Podcasts about romaanin

Ranskalaisessa linnassa, Pariisissa ja Helsingissä kirjoittava kirjailija ja toimittaja Annastiina Heikkilä lähti tutkimaan kulttimaista yhteisöä ja hajonneita sisarussuhteita. Romaani kertoo ranskalaisesta Neitsyt Mariaa palvovasta kultista Etelä-Ranskan maaseudulla ja sen naisjohtajasta. Millainen tämä nainen, joka saa kulttinsa jäsenet palvomaan häntä on? Kirja käsittelee yhteisön voimaa ja valtaa. Miksi jotkut haluavat palvoa ja jotkut haluavat tulla palvotuksi? Romaanin yksi henkilöistä on Pariisissa asuva suomalainen Rebekka joka kuokkii julkkisten hautajaisissa. Miksi sureminen ja hautausmaat vetää häntä puoleensa? Rebekka tutustuu Pariisin Père-Lachaisen hautausmaalla toiseen hautajaisten vakikävijään, ranskalaiseen Célineen, jonka kanssa hänellä on jotakin yhteistä. Rebekka lähtee etsimään Célinen siskoa kulttimaiseen yhteisöön. Millaisiin tarpeisiin kultti vastaa yllättäen Rebekan kohdalla? Annastiina Heikkilän romaani pohjautuu osin tositapahtumiin. Millä tavalla Ranskassakin asuva kirjailija on kokenut maan henkisen ilmapiirin, katolilaisuuden ja vanhan kulttuurin? Miten moderni ja mennyt Ranska on edelleen aistittavissa? Romaanissa käsitellään myös sisaruksen menettämiseen liittyvää surua. Annastiina Heikkilä menetti myös oman siskonsa. Millä tavalla kirjoitusprosessi auttoi surutyössä? Ohjelman vieraana on Annastiina Heikkilä. Ohjelman juontaa Pia-Maria Lehtola.

Kääntäjä Aleksi Milonoff sai viime vuonna parhaalle kaunokirjallisuussuomennokselle myönnettävän Mikael Agricola -palkinnon John Irving -suomennoksestaan Vimeinen tuolihissi. Podcastissa keskustellaan Milonoffin koko tähänastisesta urasta. Hän aloitti suomentamalla näyttämödraamaa, ja kääntää näytelmiä edelleen. Miten draaman ja proosan kääntäminen eroaa, mikä niitä yhdistää? Teatterille on ominaista teksyin työryhmässä sovittaminen, näytelmä elää esitysajan ja oaikan mukaan. Romaanin kääntäjä on yksin vastuussa kaikesta. Miten yhdistää työn analyyttinen, tutkijamainen luonne ja luovaa uskallusta vaativa intuitiivinen prosessi? Kiitos keskustelun mahdollistamisesta Suomen kääntäjien ja tulkkien liitto SKTL Ry!

1920-luvun väkivaltainen ja syntinen Helsinki herää henkiin Virpi Hämeen-Anttilan kirjoittamassa Björk -dekkarisarjassa. Nyt kirjailija on suunnannut katseensa kauemmaksi. Taiteellisia kullankeltaisia maisemia, tuttuja kansallistaiteestamme, vie lukijan uusimmassa Synnyinmaa-sarjassa vielä kauemmaksi Suomen historiassa. Sarastus on sarjan ensimmäinen osa. Romaanin nimi symboloi myös uuden ajan alkua. Kirjassa kohtaamme köyhän torpan pojan ja hänen rakkautensa, vauraan talon tyttären, Briitan. Briitta on kiinnostava henkilö, hän on yllättävän moderni ja vapautunut tuon ajan naiseksi, miksi Hämeen-Anttila halusi luoda hänestä noin empansipoituneen? Onko tämä uutta että annetaan vahvempi ääni tänään myös historian naisille fiktiossa? Aikakausi on 1850-luku ja Häme. Mikä tässä ajassa kiinnosti Virpi Hämeen-Anttilaa juuri nyt? Kirjan loppusanoissa hän pyytää anteeksi paikkakunnan asukkailta, hän on viettänyt 23 vuotta kirjan seuduilla. Mikä merkitys Hämeellä on kirjailijalle? Miten Hämeen-Anttila kuvailee 1800-luvun lopun sääty-yhteiskuntaa? Millainen maamme oli sillon Venäjän vallan aikana? Romaanin ensimmäisessä osassa hän kuvaa Krimin sodan vaikutusta suomalaisiin. Virpi Hämeen-Anttila kuvaa myös miten Suomi muuttuu, rautatietä aloitetaan suunnittelemaan ja Cygnaeus lähtee ulkomaille tutustumaan kansakoululaitokseen. Oliko tämä uuden sivistysmaan syntyaikoja? Toisessa osassa Myöhäinen kevät kirjailija kuvaa ankaraa talvea ja kovia katovuosia. Kuvaukset Helsingistä ja sen älymystöstä ja eliitistä kertovat ajasta josta Suomi ponnisti ylöspäin. Ohjelman vieraana on kirjailija Virpi Hämeen-Anttila. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Oululainen Jukka Aalho julkaisi kesän kynnyksellä esikoisromaaninsa Sivutieromaani. Miten hyviä arvioita saanut luomuromaani vertautuu tekoälyrunokirjasarja Aum Gollyyn?

