Podcasts about useimmat

Asiakastutkimuksella tuote timantiksi – Vieraana Ville Österlund, LeanlabMiten asiakastutkimuksella voidaan kehittää tuotteesta todellinen menestystuote? Miksi käyttäjätutkimus on kriittinen osa tuotekehitystä? Tällä kertaa Menestystä Etsimässä -podcast pureutuu asiakasymmärryksen voimaan ja siihen, miten Leanlab auttaa yrityksiä kehittämään palveluitaan jatkuvan asiakasvuoropuhelun avulla.Vieraana on Ville Österlund, Leanlabin toimitusjohtaja ja perustaja, joka jakaa kokemuksiaan asiakastutkimuksen merkityksestä ja SaaS-liiketoiminnan kasvusta. Keskustelussa sukelletaan syvälle asiakasymmärryksen eri menetelmiin, kuten ideointihuoneisiin, keskustelupalstoihin, käyttäjäpäiväkirjoihin ja konseptigallerioihin, joilla yritykset voivat varmistaa, että kehitystyö perustuu todellisiin asiakastarpeisiin – ei vain arvauksiin.Miksi asiakastutkimus on välttämätöntä?Useimmat yritykset perustavat päätöksensä mutuun, aiempiin kokemuksiin tai sisäiseen näkemykseen – mutta todellisuudessa asiakasymmärryksen puute on yksi suurimmista syistä epäonnistuneille tuotelanseerauksille. Keskustelussa käsitellään, miten yritykset voivat välttää nämä sudenkuopat ja tehdä datavetoisia päätöksiä, jotka johtavat parempiin asiakaskokemuksiin ja vahvempaan kilpailuetuun.9+1 työkalua asiakasymmärryksen syventämiseenVille esittelee myös Leanlabin kehittämän 9+1 asiakastutkimuksen työkalua, jotka auttavat yrityksiä saamaan laadullista ja määrällistä tietoa käyttäjäkokemuksista. Nämä työkalut mahdollistavat nopean ja ketterän asiakastiedon keräämisen ilman raskaita tutkimusprosesseja.SaaS-liiketoiminnan kansainvälistyminenJakson loppupuolella keskustellaan myös Leanlabin kasvutarinasta – kuinka yritys on kehittynyt, miten SaaS-tuotetta voi skaalata kansainvälisesti ja mitä haasteita suomalaiset SaaS-yritykset kohtaavat matkalla globaaliksi toimijaksi.Tämä jakso on täynnä arvokasta oppia niin startup-yrittäjille, SaaS-liiketoiminnan kehittäjille kuin kaikille, jotka haluavat ymmärtää asiakaskeskeisen tuotekehityksen voiman!

Useimmat kirjailijat esittelevät nykyään työtään ja teoksiaan sosiaalisessa mediassa. Kirjakustantamoista tuumataan yksimielisesti, että kenenkään kirjailijan ei ole pakko olla aktiivinen somessa, mutta toki kirjailijoita kannustetaan enemmän kuin mielellään markkinoimaan itseään ja kirjojaan. Esimerkiksi Otava järjestää kirjailijoilleen koulutuksia aiheeseen liittyen. Somenäkyvyyttä kirjoille tarjoilevat paitsi itse kirjailijat, myös eri sosiaalisen median alustoilla liikkuvat kirjallisuuden harrastajat. Suositukset leviävät tehokkaasti, kun esimerkiksi instagramissa on nykyään pilvinpimein innokasta lukijakuntaa ja kirjagrammaajat esittelevät ja arvostelevat lukemiaan teoksia. Maailmalla syntyy suuria kirjailmiöitä tiktokin voimin ja myös Suomessa viimeisen vuoden aikana kirjatokkaajien määrä on lisääntynyt. Millainen painoarvo somenäkyvyydellä on kirjan menestymiseen? Keskustelua käyvät nuortenkirjailijat Annukka Salama ja Anne-Maija Aalto sekä Otavan viestintä- ja markkinointipäällikkö Jenni Lindvall. Vieraana piipahtaa myös kirjailija Iida Rauma, joka ei ole somessa ollenkaan. Toimittaja on Reetta Arvila.

Jokaisella kalastuksenharrastajalla on jonkinlaisia kalastukseen liittyviä toiveita, haaveita tai unelmia. Yksi haluaa tuoretta kalaa pöytään, kun joku toinen taas haluaa tavoittaa mahdollisimman monta erilaista lajia. Useimmat unelmoivat kuitenkin isoista kaloista – kotimaisista tai ulkomaisista. Tässä podcastissa Niko Satto käy läpi eri näkökulmista unelmasaaliita ja niiden tavoittelua. Paras unelmasaalis on kuitenkin se, joka saaminen on vielä edessä! Kalastajan Radion mahdollistaa Maa- ja metsätalousministeriö ja kalastonhoitomaksuvarat.

Kulttuuriykkönen pureutuu kotimaisten lasten ja koko perheen elokuvien moderniin sielunmaisemaan. Viimeisen puolen vuoden aikana on julkaistu nippu kiinnostavia kotimaisia lastenelokuvia kuten Arto Halosen Antero Varovainen ja onnenkivi, Teemu Nikin Räkä ja Roiskis sekä tällä viikolla ensi-iltaan saapuva Reetta Aallon Heinähattu, Vilttitossu ja kana -elokuva. He ovat kaikki kokeneita elokuvantekijöitä, mutta ensikertalaisia koko perheen elokuvien ohjaamisessa. Mikä saa konkarit lastenelokuvien tekemisen pariin? Teattereissa on pyörinyt myös vanhoja konsepteja, kuten Lassien sekä Pertsan ja Kilun uudelleenlämmittelyt. Monet elokuvat pohjautuvat vanhoihin kirjasarjoihin. Miksi vanhoja lastenelokuvakonsepteja julkaistaan edelleen, ja kuinka paljon koko perheen elokuvia tehdään myös keski-ikäisten ja senioreiden ehdoilla? Keskustelua suomalaisesta lastenelokuvaperinteestä sekä tilasta ja tulevaisuudesta käydään elokuvantekijöiden Reetta Aallon ja Arto Halosen sekä Koulukinon erityisasiantuntija Marjo Kovasen kanssa. Juhani Kenttämaa toimittaa.

Kulttuuriykkönen pureutuu suomalaiseen työkulttuuriin ja sen kipupisteisiin. Tilastojen mukaan keskuudessamme on uupuneita enemmän kuin koskaan. Mikä tässä ajassa ajaa meidät jaksamisemme rajoille? Miksi uupumuksesta syyllistetään uupunutta työntekijää? Useimmat ovat kuulleet burnoutista, mutta mikä on boreout? Juha T. Hakala tarkastelee työkulttuuriamme uusimmassa kirjassaan Suoritusyhteiskunta ja kysyy, olemmeko kadottaneet otteen perusasioista. Juha T. Hakalaa ja EK:n asiantuntijalääkäri Auli Rytivaaraa haastattelee Nicklas Wancke.

