Podcasts about nykyinen

Pääkallon podcastien henkilökuvasarjan viikon vieraana on LASB-maalivahti Santtu Pohjonen, 27. Pohjonen on ollut kiistatta vuosien ajan salibandyliigan huippuvahteja. Nykyisin Lahdessa pelaava Pohjonen aloitti liigauransa KrP:ssa juuri niinä vuosina, kun pirkanmaalaisseura teki nousua Suomen huippua kohden. Pohjonen kertoo hiukan kitkerästä lopusta, jonka jälkeen tie vei Steelersin kautta LASBiin, jossa Pohjonen on viihtynyt pitkään kosiskeluista huolimatta. Pohjonen kertoo avoimesti fyysisestä vammahistoriastaan, mutta myös elämää vaikeuttaneesta neurologisesta poikkeavuudesta eli ADHD:sta. Huippuvahdin mukaan diagnoosi ei ollut yllätys, mutta hän sai sen vasta vastikään. Pohjonen kertoo myös avoimesti vaikeuksista, joita ADHD on tuonut elämään ja osin myös pelaamiseen liittyen. Mitä Pohjonen ajattelee maalivahdin varusteista? Entä omasta torjuntatyylistään? Missä Lahdessa kannattaa vierailla? Nämä seikat selviävät haastattelun myötä. Haastattelijana toimii Pääkallon päätoimittaja Joel Siltanen. Haastattelu on pituudeltaan noin 45 minuuttia ja löydät sen Pääkallon podcastit-tililtä, joka löytyy useista podcast-palveluista, kuten Spotifysta ja Itunesista. Mainos: Onko Sinun työpaikkasi Suomen mestari vuosimallia 2025? Ilmoittautuminen turnaukseen on käynnissä: tyopaikkasalibandysm.fi Haastattelun sisältö Nuoruusvuodet ja liigaura - Lapsuus Hämeenlinnassa - Salibandy tuli elämään varkain - Nokian värikkäät vuodet - Paluu Hämeenlinnaan ja pitkä taival LASBissa - Loukkaantumishistorian jäljillä ADHD-diagnoosi - Levottomuuden juurisyyt? - ADHD:n vaikutus elämään? - Miten maalivahtipeliin keskittyminen onnistuu? - Pikkutarkkuus Maalivahtipelaaminen ja maajoukkue - Mikä on tärkeintä maalivahtipelaamisessa? - "Oma torjuntatyyli" - Tilastokuningas Pohjonen - Miksi maajoukkueen portit eivät ole auenneet? - Mitä Pohjonen on tehnyt kehittyäkseen? Mielipiteet - Ottelumäärä 26 vai 33? - Superfinaali vai sarja? - Maalivahdin varusteet: pitäisikö olla tarkempi linja varusteiden koossa? Elämä - Nykyinen työ - Harrastukset - Kirja/leffa/sarja/podi/musiikki -suositukset - Lahden ykkösnähtävyys?

Mistä miehet kärsivät?  Uusimmassa PSYKOLOGIA-Podcastin jaksossa puhumme Alex Siiran & Frans Hornemanin kanssa miesten itsemurhakuolleisuudesta, deittikulttuurista, avun hakemisen ja tunnepuheen vaikeudesta sekä siitä, miten saisimme uudistettua tunkkaista miehen mallia, pudottamatta kuitenkaan perinteisen miehisyyden hyviä puolia matkasta!  Nykyisessä maskuliinisuuskeskustelussa puhutaan liian usein miehille norsunluutornista ja paasataan siitä, mitä miesten pitäisi itsestään ajatella ja mitä ei.  Kuinka voisimme myydä miehille maskuliinisuuden laajempaa määritelmää kunnioittavalla tavalla?  Alex Siira on Pirkanmaan psykologiliiton puheenjohtaja ja psykologian maisteriopiskelija Tampereen yliopistolta. Alex puhuu sosiaalisessa mediassaan paljon miehisyyden tematiikasta ja yksinäisyydestä, sekä keinoista, joilla psykologiaa voitaisiin tuoda lisää poliittiseen päätöksentekoon.  Frans Horneman on psykologi, joka on työskennellyt Mieli ry:n johtavana psykologina ja itsemurhien ehkäisykeskuksen päällikkönä. Hän on käsitellyt miesten mielenterveyttä asiantuntijaroolissa, ja myös poliittisen psykologian teemat ovat Fransille keskeisiä.  Alex on kevään 2025 kunta- ja aluevaaleissa ehdolla Tampereella. Frans puolestaan kuntavaaleissa Helsingissä!  Jakson aiheita:  - Miesten suuri itsemurhakuolleisuus ja sen taustat.  - Puhumattomuuden kulttuuri.  - Miksi miehet eivät hae apua.  - Miehisyyden ajatuksen historiaa ja tulevaisuutta.  - Miten miehisyyden ongelmapuolista voitaisiin puhua miehille ilman syyllistämistä?  - Miten saada perinteisestä miehisyydestä hyvät puolet irti, mutta kuitenkin antaa tilaa uudistumiselle ja joustavuudelle?  - Nykyinen deittikulttuuri ja sen psykologiset vaikutukset.    - Pituuden kyseleminen deittisivustoilla.  - Miten algoritmit sotkevat ihmisten luontaista romanttista käyttäytymistä.  - Miten saada deittisovelluksesta hyötyä irti, menettämättä sieluaan ja mielenterveyttään?  Jos haluat tukea podcastiani, paras tapa on antaa arvosteluksi 5 tähteä ja vinkata tutuille sosiaalisessa mediassa!Se näyttää algoritmeille, että sisällöstäni tykätään.Voit myös seurata PSYKOLOGIA-Podcastia Spotifyssa.Suuret kiitokset.TikTok: @oskarimaggaInstagram: @oskarimaggaVerkkosivut: oskarimagga.comLogon tausta: yksityiskohta Marianne Laitin teoksesta Pimeät Vedet 1.

Donald Trump ja Joe Biden ottivat aamuyöllä yhteen Yhdysvaltain presidentinvaalien väittelyssä. Mitä jäi käteen? Washingtonista raportoi Juri von Bonsdorff. Vieraina tutkija Maria Lindén Ulkopoliittisesta instituutista ja Ylen Yhdysvaltoja seuraava ulkomaantoimittaja Ilmari Reunamäki. Mitä asioita Afrikan mantereella kannattaa seurata juuri nyt? Studiossa Ylen pian aloittava Afrikan-kirjeenvaihtaja Eeva Eronen. Kuinka kuuma tunnelma on, kun Ranskan ensimmäisen kierroksen vaalipäivään on enää pari yötä? Pariisista raportoi Annastiina Heikkilä. Käännytyslaki junnaa hallintovaliokunnassa. Mitä juridisia kommervenkkejä lain toteutumisen esteenä vielä on? Vieraina Ihmisoikeuskeskuksen johtaja Jarna Petman ja etäyhteydellä kansainvälisen oikeuden professori emeritus Martti Koskenniemi. Talouden suuntaviivat Hypon tuoreen talouskatsauksen mukaan. Puhelimessa pääekonomisti Juho Keskinen, Hypo. Juontaja Atte Uusinoka, toimittajat Mikko Haapanen ja Seija Vaaherkumpu. Tuottaja Hanna Juuti.

Nykyinen elämänmeno aiheuttaa monelle sydänoireita, myös yhä useammalle nuorille. Kiire, stressi ja vahvat tunteet saavat sydämen rytmin sekaisin. Pahimmassa tapauksessa sydän särkyy, joka aiheuttaa fyysisiä oireita. Mistä tietää milloin tilanne on vaarallinen? Sydäntä uhkaa myös vähäinen liikkuminen. Kuinka lasten ja nuorten kehittyvä sydän reagoi paikallaanoloon? Minkälainen liikunta vahvistaa sydäntä? Haastateltavina: kardiologi Jussi Naukkarinen Helsingin yliopistollisen sairaalan sydäntutkimuskeskuksesta ja liikuntafysiologian dosentti Eero Haapala Jyväskylän yliopistosta. Toimittajana: Minna Korhonen.

Tervetuloa Hyödyn matkaan! Hyödyn matkassa on viikoittainen sarja, jossa OP:n salkunhoitaja ja strategi Jussi Hyöty vie sinut suoraan maailmantalouden pulssille. Sarjan tavoitteena on auttaa sinua oivaltamaan talouden kuumimpia ajureita ja niiden vaikutuksia sijoitusmarkkinoihin nyt ja tulevaisuudessa. Sarja on alunperin OPxSijoittamisen YouTubeen tehty videosarja, joka on nyt saatavilla myös podcastina.Seuraa meitä somessa:Instagram: OPxSijoittaminen (@op_sijoittaminen)YouTube: OP Analyysin esittelyvideo (youtube.com)X: OP Sijoittaminen (@OPsijoittaminen)Lisätietoja OP Varainhoidosta ja sen tuottamista markkinainformaatioistaOP Varainhoito Oy (jäljempänä ”OP Varainhoito”) on OP Ryhmään kuuluva sijoituspalveluyritys, jonka toimintaa valvoo Finanssivalvonta. OP Varainhoito tarjoaa omaisuudenhoitopalveluita instituutioille ja muille yhteisöille sekä varakkaille yksityishenkilöille. OP Varainhoito voi toimia myös OP-Rahastojen salkunhoitajana. Tämä OP Varainhoidon laatima materiaali on yleistä markkinainformaatiota, joka ei täytä riippumattoman sijoitustutkimuksen edellytyksiä. OP Ryhmässä riippumatonta sijoitustutkimusta tuottaa OP Yrityspankki Oyj.Esityksen tiedot perustuvat julkisiin lähteisiin ja informaatioon, joita OP Varainhoito pitää luotettavana. Tämä ei kuitenkaan sulje pois mahdollisuutta, että esitetyt tiedot eivät kaikilta osin olisi täydellisiä ja virheettömiä. OP Varainhoito tai sen palveluksessa oleva henkilökunta eivät vastaa esityksestä ja näiltä sivuilta saatavan muun informaation perusteella tehtyjen sijoituspäätösten taloudellisesta tuloksesta tai muista vahingoista, joita esityksestä saadun informaation käytöstä mahdollisesti aiheutuu. Tätä esitystä ei tule pitää sijoitusneuvona, tarjouksena ostaa tai merkitä mitään arvopapereita, eikä kehotuksena yksittäisen sijoituksen toteuttamiseen.

EU:n laajeneminen, Ukrainan sodan seuraukset ja muuttunut geopoliittinen tilanne vaikuttavat varmasti tulevan eurovaalien jälkeen valittavan komission työhön. Mutta miten ne vaikuttavat käytännössä? Ainakin raha-asiat tulevat puhuttamaan koko EU:ta isosti. Seuraavaa 7-vuotista EU:n budjettia on aloitettava valmistella, EU:n laajenemisen myötä rahanjakoa on muutenkin mietittävä uusin tavoin ja se, että sisämarkkinoiden tilanne, kun yllättäen komissio on antanut luvan antaa isoja valtiontukia yrityksille, on myös iso kysymys. Miten etenevät tulevaisuudessa nykyisen komission ajamat ympäristön suojelua koskevat projektit? Ja miten tulevat etenemään EU:n pyrkimykset lisätä asetuotantoaan? Näistä asioista puhuu Euroopan komission Suomen-edustuston päällikkö Maria Blässar. Ohjelman toimittaa Maija Elonheimo

Mitä ovat sykliset yhtiöt ja miten niitä ennustetaan? Analyytikot Petri Gostowski ja Antti Viljakainen avaavat syklisten yhtiöiden ennustamista, menneitä syklejä ja skenaarioita tulevista sykleistä. Aiheet: 00:00 Aloitus 00:17 Syklinen yhtiö ja defensiivinen yhtiö 02:37 Helsingin pörssin sykliset yhtiöt 08:12 Etu- ja jälkisykliset 11:40 Suhdanteen eri vaiheet 15:12 Ennustaminen 19:15 Hintojen kehitys 26:56 Kiinteät kustannukset 31:58 Arvonmääritys 50:24 Vanhat syklit 01:00:50 Nykyinen sykli 01:04:00 Skenaariot

Mikael ja Atte pureskelevat Nokian eri palasia ja hakevat vastausta kysymykseen, kannattaako nyt sijoittaa Nokiaan? (Pöljähattu disclamer) Lisää Nokiasta sijoituskohteena löydät täältä: https://www.inderes.fi/fi/yhtiot/nokia Aiheet: 00:00 Aloitus 02:12 Tilannepäivitys 09:48 Strategiapäivitys 14:59 Verkkoinfrastruktuuri 17:50 Mobiiliverkot 24:50 Pilvi- ja verkkopalvelut 27:12 Patenttisalkku 31:50 Yksiköiden summaus 33:18 Kilpailu ja markkina 48:54 Tulevaisuus 59:43 Suosio 01:05:49 Nykyinen johto 01:11:38 Riskit

