Podcasts about timo miettinen

Kestääkö EU:n yhtenäisyys Trumpin spektaakkelipolitiikan paineessa? Onko Eurooppa Neurooppa: hajanainen ja epävarma peluri, jolla ei ole yhteistä visiota Ukrainasta ja suhteesta Trumpiin? Luottaisitko EU:n voimaan, jos olisit ukrainalainen? Ohjelmassa puhutaan EU:n ja Suomen roolista Trumpin pelilaudalla. Vieraana akatemiatutkija Timo Miettinen.

Saksa käy vaaleihin tilanteessa, jossa Yhdysvallat uhkaa jättää Euroopan vastaamaan itse Venäjän uhkaan. Voiko Saksa ottaa vaalien jälkeen roolin Euroopan pelastajana, vai romahtaako vanha mahtimaa entistä heikommaksi? Tuleeko Saksan vaaleista äärioikeiston rynnistys Yhdysvaltain uuden johdon tuella? Mikä aikakausi vaaleihin päättyy ja mikä alkaa? Vaaleista keskustelevat akatemiatutkija Timo Miettinen ja vanhempi tutkija Tuomas Iso-Markku Ulkopoliittisesta instituutista. Toimittajana on Antti Pilke. Suora lähetys.

Michael Baranin tulkinta tuo Kansallisteatteriin George Orwellin klassikon Eläinten vallankumous (1945), joka käsittelee vallan korruptiota ja totalitarismin syntyä. Tarinassa Jonesin maatilan eläimet kapinoivat, kukistavat ihmisisäntänsä ja perustavat Eläinten tilan, jossa kaikki ovat tasa-arvoisia. Aluksi kaikki sujuu hyvin, mutta pian kohdataan ongelmia ja siat alkavat johtaa, muuttaen tasa-arvon periaatteita. Brittikirjailija ja lehtimies Orwell (1903-1950) kirjoitti "Eläinten vallankumous" diktatuurisatiirinsa Espanjan sisällissodan ja Stalinin Neuvostoliiton innoittamana. Filosofiaan, aatehistoriaan ja politiikkaan erikoistunut tutkija Timo Miettinen kirjoittaa tietokirjassaan Demokratian aika (Teos, 2024), että moderni demokratia on kehittynyt historian kriisien ja edistyksen ajatusten kautta. Mutta miltä näyttää demokratian tulevaisuus; opittiinko diktatuurien synnystä mitään? Diktatuureista ja demokratian tulevaisuudesta taiteen ja tutkimuksen kautta ovat keskustelemassa ohjaaja Michael Baran ja akatemiatutkija, tietokirjailija Timo Miettinen. Ohjelman juontaa Nicklas Wancke.

Keskustelemme akatemiatutkija Timo Miettisen kanssa hänen loistavasta teoksestaan Demokratian aika. Mistä demokratian aika ja aikakäsitys oikein alkaa, ja milloin demokratian aika on (ollut)? Miettinen kyseenalaistaa tekstissään pinttyneitä luuloja historian opetuksista ja erilaisista "demokratian voittokuluista". Pääsemme 1400-luvun Italiasta myös nykyiseen "demokratian kriisiin", ja kysymme, mitä oikein on demokratia, joka tuntuunolevan niin pyhä asia,ettei sitä oikein henno arkena käyttää. Miksi innokkkaimmat "liberaalin demokratian" vaalijat kauhistuvat aina, kun demokratiaan osallistuminen laajenee? Lisäksi tarjolla radikaali suhde historiaan: nöyryys! Timo Miettinen esiintyy myös Tampereen kirjafestareill sunnuntaina 1.12., haastattelijana Taru Torikka! Katso Kirjafestarien koko ohjelma ja osta liput https://kirjafestarit.fi/ohjelma-2024/

Onko Yhdysvaltojen presidentinvaaleissa kysymys demokratian tulevaisuudesta? Onko Trump vain oire liberaalin demokratian syvemmästä kriisistä? Miksi nostalgia myy Yhdysvalloissa ja muualla? Ohjelmassa keskustellaan demokratian kriisistä ja historiakäsitysten seurauksista. Vieraana on akatemiatutkija Timo Miettinen. Hänen kirjansa ”Demokratian aika” julkaistiin tänä syksynä.

Moni EU-maa on nyt ns. talouden tarkkailuluokalla. Mikä on Euroopan talouden tila? Keskustelemassa Niku Määttänen, makrotaloustieteen professori, Helsingin yliopistosta ja Timo Miettinen, akatemiatutkija, Helsingin yliopistosta. EKP:n korkokokous, kirjeenvaihtaja Anna Karismo Frankfurtista. Ulkomaanlehtikatsaus Saksasta. Toimittajana Anna Saraste. Käännytyslaki saatiin valmiiksi - avautuuko itäraja? Sisäministeri Mari Rantanen haastattelussa tästä ja muista kotimaan turvallisuuden kysymyksistä. Hinkuyskä, kesäkorona. Mistä nyt kärsitään? Vastaamassa Leif Lakoma, ylilääkäri, THL. Juontajana Ilkka Lahti, toimittajina Anna Lehmusvesi ja Mira Stenström, tuottajana Tarja Oinonen.

Oikeistopopulisteille ennustetaan merkittäviä voittoja EU-vaaleissa. Mitä seurauksia oikeistopopulistien mahdollisella eurojytkyllä on EU:n lähitulevaisuuteen? Onko oikeistopopulistien voittokulku vain ohimenevä vaihe vai pitemmän aikavälin trendi? Ohjelmassa kartoitetaan EU:n tulevaisuutta. Millaiseen testiin EU joutuu, jos Trump voittaa marraskuun presidentinvaaleissa? Vieraana on akatemiatutkija, dosentti Timo Miettinen.

Illan eurovaalitentissä kohtasivat suurimpien puolueiden puheenjohtajat Antti Lindtman (sd), Petteri Orpo (kok) ja Riikka Purra (ps). Miten tentti meni, sitä arvioimassa politiikan tutkijat Johanna Kantola ja Emilia Palonen. Kärkiehdokkaat Euroopan komission johtoon kohtaavat Brysselissä alkuillasta. Mitä tältä tentiltä voi odottaa, puhelimessa akatemiatutkija Timo Miettinen, Helsingin yliopisto. Venäjän merirajojen siirtämisaie mietityttää: onko kyse hybridivaikuttamisesta vai ei? Keskustelemassa tutkija Jyri Lavikainen, Ulkopoliittinen instituutti sekä varajohtaja Kristi Raik, Viron kansainvälinen puolustustutkimuskeskus ICDS. Äänessä myös merisotaopin opettaja Perttu Trontti Maanpuolustuskorkeakoulusta. Tallinnasta raportoi Rain Kooli. Ulkomaanlehtikatsaus Ranskasta, toimittajana Jari Mäkinen. Juontajana Mira Stenström, toimittajat Anssi Väisänen ja Rasmus Montonen. Tuottaja Hanna Juuti.

Ylen EU-vaalitentissä ottivat mittaa toisistaan pienimmät eduskuntapuolueet KD, RKP ja Liike Nyt. Miten tentti meni? Sitä ruotimassa Helsingin yliopiston akatemiatutkija Timo Miettinen ja tutkijatohtori Sanna Salo Ulkopoliittisesta instituutista. Iranin presidentin kuolema helikopteriturmassa aiheutti maahan valtatyhjiön. Mitä Iranissa nyt tapahtuu? Vieraina etäyhteydellä Lähi-idän instituutin johtaja Susanne Dahlgren ja ihmisoikeusaktivisti Eva Tawasoli. Illan EU-vaalitentin etkot. Millaisilla teemoilla puolueet suuntaavat eurovaaleihin? Haastateltavana eduskuntaryhmien puheenjohtajat Antti Kurvinen (kesk), Atte Harjanne (vihr) ja Jussi Saramo (vas). Juontaja Mira Stenström, toimittajat Satu Heikkilä ja Rasmus Montonen. Tuottaja Hanna Juuti

Akatemiatutkija Timo Miettinen Helsingin yliopistosta keskustelee Lauri Holapan ja Timo Harjuniemen kanssa tulevista EU-vaaleista sekä eurooppalaisen integraation suunnasta. Laitaoikeiston nousun ohella pohditaan muun muassa sitä, miten pohjoiseurooppalainen ja esimerkiksi suomalainen käsitys Euroopan integraatiosta poikkeaa eteläeurooppalaisista näkemyksistä. Mitä tapahtuu, kun sisämarkkinoita sääntelemään tottuneen EU:n pitäisi muuttua lihaksikkaaksi geopoliittiseksi peluriksi? Voiko Eurooppa luottaa Yhdysvaltojen tarjoamaan turvaan riippumatta siitä, kenet valitaan valkoiseen taloon? Tarjoaako EU:n uusittu talouspolitiikan sääntökehikko jäsenmailla talouspoliittista joustavuutta, vai tuuppaavatko säännöt Euroopan talouskuripolulle? Entä millaiseksi muotoutuu EU:n Kiina-suhde?

