Podcasts about olivatko

Kunta- ja aluevaalit on käyty, kansa on puhunut ja pulinat pois – mutta Jussi & Toivo pulisevat silti.Mitä tämä vaalitulos kertoo Suomen poliittisesta kartasta? Olivatko nämä Orpon hallitukselle välivaalit? Miten vaalitulos vaikuttaa valtakunnanpolitiikkaan? Muun muassa näihin kysymyksiin haetaan vastauksia yön pikkutunneilla.Tue podcastia ja sivistä itseäsi: Tilaa KU helposti tästä: https://ku.fi/tilaa

Moona Laakso kirjoitti kirjan Naisia jotka etsivät suurta tulta, joka kertoo 1900-luvulla eläneistä naisista, jotka halusivat tulla nähdyksi. Hän nostaa esille arkkitehti Elissa Aallon, joka joutui piirtämään salaa. Kuvataiteilija Greta Hällfors-Sipilä maalasi taideteoksia mielisairaalassa. Millainen oli Leevi Madetojan puoliso ja Eino Leinon henkinen ystävä Hilja Onerva Lehtinen? Olivatko nämä naiset eksentrisiä? Millä tavalla se oma tuli sai heidät murtamaan rajoja? Mikä synnytti heissä tämän pakottavan tarpeen? Millaisia esteitä he kohtasivat? Moona Laakson kirja ammentaa näiden naisten päiväkirjamerkinnöistä ja kirjeistä uutta tietoa siitä millaista oli olla nainen 1900-luvun alussa. Kirja avaa muunmuassa Tove Janssonin elämänkumppanin Tuulikki Pietilän ajatusmaailmaa, Saimi Järnefeltin elämää, Tyko Sallisen puolison Helmi Vartiaisen ja Kirsti Gallen-Kallelan elämänpolkuja. Tyko Sallisen vaimo, lahjakas kuvataiteilija “Mirri”, Helmi Vartiainen joutui miehensä nujertamaksi, miksi? Ohjelman vieraina ovat taidehistorioitsija, filosofian tohtori Tuula Karjalainen ja kirjailija Moona Laakso. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Kulttuuriykkönen sukeltaa keskiajan sodan ja taisteluiden melskeeseen. Keskiajan sotahistoriasta väitellyt Juho Wilskman esittelee uudessa kirjassaan, Sota keskiajalla, keskiajan sotia ja sotalaitoksia Suomesta Sudaniin ja Irlannista Japaniin. Aiheesta ei ole aiemmin julkaistu suomenkielistä teosta. Olivatko ratsastavat jousimiehet kaikkein tehokkain aselaji, jopa haarniskoituja ritareita parempi? Vai löytyykö heitäkin tehokkaampia ja vaarallisempia sotijoita keskiajalta? Juho Wilskmania ja Helsingin yliopiston vanhempaa tutkijaa Jaakko Tahkokalliota haastattelee Nicklas Wancke.

Millä perusteilla Helsingin Sanomat tekivät julkaisupäätöksen elinkeinoministeri Wille Rydmanin yksityisviesteistä? Olivatko viestit yhteiskunnallisesti merkittäviä? Onko poliitikkojen yksityisyyden alue kaventunut viimeisten vuosikymmenten aikana ja miltä kehitys tulevaisuuden suhteen näyttää? Onko Perussuomalaisten nousu suureksi puolueeksi normalisoinut rasismia Suomessa ja mitä nollatoleranssi rasismille tarkoittaa käytännössä? Studiossa Turun eduskuntatutkimuskeskuksen johtaja apulaisprofessori Markku Jokisipilä ja Helsingin Sanomien päätoimittaja Laura Saarikoski. Jakso on kuvattu 1.8.2023. ⌚ AIKALEIMAT (0:00) HS:n Rydman-juttu (4:17) Laillisuus (9:58) Poliitikkojen yksityisyys (19:18) Yhteiskunnallinen merkittävyys (20:43) Historiallinen kehitys (28:02) Sosiaalinen media (32:36) Kanervan viestit (38:40) Rasismi (45:15) Jakolinjat Suomessa (54:33) Perussuomalaiset hallituksessa (57:32) Ruotsi (1:01:45) Ajojahti (1:03:13) Nollatoleranssi (1:12:49) Toimitukset ja palaute (1:14:14) Perussuomalaiset (1:18:46) Mediavalta

