Podcasts about aleksis kiven

Pasi Heikura perehtyy kansalliseepos Kalevalan vaikutukseen Aleksis Kiven tuotannossa kirjallisuudentutkija, emeritusprofessori Jyrki Nummen opastuksella. Ohjelmassa tutkitaan myös, miten pannukakku paisuu ja millainen on kevytkenkäinen hevonen. Lopuksi katsotaan vielä, miten käy, kun käteen jää mustamaija. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.

Kasper ja Mikko rikkovat symboliikan suomen ennätyksen poddaamalla Aleksis Kiven jalkojen juuressa. Kasper on tuonut matkoiltaan pienen pussin ja suomalainen julkkis ottaa kantaa ajankohtaiseen asiaan.

Ote Aleksis Kiven runosta Suomenmaa, 1878.

Marraskuun harmaassa metsässä huomio kiinnittyy vihreinä hohtaviin sammaliin. Kun kumartuu katselemaan niitä tarkemmin, voi hämmästyä niiden pieniä yksityiskohtia ja muotojen runsautta. Suomi on loistava sammalmaa. Meillä elää jopa 900 eri sammallajia, ja ne kaikki on nimetty suomeksi. Sammalia kasvaa soilla, lähteissä, metsissä, puiden rungoilla ja kivien pinnoilla. Linnut käyttävät niitä pesänpehmikkeenä, ja Aleksis Kiven runon oravakin nukkuu sammalvuoteessa. Myös ihmiset ovat osanneet hyödyntää sammalia monin tavoin mm. rakennuksissaan. Mitä sammalet oikein ovat? Miksi niitä on niin monia eri lajeja? Syövätkö jotkut eläimet sammalia? Mitä sammalet kertovat elinympäristöstään? Kysy sammalista tai kerro omia sammaltarinoitasi. Luonto- Suomen sammalillassa ovat asiantuntijoina Suomen Sammalseurasta Antti Kotilainen sekä Suomen ympäristökeskuksen tutkijat Krister Karttunen ja Kimmo Syrjänen. Juontajina Minna Pyykkö ja Juha Blomberg. Kuva: Asko Hauta-aho / Yle

Aleksis Kiven lyhyen kirjailijanuran aikaan kirjoitettu suomen kieli oli vielä nuori. Kivi haki kielelle muotoa ja hioi ilmaisuaan kirjoittamalla tekstiään yhä uudelleen. Kiven kirjoittamisprosessista keskustelevat toimittaja Pasi Heikura ja kirjallisuudentutkija Sakari Katajamäki. Ohjelmassa tutkitaan myös, montako terää on piipussa ja vertaillaan mailin pituutta Natossa ja Ruotsissa. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.

Somepäivitykset, joissa ei kerrota mitään ovat raivostuttavia. Mutta eivät läheskään niin raivostuttavia, kuin Wilma-viestit, joissa pyydetään tuomaan “pienet herkkueväät”. Minne mennään osiossa taistelivat poikien huomiosta Kuubalainen tunnelma ja sakkikurssi. Aleksis Kiven päivän kunniaksi pidettiin aiheeseen liittyen maailman lyhyin A. Kivi -tietovisa. Ja pääsipä taajuudella ääneen Trolhättanin paroni ja savolainen urheiluselostajakin.

Ote Aleksis Kiven Seitsemän veljestä -romaanista. (SKS 2020) Kuuluttaja Heikki Puskala.

Ote Aleksis Kiven Seitsemän veljestä -romaanista (SKS 2020). Kuuluttaja Joni Timonen.

Ote Aleksis Kiven Seitsemän veljestä -romaanista (SKS 2020). Kuuluttaja Joni Timonen.

Ote Aleksis Kiven romaanista Seitsemän veljestä. SKS 2020. Mietelauseen on valinnut Jukka Kuosmanen. Lukijana on Maaria Holma.

Päivän mietelauseena kuullaan ote Aleksis Kiven romaanista Seitsemän veljestä. SKS 2020. Mieteen on valinnut Jukka Kuosmanen. Lukijana on Maaria Holma.

Venäjä on tehnyt iskuja Ukrainan kaupunkeihin. Syksyn koronaviruskausi on alkanut. Suomi.fi-verkkotoimitus on Vuoden selväsanainen. Maanantaina on vietetty Aleksis Kiven päivää. Helsingin lentoasemalle odotetaan jonoja ensi viikonloppuna. Tiistaina sataa vettä.