Kesäkuussa 2024 äänestetään Euroopan parlamentin vaaleissa, joissa eurooppalaiset valitsevat parlamentin jäsenet seuraavaksi viisivuotiskaudeksi. Mikä on Euroopan unionin merkitys Euroopalle ja Suomelle? Miten EU:n päätöksenteko rakentuu ja mihin europarlamentaarikolla on vaikutusvaltaa? Kuinka Euroopan unioni pystyy tulevaisuudessa vastaamaan aikamme suuriin haasteisiin ja kysymyksiin, kuten ilmastokriisiin, digitalisaatioon tai globaaliin suurvaltakilpailuun? Keskustelemassa ovat akatemiatutkija Timo Miettinen ja yliopistotutkija Johanna Vuorelma Helsingin yliopistosta. Juontajana on Ville Kohvakka. Podcast on nauhoitettu Helsingin yliopiston Tiedekulmassa Mistä Eurooppa äänestää? -tapahtumassa 3.5.2024. Tapahtuma liittyy EuroStorie-huippuyksikön ja Kulosaaren yhteiskoulun Tiedettä lukiolaisille -tapahtumasarjaan. Kysymyksiä tilaisuudessa esittivät opiskelijat pääkaupunkiseudun lukioista. Katso podcast tekstitettynä videona: https://youtu.be/cwINRkqOmfQ

Eurovaalit lähestyvät ja jälleen kerran äänestään Euroopan tulevaisuudesta. Kuuntele uusi The Ulkopolitistin ja Euroopan parlamentin Suomen-toimiston yhteistyössä lanseeraama äänikirje tulevien vaalien kynnyskysymyksistä. Neliosainen ohjelma alleviivaa suomalaisen EU-osaamisen korkeaa laatua ja nostaa esiin myös Brysselissä asuvien asiantuntijoiden näkemystä kotimaisessa keskustelussa. Ohjelman ensimmäisessä jaksossa sukelletaan tulevien eurovaalien lähtöasetelmiin ja pohditaan, minkälainen tarina EU:sta vetoaa äänestäjiin ja kuinka EU:n edistämät arvot ylipäätään pärjäävät kasvavan autoritaarisessa maailmassa. Vieraina Helsingin yliopiston tutkija Timo Miettinen, Euroopan parlamentin Suomen-toimiston päällikkö Jarmo Oikarinen ja EU-nuorisodelegaatti Emilia Uljas. Ohjelman juontaa The Ulkopolitistin Ida-Susanna Pöllänen ja Tuomas Lähteenmäki.

Euroopassa oikeistopuolueet ovat nousseet valtaan joka toisessa EU-maassa. Onko poliittinen valtakamppailu Euroopassa päätymässä oikeiston voittoon? Piirretäänkö kesäkuun eurovaaleissa EU-parlamentin värikartta oikeiston äänillä uusiksi? Kykeneekö radikaalioikeisto rikkomaan sosiaalidemokraattien ja keskustaoikeiston enemmistön Euroopan parlamentissa? Kääntävätkö keskustaoikeistolaiset valtapuolueet selkänsä keskiryhmille? Rakennetaanko hallituksia jatkossa laitaoikeiston tai äärioikeiston kanssa? Politiikan nykytilaa Euroopassa arvioivat Eurooppa tutkimuksen -keskuksen akatemiatutkija Timo Miettinen, sekä poliittisen talouden tutkija Antti Ronkainen Helsingin yliopistosta. Toimittajana on Tapio Pajunen.

Millaista EU-politiikkaa Suomi tekee ja tulee jatkossa tekemään? Vieraina akatemiatutkija Timo Miettinen, Helsingin yliopisto ja vanhempi tutkija Tuomas Iso-Markku, ulkopoliittinen instituutti. Miten supertiistai Yhdysvalloissa eteni? Kirjeenvaihtaja Iida Tikka raportoi. SAK:n liitot ilmoittavat aamupäivällä uusista työmarkkinatoimista. Voisiko perjantain tapaaminen pääministerin kanssa vielä johtaa sopuun? Vieraina johtava tutkija Merja Kauhanen, Labore ja dosentti Arja Haapakorpi, Tampereen yliopisto. Gazan humanitaarinen kriisi syvenee. Pystyvätkö suomalaiset avustusjärjestöt saamaan apua perille nyt lainkaan? Puhelimessa vaikuttajaviestinnän asiantuntija Johannes Hautaviita.  Juontaja Mira Stenström, toimittajat Satu Heikkilä ja Kreeta-Maria Kivioja. Tuottaja Hanna Juuti.

Lauantaikerho palaa pian, ja sitä ennen pui Tiedekulman keskusteluissa Nato-Suomen suuria valintoja. Kolmas ja viimeinen keskustelu pui presidentinvaalien asetelmia ja seuraavan kuusivuotiskauden näkymiä. Keskustelijoina Helsingin yliopiston tutkijat Jenni Karimäki, Timo Miettinen ja Johanna Vuorelma. Juontaja on Robert Sundman. Keskustelu on nauhoitettu Helsingin yliopiston Tiedekulmassa 12. marraskuuta 2023.Jaksoon liittyviä linkkejä:https://www.hs.fi/politiikka/art-2000009894743.html. Podcastin muut ilmestymiskanavat ja lisätietoa löydät täältä: hs.fi/lauantaikerho.Lue podcastista lisää tästä jutusta: https://www.hs.fi/politiikka/art-2000009389602.htmlTämän podcastin tuottaa Robert Sundman.Helsingin Sanomat julkaisee useita podcasteja, joiden avulla pysyt mukana tärkeimmissä käänteissä. Katso koko valikoima täältä: hs.fi/podcastitHS:n sovelluksessa voit kuunnella podcastit aina kokonaisuudessaan ja ilman mainoksia.

Presidentinvaalit lähestyvät. Mitkä ovat vaaliasetelmat juuri nyt? Millaisessa tilanteessa ensi vuonna valittava uusi presidentti aloittaa kautensa? Millainen rooli presidentillä on ulkopolitiikassa ja arvojohtajana? Keskustelemassa ovat yliopistotutkija Jenni Karimäki, akatemiatutkija Timo Miettinen ja yliopistotutkija Johanna Vuorelma. Juontajana on Helsingin Sanomien politiikan toimittaja Robert Sundman. Keskustelu on osa Helsingin yliopiston ja Helsingin Sanomien vuoden 2024 presidentinvaaleja taustoittavaa tapahtumasarjaa. Tiedekulmassa tutkijat tulkkaavat Suomen ulkopolitiikan suuria linjoja HS:n Lauantaikerho-podcastin juontajien Emil Elon, Susanne Salmen ja Robert Sundmanin johdolla. Podcast on nauhoitettu Suomen uusi suunta -tapahtumassa Tiedekulmassa 12.12.2023.

EU laajentuu, mutta miten ja miksi? Tähän vastaa Helsingin yliopiston Eurooppa-keskuksen akatemiatutkija Timo Miettinen. Osuvatko sopeutustoimet oikeaan vai ohi? Jussi Saramo kertoo mitä oppositio oli niistä mieltä kyselytunnilla. Ja Vihreät käynnistivät eläkekeskustelun. Jos kuuntelet loppuun asti selviää myös miksi Andersin perjantai aamu ei mennyt nappiin.

Oikeistohallitukset ovat viime aikoina ottaneet tuulta purjeisiinsa ympäri Eurooppaa. Hallituksiin on solahtanut myös oikeistoradikaaleja tai äärioikeistolaisia puolueita, joita aikaisemmin ei pidetty salonkikelpoisina. Eurooppalainen perinteinen oikeisto-vasemmisto -akseli onkin saanut pysyvästi rinnalleen kansalliskonservatiivisen, populistisia keinoja käyttävän laitaoikeiston. Millaisia syitä oikeistosuosion taustalta voi löytää ja miten Suomen tilanne vertautuu muihin eurooppalaisiin maihin? Asiantuntijavieraina tutkijat Yannick Lahti ja Timo Miettinen, juontajina Annastina Haapasaari ja Amani Al-Mehsen.

Espanjan vaalitulos. Toimittaja Maija Salmi. Espanjan tulos yllätti. Miten sen valossa voi arvioida Euroopassa viime aikoina puhututtanutta oikeistosuuntausta?  Antti Ronkainen, poliittisen talouden tutkija, Helsingin yliopisto ja Timo Miettinen, akatemiatutkija, Helsingin yliopisto. Kreikan palot ja evakuoinnit. Toimittaja Sara Saure, Ateena. Konkurssit tulivat Suomeenkin. Ruotsin konkurssiaalto puhutti alkuvuodesta ja nyt Suomessakin konkursseja tehdään erityisesti rakennus- ja ravintola-aloilla. Pekka Pulkamo, konkurssiasiamiehen sijainen, OM ja Reijo Heiskanen, pääekonomisti, OP. Jalkapallo ja raha. Miten paljon raha määrittää naisten jalkapalloa ja käynnissä olevaa MM-turnausta? Studiossa Heidi Pihlaja, Palloliiton naisten jalkapallon kehityspäällikkö, Yle Urheilun asiantuntija. Juontajana Aki Laine, toimittajina Ville Kilpeläinen, Seppo Kivimäki ja Roosa Kajander. Tuottaja Tarja Oinonen.