Harry Lönnrothin suomentama ritaritrilogia Eufemian laulut on juuri ilmestynyt. Tarinat ilmentävät Ruotsin - ja siten myös Suomen - vanhinta kirjallista perinnettä. Näiden tarinoiden myötä myös keskiajan Pohjolassa tutustuttiin legendaarisen kuningas Arthurin taruihin ja hänen pyöreän pöydän ritareihin. Tarinoilla rakennettiin ritariuden ympärille keskiajalla kiiltokuvamainen kuva, johon kuuluivat käytössäännöt ja ritarilliset hyveet. Mutta mikä oli todellisuus? Oliko ritari sittenkin vain hurskasteleva tappokone? Vieraina ovat pohjoismaisten kielten professori Harry Lönnroth Jyväskylän yliopistossa sekä keskiaikaan erikoistunut arkeologi Ilari Aalto. Ohjelman juontaa Nicklas Wancke.

Suoraa puhetta johtaa Olli Seuri. Keskustelijoina ovat Anu Koivunen, Mika Pantzar ja Taru Tujunen. Olivatko karkotukset oikein mitoitettu viesti Venäjälle? kysyy puheenjohtaja. – Diplomatian käsikirja joka kotiin! Miksi sallimme vakoojat? Taru Tujunen on lukenut Maanpuolustuslehteä ja kysyy Otto Tähkäpään artikkelin innoittamana: Vaivaako politiikkaa tulevaisuusvaje? Mika Pantzar haluaa tietää, miten Suomi tehdään houkuttelevaksi työntekijöille. Keskustelussa puhutaan asenteista, ihmispulasta ja pitovoimasta. Anu Koivunen on lukenut Helsingin Sanomista Paavo Teittisen artikkelin Vaaran vuodet. – Miten tulkitsette, saattoiko presidentti tai poliittinen johto Suomen vaaraan 2010-luvulla? Pyöreä pöytä kokoontuu juhannukseen saakka.

Jumikemut goes Oscarit 2023 eli Jutta ja Mikko arvioivat Oscar-lähetyksen, voittajat ja häviäjät. Everything Everywhere All At Once putsasi pöydän ikimuistoisesti. Olivatko nämä antitoksisimmat Oscarit koskaan? Tuu mukaan, nää on glamour-kemut!

Kulttuuriykkönen kokoa Perjantaistudioon vakioraatilaiset mediayrittäjä Sami Kuuselan, päätoimittaja Mirva Saukkolan ja kirjailija Jarkko Tontin ajankohtaisten ilmiöiden ja kulttuuriaiheiden äärelle. Translaki hyväksyttiiin Eduskunnassa ja raatilaiset ovat eri mieltä lain hyvistä ja huonoista puolista. Olivatko arvokonservatiivien argumentit tyhmää vähemmistön demonisoimista vai täyttä asiaa? Miksi Eduskunnassa translain vastustajista oli enemmän miehiä kuin naisia? Onko sukupuolijako miehiin ja naisiin vanhentunut asia? EDIT: Toisin kuin kohdassa 02min:03sek Sami Kuusela mainitsee, translakiin kriittisesti suhtauva Sirkka-Liisa Anttila on ex-kansanedustaja, jonka dokumentaatiota translain käsittelyprosesseista ei voi lukea eduskunnan pöytäkirjoista. Konmaritus-metodista eli kodin siivoamisesta turhista tavaroista tunnettu japanilainen Marie Kondo kertoi itsekin luopuneensa konmarituksesta - siitäkin huolimatta, että hän oli kerännyt siivousmetodiinsa liittyvillä kirjoilla ja suoratoistosarjalla omaisuuden. Onko konmaritus ohi trendinä? Mikä on suhteemme tavaroihin ja kulutukseen? Ruotsissa oikeistoaktivisti poltti Koraanin demonstraationa ja aiheutti ongelmia Ruotsin natoprosessille. Suomea Erdogan kiitteli, koska täällä ei Koraaneja polteta. Mitä mieltä meidän pitäisi olla siitä, että toisinajattelijoita, journalisteja ja poliittisia vastustajia avoimesti vainoavat erdoganilaiset kiittävät Suomea, koska meillä on niin ankarat sananvapauden rajoitukset rikoslaissa? Onko uskonpilkkalaki ristiriidassa sananvapauden kanssa? Museoliiton tilaama tutkimus hämmästyttää ja aiheuttaa huvittunutta epäuskoa. Tutkimuksen mukaan yksi museovierailu tuottaa museokävijälle keskimäärin 864 euron arvosta hyvinvointivaikutuksia. Raatilaiset yrittävät ymmärtää outoa tukimustulosta ja arvioivat kulttuurin rahallista arvoa. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Kaupallinen yhteistyö: NextoryLinkki tarjoukseen, jolla saat 45 päivää ilmaista kuunteluaikaa: www.nextory.fi/varjotonJakso käsittelee saksalaisen, 28-vuotiaan Lars Mittankin, hyvin poikkeuksellisiin olosuhteisiin sijoittuvaa katoamista, vuodelta 2014. Hyvin alkanut ystäväporukan lomareissu sai matkan viimeisenä päivänä ikävän käänteen; Lars pahoinpideltiin baarireissun yhteydessä, minkä johdosta hänen kotiinpaluunsa viivästyi. Larsin jäätyä yksin, kohtalokas tapahtumaketju sai alkunsa. Mihen olemus muuttui hermostuneeksi ja hän alkoi käyttäytyä vainoharhaisesti. 8.7.2014 Varnan lentokentän valvontakamerat ikuistivat Larsin pakenemassa juosten terminaalista, suunnaten läheiseen metsään, minkä jälkeen, miehestä ei olla nähty jälkeäkään. Mikä aiheutti Larsin muuttuneen käytöksen? Olivatko miehen havainnot häntä seuraavista, pahaa aikovista henkilöistä aiheellisia? Mitä sellaista tapahtui Varnan lentokentällä, mikä sai miehen pakenemaan juosten terminaalista? Entä missä on Lars Mittank - miksei häntä olla koskaan löydetty? - Näitä, sekä monia muita kysymyksiä pohdin jaksossa, jättämättä mitään puolta varjoon.Sisältövaroitukset: Väkivalta, ihmiskauppa, mielenterveysMusiikki ja äänisuunnittelu: Tuomo HokkaPodcastin kansikuva: @simonaxk / @createdbysimona (instagram)Podcastin instagram & facebook: @varjotonpodcastPodcastin sähköpostiosoite: varjotonpodcast@gmail.com