Tässä jaksossa fysioterapeutti Marko Grönholmin vieraana on fysioterapeutti Jussi Kurronen. Keskustelemme jaksossa fysioterapian nykyisestä palvelumallista Suomessa, sen ongelmakohdista ja uudistamistarpeista sekä näihin liittyen innovaatioprosessista ja startup-yrittäjyydestä fysioterapia-alalla. Puhumme jaksossa liikeidean kehittämisestä, prosessin eri vaiheista ja startup-maailmasta sen monine koukeroineen sekä paljosta muusta aiheen ympärillä. Tervetuloa mukaan! 05:45 Nykyinen fysioterapian palvelumalli11:42 Onko fysioterapia nykyään eliitin yksinoikeus?16:09 Fysioterapeutit muutoksen tuulissa17:51 Uusia toimintatapoja kehittämässä25:21 Tiimin merkitys innovaatioprosessissa32:58 Startup-yrittäjyys46:48 Startup-yrittäjyys ja epävarmuus54:42 Mistä energiaa matkaan?59:06 Neuvoja ongelmanratkaisijoille  Miten voisin kehittää tästä podcastista entistä paremman ja sinulle merkityksellisen kuuntelukokemuksen? Otan mielelläni vastaan kommentteja, palautetta, kysymyksiä ja toiveita sähköpostitse ⁠podcast@movementphysio.fi⁠ tai Instagramissa ⁠@movement_physio⁠. Tässä jaksossa assistenttina on toiminut Nora Palonen. Fysioterapiaa liikkeellä -podcastia tukevat Kuntoutuskouluttajat, VK-Kustannus, Kir-Fix ja Palautuminen-com. Kuntoutuskouluttajien ajantasaiseen koulutustarjontaan voit  tututustua osoitteessa https://www.kuntoutuskouluttajat.fi/koulutukset/ VK-Kustannuksen verkkokaupasta osoitteessa https://vk-kustannus.fi/kauppa saat koodilla 'PODCAST' jo julkaistuista kirjoista -20% alennuksen Kir-Fixin palvelevan verkkokaupan valikoimiin pääset tutustumaan osoitteessa https://kir-fix.fi Palautuminen-com tuo käyttöösi GameReady-kylmäkompressiojärjestelmän sekä monia muita innovatiivisia tuotteita osoitteessa https://palautuminen.com

Onko oikein, että kouluissa on painotettuja erityisluokkia, vai eriarvoistavatko ne lapsia liikaa? Keskustelemassa vanhempi yliopistolehtori Maria Ahlholm ja kasvatustieteiden professori Risto Hotulainen. Helsingin kasvatuksen ja koulutuksen toimialalla ollaan valmistelemassa uudistusta, joka muuttaisi painotettua opetusta nykymuodossaan. Suunnitelmissa voisi olla painotetun opetuksen luokkamuotoisuudesta luopuminen. Hotulaisen mielestä vaihtoehtona voisi olla esimerkiksi joustavat oppimisympäristöt tai laajat oppimisympäristöt, joissa voi esimerkiksi yläasteella jo opiskella lukion kursseja, vaikka koko porukka on samassa tilassa. Painotetun opetuksen mahdollisuuksista pitäisi Ahlhomin mielestä ainakin tiedottaa paremmin. Pitäisikö erikoisluokille valita oppilaat valita pääsykokeilla tai peräti arvalla? Ahlholm ja Hotulainen Segregaatiota koulujen sisällä ja koulujen välillä pitäisi vähentää. Miten se tehdään? Pitäisikö koulushoppailu tehdä mahdottomaksi? Oppimistulokset Suomessa ovat heikentyneet pitkään. Suomea toisena äidinkielenä opiskelevien S2-oppilaiden oppimista tutkinut Ahlholm korostaa, että S2-oppilaiden kielenoppimiseen pitäisi kiinnittää enemmän huomiota. Tarvitaan kielellistä sosialisaatiota, ja paras tilanne olisi, että maahanmuuttajalapsi pääsee suoraan omanikäisten kanssa ryhmään, jossa pääsee kiinnittymään sosiaalisesti toisiin samanikäisiin lapsiin. Hotulainen kertoo, että selittävä tekijä maahanmuuttajataustaisten lasten heikoissa oppimistuloksissa on sosioekonominen asema, kuten kaikilla lapsilla. "Heikko-osaisuutta pitäisi ryhtyä kohottamaan", hän toteaa. "Kaikki keinot, joilla saadaan ryhmäkokoja pienemmiksi ovat tehokkaita", Ahlholm kertoo. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Ahtialanjärvi Lempäälässä on nykyään yksi sisämaan parhaista lintupaikoista. Erityisesti järven keskellä oleva kahden hehtaarin Lokkisaari on tärkeä pesimäpaikka ja levähdyspaikka monille muuttolinnuille. Nykyinen linturunsaus on kuitenkin vaatinut valtavasti työtä. Alue oli kasvamassa umpeen, kun saaren kunnostustöihin ryhdyttiin yli 20 vuotta sitten vapaaehtoisten lintuharrastajien voimin. Minna Pyykkö vieraili saarella nyt syksyllä ja tapasi lintuharrastaja Rainer Mäkelän, joka on ollut Lokkisaaren kunnostuspuuhissa alusta alkaen.

Vieraana Mika Heikkilä, joka on yksi Suomen menestyneimmistä salkunhoitajista. Heikkilä työskenteli rahoitusalalla yli kolme vuosikymmentä, kunnes jätti päivätyönsä Aktiassa elokuussa 2021. Nykyisin hän on yksityissijoittaja, RiippuMaton salkunhoitaja. Heikkilä tunnetaan arvosijoittajana. Vuosituhannen vaihteessa hän hoiti Suomen ensimmäistä arvostrategiaan keskittyvää rahastoa, Conventum Finland Valueta. Lopullisesti hän vakuuttui arvosijoittamisesta IT-kuplan puhjettua, kun perinteiset teollisuusosakkeet tarjosivat erinomaisia tuottoja. Nykyinen sijoitusympäristö on harvinaisen ristiriitainen, mutta Heikkilä ei ole muuttanut omaa strategiaansa. Hänellä on laajasti hajautettu Suomi-osakkeiden salkku, mutta myös indeksisijoituksia ulkomaille. Syksyn aikana hän aikoo käydä läpi potentiaalisia ostokohteita, mutta ei kiirehdi, koska arvelee markkinatilanteen jatkuvan nihkeänä. Mikko Jylhä haastattelee.

Saarna Hyvän toivon kappelissa 14.8.2022, Luuk. 10: 1-9Johdanto: Epärehellinen taloudenhoitaja - saarnaajan painajainen Ei oo helppoa! Kertomus epärehellisestä taloudenhoitajasta on yksi vaikeimmista Jeesuksen vertauksista. Se on todellinen saarnaajan painajainen. Missä siinä on vapauttava evankeliumi tai eettinen opetus? Missä on sen pihvi?Raamattu on kiehtova ja moniulotteinen kirja, tai oikeastaan kirjasto. Tässäkin raamatuntekstissä on monia erilaisia tasoja. Tässä saarnassani lähestyn tekstiä sekä kirjaimellisesti että vertauskuvallisesti. Evankeliumissa minua puhutteli erityisesti sana 'velka'. Evankeliumi kertoo taloudenhoitajasta, joka antaa velkoja anteeksi. Mitä tämä tarkoittaa kirjaimellisesti arjessamme ja mitä se tarkoittaa vertauskuvallisesti suhteessamme toisiimme ja Jumalaan? I Jeesus kritisoi rahan valtaa yhteiskunnassaAluksi arjesta. Yli puolessa Jeesuksen vertauksista puhutaan taloudesta. Jeesuksen vertaukset nivoutuivat arkeen, ja samalla ne viittasivat arjen ylittävään Jumalan todellisuuteen. Velan keskellä eläminen oli osa monen Jeesuksen ensimmäisen seuraajan elämää. Jos velkoja ei pystynyt maksamaan, uhkana oli jopa orjuus. Tampereen tuomiorovasti Olli Hallikainen, entinen Helsingin tuomiokirkon kappalainen, on lisensiaattityössään tutkinut velka-sanaa Isä meidän –rukouksessa. 'Velka'-sanaa käytetään Raamatussa ja ekumeenisessa sanamuodossa: ”Anna meille anteeksi velkamme, niin kuin mekin annamme anteeksi velallisillemme.” Ensimmäisten Jeesuksen seuraajien elämässä tämä ei Hallikaisen mukaan tarkoittanut vain hengellistä vertauskuvaa. Se tarkoitti konkreettista velkojen anteeksiantamista ja saamista. Jos Luukkaan evankeliumia lukee vähän saarnatekstiä pidemmälle, löytää Jeesuksen sanat: ”Yksikään palvelija ei voi palvella kahta herraa. Jos hän toista rakastaa, hän vihaa toista; jos hän on liittynyt toiseen, hän halveksii toista. Te ette voi palvella sekä Jumalaa että mammonaa.” Jeesus kritisoi rahan valtaa oman aikansa yhteiskunnassa. Hän ei antanut suoria toimintaohjeita, miten yhteiskuntaa piti muuttaa. Kuitenkaan hän ei halunnut, että kaikki jatkuisi niin kuin aina ennenkin, että rikkaat rikastuisivat ja köyhät köyhtyisivät. Jeesuksen julistamassa uudessa maailmanjärjestyksessä, Jumalan valtakunnassa, viimeiset tulevat ensimmäisiksi ja ensimmäiset viimeisiksi. Jumala nostaa tomusta köyhän ja korottaa alhaisen. II Rahalla on välinearvoa, mutta se ei ole itseisarvoMitä tästä pitäisi ajatella meidän aikanamme? Meillekään kristinusko ei anna suoria ohjeita siihen, miten yhteiskuntaa pitäisi muuttaa. Se kuitenkin herättää ajattelemaan elämää kokonaisuutta, ja taloutta sen osana.   Elämme siinä mielessä erilaisessa maailmassa kuin Jeesuksen aikana, että rikastuminen ei automaattisesti tarkoita riistämistä. Nykyisin rikastua voi myös niin, että samalla ei polje toisten oikeuksia. Näin on varsinkin suomalaisessa, pohjoismaisessa yhteiskunnassa. Markkinatalous antaa rikastumisen mahdollisuuksia, mutta samalla täällä on korkea verotus. Se jakaa rikastumisen hyötyjä myös heille, jotka eivät ole rikastuneet. Täällä on löydetty ehkäpä maailman paras tasapaino yksilön yritteliäisyyden ja kaikista ihmisistä huolen pitämisen välillä. Tärkeää on myös se, mikä on talouden takana: demokratia, oikeusvaltio ja toimivat instituutiot – sekä luterilainen tulkinta kristinuskosta. Missään täydellisessä maailmassa emme täälläkään kuitenkaan elä. Leipäjonoja on Helsingissäkin. Rahasta tulee myös monesti itseisarvo sen sijaan että se olisi välinearvo. Kapitalismissa raha kasautuu helposti niille, joilla sitä on jo valmiiksi eniten. Tämä vääristää kilpailua. Se myös johtaa helposti siihen, että kaikkein rikkaimmat alkavat ohjata poliittista päätöksentekoa omaksi edukseen. Väärää mammonan valtaa käyttävät myös monet pikavippifirmat. Ne suistavat monen nuoren ihmisen elämän velkahelvettiin. Nykyinen talousjärjestelmämme myös synnyttää velkaa tuleville sukupolville. Näen valtion velkaakin suurempana uhkana velkamme luomakunnalle. Markkinatalous synnyttää koko ajan uutta kasvua, mutta luomakunta on rajallinen. Talouden jatkuva kasvu nykyisellä tavalla ei ole enää mahdollista. Velkamme luomakunnalle on jo nyt liian suuri. Markkinataloutta täytyy siksi ohjata varjelemaan ja elvyttämään luomakuntaa, ei tuhoamaan siitä. Sitä täytyy myös ohjata niin, että rikkaus ei kasaudu vaan jakautuu. Muuten olemme hukassa. Emme voi palvella sekä Jumalaa että mammonaa.  III Ihmissuhteissa eivät saa vallita kapitalismin lait Mitä evankeliumi puhuu suhteestamme toisiimme? Saarnatekstissä kreikan kielen sana 'phronimos' on käännetty suomeksi 'epärehellinen'. Sama sana voitaisiin myös kääntää sanoilla 'viisas' tai 'ovela'.  Viisaan ja ovelan taloudenhoitajan toiminta rikkoo moraalin ja markkinatalouden sääntöjä. Samalla se kuitenkin synnyttää ystävyyttä. Kuulen tässä Jeesuksen opetuksen siitä, että talous ei saa vallata ihmissuhteitamme. Olemme niin syvästi talouspuheen kyllästämiä, että ihmissuhteissammekin helposti kilpailemme, vertailemme ja etsimme hyötyä. Jumalan kuvana oleminen on kuitenkin jotain erilaista. Kristus kutsuu meitä pysähtymään toistemme luo ja jakamaan elämää: jakamaan sen kipua ja sen iloa. Suurin kysymyksemme ei saa olla ”Mitä minä tästä hyödyn?” vaan ”Kuka sinä olet?” Ihmissuhteissamme emme voi myöskään kasata sisällemme ikään kuin velkaa siitä, mikä on mennyt väärin.  Vääryydet on kohdattava ja sovintoa on rakennettava. Emme voi kuitenkaan jäädä kiinni siihen, mikä on haavoittanut meitä. Jumalan armon varassa voimme jatkaa matkaa, jatkaa eteenpäin. Lopuksi: Isä meidän -rukouksessa pyydetään anteeksi velkaamme. Suhteessa Jumalaan tätä velkaa kasautuu paljon, jos yritämme selvitä elämästä omin voimin. Voimme kuitenkin jättää kaiken sen, missä epäonnistumme ja haavoitamme Jumalalle. Jumala ei jaa armoaan meille kylmän taloudellisesti. Hän jakaa sitä Tuhlaajapojan isänä, kohtuuttomasti ja ansaitsematta. Joka aamu voimme lähteä elämään armon kantamina, paljaina, köyhinä ja tarvitsevina Jumalan edessä. Jumala luo meille aina uuden aamun, jossa velkamme on pyyhitty pois.   Saarnan inspiraationa Working Preacher –sivuston kommentaari https://www.workingpreacher.org/commentaries/revised-common-lectionary/ordinary-25-3/commentary-on-luke-161-13-3

Nykyinen talousjärjestelmämme pyrkii jatkuvaan talouskasvuun. Onko taloustieteilijä Kate Raworthin donitsimalli ratkaisumme kohti sosiaalisesti ja ekologisesti kestävämpää maailmaa?Kirjoittaja: Iines JoronenLukija: Hanna Tikander See acast.com/privacy for privacy and opt-out information.