Onnistuuko hallituspuolueiden ilmanpuhdistus vaikean viikon jälkeen? Vieraina eduskuntaryhmien puheenjohtajat Otto Andersson (rkp), Jani Mäkelä (ps) ja Matias Marttinen (kok). Zaporizzjan tilanne, Ukrainasta raportoi Maxim Fedorov. Virolaisten maanpuolustusinto on kova, Tallinnasta raportoi Rain Kooli.  Mistä Ranskan mellakointi kertoo? Vieraina akatemiatutkija Timo Miettinen, Helsingin yliopisto ja Ranskan politiikkaa  seuraava tutkija Laura Parkkinen, Jyväskylän yliopisto.  Juontajana Mira Stenström, toimittajina Rasmus Montonen, Atte Uusinoka ja Seppo Kivimäki. Tuottajana Hanna Juuti. 

Mihin suuntaan EU on muuttumassa? Ja minkälaisia EU:hun liittyviä asioista Suomen hallitus todennäköisesti vielä saa mietittäväkseen? Ainakin EU:n taloustilanteeseen liittyvät kysymykset, Ukrainassa riehuvaan sotaan liittyvät asiat ja kysymykset siitä, miten EU:n kannattaa toimia globaalissa maailmassa, nousevat todennäköisesti lähivuosina isosti pinnalle. Ja minkälaista keskustelua EU:ssa todennäköisesti käytäisiin niistä haasteista, jotka Ukrainan mahdollinen liittyminen EU:hun toisi tullessaan? Haastateltavana on akatemiatutkija Timo Miettinen ja toimittajana on Maija Elonheimo. Ohjelmasta voi keskustella twitterissä aihetunnisteella #brysselinkone

Suomesta lähtee linja-autoja ukrainalaislasten koulumatkoja varten. Millaista muuta apua Suomi vie Ukrainaan? Haastateltavana erityisasiantuntija Pekka Tiainen Sisäministeriöstä. Euroopan unioni aikoo jäädyttää Unkarin rahoitusta. Saadaanko Unkari ruotuun? Keskustelemassa akatemiatutkija Timo Miettinen ja väitöskirjatutkija Annastiina Kallius Helsingin yliopistosta. Virossa ollaan huolissaan puolustusvoimien harjoitusalueen laajennuksesta, toimittaja Rain Kooli raportoi.  Maailman johtajat kokoustavat luontokadosta. Kuinka luonto muuttuu ja kuinka ihmiset voivat suojella uhanalaisia lajeja parhaiten? Keskustelemassa vs. johtaja Marko Hyvärinen Luonnontieteellisestä keskusmuseosta sekä professori Atte Korhola Helsingin yliopistosta.  Eduskunta äänestää välikysymyksessä maatalouden kriisistä ja kotimaisen ruuantuotannon turvaamisesta tulevaisuudessa. Haastateltavana politiikan toimittaja Tulikukka de Fresnes.  Juontajana Marja Ala-Kokko. Toimittajina Veera Sinervo ja Mikko Haapanen. Tuottajana Marija Skara. 

Vuoden 2022 tapahtumat ovat nostaneet toistuvasti esiin kysymyksiä siitä, missä kulkevat eurooppalaisen yhteisön ulkoiset ja sisäiset rajat. Ukrainalaisten laajamittainen auttaminen on tehnyt näkyväksi sen, miten eri tavalla Euroopassa on suhtauduttu sodalta turvaa hakeviin. Keitä Euroopassa autetaan ja millä ehdoin? Millaisia solidaarisuuden rajoja Euroopan sisällä kulkee? Mikä merkitys EU-jäsenyydellä on kriisitilanteessa? Näistä aiheista puhuttiin Tiedekulman ja Helsingin yliopiston Eurooppa-tutkimuksen keskuksen Pinnalla-sarjan tapahtumassa. Keskustelemassa ovat akatemiatutkija Timo Miettinen, vastaava tutkija Miika Tervonen ja tutkijatohtori Johanna Vuorelma. Insertissä kuullaan EuroStorie-huippuyksikön väitöskirjatutkija Laura Sumaria. Juontajana on Anu Partanen. Podcast on nauhoitettu Tiedekulmassa 19.10.2022. Katso keskustelu tekstitettynä videona: https://youtu.be/9qGBJmlb89E

Syyskuussa edesmennyttä kuningatar Elisabetia ja hänen valtakauttansa on viimeisten viikkojen aikana muistettu lämmöllä, mutta paikoin myös ristiriitaisin tuntein. Kruunun suhde Britannian kolonialistiseen menneisyyteen kuohuttaa, ja esiin on noussut myös muita kriittisiä ääniä monarkiaa kohtaan. Asiantuntijavieraina jaksossa Tampereen yliopiston dosentti Raita Merivirta ja Helsingin yliopiston akatemiatutkija Timo Miettinen. Juontajina Leonard Wilhelmus ja Annastina Haapasaari.

Euroopassa puhaltaa nyt oikeistotuuli, jossa palataan jopa toisen maailmansodan ajattelutapoihin ja nostetaan esiin kansallisia eroja. Italian sunnuntaisissa parlamenttivaaleissa menestyivät fasismin perilliset. Mikä nostaa nyt laitaoikeistoa, kun Pohjoismaissa ja Saksassa puhalsi aiemmin demaripuhuri? Politiikkaradiossa kysytään, mikä on saapasmaan vaalit voittaneen Italian veljet -puolueen fasismin aste. Pääministeriksi on nousemassa ensimmäistä kertaa nainen, Italian veljien johtaja Giorgia Meloni. Tutkijan mukaan miehisen politiikan Italialle koitti ”Elisabeth Rehn -hetki”. Italian vaalitulosta ja Euroopan poliittista tilannetta analysoivat Euroopan politiikkaan perehtyneet Helsingin yliopiston tutkijat Timo Miettinen ja Emilia Palonen. Mutta miten Meloni selviää kylmästä talvesta? Euroopan oikeistotuuli voi tyyntyä heti lokakuisissa Itävallan presidentinvaaleissa. Toimittajana on Antti Pilke.

Millaisia merkityksiä Elisabet II kauteen liitetään? Kuningattaren poismenoa arvioi akatemiatutkija Timo Miettinen. Kuinka Ukrainan vastahyökkäys etenee? Onko länsi liian optimistinen tulkitessaan ukrainalaisjoukkojen liikkeitä? Löytääkä Venäjä tukea Euroopan ulkopuolelta? Haastateltavina tutkimusjohtaja Hanna Smith Hybridiosaamiskeskuksesta sekä Aleksanteri-instituutin vieraileva tutkija Ilmari Käihkö, Eu neuvottelee tänään energiasta, pysyvätkö eu-maiden rivit yhtenäisinä, Brysselistä raportoi kirjeenvaihtaja Rikhard Husu. Ruotsi äänestää valtiopäivävaaleissa. Millainen kisa pääministerin paikasta on länsinaapurissa luvassa? Haastateltavina Pohjoismaiden tutkimuksen apulaisprofessori Johan Strang Helsingin yliopistosta sekä Sydsvenskan-lehden poliittinen päätoimittaja Heidi Avellan. Onko energia vaaliteemana Italiassa? Jenna Vehviläinen raportoi Italista, jossa valmistaudutaan myös vaaleihin. Ykkösaamun juontaa Marjo Näkki. Toimittajana on Veera Sinervo. Tuottajana Marija Skara.

Puolustusministeri Antti Kaikkonen, kesk. Suomen ja Ruotsin puolustusyhteistyön syventäminen, Itämeren tilanne ja Venäjän varustautuminen Naton laajentumisen uhatessa. Riittääkö Suomelta lisäapua Ukrainalle? EU:n huippukokouskuulumiset. Saatiinko sopua uusista pakotteista? Toimittaja Janne Toivonen, Bryssel. Millaisia tuloksia EU:n huippukokouksesta saadaan? Kestääkö EU:n yhtenäisyys? Ohjelmajohtaja Juha Jokela, Ulkopoliittinen instituutti ja akatemiatutkija Timo Miettinen, Helsingin yliopisto. Saimaan kanava - mitä nyt? Kanavavaltuutettu Minna Kivimäki. Juontajana Atte Uusinoka, toimittajina Tarja Oinonen, Jukka Haapanen ja Päivi Dahl. Tuottaja Marja Ala-Kokko.

Oli kunnia isännöidä toistamiseen yhtä Suomen parhaimmista Eurooppa-tutkijoista, Helsingin yliopiston Timo Miettistä. Hän on kirjoittanut viime vuonna kirjan, Eurooppa: Poliittisen Yhteisön Historia, jossa käydään läpi niiden aatteiden ja arvojen historiallinen kehityskulku, joka on muodostanut Euroopasta sellaisen yhteisön, kuin se nyt on. Tässä jaksossa keskustelemme sekä hänen kirjastaan, että siitä mitä aatehistorian linssi voi opettaa meille Venäjän ja Ukrainan sodasta, joka on monen kommentaattorin mukaan varjo Venäjän ja länsimaisen liberaalin kansainvälisen maailmanjärjestyksen välisen historiallisen konfliktin jatkumosta. Timon kirja: https://www.adlibris.com/fi/kirja/eurooppa-9789523631410 --- Valaisusetti: bit.ly/30vMf53 Kamera: bit.ly/3lRXY64 --- ▶️ Jaksot videon kera Youtubesta: http://www.youtube.com/c/Futucastpodcast

Ukrainan tilannekatsaus. Ulkomaantoimittaja Antti Kuronen, Kiova. EU ja pakotteiden koventaminen. EU-maat karkottavat venäläisiä diplomaatteja. Timo Miettinen, akatemiatutkija Helsingin yliopisto ja Juha Jokela, ohjelmajohtaja, Ulkopoliittinen instituutti. Hallituksen kehysriihi ratkesi päivässä. Tuloksesta keskustelemassa Aki Kangasharju, toimitusjohtaja, ETLA ja Patrizio Lainà, pääekonomisti, STTK. Kunta-alan lakko. Akavalaisia kunta-alan palkansaajia edustavan neuvottelujärjestö JUKO:n kahden vuorokauden pituinen lakko alkaa neljällä paikkakunnalla. Turussa ja Oulussa lakossa ovat myös JHL:n ja Jytyn edustamat kuntatyöntekijät. Puhelimessa Jyväskylästä varhaiskasvatuksen palvelujohtaja Tarja Ahlvist ja työmarkkina-asioihin perehtynyt sosiologian professori emeritus Harri Melin. Juontajana Atte Uusinoka, toimittajina Marjo Näkki ja Mikko Haapanen. Tuottaja Tarja Oinonen.