Aleksis Kiven päivän kunniaksi ote hänen runostaan "Suomenmaa". Päivän mietelauseen on valinnut Juho-Pekka Rantala. Lukijana kuuluttaja Juha Salomaa.

Aleksis Kiven päivän kunniaksi Minna Pyykön maailma- ohjelmassa vierailtiin Aleksis Kiven syntymäkodissa Nurmijärvellä ja juteltiin hänen luontoretkistään. Haastateltavina professorit Pekka Laaksonen ja Anto Leikola sekä museonjohtaja Leena Koskela ja viestintäpäällikkö Teemu Siltanen

Ote Aleksis Kiven Seitsemän veljestä -romaanista (SKS 2020). Kuuluttaja Juha Salomaa.

Ote Aleksis Kiven Seitsemän veljestä -romaanista (SKS 2020). Kuuluttaja Maaria Holma.

Ote Aleksis Kiven Seitsemän veljestä -romaanista (SKS 2020). Kuuluttaja Olli Kari.

Ote Aleksis Kiven romaanista Seitsemän veljestä. SKS 2020. Päivän mietelauseen on valinnut Jukka Kuosmanen. Lukijana on Joni Timonen.

Ote Aleksis Kiven romaanista Seitsemän veljestä. SKS 2020. Päivän mietelauseen on valinnut Jukka Kuosmanen. Lukijana on Olli Kari.

Jo lapsena kirjailija-teatterintekijä Juha Hurme päätti, ettei koskaan tee päivääkään töitä. ”Olen unelma-ammatissani, eikä tämä ole koskaan tuntunut työltä. Haluan leikkiä elämäni läpi, ja kirjoittaminen on isoa, uteliasta leikkiä.”Päätöksensä ansiosta hän on ehtinyt niin paljon. Teatteriohjaajana, -käsikirjoittajana ja -näyttelijänä merkittävän uran luonut Juha ryhtyi kirjailijaksi 47-vuotiaana, ja hänet on palkittu kirjallisuuden Finlandia-palkinnolla vuonna 2017. Parhaillaan hän kirjoittaa syksyllä ilmestyvää Tiu tau tilhi -teosta, joka pureutuu tutun kansanlaulun taustoihin. Eevan kirjaklubissa Juha Hurme puhuu muun muassa rakkaudestaan Aleksis Kiven tuotantoon, isyydestään, helmipöllön huhuilusta ja siitä, miksi kulttuurityö on aina rauhan työtä. 

Ote Aleksis Kiven Seitsemän veljestä -romaanin ensimmäisestä luvusta. SKS 2020. Kuuluttaja Tuija Kurvinen.

Teemu Keskisarja on tunnettu suorasta puheestaan ja äkkivääristä teksteistään. Hän on yksi Suomen nimekkäimmistä historioitsijoista, jonka runsasta kirjallista tuotantoa voidaan mitata useissa hyllymetreissä. Keskisarja valmistui Helsingin yliopistosta filosofian maisteriksi vuonna 2003 ja tohtoriksi 2006. Hänen tunnetuimpia teoksiaan ovat Raaka tie Raatteeseen: Suurtaistelun ihmisten historia (2012), Viipuri 1918 (2013), Hulttio: Mannerheimin painava nuoruus (2016), Saapasnahka-torni: Aleksis Kiven elämänkertomus (2018) ja Kyllikki Saari – Mysteerin ihmisten historia (2021). Keskisarjan teos Viipuri 1918 valittiin Tieto-Finlandia-ehdokkaaksi vuonna 2013 ja hänelle myönnettiin Pro Finlandia -mitali 2021. Hän on myös on Suomen ja Pohjoismaiden historian dosentti. Keskisarja on päässyt otsikoihin luennoillaan ja kolumneissaan käyttämillään sanavalinnoilla sekä yhteiskunnan nykytilaa rankallakin tavalla ruotivilla kommenteillaan. Jean Mancini haastatteli Teemu Keskisarjaa 6.4.2022. Tykkää, seuraa, tilaa, jaa, kommentoi, peukuta: Facebook, Instagram, Youtube, Supla, Spotify Kuvalähde: Kaisa Kautto. Kuvaa muokattu.