Nykyinen uskontojen, rajatiedon ja ateististen debattien sekamelska saattaa jättää alleen pyhyyden paljon pidemmän historian. Professori Tarmo Kunnas etsii kulttuurisia syvempiä tasoja, joissa pyhyyden kokemukset nousevat edelleen jatkuvasti esiin, vaikka ne eivät aina näyttäydy minkään tietyn uskonnon oppina. Kenties pyhyys on ihmiselle myötäsyntyinen kokemus. Tarmo Kunnas on nyt Kalle Haatasen vieraana.

Tässä uutiskatsauksessa kahdessa uutisessa sukelletaan itä-Euroopan ja Balkanin ajankohtaisiin asioihin. Käsittelyssä on uutinen liittyen Puolan aborttilainsäädäntöön ja siihen liittyvään kuolemantapaukseen sekä uutinen Bosnia-Hertsegovinan kiristyneestä poliittisesta tilanteesta. Lopuksi kerron Moskovan metrossa tapahtuneesta tapahtumaketjusta, joka johti kahden ihmisen kuolemaan, toisen itsemurhan kautta. UUTISKATSAUKSEN UUTISET: Aittokoski, Heikki. HS, 22.10.2021. Järjestö: Ainakin 34 000 puolalais­naista on lain­muutoksen jälkeen hankkinut abortin laittomasti tai ulkomailta: https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000008352177.html Huusko, Jukka. HS, 7.11.2021. Bosnia ja Hertsegovinaa uhkaa repeytyminen, länsivallat vaikuttavat tilanteen suhteen voimattomilta: ”Tämä voi johtaa uuteen sotaan”: https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000008387396.html Huusko, Jukka. HS, 7.11.2021. Raskaana olleen naisen kuolema sytytti Puolassa suuria mielenosoituksia, joissa vastustettiin tiukentuneita aborttilakeja: ”Nykyinen lainsäädäntö tappaa naisia”: https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000008387755.html Jurev, Stanislav. MK, 14.11.2021. Самоубийца, которого пытался спасти погибший в метро, оказался его братом: https://www.mk.ru/incident/2021/11/14/samoubiyca-kotorogo-pytalsya-spasti-pogibshiy-v-metro-okazalsya-ego-bratom.html Korelina, Olga. Meduza, 14.11.2021. В Москве два пассажира метро упали на рельсы перед поездом. Один погиб, второй выжил — а вскоре покончил с собой СМИ сообщили, что погибшие были братьями: https://meduza.io/feature/2021/11/14/v-moskve-dva-passazhira-metro-upali-na-relsy-pered-poezdom-odin-pogib-vtoroy-vyzhil-a-vskore-pokonchil-s-soboy Romsi, Vilma. YLE, 7.11.2021. Lääkärit kieltäytyivät tekemästä aborttia, nainen kuoli – Puolassa vastustettiin jälleen tiukkaa aborttilakia: "Myös hänen sydämensä sykki": https://yle.fi/uutiset/3-12177965

Eikun siis viha ja katkeruus menneitä kohtaan. Ja yleensäkin menneen valta nykyiseen ja tulevaan. Perunamuusia, hillosipuleita ja muuta kevyempää ni ei mee raskaaks lumihiutaleille.

Nykyinen työelämä tarvitsee niitä vahvuuksia, joita adhd‑oireisilla usein on. Sitä mieltä on johtoasemassa oleva Jani, joka sai diagnoosin kymmenkunta vuotta sitten. Julkaistu 28.01.2019, kirjoittaja Pihla Tiihonen, lukija Outi Ikonen.

Saarna Hyvän toivon kappelissa 1.8.2021  10. sunnuntai helluntaista: Uskollisuus Jumalan lahjojen hoitamisessaLuuk. 12:42-48Shtisel – kaunista ja ahdistavaa, uskonnon läpäisemää arkeaYksi tämän kesän kulttuurielämyksistäni on ollut televisiosarja Shtisel Netflixiltä. Upea sarja kertoo ortodoksijuutalaisesta Shtiselin perheestä Jerusalemissa. Se avaa kiehtovan näköalan elämäntapaan, joka maallistuneessa Suomessa tuntuu aika vieraalta. Miehillä on ohimoilla hiuskiehkurat, naisen ajokortti on harhaoppisuuden rajoilla ja aina ovesta sisään astuttaessa kosketetaan ovea ja lausutaan siunaus.Shtisel kertoo kulttuurista, jossa uskonto läpäisee arjen. Näen tuossa elämäntavassa jotain kaunista. Elämä pyritään pitämään yksinkertaisena ja monet perinteet rikastuttavat arkea. Samalla tuossa elämäntavassa on jotain ahdistavaa. Äärimmilleen viety, pikkutarkka sääntöjen noudattaminen ajaa ihmiset ahtaalle ihmissuhteissaan. Se tukahduttaa monet lahjat ja murskaa monet unelmat.Myös päivän evankeliumi puhuu omalla tavallaan arjen ja uskon vuorovaikutuksesta. Jeesus kysyy evankeliumissa: ”Kuka on uskollinen ja viisas taloudenhoitaja, sellainen jonka isäntä asettaa huolehtimaan palvelusväestään ja jakamaan vilja-annokset ajallaan?” Mistä löytäisimme viisauden elää arkeamme? Miten usko voisi luoda arkeemme kauneutta ja syvyyttä?Tehtävä arjessaEnsimmäinen huomio arjen ja uskon suhteesta on, että kukaan meistä ei voi väistää arkea. Jeesus sanoo: ”Jolle on paljon annettu, siltä paljon vaaditaan.” Jokaiselle meistä on annettu elämän lahja ja samalla vastuu omasta elämästämme. Eikä elämä ole helppoa. Vaikka olisimme kuinka hurskaita, joudumme kamppailemaan selviytyäksemme monenlaisten vaatimusten keskellä. Niiden paineessa meidän täytyy löytää keinot selviytyä uuteen huomiseen. Tämä pätee myös heidän elämässään, jotka ovat valinneet erityisen uskonnollisen ammatin. En tarkoita tällä vain pappeja, vaan myös luostareiden nunnia ja munkkeja. Heilläkin on työvuorot, joilla arki tehdään sujuvaksi.Yksi luterilaisuuden keskeisiä löytöjä on ollut se, että Jumalaa voi palvella arjen keskellä. Arki ei ole jotain, jota täytyisi paeta. Uskoa voi elää todeksi arjessa. Tämän ajattelun viisaus on siinä, että voimme nähdä arjen tehtävänä. Voimme löytää kutsumuksen, tehtävän johon Jumala meitä arjessamme kutsuu. Kun tyynnytän vauvaa sylissäni, kun rohkaisen pettynyttä ystävää, kun avaan vessan viemäriä, voin palvella Jumalaa.Jeesus sanoo: ”Jolle on paljon annettu, siltä paljon vaaditaan.” Jumala ei ole välinpitämätön. Ei ole sama, miten elämäämme elämme. Jumala tarvitsee meitä. Hän tarvitsee rakentajia ja suunnittelijoita. Hän tarvitsee hoivaajia ja kuuntelijoita. Hän tarvitsee kaupan kassoja ja filosofeja. Hän tarvitsee muusikkoja ja naapurin mummoja. Hän tarvitsee meitä.Kun näemme arjen tehtävänä, kutsumuksena, siihen virtaa mielekkyyttä. Elämä ei ole tarkoitettu elettäväksi vain itseä varten. Jumala luo meidät elämään yhdessä. Tarkoituksen löytäminen vie meitä pois itsekeskeisyydestämme kohti lähimmäistä.Samalla tyhjyys sisälläni voi täyttyä. Kun ymmärrän, että en elä vain itseäni varten, voin löytää elämääni suunnan ja mielen.Arjen ylittävä uskoJeesus kysyy: ”Kuka on uskollinen ja viisas taloudenhoitaja?”  Viisautta on löytää arjen kutsumus ja tarkoitus. Ja samalla tarvitsemme hetkiä, jotka ylittävät arjen. Psykologian tutkija Abraham Maslow määritteli kaksi erilaista sisäistä suuntaa, jotka ohjaavat meitä. Toinen suunta on tekemisen suunta, vastuun suunta, selviytymisen suunta. Toinen on olemisen ja vastaanottamisen suunta.Nykyinen, maailmanlaajuisen talouden määrittelemä elämäntapamme perustuu usein suorituksiin ja tehokkuuteen. Norjalainen tutkija Thomas Hylland Eriksen on kirjoittanut, miten elämästämme tulee helposti ylikuumentunutta. Tehokkuuden paine ylikuumentaa mieltämme, yhteiskuntaamme ja planeettaamme. Siksi tarvitsemme olemisen suunnan vahvistumista.Jeesus kutsuu meidät olemaan viisaita taloudenhoitajia. Meidän ajassamme viisautta on, että osaamme päästää irti tehokkuuden vaatimuksista. Jumala ei ole luonut meitä koneiksi. Hän on luonut meidät ihmisiksi: tunteviksi, särkyviksi ja rakkautta tarvitseviksi olennoiksi. Palaamalla yhä uudelleen olemisen viisauteen pysymme ihmisinä.Syvimmiltään elämä on ihme. Usko on elämän ihmeen vastaanottamista. Se on antautumista ja avautumista ihmeelle. Elämä on lahja, jonka Jumala antaa meille. Elämän huikaiseva syvyys, kirkkaus ja lämpö löytyvät, kun antaudun ja avaudun ihmeelle.Kristinuskossa olemista vahvistava kaunis rituaali on kaste. Siinä juhlitaan elämän ihmettä. Kaste ei perustu ihmisen tekoihin, vaan Jumalan lupauksiin ja uskollisuuteen. Jumala ei rakasta meitä meidän saavutustemme vuoksi. Hän välittää meistä sen vuoksi, että olemme olemassa. Hän koskettaa meitä sisintämme myöten. Jokaisessa solussamme virtaa Jumalan uskollisuus. Kasteessa Jumala piirtää meihin uskollisuutensa koko elämän ajaksi ja jokaisen päivän voimaksi.Lopuksi: Jumala on antanut meille jokaiselle arjen kutsumuksen. Jokainen päivä on meille kutsu seurata Kristusta ja rakastaa lähimmäistä. Samalla jokaisessa päivässä on kutsu pysähtyä vain olemaan: olemaan Jumalan, toistemme ja itsemme lähellä.Paradoksaalista on, että olemisen viisauden löytämisessä auttaa harjoittelu. Tässä muu luomakunta voi auttaa meitä. Hengelliset harjoituksen luomakunnan keskellä palauttavat meidät olemisen kauneuteen. Kesän lämpimässä kalliossa ja puiden suhinassa lehvistössä voin tuntea olemisen viisauden ja Jumalan uskollisuuden. Tänä kesänä olen kokenut tuota viisautta myös kelluessani meressä ja järvessä. Kelluessani voin vain päästää irti ja antaa veden kannatella.Kelluminen on kaunis kuva armosta. Viisautta on päästää irti ja antaa uskollisen Jumalan kantaa.Saarnan virikkeenä Shtisel-sarjan lisäksi Robert Bellahin kirja Religion in Human Evolution

Nykyinen taksilaki on monen asiantuntijan mielestä epäonnistunut. Nyt lakiin ollaan tekemässä uudistuksia. Kuluttajille taksilain uudistus on ollut hyvin kaksijakoinen, osa pitää uudistusta hyvänä ja osalle taksin käyttö on jäänyt lähes kokonaan. Lahden Aluetaksin toimitusjohtaja Juha Nyberg oli Voiman aamuvieraana.