Historioitsija Riikka-Maria Rosenberg on erikoistunut ranskalaisten naisten historiaan. Muutettuaan Hakoisten kartanoon paikalliset naiskohtalot alkoivat kiinnostaa häntä. Millaisia kohtaloita kartanosta löytyneistä kirjeistä ja vaatteista paljastui? Romaani Vapaaherratar on osa Hakoisten naiset -sarjaa, joka kuvaa Hakoisten kartanon todellisia naiskohtaloita. Nyt pääosassa on Helena von Burghausen, joka pelastaa perheensä ja onnensa sotien myllerryksessä syksynä 1790. Historiantutkija FT Sofia Gustafsson, joka on erikoistunut 1700-luvun Suomen historiaan ja upseereihin, on auttanut kirjailijaa käytettyjen lähteiden kanssa. Ohjelman vieraina ovat Riikka-Maria Rosenberg ja Sofia Gustafsson. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

(Lähetys on uusinta päivältä 16.10.2023) Syksyn teatteritapauksista ovat Kulttuuriykkösen studiossa keskustelemassa Voima-lehden toimittaja ja kustantaja Tuomas Rantanen ja kulttuuritoimittaja Lena Nelskylä. Etäyhteydellä teatterivinkkinsä antavat Yle Tampereen toimittaja Anna Sirén ja Yle Lapin toimittaja Timo Metsäjoki. Suomen Teatterit ry:n toimitusjohtaja Kaisa Paavolainen kertoo teatterilippujen myyntitilanteesta ympäri maata ja siitä, miten koronapandemia näkyy teattereissa edelleen. Lähetyksen toimittaa Pauliina Grym. Jaksossa keskustellaan seuraavista teatteriesityksistä: Ape army / Helsingin Kaupunginteatteri Ei kertonut katuvansa / Lahden Kaupunginteatteri Entäs nyt Eeva? / Rovaniemen teatteri Break! / Kansallisteatteri Fingerpori / Kemin teatteri Hiirenloukku / Helsingin Kaupunginteatteri Jacques Brel – Valssiin syntiseen - Tanssiteatteri Rimpparemmi Joitakin keskusteluja merkityksestä / Q-teatteri Kirka – Surun pyyhit silmistäni pois / Rovaniemen teatteri Kuka tappoi bambin? / Helsingin Kaupunginteatteri Kööpenhamina / Ryhmäteatteri Neuvostoihmisen loppu / Helsinki 98 -ryhmä & sadsongskomplex:fi Nukkekoti / KOM-teatteri Piaf/ Tampereen teatteri Pieni maailma / Tampereen Työväen Teatteri Pyöreän pöydän ritarit / Tampereen Työväen Teatteri Rakas Evan Hansen / Helsingin Kaupunginteatteri Rakkaudesta lajiin / Rovaniemen teatteri Reikäleipä / Tampereen Työväen Teatteri Rottien pyhimys / Tampereen Työväen Teatteri: Röda Rummet, Lilla Teatern / Helsingin Kaupunginteatteri Tunkeilijat / Tampereen Työväen Teatteri Tytöille jotka ajattelevat olevansa yksin / Kansallisteatteri Vem dödade bambi / Viirus Väinämöinen / Tampereen Työväen Teatteri Toisin kuin ohjelmassa virheellisesti sanotaan, Mikael Sarkolan ohjaamaa Bollaa ei esitetty Kansallisteatterissa vaan Helsingin Kaupunginteatterissa.Jyväskylän yliopistosta, sukupuolentutkimuksen professori Leena-Maija Rossi Lapin Yliopistosta ja Jyväskylän yliopiston tutkijatohtori Joonas Pennanen. Lähetyksen toimittaa Pauliina Grym.