SMC Lähiörotat nousi suuren yleisön tietoisuuteen vuonna 2009, kun YouTubeen julkaistu “Hoodrats” -musiikkivideo nousi viraaliksi hitiksi. Mm. skeittaamisesta, kaman vetämisestä ja Pohjois-Helsinkiläisestä lähiöidentiteetistä räppäävä SMC loi nopeassa ajassa vankkaa fanipohjaa realismiin nojaavilla riimeillään. Ei kaunistella, ei liioitella. Esitetään asiat niinkuin ne on koettu. Pikakelauksena vuoteen 2022… Reilun kymmenen vuoden aikana SMC on kerryttänyt pelkästään YouTubessa kymmeniä miljoonia katselukertoja, julkaissut kaksi täyspitkää ja keikkaillut ympäri Suomea. Kaiken tekemisen keskiössä on lähiöelämän ilmaisu musiikin kautta ja hauskanpito kavereiden kesken. Piritorin Studion tämänkertainen vieras on juuri 40 vuotta täyttänyt SMC:n Tono Slono. Pakilassa koulunsa käynyt Tono vietti nuorena aikaa vanhempiensa omistamassa ravintolassa Aleksis Kiven kadulla ja skeittasi Pasilassa. Intohimo musiikin tekemiseen syntyi 90-luvulla Yhdysvaltojen itä-rannikon räppiskenestä. Tonon kanssa me paneuduttiin mm. SMC:n syntyyn, lähiöidentiteetin muodostumiseen, käsitteeseen lähiöräppi ja Kallion alueen muutokseen.

Jari Halonen on teatteri- ja elokuvaohjaaja sekä näyttelijä. Hän opiskeli Jouko Turkan aikaisessa Teatterikorkeakoulussa ja ponnahti kansakunnan tietoisuuteen Oulussa vuonna 1987 sattuneesta Jumalan teatteri -skandaalista. Tapaus ei ravisuttanut pelkästään teatteriväkeä, vaan se jätti pysyvät jäljet koko suomalaiseen kulttuuriin. Skandaalista tuli kuluneeksi tasan 35 vuotta 17. tammikuuta 2022. Jari Halonen on ohjannut viisi teatterielokuvaa. Back to the USSR - Takaisin Ryssiin (1992), Lipton Cockton in the Shadows of Sodoma (1995), Joulubileet (1996), Aleksis Kiven elämä (2002) ja Kalevala - Uusi aika (2013). Lisäksi hän on ohjannut tv-elokuvan Huolehtivainen rakastaja (1990). Hän on myös tullut tutuksi myös roolistaan Karl E. Miesmannina elokuvassa Vares - Yksityisetsivä (2004), TV-ohjelmista Halosen harharetket (2005) ja Jerry Halloween (2009) sekä musiikkikollektiivista Pyhä Asetus. Jean Mancini haastatteli Jari Halosta 8.1.2022. Tykkää, seuraa, tilaa, jaa, kommentoi, peukuta: Facebook, Instagram, Youtube, Supla, Spotify Ota yhteyttä Jeaniin ja Manciniin: jean.mancini.podcast@gmail.com

Tapaninpäivän luontoretkelle lähdetään Nurmijärven Palojoelle, Haukkaankallion laelle. Ollaan siis kansalliskirjailijamme Aleksis Kiven maisemissa. Millaisia tarinoita tulee mieleen, kun vanhempi ja nuorempi Laaksonen, Pekka ja Juha, käyvät katselemassa vanhoja tuttuja maisemia ja muistelevat yhteisiä retkiään ja havaintojaan yli 40 vuoden takaa.

Päivän mietelauseena on Aleksis Kiven runo Metsämiehen laulu. Lehtonen, J.V.; Aleksis Kiven Valitut teokset. Otava 1951. Mietelauseen on valinnut Pirjo Repo. Kuuluttajana Maaria Holma.

Lokakuun kymmenes päivä vietetään kansalliskirjailijamme Aleksis Kiven päivää. Juhlapäivän kunniaksi Juha Laaksosen Luontoretkellä vieraillaan Nurmijärven Palojoella, Kiven lapsuuskodin pihamaalla. Millaisissa maisemissa nuori Aleksis vietti ensimmäiset vuotensa? Millaisia luontohavaintoja hän teki ja mitkä lähialueen linnut ja nisäkkäät esiintyivät hänen teoksissaan? Kiven lapsuuden maisemista kertoo professori Pekka Laaksonen.

Huomenna sunnuntaina vietetään Aleksis Kiven päivää. Näin filosofi Tere Vadén tulkitsee seitsemän veljeksen pakoa Impivaaraan. Päivän mietelauseen on valinnut Riikka Kaihovaara. Lukijana kuuluttaja Juha Salomaa.