Jaakko Rahja ja Open Doorsin Miika Auvinen keskustelevat kristittyjen tilanteesta Syyriassa, joka on WWL-vainoraportin sijalla 12.   Syyrian vuosia kestäneet konfliktit ovat luoneet maahan ilmapiirin, jossa vaino kukoistaa rangaistuksetta. Radikaalien islamistiryhmien hallitsemilla alueilla vanhojen kirkkokuntien johtajat ovat julkisen näkyvyytensä vuoksi sieppausten ja pahoinpitelyjen kohteita. Niillä halutaan lisätä pelkoa kristittyjen yhteisössä. Useimmat kirkot on joko purettu tai niitä käytetään islamistisina keskuksina. Kristillisen uskon julkinen esiin tuominen on kielletty, eikä kirkkoja tai luostareita saa korjata tai entisöidä. Myös valtion hallinnoimilla alueilla evankelioimistyö ja islamista kääntyminen nähdään uhkina yhteiskunnan vakaudelle, minkä vuoksi ne on vahvasti tukahdutettu. https://opendoors.fi/syyria/    

Vaappu on ylivoimaisesti suosituin kuhan uisteluviehe. Pohjoisamerikkalaisilla kalavesillä tilanne ei ole aivan niin selvä. Uistelussa käytetään paljon kastemadoilla tai juotikkailla terästettyjä lippoja. Myös lusikkauistimet ovat suosittuja. Lusikat kelpaavat myös meidän kuhallemme. Ajoittain ne voivat olla myös hyvinkin tehokkaita. Useimmat uistelijat eivät ole niitä edes tosissaan kokeilleet. Pitkänlinjan uistelija Jari Rannisto kertoo omia kokemuksiaan vuosikymmenien varrelta lusikan käytöstä kuhan uistelussa.   Kalastajan Radion mahdollistaa Maa- ja metsätalousministeriö ja kalastonhoitomaksuvarat.

Animurojen musiikkijaksojen sarja jatkuu! Luvassa lisää OP- ja ED-hehkutusta sekä rönsyilevää musiikkikeskustelua siinä ympärillä. Aiheesta on keskusteltu aiemmin podcastin jaksossa 21. Useimmat käsitellyistä kappaleista löydät seuraavilta soittolistoilta: YouTube Spotify HUOM! Pidempien sarjojen myöhempien kausien OP:t voivat sisältää spoilereita sarjan etenemisestä. Olethan siis näissä tapauksissa tarpeen mukaan varovainen YouTube-videoita katsoessasi. ----- 0:00 Alkuturinat 2:17 Manga-katsaus 5:43 Jatsihenkinen OP-parivaljakko 9:57 Viime OP-jaksossa unohtunutta 13:02 Toimintaa ja tunnelmaa 24:28 Masayuki Suzukin arvostamista 25:28 Elokuvapoimintoja 32:41 Unison Square Garden -valaistumisia 35:00 Ainut ja oikea Mob Psycho 100 36:47 Muutama leppoisa OP-kappale 38:38 Uusia suosikkeja ja vanhoja klassikoita 50:42 Lopputurinat ----- Tavoitat Animurot-tiimin seuraavissa kanavissa: Instagramissa @animurotpodcast Sähköpostitse animurot@gmail.com

Anime-sarjoissa alku- ja lopputekstit (opening eli OP ja ending eli ED) ovat kiinteä osa kerrontaperinnettä ja parhaimmillaan yksi hauskimpia anime-harrastuksen osa-alueita. Hyvä anime-OP virittää kerta toisensa jälkeen sarjan tunnelmaan ja esittelee tehokkaasti sarjan hahmoja ja teemoja - sekä saattaa samalla esitellä katsojalle tulevan lemppariartistin. Tässä jaksossa Animurot-trio listaa musiikki edellä henkilökohtaiset suosikki-OP:t, mainiten siinä sivussa myös monia ED:itä ja muita animebiisejä. Useimmat jaksossa käsitellyistä kappaleista löydät seuraavilta soittolistoilta: YouTube Spotify HUOM! Pidempien sarjojen, kuten Fullmetal Alchemist: Brotherhoodin, myöhempien kausien OP:t voivat sisältää spoilereita sarjan etenemisestä. Olethan siis näissä tapauksissa tarpeen mukaan varovainen YouTube-videoita katsoessasi. ----- 0:00 Alkuturinat 5:45 Musiikkiaiheiset mangat vs. niiden animesovitukset 9:19 Parhaat OP:t satunnaisessa järjestyksessä 41:31 Pari ED:tä ja erikoismaininta 48:10 Muita suosikki-animebiisejä 52:43 Lisää OP-hehkutuksia 1:00:55 Lopputurinat ----- Tavoitat Animurot-tiimin seuraavissa kanavissa: Instagramissa @animurotpodcast Sähköpostitse animurot@gmail.com

Paastoaminen on aina kuulunut olennaisesti kristinuskoon. Pääsiäistä edeltävä 40 päivän paasto perustuu Jeesuksen erämaavaellukseen mutta paastolla on nähty myös monia muita hengellisiä merkityksiä. Se nähdään mahdollisuutena hengelliseen syventymiseen mutta myös kilvoitteluna, joka jalostaa uskoa. Tietyt mystikot ja askeetikot ovat vieneet paastoamisen äärimmäisyyksiin, ja kristinuskon historia tuntee monia tapauksia, joissa kristityt ovat väitetysti eläneet pelkällä ehtoollisleivällä ja -viinillä, jotkut jopa vuosikymmenien ajan.Ilmiö tunnetaan nimellä inedia, joka tarkoittaa syömättömyyttä. Tapauksia tunnetaan kristinuskon lisäksi runsaasti myös muissa uskonnoissa. Ilmiötä on tutkittu viime aikoina, ja tulokset eivät ainakaan aukottomasti ole kyenneet osoittamaan kaikkia tapauksia huijauksiksi. Kirkon tunnetuin äärimmäinen paastoaja lienee 1300-luvulla elänyt mystikko Katariina Sienalainen. Kirkon ihmeellisimmät tarinat -podcast kertoo näistä piirteistä hänen elämässään. Katariinan kerrotaan kärsineen syömiseen liittyvistä ongelmista koko ikänsä, ja kertomusten mukaan hän lopulta kieltäytyi kaikesta muusta ruuasta kuin ehtoollisesta. Syöminen oli Katariina Sienalaiselle mitä ilmeisimmin hyvin vastenmielistä ja hänen katsotaankin kärsineen eräänlaisesta anoreksiasta. Tällaista uskonnollisuuteen liittyvää taudinkuvaa kutsutaan toisinaan nimityksellä anorexia mirabilis. Vuosisatojen jälkeen on mahdotonta arvioida, pärjäsikö Katariina Sienalainen todella vain syömällä pelkkää ehtoollista. Viime vuosisadalta tunnetaan useita vastaavia tapauksia, joita on päästy tutkimaan. Esimerkiksi ranskalainen Marthe Robin, saksalainen Therese Neumann ja portugalilainen Alexandrina Maria da Costa väitetysti selvisivät pelkällä ehtoollisella. Useimmat inedia-tapaukset paljastuvat huijauksiksi. Myös vaille ymmärrettävää selitystä jäävissä tapauksissa pitää ottaa huomioon huijauksen mahdollisuus. Tästä huolimatta Robinin, Neumannin ja Da Costan tapauksilla on paljon puolustajia, jotka vetoavat siihen, että heitä kaikkia tutkittiin sairaalaolosuhteissa. Tutkimukset eivät kyenneet näyttämään toteen huijausta. Podcast kuvaa Robinin ja Neumannin tapauksia. Kaikki nämä naiset olivat myös muutoin hyvin sairaita ja käytännössä vuoteenomia. Barthen ja Neumannin kerrotaan myös kärsineen stigmoista. Podcast pohtii paastoamisen lisäksi sairaalloisuuden ja kristinuskon liittoa. Myös Martti Luther kärsi monenlaisista kiusallisista vaivoista. Niistä huolimatta - tai ehkäpä osittain niiden vuoksi - hän kykeni luomaan vertaansa vailla olevan kirjallisen tuotannon.

