POPULARITY
Welcome to The Whatever, Buddy?! Podcast Heyy, hi and welcome to Episode 94! It's a bright and shiny day here in post-rain soaked southern California. Today, Jonny still doesn't know words. And Ryan is all about Skandinavian black metal. It's a whole vibe! So, go find a cozy spot and prepare to pull up Google if something doesn't make sense! Thanks for stopping by for another Whatever, Buddy Wednesday?! We like you! --- Support this podcast: https://podcasters.spotify.com/pod/show/whateverbuddy/support
Suomen tunnetuimpiin konemusiikin tekijöihin lukeutuva DJ Proteus on kirjoittanut omaelämäkerran Proteus – 26 Years of Techno Riot (Rebel Hell Entertainment, 2021) Omakustanteena ilmestyneestä kirjasta otettu 600 kappaleen painos on loppuunmyyty. Kirja on kirjoitettu suomeksi ja englanniksi. Proteus saapuu Lahden pääkirjastoon kirjailijavieraaksi keskiviikkona 9. maaliskuuta kello 18. Vierailulla keskustellaan Proteuksen kirjasta, urasta muusikkona ja esiintyjänä sekä musiikkialasta. “Kirjassa on yksi kokonainen kappale Lahdesta. Olen nyt ottanut lisäpainoksen kirjasta ja se tulee maaliskuun lopulla”, Harri ”Proteus” Andersson kertoo Radio Voiman haastattelussa. Proteus kertoo soittaneensa Lahdessa satoja keikkoja ja suhde kaupunkiin on läheinen. Isä asuu Lahdessa ja äiti Padasjoella. “Varsinkin 2000-luvun alussa Lahdessa oli paljon konemusiikintapahtumia ja hyviä bileitä.” Uraansa päättävä raskaan konemusiikin soittamiseen keskittynyt Proteus on Suomen tunnetuimpia konemusiikkiartisteja, jota on kutsuttu Skandinavian parhaiten tunnetuksi hard dance -DJ:ksi ja hänet on myös äänestetty kahteen kertaan maailman parhaaksi hard dance DJ:ksi. Muun muassa. sähkökitaraa ja kosketinsoittimia soittava Proteus on tehnyt yhteistyötä yli genrerajojen suomalaisten industrial- ja metallikokoonpanojen, kuten Apocalyptican ja Turmion Kätilöiden kanssa. Kirjailijavierailua voi seurata paikan päällä kirjastossa koronarajoitusten sallimissa rajoissa. Tapahtuma myös striimataan, eli sitä voi seurata suorana Lahden kaupunginkirjaston YouTube-kanavalla youtube.com/lahdenkirjasto
Kuningas Jari Litmanen puhuu Ruotsin, Tanskan ja Norjan pääsarjojen erityispiirteistä ja eroavaisuuksista. Millaisia ominaisuuksia pelaajilta vaaditaan Allsvenskanissa, Superliigassa tai Eliteserienissä? Millaista on ruotsalainen fanikulttuuri? Mikä on Tanskan liigan merkitys suomalaiselle huippujalkapalloilulle? Litmanen kertoo myös omasta ajastaan Malmö FF:n riveissä.