Syksyn teatteritapauksista ovat Kulttuuriykkösen studiossa keskustelemassa Voima-lehden toimittaja ja kustantaja Tuomas Rantanen ja kulttuuritoimittaja Lena Nelskylä. Etäyhteydellä teatterivinkkinsä antavat Yle Tampereen toimittaja Anna Sirén ja Yle Lapin toimittaja Timo Metsäjoki. Suomen Teatterit ry:n toimitusjohtaja Kaisa Paavolainen kertoo teatterilippujen myyntitilanteesta ympäri maata ja siitä, miten koronapandemia näkyy teattereissa edelleen. Lähetyksen toimittaa Pauliina Grym. Jaksossa keskustellaan seuraavista teatteriesityksistä: Ape army / Helsingin Kaupunginteatteri Ei kertonut katuvansa / Lahden Kaupunginteatteri Entäs nyt Eeva? / Rovaniemen teatteri Break! / Kansallisteatteri Fingerpori / Kemin teatteri Hiirenloukku / Helsingin Kaupunginteatteri Jacques Brel – Valssiin syntiseen - Tanssiteatteri Rimpparemmi Joitakin keskusteluja merkityksestä / Q-teatteri Kirka – Surun pyyhit silmistäni pois / Rovaniemen teatteri Kuka tappoi bambin? / Helsingin Kaupunginteatteri Kööpenhamina / Ryhmäteatteri Neuvostoihmisen loppu / Helsinki 98 -ryhmä & sadsongskomplex:fi Nukkekoti / KOM-teatteri Piaf/ Tampereen teatteri Pieni maailma / Tampereen Työväen Teatteri Pyöreän pöydän ritarit / Tampereen Työväen Teatteri Rakas Evan Hansen / Helsingin Kaupunginteatteri Rakkaudesta lajiin / Rovaniemen teatteri Reikäleipä / Tampereen Työväen Teatteri Rottien pyhimys / Tampereen Työväen Teatteri: Röda Rummet, Lilla Teatern / Helsingin Kaupunginteatteri Tunkeilijat / Tampereen Työväen Teatteri Tytöille jotka ajattelevat olevansa yksin / Kansallisteatteri Vem dödade bambi / Viirus Väinämöinen / Tampereen Työväen Teatteri Toisin kuin ohjelmassa virheellisesti sanotaan, Mikael Sarkolan ohjaamaa Bollaa ei esitetty Kansallisteatterissa vaan Helsingin Kaupunginteatterissa.

Vegaanihahmo on romaanissa muutoksen kantaja – lukemiseen liittyvä aktivismi syntyy aggressiivisuuden sijaan pienistä teoista Humanisti vastaa -podcastissa väitöskirjatutkija Lotta Luhtala kertoo, miten kirjailija tuo vegaanihahmoilla esille eläinoikeudellisia kysymyksiä. Yleensä vegaani on kertomuksen sivuosassa, vaikka toimii muutoksen airuena. Turun yliopiston yleisen kirjallisuustieteen väitöskirjatutkija Lotta Luhtalan aineistossa on sekä kotimaisia että kansainvälisiä romaaneja, joita hän tarkastelee veganismin arvojen läpi. Tutkijan mukaan vegaanit ja eläinaktivistit näyttävät usein yhdistyvän rikosteemaiseen kirjallisuuteen ja niiden kuvaus tuntuu hieman yksipuoliselta. Toisaalta vegaanihahmoja löytyy kaikista lajeista lastenkirjallisuudesta trillereihin ja maagisrealistisiin tarinoihin. Luhtala on mukana myös Romaanin tieto -projektissa, jossa tarkastellaan kirjailijan roolia yhteiskunnallisena vaikuttajana. INTERACT-projektissa puolestaan selvitetään, miten lukemisen kautta voi vaikuttaa. Luhtala muistuttaa, että lukemiseen liittyvä aktivismi on hidasta ja pienistä teoista syntyvää, ei suurta ja räjähtävää. Podcastissa vinkataan lisäksi toimivasta yhteisöllisestä tavasta tehdä tutkimusta: Korona-aikaan pieni ryhmä tutkijoita kokoontui joka aamu Zoomissa kirjoittamaan etänä rytmittäen kirjoitusjaksot ja tauot kellontarkasti. Kokemukset olivat myönteisiä, sillä työ eteni ja korona-ajan ahdistus helpotti. Vuonna 2019 nuori tutkija sai kutsun itsenäisyysjuhliin presidentinlinnaan, mikä tuntui merkittävältä kannustimelta omalle tutkimustyölle. Itä-Suomen yliopistoon tekemästään gradusta Sukupuolentutkimuksen seuran palkinnon saanut Luhtala joutuu podcastin pikatehtävässä valitsemaan, kumpi on mieluisampi, Itä-Suomen vai Turun yliopisto. Podcastin toimittaa Turun yliopiston humanistisen tiedekunnan työelämäprofessori, toimittaja Riitta Monto. http://utu.fi/humanisti-vastaa