Ensimmäiset amerikkalaisvahvistukset aloittivat koripallon SM-sarjassa vuonna 1972. Sen jälkeen miesten koripalloilun pääsarjassa on pelannut 1202 yhdysvaltalaista koripalloilijaa. Useimmat heistä ovat viipyneet Suomessa vain hetken. Mutta muutamat jäivät. Kirjoittanut Jaakko Lyytinen, lukija Anu Nousiainen.

36-vuotias Vili Mustonen on Jokelan Kaukasten Voiman kasvatti. Miehen palkintokaapista löytyy muun muassa B-junnujen Suomen mestaruus, A-junnujen SM-hopea ja nuorten olympiapronssia. Mies viiletti kiekon perässä aikoinaan junnujen maajoukkueessa, jossa vilisi nykyisiä jääkiekkoammattilaisia. Yksi Mustosen kiekkokavereista oli muun muassa samanikäinen Valtteri Filppula, joka takoo tällä hetkellä lätkädollareita NHL:n Detroit Red Wingsissä. Useimmat jääkiekon lajitietäjät ja taustahenkilöt ovat olleet vahvasti sitä mieltä, että Mustonen oli yksi lajin lahjakkaimmista junnuista, jonka odotettiin pääsevän lajissa pitkälle. – Kyllä minä varmaan Suomen mittapuulla olinkin oman ikäluokkani ihan terävintä kärkeä B-junnuksi saakka, Mustonen kommentoi.

Kosketus on tärkeä tapa kommunikoida. Se viestittää välittämisestä. Useimmat ihmiset nauttivat kosketuksesta yhä enemmän mitä läheisempi ihminen on kyseessä. Kosketuksen merkitys saattaa unohtua, ja sitä voi alkaa pitää itsestään selvyytenä.

Haastattelija: Jutta Saanila Haastateltava: pari- ja perheterapeutti Eeva-Maija Möttönen (elamanvirralla.fi) Editointi: Mikael Mustonen Miehen ääni: Ville Lamminen Naisen ääni: Elisa Montonen Kertomukset väleissä: anonyymit näkövammaiset, joilta pyydettiin tarinaa Webropolin avulla. Jutta Saanila kyselee Eeva-Maija Möttöseltä, mitä halaaminen ihmiselle tarkoittaa. Eeva-Maija kuvaa sitä, miltä suomalainen halaamiskulttuuri noin yleensä näyttää. Hän kuvaa sitä aika varovaiseksi. Me emme yleensä halaa. Se on myös hyväksytympää naisilla kuin miehellä. Synttärihalaaminen voi tuntua joskus tosi jäykältä ja hankalalta. Kosketuksen tarve on meille tosi tärkeä asia. Orvot lapset ovat menehtyneet, jos eivät ole saaneet kosketusta. Apinakokeissakin on huomattu, että pehmeä riepuäiti on parempi kuin rautalankaäiti, vaikka saisi kovalta äidiltä ruokaa. Ihminen janoaa kosketusta. Veressä erittyy oksitosiinihormonia, joka erittää aivoissa dopamiinia, joka on onnellisuushormoni. Läheistä ihmistä kun pitää kädestä, niin tuntuu kivalta. Se rauhoittaa ja tuntuu hyvältä. Halaamisen kuuluu edetä molemmin puolin sovituilla säännöillä, ettei toisella ole halatessa seksi mielessä. Ei tunnu mukavalta, jos ei halua juuri sellaista halausta. Useimmat ihmiset tykkäävät halata. Jos ei ole sopivaa kohdetta, niin se estää halaamista. Meillä on lukkoja, eikä esim. perheissä aina halata. Nyt on isät kuitenkin alkaneet ottaa osaa enemmän ja on totuttu siihen, että isät ja pojat halaa. Pitkään halaaminen on aivan ihanaa! Miten puutos läheisyyden tarpeissa yleensä ihmisessä näkyy ja tuntuu? Se tuntuu tosi ahdistavalta. Pitkään yksin olleet vanhat ihmiset oikein tarraavat pakonomaisesti kiinni, kun halipula on niin pakottava olo. Mitä keinoja, työkaluja tai taitoja terapeutti tietää tähän ongelmaan? Pariterapeutti tietää, että läheisyys on herkkä reagoimaan tunneongelmiin. Ensin pitää rakentaa hyvä tunneyhteys. Ei voi aloittaa halaamalla. Rituaalit olisivat hyviä. Ne kantavat parisuhdetta. Kun parisuhdetta ei ole, niin on koitettava muita keinoja. Jos ei ole ketään, ketä halata, vois mennä hierojalle tai kosmetologille, jotta saisi kosketuksen tunteen. Mä en suosittele että mennään prostituoiduille. Siihen liittyy myös vastuu. Voi olla että parisuhde on loppunut tai ei ole koskaan ollutkaan parisuhdetta. Puitakin voi halata ja itseään tai nallea voi halata, mutta se ei ole sama kuin inhimillinen toisen ihmisen kosketus. Ystävä voi hieroa hartioita tai rasvata jalkoja. Ihminen itse voi aina kysyä, saako halata, jos jossain tilanteessa tuntuu oikealta. Jos este halia on itsessä, niin kannattaa etsiä niitä keinoja avautua. Ne ovat perinnöllisiä asioita, ja jos kotona ei ole koskaan halattu, niin ei tunnu luontevalta halata. Voi tuntua halilta jos menee saunaan tai untuvapeiton alle tai mennä uimaan. Voi keksiä erilaisia keinoja saada tuntea ikään kuin hali ympärillään. Minun näköinen mieli -hankkeen puhelinrinkeihin voi ilmoittautua Jutta Saanilalle: jutta.saanila@nkl.fi ja 050 533 9491. Tekstivastineen voi lukea Näkövammaisten liiton verkkosivuilta: www.nkl.fi/fi/halipula

Parisuhteen tärkein asia on vapaus ja jokaisella on vapaus sanoa "ei" – myös omalle kumppanilleen. Tässä Havaintoja parisuhteessa -podcastin jaksossa Sami Minkkinen ja seksu…

