Podcasts about lapsuus

✨ The Changers podcast: https://open.spotify.com/show/19XFAVLLrQP5z8KQRLTGE7Miten kasvetaan menestyväksi yritysjohtajaksi? Studiossa yritysjohtaja Mårten Mickos. Jakso on kuvattu 31.3.2025. ⌚ AIKALEIMAT (0:00) Syyte USA:ssa (2:52) Lapsuus (8:42) Fysiikka (11:03) Kaverit (13:49) Otaniemi (18:41) Normien rikkominen (22:21) Ryhmähenki (26:10) Haasteiden kohtaaminen (33:55) Optimismi ja pessimismi (40:09) Raha (49:33) Rikastuminen (57:23) Moraali (1:01:49) Opiskelijatoiminta (1:04:14) Partio (1:07:44) Identiteetti (1:14:19) Tunneäly (1:23:23) Neuvottelu (1:28:55) Tunteiden näyttäminen (1:32:48) Empatia (1:36:27) Menestyminen (1:51:25) Sinnikkyys (1:59:47) Polycon (2:11:50) Cap table (2:18:03) Osakassopimus (2:25:24) Hyvä tiimi (2:31:52) Myynti (2:36:48) Yksinkertaisuus (2:39:11) Match on Sports (2:51:50) MySQL (3:02:08) Avoin lähdekoodi (3:09:02) Hajautettu organisaatio (3:15:20) Potkut (3:17:23) "Founder mode"

Jaksossa käsitellään lasista lapsuutta, perfektionismia ja konfliktin välttelyä. Lauri kasvoi ympäristössä, jossa alkoholi ja puhumattomuus hallitsivat arkea. Hän oppi jo lapsena tarkkailemaan ympäristöään, välttämään ristiriitoja ja kantamaan vastuuta, mikä johti suorittamisen kierteeseen. Perfektionismi ja jatkuva huolehtiminen näkyivät myöhemmin työelämässä, perheessä ja OCD-oireiluna. Uupumus ja pakko-oireet pahenivat, kunnes lopulta oli haettava apua. Terapia ja lääkitys toivat helpotusta, mutta suorittamisesta irrottautuminen on yhä haaste. Jaksossa pohditaan, miten lapsuuden kokemukset muovaavat aikuisuutta ja miten selviytymismekanismeista voi oppia pois.

Autoilusta kuullaan runsaasti erilaisia näkemyksiä tämän kerran Kansanradiossa. Lapsuus herättää monenlaisia ajatuksia; miksi koulussa syötetään edelleen kumiperunoita? Ajankohtainen kysymys tulee myös eräältä kansalaiselta, mihin ne miinat oikein sijoitetaan, etteivät kissat kuolisi niihin. Itsenäisyyspäivän läheisyys on herkistänyt runoiluun “kaunis oma maa, jonka Suomen kansa omistaa”. Toimittajana Lauri Koivisto. Kansanradio täyttää tänä vuonna 45 vuotta. Sinä kuuntelijamme, kerro miksi kuuntelet ohjelmaa. Liittyykö kuuntelemiseen jotain erityisiä perinteitä, onko teillä tietty porukka jolla nautitte Kansanradion. Kerro tarinasi meille. Toimituksemme palkitsee muutaman parhaan vastauksen Kansanradion tuotepalkinnoilla. Vastausten pitää olla meillä viimeistään 15. joulukuuta. Kilpailuun voi osallistua joko WhatsApp-ääniviestillä. Numero on 044 551 5464. Tai postikortilla osoitteeseen Kansanradio PL 79 00024 Yleisradio. Kuuntelijoiden juttupaikka - tosikoille ja veitikoille. yle.fi/kansanradio