Homo sapiens on sosiaalinen laumaeläin, joka elää ja toimii ryhmissä muiden ihmisten kanssa. Vauvoilla on synnynnäinen lajityypillinen taipumus hakea katsekontaktia ja ihmiskasvoja. Ja parivuotias voi napittaa tutkivasti suoraan silmiin vaikka kuinka kauan kaupan kassajonossa. Tuijottamalla pikkulapsi opettelee ihmiskasvoja ja ilmeitä ynnä muita hyödyllisiä vuorovaikutustaitoja. Vähän isommat lapset hakevat katsekontaktilla apua opettajalta ja opettajat tukevat ja ohjailevat oppilaitaan katseella. Katsominen ja nähdyksi tulemisen tarve ovat syvällä ihmisessä. Tämä Tiedeykkönen on kuitenkin tehty etäyhteyksillä. Neurotieteiden ja psykiatrian professori Hasse Karlsson Turun yliopistosta vetää pitkäaikaista FinnBrain tutkimusta sekä Brain & Mind projektia ja Eeva Haataja väitteli Helsingin yliopistossa opettajan ja oppilaiden katsekontaktien roolista. Tiedeykkösen toimittaa Leena Mattila. Aivojen kapasiteetista suurin osa on varattu kasvojen ja ilmeiden käsittelyyn. Toiseksi suurimman osan lohkaisee yläraajojen eli käsien hienomotoriikan säätely. Koska kasvojen tunnistukseen ja käsien ohjailuun on varattu valtavasti aivokapasiteettia, näitä hermoyhteyksi olisi syytä käyttää tai ne näivettyvat pois pelistä. Aivoille käy kuten lihaksille, käytä niintä tai ne surkastuvat käytön puutteessa. Vuorovaikutustaitojakin on harjaannutettava pienestä pitäen tai jatkossa voi tulla hankaluuksia muiden ihmisten kanssa toimiessa. Tutkimuksissa on todettu, että jo hyvin varhain ihmistaimi erottaa oikean ihmiset ruutukasvoista tai piirroksista. Tästä huolimatta ruutuaika vie monilta liikaa tunteja päivästä, ja se aika on pois oikeista ihmiskontakteista. Nykyinen koronatilanne ja kontaktien välttely korostaa tilannetta entisestään. Tekeekö nykyihminen globaalia ihmiskoetta, jossa selviää, mitä oikeiden kontaktien puute ja etäkontaktit tekevät ihmispolon kivikautisille aivoille ja mielelle, sitä sietää miettiä.

Tässä jaksossa keskustelen fyysikko Johanna Blomqvistin kanssa modernin fysiikan tuomista näkökulmista tietoisuuteen ja todellisuuteen. Tutkimme kvanttifysiikan maailmankuvaa, jossa mekanistinen ajattelu ei enää toimi. Havaitsijalla on kvantti-ilmiöiden kannalta suuri merkitys, vaikka tieteellinen tutkimus on pitkään koettanut järjestellä koeasetelmat sellaisiksi, joissa tutkija ei vaikuta tuloksiin. Nykyinen havaintopsykologiakin kertoo, että havaintomme eivät ole objektiivisia, vaan havaitsemisprosessi muuttaa objektiivista todellisuutta sen mukaan mistä meille olisi selviytymisen kannalta eniten hyötyä. Keskustelemme myös materialistisen ja tietoisuuskeskeisten maailmankuvien eroista, sekä prosessikeskeisestä ajattelusta. Ehkäpä todellisuus onkin rakenteeltaan fraktalistinen? --- Send in a voice message: https://anchor.fm/mielen-laboratorio/message

Onko elvyttäminen EU:n koronaelvytyspaketin avulla tehokasta? Miten paljon tässä EU:n koronaelvytyspaketissa oli kyse Saksan ja Ranskan pankkien pelastamisesta? Ja miten todennäköistä on, että nykyisen elvytyspaketin jälkeen tullaan ehdottamaan uusia paketteja? Entä miten tämän elvytyspaketin suhteen Suomessa kannattaisi toimia? Ja miten elvytyspaketin yhteydessä kannattaa suhtautua turvallisuuspoliittisiin näkökulmiin? Ja onko nyt aivan liian aikaista sanoa, oliko brexit Britannialle taloudellisesti hyvä vai huono ratkaisu? Haastateltavana on työelämäprofessori Pentti Pikkarainen Oulun yliopiston kauppakorkeakoulusta ja toimittajana on Maija Elonheimo. Ohjelmasta voi keskustella Twitterissä aihetunnisteella #brysselinkone.

Lahden joukkoliikenteeseen kaavaillaan merkittäviä uudistuksia. Nykyinen matkan pituuteen perustuva hinnoittelu on joutumassa romukoppaan. Tekninen- ja ympäristölautakunta käsittelee uudistusta tänään tiistaina. Joukkoliikennepäällikkö Katja Suhonen kertoi Voiman aamussa uudistuksen merkittävimmät muutokset.

Mitä ongelmia on siitä voi seurata, että rahallinen tuki EU maiden välillä tuntuu olevan lisääntymässä? Ja entä siitä, kun EU:n rahoituskehys eli EU:n budjetti neuvoteltiin samalla kuin EU:n 750 miljardin euron koronaelvytyspaketti. Ja mitä riskejä siinä voi piillä Suomelle, kun Suomi vähän aikaa sitten hyväksyi pankkien kriisinratkaisurahaston aikaistetun käyttöönoton? Entä mikä poliittinen kuvio on sen takana, että EU haluaa lisää omia varoja käyttöönsä? Ja mitä siitä voi seurata? Haastateltavana on Kristillisdemokraattien puheenjohtaja ja entinen europarlamentaarikko Sari Essayah ja toimittajana Maija Elonheimo. Ohjelmasta voi keskustella twitterissä aihetunnisteella #brysselinkone

Big media in da house! Yle Oulun juontaja Henna Korkala saapui jappasemaan kanssamme mitä ihmettä valtakunnan mediatalot voivat tehdä nykypäivän maailmassa, jossa tunteet ja mielipiteet muodostuvat usein faktoja tärkeämmiksi. Nykyinen mediakenttä tuottaa erilaisia lieveilmiöitä joiden kanssa myös ns. perinteiset mediat joutuvat painimaan. Kaikki pitäisi olla heti uutisoituna, minun haluamallani näkökulmalla ja minun pitää päästä kertomaan oma mielipiteeni siitä heti. Muussa tapauksessa koen sananvapauttani rajoitettavan tai media on puolueellinen. Koitappa siinä sitten stna! No hei! Keskustellaampa siitä hetki. Ja hyppää mukaan jutusteluun. Tämän kerran nauhoitukset tehtiin maan mainiossa Cafe Tuokiossa. Käykäähän tekin siellä kahvilla!