  Tänään haluan puhua siitä, minkälainen positiivinen kierre johtaa siihen, että kasvatat vahvaa brändiä ja SAMALLA kasvatat omaa hyvinvointiasi. Hyvinvointisi yrittäjänä liittyy nimittäin vahvasti siihen, minkälaista brändiä rakennat. Tai oikeastaan, rakennatko ollenkaan.      Jos et halua kuunnella jaksoa, lue se tästä: Koska yrittäjinä me tehdään meidän markkinoinnista iso osa tai kaikki ihan itse. Meidän yrityksen kanavat somessa ja sisältö kuvastaa sitä, miten me ajatellaan. Niin se meidän fiilis myös väkisin näkyy siellä. Olet varmaan huomannut miten sellaisina aikoina, kun olet uupunut tai ahdistunut, on tosi vaikea keksiä mitään sisältöä sosiaaliseen mediaan. Kun taas sellaisina aikoina, jolloin voit hyvin, olet energinen ja bisnes sujuu, on tosi helppo julkaista iloisia ja positiivisia asioita. Ja olla aktiivisesti mukana somessa. Eli se miten sinä voit, vaikuttaa siihen miten markkinoit. Erityisesti tämä liittyy brändäämiseen. Itsensä esille tuomiseen. On helppoa tuoda esiin itsensä, kun voi hyvin. Vastaavasti jos on uupunut tai ahdistunut, ei ole fiilistä olla esillä. Ja siksi sanonkin usein, että yrittäjänä, palveluiden tarjoajana, sinun bisneksen hyvinvointi alkaa sinusta itsestäsi. Toki voit pusertaa pitkäänkin hampaat irvessä, mutta se ei kanna pitkälle. Ja siinä kohtaa kun itselläsi alkavat paukut loppua, niin yrityksessäkään ei tunnu onnistuvan mikään. No mistä se pitäisi sitten aloittaa? Lähdetäänkö lenkille, joogaretriittiin vai terapiaan? Voit tehdä mitä vain mikä itsestäsi hyvältä tuntuu, nuo kaikki ovat periaatteessa hyviä vaihtoehtoja. Mutta jos haluat päästä heti käsiksi kehittämään brändiäsi, voit aloittaa siitäkin. Brändin rakentaminen on isolta osalta tie omaan itseen. Varsinkin, jos lähtee sillä asenteella, että on avoin, rehellinen ja täysin oma itsensä. Aah tässä on niin monta osa-aluetta että on vaikea päättää mistä puhuisin ensin. Mutta jos aloitetaan aitoudesta ja siitä että on oma itsensä. Miten se liittyy omaan hyvinvointiin? No en tiedä sinusta mutta itselleni teeskentely ja jonkin roolin vetäminen olisi aivan sama kuin vetäisi itsensä narun jatkoksi saman tien. Se, että joutuisi feikkaamaan jotain mitä ei ole, on kuin valehtelisi koko ajan. Itselleen ja muille. Ja se musertaa sisältä päin. Eikä se edes tarkoita sitä, että kertoisi suuria valheita. Itselle voi tulla epämukava fiilis jo siitä, ettei voi kertoa todellisia ajatuksiaan. Jos pidättelee mielipiteitään, tai jos ei voi tuoda ilmi omia arvojaan. Tai piilotella todellista persoonaansa. Jos vaikka tykkäät heittää vitsiä tilanteessa kuin tilanteessa, mutta mielikuvasi on se että se on epäkorrektia käytöstä ja joudut pidättelemään itseäsi eri tilanteissa. Tai jos toimit arvojasi vastaan ja ostat palveluita vaikka yritykseltä, jolla ei ole mielestäsi puhtaita jauhoja pussissa. Tai jos siitä pelosta, että joku suuttuu sinuun, et kerro omaa mielipidettäsi asioista. Jos yrität miellyttää kaikkia, oman hyvinvointisi kustannuksella. No sait varmaan tästä jo kiinni. Eli jos et voi puhua omaa totuuttasi, et voi pitkällä tähtäimellä hyvin. Ja siksi on tärkeää olla aito oma itsensä. Ja vaikka se voi aluksi tuntua pelottavalta, riskin ottamiselta, niin lopulta se on todella vapauttavaa. Se että karkoitat luotasi potentiaaliset asiakkaat, joiden arvomaailma ei istu siihen mikä sinun arvomaailmasi on, ei haittaa. Sillä niiden sijasta saat tilalle yhä enemmän niitä ihmisiä, joiden arvomaailma istuu omaasi. Lisäksi he sitoutuvat sinuun entistä tiukemmin. Kun siis suljet yhden oven, toinen avautuu. Kun siis tuot esiin arvosi, mielipiteesi ja persoonasi, saatat toki karkoittaa joitain ihmisiä, mutta vedät sitäkin enemmän puoleesi niitä, jotka ovat ihanneasiakkaitasi. Joiden kanssa yhteys pelaa, jotka ymmärtävät sinua ja ovat kanssasi samaa mieltä. Ja jotka kokevat entistä tiiviimpää ja läheisempää yhteyttä sinuun. Ja mieti sitä tilannetta, kun ympärilläsi on ihmisiä, jotka ymmärtävät sinua. Omia hengenheimolaisiasi. Miten paljon se vaikuttaa omaan hyvinvointiisi? No tämä on vain yksi osa sitä positiivisen kierteen kokonaisuutta. Tähän liittyy niin paljon enemmänkin. Kun siis lähdet brändäämään itseäsi, tapahtuu monia asioita. Tein tästä jo videon Youtubeen “Mitä tapahtuu kun aloitat brändäämisen?”, mutta noin kuudessa minuutissa en saanut koko asiaa avattua. Nyt siis avaan tätä enemmän. Meillä ihmisillä on tapana sopeutua ympäristöömme ja sen odotuksiin meistä. Jokaisella meistä on ympärillämme ihmisiä, jotka ovat tottuneet näkemään meidät menneisyytemme summana. Olemme heidän mielestään jonkinlaisia, he ovat siis tavallaan brändänneet meidät jo mielessään tietynlaisiksi. Laittaneet meidät tietynlaiseen muottiin. Sukulaiset, naapurit, ystävät, tuttavat, verkostot, vanhat opiskelukaverit ja kaikki ketkä tunnemme. Jokaisella heistä on tietty mielikuva meistä. Ja jollain tasolla se saattaa rajoittaa meitä. Tunnemme sen paineen, joka ympäristön odotuksista tulee, ja joskus saatamme varoa rikkomasta tuota muottia. Koska jos lähdet tekemään jotain, mikä ei istu siihen muottiin, kohtaat vastustusta. Jotkut saattavat yrittää vetää sinua takaisin sanomalla vaikka että ei tuosta mitään tule tai mitä sä nyt oikein yrität olla. Joskus yrittäen kontrolloida sinua tai sitten vain siksi että säikähtävät muutosta. Muutosta sinussa. Okei, no miten tämä nyt liittyy brändäämiseen? No sillä tavalla, että se, että rakentaisit vahvaa brändiä itsestäsi vaatii sen, että muodostat brändivision. Vision siis siitä, minkälaista brändiä lähdet rakentamaan? Mikä on tavoitteesi? Mihin oma brändisi on erikoistunut? Kun teet sen rajauksen, ja mitä enemmän se poikkeaa siitä mitä aiemmin olet tehnyt, sen suurempi muutos on kyseessä. Yrittäjänä kehittyminen on isolta osin henkistä kasvua. Se, että tunnet vahvuutesi ja heikkoutesi, auttaa sinua kehittämään bisnestäsi. Ja se että tuntisit ne, sinun pitää tuntea itsesi. Olla rehellinen itsellesi siitä, minkälainen olet ja arvostaa sitä. Ja tää on iso juttu. Se että osaat arvostaa sitä mitä oikeasti, aidosti olet. Se että hyväksyt sen että et ehkä ole kuten muut, mutta kuitenkin hyvä ja riittävä sellaisena kuin olet. Ja se että uskaltaisit nähdä mahdollisimman kauas, että näkisit sen mitä voit oikeasti olla. Ehkä guru omalla alallasi, se auktoriteetti, jolta vaikka media tulee kysymään mielipiteitä ja näkemyksiä. Eli se että osaisit arvostaa itseäsi sellaisena kuin olet, arvostaa omaa historiaasi, omaa tarinaasi, omia arvojasi ja mielipiteitäsi, on huikean tärkeää brändisi ja bisneksesi kannalta. Ääk ja tämä liittyy taas niin moneen. Eli jos et rakasta itseäsi, et aidosti voi uskoa kasvavasi auktoriteetiksi omana itsenäsi. Silloin sulla voi olla se fiilis, että sun täytyy vähän feikata. Siis se fake it till you make it voi mennä joskus pieleen. No mutta jos nyt tosiaan sulla on vaikea nähdä itseäsi auktoriteettina, koska et mielestäsi ole oikeanlainen, riittävä tai olet liikaa jotain sitä tai tätä… niin miten siitä eteenpäin? Pitääkö sun oppia rakastamaan itseäsi ennen kuin voit lähteä brändäämään. No ei. Ja tää onkin nyt se ihana pihvi joka tässä jaksossa tulee. Eli kun sä aloitat brändäämisen, niin sä et ainoastaan muuta sitä muiden mielikuvaa itsestäsi, vaan myös omaasi. Kun sun ympäristö alkaa nähdä sut tietynlaisena osaajana ja arvostaa sitä mitä itsestäsi tuot esiin, niin itsekin alat yhä enemmän hyväksyä itsesi sellaisena kuin olet. Kun julkaiset itsestäsi kuvia, videoita, ajatuksia, tajuat itsekin, että olet hyvä ja riittävä sellaisena kuin olet. Alat tottua katsomaan itseäsi videolta ja kuuntelemaan puhettasi. Tunnustan että siihen voi mennä aikaa, mutta vähitellen alat hyvväksynnän kautta myös arvostaa itseäsi. Näkemään itsesi eri tavalla. Olen jo vuosia ymmärtänyt, miten blogiartikkeleiden julkaisu, omien tekstien julkaisu kehittää enemmän kuin pöytälaatikkoon kirjoittaminen. Mutta brändääminen on vielä asteen verran enemmän. Eli kun aloitat brändäämisen, ihmiset ympärilläsi alkavat nähdä sinut eri tavalla. Voi olla että kohtaat vastustusta, jotkut saattavat väheksyä sinua tai yrittävät vetää sinua takaisin entiseen, mutta kun olet kiinnittynyt visioosi ja uskot itseesi enemmän kuin muut, pysyt vahvana. Eli nyt siis vähän yhteenvetoa. Ensin puhuin siitä miten se että voit puhua omaa totuuttasi auttaa sinua voimaan hyvin. Toiseksi puhuin siitä, että kun lähdet brändäämään itseäsi tiettyyn suuntaan, ympäristösi ja sinä itse alatte nähdä sinut eri tavalla. Verkostosi herää siihen, että ahaa, nyt tämä ihminen on löytänyt jotain, saanut jonkin ahaa-elämyksen ja ottanut rohkeasti askeleen eteenpäin. Useimmat ihmiset kuitenkin haluavat nähdä sinun onnistuvan. Luota siihen äläkä keskity kriitikoihin. Eli se positiivinen kierre. Se alkaa siitä kun otat ensimmäisen askeleen brändäämisessä. Eli muodostat vision siitä, mistä haluat tulla tunnetuksi. Se voi olla tämänhetkinen intohimosi, ja muuttua jonain päivänä muuksi. Brändikin saa kehittyä. Tai oikeastaan sen pitääkin kehittyä. Eli älä ota liikaa paineita siitä, että tämä olisi lopullinen päätös. Vaan lähde johonkin suuntaan nyt. Puhuin alussa siitä, miten hyvinvointi vaikuttaa siihen, miten jaksat tuoda itseäsi esiin. Joten jos juuri nyt on sellainen olo, että et jaksa, olet uupunut, tarvitset lomaa, niin ota lomaa. Tai oikein kunnon irtiotto kaikesta. Se voi tietyissä elämäntilanteissa olla vaikeaa, mutta muista että sinun pitää ensin laittaa happinaamari itsellesi, ennen kuin voit auttaa yritystäsi tai asiakkaitasi. Et voi jatkaa puoliteholla ikuisesti, se ei edistä bisnestäsi. Ja kun olet lomalla, tee itsetutkiskelua. Mieti omaa tarinaasi, persoonaasi, mitkä ovat oikeasti ne jutut, joista saat energiaa. Mitkä vievät sitä eniten? Ja mistä haluat tulla tunnetuksi. Mikä on se sinun oma totuutesi. Ja miten voisit vaikka meditoimalla saada paremmin yhteyden itseesi. Kun sinulla on hyvä yhteys itsesi kanssa, voit rakentaa sitä paremmin myös yleisöösi. On aivan huikeaa, miten silloin kun voi hyvin, energiat on korkealla ja fiilis katossa, syntyykin sisältöä someen. Jaksaa olla esillä. Haluaa jakaa positiivisia viboja maailmalle. Saa uusia ideoita ja oivalluksia. Kampanjaideoita ja sisältöideoita. Eli jos tämän kiteyttäisi vielä askeleiksi, niin Ota yhteys sisimpääsi ja pidä huolta itsestäsi Luo brändivisio mistä haluat tulla tunnetuksi Aloita brändääminen kertomalla oma tarinasi Tuota sinua brändäävää sisältöä verkkoon Ole esillä videoissa, kuvissa omana itsenäsi. Vaikka siinä voi olla iso kynnys, että on esillä omana itsenään, eli luontevasti esiintyen ja avoimesti mielipiteitään jakaen, itseään arvostaen, niin usko minua kun sanon, että se on aivan suunnattoman vapauttavaa. Ettei tarvitse teeskennellä mitään. Voit puhua omaa totuuttasi. Voit luoda läheistä ja lämmintä yhteyttä ihmisiin, puhua ihmiseltä ihmiselle eikä vanhojen markkinointioppien mukaan pönöttää logon takana visuaalisen identiteetin vartijana. Se, että olet esillä sellaisena, on todella merkityksellistä asiakkaillesi. Kuten sanoin aiemmin, suurin osa ihmisistä kannustaa sinua ja toivoo onnistumistasi. Ja niin myös universumi. Kun lähdet tälle tielle, myös universumi osaa auttaa sinua. Kun osaat itse määritellä sen mikä on suuntasi, sinua ohjataan sinne. Tiellesi tulee sattumia ja yllättäviä mahdollisuuksia, auttavia ihmisiä, yhteistyökuvioita, uutta näkyvyyttä ja paljon kaikkea, joka voi tuntua yhteensattumalta, mutta on oikeasti universumin ohjausta. Koska osasit tarkentaa sillekin, mihin suuntaan olet menossa. Toivottavasti osasin viestiä tässä nyt sen vyyhden, jonka mielessäni tästä näen. Miten kaikki liittyy kaikkeen. Kun sulla on yhteys itseesi, saat yhteyden myös yleisöösi ja universumiin. Silloin te kaikki yhdessä tuumin rakennatte sun hyvinvointia ja unelmia todeksi. Rakennat sun unelmien bisneksen ja unelmien elämän.