Luovuus on totuttu viittana asettamaan helposti taiteilijoiden, kuten vaikkapa Aleksis Kiven harteille. Todellisuudessa me kaikki olemme luovia. Luovuus vaatii kuitenkin kukoistaakseen tekemistä, erehtymistä ja taas uudelleen kokeilua. Sanotaan, että luovuudesta 99% on perspiraatiota ja vain 1% inspiraatiota. Mutta onko yhteiskuntamme luovuuden tukko vai mahdollistaja? Ainakin se on selvää, että monet ongelmaksi koetut asiat, kuten vaikkapa ilmastonmuutoksen ongelmat, eivät tule ratkaistuksi, jos jatkamme vain samaan malliin. On keksittävä uusia tapoja toimia ja ajatella. Olisiko luovuuden lisääminen ratkaisu? Luovuuden lähteitä pöyhimässä ovat Aalto yliopiston provosti Kristiina Mäkelä ja filosofi Lauri Järvilehto. Ohjelman toimittavat Mikko Kurenlahti ja Hilkka Nevala.

Sunnuntaina vietetään Aleksis Kiven päivää. Filosofi Tere Vadén pohtii impivaaralaisuuden merkityksiä pamfletissaan Kaksijalkainen ympäristövallankumous. Päivän mietelauseen on valinnut Riikka Kaihovaara. Lukijana kuuluttaja Heikki Puskala.

Kirjailija, teatteriohjaaja ja -käsikirjoittaja Juha Hurme tuntee Aleksis Kiven, koska on tulkinnut tämän tekstejä jo neljän vuosikymmenen ajan. Surukseen hän on havainnut Kiven 150 vuotta sitten käyttämän kielen loitontuneen ratkaisevasti nykylukijan todellisuudesta. Siksi hän tarttui Kiven Seitsemään Veljekseen ja käänsi sen nykysuomeksi ja selittää vielä lukijoille kirjan vaikeimmat kohdat, että ymmärtäisimme teoksen huumorin ja nerokkuuden. Ohjelman on toimittanut Pasi Heikura.

Ote Aleksis Kiven Seitsemän veljestä -romaanista. (SKS 2020) Kuuluttaja Jari Aula.

Ote Aleksis Kiven Seitsemän veljestä -romaanista. (SKS 2020) Kuuluttaja Maaria Holma.

Ote Aleksis Kiven Seitsemän veljestä -romaanista. (SKS 2020) Kuuluttaja Timo Teräsvuori.

Aleksis Kivi kuvaa hyvin seesteiseksi oravan elämän keinuvassa kehtolinnassaan Laulussa oravasta, joka löytyy romaanista Seitsemän veljestä. Päivän mietelauseen on valinnut Tina Cavén. Lukijana kuuluttaja Maaria Holma.

Ote Aleksis Kiven romaanista Seitsemän veljestä. SKS 2020. Mieteen on valinnut Jukka Kuosmanen. Lukijana on Maaria Holma.

Veljekset pakenevat palavasta Impivaarasta alastomina pakkasen selkään. Päivän mietelauseen on valinnut Niina Mäkeläinen. Lukijana kuuluttaja Tuija Kurvinen.

Seitsemän veljestä -teoksessa Aleksis Kivi kirjoittaa mielikuvituksellisesti ja värikkäästi veljesten kehitystarinaa. Päivän mietelauseen on valinnut Tina Cavén. Lukijana kuuluttaja Timo Teräsvuori.

Syksyllä monessa maassa järjestetään oluen juomiseen keskittyviä Oktoberfest-tempauksia baijerilaisen esikuvan mukaan. Kun Aleksis Kivi syntyi lokakuussa 1834, Suomessa ei vielä juhlittu Oktoberfestia. Alkoholijuomat kuitenkin liittyvät kirjailijan maineeseen ja hänen tuotannostaan löytyy hyvin oktoberfestmainen näytelmä Olviretki Schleusingenissä. Aristoteleen kantapään vieraana on Helsingin yliopiston kotimaisen kirjallisuuden professori ja Aleksis Kivi -tutkija Jyrki Nummi, joka osaa kertoa, mistä Kivi sai idean näytelmään. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Lasse Nousiainen. Kuva: Heidi Gabrielsson YLE

Se on karkeakarvainen, mustavalkea hämärän kulkija ja nummien tonkija. Kova kaivamaan, tuhisemaan ja sitä voi sanoa jopa sisäsiistiksi. Tämä viirunaamainen veijari oli kansalliskirjailijamme Aleksis Kiven yksi suosikkieläimistä. Luontoretkellä Riku Lumiaro ja Juha Laaksonen vierailevat ikivanhalla mäyrän pesällä Vihdissä. Ovatko suuren luolaston asukkaat jo heränneet talviunilta? Kuva: Juha Laaksonen / Yle