Die Runde hat zum letzten Mal in 2019 regulär getagt. Bevor es das nächste Mal um das gesamte Filmjahr gehen soll, reden Justin, Nina und Ruben über die Filme, die sie im Kino geguckt haben. Aber natürlich konnten wir es nicht sein lassen, den heißesten Heimkinostart zu diskutieren: The Irishman.00:00:00 – Hallo und News (Sonic-Film)00:05:15 – LAST CHRISTMAS (Nina)00:16:10 – DOCTOR SLEEPS ERWACHEN (Ruben)00:28:20 - Justins Anime-Ecke: DER PRINZ DER DRACHEN Staffel 3 (Justin)00:37:45 – BERNADETTE (Nina)00:46:45 – DER LEUCHTTURM (Ruben)00:56:40 – THE IRISHMAN (Justin)01:17:25 - Hausaufgabe: BORDERNinas Hausaufgabe zum nächsten Mal: GIRLS UNITED
Rovaniemeläislähtöinen Tuomas Vaarala on melonut koskissa kolmisenkymmentä vuotta. Ura alkoiOikaraisesta, Raudanjoen Suukoskesta. Sittemmin melonta on vienyt muun muassa Ugandaan, Sambiaan, Sloveniaan ja sadoille Pohjoismaiden koskille.Vaaralan harrastuksena oli aikaisemmin etsiä Skandinaviasta jokia ja koskia, joita kukaan muu ei tiettävästi ollut laskenut. Hän on melonut ystäviensä kanssa ensimmäisenä muun muassa Piteåjoen Fällforsilla ja Pohjois-Norjan Parasjoella. Suuri osa kesästä kului yleensä kuitenkin Ruotsin ja Norjan tunnetuissa koskimelontakohteissa, kuten Sjoalla ja Hattfjeldalissa sekä esimerkiksi kotoisella Tornionjoella. Koskimelonta on joukkuelaji. Vaaralan tiimiin ovat usein kuuluneet puoliso Kristiina, nuorempi veli Juho sekä Sami Pyhäjärvi, Mikael Lantto ja Jussi Tanskanen - kaikki lappilaisia melojia.Nykyään perheellistynyt meloja viihtyy yleensä tutuilla joilla. Reissuilla ovat mukana pienet lapset, ja melonta-aika jaetaan puolison kanssa. Melonnan rinnalle on tullut myös uusi harrastus, pitkän matkan pyöräily. Tapio Nykänen tapasi Tuomas Vaaralan Ruotsissa, Piteåjoen Trollforsenilla. Lähes kaikkien Skandinavian koskimelojien tuntema alue sijaitsee Norrbottenin eteläosassa lähellä Arvidsjauria.
Story Editor Betsy Cornwell shares excerpts from the current issue of Parabola, "Mercy and Forgiveness," including Alexandra Haven's incisive essay on the political context of museum collections "Who Decides History's Future?" and a retelling of the Skandinavian folktate "The Woman Without a Shadow."
Tämä Skandinavian historiaa käsittelevän sarjan viimeinen jakso tuo kuuntelijan keskiajalta aina nykypäivään vuoronperään kolmen eri valtion, Ruotsin, Norjan ja Tanskan näkökulmasta.
Tämä jakso käsittelee Skandinavian maiden eli Ruotsin, Tanskan ja Norjan esihistoriaa sekä viikinkiaikaa erityisesti Norjan, Tanskan ja Brittein saarten näkökulmasta. Ohjelman lähteenä on käytetty Seppo Hentilän, Christian Krötzl:n ja Panu Pulman kirjaa Pohjoismaiden historia sekä Richard Hall:n kirjaa Matka viikinkien maailmaan. Lisäksi on käytetty erinäisiä verkkolähteitä.
Tässä pilottijaksossa käsitellään mm. viikinkejä, Kalmarin unionia ja Ruotsin suurvalta-aikaa. Ohjelma on allekirjoittaneen tajunnanvirtaa ja kuuntelu siis jokaisen omalla vastuulla. Tarkistettua tietoa hakevan kannattaa aloittaa jaksosta Esihistorialliselta ajalta viikinkiajan loppuun.