Tuomo ja Sami soittivat tuloksia odottaessa toisilleen! Tulos ei ole vielä selvillä, mutta Vaalirankkureilla on silti otteita. Olivatko kyselyt oikeassa? Kuinka vaalitulos vaikuttaa Trumpin presidenttikampanjaan? Entä kauanko tämä odotusmayhem kestää? --- Send in a voice message: https://anchor.fm/vaalirankkurit/message

Naisia toimi 1400-luvulta 1700-luvulle hallitsijoina lähes kaikkialla Euroopassa. Valtaan päästyään naishallitsijoiden oli usein kamppailtava sukupuoleensa liitettyjä ennakkoluuloja vastaan. Kirjassaan ‘Naisia valtaistuimella - Kuningattaria ja keisarinnoja uuden ajan alun Euroopassa', dosentti Pekka Valtonen tarkastelee yhdentoista naishallitsijan vaiheita ja kohtaloa ja joskus häikäilemätöntäkin valtapeliä. Lähetyksen juontaa Nicklas Wancke.

Suomessa varallisuuserot ovat viime vuosikymmeninä kasvaneet. Vuoden 1993 verotusuudistuksen jälkeen pääomaverotus on eriytetty ansiotuloista. Tämä ja muut uudistukset ovat johtaneet tilanteeseen, jossa kaikista varakkaimpien veroaste on käytännössä regressiivinen. Samalla ainoa todella progressiivinen veron eli valtion ansiotuloveron osuus verotuloista on pienentynyt. Miten tämä on ollut mahdollista? Olivatko poliitikot nukuksissa? Riku Luostarin kanssa verotuksesta ja tuloeroista keskustelee kansantaloustieteen emeritusprofessori Matti Tuomala. Podcast valottaa Kalevi Sorsa säätiön lokakuussa julkaiseman Eriarvoisuuden tila Suomessa 2022 -raportin sisältöä: https://sorsafoundation.fi/maailman-onnellisimman-kansan-hyvinvointi-jakautuu-epatasaisesti/

Tuore Eko-Aims Oy:n toimitusjohtaja Petri Matikainen suuntasi aikoinaan silloisen Perloksen leivissä Kiinaan ja kotiutui siinä määrin hyvin, että visiitti venähti lopulta 17 vuoteen. Toimenkuvat ja työnantajat ehtivät vaihtua, mutta tietyt asiat Matikainen näkee sellaisina, että ne ovat ja pysyvät, jos kv-kentällä pärjätä aikoo. Pitikö miehen muuttua vai Kiinan muuttua vai kummankaan muuttua? Olivatko omat arvot helisemässä paikallisten business-käytäntöjen kanssa ja mites suu sitten pantiin? Millaisen pohjatyön vieraaseen maahan hyppääminen vaatii? Mikä on Petrin tärkein vinkki maailmanvalloitusta harkitsevalle? Entä aiheuttiko paluu Pohjois-Karjalaan käänteisen kulttuurishokin? Kuuntele Bronxcast niin tiedät! Tämä jakso päättää Bronxcastin kevätkauden, kiitos kaikille seurasta! Nähdään ja kuullaan jälleen elokuussa. www.ecoaims.com www.rookiecom.fi/tilaa-uutiskirje

