Podcasts about kiven

Millainen kansankuvaaja oli Aleksis Kivi? Tuleeko suomenkielinen klassikko aina luetuksi kansallisten silmälasien läpi? Kirjallisuuden myytinmurtajien viimeisessä jaksossa paneudutaan Seitsemään veljekseen ja sitä mukailevaan Riina Katajavuoren Wenla Männistöön. Lisäksi pohditaan Kiven romaanin akateemista uudelleentulkintaa, Pirjo Lyytikäisen monografiaa Vimman villityt pojat. Jaksossa käsitellyt teokset eivät niinkään haasta alkuperäisteosta kuin sen tulkintahistoriaa ja kanonisoituja tulkintoja.  Silvia Hosseinin kanssa myyttejä murtaa kirjallisuuskriitikko, Nuoren Voiman päätoimittaja Vesa Rantama.   Jaksossa käsitellyt teokset: Aleksis Kivi: Seitsemän veljestä Riina Katajavuori: Wenla Männistö Pirjo Lyytikäinen: Vimman villityt pojat Sarjan käsikirjoittaja, juontaja Silvia Hosseini Sarjan tuottaja Iira Halttunen Kirjallisuuden myytinmurtajia ovat rahoittaneet Taiteen edistämiskeskus, Tiedonjulkistamisen neuvottelukunta, Otto A. Malmin lahjoitusrahasto sekä WSOY:n kirjallisuussäätiö. Podcast on äänitetty Artlabin studiossa kevättalvella 2023–2024.  Tämä Kirjallisuuden myytinmurtajien ainoa kotimaiseen kirjallisuuteen keskittyvä jakso on omistettu joulukuussa 2023 kuolleen kriitikko-kirjallisuudentutkija Mervi Kantokorven muistolle.

Aleksis Kiven lyhyen kirjailijanuran aikaan kirjoitettu suomen kieli oli vielä nuori. Kivi haki kielelle muotoa ja hioi ilmaisuaan kirjoittamalla tekstiään yhä uudelleen. Kiven kirjoittamisprosessista keskustelevat toimittaja Pasi Heikura ja kirjallisuudentutkija Sakari Katajamäki. Ohjelmassa tutkitaan myös, montako terää on piipussa ja vertaillaan mailin pituutta Natossa ja Ruotsissa. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.

Alkemistit ovat satoja vuosia yrittäneet luoda viisasten kiveä, jolla voisi muuttaa perusmetalleja kullaksi tai hopeaksi. He pyrkivät kehittämään myös elämän eliksiirin, jolla pidentää ihmisen elämää, sekä luomaan eläviä olentoja ja tislaamaan erilaisia lääkkeitä. Alkemisteihin suhtauduttiin epäillen, mutta he onnistuivat saamaan valtaapitävistä suojelijoita. Alkemian kukoistuskausi länsimaissa koettiin 1100 - 1600-luvuilla, jolloin hovit suorastaan kilpailivat maineikkaista alkemisteistä. Oliko alkemia täyttä huuhaata? Oliko siitä mitään hyötyä? Miksi jotkut vieläkin uskovat alkemiaan? Sara Norja luotaa hiljattain julkaistussa kirjassaan alkemian historiaa ja siihen liittyviä omituisuuksia. Sara Norjan lisäksi toimittaja Nicklas Wancken haastateltavana on Helsingin yliopiston historian dosentti Pekka Valtonen.

6.5. Kansallisteatterin Suurella näyttämöllä ensi-iltaan tuli Aino Kiven ohjaama ja virolaisen Andra Teeden kirjoittama näytelmä Varamiehet – Varumiehed. Suomessa työskentelevistä virolaisista kertova näytelmä saa toisen ensi-iltansa 16.9. Viron draamateatterissa Tallinnassa. Kiven ohella ohjelman vieraana on Teatterin tiedotuskeskus Tinfon kansainvälisten asioiden päällikkö Hyde Hytti, joka oli jo vuonna 1996 perustamassa yhteistyöverkostona aloittanutta ja myöhemmin vuosittaiseksi festivaaliksi vakiintunutta Baltic Circleä. Tinfo toimii yhteistyökumppanina Helsingissä 7.–10.6 järjestettävän Baltic Take Over -festivaalin kanssa. Siellä nähdään esitystaiteeseen, perfomanssiin ja tanssiin nojaavia teoksia niin Virosta, Latviasta, Liettuasta kuin Suomestakin. Podcastin tässä jaksossa avataan suomalais-baltialaista esittävän taiteen vahvistuvaa yhteistyötä – ja pohditaan, miksi sillä on niin paljon annettavaa meille suomalaisille juuri nyt.