Toimittaja Antti Kuronen raportoi Itä-Ukrainasta.  Millainen on uusi, myllätty maailmanjärjestys? Maailmanpolitiikan professori Heikki Patomäki ja akatemiatutkija Timo Miettinen. Turvallisuuspolitiikan toimittajaraati. Ulkomaantoimittajat Mika Mäkeläinen, Yle Uutiset ja Mirja Kivimäki, MTV Uutiset. Olympialaiset ohi, miten Kiina selvisi? Entä Suomi? Pekingistä raportoi Kirsi Crowley. Miten sodanuhka ja urheilumenestys hiovat suomalaisten arvoja? Vieraana arvotutkija Anneli Portman.  Juontaja Marja Ala-Kokko. Toimittajat Mira Stenström ja Veikko Eromäki. Tuottaja Hanna Juuti.

Erikoishaastattelussa Helsingin yliopiston Eurooppa-tutkimuksen keskuksen johtaja ja Vuoden eurooppalainen -tunnustuksella palkittu tutkija Timo Miettinen. Jaksossa käsitellään Miettisen tuoretta "Eurooppa - Poliittisen yhteisön historia" -teosta ja pohditaan jopa vuosituhansien jatkumona syntynyttä eurooppalaista ideaa sekä sitä, mihin Euroopan tulevaisuuskonferenssi asettuu tässä perspektiivissä. Jakson juontaa Aku Aarva. Tuotannosta vastaa Krash Oy. *** Euroopan Suunta -kampanja Kutsumme sinut pyöreän pöydän ääreen keskustelemaan Euroopan tulevaisuudesta. Agitaattorit, provokaattorit, autoritääriset johtajat, populistit ja demagogit ovat saaneet suunvuoronsa. Nyt on sinun vuorosi. On aika ottaa vastuu Euroopan tulevaisuudesta. Käsittelemme vuoden aikana EU:n ulkopolitiikkaa, ympäristöä, arvoja, integraatiota, laajentumista, puolustus- ja turvallisuuspolitiikkaa, sosiaalista ulottuvuutta ja kaikkia niitä aiheita, jotka koskettavat EU-kansalaisia. Kerro meille, miten rakennat parempaa Eurooppaa? #EuroopanSuunta #SinunTulevaisuutesi Lisätietoja: www.euroopansuunta.fi Tämä jakso on osa Eurooppalaisen Suomen toteuttamaa valtakunnallista Euroopan Suunta -kampanjaa, jossa käsitellään Euroopan tulevaisuuskonferenssia. Osa 10/12. Euroopan Suunta -kampanja toteutetaan EU-tuella. Jaksossa esitetyt näkemykset eivät välttämättä edusta Euroopan parlamentin näkemyksiä.

Erikoishaastattelussa Helsingin yliopiston Eurooppa-tutkimuksen keskuksen johtaja ja Vuoden eurooppalainen -tunnustuksella palkittu tutkija Timo Miettinen. Jaksossa käsitellään Miettisen tuoretta "Eurooppa - Poliittisen yhteisön historia" -teosta ja pohditaan jopa vuosituhansien jatkumona syntynyttä eurooppalaista ideaa sekä sitä, mihin Euroopan tulevaisuuskonferenssi asettuu tässä perspektiivissä. Jakson juontaa Aku Aarva. Tuotannosta vastaa Krash Oy. *** Euroopan Suunta -kampanja Kutsumme sinut pyöreän pöydän ääreen keskustelemaan Euroopan tulevaisuudesta. Agitaattorit, provokaattorit, autoritääriset johtajat, populistit ja demagogit ovat saaneet suunvuoronsa. Nyt on sinun vuorosi. On aika ottaa vastuu Euroopan tulevaisuudesta. Käsittelemme vuoden aikana EU:n ulkopolitiikkaa, ympäristöä, arvoja, integraatiota, laajentumista, puolustus- ja turvallisuuspolitiikkaa, sosiaalista ulottuvuutta ja kaikkia niitä aiheita, jotka koskettavat EU-kansalaisia. Kerro meille, miten rakennat parempaa Eurooppaa? #EuroopanSuunta #SinunTulevaisuutesi Lisätietoja: www.euroopansuunta.fi Tämä jakso on osa Eurooppalaisen Suomen toteuttamaa valtakunnallista Euroopan Suunta -kampanjaa, jossa käsitellään Euroopan tulevaisuuskonferenssia. Osa 10/12. Euroopan Suunta -kampanja toteutetaan EU-tuella. Jaksossa esitetyt näkemykset eivät välttämättä edusta Euroopan parlamentin näkemyksiä.

Tällä viikolla Kaikki Uusiksi -podcastissa käännetään katseet kohti Keski-Eurooppaa. Saksan uusi hallitus julkaisi ohjelmansa, jossa on suuria suunnitelmia EU:n suhteen. Mitä Olaf Scholzin liikennevalohallitus tarkoittaa Saksalle, Euroopalle ja meidän kaikkien tulevaisuudelle? Toivo Haimin kanssa politiikkaa pureskelee Helsingin yliopiston Eurooppa-tutkimuskeskuksen akatemiatutkija ja tietokirjailija Timo Miettinen.Support the showTue podcastia ja sivistä itseäsi: tilaa Kansan Uutiset helposti tästä!Instagram: @kansanuutisetTwitter: @kansanuutiset

The Europolitistin päätösjaksossa pohditaan, kuinka EU voisi ottaa näkyvämmin johtajuutta eurooppalaisten arvojen ja perusoikeuksien puolustamisessa. Yhteistyössä The Ulkopolitistin ja Euroopan parlamentin Suomen-toimiston kanssa tuotettu The Europolitist -podcast nostaa esiin neljä polttavinta kysymystä Euroopan unionin tulevaisuudesta. Ohjelman viimeisessä jaksossa paneudumme eurooppalaisen identiteetin murrokseen ja unionin yhteisöllisyyttä haastaviin ajankohtaisiin tapahtumiin. Kysymme, miltä haluamme eurooppalaisuuden tulevaisuudessa näyttävän ja kuinka puolustamme meille tärkeitä periaatteita, kuten oikeusvaltiota. Vieraina Euroopan parlamentin jäsen Petri Sarvamaa ja akatemiatutkija Timo Miettinen, jonka uusi kirja ‘Eurooppa - poliittisen yhteisön historia' on julkaistu kuluvan syksyn aikana. Parhaillaan käynnissä oleva Euroopan tulevaisuuskonferenssi hahmottelee suuntaviivoja EU:n tulevaisuudelle. Samoja tulevaisuuskonferenssin aiheita käsitellään The Europolitist -podcast-sarjassa. Jakson juontavat Annastina Haapasaari ja Tuomas Lähteenmäki.

Euroopan unionia on luonnehdittu historian onnistuneimmaksi rauhanprojektiksi, eikä ajatus tunnu mitenkään kaukaiselta korviimme. Dos. Timo Miettinen on tehnyt laajan poliittisen ja kulttuurihistoriallisen esityksen Euroopan syntymisestä. Tämä syntyminen ei tapahtunut vain toisen maailmansodan jälkeen, vaan Euroopan rauhanyhteisö on satoja vuosia vanha idea. Timo Miettinen on nyt Kalle Haatasen vieraana

Mitä on sivistys ja mikä sitä uhkaa? Jos hyvinvointivaltio rakentuu kansalaistensa parhaaksi toimivan, keskinäistä kunnioitusta edistävän sivistyksen idealle, miten voimme parhaiten pitää siitä huolta? Helsingin tuomiokirkon kryptassa Elina Hirvosen kanssa sivistyksestä keskustelevat kirjailija Laura Lindstedt ja akatemiatutkija Timo Miettinen. Tuottajana Suna Vuori, Svart Helsinki oy Tuotanto Kirkko ja kaupunki -media ja Helsingin tuomiokirkkoseurakunta Tuotantoa on tukenut Kirkon mediasäätiö

Podcastin tämänkertaisessa jaksossa keskustellaan Euroopasta ja sitä muokanneista poliittisista ideoista. Vieraana on akatemiatutkija Timo Miettinen, jonka tuore kirja "Eurooppa - Poliittisen yhteisön historia" tutkii Euroopan olemukseen vaikuttaneita ideologioita ja käsitteitä, muun muassa valtiota, federalismia ja liberalismia. Mistä kumpuaa ajatus Euroopasta arvoyhteisönä tai talous- ja rauhanprojektina? Miten valtio nousi eurooppalaisen poliittisen ajattelun keskiöön, ja miten valtion mahtia on pyritty Euroopassa hillitsemään? Millaiset kehityskulut raivasivat tilaa 1800- ja 1900-luvun suurten ideologioiden - liberalismin, nationalismin ja sosialismin - esiinmarssille? Millainen rooli uusliberalismilla on Euroopan ja EU:n historiassa? Timo Miettinen: Eurooppa - Poliittisen yhteisön historia: http://www.teos.fi/kirjat/kaikki/2021-syksy/eurooppa-poliittisen-yhteis%C3%B6n-historia.html

