Podcasts about harvoin

Syötin käyttäminen pilkinnässä antaa ajoittain selkeästi lisää saalista. Osa pilkkitekniikoista perustuu hyvin pitkälle syötin kalastavuuteen. Toisissa syötti antaa hieman lisätehoa. Harvoin sen käytöstä on kuitenkaan haittaa. Sopivia syöttejä on moneen lähtöön. Kuuntele uusi podcast, jossa toimittaja Jari Rannisto haastattelee pilkkisyöteistä pitkän linjan kilpakalastajaa ja välinekauppiasta Tom Sirviötä.Kalastajan Radion mahdollistaa Maa- ja metsätalousministeriö ja kalastonhoitomaksuvarat.

Syötin käyttäminen pilkinnässä antaa ajoittain selkeästi lisää saalista. Osa pilkkitekniikoista perustuu hyvin pitkälle syötin kalastavuuteen. Toisissa syötti antaa hieman lisätehoa. Harvoin sen käytöstä on kuitenkaan haittaa. Sopivia syöttejä on moneen lähtöön. Kuuntele uusi podcast, jossa toimittaja Jari Rannisto haastattelee pilkkisyöteistä pitkän linjan kilpakalastajaa ja välinekauppiasta Tom Sirviötä.Kalastajan Radion mahdollistaa Maa- ja metsätalousministeriö ja kalastonhoitomaksuvarat.

Harvoin, jos koskaan on rockin historiassa kuultu niin jyrkkää tasonnousua, kuin Black Sabbathin Heaven And Hellin ilmestyttyä. Uudeksi vokalistiksi rekrytty Ronnie James Dio ei edes yrittänyt astua edeltäjänsä saappaisiin, vaan jätti oman kädenjälkensä alkumetreiltä lähtien. Tässä Kasarin Lapset -podcastin jaksossa jatkuu Black Sabbathin saaga, jota puidaan Kristian Huovelinin kanssa. Kasarin Lapset -podcastin isäntänä on Vesa Winberg. * * * Kasarin Lapset -podcast rokataan kasaan yhteistyössä Suomen parhaan paahtimon Lehmus Roasteryn ja Teemu Aalto Music Productionsin kanssa. * * * Koodilla "rocknrollneverdies" 15 pinnaa alennusta kaikista kahvi-, tee- ja kaakaotilauksista. * * * Teemu Aalto Music Productions tuottaa listaykkösiä ja laatumetallia. Teemun käsien kautta ovat kulkeneet mm. Insomnium, Omnium Gatherum ja Marianas Rest. * * * Kasarin Lapset Rocks With Skipper's Amps - No compromises, no nonsense, just gear to rock * * * Kasarin Lapset -tunnari: Niko "Hönö" Kudjoi Kasarin Lapset -voice: Panu Markkanen Kasarin Lapset -photo: Kristian Valkama * * * Tuotanto: SoundWorks Finland * * * www.soundworksfinland.fi

00.00 Alkusanat 01.00 Naisleijonien MM-turnauksesta - Joukkueen onnistumisista - Puhetta peliajoista - Kenen pitäisi valmentaa Naisleijonia? 09.45 Muita MM-kisahuomioita 11.00 Ronja Savolaisen vierailu 37.05 Naisleijonien Lapa jäähän All Stars 41.00 Loppusanat Jakson vieraaksi saapuu Suomen takalinjoilla jälleen varmaotteisesti pelannut Ronja Savolainen, joka jättää kahdeksan vuotta edustamansa, rakkaaksi kodikseen muodostuneen Luleå Hockey/MSSK:n joukkueen ja Luulajan kaupungin. Pronssiin päättyneistä MM-kisoista puolustaja antaa itselleen arvosanan 7/10. − Pysyin niiden (pohjoisamerikkalaisten) vauhdissa mukana, mutta harmittaa, etten ehkä saanut kiekollisia vahvuuksiani niin hyvin esille kuin olisin halunnut. Noissa peleissä toisaalta aika harvoin pääseekään, sillä yleensä on aikamoinen rumba omassa päässä. Harvoin jaksaa lähteä heti hyökkäämään, Savolainen ruotii. Pitkään mukana ollut peluri ylisti naisleijonajoukkueen yhteishenkeä maasta taivaisiin. Hän myös nosti esiin päävalmentaja Toivolan ja muun valmennusjohdon kyvyn kasata yhteen hiileen puhaltava joukkue. − Mitä parempi joukkuehenki, sitä paremmin pelikin kulkee. Silloin mennään yhdessä tekemään joukkueena logolle, eikä sille mitä selässä lukee. Juuso ja kumppanit ovat tehneet tosi hyvin. Onhan meilläkin superstaroja, mutta he ovat myös mahtavia ihmisiä. Täytyy olla niitä, jotka ottavat roolia kentällä ja sitten niitä, jotka näyttävät mallia kentän ulkopuolella.