THE DEEP CONTROL presents ... Kiven Yantra (Austria) "Let the cosmic energies expand your consciousness." Kiven makes music to support people on their spiritual journey of awakening, help them to go deeper into themselves and connect with their higher self or just simply to enjoy and have fun! Kiven Yantra's style varies from knee deep house music, groovy tech house elements and minimal deep tech style, everything combined with an astral atmospheric sound. Labels - Seta Label, Survivor Records, Sound Vessel Records, Maniana Records, Expérimental, Spring Tube, Incepto Deep, Crossfade Sounds ARTIST SC • @kiven-yantra FB • https://fb.com/Kiven-Yantra-1843171949118151 BP • https://beatport.com/artist/kiven-yantra/743430 SF • https://open.spotify.com/artist/4TC4IlHZ0ZOSIHdtKkIpUb CHANNEL SC • @the_deep_control FB • https://fb.com/TheDeepControlMusic IG • https://instagr.am/TheDeepControlMusic FREE DOWNLOAD - no download gates - keep it simple and keep us in your heart :)

Lokakuun kymmenes päivä vietetään kansalliskirjailijamme Aleksis Kiven päivää. Juhlapäivän kunniaksi Juha Laaksosen Luontoretkellä vieraillaan Nurmijärven Palojoella, Kiven lapsuuskodin pihamaalla. Millaisissa maisemissa nuori Aleksis vietti ensimmäiset vuotensa? Millaisia luontohavaintoja hän teki ja mitkä lähialueen linnut ja nisäkkäät esiintyivät hänen teoksissaan? Kiven lapsuuden maisemista kertoo professori Pekka Laaksonen.

Kirjailija, teatteriohjaaja ja -käsikirjoittaja Juha Hurme tuntee Aleksis Kiven, koska on tulkinnut tämän tekstejä jo neljän vuosikymmenen ajan. Surukseen hän on havainnut Kiven 150 vuotta sitten käyttämän kielen loitontuneen ratkaisevasti nykylukijan todellisuudesta. Siksi hän tarttui Kiven Seitsemään Veljekseen ja käänsi sen nykysuomeksi ja selittää vielä lukijoille kirjan vaikeimmat kohdat, että ymmärtäisimme teoksen huumorin ja nerokkuuden. Ohjelman on toimittanut Pasi Heikura.

Movie - Dil diyan gallan

Kiven Mukhre Toh Nazran Nusrat Fateh Ali Khan cover Martina Motwani

Artist: Kiven Yantra (Vienna, Austria) Name: DHM Podcast #1106 (March 2021) Genre: Deep House / Electronic Release Date: 27.03.2021 Exclusive: Deep House Moscow Kiven Yantra: https://www.facebook.com/Kiven-Yantra-1843171949118151 Soundcloud: https://soundcloud.com/kiven-yantra CONTACT (DHM): Email — deephousemoscow@hotmail.com Follow us: www.facebook.com/deephousemsk/ www.instagram.com/deephousemoscow/ vk.com/deephousemsk/

Tämän viikon jaksossa pojat ovat palanneet kesälaitumilta Jukan olohuoneeseen keskustelemaan kesän loppumisesta. Mikä on Jaakon kylmien kivien etymologia ja onko totta, että Sompasaunassa käyvät ihmiset ovat kaikki lihaksikkaita ja ajeltuja. Muun muassa näihin kysymyksiin saat vastauksen. Jakson lopussa kuunnellaan aina biisi ja tällä kertaa biisejä on kolme, kun poddaajat laittavat omat hengentuotoksensa rinta rinnan levyraatihenkisessä asetelmassa.Koe Lahtinen Malila Kunnas Experience somessa!facebook: www.facebook.com/LahtinenMalilaKunnasExperienceinstagram: @lahtinenmalilakunnasexperienceyoutube: www.youtube.com/channel/UC9HjfsIkDe_iHhbNaz9GpCQ