Punavihreyttä, kapitalismikritiikkiä, arvoliberalismia, tasa-arvoa, uusliberalismin vastustajia, rauhanaatetta – mistä on nykyvasemmisto tehty? Yrittääkö vasemmisto olla vihreämpi kuin vihreät? Kaipaavatko vasemmistopuolueet punavihreyden sijaan punaista? Katosiko taisteleva työväenliike vasemmistopoliitikkojen puheista? Olivatko vasemmistopuolueet hallituksessa viemässä hoitajilta lakko-oikeuden? Kilauta kansanedustajalle -osiossa hallituksen "pakkolakiesitystä" arvioi vasemmistoliiton ay-taustainen kansanedustaja Jari Myllykoski. Mikä on päivänpolitiikan sana? Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja toimittaja Tapio Pajunen puivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia. Puheet päreiksi -ohjelmaa esitetään Politiikkaradiossa perjantaisin.

Jakso käsittelee Brasiliassa tapahtunutta mysteeriä vuodelta 1966. Kaksi miestä löydettiin menehtyneinä erään kukkulan rinteestä, huomiota herättävissä vaatteissa, kasvoillaan kotitekoiset lyijymaskit. Lähistöltä löytyneet tavarat eivät antaneet vastauksia miesten kohtaloihin, päinvastoin, ne herättivät aina vain lisää kysymyksiä. Yli 50 vuotta on kulunut, eikä vieläkään ole tiedossa, mitä näille kahdelle miehelle oli tapahtunut. Mikä oli heidän kuolemansa syy? Mistä kertoi lähistöltä löydetyn muistikirjan omituinen viesti? Olivatko miehet tavallisia elektroniikkateknikkoja, vai liittyivätkö he johonkin mystisempään? - Näitä, sekä monia muita kysymyksiä pohdin jaksossa, jättämättä mitään puolta varjoon.Musiikki ja äänisuunnittelu: Tuomo HokkaPodcastin kansikuva: @simonaxk / @createdbysimona (instagram)Podcastin instagram: @varjotonpodcastPodcastin sähköpostiosoite: varjotonpodcast@gmail.comLähteet:https://www.murha.info/rikosfoorumi/viewtopic.php?t=6349https://en.wikipedia.org/wiki/Lead_Masks_Casehttps://allthatsinteresting.com/lead-masks-casehttps://medium.com/the-mystery-box/lead-masks-case-the-mysterious-death-of-two-ufo-hunters-e5d71d174292https://the-line-up.com/lead-masks-casehttps://www.youtube.com/watch?v=xHBgzOTP1RYhttps://www.ranker.com/list/case-of-the-lead-mask-deaths/patrick-thorntonhttps://www.youtube.com/watch?v=RJB9qNZCaUIhttps://masksign.wordpress.com/2016/07/05/the-lead-masks-case-part-three-fellow-travellers/https://www.youtube.com/watch?v=Cm0pWEi98Nchttps://thecasualcriminalist.com/podcasts/the-lead-masks-of-vintem-hill/