Suomalaiset teatterit esittävät suomalaisten näytelmäkirjailijoiden kantaesityksiä kiitettävästi. Kustantamatta nämäkin uutuusnäytelmät jäävät kuitenkin pääosin vain niiden aikalaisten mieliin, jotka näkevät esityksen. Mutta elääkö tämän päivän näytelmä ilman painettua sanaa tuleville sukupolville, kuten ovat tehneet Minna Canthin, Maria Jotunin ja Aleksis Kiven kirjaksi painetut näytelmät? Kirja kerrallaan -kustantamo julkaisi 240 näytelmää kirjana vuosina 1999 - 2012. Tänään vain yksittäiset näytelmät päätyvät kirjaksi. "Suomessa näytelmäkirjallisuuden status kirjallisuutena on hauras. Näytelmä pitää julkaista kirjana siksi, että se on yksi kirjallisuuden laji. Ja siksi, että ainoastaan, jos näytelmiä julkaistaan kirjoina, niitä luetaan. On tosi hienoa, että voimme lukea Canthia, Jotunia ja Kiveä. Mutta tosi surullista, että muuta [näytelmäkirjallisuutta] ei edelleenkään lueta. Näytelmällä kirjana on erilaista kestävyyttä.", sanoo näytelmäkirjailija, dramaturgi, kirjailija Heini Junkkaala. Minna Canthin juhlavuonna käymme Heinin kanssa kaksi keskustelua näytelmäkirjailijana olemisesta ja näytelmäkirjallisuuden asemasta. Toisessa osassa keskustelemme Heinin kanssa muun muassa siitä, mikä on kirjailijan isoin haaste meidän ajassamme ja miksi näytelmät ansaitsevat tulla painetuksi. Kuva Jonne Räsänen/ Otava 2018.

Aleksis Kivi julkaisi 150 vuotta sitten näytelmän Canzio. Kun rosvoromaani nyt kaksisataa vuotta myöhemmin on korvautunut poliisisarjoilla, onko Canziossa jo rikoskertomusten ja nordic noirin aavistusta? Aristoteleen kantapään vieraana on Helsingin Yliopiston kotimaisen kirjallisuuden professori Pirjo Lyytikäinen. Ohjelman ovat toimittaneet Salme Unkuri ja Pasi Heikura.

Aleksis Kiven kirjoituksia. Suomalainen mietekirja 1967. Lukijana Juha Salomaa.

Uusi viikko käynnistyi paso doblen jälkihöyryissä ja joulukin tuli syksyn keskelle. Aki suikaloi taideteoksen ja Aleksis Kiven kädentaidot paljastuivat Ja huom - nyt se on syntynyt: Akin ja Minnan kanta kesä/talviaika-asiaan.

Jos joku suurtapahtuma liittyy oleellisesti suomalaiseen metsään, niin Jukolan viesti ainakin. Vuosikymmeniä vanha kunniakas tapahtuma kiertää maata ja mantuja ja pyrkii jättämään jälkeensä puhtaan ja pilaamattoman metsän. Onhan toki selvää, että jos tapahtumaan osallistuu kymmeniätuhansia ihmisiä, niin aina sentään jotain sattuukin. Jukolan alkusysäys saatiin pian sotien jälkeen ja ensimmäisen kerran suunnistettiin Aleksis Kiven hengessä vuonna 1949. Kiven perintöä kunnioittavasta tapahtumasta on kasvanut todellinen mammutti. Sen toteuttajaksi ja organisaattoriksi perustettiin aikanaan kaukametsäläiset ry. Metsäradion reportteri Olli Ihamäki on tavannut Jukolan historian hyvin tuntevan kaukametsäläisten entisen puheenjohtajan Reimo Uljaksen. Kuva: Olli Ihamäki / Yle