Mikko Moilanen on arkeologi, filosofian tohtori ja viikinkiaikaisiin miekkoihin erikoistunut seppä. Moilanen on takonut omin käsin kymmeniä miekkoja noudattaen viikinkiajan menetelmiä ja tyyliä. Hänen väitöskirjaansa osittain perustuva teos Viikinkimiekat Suomessa ilmestyi viime syksynä. Tämän jakson aikana istumme Moilasen sepän pajaan tutustumaan metallin työstämisen moniin ulottuvuuksiin. Puhumme toisinaan jopa myyttisiin mittoihin nousevien aseiden ja työvälineiden käyttötavoista ja merkityksistä eri aikoina. Jakson aikana selviää myös, mitä tiedämme Suomesta ja muualta Skandinavian alueelta löytyneistä viikinkajan miekoista ja niiden merkillisistä kirjailuista. Jaksossa mainittuja lähteitä: - Merovingiaika: https://fi.wikipedia.org/wiki/Merovingiaika - Väkipuukko: https://fi.wikipedia.org/wiki/V%C3%A4kipuukko - Ulfberht-miekka: https://fi.wikipedia.org/wiki/Ulfberht-miekka - Scythe sword: https://en.wikipedia.org/wiki/Scythe_sword - Tiedetuubi - Tutankhamonin tikari tupsahti taivaalta: https://www.tiedetuubi.fi/tutankhamonin-tikari-tupsahti-taivaalta - Kaalin kraatteri: https://fi.wikipedia.org/wiki/Kaalin_kraatteri - Nykysuomi - Rautateknologia tuli Suomeen Karjalasta: https://www.nykysuomi.com/2017/06/02/rautateknologia-tuli-suomeen-karjalasta/ - Acinaces: https://en.wikipedia.org/wiki/Acinaces - Uutuuskirja paljastaa: Suomi oli viikinkimiekkojen suurvalta: https://www.epressi.com/tiedotteet/kulttuuri-ja-taide/uutuuskirja-paljastaa-suomi-oli-viikinkimiekkojen-suurvalta.html - Freyr: https://fi.wikipedia.org/wiki/Freyr - Excalibur: https://fi.wikipedia.org/wiki/Excalibur - Beowulf: https://fi.wikipedia.org/wiki/Beowulf - Surtur: https://fi.wikipedia.org/wiki/Surtur - Viikinkiajan miekan ennallistus: https://www.facebook.com/HavuhattuPodcast/posts/2397482090295869
Risto Linturi on tulevaisuustutkija ja muutoskatalysaattori, jota New York Times on kutsunut Skandinavian high tech -guruksi. Marjaana Toiminen keskustelee hänen kanssaan siitä, miten teknologia tulee muuttamaan maailmaa ja miten siihen pitäisi suhtautua. Tai Linturin sanoin: ”Me jysähdettiin vaalimaan sitä kaikkea rahaa jota tuli ovista ja ikkunoista. Me oltiin Liisoja Ihmemaassa ja nyt me ollaan Herttakuningattaria, jotka joutuu juoksemaan, jotta pysyisi paikallaan.”
”Meillä on omat karvamme ja ne pitää kantaa kunnolla”, toteaa Aale Lindgren, Suomen romani ja Skandinavian arvostetuimpiin lukeutuva oboisti. Hänen uransa Helsingin kaupunginorkesterissa kesti yli neljäkymmentä vuotta. Nyt eläkevuosia viettävä Lindgren muistuttaa, että maailmalla romaneita on toiminut lukuisissa sinfoniaorkestereissa ja toivoo myös suomalaisten romanilasten innostuvan konserttimusiikin opiskelusta. Romano miritsin toimittaja Jaakko Laakso vieraili Aale Lindgrenin luona Helsingissä taiteilijakoti Lallukassa.