Kira Jarmysh on Putinin hallinnon etsintäkuuluttama Aleksei Navalnyin tiedottaja, joka pakeni Venäjältä Suomen kautta ja oleskee tällä hetkellä tuntemattomassa paikassa. Naisten selli nro 3, joka julkaistiin nyt suomeksi Arja Pikkupeuran kääntämänä, on hänen esikoisromaaninsa vuodelta 2020. Lähetyksessä kuullaan Kira Jarmyshin haastattelu. Jarmyshin esikoisromaani on Naisten selli nro 3 on osa venäläistä vankilakirjallisuuden jatkumoa, johon kuuluvat tsaarin ajan klassikot ja Neuvostoliiton gulageiden kuvaukset. Puhuttelevatko ne yhä venäläisiä, ja saako kansa niitä käsiinsä Putinin Venäjällä? Studiossa ovat some-aktiivi, valtio-opin opiskelija Dmitry Gurbanov ja toimittaja Kerstin Kronvall, joka on raportoinut pitkään Venäjän tapahtumista, kirjoittanut aiheesta kirjoja ja toiminut Ylen kirjeenvaihtajana Moskovassa. Lähetyksen toimittaa Pauliina Grym.

Kun Yhdysvaltain korkein oikeus päätti perjantaina, ettei naisilla ole enää liittovaltion tasolla perustuslaillista aborttioikeutta, alkoi sosiaaliseen mediaan nousta punaviittaisten ja valkohilkkaisten naisten kuvia. Aborttioikeuden puolustajat sanovat, etteivät halua elää Gileadissa, Margaret Atwoodin Orjatar-romaanin (1985) dystooppisessa, naisia sortavassa tyranniassa, joka tuli suuren yleisön tietoisuuteen TV-sarjana muutama vuosi sitten. Atwood sijoitti tarinansa Gileadiin, jonka poimi Vanhasta testamentista, Jaakobin perheen tarinasta. Mikä Gilead oli Vanhassa testamentissa ja miten todennäköistä on, että Yhdysvallat muuttuu Atwoodin kuvaamaksi fundamentalistien johtamaksi tyrannivaltioksi? Haastateltavina ovat Ylen Washingtonin kirjeenvaihtaja Iida Tikka, Helsingin yliopiston uskontotieteiden dosentti Ritva Palmén ja Markku Henriksson, Helsingin yliopiston Yhdysvaltain tutkimuksen McDonnell-Douglas-professori emeritus ja Tampereen yliopiston Yhdysvaltain ja Kanadan tutkimuksen dosentti. Lähetyksen juontaa Pauliina Grym.

Miten romaanin ja runoteoksen kirjoittaminen eroavat toisistaan? Suhtautuuko runoilija lukijaan eri tavalla kuin romaanikirjailija? Millainen on Juha Raution uusi dekkari Random-karaoke ja miten se syntyi?

Kosmologin ja kolumnistin Kari Enqvistin esikoisromaani on kuvaus ajastamme ja lähitulevaisuudesta, jossa jokainen keskittyy omaan elämäänsä ja hetkeen. Kaiken yllä leijuu mystinen objekti Wilson Jupiterin kiertoradalla. Wilson ilmeisesti muuttaa ihmisten ajattelua ja muokkaa romaanin päähenkilöiden elämää. Miten Wilson muuttaa sairaalapsykologi Emilian ja yrityskosultti Kassandran elämää? Vakoileeko Wilson ihmiskuntaa? Vai onko se Stanley Kubrickin 2001: Avaruusseikkailuun viittaava vitsi? Enqvistin romaani on myös utopia/dystopia, joka testaa nykyaikaisia spekulaatioita tulevaisuudesta. Tekoäly saattaa olla riistäytymässä ihmisen hallinnasta, ja mahtava supervalta Kiina vakoilee koko maailmaa. Automaatio on tehnyt suuren osan kansasta työttömäksi. Miten elämän arvot muuttuvat, kun ihmisen toimintakykyinen elämä jatkuu satavuotiaaksi? Kari Enqvist on ohjelman vieraana. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola

Luimme Elizabeth Gilbertin uutuusteoksen Tämä kokonainen maailmani. Saimme tehdä aikamatkan 1800-luvulle, sukeltaa historialliseen tiedeyhteisöön ja nauttia hienosta elämäntarinasta, Kirjan lisäksi keskustelemme suhteestamme historiallisiin romaaneihin ja sukutarinoihin. Tervetuloa kuuntelemaan!

