Eevan kirjaklubi

Kirjaklubin 50. jakson vieras on kirjailija Riikka Pulkkinen. Hän kertoo uusimman, syksyllä ilmestyneen Viimeinen yhteinen leikki -romaaninsa synnystä, tahmeiden kirjoituspäivien kohtaamisesta sekä siitä, miten on muuttunut kirjailijana pian 20-vuotisen uransa aikana. Riikka puhuu myös ensi vuonna ilmestyvästä romaanistaan, johon on ammentanut aineksia omasta nuoruudestaan. 

Eevan kirjaklubissa kirjailija Virpi Hämeen-Anttila kertoo, miten selättää uuden teoksen aloittamisen vaikeudet kerran toisensa jälkeen, millaista tutkimustyötä historiallisten romaanin kirjoittaminen vaatii ja miten hän ehtii tehdä sekä tieteellistä tutkimustyötä että kirjoittaa kahta romaanisarjaa samaan aikaan.

Eevan kirjaklubissa kirjailija Emmi Pesonen kertoo, miten hänen uusin Kuvittelin tuntevani -romaaninsa syntyi. Emmi kirjoitti viisikymppisen Lotan tarinaan monia omia tuntojaan siitä, miltä tuntuu kun lapset aikuistuvat ja on keksittävä itsensä uudelleen. Emmi puhuu siitä, miten romaanin henkilöistä tulee läheisiä, miksi vanha Mauno-koira on tärkeä hahmo ja miten hänen nyt jo edesmennyt äitinsä vaikutti tarinan kulkuun.

Naisten kirjoittamaton historia kiinnosti dokumentintekijää ja entistä poliisia Silja-Elisa Laitosta niin paljon, että hän kirjoitti siitä trilogian. Suviranta-sarja seuraa Raakelin matkaa lotasta Helsingin rikospoliisiin sotavuosina ja sen jälkeen. Eevan kirjaklubissa hän pohtii muun muassa sodan moninaisia jälkiä naisten maailmassa ja omaa repaleista lapsuuttaan, joka sai hänet päättämään, että taiteilijaksi hän ei ainakaan ryhdy. 

Kirjailija Anna-Kaari Hakkarainen kertoo Eevan kirjaklubissa siitä, miten Finlandia-ehdokkaana ollut Marraseliö-romaani syntyi. Anna-Kaari paljastaa myös omistamiensa Ingmar Bergman -elokuvien määrän, Tulenkantajiin liittyvän perhehistoriansa ja sen, mitä lukijat hänelle merkitsevät.

Kirjailija Kaj Korkea-aho kertoo Eevan kirjaklubissa siitä, miten Finlandia-ehdokkaana ollut Äitiä etsimässä -romaani syntyi. Omaelämäkerrallinen teos näyttää miesparin mutkikkaan tien isiksi. Klubissa hän puhuu myös suhteesta vanhempiin ja siitä mikä kirjan teemoista oli vaikein. Lisäksi hän antaa erinomaisen vastauksen kysymykseen siitä, mitä on oppinut rakkaudesta. 

Eevan kirjaklubissa kirjailija Helena Immonen kertoo huippusuositusta Operaatio Kettu -trillerisarjastaan, joka tunnetaan suorastaan pelottavan todentuntuisista tapahtumistaan. sarja huipentui syksyllä ilmestyneeseen Operaatio Tulikettu -romaaniin, jossa Venäjä ja Nato sotivat Lapissa. Helena kertoo muun muassa, miten pystyy eläytymään sota- ja kriisitilanteisiin, miten lukijapalaute on vaikuttanut hänen työhönsä ja millainen trilleri syntyy seuraavaksi.

Eevan kirjaklubissa kirjailija Miika Nousiainen kertoo uudesta autofiktiivisestä romaanistaan Ratakierros. Se kertoo Miikan kaksi vuotta kestäneestä valmistautumisurakasta Göteborgin MM-kisoihin ja pyrkimyksestä rikkoa 400 metrin Suomen ennätys. Miika kertoo muun muassa, miten hän alkoi uskoa konsulttipuhetta, miksi juoksutulokset jännittävät enemmän kuin julkiset esiintymiset ja miksi hän ei koskaan istu kirjoittamaan ilman valmista ideaa.