Salibandyn naisten MM-kisat käynnistyvät lauantaina 2.12. Singaporessa. Suomen naisten maajoukkue meni paikalle jo viime viikonloppuna, joten olosuhteisiin on ehditty sopeutua hyvän aikaan. Päävalmentaja Lasse Kurronen kertoi vielä viime hetken kuulumisia paikan päältä Pääkallolle. Haastattelussa käydään läpi reissun yleisilmettä tähän asti ja Suomen alkusarjan vastustajia pelikentällä. Mutta miten joukkueessa on suhtauduttu siihen, että joukkue on saanut paljon huomiota jopa Ruotsin päässä? Audiohaastattelu on noin 15 minuuttia pitkä. Voit kuunnella sen myös Spotifysta ja Itunesista Pääkallon podcastit -tililtä.

Matkoja on mahdollista tehdä hyvin monella eri tavalla. Harvoin kuitenkaan pysähdymme sen äärelle, mistä matkojen tekemisen tarve kumpuaa. Monesti reissumme suuntautuvat johonkin ulkomaan kohteeseen, mutta matkoja voit myös tehdä sisälle. Molemmissa näissä riittää kosolti tutkittavaa, joskin jälkimmäinen tuntuu olevan joogan - ja kenties myös merkityksellisen elämän kannalta - olennaisempi suunta. Laita jakso kuunteluun ja tule mukaan tälle kiehtovalle retkelle! Miten aloittaa shaktajooga? Kalasataman joogakoululla: shakta.fi/ensikertalaiselle Netissä Shakta Onlinessa: shakta.fi/online-jooga

Työttömyys on yhteiskunnallinen olosuhde eikä yksilön ominaisuus. Toisin kuin julkinen puhe antaa ymmärtää, työttömyys on harvoin työttömän oma vika, sanoo sosiologian professori Lena Näre Helsingin yliopistosta. Havaintoja ihmisestä -sarjan jaksoon kokemuksiaan työttömyydestä kertoi yli 70 ihmistä eri puolelta Suomea kuten muun muassa Hyvinkäältä, Porista, Helsingistä, Jyväskylästä, Turusta ja Savonlinnasta. Nimimerkki Nanna on nyt 35-vuotias Hänen oli 24-vuotiaana opintojen päätyttyä tarkoitus päästä työelämään. Mutta uran sijaan häntä odotti viiden vuoden silpputyö ja työttömyys. Olen nyt ollut vuoden päivät siinä työssä, jota tavoittelin vuonna 2012. Tässä välissä ehdin olla sen viisi vuotta enemmän tai vähemmän työtön ja opiskella päätoimisesti toiset viisi vuotta itselleni korkeakoulututkinnon, kertoo Nanna viestissään. Toimittaja: Satu Kivelä Äänisuunnittelija: Marko Vierikko Lukijat: Susanna Vainiola, Miika Lauriala ja Tuula Rajavaara Tuottaja: Pertti Ylikojola Lähteet: Näre Lena, Näre Sari (2022) Työttömyys sattuu − Arjen kamppailuja työllistämistoimien rattaissa (Gaudeamus 2022). Taiteen edistämiskeskus (2023) Taiteen ja kulttuurin barometrin tulokset ovat keskeinen suunnannäyttäjä taiteilijoiden työhyvinvoinnin kehittämistyössä Työ ja elinkeinoministeriö (2023) Työmarkkinaennuste: Ikääntyvät ja osa-aikaiset pitävät työllisyyden kasvun plussalla

Halusitpa tai et, toimitusjohtaja on työyhteisösi työkyvyn mahdollistaja ja portinvartija. Harvoin tästä kriittisestä yhteydestä ja roolista kuitenkaan keskustellaan. Nyt onkin tullut viimein sen aika! Liftcast-studiossa Tanelin seurana tänään kokenut yrityspäättäjä, hallitusammattilainen, ex-ministeri ja työeläkeyhtiö Veritaksen toimitusjohtaja Carl Haglund. Carlilla riittää kokemusta ja näkemystä, josta ammentaa tähän aiheeseen! Mitä toimitusjohtajan sitten tulisi tehdä mahdollistaakseen työyhteisönsä työkyky? Kuuntele jakso ja vahvista yrityksesi tärkeintä voimavaraa onnistuneesti! Lue lisää ja ota yhteyttä: Kotisivumme: https://lifted.fi/ Blogimme: https://lifted.fi/blogi Palvelumme: https://lifted.fi/palvelut/ LinkedIn-sivumme: https://www.linkedin.com/company/lifted-fi/ Email-osoitteemme: lifted@lifted.fi

