas kommelluksia riitti.

Lokakuun kymmenes päivä vietetään kansalliskirjailijamme Aleksis Kiven päivää. Juhlapäivän kunniaksi Juha Laaksosen Luontoretkellä vieraillaan Nurmijärven Palojoella, Kiven lapsuuskodin pihamaalla. Millaisissa maisemissa nuori Aleksis vietti ensimmäiset vuotensa? Millaisia luontohavaintoja hän teki ja mitkä lähialueen linnut ja nisäkkäät esiintyivät hänen teoksissaan? Kiven lapsuuden maisemista kertoo professori Pekka Laaksonen.

Pitkäaikainen liittokansleri Angela Merkel astuu syrjään, kun Saksassa järjestetään liittopäivävaalit 26. syyskuuta. Kyseessä on iso muutos paitsi Saksassa myös Euroopan unionin ja kansainvälisen politiikan näyttämöillä. Millaisissa asetelmissa vaaleihin lähdetään ja mitkä ovat vaalien tärkeimmät teemat? Mikä muuttuu Saksassa ja Euroopassa Merkelin lähdön jälkeen? Tiedekulman Pinnalla-ohjelmassa Saksan vaaleista keskustelivat Helsingin yliopiston tutkijakollegiumin johtaja, kansainvälisen politiikan professori Tuomas Forsberg ja Eurooppa-tutkimuksen keskuksen johtaja, dosentti Timo Miettinen. Vaalien asetelmia ja tunnelmia Saksasta analysoi Helsingin Sanomien Berliinin-kirjeenvaihtaja Hanna Mahlamäki. Keskustelua veti Helsingin Sanomien pääkirjoitustoimittaja Anna-Liina Kauhanen. Podcast on nauhoitettu Tiedekulmassa 14.9.2021. Katso tekstitetty video YouTubessa: https://youtu.be/YiB0ctoN1HU

Podcastin kesäjaksossa sukellamme menneisyyden uinti- ja kylpymaisemiin rannoille, kun tutustumme 1800- ja 1900-luvun taitteen Yhdysvaltojen uima-asuihin. Uima-asujen muoti on muuttunut muun muodin mukana, eivätkä ihoa koko vartalon mukaan myötäilevät uimapuvut tai pienet bikinit ole aina olleet muodissa. Millaisissa asuissa 150 vuotta sitten uitiin ja oleskeltiin rannoilla? Mitä tehtäviä uima-asuilla oli ja millaisiin tarkoituksiin niitä suunniteltiin? Entä millä tavoin uima-asuihin sonnustettuja kehoja katsottiin ja tiirailtiin rannoilla? Jaksossa keskustelemme myös naiskehojen seksualisoinnista sekä merenneitoihin ja vedenneitoihin liittyvistä fantasioista. Selvitämme lisäksi, ketkä uimarannoilla viettivät aikaa ja kuinka hyvin menneisyyden ihmiset osasivat ylipäätään uida. Vieraanani on gradunsa 1800- ja 1900-luvun taitteen Yhdysvaltojen uima-asuista kirjoittanut Lea Hannu, joka valmistuu syksyllä 2021 filosofian maisteriksi Helsingin yliopistolla. Lue lisää jaksosta osoitteessa lottavuorio.com!Read more #41 Uimapukumuotia, merenneitoja ja keho katseen kohteena →

7.34 Kesätyöt ovat nuorille väylä työelämään. Millaisissa vaikeuksissa korona-ajan nuoret ovat, kun työpaikkoja on tarjolla vain vähän. Keskustelemassa tutkimusjohtaja Sinikka Aapola-Kari, Nuorisotutkimusseura ja dosentti Tuija Koivunen, Itä-Suomen yliopisto. 7.51 Kansainvälinen tupakaton päivä - kuka enää polttaa? Puhelimessa THL:n erityisasiantuntija Otto Ruokolainen. 8.10 Miten puolueiden yhteistyö sujuu kunnissa ja millaisista asioista niissä päätetään? Keskustelemassa kaupunginvaltuuston puheenjohtaja, SDP:n  Jaana Vasama Uudestakaupungista, Oulun kaupunginhallituksen puheenjohtaja, keskustan Mirja Vehkaperä ja Lappeenrannassa kaupunginvaltuuston toinen varapuheenjohtaja, perussuomalaisten Jani Mäkelä. 8.34 Koronarokotusten teho ja intialaismuunnoksen haaste, virusopin professori Ilkka Julkunen Turun yliopisto ja ylilääkäri Hanna Nohynek THL.  8.48 Kolumni. Anna-Sofia Nieminen: Opiskelupaikan saamiseen ei tarvitse pitkää matikkaa tai laudatureja. 8.53 Viikon luontoääni: rusakko. Esittelijänä Paavo Hellstedt. Juontajana Päivi Neitiniemi, toimittajat Päivi Dahl ja Anna Nevalainen, tuottaja Tarja Oinonen.