Eevan kirjaklubissa kirjailija Miina Supinen kertoo historiallista romaania ja kauhutarinaa yhdistelevästä uutuusromaanistaan Kultainen peura, joka sijoittuu hänen sukujuurilleen Karjalaan. Miina pohtii, miltä tuntui kirjoittaa romaani lähes kymmenen vuoden tauon jälkeen ja miltä tuntuu onnistua niin hyvin, ettei seuraavasta teoksesta enää koskaan ole paineita.

Minna Lindgrenin romaanit ovat aina yhteiskunnallisia, mutta naurun avulla hän saa ihmisen kiinnostumaan. Minnan uusin romaani Soteorpo kertoo muistisairaan omaisen tarinan. Siinä huumori on niin mustaa, ettei sitä oikeastaan huomaa. Soteorpo on fiktiivinen tarina, jonka taustalla on tutkimustieto.  Eevan kirjaklubissa Minna puhuu kirjoittamisesta, omaishoitajuudesta, hyvästä vanhuudesta ja siitä, miksi ei halua elää mahdollisimman pitkään. 

Eeva kirjaklubissa dekkarikirjailija Christian Rönnbacka kertoo, miksi vaihtoi poliisin työn kirjailijan ammattiin, miksi hänen Hautalehto-sarjansa päähenkilö on lähes täydellinen ihminen ja miltä tuntuu näytellä omaan kirjaansa perustuvassa tv-sarjassa. Lisäksi Christian paljastaa nerokkaan liiteriteoriansa, josta on apua jokaiselle romaanin kirjoittamisesta haaveilevalle.

Eevan kirjaklubissa Tommi Kinnunen kertoo, miten hänen rakastetut romaaninsa ovat syntyneet, miksi hänellä ei ole paineita seuraavista teoksista ja mitä juuret Koillismaalla merkitsevät hänen kirjailijantyölleen. Lisäksi Tommi kertoo oikeanlaisen näkkileivän, Sisu-pastillien ja keltaisen Jaffan merkityksestä kirjojensa juonille.

Joel Haahtela on paitsi kirjailija myös psykiatri ja ortodoksisen kirkon diakoni. Eevan kirjaklubissa hän puhuu siitä, miksi kirjailijan ammatti on vaarallinen, miksi hän kirjoittaa lyhyitä kirjoja ja miten hän käsittelee vaikeita tunteitaan.

Helena Sinervo kertoo Eevan kirjaklubissa siitä, miten pianonsoiton opettajasta tuli Finlandia-palkittu kirjailija, miten vanhempien konservatiivisuus teki hänestä kapinallisen ja mitä hän haluaa kirjoillaan saada aikaan. Hän antaa myös ohjeen siitä, miten runouteen voi tutustua, vaikka se tuntuisi vaikealta. 

Eevan kirjaklubissa näyttelijänä paremmin tunnettu Jenni Kokander kertoo, miksi kirjoittaa kirjoja. Novellikokoelman ja kaksi rikosromaania julkaissut Jenni kirjoittaa siitä, mitä ei saa mielestään. Siksi tarinoissa on usein lähtökohtana pelko. 

Eevan kirjaklubissa Iida Turpeinen kertoo menestyneen Elolliset-esikoisromaaninsa synnystä. Urakka alkoi, kun Iida näki Helsingin luonnontieteellisessä museossa stellerinmerilehmän luurangon ja päättyi seitsemän vuotta myöhemmin. Millaista oli kirjoittaa yhtä aikaa romaania ja valmistella väitöskirjaa? Iida kertoo myös, millainen idea hänellä on seuraavaan romaaniinsa ja miksi kannattaa nukkua päiväunet kesken työpäivän. 

Ann-Christin Antell kertoo Eevan kirjaklubissa, miten syntyi suosittu Puuvillatehdas-romaanisarja, joka seuraa turkulaisten Barkerin naisten elämää 1880-1920-luvuilla. Entä millaista taustatyötä lähihistoriaan sijoittuvat tarinat vaativat? Romantikoksi tunnustautuva kirjailija valaisee myös romaanihenkilöidensä rakkaustarinoiden syntyä.

Kirjailija Karoliina Timonen kertoo kirjaklubissa, miten hänen Kalle Päätalon Iijoki-sarjaa kommentoiva Laina-romaaninsa syntyi, millaista palautetta Päätalo-fanit antavat ja millainen tarina syntyy seuraavaksi.  