Erityisherkät voivat kuormittua arkipäivän tilanteista ja kokemuksista ei-herkkää enemmän. Olisi hienoa, jos jokainen voisi yhteiskunnassa olla sellainen kuin on, sanoo psykologi, tietokirjailija ja kouluttaja Heli Heiskanen toimittaja Satu Kivelän haastattelussa. Havaintoja ihmisestä -sarjan jaksossa kokemuksistaan kertoo muun muassa nimimerkki Herkkä suorittaja, joka on 25-vuotias. ”Erityisherkkien ahtaminen samaan muottiin ei-herkkien kanssa tuottaa pitkällä tähtäimellä pahoinvointia ja sairauspoissaoloja, mikä on tragedia sekä yksilölle että yhteiskunnalle”, sanoo nimimerkki Herkkä suorittaja. Toimittaja: Satu Kivelä. Äänisuunnittelija: Anders Johansson. Lukijat: Silja Raunio, Susanna Vainiola, Miika Lauriala ja Laura Koso. Tuottaja: Pertti Ylikojola. Kuva: Jukka Lintinen ja Tuuli Laukkanen. Lähteet: Ahmed, Sara (2018) Tunteiden kulttuuripolitiikkaa. Brunila, Kirstiina, Haarni, Esko, Saari, Antti, Ylöstalo, Hanna (2021) Terapeuttinen valta - Onnellisuuden ja hyvinvoinnin jännitteitä 2000-luvun Suomessa. Heiskanen, Heli (2022) Erityisherkän lapsen kanssa. Hyvönen, Henri (2021) Men, work, and care of the self : hybrid masculinities in Finnish working life Kukkonen, Iida, Pajunen Tero, Sarpila, Outi, Åberg, Erica (2019) Ulkonäköyhteiskunta - Ulkoinen olemus pääomana 2000-luvun Suomessa. Suojanen, Ilona (2022) Onnellinen turvallisuus. Yeboyah (2021) Herkkä.

Laitamme luonnollisesti efforttia kodin/auton/työn hankintaan, aivan viimeiseen yksityiskohtaan saakka. Harvoin kuitenkaan näemme yhtä paljon vaivaa oikeanlaisen partnerin suhteen, emmekä ole miettineet tarkkaan mitä ihan oikeasti halumme ja tarvitsemme. Mitä kaikkea kannattaa ottaa pohdintaan partnerin valinnan suhteen? Onko tämä "epäromanttista" - pitäisikö vaan mennä tunteiden mukaan ja antaa sydämen tehdä valinta? Löydä meidät Instagramissa @queentalkpodcast @iamsaranurmi @alexalexgalaxy

Miten tasa-arvo toteutuu urheiluyhteisössä? Missä olemme nyt ja mihin olemme menossa? Tästä kaikesta OlympiaCastissa keskustelevat Finland Svenska Idrottin tasa-arvovastaava ja projektipäällikkö Tarja Krum sekä Liikuntatieteellisen seuran liikuntatieteiden asiantuntija Vilja Sipilä.   Sekä Tarja Krumin että Vilja Sipilän mielenkiinto liikunnan ja urheilun tasa-arvoteemoja kohtaan on herännyt varhain. Tällä hetkellä Krum työskentelee Finland Svenska Idrottin tasa-arvovastaavana ja projektipäällikkönä. Sipilä toimii puolestaan Liikuntatieteellisen seuran liikuntatieteiden asiantuntijana. Sekä Krum että Sipilä tunnistavat tasa-arvokysymysten edenneen lähivuosina puheen tasolta yhä vahvemmin konkreettisiksi toimiksi. – Nykyisin epäkohtia on alettu nostamaan herkemmin esiin mediassa. Esimerkiksi sitä, onko miehillä ja naisilla samanlaiset edellytykset tehdä uraa ammattiurheilijana, kun katsotaan vaikkapa palkkoja ja näkyvyyttä, Krum toteaa. Krumin mukaan vanhojen rakenteiden kyseenalaistaminen ja muuttaminen herättävät kuitenkin tunteita. Aiheen esiin ottaminen vaatii usein hienovaraista lähestymistä. Myös Sipilä tunnistaa ilmiön. – Harvoin tasa-arvotyötä voisi kuvata helpoksi. On kuitenkin hienoa, että näille keskusteluille on nyt enemmän tilaa ja ilmaa. Vastaanottavuus teemoille kehittynyt, kun vastuullisuusteemat ovat olleet yhteiskunnassamme yhä vahvemmin esillä. Tällöin ilmiö tavoittaa myös urheilun ja liikunnan kentän, Sipilä kuvaa. Erilaisten esikuvien merkitys tärkeässä roolissa Sipilä osallistui keväällä 2021 Olympiakomitean Johtaa kuin nainen -koulutusohjelmaan. Sipilä näkee naisille suunnatut koulutukset tärkeiksi tasa-arvon edistäjiksi. – Jos eläisimme ”täydellisessä” maailmassa, ei tällaisille koulutuksille olisi tarvetta ja jokaisella olisi yhtäläiset mahdollisuudet tavoitella unelmiaan. Emme kuitenkaan vielä ole tässä pisteessä ja siksi on tärkeää, että erilaisia toimijoita tuetaan ja heidän tekemistään boostataan. Sipilä ja Krum näkevät tärkeäksi sen, että urheiluyhteisöstä löytyy erilaisia esikuvia. – Emme voi tavoitella jotakin sellaista, mitä emme näe. Tarvitsemme erilaisia ihmisiä, joihin voimme samaistua – juuri niitä esikuvia, Krum toteaa. ”Kaikkea ei tarvitse tehdä kerralla” Vaikka tasa-arvotyö voi ajoittain olla työlästä ja vaikeaa, haluavat Krum ja Sipilä korostaa, että urheilun kentällä apua on tarjolla runsaasti. Tasa-arvokysymyksiä ei tarvitse ratkoa yksin. – Hyviä esimerkkejä on tarjolla paljon ja apua on saatavilla. Jos kokee, etteivät hommat ihan vielä ole hallussa, on muistettava, että näiden teemojen saralla suunta on vain eteenpäin. Mallia ja vinkkejä on tarjolla; esimerkiksi Olympiakomitean Vastuullisuusklinikat auttavat pohtimaan oman lajin tai seuran yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelman tekemistä, Sipilä summaa. Krum nostaa esiin myös pienten onnistumisten merkityksen. – Virheitä on toki inhottavaa katsoa ja näistä saattaa tulla ikävä olo, mutta on tärkeää muistaa, ettei kaikkea tarvitse tehdä kerralla. Pienetkin askeleet kohti vastuullisempaa ja turvallisempaa urheiluyhteisöä ovat juhlan aiheita ja näistä pitää muistaa iloita, Krum kannustaa. Olympiakomitean Vastuullisuusklinikalla 28.1. käsitellään vastuullisuuskysymyksiä kahdesta näkökulmasta: Miten tasa-arvo edistyy urheilujärjestöjen hallituksissa ja miten sukupuolen moninaisuus ja sukupuolivähemmistöt huomioidaan urheilussa.