Jakso käsittelee vuonna 2002 tapahtuneita, Aatu ja Eino Salmisen kuolemaan johtaneita liikenneonnettomuuksia. Olivatko nämä samanlaiset, identtisille kaksosille noin kahden tunnin välillä tapahtuneet liikenneonnettomuudet puhdasta, epäonnista sattumaa? Oliko kaksoisveljeksillä jonkinlainen selittämätön henkinen yhteys, joka vaikutti onnettomuuksien tapahtumiseen, vähintäänkin osittain? Oliko olemassa muita vaihtoehtoja, jotka voisivat selittää tapahtunutta?Kyseessä on Varjoton podcastin 1. tuotantokauden viimeinen jakso. 2. tuotantokausi alkaa 20.2.2022, jolloin jaksot ilmestyvät tavalliseen tapaan, joka toinen sunnuntai!Musiikki ja äänisuunnittelu: Tuomo HokkaPodcastin instagram: @varjotonpodcastPodcastin sähköpostiosoite: varjotonpodcast@gmail.comLähteet:https://yle.fi/aihe/artikkeli/2009/04/14/rikostarinoita-suomesta-kaksoisveljesten-kuolemahttps://www.nytimes.com/2002/08/11/magazine/the-odds-of-that.htmlhttps://www.keskipohjanmaa.fi/uutiset/18427/kaksoisveljekset-kuolivat-liikenneonnettomuuksissa-pattijoellahttps://www.storytel.com/fi/fi/books/pohjolan-poliisi-kertoo-2004-470762https://open.spotify.com/episode/5tD4jxxs34zXYeDgn8cpCS?si=c1206bc7cda742c3https://www.liikenneturva.fi/liikenteessa/polkupyorailijoiden-turvallisuustilanne/#0f78b987https://books.google.fi/books?id=laNYAwAAQBAJ&pg=PT121&lpg=PT121&dq=kaksosten+välinen+yhteys+yliluonnollinen&source=bl&ots=krjF3wLMkk&sig=ACfU3U2I1uflEkAS1_TI9FeFWg8mvNjBTQ&hl=fi&sa=X&ved=2ahUKEwjdtJufkub0AhUn-yoKHbmPAtcQ6AF6BAgMEAM#v=onepage&q=kaksosten%20välinen%20yhteys%20yliluonnollinen&f=falsehttps://www.verywellfamily.com/twin-telepathy-2447130https://www.twiniversity.com/2018/03/what-is-a-twin-connection-anyway/https://www.is.fi/kotimaa/art-2000000209955.html

YK:n yleiskokous pidettiin 76. kerran. Taas kerran maailman johtajat kokoontuivat YK:n päämajaan pitämään kauniita puheita maailman murheista. Olivatko yleiskokouksen puheet ilmastotoimista todellisia lupauksia todellisista toimista? Olivatko valtiojohtajien puheet rauhasta pelkkää retoriikkaa? Palauttiko presidentti Joe Biden Yhdysvallat jälleen osaksi kansainvälistä yhteisöä Trumpin repivien puheiden jälkeen? Vai jatkuuko Amerikka ensin -linja kauniista sanoista huolimatta? Onko poliitikkoja karvoihin katsominen? Mikä on päivän politiikan sana? Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja Politiikkaradion toimittaja Tapio Pajunen analysoivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia.

#rahapodi is back! Jakson 252 aiheena ovat päättyneen hellekesän tärkeimmät uutiset, tapahtumat ja ilmiöt. Miikka ja Martin listaavat kumpikin kolme mielestään oleellisinta aihetta podibattle-muodossa. Battlessa pulpetin uumenista nostetaan pöytään muun muassa...

Kulttuuriykkönen suuntaa katseen kahteen varhain kuolleeseen laulajaan, kauniiseen blondiin, joista on kummastakin paraikaa tekeillä uusia rohkeita tulkintoja. Armi Aavikko on Radio Suomen kesän kuunnelmasarjan päähenkilö, ja Kikasta on tekeillä elokuva - ja Kikasta julkaistiin viime vuonna myös elämäkerta. Millaisina Kikan ja Armin elämä ja ura näyttäytyvät nyt, vuonna 2021? Millainen on heidän perintönsä? Roskaa vai kiinnostavaa roolileikkiä? Olivatko kumpikin rohkean seksisymbolin roolinsa vankeja ja uhreja? Miksi he kuolivat niin nuorina? Miksi heistä kiinnostutaan nyt uudelleen? Lähetyksessä ovat sankareista keskustelemassa Armi Aavikko – siinä välissä olin elossa -kuunnelman käsikirjoittaja Kati Kaartinen. Kikan ystävä ja laulajasta kertovan kirjan Kikka - mä haluun viihdyttää tekijä Raija Pelli, sekä Yleisradion musiikkitoimittaja Tarja Närhi. Tuottaja Kaisla Viitala kommentoi tekeillä olevaa Kikka-elokuvaa. Lähetyksen toimittaa ja juontaa Tuula Viitaniemi.

Vaikka on luvattu lähes tyyntä, saattaakin yllättäen tuulla. Jos on luvattua selkeää, voi olla pilvistä tai sataa. Lisäksi yllättäen voi ilmaantua sellainen sumu, että näkyvyys putoaa hetkessä muutamaan kymmeneen metriin. Luontoretkellä Riku Lumiaro ja Juha Laaksonen lähtivät ulkomerelle ottamaan kevättä tai oikeastaan kesää vastaan, mutta miten kävi. Olivatko säänhaltijat suosiolliset?