Kjell Westö kertoo Eevan kirjaklubissa, että Molly & Henry sai inspiraationsa hänen isoisiensä kohtaloista. Romaani kertoo kahden itseään etsivän ihmisen myrskyisen tarinan ja näyttää Suomen talvisodan jälkeen. Miksi sota tuntuu nyt olevan niin paljon lähempänä kuin silloin, kun Westö oli lapsi? 

Kirjailija Katja Kettu kertoo kirjaklubissa toistaiseksi henkilökohtaisimman romaaninsa synnystä. Kriisin jälkeen syntynyt Erään kissan tutkimuksia vie lukijat aikamatkalle ja syvien tunteiden äärelle. 

Elina Hirvonen kertoo kirjaklubissa Rakkauksien lokikirjasta, romaanista, joka syntyi kamppailusta masennusta vastaan, ja siitä, miksi rakkaudesta puhuminen on niin tärkeää.

Kirjailija ja uutisjuontaja Matti Rönkä puhuu kirjaklubissa siitä, miksi hänen kirjojensa miehet ovat niin melankolisia, missä viipyy seuraava Viktor Kärppä -kirja ja mihin hän kirjoillaan haluaa saavuttaa.

Philip Teir on juuri saanut valmiiksi vuosia kestäneen valtavan urakan. Aiemmin fiktioon panostaneen kirjailijan avioliittoelämäkerta J&B – kohtauksia eräänlaisesta avioliitosta kertoo Bitte Westerlundin ja Jörn Donnerin yhteisistä vuosista ja paljastuneista salaisuuksista. Eevan kirjaklubissa Philip kertoo, millaista on kirjoittaa todellisten ihmisten intiimistä elämästä, mitä on työn alla seuraavaksi ja miten selättää huijarisyndrooma.

Ensin tulee muoto, sitten vasta tarina. Kirjailija Minna Rytisaloa ajaa halu kokeilla aina uudestaan, millä kaikilla tavoilla hän osaisi kirjoittaa. Lähimenneisyyteen sijoittuvien menestysromaaneiden jälkeen syntyi nykynaiseutta käsittelevä Jenny Hill, jossa tavallisen naisen elämää kuvataan uudella tavalla.

Satu Vasantolan uusin romaani Kun isä osti Merenkurkun kertoo mielenterveysongelmaan sairastuneesta miehestä tämän tyttären näkökulmasta. Kirjailija on ammentanut tarinaan aineksia omasta elämästään. Toimittajana työskentelevälle Vasantolalle kaunokirjallisuuden kirjoittaminen on tapa ymmärtää maailmaa ja tuntea lämpöä kaikkia ihmisiä kohtaan – heitäkin, joista on vaikeaa pitää.

Kun jännityskirjailija Max Seeckin ensimmäinen trilogia ei mennyt maailmalla kaupaksi, hän siirsi seuraavan kirjansa tapahtumat talviseen Suomeen. Päähenkilöksi hän loi rikospoliisi Jessica Niemen, jossa on hitunen Maxin ihailemaa kolmea naissankaria: neiti Marplea, Lisbeth Salanderia ja Silta-sarjan Saga Norénia.Uskollinen lukija saavutti valtavan menestyksen, ja sen jälkeen Jessica on tutkinut rikoksia kolmessa muussa dekkarissa.Tuoreena elokuvaohjaajana Max Seeck kertoo myös, miten elokuvan tekeminen eroaa kirjoittamisesta ja millainen hänen taiteilijan roolinsa on.

Kirsti Manninen on paitsi historiallisen viihteen supernainen myös kirjallisuuden ja historian tutkija. Hänen rakastetuissa romaaneissaan yhdistyvät tarkat faktat ja romanttiset tarinat tavalla, johon jo monet sukupolvet ovat rakastuneet. Moni tosin tuntee Mannisen paremmin kirjailijanimellä Enni Mustonen.Eevan kirjaklubissa Kirsti Manninen kertoo, mitä hyötyä on ADD:stä, miten 1700-luvulla juhlittiin joulua ja millainen on suomalaisten naisten sankaritar. Kuulemme myös, minkä sadun hän osaa ulkoa (mukana ääninäyte).

Runoilijana aloittanut monitaituri Johanna Venho on noussut suuren yleisön tutuksi historian suurnaisista kirjoittamallaan biofiktiolla ja tuoreella näyttelijä Martti Suosalon elämäkerralla. Nyt tekeillä on toistaiseksi salainen elämäkerta, jonka jälkeen kirjailija arvelee palaavansa kokonaan kuvitteellisten maailmojen pariin. Eevan kirjaklubissa Johanna kertoo muun muassa, millaista on kuvitella elämää oikeasti eläneille ihmisille ja miksi hän haluaisi nähdä maailman koiransa silmin.Haastattelijana Annaleena Jalava. 