Moni kokee jossain vaiheessa elämäänsä olevansa jollain tapaa erilainen kuin muut. Erilainen kuin sisarukset, vertaiset, luokkalaiset. Oman paikan löytäminen opiskelijayhteisössä, työpaikalla tai äitiporukoissa voi tuntua haastavalta. Ihmisellä on tarve tulla hyväksytyksi ja otetuksi osaksi yhteisöä. Koettu erilaisuus itsessä voi herättää monenlaisia tunteita - pelkoa, pettymystä, huonommuuden tunnetta, häpeää, jännitystä. Erityisen haavoittavaa on, jos on joutunut kokemaan syrjintää, kiusaamista tai ulkopuolisuutta. Tässä jaksossa pysähdymme pohtimaan erilaisuuden karikoita ja kauneutta. Millaisissa tilanteissa olemme itse kokeneet olevamme erilaisia? Miten omanlaisuutensa voisi nähdä myönteisessä valossa? Haluamme vahvistaa erilaisuutta hyväksyvää ilmapiiriä ja rohkaista jokaista löytämään ja hyväksymään omaa erityisyyttään. Tervetuloa kuuntelemaan tämän kauden viimeistä jaksoa!

Tällä kertaa Tanssistudio-podcastissa keskustellaan rasismista ja antirasismista tanssin kontekstissa. Meille, varsinkin dancehallia ja muita kokonaisiin kulttuureihin kytkeytyneitä tanssilajeja tanssivina, nämä aiheet ovat erityisen oleellisia ja joudumme tekemään aktiivisen antirasismin eteen töitä päivittäin. Mitä rasismi tarkoittaa ja miten sitä voi ilmetä tanssin kentällä? Millaisissa tilanteissa olemme voineet osallistua rakenteelliseen rasismiin tai toimia tahtomattamme rasistisesti? Entä mitä antirasismi tarkoittaa ja miten voit toimia tanssijana aktiivisesti antirasistisesti? Muun muassa näitä kysymyksiä pohditaan tämän päivän jaksossa. See acast.com/privacy for privacy and opt-out information.

Millainen on OP:n Finanssiälyn visio? Millä keinoilla aiomme triplata nykyiset tekoälyhyödyt vain kolmessa vuodessa? Millaisissa arjen tilanteissa hyödynnämme tekoälyä jo nyt? Tässä OP Tech Podcastin jaksossa Toni Kopran vieraana on Antti “finanssiälymies” Myllymäki, joka vetää tekoälyn osaamiskeskusta meillä OP:lla.

Millainen on OP:n Finanssiälyn visio? Millä keinoilla aiomme triplata nykyiset tekoälyhyödyt vain kolmessa vuodessa? Millaisissa arjen tilanteissa hyödynnämme tekoälyä jo nyt? Tässä OP Tech Podcastin jaksossa Toni Kopran vieraana on Antti “finanssiälymies” Myllymäki, joka vetää tekoälyn osaamiskeskusta meillä OP:lla.

Viikonloppusoturit-podcastin kahdeksannessa jaksossa aloitetaan No Prayer for the Dying -levyn (1990) analysointi. Uuden vuosikymmenen aloittanut levy herättää mielipiteitä laidasta laitaan, mutta eittämättä kyseessä on Iron Maidenin tarinan kannalta hyvin merkittävä levytys. Tulevissa jaksoissa syvennytään No Prayer for the Dyingin taustoihin ja pyritään kasamaan psykologinen palapeli Iron Maidenin sisällä vallinneesta mielentilasta.Millaisissa tunnelmissa bändi oli levyn esituotantovaiheessa ja mitkä asiat johtivat dramaattiseen miehistönvaihdokseen ennen äänitysten alkamista? "Lähetyksessä myös unboxataan Iron Maiden Fan Clubin Henrille lähettämä tervetuliaispaketti.Jaksossa saatetaan loppuun myös useamman jakson askarruttanut mysteeri, jonka keskiössä on "Where Eagles Dare" -kappaleen soolo-osion taustalla paukuttavat konepistoolit.Mikkien varressa Tero Ikäheimonen ja Henri Seger. Tervetuloa Viikonloppusoturien seuraan!Palautetta voi lähettää sähköpostilla osoitteeseen viikonloppusoturit@gmail.com ja podcastia voi myös seurata Instagramista sekä Facebookista. Muistakaa jättää arvio podcastista käyttämässänne suoratoistopalvelussa!

Millaisissa rakenteissa esittävän taiteen freelance-tekijä toimii vuonna 2021? Mitä on pakkoyrittäjyys ja onko se lisääntymässä? Vieraina Teatteri- ja Mediatyöntekijöiden liiton työehtoasiantuntija Sami Hiltunen; koreografi, UrbanApan taiteellinen johtaja Sonya Lindfors, sekä koreografi, W A U H A U S -kollektiivin jäsen ja Zodiakin hallituksen puheenjohtaja Jarkko Partanen. Keskustelun vetää Olga Palo. Keskustelu on nauhoitettu joulukuussa 2020.

Saako koomikko enemmän piparia kuin muut? Millaisissa seksibileissä julkkikset liikkuvat? Mitä suomenruotsalaiset kysyvät toisiltaan ennen panemista? Millainen mies on Stan Saanila ja mitä hän haluaisi hautakiveensä kirjoitettavan? Ja montako pornoelokuvaa hänen kokoelmissaan tosiasiassa on? Tämä keskustelu saattaa antaa sinulle vastauksia näihinkin kysymyksiin, mutta mitään emme lupaa. Paitsi sen, että pääsette todistamaan, kun Tiia ajautuu epätoivon partaalle yrittäessään pitää keskustelua edes jollain tavalla kurssissa.