Jos kuuntelee Alastalon salissa radiosta, voiko sitä edes verrata lukukokemukseen?

5. kesäkuuta vieteään maailman ympäristöpäivää. Vuonna 2021 päivän teema on ekosysteemin palauttaminen luonnontilaan. Katkelma Richard Powersin romaanista Ikipuut kertoo, miten tammi avautuu ohjelmakoodiksi, jota vain luonto osaa kirjoittaa. Romaanin on uomentanut Sari Karhulahti, päivän mietelauseen valinnut Anna Tulusto ja sen lukee Tuija Kurvinen.

Palkitun brittiläis-turkkilaisen, sananvapauden puolestapuhujan Elif Shafakin uusin romaani “10 minuuttia 38 sekuntia tässä oudossa maailmassa” kertoo Istanbuliin alaikäisenä karanneesta ja yhteiskunnan hylkiöksi päätyneestä Leilasta. Päivän mietelauseen valitsi Pauliina Grym. Romaanin on kääntänyt Maria Erämaja. Mietelauseen lukijana kuuluttaja Heikki Puskala.

Suruttomat on kuvaus Tyko Sallisen varjoonsa jättämistä naisista ja siitä mitä taiteilijan nerous teki hänen vaimolleen Helmi Vartiaiselle ja hänen tyttärilleen. Helmi Vartiainen oli ennen avioliittoa lahjakas taiteilija uransa alkumetreillä. Venla Hiidensalo on Kulttuuriykkösen vieraana. Juontajana on Pietari Kylmälä.

Vuonna 1623 köyhään aatelisperheeseen syntynyt Anne de Lenclos, lempinimeltään Ninon, oli kulttuuripiirien rakastama älykkö, luostariin pakotettu vanki ja tunnettu kurtisaani. Hänen täytyi olla myös intohimoinen ihminen, joka teki epäsovinnaisia valintoja. Minkälaisia valintoja hän teki? Ninon – rakkauden mestari kuvittaa ja kertoo, miten kuuliaisesta kahdeksanvuotiaasta pariisilaistytöstä kasvaa koko yläluokan ja hovimiesten himoitsema nainen ja peloton henkisten ja ruumiillisten nautintojen puolustaja. Ninon on myös kertomus suuresta rakkaudesta, joka voi olla täydellistä vain saavuttamattomana. Romaani herättää eloon 1600-luvun Pariisin. Aateliston tavat, kodit, vaatteet ja ruoat on kuvattu historioitsijan tarkkuudella. Nyt historioitsija Riikka-Maria Rosenbergista on tullut romaanikirjailija. Minkälainen tämä matka Ninonin sieluun ja ruumiiseen on ollut? Riikka-Maria Rosenberg on ohjelman vieraana. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Kulttuuriykkösen vieraana kirjailija Kari Hotakainen. Hotakaiselta on julkaistu romaani Tarina. Romaanin maailmassa syrjäytyneet joutuvat kilpailemaan siitä kuka osaa kertoa vetävimmän tarinan ja esittää elämänsä kiinnostavana. Hotakainen tuntuu tekevän pilkkaa aikaamme vaivaavasta tarinallisuuden kultista, myytistä jossa "jo luolaihmiset ovat nuotion ääressä kertoneet tarinoita". Jakke Holvas haastattelee Kari Hotakaista.