Jo kun Olli Jalonen oli lapsi, hän rakasti kirjoittamista. Hämeenlinnalaisesta pikkupojasta kasvoi yksi Suomen palkituimmista kirjailijoista, mutta rakkaus mielikuvitusmaailmoihin ei kadonnut. Hänen uusimman romaaninsa Stalker-vuodet, päähenkilö muistuttaa kuitenkin hämmentävän paljon Jalosta itseään.

Kun Saara Turunen aloittaa uuden romaanin kirjoittamisen, hän ei tiedä, mitä on tulossa. Hiljalleen ristiriitoja herättävien tunteiden purkamisesta alkaa syntyä aihe ja kokonaisuus. Uusimmassa Järjettömiä asioita -romaanissa teemoina ovat esimerkiksi pohdinnat lapsen hankinnasta ja parisuhteen kehityksestä.Eevan kirjaklubissa Saara kertoo muun muassa, miksi kirjailijan ei tarvitse osata pilkkusääntöjä täydellisesti,  miksi työ on välillä kaaosta ja miksi pölypussillinen imuri on parempi kuin pölypussiton. 

Tietokirjailija Satu Rämö sijoitti esikoisdekkarinsa Hildurin kotikyläänsä Islantiin, ja kirjan suosio ylitti kaikki odotukset. Dekkarissa islantilainen arki ja saaren ominaispiirteet ovat tärkeässä osassa. Eevan kirjaklubissa Satu kertoo, miten päähenkilö Hildur syntyi ja miksi kirjassa villapaitoja neuloo suomalaispoliisi. 

Kun Leena Parkkinen erosi, hän mietti paljon täydellistä rakkautta. Pohdinnasta syntyi lopulta romaani kirjailija Gertrude Steinista, tämän puolisosta Alice B. Toklasista ja pariskunnan suomalaisesta palvelijasta. Neiti Steinin keittäjätär vie lukijan 1930-luvun Pariisiin ja vuosisadan alun Paraisille ja herättää henkiin oikeat ja keksityt ihmiset.Eevan kirjaklubissa Leena Parkkinen puhuu myös siitä, miksi hän haaveilee kymmenen minuutin rauhallisesta suihkusta, miksi kirjailijan koti on välillä täydellisen siisti ja miten taiteilijaelämä on muuttunut.

Ei ole saavutuksia, on vain ajautumisesta johtuvia päätepisteitä, sanoo kirjailija Kari Hotakainen. Palkintoja enemmän hän arvostaa sitä, että onnistunut pitämään yksityiselämänsä pois julkisuudesta ja osannut olla sopivasti harkitsematon.Jo 40 vuotta kestäneen kirjailijanuransa aikana Hotakainen on uskaltanut myös uudistua. Uusin Opetuslapsi-romaani on sävyiltään aiempia synkempi, ja sen päähenkilö on syrjäytynyt nuori nainen. ”Minua kiinnosti kirjoittaa sellaisen ihmisen näkökulmasta, joka ei ole koskaan päässyt kuluttamaan eikä tekemään valintoja”, kirjailija sanoo.Eevan Kirjaklubissa Hotakainen kertoo muun muassa taipumuksestaan ajautua ylikierroksille, työhuoneensa kaaoksesta sekä siitä, miksi hyvän aiheen tunnistaa vasta ajan kanssa.

Jo lapsena kirjailija-teatterintekijä Juha Hurme päätti, ettei koskaan tee päivääkään töitä. ”Olen unelma-ammatissani, eikä tämä ole koskaan tuntunut työltä. Haluan leikkiä elämäni läpi, ja kirjoittaminen on isoa, uteliasta leikkiä.”Päätöksensä ansiosta hän on ehtinyt niin paljon. Teatteriohjaajana, -käsikirjoittajana ja -näyttelijänä merkittävän uran luonut Juha ryhtyi kirjailijaksi 47-vuotiaana, ja hänet on palkittu kirjallisuuden Finlandia-palkinnolla vuonna 2017. Parhaillaan hän kirjoittaa syksyllä ilmestyvää Tiu tau tilhi -teosta, joka pureutuu tutun kansanlaulun taustoihin. Eevan kirjaklubissa Juha Hurme puhuu muun muassa rakkaudestaan Aleksis Kiven tuotantoon, isyydestään, helmipöllön huhuilusta ja siitä, miksi kulttuurityö on aina rauhan työtä. 