Tämän viikon jaksossa Jeremias Nurmela ja Petra Pieskä keskustelevat Students of Color -järjestön hallituslaisten Mustapha Ceesayn ja Hekma Peltosen kanssa rasismista Suomessa. Viime aikojen tapahtumat maailmalla ja Black Lives Matter -liike on saanut aikaan kauan kaivattua keskustelua Suomessa. Tuore yhdenvertaisuusvaltuutetun selvitys Suomessa kohdatusta rasismista on karua luettavaa. Millaisissa pienissä ja suurissa asioissa ennakkoluulot ja diskriminaatio esiintyvät? Mitä voidaan tehdä yksilötasolla sekä laajemmin koko yhteiskunnassa?

Mitä tapahtuu OP:n Finanssiäly-yksikössä? Millaisissa palveluissa deep learningia voidaan hyödyntää finanssialalla? OP Tech -podcastin 14. jaksossa Kristian Luoma juttelee Lead Data Scientist Juha Vesannon kanssa deep learningin hyödyntämisen saloista Finanssialalla. Kuulet myös paljastettavan, millaisia asiakkaiden arkea helpottavia palveluita OP:n Finanssiäly-yksikössä juuri nyt kehitetään.

Mitä tapahtuu OP:n Finanssiäly-yksikössä? Millaisissa palveluissa deep learningia voidaan hyödyntää finanssialalla? OP Tech -podcastin 14. jaksossa Kristian Luoma juttelee Lead Data Scientist Juha Vesannon kanssa deep learningin hyödyntämisen saloista Finanssialalla. Kuulet myös paljastettavan, millaisia asiakkaiden arkea helpottavia palveluita OP:n Finanssiäly-yksikössä juuri nyt kehitetään.

Lähes kaikki kokevat yksinäisyyden tunnetta jossain elämänvaiheessa, eikä sitä voi tunnistaa päälle päin. Millaisissa muodoissa yksinäisyys voi esiintyä ja miksi se hävettää ja satuttaa niin suuresti? Henriikka avaa jaksossa omia yksinäisyyden kokemuksia, ja asiantuntijana kuullaan opiskelijoiden mielenterveyden edistämiseen keskittyneen Nyyti ry:n kehittämispäällikkö ja psykologi Elina Marttista. See acast.com/privacy for privacy and opt-out information.

Psykoterapia on hoitoa mielen ongelmiin. Mielenterveyden ongelmat ovat yleisiä ja ihan jokaisen mieli on joskus lujilla. Mielenterveyden häiriöt ovat nykyään myös suurin yksittäinen syy työkyvyttömyyseläkkeelle jäämiseen. Psykoterapia on tutkitusti tehokas mielenterveyshäiriöiden hoitomuoto. Viime vuosina on saatu myös uutta lupaavaa tutkimustietoa lyhytpsykoterapeuttisten interventioiden vaikuttavuudesta.Tässä Psykopodiaa-podcastin jaksossa keskustelemme psykoterapian hyödyistä ja vaikuttavuudesta Tuija Turusen kanssa. Hän on Terveystalon johtava psykologi, psykologian tohtori ja psykoterapeutti. Tuijalla on pitkä kokemus kliinisestä psykologin ja psykoterapeutin työstä sekä hallinnollisista tehtävistä mielen hyvinvointia tukevien ja hoitavien palvelujen kehittäjänä. Terveystalon johtavana psykologina hän vastaa Terveystalon psykologi- ja psykoterapiapalveluista.Psyykkiset ongelmat aiheuttavat inhimillistä kärsimystä. Niiden vaikutukset ulottuvat usein myös lähipiiriin kuten perheeseen ja työyhteisöön. Psykoterapia on tutkitusti vaikuttava ja suositeltu hoitomuoto mielenterveyden ongelmissa. Useimmin psykoterapiasta haetaan apua masennukseen ja ahdistuneisuuteen. Psykoterapian avulla voi myös oppia ymmärtämään paremmin omaa itseään ja saada välineitä käsitellä vaikeita tunteita ja ajatuksia.Tässä jaksossa pohdimme vastauksia seuraaviin kysymyksiin:- Mitä psykoterapia on?- Kuka voi antaa psykoterapiaa?- Mitä eroa on terapeutilla, psykoterapeutti, psykologilla tai psykiatrilla?- Valvooko joku psykoterapian laatua?- Millaisissa tilanteissa psykoterapia on hyvä hoitomuoto?- Mitä hyötyä psykoterapeuttisesta hoidosta on?- Miten löytää se itselle sopiva psykoterapeutti?- Mitä lyhytpsykoterapia tarkoittaa?- Millaista lyhytpsykoterapian tutkimusta on tehty Suomessa?- Kuinka vaikuttavaa lyhytpsykoterapia on?- Hyödynnetäänkö lyhytpsykoterapiaa työterveyshuollossa?JAKSON LINKIT:Tuija Turunen LinkedIn:ssa.Apua psykoterapeutin löytämiseen:Mielenterveystalo: Psykoterapiaan hakeutujan opasKelan kuntoutuspsykoterapeutitLöydä sinulle sopiva psykoterapeutti Minduu-palvelusta.Tietoa psykoterapiasta ja terveydenhuollon ammattilaisistaPsykologiliitto: Tietoa psykoterapiastaTerveystalo: Tiedätkö kuka sinua hoitaa? Perehdy auttajasi koulutukseen.Terveystalo: Johtava psykologi Tuija Turunen: kuka tahansa voi antaa tukea, mutta hoitoa vain koulutettu ammattilainenTerveystalo: Psykologi, psykoterapeutti, psykiatri - kenen puoleen kääntyäTutkimustietoa mielenterveydestä ja lyhytpsykoterapiastaKela: Mielenterveyden häiriöt ohittivat tuki- ja liikuntaelinten sairaudet sairauspoissaolopäivien määrässä.Työterveyslaitos, Erkki Kailan tutkimusryhmän raportti: ToMaHoK - Toimiva masennuksen hoitokäytäntö työterveyshuollossaAino Kohtalan väitöstutkimus (Jyväskylän yliopisto) lyhytterapeuttisista interventioista: ACTing for depressive symptoms : a longitudinal study of a brief 4-session acceptance- and value-based intervention for symptoms of depressionMTV Uutiset (14.1.2020): SOK säästi puoli miljoonaa euroa tarjoamalla työntekijöille mahdollisuutta päästä terapiaan kahden viikon sisällä – EK:n asiantuntijalääkäri: Mallin pitäisi ehdottomasti levitäTerveystalo: Työelämän asiantuntijat kertovat: näin puutumme mielen pahoinvointiinTietoa käypähoitosuosituksista: https://www.kaypahoito.fi/-----Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa mitä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja!Seuraa Psykopodiaa myös somessa:Facebookissa @Psykopodiaa: https://www.facebook.com/psykopodiaa/Instragramissa @Psykopodiaa: https://www.instagram.com/psykopodiaa/Nina Lyytinen Twitterissa: https://twitter.com/LyytinenNinaPsykopodiaa-podcastin verkkosivut: Psykopodiaa.fiPsykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: ninalyytinen.fi