Vesa Winberg on Ylen toimittaja, joka tuottaa myös suosittua Kasarin Lapset -podcastia. Istahdimme keskustelemaan 80-luvun ilmiöistä ja siitä miten ajat ovat muuttuneet noista päivistä. Käynnistyikö esimerkiksi globaalin kulttuurin virtaus Suomeen tuolloin ja mitkä sen ajan piirteet olivat arvokkaita nykyajan mittapuillakin. Olivatko ajat ennen paremmin. Käyppä kuulemaan, niin selvitellään. Aiheita joita liippasimme muun muassa: Vapaan keskustelun tuoma mielenrauha Löytävätkö nuoret metallimusiikin Maailman aukeaminen 80-luvulla Uhrauksen tuoma arvokkuuden tunne Duran Duran -tietoisuus suvaitsevaisuuden mittarina Erilaisuuden kohtaamisen arvokkuus Voiko artistin mielipiteitä erottaa tämän musiikista Kasarimusiikin tyylikeinot Kuuntelevatko nykynuoret enää edes musiikkia Voiko nykyään olla mystisiä ilmiöitä 80-luvun tapaan Ja olkaahan lapset kilttejä ja kuunnelkaa Dark Buddha Risingia!

TietosuojaPodin erikoisjaksossa pureudutaan juontajien ja kuuntelijoiden suosikkimyytteihin GDPR:n soveltamisesta. ”Meillä ei ole henkilötietoa”, ”Kaikesta tulee sakkoa” ja ”Amerikkaan ei voi siirtää henkilötietoa” olivat tunnettuja hokemia varsinkin juuri kun GDPR oli tulossa voimaan. Mutta ovatko ne TOTTA vai TARUA? siihen ja seitsemään muuhun myyttiin saat vastauksen tästä jaksosta! Jakso on myös erityiskiitos kuuntelijoillemme, TietosuojaPodia on ladattu nyt yhteensä 2000 kertaa joka on ylittänyt kaikki odotuksemme. Kiitos! Olivatko myytit oikeat? Jäikö jotakin mainitsematta? Voitte laittaa palautetta podcastista ja tietosuojaan liittyviä kysymyksiä twitterissä hashtagilla #tietosuojapod. Voitte ottaa yhteyttä myös sähköpostilla tietosuojapod@protonmail.com. 

Jaksossa maistellaan vertauskuvallisesti uuden ajan alun Suomen juomia, kun aiheena on 1600-luvun suomalainen juomakulttuuri. Mitä juotavia ihmiset nauttivat uuden ajan alun Suomessa ja kenen kanssa? Miten ja millaista olutta valmistettiin? Olivatko menneen ajan ihmiset aina humalassa oluen ollessa 1600-luvun yleisin juoma? Suomalaisesta juomakulttuurista meille kertoo väitöskirjansa aiheesta juuri viimeistellyt tutkija, Jenni Lares Tampereen yliopistosta. Hän avaa meille oven menneiden juomien ja juomatapojen saloihin sekä jakaa parhaat vinkit siitä, missä tilaisuuksissa mitäkin juotavaa oli soveliasta nauttia. Lue lisää jaksosta osoitteessa lottavuorio.com!Read more #18 Oluet, kestikievarit ja 1600-luvun Suomen juomakulttuuri →

Podcastin Britannia-aiheisessa erikoisjaksossa käydään vielä läpi Britannian vaalitulosta. Samalla analysoidaan jo brittipolitiikan suuntaviivoja. Timo Harjuniemen ja Lauri Holapan vieraana on tutkija Timo Miettinen Helsingin yliopiston Eurooppa-tutkimuksen keskuksesta. Aiheina ovat: Miten konservatiivit jyräsivät voittoon? Olivatko vaalit vain brexit-vaalit? Oliko vaaleissa kyse pikemminkin konservatiivien loistosuorituksesta kuin lopulta suhteellisen tavanomaisen äänisaaliin napanneen työväenpuolueen poikkeuksellisesta tappiosta? Britannian puoluekentän historia ja murros. Työväenpuolueen äänestäjäkoalition hajoaminen suurkaupunkien arvoliberaaleihin ja globalisaation koettelemien pohjoisen teollisuuspaikkakuntien duunareihin. Miten Boris Johnson pitää oman koalitionsa kasassa ja sovittelee yhteen erilaisten äänestäjäryhmien ja taustavoimien vaatimuksia? Ajatteleeko kukaan enää talouskuria? Kertooko brittikonservatiivien suunnanmuutos kansalliskonservatiiviseen suuntaan liberaalin keskustaoikeistolaisuuden laajemmasta rappiosta? Marxilainen analyysi Johnsonin talouspolitiikasta.