Jonain päivänä haluan painokkaasti sanoa olevani oikea kirjailija, sanoo esikoisromaaninsa liki 30 vuotta sitten julkaissut Eppu Nuotio. Epäilyksen tunne vaanii monipuolista kirjoittajaa, joka on julkaissut lastenkirjoja, romaaneja ja näytelmiä. Leinikkimekko – Raakel Oksa ratkaisee aloittaa uuden dekkarisarjan, jossa yhtenä päähenkilönä ovat Helsingin vanhat talot.Eevan kirjaklubissa Eppu Nuotio puhui kirjoittamisen vaatimasta sinnikkyydestä, rakkaudesta, lukemisesta ja Astrid Lindgrenin Saariston lapsista. 

Kirjoittaminen on rauhantyötä, sanoo sodasta romaanin kirjoittanut Merja Mäki. Ennen lintuja -romaani kertoo Allista, joka lähtee evakkoon Laatokan rannalta ja päätyy Pohjanmaalle. Merja Mäelle romaanin kirjoittaminen on rauhantyötä ja tarinankerronta asia, josta hän toivoo tulevansa muistetuksi. Eevan kirjaklubissa hän kertoo myös siitä, miksi sotavuodet kiinnostavat häntä yhä, mitä tutkimustyö on opettanut ihmisestä ja mihin hän rakastui puolisossaan.

Katja Kallio on 22 vuoden uransa aikana kirjoittanut 11 teosta ja useita elokuvakäsikirjoituksia. Viime syksynä ilmestyi kirja, jonka kirjoittaminen oli niin vaikeaa, että Kallio ajatteli jo luovuttaa. Sitten hän löysi ukrainalaisten vankien tulisijan Hangosta ja tarina alkoi taas elää.Hankolaisen Beatan ja ukrainalaisen sotavangin Ivanin rakkaudesta kertova Tämä läpinäkyvä sydän -romaani ilmestyi viime vuonna ja on monen mielestä Kallion paras.Eevan kirjaklubissa hän kertoo arkeologiasta, epäsopivasta rakkaudesta ja siitä, miksi lukee kirjansa aina lopusta alkuun

Eevan kirjaklubin vierasJukka Viikilä on kirjoittanut kaksi romaania ja voittanut molemmista kaunokirjallisuuden Finlandia-palkinnon. Eevan kirjaklubissa Jukka Viikilä kertoo muun muassa pitkästä tiestään kirjailijaksi, halustaan oppia kuuntelemaanja siitä, miksi silloin tällöin kannattaa tuhlata kalliiseen tuoliin.

Meri Valkaman esikoisromaani Sinun, Margot oli vuoden 2021 komeetta. Se sai Helsingin Sanomien esikoiskirjapalkinnon, sitä on myyty yli 35 000 kappaletta ja sen käännösoikeudet on ostettu jo viiteen maahan. Meri kirjoitti kirjaa kymmenen vuotta ja myi lopulta asuntonsa saadakseen kirjoitusrauhan. Miltä hurja vuosi on tuntunut pitkän yksinäisen kirjoitusrupeaman jälkeen? Eevan kirjaklubissa Meri kertoo siitä, mutta myös rasittavista romaanihenkilöistä, Alma-koirasta ja siitä, mikä herättää hänessä toivoa.

Anja Snellman on työskennellyt kirjailijana 40 vuotta. Uusimman Kaikki minun isäni -kirjan ilmestyminen jännitti häntä melkein yhtä paljon kun Sonja O. kävi täällä -esikoisen. Ja kun Snellman kirjoittaa, hän keskittyy aluksi aina ensimmäiseen ja viimeiseen lauseeseen. Eevan kirjaklubissa Snellman kertoo muun muassa lapsuudestaan, napanöyhdästä ja siitä, mitä toivoo kirjoillaan saavansa aikaan.