Työmme on nykyään monella tavalla vaativampaa kuin aiemmin, myös aivoillemme. Aivotyön ergonomia, tai kognitiivinen ergonomia, pyrkii sovittamaan työtämme, sen tekemisen malleja ja työympäristöä aivoillemme sopivaksi. Aivotyölle sopiva ergonomia vaihtelee työtehtäviemme mukaan. Esimerkiksi keskittymistä vaativa tehtävä vaatii erilaista asioita kuin yhdessä tehtävä ongelmanratkaisu.Tässä Psykopodiaa-podcastin jaksossa keskustelemme aivotyöstä ja sen sujuvoittamisesta Virpi Kalakosken kanssa. Hän on työterveyslaitoksen johtava tutkija ja psykologian tohtori.Aivot kuormittuvat töissä monella tapaa. Häiriötekijät kuten esimerkiksi puhehäly, keskeytykset ja huomion kaappaavat liikkuvat kohteet, lisäävät aivojemme kuormaa ja heikentävät työmme tehokkuutta. Tiedonkäsittelyn vaatimukset ovat myös kasvaneet. Tiedon määrä on kasvanut ja digitalisaation avulla tietomassat ovat myös saatavillamme. Oleellisen tiedon löytäminen tietotulvan keskeltä on vaikeaa.Tässä jaksossa pohdimme vastauksia mm. seuraaviin kysymyksiin:- Mitä kognitiivinen ergonomia/aivoergonomia tarkoittaa?- Mitä aivotyö tarkoittaa?- Millaisissa tehtävissä tai töissä aivot ovat parhaimmillaan?- Millaiset asiat haastavat ja kuormittavat aivoja nykytyöelämässä?- Miten jokainen meistä voi parantaa omaa tekemisensä ja työnsä aivoergonomiaa? Mihin voimme itse vaikuttaa?- Miten tätä voi parantaa organisaation ja johdon tasolla?Jakson linkit:Virpi Kalakosken esittely Työterveyslaitoksen sivuilla.Virpi Kalakoski LinkedIn:ssa ja Twitterissa @VirpiKalakoskiPaljon lisää tietoa aivotyöstä löytyy Työterveyslaitoksen sivuilta:Aivotyö sujuvaksi tietopankkiTTL:n Aivotyön sivutVirpin mainitseman SujuKE-hankkeen avoin ja ilmainen loppuseminaari järjestetään 12.12.2019 Musiikkitalossa. Ilmoittautuminen viimeistään 30.11.2019.—Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa mitä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja!Seuraa Psykopodiaa myös somessa: Facebookissa @Psykopodiaa, Instragramissa @Psykopodiaa, Nina Lyytinen Twitterissa

Tilintarkastaja Pasi Pietarinen vertaa tilintarkastajaa henkilääkäriin, joka tuntee asiakkaansa hyvin ja osaa juuri siksi antaa parhaat neuvot itsestään huolehtimiseen. Jos eteen tulee erikoisosaamista tarvitseva haaste ohjaa tilintarkastajakin asiantuntijan puheille, kuten yleislääkäri erikoislääkärille. Millaisissa asioissa yrittäjä sitten voi kääntyä tilintarkastajan puoleen? Siitä keskustellaan tällä kertaa Bisnespöydässä. Toimittajana Ani Rumpu.

Miestenpäivän erikoislähetyksessä keskustelemme siitä, millaisia miehiä ja mieheyden malleja me kaipaamme maailmaan. Vieraamme, tasa-arvoaktivisti ja ammattisotilas Juho Pylvänäinen kertoo, miksi mies hyötyy muiden ihmisoikeuksien puolustamisesta. Joko stereotyyppinen mieheys alkaa olla murroksessa? Puhumme tänään myös miesvihasta. Millaisissa hetkissä feministi tunnistaa sellaista itsessään, entä mihin viha kannattaa kohdistaa ja miten sitä voi purkaa? Kysy feministiltä, koska näyttää hölmöltä seistä hiljaa suu auki -suosikkiosuudessa vastataan kysymykseen, miksi työpaikka pysyy patriarkaatin linnakkeena, vaikka se on täyttynyt naisista.