Tämän päivän jaksossa puidaan ensimmäistä Love Island Suomi-jaksoa ja fiiliksiä siitä. Olivatko kilpailijat sellaisia kuin aluksi kuvittelimme? Onko tällä kaudella luvassa draamaa? Muista seurata podcastin ig-tiliä @nevahoodpodi !

Respawnin Podcast-poppoo palaa kesälomien jälkeen jälkeen jälleen laiduntamaan suullaan studion uumeniin. Keskustelun aiheena ovat pääsääntöisesti Juskun holtittomat kesäseikkailut ja kohtuuttomalta vaikuttava alastomana olo -kielto. Podcastissa puhutaan myös vuoden 2019 kesäpeleistä ja syksyn 2019 tulevista herkkujulkaisuista. Jakso aloittaa samalla podcastin kolmannen tuotantokauden. Studiossa kärvistelevät tuttuun tapaan Kristian Eloluoto, Juha-Matti Lepänhaara sekä Juhani "Juhanikakko" Kakko.

Suojelupoliisin mukaan äärijärjestöjen riveissä taistelleita on palannut konfliktialueilta Suomeen noin 20 henkeä. Viranomaisten mukaan he ovat turvallisuusuhka. Miten Syyriasta Suomeen palaava jihadisti integroidaan yhteiskuntaan? Ruben Stillerin ohjelmassa puhutaan terrorismista ja terrorismin ennaltaehkäisystä. Olivatko otsikot Isiksen tappiosta enneaikaisia? Entä millainen on on Isiksen uusi strategia? Vieraina ovat terrorismin tutkija Leena Malkki ja jihadismia tutkiva Juha Saarinen.

Kuka voi parhaimmalla syyllä julistautua eduskuntavaalien voittajaksi? Olivatko voittajia vasemmisto ja vihreät? Vai Perussuomalaiset? Voittivatko kaikki muut paitsi keskusta? Vai oliko vaalien suurin voittaja sittenkin naiset ja feminismi? Miksi erityisesti vihreät naiset pärjäsivät paremmin kuin koskaan? Miksi kaikki eduskunnasta pudonneet nimekkäät vihreät kansanedustajat olivat miehiä? Minkälaiseen poliittiseen tilanteeseen eduskuntavaalien tulos Suomen jättää? Politiikkaradion toimittajat Linda Pelkonen ja Tapio Pajunen analysoivat eduskuntavaalien tulosta ja vaalien jälkeisiä asetelmia.

Olivatko ministerivalinnat kehysriihen tärkein tulos, vai jäikö käteen muutakin? Vappubyroon käsittelyssä myös juhlarahakohu ja Ranskan presidentinvaalit.

Voima on jälleen tänä talvena ollut kanssamme, kun kaiken kaikkiaan seitsemäs Star Wars –elokuva on ilahduttanut elämäämme. Ja tällä kertaa tuon alun perin George Lucasin luoman elokuvan maailma on yhä kattavammin kaikkialla. Kun viihdeteollisuusyhtiö Walt Disney Company vuonna 2012 hankki oikeudet uusiin Tähtien sota –elokuviin, tämä merkitsi sitä, että mitään elokuviin liittyvää liiketoimintamallia ei jätetä käyttämättä. Niinpä tuo tarkasti toteutettu tähtitaru on mukana jo pikkulasten legoleikeissä. Pojat leikkivät Darth Vaderilla ja tytöille on prinsessa Leia, Padmé Amidala sekä Rey. Kovia kilpailijoita Lumikille, Tuhkimolle ja prinsessa Ruususelle; Disneyn tuotteistamia satuja nekin. Eikä tavallaan mikään ihme. Monet Disneyn vanhat hitit perustuvat Grimmin veljesten keräämiin kansansatuihin ja vanhojen myyttien perusrakenteita George Lucaskin tutki huolella ennen kuin alkoi filmata Star Wars –saagaansa. Näinä päivinä tulee kuluneeksi 230 vuotta nuoremman Grimmin veljeksen, Wilhelmin syntymästä. Niinpä on sopiva aika selvittää, miten hän ja isoveljensä Jacob päätyivät maailman suosituimmiksi satusediksi. Olivatko he satusetiä ollenkaan? Miten Grimmin veljekset liittyvät saksan kielen sanakirjaan? Suomentaja Oili Suominen kertoo. Ylen ja Kotimaisten kielten keskuksen yhteistuotantona laadittu sarja Kielineuvonnan vuosikymmenet esittelee Kielitoimiston puhelinneuvonnassa eri vuosikymmenillä käsiteltyjä kysymyksiä 1940-luvulta 2000-luvulle. Sarjan toinen osa vie meidät 1950-luvulle ihmettelemään Olympialaisten salaisuutta. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Kaisa Kumpula.