Saksan vaalituloksen analyysi. Ulkomaantoimittaja Pauli Lahti, Kimmo Elo, erikoistutkija, Eduskuntatutkimuksen keskus ja Timo Miettinen, akatemiatutkija, Helsingin yliopisto. Saksan vaalitulos SPD:n vaalijuhlissa tulosiltaa seuranneen eurooppa- ja omistajaohjausministeri Tytti Tuppuraisen, sd. silmin.    Saksan vaalituloksen merkitys Suomelle ja taloudelle. Studiossa Janica Ylikarjula, johtava asiantuntija, EK ja Antti Ronkainen, poliittisen talouden tutkija, Helsingin yliopisto. Saksa - teknologian edelläkävijä vai yllättävänkin huono? Mihin Saksa on panostanut ja mikä jäänyt rempalleen. EU-komission teknologianeuvonantaja Mika Helenius. Blogi. Päivi Happonen: Milloinkahan joku keksii ehdottaa, että heroiinia pitäisi saada lähikaupasta? Juontajana Mira Stenström, toimittajana Marja Ala-Kokko ja tuottajana Tarja Oinonen.

Saksan liittopäivävaalit tasoittivat tietä liikennevalo-hallitukselle. Erityisen kiinnostavaa oli nuorten äänet, jotka päätyivät vihreille ja liberaaleille. Ikääntyneemmät äänestivät vaalit voittaneita demareita ja karvaan tappion kokeneita kristillisdemokraatteja. Helsingin yliopiston Eurooppa-tutkimuskeskuksen akatemiatutkija Timo Miettinen ja Tübingenin yliopiston ohjelmajohtaja Mikko Kuisma analysoivat vaalitulosta ja sukupolvien kuilua. Toimittajana on Marjo Näkki.

Pitkäaikainen liittokansleri Angela Merkel astuu syrjään, kun Saksassa järjestetään liittopäivävaalit 26. syyskuuta. Kyseessä on iso muutos paitsi Saksassa myös Euroopan unionin ja kansainvälisen politiikan näyttämöillä. Millaisissa asetelmissa vaaleihin lähdetään ja mitkä ovat vaalien tärkeimmät teemat? Mikä muuttuu Saksassa ja Euroopassa Merkelin lähdön jälkeen? Tiedekulman Pinnalla-ohjelmassa Saksan vaaleista keskustelivat Helsingin yliopiston tutkijakollegiumin johtaja, kansainvälisen politiikan professori Tuomas Forsberg ja Eurooppa-tutkimuksen keskuksen johtaja, dosentti Timo Miettinen. Vaalien asetelmia ja tunnelmia Saksasta analysoi Helsingin Sanomien Berliinin-kirjeenvaihtaja Hanna Mahlamäki. Keskustelua veti Helsingin Sanomien pääkirjoitustoimittaja Anna-Liina Kauhanen. Podcast on nauhoitettu Tiedekulmassa 14.9.2021. Katso tekstitetty video YouTubessa: https://youtu.be/YiB0ctoN1HU

8.11 Matkustaminen Suomeen helpottuu, miten hoituu terveysturvallisuus? Komentaja Tomi Kivenjuuri Rajavartiolaitoksesta ja valmiuspäällikkö, Hannu Kiviranta, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL:stä.   8.31 Lehtikatsaus 8.34 Vauvoja syntyy aiempaa enemmän, mikä muutosta selittää, tutkimusprofessori Heikki Hiilamo THL:stä. 8.40 EU tiivistyy, EU:n suunnasta keskustelemassa Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi ja johtaja Timo Miettinen  Helsingin yliopiston Eurooppa-tutkimuksen keskuksesta. 8.54 Viikon luontoääni on nuolihaukka, sen esittelee Pertti Koskimies. Lähetyksen juontajana Seija Vaaherkumpu toimittajina Anna Nevalainen ja Jukka Vanninen, lähetystoimittajana Akseli Innanen ja tuottajana Marja Ala-Kokko.  

Jussi Halla-aho ei jatka Perussuomalaisten luotsina, mitä merkitsee puolueelle, tutkija Emilia Palonen. Korona ja kesän matkailu, apulaisylilääkäri Eeva Ruotsalainen. Kuinka nopeasti Ruotsiin uusi hallitus? Poliittinen päätoimittaja Heidi Avellan Sydsvenskan.  Soten kipukohdat ennen eduskunnan äänestystä. Vieraina kansanedustajat Katri Kulmuni keskustasta, Miia Laiho kokoomuksesta ja Inka Hopsu vihreistä.  EU:n päätöksentekokyky puntarissa, vieraana Eurooppatutkimuksen keskuksen johtaja Timo Miettinen.  Kansainvälisyys herättää epäluuloa ja kateutta, sanoo kolumnisti tiedetoimittaja Ulla Järvi.  Juontajana Päivi Neitiniemi, toimittajina Jaana Kangas ja Akseli Innanen, tuottajana Marja Ala-Kokko. 

Italian pääministerin Mario Draghin mukaan EU-maiden budjettisääntöjä on muutettava, mikäli Eurooppa mielii selviytyä pandemia-ajan aiheuttamista tappioista. Draghin mukaan budjettisääntöjen on mahdollistettava EU-maille entistä suurempi liikkumavara. Valitaanko EU:ssa Mario Draghin viitoittaman talouspolitiikan tie? Kuinka laajasti Euroopassa jaetaan Draghin näkemys EU-maiden budjettikurin helpottamisesta? Mitä tapahtuu Suomen Eurooppa-suhteelle, jos talouspolitiikka EU:ssa muuttuu? Miksi EU-komissio katsoo Saksan perustuslakituomioistuimen rikkoneen EU:n perusperiaatteita taannoisessa EKP-ratkaisussaan? Onko Euroopassa käynnistymässä kamppailu siitä, kenellä on oikeus tulkita EU-oikeutta? Keskustelemassa ovat Helsingin yliopiston Eurooppa-tutkimuksen keskuksen johtaja Timo Miettinen sekä poliittisen talouden tutkija Antti Ronkainen Helsingin yliopistosta. Toimittajana on Tapio Pajunen.

Mitä kertoo tuore kuntavaalien kannatusmittaus? Keskustelussa myös kokoomuksen kipuilu sekä EU:n elpymispaketin kohtalo ja merkitys. Vieraana Helsingin yliopiston Eurooppa-tutkimuksen keskuksen johtaja Timo Miettinen ja puhelimessa myös Ylen Suvi Turtiainen. Toimittajina Olli Seuri, Robert Sundman ja Helmiina Suhonen. #jetp

Koronavuosi on laittanut pelinappulat liikkeelle Saksan politiikan shakkilaudalla. Tuoreessa kannatusmittauksessa Vihreät on noussut jopa Saksan suurimmaksi puolueeksi ohi kristillisdemokraattien. Samalla Saksan kristillisdemokraatit ja Vihreät ovat ilmoittaneet kansleriehdokkaansa syksyn liittopäivävaaleihin Angela Merkelin seuraajaksi. Onko Saksa uuden poliittisen kappaleen kynnyksellä, kun maata 15 vuotta johtanut liittokansleri Angela Merkel väistyy syyskuun liittopäivävaaleissa? Onko Merkelin jälkeinen Saksa uudistusten edessä? Puhaltavatko muutoksen tuulet myös Saksan Eurooppa-linjassa? Saksan tilannetta analysoivat poliittisen talouden tutkija Antti Ronkainen Helsingin yliopistosta sekä Eurooppa-tutkimuksen keskuksen johtaja Timo Miettinen. Toimittajana on Tapio Pajunen.

Mitä EU:n sääntöjen improvisointi tarkoittaa EU:n talouden ja tulevaisuuden kannalta? Onko elvytyspaketti kertaluonteinen ja oikea-aikainen? Miten taataan kansalaisten tuki EU:lle? Missä olemme 10-15 vuoden päästä? Onko Suomen EU-politiikka järkevää? Tässä jaksossa Jenni Pajusen ja Juhana Vartiaisen vieraana EU-tutkija, dosentti Timo Miettinen ja ekonomisti, työelämäprofessori Vesa Vihriälä.

Keskustelu Saksan talouspolitiikan suuresta linjasta on herättänyt keskustelua EU:n elpymisrahastopäätöksen jälkeen. Onko Saksa myynyt periaatteensa? Johannes Lehtinen lukee Timo Miettisen artikkelin. Linkki juttuun: https://politiikasta.fi/mita-saksa-haluaa/

Brexit - mitä pitkä prosessi paljasti osapuolista? Keskustelemassa yliopistotutkija Timo Miettinen, Helsingin yliopisto, vuosina 2010-2015 Iso-Britannian suurlähettiläänä toiminut Pekka Huhtaniemi ja toimittaja Auli Valpola. Eduskunnan kyberhyökkäys tietoturva-asiantuntijan silmin, johtaja Erka Koivunen, F-Secure. Naispuoliseksi Remekseksi kuvattu Helena Immonen ja kybersota. Kolumni. Roope Lipasti: Voittoa minimoimassa. Juontajana Päivi Neitiniemi, toimittajina Marja Ala-Kokko ja Päivi Dahl. Tuottajana Tarja Oinonen.