Työuupumus on pitkittyneen työstressin seurauksena kehittynyt häiriötila, jonka seurauksena ihminen ei palaudu ja voimavarat loppuvat. Työuupumukselle altistavia tekijöitä ovat riittämättömät resurssit, heikot vaikutusmahdollisuudet omaan työhön ja sen järjestämiseen sekä ristiriidat työntekijän omien ja työnantajan arvojen välillä.Tässä Psykopodiaa-podcastin jaksossa keskustelemme työuupumuksesta Pihlajalinnan työterveyspsykologian palvelupäällikkö, työn- ja organisaatioiden erikoispsykologi Susanna Paarlahden kanssa.Susanna kuvaa työuupumusta kokonaisvaltaisena energiavajeen tilana, jota luonnehtii muun muassa uupumusasteinen väsymys, kyynistynyt asenne omaa työtä kohtaan ja heikentynyt ammatillinen itsetunto. Lepo ei enää tunnu virkistävän, aika ei riitä palautumiseen. Työllä ei tunnu olevan merkitystä. Uupunut voi tuntea olevansa huonompi kuin muut työntekijät.Työuupumuksella on kielteisiä seurauksia työhyvinvoinnille ja terveydelle. Työuupumuksesta voi kuitenkin toipua. Se vaatii usein riittävän palautumisen mahdollistamisen ja uuvuttavien työolosuhteiden muutoksen. Susanna kertoo tähän käytännön vinkkejä ja työkaluja.Tässä jaksossa pohdimme vastauksia mm. seuraaviin kysymyksiin:- Mitä työuupumus on?- Millaisia oireita työuupumukseen liittyy?- Millaiset tekijät altistavat työuupumukselle?- Millaisissa töissä voi uupua?- Kuka voi uupua?- Miten työuupumuksesta voi toipua?- Miten esimies voi tukea?- Millaista tukea ja apua on tarjolla?- Miten työuupumusta voi ennaltaehkäistä?Työuupumuksesta toipuminen, kirjoittaja Susanna Paarlahti:Työuupumus on kokonaisvaltainen energiavajeen tila, jossa ylikuormitus tuntuu- fyysisenä, uupumisasteisena väsymyksenä, josta ei normaalilla levolla enää virkisty tavalliseen tapaan- emotionaalisena uupumuksena, jossa tunnemaailman värit ovat kääntyneet kaikki harmaiksi, eikä mikään juuri enää innosta, sekä- kognitiivisena uupumuksena, jossa ajatukset – etenkin itseen liittyvät ajatukset – ovat synkkäsävyisiä, ”en pysty” tai ”mikään ei riitä”Työuupumuksesta pystyy toipumaan, kunhan(1) onnistutaan järjestämään olosuhde, jossa kuormittavista asioista irrottautuminen on mahdollista(2) ei-kuormittavassa asetelmassa saa levättyä niin, että normaali lepo jälleen virkistää ja jaksaa esim. ulkoilla ja harrastaa sekä palata ihmissuhteisiin(3) työhönpaluu suunnitellaan sellaiseen asetelmaan, jossa ei ole riskiä uudelleen ylikuormittumiselle; on esim. sovittu määräaikaisesta kokeilusta liittyen työaikaan, vastuualueisiin tai yhteistyökumppaneihin niin, että kuormitus on minimoitu ja mahdollisuudet onnistumisen kokemuksille on maksimoituYleensä toipumisen vaiheissa olennaista on(1) Malttaa päästää irti ja antautua levolle, vaikkei se tunnu aluksi levolliselta tai siltä, miltä lepo normaalisti tuntuisi. Nyt tilanne ei olekaan ihan tavanomainen. Fysiologiset reaktiot ovat silti tarkoituksenmukaisia – aivan kuin flunssassakin on tarkoituksenmukaista, että nenä vuotaa. Jos se olisi elämäsi ensimmäinen kerta, kun koet flunssan, saattaisit säikähtää holtitonta vuotoa aivojesi suunnasta ja tukehtumisvaaralta tuntuvaa tukkoisuutta. Samalla tavalla nyt saatat turhaan säikähtää dramatiikkaa, joka oireisiisi liittyy, vaikka ne eivät olekaan vaarallisia.(2) Fyysisen levon käynnistyttyä saattaa käynnistyä uusi vaihe, jolloin tunnepuolella voi tuntua hurjalta – vähän kuin olisi sielu puutunut ja sitten paineen helpotettua alkaisi tunto palata pistellen ja poltellen. Ja aivan kuin jalkojenkin puutumisen kohdalla, ensimmäiset aistimukset eivät ole miellyttäviä, silti kannattaa ottaa pieniä askeleita piittaamatta tuntemuksista. Voit voimien puitteissa tehdä arvojesi mukaisia asioita, vaikka olo tuntuukin oudolta. Jos voit hyväksyä hetkellisen kärsimyksen ja silti sitoutua tekoihin, joilla realisoit arvojasi, huomaat muutamien viikkojen päästä pistelyn helpottavan.(3) Kun akut alkavat latautua, tulet kokemaan päiviä, jolloin olosi muistuttaa jo ihan normaalia ja sitten päiviä, jolloin tuntuu kuin olisi pudonnut lähtöruutuun. Vaihtelevien olotilojen vaihe on usein se vaikein osa toipumista; silloin saattaa energisenä päivänä tehdä harkitsemattomia valintoja tai huonona päivänä vähän epätoivon vuoksi jotain, joka lopulta hidastaa toipumista. Tässä vaiheessa parasta olisi, jos voisit suostua aallokossa surffaamiseen ja antaisit virran viedä. Luota siihen, että toipumisen voima vie sinut rantaan. Älä väsytä vasta saatuja voimiasi turhaan taisteluun luonnonvoimia vastaan. Olosi tulevat tasaantumaan. Jatka arvojen mukaisia tekoja: syö terveellisesti, nuku tarpeeksi, vältä piristeitä ja rauhoittavia, liiku vähän ulkona.(4) Kun toimintakykysi on palautunut eli suoriudut kotona arkiaskareista ja jaksat jo esim. ulkoilla normaalisti, on aika suunnitella paluuta töihin. Aloita työt mieluiten niistä rutiineista, jotka sujuvat ilman erityistä pinnistelyä sekä sellaisten ihmisten kanssa, joilta saat myönteistä energiaa. Osa-aikainen sairausloma on mahdollista, jos yhtäjaksoista sairauslomaa on takana vähintään 9 päivää ja työhönpaluu suunnitellaan yhdessä sinun, työnantajan ja työterveyden kesken. Sopikaa, mitä vastuita tehtäviisi kuuluu ja mitä ei. Arvioikaa, voiko osa-aikaisen työn hoitaa arkipäivisin esim. keskellä työpäivää, vai edellyttääkö se kokonaisia työpäiviä, jolloin niitä mahtuu viikkoon vain vähemmän.(5) Kun olet palautunut täyteen työkuntoon, etkä enää väsy täysimittaisen työviikon tekemisestä, huolehdithan siitä, että jokin asetelmassa on pysyvästi muuttunut palautumistasi tukevaksi – oli se sitten työn puitteisiin tai sisältöön tai omaan toimintatapaasi liittyvää.Saat kaikkiin toipumisen vaiheisiin keskusteluapua työterveydestä.Jakson linkit:- Susanna Paarlahti on työn ja organisaatioiden erikoispsykologi (PsL), EMDR-terapeutti ja työnohjaaja (FinOD) sekä työterveyspsykologian palvelupäällikkö Pihlajalinnassa. Hänellä on TRE-ohjaajan pätevyys sekä monivuotiset opinnot luonneanalyyttisestä kehopsykoterapiasta ja konsultatiivisesta työotteesta. Hänet tavoittaa sähköpostilla susanna.paarlahti@pihlajalinna.fi.- Susanna Paarlahti puhuu Työterveyspäivillä 9.10.2019 https://www.ttl.fi/tyoterveyspaivat/Seuraa Psykopodiaa somessa:Facebookissa @PsykopodiaaInstragramissa @PsykopodiaaNina Lyytinen TwitterissaPsykopodiaa-podcastin verkkosivutPsykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut

Lähes 30 vuotta vanhaa pituuden Suomen ennätystä yhä hallussaan pitävä Ringa Ropo sai tänä kesänä tyttärestään seuraa SE-tilastoihin, kun hänen 20-vuotias tyttärensä Ella Junnila ylitti kahteen kertaan naisten korkeushypyn Suomen ennätyksen ja varmisti samalla lipun Dohan MM-kisoihin. Tiettävästi maamme yleisurheiluhistoriassa ei ollut ole aiemmin samanaikaisia Suomen ennätyksiä vanhemman ja lapsen nimissä. Aiemmin tytärtään valmentanut Ropo on nykyisin tämän taustajoukoissa pelkästään äidin roolissa. Mitä urheilujärjestelmästämme kertoo se, että suomalaisten huippu-urheiljoiden taustalta löytyy niin usein valmentajana toimiva äiti tai isä? Millaisissa asioissa Ringa Ropo kokee voineensa antaa tyttärelleen merkittävää apua tämän uralla huippu-urheilijana? Entä mitä omalla urallaan seksisymboliksikin kutsuttu Ropo ajattelee nykyajan some-aikakauden urheilijoiden julkisuuskuvasta ja sen hallinnasta? Väittelyissä mitalikahviperinne, Patrik Laineen tilanne ja Elmo Lakan yllättävä Doha-karsiutuminen.