Paniikkihäiriön kokemusten jakaminen muuttuu terapiasessioksi, mutta kummalle? Tässä jaksossa käännekohdissa myös rakkauden voittamattomuus sekä Soinnun ennen ja jälkeen -matka Suomen suosituimmassa realitysarjassa Diilissä. Jakso on tuotettu yksinoikeudella Podmelle. Shownotes: 03:56 Harvoin ihminen kuvaa sairautta elämänsä siunaukseksi, mutta paniikkihäiriö oli Soinnulle sellainen. Kohtauksien kautta löytyi oma syvä ahdistus, joka puolestaan johti suuriin muutoksiin, mm. lähipiiri laitettiin täysin uusiksi. 32:48 Tomi tuli uskomattoman tökeröllä iskulauseella Soinnun elämään, ja osoitti tuellaan, teoillaan ja sanoillaan miten puolisoa tulee kohdella, ja miten itseään arvostaa. 47:18 Sointu löysi edestään elämänsä Diilin, ja se muutti uran suunnan, ja sen myötä oikeastaan kaiken.

Tällä viikolla OlympiaCastissa keskustellaan seuran kehittämisestä – erityisesti siitä, mistä seuran kehittämisessä kannattaa lähteä liikkeelle ja mitä kehittämisen polun alkutaipaleella on hyvä huomioida. OlympiaCastin vieraana aihetta avaa Suomen Cheerleadingliiton seurakehittäjä Niklas Hagel. Suomen Cheerleedingliiton seurakehittäjän Niklas Hagelin mukaan seuran kehittämisen alkutaipaleella tärkeintä on innostus ja halu viedä seuran toimintaa eteenpäin. – Kaikki lähtee innostuksesta ja tahdosta viedä toimintaa eteenpäin. Vaikka seurat lähtevät kehittämään toimintaansa todella erilaisista tilanteista, on halu edistää toimintaa merkittävä. Hagelin mukaan seuran kehittäminen havaitaan usein jonkin impulssin kautta. Seuraan saattaa tulla esimerkiksi uusi työntekijä tai seura havahtuu jollakin muulla tavalla siihen, että toimintaa on vietävä eteenpäin. – Kun toimintaa halutaan kehittää, on tärkeää, että kehittämistä tehdään yhdessä. Harvoin kukaan pystyy tekemään suuria muutoksia yksin. Liikkeelle päästään helpommin, kun kehittämistä lähdetään tekemään porukalla ja vastuuta jaetaan eri osaamisalojen mukaan, Hagel toteaa. Seuran ei tarvitse olla täydellinen, vaan jokainen voi edistää vahvuuksiaan omista lähtökohdistaan Hagel tunnistaa, että toisinaan kehittäminen saattaa kuulostaa työläältä ja vaikealta. – Haluan kuitenkin muistuttaa, ettei tämä ole rakettitiedettä. Voidaan kehittää suuria kokonaisuuksia, mutta yhtä lailla pienet kehitystoimenpiteet ovat merkittäviä. Seurojen kanssa toimiessaan Hagel on huomannut, että seurat saattavat jopa yllättyä kehittämistoimenpiteiden alkuvaiheessa siitä, kuinka hyvällä tasolla seuran toimet jo ovat. Näiden havaintojen myötä halu kehittää seuraa kasvaa usein entisestään. – Kun seurat ovat lähteneet kehittämään toimintaansa Tähtiseura-ohjelman avulla, on usein pian huomattu, että seurassahan toimitaan jo todella monessa asiassa esimerkillisesti. Näitä asioita ei vain ole niin vahvasti tiedostettu. Hagel kannustaa seuroja kehittämään toimiaan omista lähtökohdistaan – seurat ovat yksilöitä ja jokaisella seuralla on omia vahvuuksia. – Kehittämisen tarkoitus ei ole missään nimessä luoda seuroista samanlaisia. Jos ajatellaan Tähtiseura-ohjelmaa, on tärkeää tunnistaa, ettei Tähtimerkki ole ohjelman ainoa fokus. Seurat voivat valita ohjelmasta omalle toiminnalleen sopivimpia apuvälineitä ja aloittaa kehittämistaipaleen tätä kautta. Seuran ei tarvitse olla täydellinen, vaan jo pienet kehitystoimet voivat olla suuria voittoja.