Lasten Luontoiltaan otetaan mukaan nuorimpien kuuntelijoiden soittamia kysymyksiä kotimaan eläimistä ja kasveista. Joulua odotellessa lapsille syntyy luontoon liittyen paljon havaintoja ja selvitettäviä asioita. Asiantuntijoina Heidi Kinnunen, Juha Laaksonen, Jaakko Kullberg, Ari Saura ja Henry Väre. Juontajana Minna Pyykkö.

Petteri Sihvonen Ilveksen päävalmentaja Karri Kivi on kaksinkertainen mestarivalmentaja. Ensin hän valmensi keväällä 2013 Ässät Suomen mestaruuteen ja heti perään Nuoret Leijonat maailmanmestaruuteen 2014. Kivi analysoi Lindgrenin ja Sihvosen vieraana Leijonien Slovakian MM-kisojen sensaatiomaisen menestyksen juurisyitä. Kivi puhuu myös omasta valmennusfilosofiastaan ja ottaa kantaa suomalaiseen jääkiekkoiluun laajemminkin. Lähetyksessä käy ilmi myös hieman yllättävällä tavalla Kiven erityinen, suorastaan terapeuttinen suhde musiikin kuuntelemiseen. Väittelyissä Lehkosuon potkut, Niinimaan kummastelu ja Bakun eurofinaali.

Kun muovi keksittiin viime vuosisadalla, se merkitsi uuden aikakauden alkua. Kiven, pronssin ja raudan jälkeen keksittiin halpa raaka-aine, josta saattoi valmistaa melkeinpä mitä vain. Vuoden 1950 jälkeen ihmiskunta on tuottanut lähes 9 miljardia tonnia erilaisia muoviyhdisteitä. Tästä määrästä 80 % kelluu nykyään merissä, lojuu rannoilla, metsissä ja kaatopaikoilla tai löytyy mikromuovina ravintoketjustamme. Loistava keksintö osoittautui ainakin osittain kiroukseksi, ja muovista on tullut meille ja maapallolle vakava ongelma. Mitä muovin suruttomasta kylvämisestä meriin ja ympäristöön lopulta seuraa? Mitä kukin meistä voisi oikeasti tehdä maailman muoviongelmalle? Vieraina ovat Suomen kiertovoiman tiedottaja Kaisa Halme ja kansalaisaktivisti Leo Stranius. Kuva: EPA

Musical Castle Release 2019/Mixed by Kiven Yantra

Juuso Pekkinen vierailee Nissbackan kartanon veistospuistossa Vantaalla. Tuuli suhisee puissa ja kesäinen auringonvalo muotoilee veistoksia samalla kun Pekkinen ja Jean Ramsay istahtavat keskustelemaan kuvanveistosta, taiteen kokemisesta ja kuvanveistäjä Laila Pullisesta. Jean Ramsay on kirjoittaja, veistospuiston toiminnanjohtaja ja Laila Pullisen poika. Kohtaamisia syvässä päässä. Juuso Pekkinen etsii suurempaa ymmärrystä ympäröivästä todellisuudesta. Hydraatiota intohimoiseen tiedonjanoon maanantaista keskiviikkoon kello kymmenestä yhteentoista. Kuva: Vesa Aaltonen

Jos joku suurtapahtuma liittyy oleellisesti suomalaiseen metsään, niin Jukolan viesti ainakin. Vuosikymmeniä vanha kunniakas tapahtuma kiertää maata ja mantuja ja pyrkii jättämään jälkeensä puhtaan ja pilaamattoman metsän. Onhan toki selvää, että jos tapahtumaan osallistuu kymmeniätuhansia ihmisiä, niin aina sentään jotain sattuukin. Jukolan alkusysäys saatiin pian sotien jälkeen ja ensimmäisen kerran suunnistettiin Aleksis Kiven hengessä vuonna 1949. Kiven perintöä kunnioittavasta tapahtumasta on kasvanut todellinen mammutti. Sen toteuttajaksi ja organisaattoriksi perustettiin aikanaan kaukametsäläiset ry. Metsäradion reportteri Olli Ihamäki on tavannut Jukolan historian hyvin tuntevan kaukametsäläisten entisen puheenjohtajan Reimo Uljaksen. Kuva: Olli Ihamäki / Yle