Tässä Psykopodiaa-podcastin jaksossa keskustelemme itsensä johtamisesta Satu Pihlajan kanssa. Hän on psykologi (PsL), valmentaja, psykoterapeutti ja tietokirjailija. Satu on kirjoittanut kaksi kirjaa aiheesta: Aikaansaamisen taika - Näin johdat itseäsi ja Aikaansaamisen taika - työkirja.Itsensä johtaminen lähtee liikkeelle pienistä valinnoista, joita teemme sekä työpäivän aikana että vapaa-ajalla. Työelämässä tapahtuu nopeita ja jatkuvia muutoksia. Tämä edellyttää kehittymistä, uuden oppimista, sekä muutoksiin sopeutumista. Tietotulva on jatkuvaa. Työ- ja vapaa-aika sekoittuvat toisiinsa. Monia töitä voi tehdä vuorokauden ajasta ja paikasta riippumatta. Työelämässä vaaditaan entistä enemmän itseohjautuvuutta, joka puolestaan edellyttää hyvää itsetuntemusta. Palautuminen kuormituksesta on edellytys hyvinvoinnille. Kaikki tämä vaatii meiltä hyviä itsensä johtamisen taitoja.Keskustelemme Satun kanssa siitä, mitä itsensä johtaminen on, miten voit kehittää itsensä johtamisen taitojasi, ja mitä haasteita ja mahdollisuuksia itsensä johtamiseen liittyy. Satu antaa myös käytännön vinkkejä siitä, miten voit paremmin kohdata ja säädellä tunteitasi, ja miten voit vahvistaa omia henkisiä voimavarojasi.Tässä jaksossa pohdimme vastauksia muun muassa seuraaviin kysymyksiin:- Mitä itsensä johtaminen tarkoittaa?- Mitkä ovat itsensä johtamisen peruselementit?- Onko itsensä johtamiselle esteitä?- Miten voit kehittää itsensä johtamisen taitojasi?- Voiko kuka tahansa johtaa itseään?- Millaisissa asioissa itsensä johtamisen taidoista on hyötyä?Jakson linkit:Satu Pihlajan kotisivutSatu Pihlaja: Aikaansaaminen taikaSatu Pihlaja: Aikaansaamisen taika - työkirjaSatu Pihlaja LinkedIn:ssa, Facebookissa ja Instagramissa.Psykopodiaa-linkit:Seuraa Psykopodiaa somessa:Facebookissa @PsykopodiaaInstragramissa @PsykopodiaaPsykopodiaa-podcastin verkkosivut: Psykopodiaa.fiPsykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: ninalyytinen.fiNina Lyytinen Twitterissa

Tässä Psykopodiaa-podcastin jaksossa keskustelen pettymyksistä ja epäonnistumista kansainvälisen kilpauransa vuonna 2016 päättäneen huippu-urheilijan ja hyvinvointiyrittäjä Hanna-Maria Seppälän kanssa. Hanna-Maria Seppälä on ensimmäinen suomalainen nainen, joka on voittanut uinnin maailman mestaruuden. Hänellä on pitkä ja vaikuttava urheilu-ura takana.Ihmiset pettyvät, kun he eivät saavuta sitä, mitä haluaisivat ja mihin pyrkivät. Pettymysten käsittely voi olla kovaa ja rankkaa henkistä työtä. Epäonnistumiset ja pettymykset kuuluvat urheilijan elämään. Niiltä ei voi välttyä. Urheilija joutuu kohtaamaan ja hallitsemaan epäonnistumisen aiheuttamia tunteita. Epäonnistumisen tunteet voivat tulla muille tuotetusta pettymyksestä ja myös itselle aiheutuneesta pettymyksestä tai epäonnistumisesta.Tässä Psykopodiaa-jaksossa Hanna-Maria Seppälä kertoo hänen uransa pahimman pettymyksen. Hän nostaa esille miten hän on selvinnyt ja mitä hän on oppinut pettymyksistä ja epäonnistumisista sekä itsestään. Hanna-Maria kertoo myös urheilupsykologin roolista hänen urheilu-uran aikana, sekä siitä miten hän on hyödyntänyt psykologin apua.Tässä jaksossa saamme vastauksia muun muassa seuraaviin kysymyksiin:Mikä on ollut pahin pettymys, jonka Hanna-Maria on kohdannut urheilu-uran aikana?Mitä hän on oppinut omista epäonnistumista ja pettymyksistä?Mikä on auttanut häntä selviytymään pettymyksistä?Millaisissa tilanteissa ja millaisiin asioihin hän on hyödyntänyt urheilupsykologia?Suositteleeko hän urheilupsykologin apua muille?Miten hän kannustaa nuoria urheilijoita epäonnistumisten ja pettymysten kohtaamisessa?Miten hän on hyödyntänyt urheilu-uran aikana kohdattuja epäonnistumisten ja pettymysten kokemuksia opinnoissa ja työelämässä?Jakson linkit:Hanna-Maria Seppälä LinkedIn:ssaHanna-Maria Seppälä InstagramissaPsykopodiaa-linkit:Kuuntele ja tilaa Psykopodiaa Spotifyssä, Stitcherissä, Google Podcasts (sovelluksessa) tai RSS-syötteelläSeuraa Psykopodiaa InstagramissaPodcastin websivut: psykopodiaa.fi

Torille! Miekkailu-podcastin vieraaksi tulee tuore juniorien euroopanmestaruuspronssimitalisti Topias Tauriainen Espoon miekkailijoista. Miten kisa Foggiassa eteni? Miten arvokisamitalisti treenaa? Millaisissa mietteissä Topias on syksyllä siirtymässä junioreista senioreihin? Muistakaa tilata podcast esimerkiksi Applen tai muusta mieleisestäsi podcast-palvelusta. Saat uudet jaksot suoraan laitteeseesi niiden ilmestyttyä.