Meri Meri: aina se säväyttää, niin paljon siitä piiloon jää. Joskus meri raivoaa, vaahtopäänä aaltoa kuljettaa. Sortuu rantaveteen aalto pärskähtäen, sitä rannalta rauhassa katselen. Meri minua rauhoittaa, katsella, kuinka tuuli kunnolla puhaltaa. Silloin taivaskin on harmaa. Toisinaan meri on kirkkaan sininen, huolettomana katselen aaltoja sen, jotka hiljaa rantaan lipuvat, nuo aallot uljaat, mahtavat. Meri minulle kertoo salaisuuden, ikivanhan, ehkä uuden. Harvoin kiirehdin pois luota sen, kuin ystävää, kaipaan myös luokse sen. Ulla-Maija Mantere

Uuden kirkon avaaminen, kristityn pojan ja muslimitytön välillä oletettu rakkaussuhde tai jopa väite jumalanpilkasta Facebookissa - mikä tahansa saattaa synnyttää väkivaltaisen reaktion Pohjois-Egyptissä. Harvoin, jos koskaan, hyökkääjät joutuvat vastaamaan teoistaan. https://opendoors.fi/2021/03/19/rukouksia-rikotun-lasin-takana-egyptissa-ankaraa-vainoa-kohtaavan-kylayhteison-tarina-rikosten-sovittelukaytanto-ei-tee-oikeutta-kristityille/  

Taas se on omissa maailmoissaan! Pään läpi käy jatkuva sanojen, hokemien ja mielikuvien virta. Mistä sisäinen puhe kumpuaa? Ja mikä on ajatus, jos niitä on jopa 60 000 päivässä?

Nyt sukelletaan teemaan, joka on herkempi ja monimutkaisempi kuin miltä se usein kuulostaa julkisessa keskustelussa ja kahvipöydissä. Tässä jaksossa juttelemme lapsiluvusta tavalla, jolla siitä ei ehkä niin usein puhuta. Pohdimme sitä, miksi lapsiluku ei ole vain päätettävissä oleva asia ja tuomme esiin syitä sille, miksi asiat eivät aina toteudu toiveiden mukaisesti. Otamme käsittelyyn myös lapsilukuun liittyviä haastavia ja kipeitä teemoja, kuten lapsettomuuden, parisuhdehaasteet, erityislapsen vanhemmuuden ja synnytystrauman. Tuomme kuuluviin teidän kuulijoiden arvokkaat kokemukset. Jaamme myös tilastotietoa liittyen suomalaisten perheiden lapsilukuun ja käsittelemme ikäeroa, tuota aihetta, joka kulkee usein käsi kädessä lapsilukuteeman kanssa. Mitä tutkimukset sanovat optimaalisesta ikäerosta? Säde puhuu luopumisen tunteesta suhteessa omiin aiempiin toiveisiin. Petra puolestaan kertoo, miten syömishäiriö on vaikuttanut lapsilukupohdintoihin ja miten kolmas lapsi yllätti. Sisältövaroitus: Jos olet raskaana ja pyrit vaalimaan raskaus- ja synnytysrauhaasi, niin haluamme mainita, että tuomme esiin myös joitain kuulijoiden vaikeita kokemuksia ja tunteita liittyen mm. raskauksiin ja synnytyksiin. Jos sellaisen kuunteleminen ei tässä hetkessä tunnu hyvältä, niin voit jättää jakson väliin tai siirtyä eteenpäin kohtaan, jossa kerromme itse perheemme lapsiluvusta tai kohtaan jossa käsittelemme lasten ikäeroa. Lapsilukuun liittyvät haastavat kokemukset Meidän tarinamme 27:05 Ikäeroasiaa 58:43 Lue lisää aiheesta: Tutkimusprofessori suosittelee: älkää tehkö lapsia alle kahden vuoden ikäerolla, Malhorta, R., 2016. Saatavissa: Yle.fi Mitä tutkimustieto sanoo sisarusten ikäeroista? Berg, V. 2015. Perheaikaa.fi nettiluento. Saatavilla: Docplayer