Realisoituuko kivikova brexit? Toteutuuko eurooppalainen koronaelvytys? Solmitaanko sopu oikeusvaltioperiaatteesta? Nämä kysymykset ovat pöydällä torstaina ja perjantaina EU-huippukokouksessa. Kyseessä on Saksan liittokanslerin Angela Merkelin viimeinen EU-huppukokous, jota Merkel vetää Saksan toimiessa EU-puheenjohtajana. Onko kivikova brexit vielä vältettävissä? Iso-Britannian pääministeri Boris Johnson ja EU-komission puheenjohtaja von der Leyen ovat tekemässä neuvotteluyritystä saada aikaiseksi sopimus EU:n ja Iso-Britannian tulevasta suhteesta. Kykeneekö Saksa ja Angela Merkel purkamaan oikeusvaltioperiaatteen ympärille rakentuneen kriisin Puolan ja Unkarin vastustaessa unionirahan kytkemistä oikeusvaltiopykäliin? Mikä on Merkelin kauden perintö Euroopalle ja EU:lle? Vieraina ovat Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Juha Jokela ja Helsingin yliopiston Eurooppa-tutkimuksen keskuksen tutkija Timo Miettinen. Toimittajana on Tapio Pajunen.

Suomi loisti Euroopan Splunk BOTS-kilpailussahttps://www.splunk.com/en_us/blog/security/splunk-bots-gamification-in-cybersecurity-what-blue-teaming-looks-like-with-over-270-teams-across-emea.htmlDisobeyn Year of Cyber 2021 kalenterihttps://twitter.com/Disobey_fi/status/1316731723649110016?s=20Digiturvaviikko 26.–30.10.2020 - Laura ja Timo puhumassahttps://www.lyyti.fi/p/digiturvaviikkoVastaamon tietomurtohttps://vastaamo.fi/ajankohtaista/Poliisin tiedote Vastaamon tietomurrostahttps://www.poliisi.fi/tietoa_poliisista/tiedotteet/1/1/poliisin_esitutkinta_poikkeuksellisen_laajassa_tietomurrossa_jatkuu_keskusteluapua_rikoksen_uhreille_tarjolla_94186KyberVPK:n muistilista tietovuodon kohteillehttps://kybervpk.fi/releases/muistilista-tietovuodon-kohteille/Trumpin puhe älykkyysosamäärästä ja hakkeroinnin epätodennäköisyydestähttps://techcrunch.com/2020/10/19/nobody-gets-hacked-trump-hotel-chain-twice/Trumpin salasana väitetysti korkattuhttps://arstechnica.com/tech-policy/2020/10/hacker-says-he-correctly-guessed-trumps-twitter-password-it-was-maga2020/Twitterin vaatimukset verioiduille tileillehttps://help.twitter.com/en/managing-your-account/twitter-verified-accounts

EU:n koronapäätös kirvoitti Suomessa poliittisen keskustelun perussopimuksista. Jopa tasavallan presidentti Sauli Niinistö vihjaili suurlähettiläspäivillä, että EU olisi koronapäätösten myötä muuttumassa siitä, minkälaiseen unioniin Suomi aikoinaan liittyi. Onko Suomessa käytävä poliittisjuridinen EU-perussopimuskeskustelu suomalaiskansallinen erityispiirre? Onko muissa EU-maissa vastaavaa oikeudellista EU-debattia kuin meillä? Mitä perussopimuskeskustelu kertoo Suomen EU-politiikasta tai kansalaisten suhtautumisesta Euroopan unioniin? Mitä uutta brexit-rintamalta? Vieraana on Helsingin yliopiston dosentti ja Eurooppa-tutkija Timo Miettinen. Toimittajana on Tapio Pajunen. Miettisen mukaan suomalaisen perussopimuskeskustelun ytimessä on kiista talouspolitiikan suunnan muuttumisesta ja siitä minkälaista talouspoliittista ajattelua päätös EU:n elpymisrahastosta edustaa. "Itse näen että tämä paketti edustaa talouspoliittisesti erilaista linjaa ja sitä sitten vastustetaan oikeudellisin perustein. Se liittyy nimenomaan paketin talouspoliittiseen luonteeseen, joka eroaa merkittävästi aiemmista ratkaisuista", sanoo Miettinen Politiikkaradiossa. Miettisen mukaan talouspolitiikan linjanmuutoksessa on kyse Saksan muuttuvasta EU-politiikan linjasta.

EU-tutkija Timo Miettinen sanoo EU:n kehitystä ohjanneen virheistä oppiminen. Siksi EU:lla on myös tulevaisuutensa.

EU-maat käsittelevät parhaillaan EU-komission esitystä koronapandemian jälleenrakennuksen elpymisrahastosta. Tarkoitus on hieroa ratkaisu sekä elpymisrahaston rahankäytöstä että muista rahastoon liittyvistä periaatteellisista kysymyksistä. Myös Suomessa hallitus ja eduskunta puivat komission esitystä. 9. kesäkuuta pidettävässä EU-maiden talousministerien kokouksessa Suomen kannan pitää olla selvillä. Laittaako esitys 750 miljardin elpymisrahastosta EU:n peruspalikat uusiksi? Viitoittaako elpymisrahasto tien kohti poliittisesti tiivistyvää Eurooppaa? Entä kuuluuko brexit-neuvotteluista koronaoloissa mitään uutta? Analysoimassa ovat Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Juha Jokela ja Eurooppa-tutkimuksen keskuksen tutkija Timo Miettinen. Toimittajana on Tapio Pajunen.

Mikä järki on EU:n 750 miljardin elvytyspaketin takana? Mikä on Suomen linja? Vieraana yliopistotutkija, dosentti Timo Miettinen. Toimittajina Helmiina Suhonen, Olli Seuri ja Robert Sundman. #jetp

Helsingin Yliopiston dosentti Timo Miettinen tutkii Eurooppalaista aatehistoriaa ja ajan hengen narratiivia. Elämme aikoja, joissa monet perusoletuksemme yhteiskunnasta on koetuksella, ja moni itsestäänselvyys on repeytymässä liitoksistaan. Tässä jaksossa käydään läpi koronatilannetta yhteiskuntafilosofisesta näkökulmasta. Teemoja: Eurooppa, koronavirus, liberalismi, yhteiskuntafilosofia Osallistu keskuteluun Twitterissä: twitter.com/futucast Lyhyet klipit ja tiimin arkipäivää Instagramissa: www.instagram.com/futucast/ Jaksot videon kera Youtubesta: www.youtube.com/channel/UCQPojdjir3suCXQA_09P0ag Älyttömän makeet nettisivut: www.futucast.com

Globaali terveysuhka on saanut kansallisvaltiot käpertymään itseensä. Missä EU on ollut koronakriisissä? Ovatko valtioiden omat ratkaisut jättäneet kansainvälisen yhteistyön ja EU:n entistä enemmän alakynteen? Millaisia tarinoita kansallisvaltiot rakentavat koko maailmaa koskevasta ja kaikkien terveyttä uhkaavasta viruksesta? Poikkeuslinjalla vieraina ovat yliopistotutkija Timo Miettinen ja apulaisprofessori Johanna Rainio-Niemi, juontajana yleisen valtio-opin dosentti Hanna Wass. Interventioissa Eurooppa- ja omistajaohjausministeri Tytti Tuppurainen sekä Avoin yhteiskunta ry:n puheenjohtaja ja Faktabaarin perustaja Mikko Salo. Podcast on nauhoitettu Tiedekulmassa 20.5.2020.

EU:n ja Britannian sopimus eron jälkeisistä säännöistä. Eurooppa- ja omistajaohjausministeri Tytti Tuppurainen (sd.) ja Helsingin yliopiston Eurooppa-tutkimusken verkoston tutkija Timo Miettinen. Ulkomaanlehtikatsaus. Toimittaja Sara Saure, Ateena. Kuka saa puhua koronaepidemiasta? Zoonoosivirologian professori Olli Vapalahti Helsingin yliopistosta ja Ylen terveystoimittaja Tiina Merikanto. Minkälainen koronaeritys on hyväksi ikääntyneille? Muusikko Maria Kalaniemi, yhteiskuntapolitiikan professori Teppo Kröger, Jyväskylän yliopisto ja  perushoitajaliitto Superin puheenjohtaja Silja Paavola. Kolumni Johanna Malinen. Kerroin rakastavani to do -listoja, ja sain ilottoman suorittajan leiman. Juontaja Tom Kankkonen. Toimittajat Kaija Kellman, Pia Parkkinen ja Jukka Vanninen. Tuottaja Sakari Kilpelä.  