Kun näyttelijä ja valokuvaaja Laura Malmivaara sai valmiiksi esikoisromaaninsa, häntä pelotti: mitä jos ihmiset suuttuvat tai hylkäävät? Kun kirja sitten ilmestyi, hän tajusi pelon turhaksi. "Kaikille näkökulmille ja kaikille tarinoille, epävarmoille ja keskitien kulkjoille ja harhaisille ja itseään syyttäville, kaikenlaisille äänille ja tarinoille on tilaa." Eevan kirjaklubissa Laura kertoo myös autoilusta, uudesta kirjahankkeestaan ja siitä, mitä hän pelkää nyt.

Alun perin Kaari Utrio halusi historian tutkijaksi, mutta koska hän oli nuori ja tarvitsi rahaa, hän alkoi kirjoittaa romaaneja. Niin alkoi upea ura, joka on kattanut 37 romaania ja kymmeniä tietokirjoja. Hän on tehnyt naisille suunnatusta viihdekirjallisuudesta kunniallista ja arvokasta. Eevan kirjaklubissa Kaari Utrio kertoo siitä, mikä kantoi vaikeiden vuosien läpi, kohtaamisesta Mika Waltarin kanssa ja siitä, miltä tuntui lopettaa kirjoittaminen. Hän ottaa kantaa myös naisten asevelvollisuuteen.

Sirpa Kähkösen Kuopio-sarjaa rakastavat sekä tavalliset lukijat että kriitikot. Sarjasta ilmestyi jo yhdeksäs osa, ja Kähkönen vitsailee, että häneen on siirtynyt Kalle Päätalon henki.Vihreän salin syntyyn liittyy monta erityistä ja vähän salaperäistäkin käännettä. Kähköselle itselleen kirjoittaminen on tuonut hyväksymisen kokemusta."Kirja kirjalta olen kirjoittanut itseäni kuuluvaksi johonkin."

Porilainen Arttu Tuominen on ympäristöteknologian insinööri ja kirjailija, jonka synkissä rikosromaaneissa salattavaa on paitsi rikollisilla myös poliiseilla. Eevan kirjaklubissa hän puhuu muun muassa heittäytymisen vaikeudesta, excelin hyödyllisyydestä ja siitä, mikä elämässä on tärkeintä.

Eevan kirjaklubin kuudes vieras on Suomi-kirjallisuuden ikoni Rosa Liksom. Hän puhuu muun muassa lehmistä ja nimettömistä päähenkilöistä, kertomuksen ja tarinan erosta, kustannustoimittajan tärkeydestä ja siitä, miksi nuorena ei kannata lukea kirjoja. Lisäksi hän paljastaa, mitä ajattelee roboteista ja takinkääntäjistä.

Eevan kirjaklubin viides vieras on tanssija, koreografi, ohjaaja ja esikoiskirjailija Hanna Brotherus. Kirjaklubissa hän puhuu muun muassa huikean suositun Ainoa kotini -kirjan saamasta palautteesta, häpeän kohtaamisesta ja siitä, miksi elämä on häiriö. Lisäksi hän paljastaa, kuka hän haluaisi olla yhden päivän ajan.

Eevan kirjaklubin neljäs vieras on kirjailija, käsikirjoittaja ja näyttelijä Anna-Leena Härkönen. Kirjaklubissa hän puhuu muun muassa Häräntappoaseen huimasta suosiosta, mustasta huumorista ja yksinäisyyden pelon voittamisesta. Minkä neuvon hän antaisi nuorelle itselleen?

Eevan kirjaklubin kolmas vieras on näyttelijä ja kirjailija Hannu-Pekka Björkman. HP on myös Eeva-lehden rakastettu kolumnisti. Kirjaklubissa hän puhuu muun muassa kirjoittaessa iskeneestä huijarisyndroomasta, Dantesta ja siitä, mikä saa näyttelijän pysähtymään.

Eevan kirjaklubin toinen vieras on historiallisista romaaneistaan tunnettu Anneli Kanto, josta tuli kirjailija vasta melkein kuusikymppisenä. Kirjaklubissa hän kertoo, miten aiheet löytävät hänet, miten keskiajalla kiroiltiin ja miten äidin Alzheimer vaikutti hänen työhönsä.

Eevan kirjaklubin ensimmäinen vieras on rikoskirjailija Leena Lehtolainen, joka on kirjoittanut päiväkirjoja 50 vuotta ja romaaneja melkein yhtä kauan. Kirjaklubissa hän kertoo, miltä tuntuu joutua suljetuksi putkaan, miksi hän kirjoittaa rikoksista ja mitä hän on oppinut rakkaudesta.