Pienen karanteenikirjakerhon kuudennessa jaksossa Taru Torikan kanssa keskustelee Pihla Hintikka, Pariisiin kotiutunut toimittaja, joka on myös työskennellyt mallina ja kirjoittanut ranskaksi kaksi feminististä tietokirjaa raskaudesta ja lastenkasvatuksesta. Hänen esikoisromaaninsa Hetken Pariisi on meidän (Otava) sijoittuu melko tiukkarajaisesti siihen etuoikeutettuun Pariisiin, missä työskennellään muoti- ja taidealoilla, eletään Marais'sa ja shopataan Colettella. Kuitenkin glamourin ja pariisitarten huolettoman eleganssin alla on paineita ja huolia, ympäröivän maailman kriisit - kuten maahanmuutto ja Ranskan koveneva suhtautuminen siihen - valuvat ja vaikuttavat eliitinkin elämään. Itse muotimaailma ja taide-elämä on muutoksessa. Kirja seuraa kolmen eri-ikäisen päähenkilönaisen elämää vuonna 2015. Miksi juuri näiden naisten, selviää keskustelussa. Pihlan ja Tarun keskustelu rönsyilee naisten intohimojen kohteissa: muodin tärkeydessä yhteiskunnan, taiteen ja talouden leikkauspisteissä, siitä taiten kirjoittamisen vaikeudessa, harvinaisuudessa ja tärkeydessä, ranskalaisen feminismin traditiosta ja nykytilasta, pariisitar-myytistä… Mietimme taiteen ja muodin luojien tapaa ammentaa yhetiskunnan virtauksista ainesta työhönsä, ja kuka oikein toimii moraalisesti suhteessa paperittomiin pakolaisiin tai kertakäyttöisen oloisiin, vaihdettavissa oleviin "mallityttöihin". Romaanin tapahtumahetkellä ranskalainen yhteiskunta on myllerryksen alussa, sen käsittelemät aiheet ovat muuttuneet aina vain ajankohtaisemmiksi. Voit tukea ja tilata podcastia https://www.patreon.com/pienikaranteenikirjakerho Keskustelussa mainitaan mm. seuraavat teokset: Annastiina Heikkilä, Bibistä burkiniin eli totuuksia ranskatar-myytin takaa (S&S, 2018 https://kustantamo.sets.fi/kirja/bibista-burkiniin/ Virginie Despentes, King Kong -tyttö (suom. Lotta Toivanen, Like 2008) https://like.fi/kirjat/king-kong-tytto/

Taru Torikka ja Piia Leino keskustelevat Leinon tuoreesta romaanista Yliaika, josta koronakevät poikkeustiloineen teki entistäkin ajankohtaisemman ja pelottavan enteelliseltä tuntuvan. Yliajassa eletään vuotta 2052, jolloin Suomi on ratkaissut hyvinvointivaltion kustannusongelmat ja purkanut eläkepommit poistamalla yli 75-vuotiailta kansalaisoikeudet. Vanhusten vaihtoehtoina on paperiton pakolaisuus tai "vapaaehtoinen" exitus. Romaanin alussa Lex 75:n pääarkkitehti, entinen ministeri ja pitkän linjan menestyjä Annastiina Kankaanrinta valmistautuu omaan tyylikkääseen poistumiseensa, mutta täydellinen viimeinen ele ei sujukaan suunnitelmien mukaan. Hyvän dystopian tavoin Yliaika näyttää lukijan oman ajan tarkasti poistamalla todellisuudesta jotain oleellista. Leino ja Torikka pohtivat, miksi järjetön ja epäinhimillinen ihmisoikeuksien riistokin saadaan perusteltua kansalle, kun taitava poliitikko käyttää hyväksyttyä, näennäisen rationaalista "talouden kieltä". Vaikka romaanin lähtökohta kuulostaa hullulta, jo koronakriisi on näyttänyt, miten senioreita käsitellään mediassa ja politiikan kielessä joukkona, jota on holhottava, huollettava ja hallittava, ei ihmisinä joilla on itsemääräämisoikeus. Podcast miettii, miksi kansa on helppo saada uskomaan yhden totuuden talouspuheeseen, ja miksi media epäonnistuu tehtävässään havainnollistaa miten asiat liittyvät toisiinsa. Miksi spektaakkeliyhteiskunta ja tunnekuohu vain kiihtyy samalla kun kuvittelemme elävämme entistäkin rationaalisempaa aikaa? Miksi nelikymppisten päättäjien ja kansalaisten on mahdotonta kuvitella itsensä vanhukseksi ja avuntarvitsijaksi? Olemmeko taloutta varten vai voisiko valtio olla meitä varten? Onko empatialle mahdollisuuksia? Muuttuuko ihminen ja mihin suuntaan! Kuuntele ja jaa! #pienikaranteenikirjakerho Voit tukea Pienen karanteenikirjakerhon tekemistä ryhtymällä podcastin kaveriksi osoitteessa https://www.patreon.com/pienikaranteenikirjakerho