Britit lähtivät liikkeelle laumasuojalla. Saksassa on vedottu solidaarisuuteen. Ruotsissa omaan vastuuseen. Suomessa julistettiin poikkeustila. Unkarissa asetettiin hätätila määräämättömäksi ajaksi. Mitkä ovat koronakriisin poliittiset seuraukset Euroopassa? Onko eurooppalainen solidaarisuus koetuksella? Palauttaako pandemia vahvan valtion? Vai peruuttaako Saksa koronan pakottamana ordoliberalismistaan? Joutuvatko britit pidentämään brexitin siirtymäaikaa? Onko koronakriisi valtioille kuin huono avioliitto: se saa poliittisista järjestelmistä huonoimmat puolet esiin? Vai käykö päinvastoin? Muuttuuko Amerikka-keskeinen maailmanjärjestys pandemiaoloissa? Koronakriisin poliittisia vaikutuksia analysoi Helsingin yliopiston Eurooppa-tutkimuksen keskuksen tutkija Timo Miettinen. Toimittajana on Tapio Pajunen.

Podcastin Britannia-aiheisessa erikoisjaksossa käydään vielä läpi Britannian vaalitulosta. Samalla analysoidaan jo brittipolitiikan suuntaviivoja. Timo Harjuniemen ja Lauri Holapan vieraana on tutkija Timo Miettinen Helsingin yliopiston Eurooppa-tutkimuksen keskuksesta. Aiheina ovat: Miten konservatiivit jyräsivät voittoon? Olivatko vaalit vain brexit-vaalit? Oliko vaaleissa kyse pikemminkin konservatiivien loistosuorituksesta kuin lopulta suhteellisen tavanomaisen äänisaaliin napanneen työväenpuolueen poikkeuksellisesta tappiosta? Britannian puoluekentän historia ja murros. Työväenpuolueen äänestäjäkoalition hajoaminen suurkaupunkien arvoliberaaleihin ja globalisaation koettelemien pohjoisen teollisuuspaikkakuntien duunareihin. Miten Boris Johnson pitää oman koalitionsa kasassa ja sovittelee yhteen erilaisten äänestäjäryhmien ja taustavoimien vaatimuksia? Ajatteleeko kukaan enää talouskuria? Kertooko brittikonservatiivien suunnanmuutos kansalliskonservatiiviseen suuntaan liberaalin keskustaoikeistolaisuuden laajemmasta rappiosta? Marxilainen analyysi Johnsonin talouspolitiikasta.

Britannian vaalitulos, analysoimassa toimittaja Auli Valpola ja tutkija Timo Miettinen, Helsingin yliopisto. EU-huippukokouksen tulokset, ja Britannian vaalituloksen kommentointia, europarlamentaarikot Ville Niinistö, vihr. ja Elsi Katainen, kesk. Mikä ihmeen Rojava? Ulkomaantoimittaja Antti Kuronen. Blogi. Jenny Matikainen: Tiedän kaksi paikkaa, jossa lapsista tehtiin politiikkaa – kumpikin esimerkki kylmää. Uusinta: Britannian vaalitulos, toimittaja Auli Valpola ja tutkija Timo Miettinen, Helsingin yliopisto. Juontajana Päivi Neitiniemi, toimittajina Atte Uusinoka ja Hannele Muilu, tuottajana Tarja Oinonen.

Työväenpuolueen romahdus. Konservatiivien murskavoitto. Iso-Britanninan parlamenttivaaleissa oli kyse oli vain ja ainoastaan yhdestä asiasta: Let’s get brexit done! Vaalitulos antaa konservatiivipääministeri Boris Johnsonille vapaat kädet viedä konservatiivien brexit-visio maaliin. Sen sijaan työväenpuolueen vaalitappio on armoton. Labour hävisi kaikkialla: Englannissa, Walesissa, Skotlannissa, Pohjois-Irlannissa! Onko Iso-Britannian poliittinen kartta siirtynyt oikealle? Onko brexit konservatiivipolitiikan lopputulos? Mikä merkitys brittilehdistön poliittisilla kannanotoilla oli vaalituloksen kannalta? Minkälainen tulee olemaan EU:n ja Iso-Britannian tuleva suhde, kun huomioidaan konservatiivien brexit-tavoitteet ja -vaalilupaukset? Johtaako vaalitulos Skotlannin ja Pohjois-Irlannin irtautumiseen Yhdistyneestä Kuningaskunnasta? Iso-Britannian parlamenttivaalien tulosta analysoivat Eurooppa-tutkimuksen keskuksen tutkija Timo Miettinen ja Nordic West Officen toimitusjohtaja Risto E.J. Penttilä. Toimittajana on Tapio Pajunen.

Mitä tapahtuu Britannian vaaleissa huomenna? Politiikkaradiossa vieraina Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Juha Jokela ja Helsingin yliopiston tutkija Timo Miettinen. Mielipidemittausten mukaan istuvan pääministerin Boris Johnsonin johtama konservatiivipuolue olisi saamassa noin 30 paikan enemmistön parlamentin alahuoneeseen. Kuitenkin työveänpuolueen johtaja Jeremy Corbyn yrittää toistaa vuoden 2017 vaalien jättiyllätyksen. Miettisen mukaan suuri rooli on Pohjois-Englannin teollisuuspaikkakunnilla, joissa on perinteisesti kannatettu työväenpuoluetta, ja vastustettu entisen pääministerin Margaret Thatcherin politiikkaa, kannatetaan kuitenkin brexitiä laajasti. Jokela kertoo, että myös konservatiivipuolueessa on suuria ristiriitoja, mikä hankaloittaa tilannetta entisestään. Kuitenkin Boris Johnson on onnistunut jonkin verran suoristamaan konservatiivien rivejä. Corbyn on luvannut uuden kansanäänestyksen brexitistä, jos hänestä tulee pääministeri. Jos taas Johnson jatkaa pääministerinä, pidetään brexitin toteutumista yhä todennäköisempänä. Kuvio ei kuitenkaan ole aivan yksinkertainen. Jokela ja Miettinen pohtivat Politiikkaradiossa erilaisia mahdollisia vaihtoehtoja Britannian tulevaisuuden kannalta. Britannian vaaleissa on muitakin tärkeitä teemoja kuin brexit, muutn muassa terveydenhuolto, valtionyhtiöiden yksityistäminen ja ilmastonmuutos. Toimittajana Linda Pelkonen.

Joker kertoo ahdistuneesta pellestä, joka kokee vastoinkäymisiä ja ajautuu väkivaltaiseksi kostajaksi. Joker-elokuva voitti Venetsian elokuvajuhlilla pääpalkinnon ja elokuva on rikkonut katsojaennätyksiä. Joker herättää vahvasti poikkeavia tulkintoja siitä, mikä on silmittömän väkivallan syy ja suhde yhteiskunnallisiin ja poliittisen järjestelmiin. Ajautuuko Joker tappajaksi lapsuuden traumojen vai politiikan katoamisen vuoksi? Keskustelemassa ovat Helsingin yliopiston yliopistotutkija Timo Miettinen sekä kirjailija ja lakimies Jarkko Tontti. Jakke Holvas juontaa.

For this episode, the podcast is joined by Quinn Slobodian and Timo Miettinen for a conversation on the many faces of neoliberalism. How should one approach the idea of neoliberalism, and what happened to neoliberalism after the 2016 shock of Trump and Brexit? Trump and Brexit are often seen as a backlash against the neoliberal elites and the rule-based global order, but this might be an oversimplification. Instead, we are witnessing the emergence of neoliberalism’s "bastards" in the form political projects that combine free-market ideas with nationalist and even racist tropes. What are the intellectual roots of such peculiar alliances? Moreover, It might be useful to analyse such phenomena as Brexit as signs of inter-elite conflicts and disputes concerning the architecture of the global economy, instead of putting too much emphasis on the disgruntled masses left behind by globalization. Quinn Slobodian is an associate professor of history at Wellesley College. His latest book is called “Globalists: The End of Empire and Birth of Neoliberalism”. Timo Miettinen is a researcher at the Centre for European studies at the University of Helsinki. -------------------------------------------------------------------------- Podcastin tämänkertaisessa jaksossa Timo Harjuniemi keskustelee kahden uusliberalismin tutkijan - Quinn Slobodianin ja Timo Miettisen - kanssa uusliberalismin käsitteestä samoin kuin siitä, mitä uusliberalismille tapahtui finanssikriisin, Trumpin ja Brexitin jälkeen. Trump ja Brexit tulkitaan usein uusliberalismin kriisiksi. Tässä tulkinnassa globalisaation koettelemat massat nousevat globaaleja uusliberaaleja eliittejä ja pääoman ylivaltaa vastaan. Kansan kapinamieli kanavoituu liberaalia järjestystä järkyttäviin protestiliikkeisiin. Tällaiset tulkinnat samoin kuin analyysit uusliberalismin kuolemasta ovat kuitenkin yksinkertaistuksia. Aikaamme leimaavat pikemminkin uusliberalismin murros ja ideologisten äpäröiden nousu: nousussa ovat esimerkiksi liikkeet, joissa talouskurin ja pääomien vapaan liikkuvuuden vaatimus yhdistyy analyyseihin rotujen ja kulttuurien välisistä hierarkioista. Quinn Slobodian korostaa, että aikamme kriisejä on kenties mielekkäämpää tarkastella eliittien ja pääoman sisäisten ristiriitojen kautta kuin sydänmaiden kapinana. Kuka hyötyi nyt kriiseilevästä sääntöperusteisesta järjestyksestä, ja ketkä puolestaan olivat järjestelyn häviäjiä? Minkälaisesta sääntelyjärjestelmästä kovan linjan brexitin ajajat fantisoivat? Quinn Slobodian on historian apulaisprofessori Wellesley Collegessa Yhdysvalloissa. Timo Miettinen on tutkija Helsingin yliopiston Eurooppa-tutkimuksen keskuksessa.