Mistä tulevat suomalaiset kansantanssit ja niiden nimitykset? Vieraana tanssintutkimuksen dosentti Petri Hoppu. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Jani Tanskanen. **** Suomalaisen tanhun juurilla Suomalainen kansanmusiikki on kummallista. Tai ehkä pitäisi sanoa, että eurooppalainen kansanmusiikki on kummallista. Mehän tiedämme, että aitoon alkuperäiseen kansanmusiikkiin kuuluu hypnoottinen ja kumea rummutus, niin kuin Afrikan, Amerikan ja Kauko-Idän asukkaiden aidoissa musiikeissa. Mutta eurooppalaisten kansojen perinnemusiikki on kimeää pillien pihinää ja viulujen vingutusta. Suomessakin oli aikoinaan rumpuja, niin kuin koko Skandinaviassa. Ne olivat kuitenkin noitarumpuja, jotka muuttuivat ongelmallisiksi kristinuskon levitessä pohjoiseen. Lapin noitarummut kerättiinkin pois käyttäjiltään ja ne koottiin Kööpenhaminaan museoon. Ikävä kyllä museo ja rummut tuhoutuivat kaupungin palossa vuonna 1795. Joka tapauksessa pohjoisen Skandinavian noitarumpuja on käytetty aikoinaan ilmeisesti enemmänkin shamanistiseen toimintaan kuin varsinaisesti tanssimusiikin tuottamiseen. Niinpä kun suomalainen haluaa mennä musiikillisille juurille eli rootseille, hän kuuntelee bluesia, bluegrassia ja countrymusiikkia. Näin koko maailman valloittanut amerikkalainen populaarikulttuuri on antanut meille kaikille myös yhteiset alkuperäismusiikit. Täällä kotimaassa tyydymme kansanmusiikkiin, jota pelimannit esittävät viuluillaan ja harmonikoillaan. Sana pelimanni tulee ruotsin soittoniekkaa tarkoittavasta sanasta spelman, viulu tulee niin ikään ruotsin sanasta fiol, ja harmonikka on ilmeisesti lainattu saksan handharmonika-nimiseltä soittimelta. Onneksi meillä on supisuomalainen kansantanhu, joka tänä vuonna viettää 150-vuotisjuhlavuottaan. Mistä tulevat näiden aitojen suomalaisten tanssien nimet, kuten polska, katrilli ja tanhu? Tampereen yliopiston tanssintutkimuksen dosentti Petri Hoppu on tutkinut kansantansseja yli kahden vuosikymmenen ajan, joten annetaan hänen kertoa. *** Kuva: Kalle Kultala / Yle.
Kautta kuumien lähteiden ja maastavetoennätysten, on jälleen aika tempautua Skandinavian alkuvoimaisimman podcastin äänimyrskyaallon vietäväksi! Mukana menossa pyhän pelimessiaanisen pikseligospelin puolivälieräpaavit Jani Leskinen ja MP Ritvola.
Parisuhdetta, sukupuolirooleja ja seksuaalisuutta koskeva vapaus liitetään usein Skandinavian maihin. Esimerkiksi angloamerikkalaisessa populaarikulttuurissa estottomat ja kokeilunhaluiset skandinaavit muodostavat omanlaisensa stereotypian. Aina näin ei ole ollut ja onkin kieltämättä erikoista, kuinka perin juurin luterilaisista pohjoisista yhteiskunnista on tullut sukupuoliliberalismin tyyssijoja. Syitä tälle kehityskululle on varmasti monia ja yksi kenties yllättävimmistä tulee antropologian suunnalta, 1900-luvun alun etnografisista tutkimuksista melanesialaisten sukupuolielämästä. The post Skandinaavisen vapaan seksin melanesialaiset juuret appeared first on AntroBlogi.
Viikolla pelattiin vain pari peliä, mutta muuten tapahtumia riitti. Toni "Söde" Söderholm palasi remmiin, CHL jatkuu ainoastaan Suomi-Ruotsi henkisenä "Skandinavian sarjana", Joonas Rask teki maalin, sekä "Ilikka" Pikkaraisen kypärä ei tunnu pysyvän päässä. Tämä ja kaikkea muutakin tärkeää. Tervetuloa messiin.