Karjalassa ja Pohjanmaalla ei hirveästi anteeksi pyydellä, sillä kattaus on kaikista maakuntakierroksistamme rankin – kevyimmästä päästä löytyy goottirockia ja popmetallia! Mutta niin vain taas tämä nippu bändejä todistaa miten tasokasta, persoonallista ja mieleen jäävää musiikkia tahkotaan suurten rahoittajien hyppysten ulkopuolella. Mikä tahansa näistä bändeistä voi olla se seuraava iso juttu, ja meille on kunnia heidät teille esitellä! 01. Memoremains (Seinäjoki, metalli)© Riku-Pekka Lappalainen Add together catchy pop melodies, headbanging metal riffs, groovy disco beats and a hint of symphonic epicness and you have the recipe for Memoremains.  Mixing the most fertile elements of metal, pop and disco, Memoremains has created a recognizable sound that stands apart from similar artists in the genre. While the influences echo clearly throughout their music, Memoremains brings something new, creative and refreshing to the scene.  The quintet is a fury on the stage and their soldout debut gig at Bar 15 was chosen as "The Best Gig of the Year at the Venue". Since the very first show, the road has already taken the group to a European tour and summer festivals in Finland - including Provinssi, one of the biggest festivals in Finland.  Year 2019 was a rollercoaster and climaxed to gigs and a new single. Always flirting between metal and pop it was probably just a matter of time when this genre bending band would release their first pop cover song. Sorry!  2020 Memoremains wastes no time and is fiercely working on their debut album after COVID-19 cancelled all the spring and summer gigs. A series of singles was released to support the album including Pounding Heart, Bring It On and Eternal Fame! The stage is set for the release of The Cost of Greatness! Keikat:   5.12.2020 Rytmikorjaamo, Seinäjoki w/ Battle Beast  LINKITKotisivuInstagramFacebookTwitterYoutube Spotify    PARASTA KOTIKULMILLASeinäjoella on aika kattavat livemusamahdollisuudet. Monissa paikallisissa baareissa saattaa ihan vahingossakin törmätä johonkin orkesteriin. Keikkoja järjestellään paljon. Myös festareita tietysti löytyy kesällä isoa ja pienempäänkin!  Parhaat keikkapaikathan ovat Seinäjoella tietysti Rytmikorjaamo ja Bar 15! Rytmikorjaamolta löytyy monenmoisia bändejä ja artisteja läpi vuoden. Sitten jos vähän intiimimpää kellaritunnelmaa haluaa, niin kantsii tosiaan suunnata Warttibaariin.  TUE Meillä aukeaa kotisivuillemme Memoremains Shop ihan lähiviikkoina, eli parhaiten tuette bändiä tilailemalla sieltä suoraa Memoremains-merkkareita. Toimintaa pystyy tukemaan tietysti myös keikoilla käymällä ja musaa luukuttamalla!   02. RiESA (Seinäjoki, punkmetal)© Tomi Salminen RiESA sai alkunsa 2018 kun vanhat kaverit perustivat uuden bändin. Yhteistä historiaa ja yhteisiä projekteja on ollut pikkupojista asti. Tyyli muotoutui paljon debyyttialbumin tekoprosessin aikana ja studiosta lähti huomattavasti määrätietoisempi bändi kuin sinne meni. Jo debyytin jälkeen päästiin keikkailemaan hyvin ja samalla taottiin uusia biisejä. Palaset loksahtivat kunnolla kohdilleen kun Pahasta- biisi syntyi. Vahva visio ja into synnytti Paholaisen musiikkia- EP:n, jota bändi pitää ensimmäisenä valmiina versiona bändistä. Hullut hurtat- sinkku striimasi hyvin ja Pahasta- video valittiin kisailemaan Oulun musiikkivideofestivaaleille. Bändi huomioitiin hyvin eri medioissa, yhdessä arviossa ärsyynnyttiin kun genreä ei saatu tarkasti määriteltyä ja toisessa tituleerattiin edelläkävijäksi. Bändi oli molemmista innoissaan. Keikkoja riitti, sana levisi ja biisihanat olivat auki. Toinen pitkäsoitto Olipa kerran Sikakylä on hyvin erikoinen ja härkäinen satu. Konseptialbumi ilmestyy 11.9. ja sitä pohjustaneet sinkut ovat saaneet hyvän vastaanoton. Myös musiikkivideoihin paljon panostava bändi ylitti itsensä Circus Colosseum- videolla. Levynjulkkareita vietetään Nummijärven Motosoundissa kera Kotiteollisuuden. Loppuvuodesta keikkaillaan niin paljon kuin mahdollista ja suunnitellaan jo ensi vuoden kuvioita.  LINKITSpotifyYoutubeFacebookInstagramLevykauppa X  PARASTA KOTIKULMILLA – Hyvä sijainti, helppo lähteä keikalle minne päin tahansa.  – Kovin oma keikkakokemus on ollut Kultainen Kulaus- ravintolan parkkihallissa järjestetty punk- ilta. Miljöö täydellinen, tupa täynnä ja kaikki toimi. Toivottavasti jatkavat vastaavien iltojen järjestämistä kun tilanne normalisoituu. Rytmikorjaamo on hieno keikkapaikka, Mallaskosken panimoravintolassa kannattaa käydä kesällä kaljalla.   TUE Jos meno maistuu niin kuunnelkaa, se tässä se oleellisin. Toivottavasti nähdään keikoilla!   03. Nameles (Lappeenranta, metal) Nameles on vuonna 2016 perustettu metalliyhtye lappeenrannasta. Riku myllymäki laulajakitaristi, leadkitaristi jesse kojo, basisti joni pakarinen ja rumpalina toimii eetu kamunen. 4 vuotisen uran aikana yhtye on äänittänyt räsynukke nimisen ep.n, omakustanne täyspitkän kohtalo ja kasvu nimisen singlen. Keikka kalenterikin näyttänyt ihan hyvältä siihen nähden että tehdään aivan kaikki itse. Seuraavan kerran meidät näkee lavalla 11.9 mikkelissä ja lokakuussa joensuussa. Ja tietenkin varmistettuna paikka nummirock 2021 lavalla ensi kesänä. Paikka aukesi kaaoszinen bändikilpailusta. Tuska-torstai kilpailuun ollaan osallistuttu 2 kertaa ja 3 kertaa päästiin soittamaan vuosina 2019 ja 2020. Pisin saavutus siinä kilpailussa oli semifinaalit helsingissä. Meillä on single odottamassa että se laitetaa levy-yhtöihin ja toivotaan että nappaa, koska kappale on sen verran kova että ei ole enää järkeä ainakaan tässä vaiheessa julkasta omakustanteisesti. LINKITSpotify FacebookYoutube PARASTA KOTIKULMILLA Lappeenrantalaisen yhtyeenä mukavimmat paikat soittaa ovat totem ja lucky monkeys. Molemmat ovat yhtyeen jäsenten kantapaikkoja. TUE Paras tapa tukea meitä on tulla keikoille, seurata somekanavia ja kuunnella meidän musiikkia.   04. PaleSloth (Joensuu, stoner/sludge-metal)Paleslothin historia kantaa pitkän ajan taakse. Ensimmäinen bändin esiaste lienee ollut olemassa jo silloin, kun veljekset Samuli ja Joonas Myller innostuivat 2000-luvun alkupuolella tarttumaan kitaraan ja rumpukapuloihin osittain oman isänsä musiikillisen harrastuneisuuden ja painostuksen vuoksi. Kaksikko on soittanut keskenään käytännössä aina, ja teoriassa sen visio bändistä on elänyt kauan sen mukana. Alkusysäys varsinaiselle bänditoiminnalle lähti kuitenkin Joonaksen ja Simo Puustisen (nykyisin Decrowned-bändin kitaristi) yhteisistä musisoinneista, joihin liittyi hyvin pian mukaan myös Samuli. Vuosien 2007-2008 aikana Palesloth oli kasvanut sen verran, että veljesten ja Simon lisäksi bassoa hakkasi Arttu Laakkonen. Tuomas Lautanen hyppäsi ensimmäisen kerran bändin vokaaleihin samoihin aikoihin. Tuolloin kaikki bändin jäsenet olivat vielä saman kylän alueelta Kiihtelysvaarasta.  – Käytiin aikaisemmin kaikki samaa peruskoulua, joten sitä kautta tunnettiin toisemme ja musiikilliset mieltymyksemme, joten oli loogista, että ajauduttiin yhdessä saman katon alle fiilistelemään instrumenttien kera. Taisi touhu tuolloin olla vielä enemmänkin covereiden soittamista kuin omien biisien sahaamista. Mahtoi meillä olla kolme omaa biisiä ja muuten soiteltiin Slayer-, Kreator– ja Sepultura-osastoa. Rässipainotteisesti lähdettiin siis liikenteeseen!  Hommat eskaloituivat kuitenkin ajan saatossa sen verran, että porukka alkoi sinkoilla omiin suuntiinsa osittain erimielisyyksien takia mutta myös osaltaan opintokiireiden ja työkiireiden myötä. Myllerin veljekset jäivät jälleen pitkäksi toviksi soittelemaan keskenään, mikä oli varmasti se suurin alkusysäys sille, että rässin sahaaminen sai jäädä, ja he alkoivat keskenään vääntää enemmän sellaista, joka tuntui omalta.  Aikaa vierähti taas vuosia. Vuoden 2017 loppuun mennessä bändi oli saanut taas uutta verta ja lihaa joukkoonsa. Tällä kertaa veljesten lisäksi bassoa työsti Jaakko Saavalainen, ja toiseen kitaraan hyppäsi veljesten isän humppabändissä vaikuttava Jani Pulkkinen. Biisejäkin oli siunaantunut seitsemän kipaletta, jotka olivat kutakuinkin valmista kauraa pientä hieromista lukuun ottamatta. Alkuperäinen visio oli, että Samuli hoitaisi kitaran lisäksi vokaalit, mutta bändi päätyi kuitenkin kysymään, vieläkö Tuomas Lautasta kiinnostaisi lähteä kokeilemaan.  – Tuomasta kiinnosti, ja pitkälti sillä tiellä ollaan, ja samalla poppoolla ollaan yhä jatkamassa toimintaa. Hyvin pian biisien isojen linjojen varmistuttua hypättiin vuoden 2018 alkupuolella Joensuun GURU-studioon äänittämään ensimmäistä täyspitkää. Koko homma tehtiin omakustanteisesti, digitaalijakelussa avitti Samsara Records. Paleslothin ensimmäinen täysipitkä ”The Burden of Existence” julkaistiin 1. päivä kesäkuuta vuonna 2018.  – Pähkinänkuoressa Paleslothin biisit saavat usein alkunsa Samulin ja Joonaksen keskinäisistä ideoinneista. Koko ensimmäinen levy on Samulin ja Joonaksen kädenjälkeä lukuun ottamatta Janin kitarasooloja. ”The Burden of Existence” -rieskan punainen lanka kulkee vahvasti ihmisyydessä. Tietynlaista inhorealismia, ihmisyyden peili, draaman kaari kulkee kutakuinkin siemensyöksystä kohti helvettiä.  – Emme ole kauhean mielellään halunneet määritellä itseämme kovin tiukasti mihinkään genreen. Jäsenten musiikilliset idolit sekä suurimmat vaikuttajat löytyvät kuitenkin vahvasti tuolta stoner/sludge-metallin syvistä syövereistä, ja olemme pyrkineet ammentamaan noista sfääreistä mahdollisimman paljon omaan tekemiseen unohtamatta kuitenkaan sitä halua toteuttaa omaa juttuamme.  – Tavoitteenamme on keikkailun lisäksi saada mahdollisimman tehokkaasti uutta materiaalia pihalle. Istutaan parhaillaankin studiossa tätä haastattelua kirjaillessa. Ensimmäinen albumi oli tietynlainen ”wrap-up” pitkän ajan historiaa, joka oli aika saada yksiin kansiin ja ulos luolastaan. Nyt on hyvä keskittyä tyylimme kehittämiseen uuden materiaalin muodossa. Toistaiseksi ei olla vielä Joensuuta kauemmaksi keikkailtu, mutta tähän mennessä jokainen keikka on ollut hyvä ja ikimuistoinen kokemus. Yleisöltä on tullut ”high fivejä” ja energiastamme on pidetty, mikä on ollut toki iloinen yllätys. Varsinaisia huonoja kokemuksia ei ole vielä vastaan sattunut. – Toivotaan, että sellaisiakin tulee, kaikki on kotiin päin!  Seuraavan kerran Paleslothin möyrintää pääsee kokemaan livenä 23. päivä maaliskuuta Joensuun La Barressa.  Palesloth  Tuomas Lautanen – vokaalit  Joonas Myller – rummut  Jaakko Saavalainen – basso  Jani Pulkkinen – kitara  Samuli Myller – kitara/laulu    Julkaisut  ”The Burden of Existence” (2018) LINKITFacebookYoutubeSpotifyBandcamp PARASTA KOTIKULMILLA    Paikallislehtemme Karjalaisen haluan nostaa pedestaalille kun tekivät mukavan jutun meistä taannoin paperilehteen ja interwebsteriin myös. Juttu löytyy täältä.    Ei maha Kiihtelysvaaraan paljon kummasia lempiseikkoja mahtua :D Vasta poltettu kirkko meiltä löytyy! Tule ja koe! Kuoleva kyläpahainen on sopiva taiteellinen indikaattori tän tyyppisen musiikin tekemiselle. Joensuun ehdoton ykköskeikkapaikka on La Barre ja siellä on tullut useamman kerran PALESLOTH remmin kanssa tanssahdeltua lavalla.   TUE Paras tapa tukea toimintaamme on ostaa EP levykäistä bandcampimme kautta / striimata niin pirusti kapitalismin luomissa striimauspalveluissa. Mielekästä toki myös jos joku joskus keikallekkin eksyy.   05. Killing Attack (Joensuu, metal)Killing Attackin historia alkaa alkuvuodesta 2015 jolloin nykyisen kokoonpanon laulaja/kitaristi ja rumpali muuttivat aikaisemman bändinsä nimen ja musiikkityylin nykyiseen Thrash metallin. Sittemmin bändiin on liittynyt soolokitaristi ja basisti vaihtunut nykyiseen. Nykyinen kokoonpano on ollut kasassa tammikuusta 2016. Bändi on vuosien saatossa keikkaillut Joensuun alueella ja viime vuonna myös ensimmäinen Joensuun ulkopuolinen keikka Helsingin Roihuvuoressa. Julkaisuja on yksi demo-EP ja kaksi sinkkua ennen vuoden 2020 kesäkuussa julkaistua debyyttialbumia Decadence. Tulevaisuuden suunnitelmissa on mahdollisimman ankaraa keikkailua ja myöskin uusien biisien sävellystä.  Killing Attackin kokoonpano:  Atte Heikkilä: Kitara ja laulu  Niko Parviainen: Kitara ja taustalaulut  Arttu Heikkilä: Basso ja taustalaulut  Panu Vuojolainen: Rummut  LINKITKotisivuFacebookSpotifyInstagram: @killingattackofficialYoutubeBandcamp PARASTA KOTIKULMILLA Joensuussa parasta on metallin soittajien yhteilöllisyys ja paljous  Joensuussa keikkapaikkana ehdottomasti ravintola La Barre  TUE Paras tapa tukea on tietenkin tulla keikoille (seuraava Kuopion Ottopojassa 19.9.), ostaa levyjä Levykauppa Äx:stä, kuunnella musiikkia Spotifysta ja kehottaa kaveria tekemään samoin.    06. MIrroria (Oulu, goottirock) Mirroria on suomalainen goottirocki yhtye joka on perustettu Oulussa 1995. Ensimmäinen demo, joka jäi nimeämättä ja oikeastaan myös julkaisematta, äänitettiin alkuvuodesta 1996. Nauhalla oli vahvoja folk-vaikutteita. Jonkinlaista pienimuotoista mainetta nauha keräsi kasetilta kasetille levitettynä kuitenkin.     Toinen kahden biisin nauha äänitetttiin loppuvuodesta 1996. Se poikkesi hyvin paljon ensimmäisestä, sisälsi kaksi raitaa "The evil dream" ja "The path". Kyseessä oli eräänlainen kokeilu; raakaa industrial saundia ja hulluutta sekoitettuna.       Sen jälkeen seurasi seuraavan vuosituhannen alusta useita CDr-julkaisuja.  Celestial signs (2002) sisälsi aika pitkälle akustiselle kitaralle perustuvia herkkiä goottipop-balladeja. Levyä miksattiin pitkään ja tunteella, ja sen miksaus meni aika lailla pieleen.  Forever dead (2005) oli edeltäjäänsä huomattavasti rokimpi.   The evil dream... The path (2006) oli eräänlainen kokoelma joka sisälsi bändin siihenastisen uran varrella äänitettyjä nauhoja hieman epäloogisesti sekoitettuna.  Canticles of the damned (2008) oli iso harppaus oikeaan suuntaan. Melodista ja synkkää goottirokkia.  So deeply lost (2009) oli hieman raskaampi ja tunnelmaltaan omituinen.  Hidden in this lovely night (2009) oli tupla albumi sisältäen aika pitkälle akustisen, vaikka välillä säröisen rokkaavammankin, melankolisen sinfonian.  Kolme edellistä julkaistiin samaan aikaan CDr muodossa syksyllä 2010.   God's images & Devil's reflections(2011) oli omituinen tunnelmaltaan, ja lisäsi vielä enemmän absurdia meininkiä Mirrorian musiikkiin.  Has anyone heard about liberty..? (2012) Oli aika raskas ja industrial-vaikutteinen, ehkä Killing joke lähinnä kuuluu sieltä.  Adore(2013) oli raastava ja demoninen, psykedeelinen ja kokeileva, päätti yhden aikakauden bändin historiassa.         Bändin ensimmäinen aito painettu cd oli Wind has brought the most beautiful snowflake (2017); jo kypsempään saundiin perustuva levy ja aika massivinen eepos.      Sitten seurasi vielä pari CDr-julkaisua: Moonlight - the silence of the dimensions (2017) oli tupla-CDr joka sisälsi yhtyeen julkaisemattomia nauhoja, ja sekä vanhan että uudelleen miksatun ja soitannoltaan hieman päivitetyn version Celestial signsistä.  The Earth is Not pure oli tahatonta mustaa huumoria sisältävä, hieman jopa Ennio Morriconen tyylisiä sävellyksiä sisältävä CDr-julkaisu.  Yhtyeen tuorein Dreams made flesh, God made God on aito painettu tupla-cd sisältäen paitsi uuden albumin myös yhtyeen edellisen The Earth is not pure-albumin. Tämä on hyvinkin omalaatuinen teos, varsinaista riffittelyä on suhteellisen vähän ja kuultavissa on myös deathrock-vaikutteet. Levyä voisi kutsua myös progressiiviseksi, mutta se on harhaa pääpainon ollessa pikemminkin hallitussa kaaoksessa. Levyn yhdestä biisistä "Night calls me sin" julkaistiin myös video Youtubessa.      Mirrorian tyyli on jatkoa – ja se on saanut vaikutteita sekä old school goottirock, deathrock post-punk bändeistä että uudemmista loistavista bändeistä. Yhtyeen musiikki on melankolista, abstraktia, psykedeelistä, surrealistista ja kokeilevaa. Silti mielestämme sopivampaa leimaa ei ole kuin goottirock vaikka sen rajoja venytetäänkin.       Vaikutteita olemme saaneet bändeiltä kuten Bauhaus, Fields of the nephilim, Siouxsie & the banshees, Joy division, varhainen Christian death, The Cure, Virgin prunes... Lista on pitkä. Myös uudempi goottimeininki on antanut vaikutteita.       Sanoitukset ovat runollista tajunnan virtaa sivuten mystiikkaa, dualismia, surua, rakkautta ja koko ihmisen tunteen kirjoa. Poliittista sanottavaa sieltä on turha etsiä, vaan jos siltä vaikuttaa se on henkilökohtaisella tasolla koettua raivoa yhteiskunnan fasistisia piirteitä kohtaan. Korkeintaan siis anarkismia, jos yhtään mitään poliittista.      Yhtye ei voi tehdä keikkoja kokoonpanon suppeuden vuoksi, mutta toivomme että tutustutte meihin. Ostan itsekkin kaiken musiikkini aitona ja fyysisenä ja toivomme että jos kiinnostutte, ostatte meidän musiikkia cd-muodossa. Iso osa vanhemmista levyistä löytyy netistä mm. Spotifystä.    Yhtye on jäänyt kolmen vuoden levytystauolle, ideoita kypsytellään ja toivutaan yhden yhtyeen jäsenen vakavasta käsivammasta. LINKITDiscogs.comSpotifyApple MusicYoutube   07. Garter Snake (Oulu, rock) Garter Snake on pirteää ja hyväntuulista rock-musiikkia soittava yhtye Oulusta. Yhtyeen soundi nojaa tiukkoihin kitarariffeihin, nokkeliin sanoituksiin sekä naissolistin vahvaan ääneen. Kokoonpanon muodostavat Hannu (kitara), Veikko (basso), Henni (laulu), Ita (rummut) sekä Mikko (kosketinsoittimet).  Garter Snake on julkaissut Penchant for Mischief nimeä kantavan EP:n, jolta on tähän mennessä lohkaistu musiikkivideosingleksi kappale Ménage à Moi. EP on kuunneltavissa kaikissa suurissa suoratoistopalveluissa ja musiikkivideo löytyy YouTubesta (linkit alla).  Korona-pandemiasta johtuneen pakotetun keikkatauon olemme käyttäneet hyödyksemme ja säveltäneet lähestulkoon albumillisen uutta musiikkia, jota olisi tarkoitus lähteä pikapuoliin äänittämään studioon. Uutta Garter Snake -materiaalia siis luvassa, mahdollisesti vielä vuoden 2020 aikana! LINKITSähköposti: gartersnakeband@gmail.comFacebookSpotifyYouTube PARASTA KOTIKULMILLA - Parasta Oulussa on ehdottomasti rakastettu yöllinen olento, joka tunnetaan mystisenä Nakkifakiirina. Joka viikonloppu, tuulessa tai tuiskussa, tämä yön väsymätön ritari tuo hotdog-kärrynsä Rotuaarille ja tarjoilee   sieltä nakkisämpylöitä väsyneelle ja nälkäiselle juhlakansalle. Nakkifakiirin antimet ovat usein tarjonneet sekä unohtumattoman makuelämyksen, että paljon tarvittua energiaa kotiin raahustamiseen.  - Paras menopaikka? 45 Special. Alakerta. Rokkidisco joka viikonloppu, taattua menoa. - Paras ruokapaikka? Kauppuri 5:sen gourmet-burgereita voi suositella varauksetta. - Paras keikkapaikka? Hevimesta tarjoilee hyvät puitteet ja runsaasti eri rock-genrejen ja ala-genrejen keikkoja (sekä edullista tanssijalanvoitelunestettä).   08. lieteAllas (Tyrnävä, rock)Bändi kasattiin osin peukaloiden pyörittämisen, tekemisen puutteen takia ja luonnollisesti myös rakkaudesta musiikkiin TYRÄROKKIIN vuonna 2002, jolloin se muutamien reenien ajaksi toi yhteen perunapitäjä Tyrnävän silloin nuoret ja anarkistiset punkkarit.  Heitä ei siihen aikaan löytynyt pienestä pitäjästä kuin trioksi asti, jollaisena bändi kuultiin ja nähtiin aina lokakuuhun 2011, jolloin se hankki riveihinsä Obelix Mädän. Mörinävoitoinen laulu jäi taustalle ja keulaan alettiin käyttää korkeampia ääniä biisien muuttaessa hieman suuntaa raskaampaan ja jopa suoraviivaiseen heavyyn punkkia unohtamatta.  lieteAllas soittaa aina, kun niin sovitaan ja keikat ovat aina lupaus seikkailusta – tsekkaa TYRÄROKKI-live 2020 (linkki alla!!!)  Aadolf: Basso, laulu  Benito: Kitara, laulu  Kemppainen: Rummut  Obelix Mätä: Laulu  LINKITFacebookYoutubeSpotifyYoutube   PARASTA KOTIKULMILLA Hienoja keikka- ja ruokapaikkoja: https://www.facebook.com/ravintolaranni https://www.facebook.com/Tikankontti   09. Sonia Icaros (Tiisteenjoki, rock)Mä olen Sonia Icaros, laulaja-lauluntekijä. Mun suurin missio on voimaannuttaa ihmisiä ja pitää heikompien puolta. Ehkä mä oon yhdenlainen Soturiprinsessa, joka ratsastaa hevosellaan paikalle kun joku tarvii lohdutusta tai tukea. En voi sietää epäoikeudenmukaisuutta tai väärää vallankäyttöä ja tulenkin väliin jos sellaista kohtaan. Siksi mä laulankin. Vaikuttaakseni ympäröivään yhteiskuntaan laulamalla rohkaisua niille, jotka tarvii sitä siinä hetkessä. (Oon tehnyt biisejä myös erilaisissa laitoksissa ja palvelukodeissa niiden ihmisten tarinoista.)  Mun kynästä lähtee koskettavia tarinoita ja kauniita melodioita, teen suurimman osan musiikistani alusta loppuun saakka itse. Mun musiikki on taidevivahteista pop-rockia, jossa yhdistyy symboliikka ja syvälliset tarinat helposti kuunneltaviin sävelkulkuihin. Tanssi ja liiketaide on mulle rakasta ja mun biiseihin onkin tehty myös tanssikoreografioita. Näitä tullaan näkemään esimerkiksi mun tulevassa musavideossa.  Käy kuuntelemassa, voisko mun musa koskettaa tai lohduttaa sua jollain tavalla!  LINKITKotisivuSpotify YouTube Tyttö joka ei tarvitse ystävää  Viimeisimmät hienot jutut ovat olleet esiintyminen Antti Railion kanssa Kuninkuusraveissa 2020, saimme laulaa siellä Maamme-laulun yhdessä. Olen myös säveltänyt Seinäjoen Kuninkuusravien teemabiisin "Oodi hevoselle", joka laulettiin Lahden viime vuoden kuninkuusraveissa Ketolan Oskun kanssa noin 30 000 henkilön yleisölle täältä.  Lisäksi sain nyt heinäkuulle elämäni ensimmäisen taiteilija-apurahan omaan sävellys- ja sanoitustyöhöni Musiikin Edistämissäätiöltä.  PARASTA KOTIKULMILLA Etelä-Pohjanmaalla parasta on upea, puhdas luonto ja peltoaukeat. Täällä on tilaa olla ja hengittää vapaasti. Luoda rauhassa laulujaan lakeusmaisemassa. Kotikylässäni Tiistenjoella parasta on meidän oma levy-yhtiö Luovuuden Lakeus Records ja tietysti pankki, joka on mahdollistanut tämän kaiken. Myös retro-baari Tarina-Tupa on mainitsemisen arvoinen paikka, valtatie 66:sen varrella. TUE Paras tapa tukea toimintaani on käydä kuuntelemassa biisejä ja tilata vaikka albumini osoitteesta yhteys@soniaicaros.com. Myös ainakin Radio Pookista ja Järviradiosta voi toivoa minun musiikkiani soitettavaksi.  Uusia biisejä on tulossa jatkuvasti ja olen myös kirjoittanut muille artisteille viime aikoina. Sitä työtä teen mielelläni oman artistiuteni lisäksi.  Olen saanut kunnian päästä muutama vuosi sitten myös Suomen Musiikintekijät ry:n jäseneksi. Siellä saa olla kovassa seurassa ja sitä arvostan kovasti :).    10. Glass Wipe (Kemi, punk)© Jussi Tuominen/JT17_photography Glass Wipe on:  Mrs. La Dande - Laulu/Kitara  Salvador Juan - Basso/Taustalaulu  Dr. El Marco (Love) - Rummut  -Glass Wipe on Kemistä Tampereelle ja Jyväskylään muuttanut punkbändi, joka jättää harvat kylmäksi livemeiningeillään tai kemiläisellä luonteillaan. Aiempiin vaikutteisiin verraten bändi on nykyään lähemmäs Skeittipunkkia energisyydellään ja tempoillaan, ynnä muilla musiikillisillä pensseleillään.       Glass Wipe on perustettu vuonna 2013 bändin "etuasteen" tullessaan tiensä päähän. Bändiin liittyi Salvador Juan ja Danden pitkäaikainen soittokaveri Dr. El Marco (Love) molemmat aluksi tuuraajina, lopulta muodostaen bändin nykyisen/voimassa olevan kokoonpanon keväällä 2015.       Bändille on aina ollut tärkeintä keikkailu, ja siinä bändi on parhaimmillaan. Kuluneen seitsemän vuoden aikana yhtye on ehtinyt tehdä noin sata keikkaa yli kymmenellä paikkakunnalla. Bändistä onkin tullut yksi tutuimmista nimistä Suomen skeittipunkkiskenessä Suntracen, Teresa Banksin, Kurituksen ynnä muiden rinnalla. Glass Wipen toimintaa tuetkin parhaiten käymällä keikoilla ja kuuntelemalla heidän musaansa!        Seuraavan levyn teko ja äänitys aloitetaan lokakuussa 2020, jolloin uuden Glass Wipen musiikin odotus saa alkaa!  ERITYISET KEIKAT ym. MERKITTÄVÄT TAPAHTUMAT:  -HKI Skepu Fest 2019 (ensimmäinen suomessa), esiintynyt lähes kaikissa kemiläisissä tapahtumissa 2013-17 + kesävisiitit, DANDEFEST (oma festivaali Kemissä), keikat Kannuksen MONARILLA, S.kärt studio-livesessio (Fast Decade Records), lämppäyskeikkoja mm: Tryer, Jaakko & Jay, Flesh Roxon, The Scum Orchestra, Madcraft, Softengine jne. Keikkailu ympäri Suomea aina Kemistä Helsinkiin ja Turusta Kotkaan jo usean vuoden ajan!  -Bändin haastattelu Saundi-lehdessä.  -2 täyspitkää levyä Rabbit Hole (2015), Grateful & Allergic (2018). Kolmas levy 2021.  -1 ep Franklin? (2013)  -1 julkaisematon elokuva ;)  LOPUKSI: Kiitos Tuspe, Mika Puro, Takitsu, Saukin Koriskenttä, Urbanpark ja HapagLoydi, ja äidit ja isät, kaverit ja opettajat, sekä Kemin loistavat open stage jamit. Paras menomesta Kemissä siis Ankkurin ja Sisäsatamat Open Stage -jamit missä ikinä ovatkaan!  LINKITInstagram FacebookBandcamp Spotify Youtube Youtube, vol. 2    Ajastus  0:00:00 Intro  0:01:07 Memoremains (Seinäjoki, metalli)  0:08:16 RiESA (Seinäjoki, punkmetal)  0:13:17 Nameles (Lappeenranta, metal)  0:18:00 PaleSloth (Joensuu, stoner/sludge-metal)  0:23:05 Haastattelussa Petri Varis (vastaava tuottaja, Ilosaarirock)  0:34:37 Killing Attack (Joensuu, metal)  0:39:55 Mirroria (Oulu, goottirock)  0:44:03 Garter Snake (Oulu, rock)  0:48:22 lieteAllas (Tyrnävä, rock)  0:52:56 Sonia Icaros (Tiisteenjoki, rock)  0:59:00 Glass Wipe (Kemi, punk)  1:04:49 Outro  