Useimmat valokuvat kaloista ovat suoraan sanoen hieman tylyjä. Saalista esitellään kädessä tai pahimmillaan riiputetaan siiman päässä. Suomalaisista kalalajeista näkee oikeastaan aika harvoin sellaisia kuvia, että ne ovat uimassa. Veden pinnan alapuolella kuvaa vain harva, koska se vaatii erityiset välineet, mutta akvaariokuvaajia on jo hieman enemmän. Joku voisi luulla, että akvaariokuvaus on helppoa ja tylsää, mutta se ei pidä paikkaansa. Itse asiassa akvaariokuvaus on yllättävän vaikeaa. Heijastumat, taustat, akvaarion reunat, valot ja itse kalatkaan eivät välttämättä näytä hyviltä. Millä keinoilla kuvista tulee parempia? Juha Laaksosen luotsaamalla luontoretkellä oppaana on akvaariokuvauksen mestari mikkeliläinen Markku Varjo. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

Most parents assist their children with educational expenses, the deposit for their first home and often with the cost everyday living - Useimmat vanhemmat auttavat lapsiaan koulutuksessa, lainaavat lapsilleen osan ensi kodin käsirahasta ja usein myös jokapäiväisten elinkustannusten kattamisessa

Most of us already know that connecting to WiFi networks in public spaces can be insecure. Public charging points point using an USB can also carry risks. It is possible to steal data or introduce malware via the same cable while your device is charging. - Useimmat varmaankin jo tietävät että ostoskeskuksissa ja muissa julkisissa tiloissa tarjolla olevien WiFi verkostojen kanssa on hyvä olla varovainen koska niiden turvallisuutta on vaikea arvioida. Nyt samoissa tiloissa saattaa kohdata uuden vaaran, nimittäin USB-johdon välityksellä toimivat latauspisteet.