Tiistain aiheita: - Aamun vieraana tänään on monelle tuttu mies. Kari Lumikero (s. 1949) aloitti toimittajan uransa vuonna 1967 ja siirtyi seuraavana vuonna Ruotsin radion silloisen suomenkielisen toimituksen kesätoimittajaksi. Vuotta myöhemmin hänet vakinaistettiin Ruotsin radioon, mutta samalla hän avusti Suomen Yleisradiosta. 1986 hänestä tuli suomalaisen MTV3:n Skandinavian kirjeenvaihtaja. Uraan mahtunut myös Keski-Euroopan, uusien EU-maiden ja Lähi-idän valvontaa. Kari Lumikero on tullut tunnetuksi myös raportoinnistaan maapallon kriisipesäkkeitä - Kaksi- tai monikielisen lapsen kielellinen kehitys on monelle vanhemmalle arka asia ja varsinkin jos lapsen puheen tuottaminen poikkeaa normaalista kehityskaaresta. Asiaa ei helpota sekään, että aina löytyy ympäristöstä niitä, jotka epäilevät puhehäiriöden johtuvan juuri monikielisyydestä. Monikielisten lasten kielellisiin erityisvaikeuksiin erikoistunut logopedi Hanna Helttunen tyrmää yhteyden kaksikielisyyden ja kieliongelmien välillä - Sinikka Kohtala saapui Åreen töihin 15 vuotta sitten Tukholmasta. Hänen mukaansa paikkakunta on kasvanut varsinkin vuoden 2007 Alppihiihdon MM-kisojen jälkeen - Tämä kevät on ollut erityisen hankalaa aikaa siitepölyallergikoille. Näin kertoo Leenu Hernejärvi, joka toimii Tukholman astma ja allergiayhdistyksessä - Tranemon Suomi-Seuran pyrkimykset saada kunta vapaaehtoisesti liittymään suomen kielen hallintoalueeseen kariutuivat viime kesänä kunnanvaltuuston näytettyä kuntalaisaloitteelle punaista valoa äänestyksen jälkeen. Tranemon suomalaistaustaiset saavat kuitenkin nyt tukea Ruotsinsuomalaisten Keskusliitolta - Göteborgin kaupunginteatterissa on ensi kaudella voimakas ruotsinsuomalaispanostus. "Fosterlandet" on suurella näyttämöllä esitettävän näytelmän kantaesitys, joka kertoo sotalapsen traagisen kertomuksen - Aamun visa. Tiistaiaamussa juontajana on Jorma Ikäheimo.
LIQUID SCARLET (АЛЫЕ ЖИДКОСТИ). 2004. Дебют молодой группы из северной Швеции. На их музыку повлияли : King Crimson, Yes, Genesis, Заппа и Бьорк. Звучит многообещающе? Действительно! Как поклонник Skandinavian прог я был очень взволнован , ожидая этот альбом. И теперь могу сказать, что он не обманул мои ожидания! LIQUID SCARLET создает музыку в духе Anglagard и Anekdoten с небольшим воздействием альтернативного рока. Этот дебют переполняют идеи. Он звучит современно, чрезвычайно разнообразно и очень независимо. Вы можете здесь услышать и гитары Роберта Фриппа и шведский меланхолизм и много Мелотрона.Всё это упаковано в прекрасные эмоциональные одежды. Дебют Liquid Скарлет действительно произвел на меня огромное впечатление. Это показывает, что прог рок очень здОрово умеют играть еще совсем молодые люди, желающие создать эту великую музыку. Я уверен, что незначительный альтернативный звук был сделан не для того , чтобы просто продать больше копий. Он действительно соответствует общей звуковой картине альбома и наряду с остальными выразительными средствами является очень прогрессивным. Альтернативное , современное звучание - это основная составляющая их музыки. LIQUID SCARLET - это сплав звучания таких групп как Anglagard, Anekdoten, King Crimson и раннего Genesis. Он также адресован всем любителям Melotron и Хаммонд звучания.. Я настоятельно рекомендовал бы этот восхитительный дебют очень молодой и талантливой группы. Я надеюсь, мы услышим их в гораздо большем количестве........... Один из Музыкальных критиков о дебютном альбоме LIQUID SCARLET 2004-й год