Suomi jahtaa läpimurtoa EU:n yhteisessä turvapaikkapolitiikassa. Hallitus esittelee voittona myös oikeusvaltioperiaatteen toteutumisen ja EU-tukirahojen liittämistä yhteen. EU-tutkija Timo Miettinen arvioi puoliväliin ehtinyttä Suomen EU-puheenjohtajuuskautta. Miten sujui presidenttien Niinistö ja Trump kohtaaminen? Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Charly Salonius-Pasternak piipahtaa studiossa. Journalismi kertoo väkivallanteoista ja terrorismista, mutta entä jos tekijä haluaa teolleen julkisuutta. Pohdintaa myös mainoksen, ilmoituksen ja journalismin rajapinnasta. Ukrainan tilanne kuplii. Mitä tarkoittaa, että presidentti Volodymyr Zelenskyi hyväksyy kansanäänestyksen Itä-Ukrainan asemasta? Kansanedustaja Ilkka Kanerva arvioi. Ylen puoluekannatusmittauksessa on kiinnostavia pikku liikahduksia. Niiden taustoja puntaroi Turun eduskuntatutkimuksen keskuksen johtaja Markku Jokisipilä. Ykkösaamun juontaa Marjo Näkki, toimittajat Raisa Pöllänen ja Marja Ala-Kokko, tuottaja Seija Vaaherkumpu.

Brexitin kaltaiset kehityskulut kuuluttavat valtioiden ja ihmisten oman määräysvallan kaipuuta. Onko valta vielä valtiolla, ja määritteleekö se oman suuntansa? Vieläkö maailmassa pelataan yhteisten pelisääntöjen mukaan? Voiko demokratia toteutua kansainvälisessä yhteistyössä? Valtioiden itsemääräämisoikeutta globaalissa maailmassa ruotivat Timo Miettinen, Jaakko Husa, Heikki Patomäki ja Johanna Rainio-Niemi. Keskustelua vetää Ville Blåfield. Podcast on nauhoitettu Tiedekulmassa 25.9.2019. Tapahtuma on osa Tiedekulman Crazy World -tapahtumasarjaa.

Britannian parlamentti ei ole saanut aikaiseksi päätöstä brexitin toimeenpanosta vaikka sillä on ollut yli kolme vuotta aikaa valmistella sitä. Suurvallan poliittinen päätöksenteko on halvaantunut, kansa on jakautunut kahtia ja puolueita uhkaa ennennäkemätön hajaannus. Onko Britannian pääministeri Boris Johnson edesvastuuton uhkapeluri? Mihin brexitin aiheuttama kaaos johtaa? Mikä on tämän näytelmän opetus? Vieraina ovat yliopistotutkija Timo Miettinen ja EK:n EU-asiantuntija Janica Ylikarjula.

This week APN looks at the latest in the Brexit saga as the UK prepares - maybe - to leave the EU on 31 October. What impact will the messy divorce have on British people living in Finland and Finnish nationals in the UK? Our guests today are the British Ambassador to Finland Tom Dodd and Helsinki University EU researcher Timo Miettinen. 12 September 2019 / All Points North / Yle News

Mahadura&Özberkan kysyivät kuulijoiltaan, mistä he haluavat studiossa keskusteltavan ja kuulijat vastasivat seuraavasti: maailmanmestaruus, Eurovaalit, aktivismi ja pahuus. Studiossa pohditaan jääkiekon maailmanmestaruuden merkitystä Suomelle, EU:n tulevaisuutta eurovaalien jälkeen, miten saadaan ihmiset aktiivisiksi ja sitä onko maailma oikeasti niin paha paikka? Mahadura&Özberkan ovat kahdestaan studiossa mutta äänessä ovat myös urheilutoimittaja Joska Saarinen, Eurooppa tutkija Timo Miettinen, kansalaisaktivisti Arto Sivonen sekä maailmanpolitiikan professori Teivo Teivainen.

Sunnuntaina ratkeaa EU-vaalien tulos. Millaista on lähivuosien EU-politiikka? Mitä eurovaalien tulos kertoo EU:n tulevaisuudesta? Vieraina ovat tutkijat Timo Miettinen, Antti Ronkainen ja Antto Vihma.

Sote-uudistus eteenpäin hallitusneuvotteluissa. Suomen Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen ja erikositoimittasja Tiina Merikanto, Yle. Blogi Sanna Ukkola. Murheellisten vanhusten maa. EU tienhaarassa? Tutkijatohtori Suvi Kansikas, taloustieteilijä Sixten Korkman ja yliopistotutkija Timo Miettinen. Intian vaalitulos selvillä. Lähetystöneuvos Ari Tasanen ulkoministeriön  Etelä-Aasian yksikkö. Juontaja Marja Ala-Kokko. Toimittajat Jukka Vanninen, Marko Tammi ja Atte Uusinoka. Tuottaja Sakari Kilpelä.

Tervetuloa ensimmäisen kaikkien aikojen ensimmäisen Rauhacastin pariin! Ensimmäisessä jaksossa aiheina eurovaalit, Brexitin turvallisuuspoliittiset vaikutukset ja EU:n rauhanprojektin tulevaisuus. Studiossa Pihla Hankamäen vieraana on Helsingin yliopiston Eurooppa-verkoston tutkija Timo Miettinen. Rauhacast on Suomen Rauhanliiton tuottama Eurooppaa, rauhaa ja turvallisuutta käsittelevä podcast. Sarjan julkaisua on tuettu Eurooppa-tiedottamisen valtionavuista.

Miten EU:n ulkopuolelta aiheutuvat paineet kuten esim. Venäjän ja USA:n politiikka ja EU:n lähialueiden epävakaa tilanne vaikuttavat siihen millaiseksi tuleva seitsenvuotinen budjettikausi muodostuu. Ja miten eri europarlamentin puolueryhmät suhtautuvat mahdollisin lähi vuosien integraatiohankkeisiin. Minkälaisissa asioissa ne ovat halukkaita antamaan EU:lle lisää valtaa ja minkälaisissa eivät. Haastateltavana on yliopistotutkija Timo Miettinen yliopistotutkija Helsingin yliopiston Eurooppa-tutkimuksen keskuksesta ja toimittajana on Maija Elonheimo. Ohjelmasta voi keskustella myös Twitterissä aihetunnisteella #brysselinkone. Radiolähetyksen aikana on myös mahdollisuus kommentoida WhatsAppilla lähettämällä viestin numeroon 044-5 144800.

Vaikka maaliskuun lopun aikaraja lähenee, taistelu brexitistä ei ole päättynyt. Lähteekö Britannia EU:sta ilman sopimusta? Nähdäänkö vielä uusi kansanäänestys? Mitä seurauksia eri skenaarioilla on EU:lle ja Britannialle? Brexit-kysymyksistä keskustelevat yliopistotutkija Timo Miettinen ja väitöskirjatutkija Antti Ronkainen Helsingin yliopistosta. Haastattelussa myös Iso-Britannian Suomen-suurlähettiläs Tom Dodd. Juontajana toimittaja Linda Pelkonen Yle Puheen Politiikkaradiosta. Podcast on nauhoitettu Tiedekulman Pinnalla-tapahtumassa 12.3.2019.

Uusliberalismista on keskusteltu kiivaasti viimeiset vuosikymmenet. Kriittiset äänet ovat liittäneet uusliberalismin muun muassa Margaret Thatcherin ja Ronald Reaganin poliittisiin projekteihin, joissa hyökättiin toisen maailmansodan jälkeen rakennettuja hyvinvointivaltioita vastaan. Toiset taas ovat kiistäneet koko uusliberalismin olemassaolon. Uusliberalismin juuret ulottuvat kuitenkin syvemmälle, aina 1900-luvun alkuun. Tällöin liberalismin periaatteita oli mietittävä uudelleen vastauksena laissez-faire-liberalismin epäonnistumisen seurauksiin: fasismin ja reaalisosialismin nousuun. Mistä uusliberalismissa oikeastaan on kyse? Mikä on uusliberalismin suhde klassiseen liberalismiin? Entä taloustieteeseen? Minkä vuoksi uusliberalismista puhuminen tuntuu edelleen olevan niin hankalaa? Miten uusliberalismi ilmenee 2010-luvun Euroopassa ja Suomessa. Kysymyksiin vastaa yliopistotutkija Timo Miettinen Helsingin yliopiston Eurooppa-tutkimuksen verkostosta. Tuttuun tyyliin mukana myös Lauri Holappa ja Timo Harjuniemi. Timo Miettinen johtaa Helsingin yliopistolla tutkimushanketta Between Law and Politics, jossa tutkaillaan eurooppalaisen talouskonstituution perusteita ja niiden yhteyttä saksalaiseen ordoliberaaliin ajatusperinteeseen. https://twitter.com/TimoMiettinen https://blogs.helsinki.fi/betweenlawandpolitics/

Filosofiakahvilassa Eurooppatutkimuksen tutkijatohtori Timo Miettinen valottaa ajatusta yhtenevän Euroopan synnystä. Idea on peräisin jo satojen vuosien takaa. Kuulemme myös Alzheimeria sairastavan kyvystä arvioida elämänlaatuaan sekä solunsisäisestä autofagiasta.