Torta på Runebergen Ehkä ei ollutkaan sattumaa, että Johan Ludwig Runebergistä tuli runoilija. Tuleehan hänen sukunimensä alkuosa rune muinaisten germaanisten kielten sanasta runo, joka kuulostaakin meille aika tutulta, samasta sanasta tulee nimittäin meidän sanamme runo. Se kantagermaanin runo on merkinnyt Kaisa Häkkisen Etymologisen sanakirjan mukaan ”kirjain- tai taikamerkkiä, kirjallisuutta, tietoa tai salaisuutta”. Samaa kantaa on riimuja tarkoittava ruotsin sana runa. Ja tähän kun liitetään vielä Runebergin berg, vuori, niin siinähän alkaa olla runoilijalle sukunimeä! Suomalaisten taikaa ja tietoa merkitsevä runous on jymäkämpää tavaraa kuin muiden kielten sanat poesi, poesie ja poetry ja niin edelleen. Ne kun perustuvat kreikan sanaan poesia, joka merkitsee ”keksittyä, tehtyä”. Kun muualla keksitään, suomessa tiedetään ja taiotaan! Jymäkkää tekoa on myös Runebergin kunniaksi kehitelty Runebergin torttu. Siinä ei ole mitään ballerina Anna Pavlovan mukaan nimetyn hedelmätäytteisen Pavlova-kakun marengin kepeydestä. Eikä australialaisen oopperalaulajan Nellie Melban mukaan nimetyn Peach Melba –leivoksen jäätelön ja persikan raikkaudesta. Miksi näillä ihmisillä ovat nämä leivokset? Olivatko he persoja makealle tai kovia leipomaan? Miksi leivoksia on nimetty lähinnä tietyn aikakauden henkilöiden mukaan? Emeritusprofessori Bo Lönnqvist on tutkinut kaiken muun jännittävän lisäksi leivosten kulttuurihistoriaa, kysytään häneltä. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Kaisa Kumpula.

Pasi, Markus, Julius ja Konsta ovat täällä taas levittämässä VPTV:n ilosanomaa podcastin muodossa. Ryhmän kolme viisasta miestä suunnistivat ristiretkellään kohti itää ja päätyivät Helsingin Mellunmäkeen. Enkeli kertoi, että sieltä he löytäisivät Profeetta-Pasin asuntokauppojen kulminoitumispisteen. Saavuttuaan neljä evankelistaa teki perinteisen ja perinteikkään videopeliaiheisen podcastin, jossa arvuuteltiin mistä olisi kyse seuraavassa Far Cryssä - koska äänityspuuhien aikana siitä ei tullut minkäänlaista infoa. Olivatko miehet mielestäsi oikeassa Far Cry Primalin - tai juuri minkään suhteen? Kerro se meille vaikka Twitterissä: @VPTVfi Äänitetty tiistaina 6.10.2015. Evankelistoina Pasi, Markus, Julius ja Konsta. VPTV PSN:ssä: Markus: Kogakosuru Julius: JulesFIN Pasi: BezaFIN Konsta: Pekonikostaja

Pasi, Markus, Julius ja Konsta ovat täällä taas levittämässä VPTV:n ilosanomaa podcastin muodossa. Ryhmän kolme viisasta miestä suunnistivat ristiretkellään kohti itää ja päätyivät Helsingin Mellunmäkeen. Enkeli kertoi, että sieltä he löytäisivät Profeetta-Pasin asuntokauppojen kulminoitumispisteen. Saavuttuaan neljä evankelistaa teki perinteisen ja perinteikkään videopeliaiheisen podcastin, jossa arvuuteltiin mistä olisi kyse seuraavassa Far Cryssä - koska äänityspuuhien aikana siitä ei tullut minkäänlaista infoa. Olivatko miehet mielestäsi oikeassa Far Cry Primalin - tai juuri minkään suhteen? Kerro se meille vaikka Twitterissä: @VPTVfi Äänitetty tiistaina 6.10.2015. Evankelistoina Pasi, Markus, Julius ja Konsta. VPTV PSN:ssä: Markus: Kogakosuru Julius: JulesFIN Pasi: BezaFIN Konsta: Pekonikostaja

Olivatko asiat oikeasti ennen paremmin? Tuottaako Hollywood vain tylsää massaa? Miltä näyttää tulevaisuus? Keskustelijoina Jussi Huhtala, Anton Vanha-Majamaa, Jouni Vikman, Emmi Hattunen ja Joonas Alanne.