Vuoden ensimmäisessä jaksossa johdattelemme tulevan kauden teemaan eli tiloihin. Millaisissa tiloissa on hyvä olla, missä taas ei? Miten tilat vaikuttavat olemiseen ja miten niitä otetaan haltuun? Lisäksi keskustelemme vaikuttavista elokuvamusiikeista, ränttäämme vallitsevaan seksuaalirikoksista käytävään keskusteluun liittyvistä ongelmista sekä tarjoamme suosituksia maanantaina 28. tammikuuta alkaneelle DocPoint-festivaalille. DocPoint-tärpit: Mamacita (ohj. José Pablo Estrada Torrescano) Yours in Sisterhood (ohj. Irene Lusztig) Our New President (ohj. Maxim Pozdorovkin) Jaksossa mainitut elokuvamusiikit: Arcade Fire: Deep Blue (elokuvassa Boyhood) Skeeter Davis: End of the World (elokuvassa Vuosi nuoruudestani) Sufjan Stevens: Visions of Gideon (elokuvassa Call me by your name) The Shins: New Slang (elokuvassa Garden State)

Syntymäpäivä ei aina ole pelkästään iloinen juhlan aihe ja monesti ikään saattaa liittyä kriiseilyä ja ahdistustakin. Millaisissa elämän hetkissä, ikävaiheissa ja muutoskohdissa Afterworkin mimmit ovat kiemurrelleet kriisien kourissa? Entä millaisissa tunnelmissa Jenni ottaa vastaan 35-vuotissynttärinsä? See acast.com/privacy for privacy and opt-out information.

Tervetuloa Sisustuspodin pariin! Sisustusbloggaajat Giselda ja Heidi esittäytyvät. Millaisissa kodeissa he asuvat? Entä minkälaisia olivat edelliset kodit? Kumpi suosii symmetriaa ja kumman intohimo on valaisimet? Keskustelua sisustustyylistä, miten idea podcastiin syntyi, ja mikä on parasta kotona.

Joskus itsehillintä pettää ja raivo ottaa vallan. Millaisissa tilanteissa Afterworkin mimmeillä on palanut pinna? Entä millaisia raivonpuuskia he ovat itse saaneet osakseen? Tällä kertaa Afterworkin äärellä jutellaan suuttumuksesta ja itsehillinnästä (tai joskus nimenomaan sen puutteesta). See acast.com/privacy for privacy and opt-out information.

Kun puhutaan keskustelukulttuurista Suomessa, puhutaan yhä useammin kuplista. On punavihreää kuplaa, rasistikuplaa ja jopa kirkkokuplaa. Näiden suojiin käpertyneet kansalaiset kohtaavat vain samaan kuplaan päätyneitä lähimmäisiään ja vieraisiin kupliin huudellaan hävyttömyyksiä ja vihapuhetta. Onko kuplapuheessa perää? Millaisissa kuplissa kokevat elävänsä arkkipiispa Tapio Luoma ja vihreiden nuorten puheenjohtaja Iiris Suomela? Entä keiden ääni kuuluu, kun keskustelutaitoinen vaikuttajaeliitti kokoontuu yhteiseen kuplaansa SuomiAreenalle parantamaan maailmaa? Horisontin toimittavat Kimmo Saares ja Samuli Suonpää.

Markus Leikola ja Jussi Lähde tutkivat politiikan kesän ilmapuntaria. Millaisissa tunnelmissa britit lähtevät äänestämään EU-jäsenyydestä kansanäänestyksessä? Ja millainen kamppailu USA:ssa alkaa Hillary Clintonin ja Donald Trumpin välillä? Ja luonnollisesti puidaan myös kotimaan puoluekokousviikonlopun asetelmia. Vieraana on Turun yliopiston erikoistutkija Mari K. Niemi.

Millaiset tunnelmat vaalikentillä ovat, nyt kun eduskuntavaaleihin on jäljellä enää reilut kaksi viikkoa? Mitä ajattelee Vasemmistoliiton tähtiehdokas Li Andersson, josta povataan varmaa läpimenijää Varsinais-Suomen vaalipiirissä ja yhtä näidenkin vaalien äänikuningattarista? Keskustelemme Li Anderssonin kanssa siitä, kuinka näiden vaalien silmiinpistävä piirre on epävarmojen äänestäjien suuri määrä. Millaiset mahdollisuudet se avaa Vasemmistoliiton vaalimenestykselle nousta jopa gallupien yläpuolelle vaalivoittajiksi, kun puolue erottuu vaaleissa ainoana selkeästi leikkauspolitiikkaa vastustavana ja talouden elvytyksen puolesta puhuvana vaihtoehtona? Millaisissa asetelmissa tulevia hallitusneuvotteluita tullaan käymään? Millaisessa roolissa puolueiden vaaliohjelmat ja mahdolliset hallitusneuvotteluiden kynnyskysymykset tällä kertaa ovat? Vasemmistoliitto tähtää selkeästi taloutta elvyttävään, työllisyyttä ja perusturvaa parantavaan sekä sotilasliitto Natoon liittymistä torjuvaan hallitusyhteistyöhön. Miten realistista on, että tälläinen hallituspohja saavutettaisiin? Millainen on Li Anderssonin talousanalyysi ja miten se poikkeaa valtavirran talousanalyyseistä? Millaisia vallankäyttäjiä talousasiantuntijoiksi nostetut pankkien ekonomistit tänä päivänä ovat? Kuka ja millainen ihminen saa kutsua itseään talouden asiantuntijaksi? Miksi talousasiantuntijuudellakin on sukupuoli? Entä ketkä saavat puhua ulko- ja turvallisuuspolitiikasta asiantuntijoina? Mitä nuorten keskuudessa ajatellaan tänä päivänä sodan ja rauhan kysymyksistä?

Yhdysvalloissa republikaanit ottivat vallan kongressissa tiistain vaaleissa. Mikä Washingtonissa muuttuu vai muuttuuko mikään? Millaisissa asetelmissa lähdetään kohti vuoden 2016 presidentinvaaleja? Entä miten Filippiineillä on selvitty vuoden takaisin taifuunin suurtuhoista? Johanna Numminen juontaa.