Tässä jaksossa vastaan seitsemään kysymykseen, jotka olen poiminut teidän lähettämien kysymysten joukosta ja kysyjien luvalla julkaisen. Joka jakson jälkeen vaihdan viestejä teidän kanssa niin sähköpostissa kuin somessakin. Se on aivan mahtavaa ja olen tarkoituksella pyhittänyt sille myös työaikaa. Tämä podcast ja kaikki sen ympärillä pyörivä on syntynyt halusta muuttaa taidealaa, vahvistaa taidealan yrittäjiä ja vähentää yksinäisyyttä, joka aika usein nousee keskusteluun yksinyrittäjien - kauhea sana! - kanssa. Vuosien ja jaksojen vieriessä on tullut selväksi, että olisi hyvä, jos yksittäisten viestittelyjen lisäksi voisi auttaa mahdollisimman monia. Harvoin meidän mietintämme ja kysymyksemme ovat kovin ainutlaatuisia. Tämän vuoksi aloitin uudestaan viikottaiset IG-livet eli joka torstai klo 15 tapaamme Luovia-podcastin IG-tilillä. Tämä jakso antaa osviittaa myös siitä, mitä muuta tulevaisuudessa tapahtuu. Aloitamme nimittäin videosarjan, jossa vastaan - tai jos en itse tiedä vastausta, joku toinen vastaa - teidän lähettämiinne kysymyksiin. Tässä jaksossa saat esimakua siitä, millaisia kysymyksiä saan ja millaisia vastauksia annan. Jatkossa sitten vastailen kysymyksiin myös muista suosituista aiheista, kuten brändihallinnasta. Nämä ovat tämän syksyn aikana minulle lennähtäneitä kysymyksiä. Jos sinulla on jokin kysymys mielen päällä, ja uskot minun olevan oikea ihminen auttamaan sinua siinä, lähetä se minulle joko sähköpostilla nani@naniannette.com tai somessa. Hauskinta olisi saada kysymyksiä ääniviesteinä, mutta ymmärrän, jos et ole siihen vielä valmis. Jakson runko 01:52 Johdanto jaksoon 04:02 Sosiaalinen media: Monen eri brändin kaaoksesta selkeyteen 09:16 Sosiaalinen media: Asenne someen voi muuttua ajan ja kokemuksen myötä 10:40 Sosiaalinen media: Voiko luovan alan yritystä pyörittää ilman somea? 15:00 Talous, raha ja hinnoittelu: Hinnat kohdilleen 20:29 Talous, raha ja hinnoittelu: Miten hinnat esille nettisivuille? 24:12 Talous, raha ja hinnoittelu: Bisneksen painopisteen ja fokuksen muuttaminen 26:39 Työ ja yrittäjyys: Tyytyväisyys omaan arkeen, muutos ja vapaus Jaksomuistiinpanot: luoviapodcast.com/jaksot/ Liity Luovia-verkostoon: www.luoviapodcast.com/luovia-verkosto Facebook-ryhmä: facebook.com/groups/luovia

Tässä jaksossa kuulemme Leadcastin parhaita paloja urahaasteista ja niiden taklaamisesta esimerkiksi resilienssin ja naurun voimalla. Palaamme vieraidemme avoimiin ja rehellisiin kertomuksiin, kuten Leena Saarisen oppeihin potkuista, Mika Vehviläisen ja Topi Mannerin vaikeimpiin urahetkiin, Suvi-Anne Siimeksen neuvoihin kritiikistä, sekä Kati ter Horstin ajatuksiin positiivisuudesta. Harvoin uratarinat ovat pelkkää menestystä, ja tässä jaksossa opimmekin miten erilaisista haasteista ja takapakeista voi selviytyä - naurua unohtamatta!

Karoliina Toivakka on suomalainen toimittaja, joka opiskelee tällä hetkellä Tukholman yliopistossa. Hän valmistelee Global Media Studies -nimisen maisteriohjelman lopputyötään eli pro gradua. Toivakka tutkii, miten suomalaiset iltapäivälehdet kirjoittavat Suomen romaneista. Tutkielmansa osana hän myös haastattelee suomalaisia romaneja ja tutkii heidän käsityksiään siitä, miten romaneista iltapäivälehdissä viestitään. Toimittaja Jaakko Laakso tapasi Karoliina Toivakan videoneuvotteluyhteyden välityksellä toukokuun alussa.

Täyttä asiaa nuorisopastorien kesken! Harvoin pääsee Nikon kaa podcastia tekee, mutta kun pääsee - Nii se on oikein mukavaa :)

Ottaako kansanedustajan paikka, jos tulee valituksi Europarlamenttiin? Tästäkin puhuttiin Pyöreässä pöydässä. Keskustelemassa olivat Pekka Seppänen, Juha Itkonen ja Maija Vilkkumaa. Suoraa puhetta johti Pauli Aalto-Setälä. Twitterissä #pyöreäpöytä

Harvoin tuntee mies olevansa yhtä eksynyt, kuin Janne eilen taidegalleriassa nykytaidetta bongailemassa. NRJ:n Aamun taidekriittikot kuitenkin ratkaisivat, miten jokaisesta voi tulla arvostettu taiteilija! Torstain tunnustuksissa Jere päästi irti synneistään ja Minuuttikisan rangaistuksessa Julianna laitettiin lenkille!

Kaikenlaisissa organisaatioissa on kahdenlaista viestintää - virallista ja epävirallista tai halutaanko asia sanoa että muodollista ja vapaamuotoista. Hyvin toteutettu intranet, jota pidetään jatkuvasti kunnossa, auttaa tiedonkulussa. Harvoin se kuitenkaan ratkaisee kaikkia työntekijöiden viestinnällisiä tarpeita. Tässä jaksossa Riikka Gassen on Jari Kotolan haastattelussa ja kertoo juuri tästä viestinnällisten ulottuvuuksien haasteesta ja millaisin menetelmin ja välinein tiedonkulun raja-aitoja voidaan kaataa.