Kristillistä pääsiäistä viettää miltei kolmasosa maapallon väestöstä. Tämän lisäksi omaa pääsiäisjuhlaansa, pesahia, viettävät puolestaan juutalaiset. Juutalaisten ja kristillisten traditioiden lisäksi juhlaan liittyy lukematon määrä kiehtovia kansanuskomuksia ja rituaaleja. Tiedeykkösessä käsitellään pääsiäisen alkuperää ja myöhempää historiaa. Lähi-idän muinaiset kansat viettivät ohraan liittyviä kevätjuhlia, jotka yhdistyivät paimentolaisten uhrijuhliin ja edelleen israelilaisten eli varhaisjuutalaisten vapautuskertomukseen. Juutalaisen pääsiäisen taustalla on Vanhan testamentin exodus-kertomus, jossa selostetaan, kuinka israelilaiset vapautuvat Egyptin orjuudesta. Juutalaiset olivat viettäneet pääsiäistään jo noin 1000 vuoden ajan, kun juutalaiseen ympäristöön syntyi uusi uskonto, kristinusko. Myös kristityt alkoivat viettää pääsiäistä, mutta juhlan sisältö oli muuttunut: juhlan keskiössä oli usko Jeesus Nasaretilaisen eli Kristuksen ylösnousemukseen. Myöhemmin tähän kaikkeen sekoittui monia erilaisia kansanuskomuksia toiveineen, pelkoineen ja enteineen. Nykyinen pääsiäisenvietto ja siihen liittyvät symbolit ovatkin sekoitus kaikesta edellä kuvatusta. Pitkäperjantain Tiedeykkösessä pääsiäisen eri kerrostumista kertovat Helsingin yliopiston Lähi-idän tutkimuksen yliopistonlehtori Riikka Tuori sekä kirkkohistorian dosentti Esko M. Laine, hänkin Helsingin yliopistosta. Toimittaja on Riikka Warras. (Kuva: Shutterstock / Subbotina Anna)

Teemu Rannikko on ollut koko 2000-luvun suomalaisen koripalloilun kantavia voimia. 19-vuotiaana Turusta Italiaan ponnistanut pelintekijä vietti kaikkiaan 13 vuotta eurooppalaisissa huippusarjoissa. Samalla Rannikko on ollut nostamassa Suomen koripallomaajoukkuetta B-divisioonasta takaisin A-divisioonaan ja lopulta neljään peräkkäiseen EM-lopputurnaukseen 2010-luvulla. Nyt Susijengi aloittaa karsinnat EM-kisoihin 2021 kotiottelulla Serbiaa vastaan, ja loukkaantunut Rannikko on mukana uudessa roolissa Ylen tv-kommentaattorina. Millainen on Rannikon mukaan pelitapa, jolla Susijengi on onnistunut kukistamaan kookkaampia tai atleettisempia vastustajia? Nykyinen joukkue on vanhin Dettmannin päävalmentaja-aikana, onko Rannikko huolissaan siitä ettei enemmän nuoria pelaajia ole murtautunut maajoukkueeseen. Entä nähdäänkö tammikuun alussa sääriluunsa murtanut Rannikko vielä Salon Vilppaan pelipaidassa ennen kuin ura jatkuu koripallovalmentajana? Väittelyissä Jokerien kannattajien haaveet paluusta SM-liigaan, tähdistöottelut huippu-urheiluna sekä FC Porton pelaajien toiminta Moussa Maregan tapauksessa.