Keskustelijoina Mika Pantzar, Pekka Seppänen ja Olavi Uusivirta. Suoraa puhetta johtaa Ruben Stiller. Sananvapauden ritarit puhuvat median linjasta ja liberaalien ajatusten "ujuttamisesta" sekä kahdesta valistuskampanjasta (Helsingin kaupunki ja energiayhtiö Helen), jotka kumpikin herättävät närää. Sipilän piposta he eivät tuntuneet olleen moksiskaan. Olisiko Hankkijan lippis ollut parempi? Kannattaa kuunnella, miten näyttelijä, muusikko Olavi Uusivirta ääninäyttelee Helsingin kaupungin mainoksen. Siinä vanhempien laitepäätteiden näplääminen rinnastetaan välinpitämättömyyteen ja samastetaan se väkivaltaan. Ja mitä edustaakaan musta korppi - isääkö? Kampanjaa pidetään monin tavoin epäonnistuneena. Yrittäjä, Talouselämä-lehden entinen päätoimittaja Pekka Seppänen nostattaa keskustelua tiedotusvälineiden arvoista ja niiden "ujuttamisesta" - termi on Perussuomalainen-lehden ja Suomen Uutisten päätoimittajan Matias Turkkilan Helsingin Sanomissa esittelemä. Ihmettelyn kohteeksi nousee lopuksi energiayhtiö Helenin mainoskampanja säästää energiaa. Tutkimusprofessori Mika Pantzar näkee kampanjassa uskonnollista hurmosta. Hän ei sitä paitsi halua vähentää kotinsa sisälämpöä 21:een asteeseen - häntä neuvotaan käyttämään villasukkia Aleksis Kiven tavoin. Kommentoi Twitterissä #pyöreäpöytä

Aapon kertoma tarina Kettu ja karhu Aleksis Kiven teoksesta Käärmeitten kuningas ja rohkea ratsastaja sekä muita tarinoita. Toim. Arto Pietilä, Kustannus Hilden 2002. Lukijana kuuluttaja Juha Salomaa.

Aleksis Kiven päivä on merkki siitä, että alkaa olla todenteolla syksy. Lokakuun kymmenes on samalla suomalaisen kirjallisuuden päivä, joten epäilyt siitä, että kyseessä oli henkilön nimeltään Alexis Stenvall päivä ovat turhia, kyllä nyt juhlitaan tuon henkilön taiteilijanimeä Aleksis Kivi. Alexis Stenvall ei siis koskaan virallisesti muuttanut nimeään Kiveksi, joskin hän käytti suomenkielistä taiteilijanimeään joskus myös henkilökohtaisissa asioissa. Syytä tähän ei tiedetä. Olihan ruotsinkielisten sukunimien suomalaistaminen noihin aikoihin kuitenkin muotia. Enemmän tai vähemmän jännittävä yksityiskohta on se, että myöskään Kiven ankara kriitikko August Ahlqvist ei suomentanut nimeään virallisesti, mutta käytti myös suomenkielistä kirjailijanimeä: A. Oksanen. Stenvall-nimi oli Kiven suvulla ollut vasta Aleksiksen isoisästä Juhana Juhananpojasta saakka. Hän sai sotaväessä Helsingin komppaniassa ruotsalaisen nimen Stenvall, kivivalli. Syytä siihen, miksi sukunimettömälle Juhanalle annettiin nimi Stenvall ei tiedetä, eikä myöskään tarkkaan miehen syntyperää. Oli miten oli, on hyvin mainio sattuma, että suomalaisen kirjallisuuden ensimmäinen ja kenties suurin mies on nimeltään Kivi. Tarpeesta riippuen hän voi olla upean rakennelman peruskivi tai villi järkälemäinen siirtolohkare, jota väkevinkään urho ei saa liikautettua. Minkälaisia nimiä Kiven maaperässä asuvilla kaimoilla, kivillä ja mineraaleilla on? Mineraalien asiantuntija, geologisen tutkimuslaitoksen leipiin 40 vuotta sitten mennyt Seppo Lahti kertokoon, miten kivet ovat saaneet nimensä. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tuula Viitaniemi.

Suomen itsenäisyyttä puretaan Leikola ja Lähde -ohjelmassa kulttuurin ja historian kautta. Markus Leikola ja Jussi Lähde pohtivat Suomen vuonna 1917 saavuttamaa itsenäisyyttä yhdessä ohjaaja ja kirjailija Juha Hurmeen kanssa. Hurme on saanut tunnustusta muun muassa Europaeus-ohjaustyöstään. David Emmanuel Daniel Europaeus oli kansanrunouden kerääjä, merkittävä kielitieteilijä sekä Elias Lönnrotin, Johan Ludvig Runebergin, August Ahlqvistin ja Aleksis Kiven aikalainen. Europaeus oli kuitenkin surullisen hahmon kulkija, joka päätyi unohdettuna nälkäkuolemaan ja köyhäinhautaan.