Päihteiden ja syömishäiriöiden sekä yllättävien raivokohtausten tai jatkuvan vihaisuuden alta voi löytyä tunnesäätelyvaikeuksia. Viina ja huumeet tai sukujuhlien karttelu voivat olla tapa välttää sietämättömiä tunteita. Miksi joku saa yllättäviä raivareita mitättömistä syistä tai toinen vetäytyy kuoreensa eikä edes yritä pitää puoliaan? Jotkut meistä eivät tunnista omia tunteitaan vaan reagoivat suruun, pettymykseen tai kateuteen raivokohtauksella tai käpertymällä itseensä. Useimmat oppivat pikkulapsina, mitä on ilo tai suru, mutta jotkut opettelevat tunnistamaan tunteensa paljon myöhemmin. Tunnesäätelytaitoja voidaan opetella myös aikuisena ja taitoryhmissä opetellaan porukalla elämän taitoja arkitilanteita varten Tiedeykkösessä perehdytään tunnesäätelyvaikeuksiin ja hyväksi havaittuihin psykoterapioihin kahden psykoterapeutin ja psykiatrin Miikka Häkkisen ja Maaria Koiviston kanssa. Leena Mattila teki kotikäynnit, kunhan ensin perehtyi Viisas mieli -kirjaan, jonka tekijäjoukkoon he kuuluvat.

Liha on koiran ruuan perusta. Se on perusta kuivamuonissa, joissa muistetaan aina mainostaa kuinka paljon sitä niissä on. Se on perusta myös raakaruokinnassa, jota kuuluisikin kutsua lihapohjaiseksi ruokinnaksi - jo pelkästään siksi, että raakuus itsessään ei tuo mitään etua. Vaikka liha on aina koirien ravitsemuksessa mukana, niin sen olemus ja aito rooli on kuitenkin monille epäselvä. Se ehkä johtuu lihan arkipäiväisyydestä, ei ole koskaan joutunut miettimään sitä. Webinaaritallenne esittelee lihan, sen merkityksen ja roolin koiralle. Luennon ensimmäinen osio käsittelee aiheesta liha kysymykset mitä liha on miksi lihaa annetaan haittoja tai etuja lihasta on Podcast-tallenteen kuunneltuasi tai videot katsottuasi sinulle pitäisi olla pääosiltaan selvää mitkä ovat syyt lihan käyttämiseen ja onko se täysipainoista ruokaa. Sinulle selviää myös miksi kysymykseen paljonko lihaa annetaan, ei voida vastata tyhjentävästi (- mutta sitä annetaan noin puolitoista kertaa enemmän kuin kuivamuonaa). Luennon intro: https://www.youtube.com/watch?v=XxQj-RBBl9o Pyramidin perusta https://www.youtube.com/watch?v=rpzX9O6TjZw Kun joku sanoo, että käyttää koiransa ruokinnassa lihaa, niin milloinkaan ei tiedä mitä aidosti käytetään. Useimmat muut asiat selviävät kontekstistä, mutta ei koskaan liha - tiedetään vain, että kyseessä ei ole kasvisruokaa, ei luita eikä elimiä. Liha tarkoittaa kahta eri asiaa: mitä se pitää sisällään raaka-aineena mitä ravintoaineita se sisältää Koostumus raaka-aineena vaikuttaa sulavuuteen, joskus koiran terveyteen, ja sen suhteen erilaiset lihaksi kutsutut tuotteet voivat olla erilaisia. Sulavan osan suhteen sen sijaan kaikki lihat ovat käytännössä samanlaisia. Lihan korvaaminen muilla raaka-aineilla, joka tarkoittaa vegaanista ruokavaliota, on mahdollista. Se on kuitenkin erittäin vaikeaa ja lisää ruuan kokonaismäärää. Ravintopyramidin rakenne ei kerro ryhmien tärkeyttä. Se kuvaa syöntimäärää ja vahvasti lisäksi energiasisällön kautta. Sen takia ihmisellä pyramidi rakentuu kasviksille ja lihat ovat ylhäällä pienenä osuutena. Koiran ravintopyramidi rakentuu aivan toisinpäin, jolloin pohja perustuu lihaan ja siinä kohtaa missä ihmisellä on liha, koiralla on sisäelimet, käytännössä maksa. Pyramidin huipulla, vähäisin tarvittava määrä, rakentuu koiralla kasviusmaailmassa ja käsittää käytännössä vain kuidun. Siksi koiralle syötettävä ruoka koostuu vahvimmin lihasta ja vaadittava annos on se, mikä rasvan kautta laskettuna vaaditaan painon ylläpitämiseksi. Tankki täyteen https://www.youtube.com/watch?v=fqjaDQ6nSCY Koiran ruuassa on aina nähtävä kokonaisuus, mutta huomioiden osien merkitys. Siksi lihan antama energia ei ole sen sisältämä kokonaisenergia, vaan rasvagrammojen antama energia. Hiilihydraattien kanssa on mahdollista kattaa energiavaje, jos rasvaa ei ole riittävästi, mutta vaadittava syöntimäärä on aina tuplat rasvaan verrattuna. Käytännössä ero on vielä suurempi, koska rasvalla ja hiilihydraatilla tarkoitetaan ruoka-aineita, jotka sisältävät jommankumman tai molemmat. Lisäksi eroa kasvattaa sulavuus. Liha ja sen sisältämä rasva on erittäin hyvin sulavaa (poislukien jänteet ja sidekudos, mutta niistäkin rasva sulaa ongelmitta) kun taasen viljat kypsennettynäkin ovat heikommin sulavia. Elimistö pyrkii käyttämään ensisijaisesti sokereita energiaksi. Syitä on kaksi: solut käyttävät käytännössä vain glukoosia energiaksi (kyllä, muutama poikkeus löytyy) hiilihydraatteja ei käytetä mihinkään muualle ja varastointikin tapahtuu muuttamalla ne rasvaksi Rasva on tehokkaampi energian lähde kalorisisältönsä suhteen, mutta hitaammin käytettävissä ja rasvan osia tarvitaan muuallakin; soluihin, hermostoon jne. Jos ihminen ei saa ravinnostaan sokereita, niin ihminen menee ketoosiin, joka on puolustuskeino poikkeustilannetta vastaan. Koira ei käytännössä mene ketoosiin, koska sen maksa tuottaa lihan sisältämistä aminiohapoista sekä rasvahapoista kaiken tarvittavan glukoosin ja erittäin tehokkaasti. Joten koiralle liha tarjoaa kaikean tarvittavan energiatasolla. Riittävä annos lihaa saadaan silloin kun koiran lihavuuskunto on oikein. Suomeksi: koira ei ole laiha. 30 kg koiralla se tarkoittaa rehutason lihaa noin puoli kiloa päivässä, vähintään. Suositus: Ketoosi Nooan arkki https://www.youtube.com/watch?v=bc3cfzFQW8Y Lihojen ero ei ole eläinlajien välillä. Lihojen ero tulee niiden erilaisesta rasvamäärästä. Periaattellinen ero kuitenkin on: valkoinen liha eli linnut (jenkkiläisessä keittiössä myös porsas) punainen liha eli kaikki muut eläimet kala, joka on kuitenkin lähempänä punaista Vaaleassa lihassa on hieman vähemmän vereen liittyviä mineraaleja, eli mm. rautaa ja kuparia. Aidosti erot ovat merkityksettömiä. Hevosessa on muita korkeampi rautapitoisuus, mutta sen heikompi sulavuus tasaa tilanteen. Aito ero tulee rasvan koostumuksesta, joka johtuu hyvin pitkälle niiden syömästä ravinnosta ja hieman teurasiästä. Kalassa omega-3 rasvahapot EPA ja DHA erottaa ne muista, mutta kalatkin saavat ne ravinnostaan. Yleisen ravintomeemin mukaan koiralle olisi annettava 3 - 5 eläimen lihaa. Väite on väärin. On aivan sama mitä lihaa antaa, kunhan antaa lihaa. Jos haluaa tehdä tarkkaa säätöä, niin antaa punaisen tai valkoisen lihan joukossa kalaa sen rasvakoostumuksen takia. Lihojen puutteet tulevat mineraaleissa ja vitamiineissa, jonka takia ne on lisättävä erikseen. Kalsium, magnesium ja osa kaliumista saadaan luista tai purkista. A-vitamiini ja ne B-vitamiinit, jotka jäävät lihasta vajaaksi, otetaan maksasta. D-vitamiini, sinkki ja jodi otetaan purkista. Kun lihaa syytetään siitä, että se ei ole täysipainoista ruokaa, on jotain tietämättömyyden ja halpahintaisen tavoitteellisuuden väliltä. Ei kukaan ole koskaan väittänyt, että liha olisi täysravintoa. Moinen on yhtä päätöntä kuin toteaisi, että kasvisravinto ei sovi ihmiselle, koska kaura ei ole täydellistä ruokaa ihmiselle. Sen sijaan on väitetty, että sulava liha on täydellinen proteiinien ja rasvojen lähde - kaikki muu on saatava muusta ravinnosta. Suositus: Kolmen minuutin raaka Lihallinen terveys https://www.youtube.com/watch?v=Svdj99xWSuQ Liha ei ole ihmelääke. Mutta liha antaa energian pehmytkudosten rakennusaineet Liha ei pysty rakentamaan luustoa. Siihen tarvitaan kalsiumia, vaikka luusta. Liha ei tuo lisää terveyttä. Liha pystyy estämään määrätyistä puutoksista ja sopimattomasta ravinnosta syntyviä sairauksia. Mutta enemmän lihaa ei tarkoita parempaa terveyttä - se tarkoittaa vain lihomista. Kuivamuonissa on omat ongelmansa, jotka johtuvat lihan alhaisesta määrästä. Oikeammin ongelmat saattavat syntyä niistä kuivamuonien raaka-aineista, joilla on paikattu matala määrä lihaa. Välillä kuulee väitettävän, että kun koira on siirretty lihapohjaisella raakaruualle, niin allergiat ovat parantuneet. Se on totaalinen virheväittämä. Allergia ei parane ja kyse onkin ollut kahdesta: allergeenin välttämisestä ruuan sopimattomuuden korjaamisesta Liha on koiralle rotutyypillistä ravintoa. En pidä ilmaisusta, sillä barf- ja huuhaamarkkinat ovat aiheuttaneet termille pahan inflaation. Lajityypillinen tarkoittaa ravintoa, joka sopii eläimen ruuansulatusjärjestelmälle sekä aineenvaihdunnalle. Hevoselle lajityypillinen ravinto on korsirehu, ihmiselle lajityypillinen ravinto on sekaravintoa ja koiralle lajityypillinen ravinto on lihaa ja muuta eläinperäistä. Suositus: Koira on lihansyöjä Kysyttävää? Heräsikö kysymyksiä tai kommentoitavaa? Voit käyttää Katiska Meta-foorumia, pääset myös kommentoinnin linkistä suoraan tämän webinaariin aiheeseen - käytä sitä. Ja jos haluat penkoa aihetta ruokinnan suunnittelu, niin löydät sen täältä. Haluat ehkä tutustua myös e-kirjaan Ravitsemuksen ABC: Koiran raakaruokinta. Jos tarvitset apua koirasi ruokinnan rakentamisessa tai ruokaongelmissa, niin Katiskan puhelinpalvelu on juurikin siihen tarkoitettu!