Marko Selkomaa aloittaa työnsä Avainmedialla apulaistoiminnanjohtajan nimikkeellä vuoden 2020 alussa. Nykyinen toiminnanjohtaja Niilo Närhi jää eläkkeelle maaliskuun lopussa vuonna 2021.

Vuoden viimeisessä Parempi maanantai -jaksossa puhutaan siitä, miten introvertit pärjäävät työelämässä, joka toimii monilta osin ekstroverttien ehdoilla. Nykyinen työelämä suosii ulospäin suuntautuneita ihmisiä, joille sosiaalinen kanssakäyminen antaa energiaa. Introverttien pohdiskeleva ja itsenäinen työskentelytapa taas ei usein ole yhtä suuressa suosiossa. Harvempi meistä on täysin ekstrovertti tai introvertti, mutta yleensä jommatkummat ominaisuudet ovat ihmisellä hallitsevampia. Ville-Juhani Ilmarisen väitöskirjassa When and why is “extraversion” associated with social popularity? (2018) todetaan, että myös suomalaisessa stereotyyppisesti sisäänpäin suuntautuneemmassa kulttuurissa arvostetaan enemmän ekstrovertteihin liitettyjä piirteitä, kun taas introvertteihin liitetyt piirteet ovat vähemmän suosittuja. Sosiaalisuus ja puheliaisuus vaikuttavat henkilön sosiaaliseen asemaan kohottavasti. Introverttien sosiaalinen tarve ei yleensä ole suuri, vaan he tarvitsevat työskentelyyn mahdollisuuden keskittyä rauhassa. Tällöin esimerkiksi avokonttorit saattavat aiheuttaa introvertille liikaa häiriötekijöitä, jotka estävät työhön syventymisen. Vaikka introverteista työelämässä on jo jonkin aikaa ollut puhetta, silti edelleen esimerkiksi puhetaitoja tunnutaan arvostavan enemmän kuin kykyä kuunnella. Kuitenkin on esimerkiksi tunnistettu, että introverteilla saattaa olla kyky toimia erinomaisina johtajina*. He saattavat päästä parempiin tuloksiin ekstrovertteihin johtajiin verrattuna, koska tunnistavat, milloin on aika antaa tilaa muille**. Tarvitseeko introvertin koittaa muuttua tai esittää ulospäin suuntautuneempaa kuin mitä todellisuudessa on? Mitä tapahtuu ihmisen hyvinvoinnille ja tasapainolle, jos jatkuvasti kamppailee oman työroolinsa kanssa? Tässä jaksossa keskustelemme Anna Suomen kanssa siitä, millaisia vahvuuksia introverteilla on työelämässä ja miksi niitä ei aina tunnisteta vahvuuksiksi. Millaisia kokemuksia sinulla on introverttina tai ekstroverttina olemisesta työelämässä? Laita meille kokemuksiasi aiheesta viestilomakkeella tai somekanavien kautta. Hyviä kuunteluhetkiä! *Elena Lytkina Botelho, Kim, Rosenkoetter Powell, Stephen Kincaid, Dina Wang (2017): What Sets Successful CEOs Apart. Harward Business Review. **Whitbourne, Susan Krauss (2014): Why It’s So Easy to Talk to an Introvert. Blogi. Psychology Today.

64. Flow-analyysejä, uusia radiokanavia ja Pariisin Kevään nykyinen linja by Antti X Antti

”Mun elämä ei ehkä ole noudatellut niitä perinteisiä latuja”, sanoo Tankavaaraan joulukuun alussa Jyväskylästä muuttanut Anne Sulander Liisa Lapin ihmemaassa -podcastin ensimmäisessä jaksossa. Ensimmäisessä jaksossa vieraillaan Saariselän eteläpuolella sijaitsevassa Tankavaaran kultakylässä ja tavataan Rinkkaputki-retkeilyblogia miehensä kanssa pitävä 38-vuotias Anne Sulander, joka muutti Tankavaaraan viime vuoden lopussa. Anne työskenteli Jyväskylässä toimistohommissa ja opiskeli töidensä ohessa eräoppaaksi. Kaksi vuotta sitten työpaikalla käytiin yt-neuvottelut, joiden seurauksena Anne irtisanottiin. Tässä jaksossa puhutaan siitä, miten Anne on potkujen jälkeen hakenut elämälleen uutta suuntaa ja löytänyt sen Lapista. Nykyinen pesti Tankavaarassa on määräaikainen, mutta Anne toivoo, että saisi jäädä Lappiin. Hän työskentelee Tankavaarassa kultakylän matkailumarkkinoinnin parissa. Muutto Lappiin on tuonut elämään iloa ja tasapainoa. ”Mulle on tullut tietty rentoutuminen ja rauha – ei ehkä vielä mikään seesteisyys tai zen”, Anne sanoo. Lisäksi Anne kertoo jaksossa, millaista on asua ja työskennellä kullankaivajien 1970-luvulla perustamassa Tankavaaran kultakylässä. Jakso nauhoitettiin kultakylän saunan pukuhuoneessa. Liisa Lapin ihmemaassa on podcast, jonka jaksoissa toimittaja Liisa Kuittinen seikkailee Lapissa ja haastattelee muita pohjoiseen muuttaneita tai siellä ikänsä asuneita. Joka jaksossa on oma teemansa. Podcastissa puhutaan siitä, millaista on asua ja elää Lapissa. Tunnusmusiikin on tehnyt Antti Kero.

Liisa syntyi Kurikassa, kasvoi Lahdessa, opiskeli Helsingissä, on asunut sekä Kööpenhaminassa että Tukholmassa. Nykyinen kotipaikka on Helsingin Munkkiniemi. Hän viihtyy yleensä juuri siellä missä on. "Ilmeisesti sukulaissuhdekin on Juha Miedon kanssa ja olin jopa hänen turneemanagerinaan Torshällassa halonhakkuun maailmanmestaruuskisoissa. Huikee kokemus!" Liisa Nassir Tolonen käyttää sekä isänsä että lastensa isän, muusikko Jukka Tolosen, sukunimiä. Hän on yhtä kotonaan niin Ruotsissa kuin Suomessakin ja kuuden Helsingin-vuoden jälkeen hän käyttää edelleen sanontaa "me ruotsinsuomalaiset". "En tee työtä tasa-arvon, yhdenvertaisuuden ja moninaisuuden hyväksi - mä elän niille!"      Haastattelija: Soili Huokuna.

Miten raiskauslainsäädäntöä pitäisi muuttaa vastaamaan tämän päivän tietoja ja arvoja? Ketä nykyinen lainsäädäntö suojelee? #metoo on muuttanut keskustelua ja yleistä ilmapiiriä, mutta miten tästä eteenpäin? Ronjan kanssa keskustelemassa on Emilia Valentin sekä toimittaja Maaret Launis, yksi suomalaisen #memyös -kirjan tekijöistä.

Jussi Riekki on liikunta-alan vaikuttaja, taustatekijä ja tietokirjailija. Jyväskylässä asuva Jussi työskentelee Trainer4Youssa sisällöntuotannon ja markkinoinnin parissa eli kyseessä on todellinen monialaosaaja! Liikunta- ja harjoittelutaustaa löytyy kamppailu-urheilusta, joka on vaihtunut myöhemmin terveyden ja suorituskyvyn ehdoilla harjoitteluun. Jussin ensimmäinen kirja Kuntotehdas ilmestyi vuonna 2013. Kirjailijaura sai jatkoa juuri äskettäin ilmestyneen Liikkujan kasvisruokavalio -kirjan muodossa, joka on saanut ansaitusti hyvän vastaanoton! Reilun puolituntisen juttutuokion aikana käytiin läpi seuraavia aihepiirejä: -Jussin tausta, liikunta-alalle päätyminen -Nykyinen työn- ja toimenkuva -Sisältö ja sen tuottaminen internetissä ja sosiaalisessa mediassa. Miten tekstin ja videon suhde ja merkitys ovat muuttuneet jo lyhyen ajan sisällä? -Kirjan kirjoittaminen, havainnot ja opit ensimmäisestä kirjasta -Kasvisruokavalio ja tavoitteellinen harjoittelu – sopivatko ne yhteen? -Yleiset kasvisruokavalion myytit

Mies löytyi Afrikan sarvesta ja oma paratiisi Ranskan maaseudulta Suska Karjalainen vastaa videopuheluun omien sanojensa mukaan “keskeltä ei mitään”. Oikeasti Suska on kumpuilevalla maaseudulla, noin tunnin ajomatkan päässä ranskalaisesta suukaupungista Toulousesta - Tämä me halusimmekin. Ei moottoriteitä, lentokenttiä eikä mielellään edes naapureita. Elämä toi maaseudulle reilu vuosi sitten. Ennen oman paratiisin löytymistä Suskalle oli ennättänyt kertynyä kokonainen litania asuinmaita. Hän ei ole koskaan pelännyt heittäytyä: Suomesta tie oli vienyt esimerkiksi Venäjälle, Tsekkiin, Yhdysvaltoihin ja viimeksi Djiboutiin. Afrikan sarvesta löytyi myös puoliso, ranskalainen Nico, jonka kanssa tämä viimeisin koti on nyt perustettu. Kiertolainen on siis viimein laskenut matkalaukkunsa. Nykyinen projekti nimittäin vaatii pitkäjänteisyyttä: Suska remontoi miehensä kanssa ostamastaan maatilasta retriittiä, paikkaa, jonne voi tulla harrastamaan tai vaikka vain rahoittumaan. Täällä, Happy Hamletissa Suskankin on hyvä olla. - Sä tiedät vaan siinä hetkessä, että ei mun kuulu olla missään muualla.

Elämä maapallolla loppuu, mutta koska ja miten? Tietokirjailija Jussi Viitala tietää, että aikamme maapallolla on loppumassa, mutta tosiasiat eivät ihmisiä kiinnosta. - Nykyinen elämäntapamme mahdollistaa elämän maapallolla noin kahdelle miljardille ihmisille. Kuinka suuri uhka on ilmastonmuutos? Entä meteoriitit? Ydinsota? Pandemiat? Moni uskonnollinen liike taas on odottanut maailmanloppua aikojen saatossa lukuisia kertoja. Kirkkohistorian dosentti Ville Jalovaara kertoo maailmanlopunkultista, Oulun profetiasta. Mikä uhkasi heitä? Miksi profetoivat sisarukset Aune ja Laila Heinonen uskoivat 1960-luvulla, että suomalaiset ovat valittu kansa? Miksi tarvittiin 8000 tosiuskovaa Neuvostoliiton uhan torjumiseen? Mikä maailmanlopussa kiehtoo tai on kiehtomatta? Miksi apokalypsit eivät innosta nykynuorisoa? Toimittajina Perttu Häkkinen ja Panu Hietaneva.

Nykyinen talvi poikkeaa entisestä melkoisesti ainakin eteläisessä Suomessa. Lunta tulee vähemmän ja ilma on lauhempaa kuin ennen ja paksut pilvet leijuvat usein taivaalla. Entä miten keväät ovat muuttuneet sadan vuoden aikana - vai ovatko? Luonto-Suomen teemaillassa asiantuntijoina ovat meteorologit Jarmo Koistinen ja Pauli Jokinen, toimittajina Asko Hauta-aho ja Markus Turunen.

Keskustelu, joka tähtää asioiden ja toisten ihmisten näkökantojen ymmärtämiseen, on välttämätöntä demokratialle, sanoo filosofi Kai Alhanen. Yhteiskunnallinen dialogi on merkityskeskustelua. Dialogin ehto on, että ihmiset kohtelevat toisiaan tasa-arvoisesti ja kunnioittaen ja he haluavat oikeasti oppi jotakin sekä toisista ihmisistä että itsestään. Meillä Suomessa on paljon haasteita erilaisuuden sietämisen kanssa, sanoo Alhanen. -Nykyinen maailma tuo esille todella isoja ongelmia ja ihmisten kokemusmaailmat ovat eriytyneet kauaksi toisistaan. Tässä tilanteessa erilaisuuden sietäminen on vaikeaa. -Kuitenkin erilaisuuden hyödyntäminen päätöksenteossa on meidän demokraattisen politiikan perintömme pääjuonteita. Alhasen mielestä erilaisuuden sietäminen ja hedelmällisen dialogin käymisen taito on kansalaiskasvustulsen keskeisin tehtävä.