Kirsikoita lumessa on Sanna Tahvanaisen suurnaistrilogian viimeinen osa. Ensimmäisessä osassa kirjailija syventyi Ison-Britannian Kuningatar Viktorian suruun, ja toisessa osassa hän liikkui ranskalaisen muotisuunnittelija Coco Chanelin rinnalla. Kolmannessa osassa päähenkilönä on traagisen elämän elänyt, amerikkalainen runoilija Sylvia Plath. Sanna Tahvanainen on kirjoittanut romaanin, jossa Sylvia Plath elää onnellisen ja vahvan naisen elämää. Näyttämönä on kimalteleva 1950-luvun New York. Kirjailija on tehnyt Plathista elinvoimaisen. Hän halusi eläytyä tämän nuorena kuolleen naisen vapautta etsivään puoleen. Mikä näissä historiallisissa naisissa vetää Tahvanaista puoleensa? Millä tavalla hän pääsee näiden naisten ajatusmaailmaan? Kirjailija Sanna Tahvanainen on Pia-Maria Lehtolan vieraana.

'Tulisiipi' on Juha-Pekka Koskisen romaani pojasta, joka tahtoo lentää. Haastattelussa kirjailija kertoo tämän tarinan syntyprosessista ja työskentelytavoistaan. Toimittaja oli kovin viehättynyt luettuaan alun kirjasta ja nyt sen luettuaan voi suositella sitä lämpimästi.

Miten tekoälyn yleistyminen muuttaa kirjailijan, kustantajan ja lukijan maailmaa? Miten mitataan, millainen on hyvä kirja ja jumittuuko kirjailija loputtoman optimoinnin kierteeseen? Katso kanssamme lähitulevaisuuteen ja kuuntele jakso.

Rachel Cusk: Ääriviivat (S&S 2018, suom. Kaisa Kattelus) Palkittu ja ylistetty Ääriviivat on nimensä mukaisesti aika ääriviivamaista kerrontaa. Romaanin juoni on tiivistettävissä muutamaan sanaan, pääpaino on jossain muualla. Kirjailija matkustaa Ateenaan opettamaan kirjoittamista ja keskustelee matkan varrella monien kohtaamiensa ihmisten kanssa. Näissä keskusteluissa ja siinä, miten ihmiset kertovat kirjailijalle tarinoitaan, on kirjan ydin. Se on kiinnostava: taiteellinen, vähän epämääräinen, luonnosmainenkin, mutta kiinnostava.

Kirjailija Asko Sahlberg antaa neuvoja onnistuneen kaunokirjallisen lauseen rakentamiseen. Viestinnän ammattilainen Heli Blomberg ilmaisee mieluiten tunteensa suomeksi. - Asko Sahlbergin mielestä kirjailija William Faulknerin lause: Murheesta ja tyhjyydestä valitsen murheen romaanista Villipalmut hipoo täydellisyyttä. Romaanin ensimmäinen virke voi parhaimmillaan koukuttaa kirjojen ostajan tai kustantamon kustannustoimittajan välittömästi, Sahlberg toteaa. - Sundsvallilainen Heli Blomberg koki melkoisia eroja ruotsalaisessa ja suomalaisessa tavassa ilmaista tunteita kun hän 30-vuotiaana muutti Ruotsiin. Oj, vad jag är lycklig tuntui teennäiseltä, vitsit miten hyvä juttu paljon turvallisemmalta. - Kielenhuoltajat Riina Heikkilä ja Tarja Larsson vastaavat kielikysymyksiin. - Viikon uudissana on triggeröityä. Juontajana Merja Laitinen.