Aurinkokunnassamme vieraillut outo avaruuskappale Oumuamua on noussut jälleen otsikoihin. Harvardin yliopiston tutkijat, professori Abraham, Avi Loeb ja tutkijatohtori Shmuel Bialy kohahduttivat julkistamalla vastikään tutkimuksen, jossa he ehdottavat että kyse saattoi olla vieraan sivilisaation avaruusaluksesta. He ovat tehneet päättelynsä laskelmista, jotka on julkaistu arXivissa ja Astrophysical Journal Lettersissä. Päätelmä on kohahduttanut tutkijayhteisöä kautta maapallon. Useimmat heistä ovat tätä päätelmää vastaan, koska kyseisen kappaleen outo liikehdintä voidaan selittää myös luonnollisen kappaleen liikkeenä. Tiedeykkösessä pohditaan Oumuamuan mahdollista rakennetta ja liikkeitä aurinkokunnassa. Haastateltavana on Mikael Granvik, joka on Luulajan teknillisen yliopiston professori ja akatemiatutkija Helsingin yliopistossa. Mikael Granvikin mukaan tällaisia ulkoavaruuden kappaleita havaitaan tulevina vuosina yhä enemmän koska käytettävissä on entistäkin parempia havaintolaitteita. Mikael Granvikia haastattelee Sisko Loikkanen. PanStarrs -teleskooppi Havaijilla havaitsi Oumuamuan lokakuussa 2017. Sille annettiin havaijinkielinen nimi Oumuamua, joka tarkoittaa kaukaa avaruudesta tullutta vierasta. Oumuamua on ensimmäinen havainto ulkoavaruudesta aurinkuntaamme tulleesta kappaleesta. Kuva Oumuamua, taiteilijan näkemys/ESO M Kornmesser

Useimmat biologian kannalta kiinnostavat molekyylit ovat polymeerejä, jotka koostuvat samankaltaisista pienistä osasista. Näistä tutuimpia ovat sokerit ja proteiinit, mutta on hyvä muistaa, että myös esim. DNA on polymeeri. Vaikka biologiset makromolekyylit koostuvatkin lähinnä hiilestä, vedystä, hapesta ja typestä, on niillä esim. proteiinien tapauksessa saatavissa monenlaisia rakenteita ja toimintoja.

Useimmat biologian kannalta kiinnostavat molekyylit ovat polymeerejä, jotka koostuvat samankaltaisista pienistä osasista. Näistä tutuimpia ovat sokerit ja proteiinit, mutta on hyvä muistaa, että myös esim. DNA on polymeeri. Vaikka biologiset makromolekyylit koostuvatkin lähinnä hiilestä, vedystä, hapesta ja typestä, on niillä esim. proteiinien tapauksessa saatavissa monenlaisia rakenteita ja toimintoja.