BonusCast og Crosspod med den vakre Kevin Kildal, komiker og podcaster fa klagemuren. Vi tar en kaffe på hotellrommet før show i Harstad.

BonusCast og Crosspod med den vakre Kevin Kildal, komiker og podcaster fa klagemuren. Vi tar en kaffe på hotellrommet før show i Harstad.

Wolmar Schildt kehitti suomen kieleen 500 uudissanaa, joista noin 100 on edelleen päivittäisessä käytössä. Esimerkiksi taide, tiede, ympyrä, neliö, uskonto, puoliso ja henkilö ovat hänen kehittämiään sanoja. Schildt ehti uudissanojen lisäksi sekaantua myös valtakunnan politiikkaan ja erityisesti Jyväskylän seudun kehittämiseen. Piirilääkärin viran ohella hän omisti ja päätoimitti sanomalehteä, perusti ensimmäisen suomalaisen säästöpankin ja oppikoulun. Vain yksi hänen ajamansa hanke ei onnistunut. Schildt kehitti suomen kielelle nk. venykekirjoituksen, mutta ei onnistunut ponnisteluistaan huolimatta saamaan sille kannatusta. Wolmar Schildtistä ja venykekirjoituksesta kertoo Aristoteleen kantapää -ohjelmassa kamarineuvos Erkki Fredrikson. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén. Kuva: Wolmar Schildt ja vaimonsa Matilda (o.s. Wadenstjerna), Museovirasto ------------------------- Monelle on tuttu kysymys siitä, mitä Aleksis Kiven Nummisuutarien Topias lausuu katsellessaan kosioretkelle valmistautuvaa poikaansa Eskoa. Jos erehtyy siteeraamaan repliikkiä muodossa ”niin muuttuu maailma, Eskoseni”, saa heti korvilleen. Kiven sanamuotohan kuuluu tietenkin ”niin muuttuu mailma, Eskoni”. Kyllä, mailma, ei maailma. Onko sana ollut vuonna 1864 erilainen, vai onko Kivi halunnut kuvailla Topiaksen luonnetta laittamalla tämän suuhun sanasta tuollaisen oudon muodon? Ennen syvällisempiä luonnekartoituksia kannattaa muistaa, että pitkää vokaalia ei vielä 1800-luvun puolivälissä itsestään selvästi merkitty kahdella vokaalilla. Vielä 1847 lehdissä keskusteltiin kuitenkin siitä, pitäisikö kahden vokaalin sijasta sittenkin noudattaa tanskalaisen kielentutkijan Rasmus Raskin ehdotusta siirtymisestä unkarin kielen mukaiseen käytäntöön. Siinä pitkä vokaali merkitään erityisellä venykkeellä vokaalin päällä, ei toisella. Piirilääkäri Wolmar Schildt eli Kilpinen oli innostunut tuosta mannermaisesta menetelmästä. Mutta toisaalta Schildt oli innostunut paljon muustakin. Kuten nyt suomen kielen uusien sanojen sepittelystä. Edeltää, esine, henkilö, hoitola, itsenäisyys, kirjailija, kirje, laskento, sisustaa, suure, taide, tiede, umpio, uskonto, vankila, yksilö, yleisö ja ympyrä ovat kaikki Wolmar Schildtin luomuksia. Mikä mies Wolmar Schildt oikein oli ja miten ruotsia puhuvien aatelisten vanhempien vesaan tarttui suomen kielen edistämisen into? Kamarineuvos Erkki Fredrikson tietää. Pasi Heikura aristoteles@yle.fi