Rikoskirjallisuuden kehitys kuvaa omalla tavallaan myös länsimaisen yhteiskunnan koko kehitystä. Vaikka tämä kirjallisuuden laji on ensisijaisesti viihdettä, voi sen kautta analysoida myös koko yhteiskunnan ja arvojen muutosta. Toinen maailmansota oli yksi tekijä, joka muutti rikoskirjojen perusasetelmat ja kerrontatavan. Sodassa miehet toimivat joukkueina. Niinpä sodan jälkeisissä rikoskirjoissa yksittäisen salapoliisin rinnalle tulivat sankareiksi myös poliisin tutkimusryhmät, jotka toimivat kollektiivina ja ratkaisivat saman aikaisesti useita eri rikoksia. Klassisissa salapoliisiromaaneissa on monta peruskuviota, jotka ovat toistuneet rikoskirjallisuudessa vuosikymmeniä. Romaanin sankari on älyltään ylivertainen ihminen, jolla on usein aisaparinaan itseään tyhmempi kumppani. Mutta usein sankarilla on myös jokin heikkous, addiktio tai vähintäänkin jokin epämiellyttävä luonteenpiirre. Usein yksitysetsivällä on myös jokin harvinainen tai kummallinen harrastus, joka korostaa päähenkilön erityisyyttä. Moderni dekkari pyrkii toisaalta myös siihen, että rikosten ratkaisijalla on riittävästi tavallisia inhimillisiä piirteitä, joihin lukija voi samastua. Amerikkalainen kovaksi keitetty dekkari toi rikoskirjallisuuden pois englantilaisesta kartanomiljööstä suurkaupunkien alamaailmaan. Tämä lajityyppi pyrki realistisempaan kuvaukseen, jossa mukaan tulivat avoin väkivalta, huumeet ja korruptoitunut poliisi. Kovaksi keitetyn rikoskirjan uusi keksintö oli myös femme fatale, kohtalokas nainen. Kun klassinen salapoliisiromaani kuvasi yläluokkasia tai porvarillisia, hyvin toimeentulevia perheitä, uusi rikosromaani kuvasi mieluummin irrallisia syrjäytyneitä ihmisiä ja rikkinäisiä perheitä. Kalle Haatasen vieraana on rikoskirjallisuuden tutkija Paula Arvas.

Oletteko koskaan huomanneet, kuka Aleksis Kiven Seitsemästä veljeksestä käyttää eniten sanaa hullu? Romaanin sivulla neljä Aapo sanoo: Voi meitä hulluja! Sivulla 12 hän sanoo: Te hullut, mitä aattelette? – Muuttaa metsään! Sivulla 45 jälleen Aapo huudahtaa: Te niskurit, te hullut miehet! Sivulla 48 Aapo taas huutaa: Miksi nyrkki pystyssä, sinä hullu? Vasta sivulla 83 joku muu kuin Aapo käyttää haukkumanimenä sanaa hullu, kun Mäkelä soimaa veljiä: Te hurjat ja hullut! särjitte lukkarin akkunan! Mutta sivulla 100 on taas Aapo asialla huudahtaessaan Juhanille: Oletko hullu? Romaanin alkupuoliskolla työnjako sanan hullu käytössä on selvä: Juhani puhuu hulluuksista silloin tällöin yleisesti, mutta vain Aapo haukkuu ketään hulluiksi. Loppupuolella romaania Aapo lakkaa haukkumasta ketään hulluksi kun taas muutkin alkavat käyttää sanaa sekä haukkumana että muuten. Sivulla 244 Tuomaskin äityy huutamaan: Kitas jo kiinni, sinä hurja hullu! Kiehtova kehityskulku. Mutta onko hullu ollut aina haukkumasana? Onko hulluihin aina suhtauduttu halveksuen? Miten hulluuden nimet ovat muuttuneet? Onko hulluus muuttunut? Oulun yliopiston aateoppihistorian professori Petteri Pietikäinen on kirjoittanut kirjan nimeltään Hulluuden historia, kysytään häneltä. Idiootti, debiili ja imbesilli ovat aikojen kuluessa muuttuneet lääketieteen termeistä yleiskielen haukkumasanoiksi. Myös mania-, depressio- ja hysteria- sanojen käyttö on arkipäiväistynyt. Oulun yliopiston aateoppihistorian professori Petteri Pietikäinen kertoo miten hulluuden nimitykset ovat muuttuneet kautta aikojen. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura,Tina Cavén ja Tuula Viitaniemi. Ohjelmassa myös viikon sitaatti, fraasirikos, yleisönosasto, sekä selfie-sanan suomentamiskilpailu.

Aamun vieraana on kirjailija Nina Wähä. Nina Wähästä on nimestä huolimatta moneksi. Hän laulaa bändissä nimeltä Lacrosse ja hän on näytellyt mm. elokuvassa Babylon sjuka. Elokuussa ilmestyi Nina Wähän toinen romaani Titta inte bakåt. Romaanin kertojina on kahden eri aikakauden ja kahden eri elämänkatsomuksen kasvatit, nuori mies ja nuori nainen, pehmeä ja kova. Titta inte bakåt -romaanissa Nina Wähä pohtii muun muassa nuoruuden muuttumista. Toimittajana Riitta Niemi.