Siltsu löi läpi reilut 20 vuotta sitten, kun hänet valittiin tangokuninkaaksi Seinäjoen tangomarkkinoilla. Ruotsi jäi taakse ja viihdyttäjän ura Suomessa on ollut menestystarina vailla vertaa. Soili tapasi Jari Sillanpään Forssan Urheilutalolla ennen konserttia. Fanit jonottivat ulkopuolella tuntikausia ennen ovien avaamista, vaikka heillä oli jo liputkin plakkarissa. Siltsun suosio ei ole hiipunut, ja hänen lavakarismansa puree niin äitiin kuin tyttäreenkin. Jari Sillanpää on Suomen parhaiten levyjä myynyt sooloartisti kautta aikojen, ja hänen nimikkolevynsä 90-luvulta on Suomen eniten myyty äänite.Sun pitää satsata Yhdysvaltoihin, sitten saat koko maailman, sanoi äiti.Viime vuosi oli Jarin 50-vuotisjuhlavuosi ja hän pisti pystyyn isot bileet. Elokuinen juhlakonsertti veti Helsingin olympiastadionin täyteen väkea. Syksy toi surua: Jarin äiti nukkui pois. Jarin isä asuu Pohjois-Ruotsissa, ja kunhan kesä tulee, toivoo Jari voivansa viettää enemmän aikaa isänsä kanssa. Kuuluisuus tuo onnea, mutta se ei tee onnelliseksi. Onnellisuus syntyy hyvin pienistä asioista ja hetkistä. On jo 20 vuotta siitä, kun Jari muutti Suomeen. Ruotsiin ei enää ole ikävä. Useimmat ystävät ja entiset työkaveritkin ovat muuttaneet Tukholmasta muualle. Ruotsinsuomalaisuus on sana, jota Jari jää pohtimaan. Kouluaikaan Jari sanoo olleensa niinkuin muutkin ruotsalaiset, mutta jatkaa, että hänellä on kuitenkin aina ollut suomalainen sielu.Koulukiusaaminen, jota hän joutui lapsena kokemaan, ei johtunut suomalaisuudesta, vaan oli monien asioiden summa, sanoo Jari. Lahjakas lapsi otti tilaa, eikä se miellyttänyt kaikkia jantelagenin maassa. Vaikeuksien läpi kun pääsee, voi ne kääntää voitokseen, sanoo Jari.Soili Huokuna soili.huokuna@sverigesradio.se Soilin seurassa Smalltalk ei ole koskaan ollut tämän hämäläisnaisen vahvin laji. Kuulumiset vaihdetaan sen takia heti kättelyssä, ja niihin ehkä palataan kun eron hetki lähestyy. Melkein kokonainen tunti siinä välillä keskitytään muuhun. Puhutaan siitä, mikä vaivaa ja mikä on hätänä. Siitä, mikä antaa onnen tunteen ja miten on päästy pälkähästä. Lapsuudesta, tärkeistä ihmisistä elämänpolun varrella, tehdyistä valinnoista, ovista joita on suljettu ja ovista joita on avautunut. Joka viikko uusi vieras, josta tuleekin sinulle tuttu. Hän on myös mukana vaikuttamassa siihen, mitä musiikkia ohjelmassa soitetaan.

Popmuusikko Fredrik Furu kohtaa orkesterimuusikko Erika Nylundin. Koukuttajana jatsimuusikko Mika Pohjola Milloin menette oikeisiin töihin? Useimmat muusikot ovat saaneet vastata tähän kysymykseen.  Berwald-hallin alttoviuluhuone on Erika Nylundin työpaikka. Kulttuurikeskustelu Koukun Mika Pohjola meni kylään ja otti vielä mukaansa popmuusikko Fredrik Furun. Nyt on tunnustusten aika. Tekeekö muusikko muutakin kuin juo kaljaa?Muusikot tuulettivat myös omia ennakkoluulojaan toistensa töistä.-Muusikkous on sama mutta organisaatio ja vaatimukset vaihtelee, arvelee Erika Nylund.-Orkesterissa mennään hierarkian mukaan, tuumii Fredrik Furu.-Frilans saa nukkua pitempään, koukuttaa Mika Pohjola. Ovatko he muiden keskutelijoiden mielestä oikeassa?Keskustele sinäkin.Kulttuurikeskustelu Koukku kulttuuri@sverigesradio.se

Kuolemanjälkeisen elämän mahdollisuus ja sen varjoisa luonne ovat askarruttaneet ihmissukua aina sen myyttisistä alkuhämäristä lähtien, emmekä me suomalaiset ole siinä poikkeus. Useimmat meistä eivät palaa viimeiseltä rajalta koskaan takaisin, mutta poikkeuksiakin löytyy joukostamme. Ohjelmassa käsitellään laajalti tunnettua ilmiötä, jossa kuolemaisillaan oleva tai kuolevaksi itsensä uskova kansalainen kokee mystisen rajakokemuksen. Vieraana on "Kuolemanrajakokemukset - Tutkimuksista tulkintoihin" -teoksen kirjoittaja, uskontofilosofian dosentti Leo Näreaho. Kuulemme myös eläkkeellä olevan ylilääkärin Matti Kiviluodon kuolemanrajakokemuksista, hän vaipui sydänpysähdyksen jälkeen kuukaudeksi koomaan. "Vajosin ensin tyhjyyteen. Sitten olin tunnelissa, jonne kajasti valoa. Näin kaunista luontoa, perhosia, luontoa, oli tuttuja ja tuntemattomia ihmisiä. Sitten saavuin kirkkaaseen valoon. Tunnistin paikan Itäkeskukseksi." Entä, millaisia ovat niinsanotut kuolinvuodekokemukset? Voiko ihminen säädellä kuolinhetkeään? Terveydenhuollon maisteri Elina Grönlund kertoo niistä. Toimittajina Perttu Häkkinen ja Panu Hietaneva.

Aamun vieraana Viking Linen toimitusjohtaja Jan Hansen. Jorma Ikäheimo haastattelee. Torstaiaamun Huomenta Ruotsissa: - Ympäristökonsultti Vivi Båvnerin perhe Karbenningin kylästä päätti lähteä evakkoon Skinnskattebergiin jo ennen kuin varsinainen evakuointikäsky tuli - Tavalliset kuntoilijat harrastavat yhä enemmän extreme-lajeja, kuten triathloneja ja maratoneja - Useimmat puolueet houkuttelevat äänestäjiä syksyn vaaleihin myös suomen kielellä, mutta vasemmistopuolue ja ruotsidemokraatit eivät ole julkaisseet mitään verkkosivuillaan suomeksi - Helena Perkkalainen nauttii Mälarilla ja vinkkaa, kuinka välttää merileviä sekä merirokkoja - Ari Setälän politiikan sarjan kolmannessa osassa "Vaalit ja valitut" ollaan  vuoden 1982 vaalien tunnelmissa - Pophistoria med Johanna Koljonen -sarjassa on esittelyvuorossa Maija Vilkkumaan kappale Satumaa-tango. Matilda Peltonen matilda.peltonen@sverigesradio.se

Aamun vieras -haastattelussa suomenruotsalainen näyttelijä Maria Sid. Huomenta Ruotsissa keskiviikkona: - Seuraamme Västmanlandin metsäpalotilannetta ja sammutustöiden etenemistä - Palomies Ari Pekka Leskelä Virsbossa työskentelee pitkiä päiviä - Katja Kuusisto perusti avustushankkeen Salassa - Poliisi varoittaa rikoksista, jotka kohdistuvat ikäihmisiin - Useimmat puolueet houkuttelevat äänestäjiä myös suomenkielellä, mutta vasemmistopuolue ja ruotsidemokraatit eivät ole julkaisseet verkkosivuillaan mitään suomeksi - Katri Nisulan kolumni käsittelee vaikenemista ja sitä, miten Ukrainan tilanteesta on puhuttu Suomessa - Personal trainer Päivi Korhonen kommentoi, voiko liikuntaharastuksen aloittaa liian rajusti Matilda Peltonen matilda.peltonen@sverigesradio.se

Muhamettilaisuuden perusongelma on, että se on lukittu kehittymättömyyden tilaan. Useimmat kristilliset uskontokunnat ovat kehittyneet ja muuttuneet vuosisatojen mittaan ympäröivän yhteiskunnan ja maailman kehityksen mukana. Muuttumaton ja mukautumaton muhamettilaisuus taas pyrkii vetämään muun yhteiskunnan omalle vuosisatojen takaiselle kehitystasolleen. http://uskoitseesi.blogs.fi