Harvoin tulee metsäretkellä ajatelleeksi, että jalkojen alla oleva maa on täynnä pieniä eläimiä. Mitä ne tekevät talvella? Eivätkö niveljalat kangistu pakkasessa? Minna Pyykkö kävi jututtamassa professori Heikki Setälää aiheesta. Paljastui, että maaperän pikkueläimillä on takataskussaan joukko hyvin erikoisia konsteja, joilla selvitä talvipakkasista. Kuva: Minna Pyykkö / Yle

Usein sanotaan, että historia on voittajien kirjoittamaa. Suomessa sisällissodasta kirjoitettiin pitkään lähinnä valkoisten näkökulmasta. Monen kaupungin keskipisteestä löytyy voittajaosapuolta ylistävä veistos - niin myös työläiskaupunki Joensuusta. Harvoin voittaja pystyy kuitenkaan muokkaamaan historiaa kokonaan ja pysyvästi mieleisekseen. The post Voi sitä, joka ei usko heikkojen valtaan appeared first on AntroBlogi.

Tällä podcastilla puhun alistumisen tunnelukosta. Olen aiemmin kirjoittanut aiheesta täällä. Alistumisen tunnelukko pääsee syntymään kun on toistuvasti kokenut tulleensa mitätöidyksi ja vähätellyksi. Usein taustalla on myös kokemuksia jossa on käytetty joko henkistä tai fyysistä valtaa väärin ilman että on kyennyt puolustautumaan tai suojaamaan itseään. Näin ihmisen on ikäänkuin pakko alistua. Tunnelukko kulkee mukana ja vaikka tarvetta alistumiselle ei enää olisi, ihminen toimii siitä käsin. Se voi oireilla mm. niin että kantaa vastuuta joka ei kuulu itselle, tukahduttaa tarpeensa ja tahtonsa, ei pidä puoliaan, anteeksipyytelee turhaan, välttää päätöksien tekoa eikä muista mitä on olla omassa autenttisessa voimassaan. Tunnelukot eivät ole mitään diagnooseja tai vikoja, vaan hyvin ymmärrettäviä selviytymismalleja. Tunnelukkojen aktiivisuus voi vaihdella elämäntilanteiden mukaan kuten niiden hallitsevuuskin. Harvoin (jos koskaan) nämä lukot kuitenkaan katoavat itsestään, vaan niiden vallasta vapautuminen kysyy sekä tiedostamista että tahtoa toimia toisin. Koska tunnelukot ovat usein olleet vuosien ajan selviytymismallejamme, myös niiden työstäminen kysyy aikaa, toistoja ja uusien tapojen opettelua. Podcastilla kerron lisää miten mm. alistumisen tunnelukkoa voi lähteä työstämään inhimillisesti. Ja vielä kerran, tunnelukot eivät ole merkki viallisuudesta.