Aleksis Kivi kuoli 31. joulukuuta vuonna 1872. Kiven elämäntyötä juhlistettiin ensimmäisen kerran virallisemmin uudenvuodenaattona vuonna 1922, viisikymmentä vuotta kirjailijan kuoleman jälkeen. Kivestä on jäänyt elämään käsitys nujerrettuna, väärinymmärrettynä nerona. Turkulaiset psykiatrit Jukka Aaltonen, Ilpo Lahti ja Jouko K. Salminen ovat lukeneet tarkasti läpi Kiven tuotannon sekä hänen kirjeensä ja kirjoittaneet kirjan nimeltään ”Nyt ei auta pelko eikä vapistus”. Kirjassa pohditaan, miten terve Kivi oli ruumiiltaan ja mieleltään. Pasi Heikuran vieraana on psykiatri ja psykoanal

Aleksis Kiven päivä on merkki siitä, että alkaa olla todenteolla syksy. Lokakuun kymmenes on samalla suomalaisen kirjallisuuden päivä, joten epäilyt siitä, että kyseessä oli henkilön nimeltään Alexis Stenvall päivä ovat turhia, kyllä nyt juhlitaan tuon henkilön taiteilijanimeä Aleksis Kivi. Alexis Stenvall ei siis koskaan virallisesti muuttanut nimeään Kiveksi, joskin hän käytti suomenkielistä taiteilijanimeään joskus myös henkilökohtaisissa asioissa. Syytä tähän ei tiedetä. Olihan ruotsinkielisten sukunimien suomalaistaminen noihin aikoihin kuitenkin muotia. Enemmän tai vähemmän jännittävä yksityiskohta on se, että myöskään Kiven ankara kriitikko August Ahlqvist ei suomentanut nimeään virallisesti, mutta käytti myös suomenkielistä kirjailijanimeä: A. Oksanen. Stenvall-nimi oli Kiven suvulla ollut vasta Aleksiksen isoisästä Juhana Juhananpojasta saakka. Hän sai sotaväessä Helsingin komppaniassa ruotsalaisen nimen Stenvall, kivivalli. Syytä siihen, miksi sukunimettömälle Juhanalle annettiin nimi Stenvall ei tiedetä, eikä myöskään tarkkaan miehen syntyperää. Oli miten oli, on hyvin mainio sattuma, että suomalaisen kirjallisuuden ensimmäinen ja kenties suurin mies on nimeltään Kivi. Tarpeesta riippuen hän voi olla upean rakennelman peruskivi tai villi järkälemäinen siirtolohkare, jota väkevinkään urho ei saa liikautettua. Minkälaisia nimiä Kiven maaperässä asuvilla kaimoilla, kivillä ja mineraaleilla on? Mineraalien asiantuntija, geologisen tutkimuslaitoksen leipiin 40 vuotta sitten mennyt Seppo Lahti kertokoon, miten kivet ovat saaneet nimensä. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tuula Viitaniemi.

We get to the bottom of the name Kiven, geology rock, characters in StarTrek, a lot like Hoobastank, we learn the word eponymous, Green Day amps, sampling Phil Collins, pumping iron, we play the "Mental Metal" game, no one wins, the live fade out, drum fills, The Band, game of thrones, do blind people read? //1st Break Song // Kiven "Into The Fire"// 2nd break song NO "leave the door wide open" // End of Pod songs : "Living for the alarm" LIve by Kiven - "I can take it" by Kiven.

Kiven (@KivenMusic) join us from the final day of our spring tour together. It's good and bad. Happy and sad. Twitter: http://twitter.com/mybodysings Subscribe To The Awful Truth Podcast: https://itunes.apple.com/us/podcast/the-awful-truth/id738555931 Listen To The Awful Truth Live on idobi Radio Tuesdays at 8pm ET: http://bit.ly/mbseidobi

Tired and exhausted, we join you from the middle of our spring tour with Kiven. Twitter: http://twitter.com/mybodysings Subscribe To The Awful Truth Podcast: https://itunes.apple.com/us/podcast/the-awful-truth/id738555931 Listen To The Awful Truth Live on idobi Radio Tuesdays at 8pm ET: http://bit.ly/mbseidobi

Stream "The Blur Ensues" off our new album "STEP"