Kun katsoo maailman menoa, bioäly on huonossa hapessa ja kohta kaikki on yhden kortin varassa eli tekoälyn, vaikka kukaan ei tiedä miten se lopulta toimii. Tästä huolimatta Tieto on jo nimittänyt datakeskeiset liiketoiminnot -yksikkönsä johtoryhmään yhdeksi täysivaltaiseksi jäseneksi tekoälyn. Alicia T. -nimisellä keskustelevalla tekoälyllä on myös äänioikeus. Näin digitalisaatio ottaa jo merkittäviä askeleita korvatakseen myös vaativimpia ammatteja. Tietokirjailija Ari Ojapelto on kirjoittanut kirjan Kasvun loppu, jossa kyyti on kylmää niin digitalisaatiolle kuin automaatiollekin. Ojapellon mukaan olemme nyt tilanteessa, jossa digitalisaation ja automaation aikaan saama tuottavuus on nopeampaa kuin markkinoiden kasvu ja epäsuhta tulee jatkossa kasvamaan entisestään. Tällä yhtälöllä ei uutta työtä ja työpaikkoja maailmaan enää synny vaan käy päinvastoin. Nykyinen meno tukee työpaikkojen syntymistä samalla tavalla kuin köysi hirtettyä. Digitalisaation ja automaation luoman tuottavuuden kasvun hyöty valuu osinkoina omistajille ja pääomat alkavat kasaantua yhä harvempien käsiin. Esimerkiksi Suomessa yritykset maksoivat viimevuonna osinkoja 11 miljardia, joka on ennätys Suomen historiassa. Yli puolet näistä osingoista menee kuitenkin ulkomaalaisille rikkaille eli ne eivät ohjaudu kulutuskysynnäksi ja ostovoimaksi Suomeen. Samaan aikaan automaation vähentäessä työvoimaa valtion verotulot pienenevät. Erilaiset palvelusovellukset eli Appsit ovat puolestaan parhaillaan korvaamassa palveluammatteja. Vaikka kävisi kymmenen Esa Saarisen ja Jari Sarasvuon positiiviskurssia niin pelkällä asenteella tilanne ei enää muutu. Ohjelmassa osansa saavat myös banksterit. Nämä investorit , jotka ovat paketoineet ja myyneet ilmaa johdannaisina, joiden arvo pankkien taseissa on jo kymmenen kertaa isompi, kuin koko maailman bruttokansantuote. Meno alkaa muistuttaa jälleen sitä, että on vain tanssittava niin kauan kun musiikki soi. Kuka maksaa laskun? Tässä ohjelmassa ei olla vasemmalla eikä oikealla vaan edellä. Parasta kuitenkin olisi jos ohjelmassa oltaisiin väärässä. Erehdysekspertin toimittaa Raimo Tyykiluoto. Yle Puheen Erehdysekspertti jää nyt joulutauolle. Vuodenvaihteen jälkeen Erehdysekspertissä kuullaan sarja 12 Diktaattoria, kuinka populismin avulla saatu valta turmeli ja ehdoton valta teki sen ehdottoman varmasti. Hyvää itsenäisyyspäivää, joulunaika ja alkavaa vuotta 2017 jokaiselle!

Ali Jahangirin mukaan suomalaisuuden kulttuurin muutos on käynnissä, alkaen nuorista. Esimerkiksi yksittäisten suomalaisten menestystarinoiden myötä suomalaisuus on erilaista 90-lukuun verrattuna. Iranista Salon kautta Turkuun 10-vuotiaana tullut koomikko Ali Jahangiri muistaa maiden vaihdoksen ajan hyvin. Maahanmuuttotilanne on ollut tunteellinen vanhemmille.Muistan kun mutsi itki ja faija sanoi "kyllä se tästä, kyllä me pärjätään".Koomikko Ali JahangiriHän oppi lapsena suomen kielen nopeasti - kielitaito oli pian äidinkielen tasoista. Kuitenkin nuorena Jahangiri viihtyi paremmin muiden maahanmuuttajataustaisten nuorten kanssa. Siinä sosiaalisessa viitekehyksessä sain olla oma itseni. Ei tarvinnut toistumiseen kertoa mistä on, kuka on, kauanko olen ollut Suomessa ja miksi osaan näin hyvin suomen kieltä.Komiikkaa kipupisteissäLapsuuden suuret muutokset muovasivat Jahangirista sosiaalisen kameleontin, vaikka huomionhakuisesta nuoresta kasvoikin pohtiva ja hieman vetäytyvä aikuinen. Nuorella iällä opittua kielitaitoa hän käytti myös vanhempiensa kanssakäymisen tulkkaukseen.Saatoin koulusta tullessani lähteä isän kanssa käymään psykiatrilla kuullen hänen itsemurha-ajatuksiaan, ja illalla soittaa kaverille koriksen pelaamisesta.Koomikko Ali JahangiriKosketus komiikkaan on Jahangirilla ollut aina - hän on ollut "luokan pelle". Huomionhakuisuus ja kommentointivalmius ovat saaneet opettajat toistamaan mantraa, jossa hän ei olisi kykeneväinen keskittymiseen, ja että hän häiritsee muiden työtä. Perinteistä palautetta, jota läpi elämäni olen saanut kuulla on, ettei minusta tulisi yhtikäs mitään, Jahangiri miettii.Erilaisuuden edut ja taakkaJahangirista kuitenkin tuli jotakin: hän on opiskellut taloustieteitä, keksinyt oman liikeidean ja saanut myös vuoden 2015 koomikko -tittelin. Taustansa ja ulkonäkönsä erilaisuuden hän on kääntänyt urallaan hyödykseen. Kaikki on perustunut siihen, ja vaalin erilaisuuttani.Rasistisia kommentteja koomikko kuulee harvoin, ja hän sulkee ne hyvin nopeasti pois. Tosin Jahangiri epäilee olevansa rasistisen kommentoinnin kohderyhmää:Olen melkein kaksi metriä pitkä ja painan 127 kiloa. Näytän siltä, että syön huutelijoita aamupalakseni.Koomikko Ali JahangiriErilaisuus on kuitenkin myös taakka. Nykyinen maahanmuuttokeskustelu on leimannut koomikon keveäksi tilannekommentaattoriksi. Minusta on tullut medialle jonkinlainen turvapaikkaekspertti, vaikken jaksa puhua aiheesta koko aikaa. Luulin, että voisin puhua pakolaisuudesta jonkinlaiseen henkilökohtaiseen suhteeseen nojaten, mutten voikaan.Kehitys on aina hyvästäMielestäni on hieno asia, että lapset voivat katsoa vanhempiaan ja sanoa "noi ei vaan tajuu".Koomikko Ali JahangiriMaailma menee eteenpäin, ja se on Jahangirin mielestä hyvä asia. Sukupolvien tulee aina luoda omaansa edelliseen verrattuna, ja heidän ei välttämättä tarvitse ymmärtää toisiaan.Jahangiri vitsailee, että ehkäpä hänen omien lastensa tulevaisuudessa valkoihoisuus on vähemmistönä Suomessa. Ne ihmiset, jotka tosi asiassa pelkäävät sellaista tilannetta, pelkäävät Jahangirin mukaan jotakin aivan muuta kuin ihonväriä. He pelkäävät kehitystä, ja suomalaisuuden muuttuvaa määritelmää. Kyseessä on osittain silkkaa rasismia ja rotuopin mukaista ylemmyyden tunnetta. Uskon kuitenkin, että suurin osa näistä ihmisistä hakee itse paikkaansa yhteiskunnassa, tai he kokevat itse syrjäytyneisyyden tunnetta.Artikkeli  Salla Turunen salla.turunen@sverigesradio.se Toimitus Lina Puranen Maziar Farzin sisuwebb@sverigesradio.se

Nykyinen siirtolaisvirta on lisännyt EU:n ulkorajojen valvonnan haasteita. Samaan aikaan Schengenin sopimukseen kohdistuu paineita ja myöskään Dublinin sopimus ei ole osoittautunut niin toimivaksi, kuin aiemmin arveltiin. Mutta miten tärkeää olisi saada tietää keitä kaikkia EU:n alueella liikkuu ja mitä siitä seuraa, jos sitä tietoa ei ole saatavissa. Aiheesta keskustelee Rajavartiolaitoksen apulaispäällikkö ja Euroopan unionin rajaturvallisuusviraston Frontexin entinen pääjohtaja kenraalimajuri Ilkka Laitinen. Toimittaja on Maija Elonheimo.

Ruotsissa asuu noin 350 Suomen sotien veteraania, joiden keski-ikä on jo yli 90 vuotta. Tapaamme Sisuradion uudessa sarjassa heistä kuusi. Aapo Knaapi, Annikki Hansen, Karin Holm, Heikki Lirberg, Lahja Johansson ja Björn Råbergh kertovat sotakokemuksensa ja muistonsa omista lähtökohdistaan, sydänverellä. Tässä jaksossa kuulemme jatkosodassa lottana toimineen Annikki Hansenin tarinan. Annikki Hansen, Tukholma Syntynyt 29.1.1928 Lottana ennen rintamalle lähtöä Tilkan sairaala Helsingissä Rintamalla Kiestinki, Kapustajoki 1944 Tehtävät Sairaanhoito Haavoittui Kapustajoella 1944 Perhe Kahdesti avioliitossa, kaksi lasta Nykyinen asuinpaikka Suomikoti Tukholmassa Suomen sodat Talvisota syttyi 30.11.1939 ja päättyi 13.3.1940. Talvisodan syttyessä syntyi talvisodan henki, suomalaisten horjumaton puolustustahto ja yksimielisyys. Välirauhan jälkeen alkanut jatkosota käytiin 25.6.1941-4.9.1944. Sodan viimeinen vaihe oli Lapin sota 15.9.1944-27.4.1945. Sotiin osallistui yhteensä noin 600 000 miestä ja 100 000 naista • Nuorimmat rintamalle joutuneista olivat vasta 17-vuotiaita.  • Joka kahdeksas sotiin osallistuneista menehtyi.  • Heistä, jotka palasivat, pysyvän sotavamman oli saanut joka neljäs.  • Sodat jättivät jälkeensä 30 000 leskeä ja yli 50 000 sotaorpoa.  • Yli puoli miljoonaa ihmistä menetti kotinsa. • Suomessa sotien veteraaneja oli vuoden 2014 alkaessa elossa 32 000, heistä sotainvalideja on 4 800. • Veteraanien keski-ikä on jo yli 90 vuotta. Sarjan toimittanut Soili Huokuna kiittää ruotsinsuomalaisten sotaveteraanien sosiaalineuvoja Pirkko Sinkkosta avusta sarjan toteuttamisessa. Soili Huokuna soili.huokuna@sverigesradio.se

Ruotsissa asuu noin 350 Suomen sotien veteraania, joiden keski-ikä on jo yli 90 vuotta. Tapaamme Sisuradion uudessa sarjassa heistä kuusi. Aapo Knaapi, Annikki Hansen, Karin Holm, Heikki Lirberg, Lahja Johansson ja Björn Råbergh kertovat sotakokemuksensa ja muistonsa omista lähtökohdistaan, sydänverellä. Tässä jaksossa kuulemme sota-aikana pataljoonan lääkärinä toimineen Heikki Lirbergin tarinan. Heikki Lirberg, Fagersta Syntynyt 26.11.1919 Savonlinnassa Lähti rintamalle 29.3.1943 Tehtävä rintamalla Pataljoonan lääkäri Asemapaikka Karjalan kunnas, keskiosa Palasi rintamalta 1.11.1944 Muutti Ruotsiin Lokakuussa 1950 Ammatti Kirurgi Perhe Vaimo Ulla (kuollut 1987), kolme tytärtä Nykyinen asuinpaikka Fagersta Suomen sodat Talvisota syttyi 30.11.1939 ja päättyi 13.3.1940. Talvisodan syttyessä syntyi talvisodan henki, suomalaisten horjumaton puolustustahto ja yksimielisyys. Välirauhan jälkeen alkanut jatkosota käytiin 25.6.1941-4.9.1944. Sodan viimeinen vaihe oli Lapin sota 15.9.1944-27.4.1945. Sotiin osallistui yhteensä noin 600 000 miestä ja 100 000 naista Nuorimmat rintamalle joutuneista olivat vasta 17-vuotiaita.  Joka kahdeksas sotiin osallistuneista menehtyi.  Heistä, jotka palasivat, pysyvän sotavamman oli saanut joka neljäs.  Sodat jättivät jälkeensä 30 000 leskeä ja yli 50 000 sotaorpoa.  Yli puoli miljoonaa ihmistä menetti kotinsa. Suomessa sotien veteraaneja oli vuoden 2014 alkaessa elossa 32 000, heistä sotainvalideja on 4 800. Veteraanien keski-ikä on jo yli 90 vuotta. Sarjan toimittanut Soili Huokuna kiittää ruotsinsuomalaisten sotaveteraanien sosiaalineuvoja Pirkko Sinkkosta avusta sarjan toteuttamisessa. Soili Huokuna soili.huokuna@sverigesradio.se