Miten syntyy suomalainen presidentti? Kuinka paljon taustavoimat voivat muokata ehdokasta? Kaikki kotona -lähetyksen vieraina olivat päätoimittaja, politiikan tarkkailija Jussi Lähde ja Eduskuntatutkimuksen keskuksen erikoistutkija Erkka Railo. Juontajina Paula Jokimies ja Sanna Pirkkalainen. Milloin kannattaa ilmoittautua kisaan mukaan? Harvoin ensimmäiset presidenttikisaan ilmoittautuneet ovat olleet mukana viimeisten joukossa kun valintaa tehdään. Jatkuva kampanjointi on nykyaikaa huomauttaa Jussi Lähde. Hän varoittaa kaikkia ehdokkaita siitä, että lähtisivät ensimmäisinä puolueen vaaleissa ehdolle. - Hyvä vaalistrategia on sellainen, että puolueella on ns. lume-ehdokas tai jänis, joka avaa ketsuppipullon. Ei saa olla liian innokas. Puoluevetoisten kampanjoiden ongelma on Lähteen mukaan se, että monet kansalaiset kokevat että kampanjoihin ei pääse mukaan kuin "puolueen kielellä" keskustelevat ja sitä ymmärtävät henkilöt. - Siinä on puolueilla mietinnän paikka, että miten pitää puolueen oma väki aktiivisena ja toisaalta ovet auki myös ulkopuolisille. Mustat hevoset politiikan ulkopuolelta eivät presidentinvaaleissa juurikaan juokse kisaan mukaan, muistuttaa Erkka Railo. - Suomessa presidentinvaalikampanja on valtava koko maan kattava operaatio, joka vaatii organisaation, jonka vain puolue pystyy tarjoamaan. Jos ei ole puolueen virallinen ehdokas, on kyllä vaikea nähdä, miten Suomessa voisi päästä ehdokkaaksi. Jalkatyö on kunniassa vaaleissa kuin vaaleissa. Presidentin- ja eduskuntaavaliehdokkaiden yksi keskeinen taito on se, että pystyy kävelykaduilla ja toreilla saamaan kasvokkain kontaktin tavallisten ihmisten kanssa. Jussi Lähde antaa neuvon ehdokkaille. - Jos kampanjointiin on varattu 1000 euroa, käytä siitä 500 euroa kahden tai kolmet hyvät kengät. Muuten tule vilu, menee ääni ja selkäkin kipeytyy, ettekä tule menemään läpi vaaleissa. Tunteet kampanjoinnin välineenä Suomessa oli pitkään tilanne, että julkista tilaa hallisi televisio ja sitoutumattomat sanomalehdet. Erkka Railo kuvailee, että julkinen tila oli kuiva ja asiapitoinen paikka, jossa puhuvat päät keskustelivat tiukkaa asiaa ja politiikkaa. Kontakti äänestäjiin saattoi asiapuheessa jäädä ohueksi. Naistenlehdissä ja myöhemmin myös blogeissa yksityiselämän verhoa hieman jo raotettiin. - Mauno Koivisto toi pehmeämmän puolensa esiin vaimonsa Tellervo Koiviston kautta. Vaimo kertoi naistenlehdissä, että parsii Maunon sukat ja sai ihmisten sympatiat tällä puolelleen. Jussi Lähde arvioi että presidenttiehdokkaiden välinen tunteiden osoittaminen korostuu, jos ehdokkaina ovat mies ja nainen. - Silloin tunteiden osoittaminen ei ole pelkästään miesten välistä hylkeiden urahtelua. Suomessa ehdokkaat ovat niin pitkään samoissa televisio- ohjelmissa ja tilaisuuksissa jopa piinallisen paljon. Silloin ehdokkaiden välisellä dynamiikalla on valtava merkitys. - Naisehdokkailla ei hyväksytä politiikassa eikä muuallakaan työelämässä samaa tunnerekisteriä kuin miehillä. Suomessa voisimme pikkuhiljaa kasvaa tässä asiassa aikuiseksi. Suomessa on aina arvostettu asiapitoista kampanjointia, loanheiton määrä on ollut vähäistä. Vastustajan panetteluun syyllistynyttä on arvosteltu ankarasti, muistuttaa Erkka Railo. - Esim. Tarja Halosta yritettiin epävirallisia väyliä pitkin leimata henkilöksi, joka oli puhunut aikoinaan DDR:stä myönteisesti. Minusta se pikemminkin toimi hänen hyväkseen kuin vastaan. Seuraavissa presidentinvaaleissa epävirallisten tahojen, aktiivisten ja innokkaiden kannattajien harjoittama loanheitto tulee kasvamaan ennakoi Erkka Railo. Kampanjaväki ja puolueen puurtajat Jussi Lähde intoutuu kehumaan ehdokkaan puolison merkitystä kampanjoinnissa. - Hän on se, joka laskee kierroksia kiihkeässä kamppailussa. Suomessa on valtava määrä nais- ja miespoliitikkoja, joiden ura on tuhoutunut siihen, että puoliso on elänyt liian voimakkaasti poliitikon puolesta uraa, kuluttanut hänet henkisesti loppuun. Kampanjapäällikön toimenkuvaan kuuluu pitää langat käsissään ja antaa ehdokkaalle tilaa keskittyä oman viestinsä ylläpitämiseen tiivistää Erkka Railo. - Eräs eduskuntavaaliehdokas kertoi kampanjapäällikönsä pitävän aina mukana suklaata, jotta ehdokas itse pysyy hyvällä tuulella ja pystyy voittamaan tehokkaammin kansalaiset puolelleen. Kampanjapäällikön ei tulisi olla liian poliittinen henkilö, aprikoi Jussi Lähde. - Jos molemmat sekä ehdokas että kampanjapäällikkö ovat poliittisia, kampanjasta jää ihmisiä kiinnostavia sävyjä pois ja koko kampanja ei tule menestymään. - Kampanjan aikana mennään ihmissuhteissa niin syvälle ihon alle, että irrottautuminen vaalien jälkeen voi olla hankalaa. Kampanjapäällikölle kamppailun jälkeinen aika, miten purat ja irrottaudut siitä on vaikeaa, erilaiset vertaistukiryhmät olisivat heille tarpeen. Molemmat keskustelijat Jussi Lähde ja Erkka Railo arvioivat ulkopolitiikan nousevan seuraavissa presidentinvaaleissa keskeiseksi teemaksi. Siinä presidentillä on vielä Suomessa merkittävä rooli.

Harvoin onnistuu kotimainen elokuva yllättämään yhtä positiivisesti kuin Häiriötekijä. Tuomiolla-podcastin panelistit päätyvät hehkuttamaan Aleksi Salmenperän Q-teatterin näytelmään perustuvaa episodielokuvaa, joka todistaa että härski huumori uppoaa myös kriitikoihin, jos se on tehty tyylillä. Keskustelijoina Joonas Alanne, Jouni Vikman, Anton Vanha-Majamaa ja Jussi Huhtala.

Vi ringer Samuel Hedlund som ska vandra längs Gröna bandet som är en fjälltur på 130 mil. Familjen Särkijärvi tar oss ut på en skogstur och Urpo fördömer vårt sätt att leva - att det kan bli världens undergång. Soitama Samuel Hedlundile joka meinaa marsia Gröna band-reitin joka oon tunturimatka joka alkaa Grövelsjönissä etelässä ja loppuu Treriksröösissä pohjosessa - yhtheensä 130 pelikuormaa. Särkijärven perhe otta meät matkhaan methään ja Urpo meinaa ette met ihmiset olema tekemässä mailmaanloppua. ida.brannstrom@sverigesradio.se