Tämän kertainen vieraamme kasvoi perheessä, jota varjosti isän alkoholin käyttö. Aivan liian aikaisin olosuhteiden pakottamana huolehtijan roolin joutunut nuori tyttö kantoi isälle buranaa ja oksennusämpäriä krapulapäivinä. Vanhempien kesken käydyt äänekkäät riidat loivat pelkoa kotiin. Lapsuudesta aikuisuuteen kantautunut läheisriippuvuus, epävarmuus hylätyksi tulemisen pelko, miellyttämisen halu, huono itsetunto ja supersuorittajan rooli olivat kaikki asioita, joita on käsitelty aikuisena paljon. Teini-iässä vääränlaisen huomion hakeminen seksin kautta johti epäterveisiin ihmissuhteisiin ja lopulta aina pettymykseen ja suruun. Itseluottamuksen kasvattamista, hyväksyntää ja läheisyyttä sekä hyväksyntää haettiin teoilla, jotka eivät tuntuneet hyvältä retropespektiivissä. Huomionhakuinen seksikäyttäytyminen sekä vääränlaisen kumppanin etsiminen ovat suoraan käyttäytymismalleja vajaaksi jääneestä isä-tytär suhteesta, jota on tullut myös käsiteltyä. Paniikkikohtaukset ovat edelleen elämässä läsnä, mutta harvemmin ja ne eivät ole enää niin pahoja, sillä vieraamme on oppinut tunnistamaan aukaisevat tekijät ja osaa rauhoittaa itsensä kohtauksen iskiessä. Aikuisiällä on koettu yksi masennuskausi sekä kolme loppuun palamista, jotka puolestaan ovat olleet super suorittajan ja yli tunnollisuuden peruja. Ihmissuhderintamalla meni pitkään, että vieraamme oppi heittäytymään ja luottamaan. Lapsuudessa totuttiin epävakaaseen elämään, josta takia oli varhaisaikuisuudessa vaikea kestää tasaista arkea ja pysyä pitkään yhdessä ihmissuhteessa.

✨ Mikroyrittäjä-podcast: https://youtu.be/NjDGBGGBG3Q Miksi sotiminen voi olla samanaikaisesti sekä elämän hirveintä että parasta aikaa ja miltä vihollisen ampuminen tuntuu? Minkälainen on kova sotatarina ja mitä yhteistä on vapaaottelulla, sotimisella ja legoilla leikkimisellä? Mikä on onnellisen elämän resepti ja miten intohimot ja mielenkiinnot, status ja pariutuminen littyvät toisiinsa? Studiossa vieraana Ukrainassa vapaaehtoisena taistellut Mikko Rupponen. Jakso on kuvattu 9.4.2024. ⌚ AIKALEIMAT (0:00) "Kovin sotatarina" (7:32) Veljeys, rakkaus ja viha (12:45) Menneisyys (15:59) Identiteetti (25:18) Venäläistä rulettia (28:57) Lapsuus (38:21) Geenit ja kohtalo (42:25) Vapaaottelu (51:41) Ammattiurheilu (56:37) Autismi ja menestys (1:04:16) Rakennusala (1:08:17) Dopamiini (1:12:43) Virtuaalitodellisuus (1:17:14) Matrix-Simulaatio (1:22:35) Ennakkoluulot (1:30:39) Ukraina (1:36:40) Intti (1:42:32) Sotaelokuvat (1:45:28) "Tositoimet" (1:53:57) Mariupol (2:00:09) Venäjän hyökkäys (2:02:46) Riskinotto ja katkeruus (2:17:37) Tappaminen (2:34:31) Kuolema (2:42:45) Onnellinen elämä (2:46:16) Yrittäjyys (2:50:23) "Elä. Nyt." (2:57:01) Venäläiset (3:12:44) Taistelutahto (3:15:02) Evoluutiopsykologia (3:20:30) Status ja parinvalinta

Helena Sinervo kertoo Eevan kirjaklubissa siitä, miten pianonsoiton opettajasta tuli Finlandia-palkittu kirjailija, miten vanhempien konservatiivisuus teki hänestä kapinallisen ja mitä hän haluaa kirjoillaan saada aikaan. Hän antaa myös ohjeen siitä, miten runouteen voi tutustua, vaikka se tuntuisi vaikealta. 

Biologisen äidin huumeriippuvuus johti lapsena Oonan huostaanottoon ja tie vei vahvaa hallintaa harjoittavan isoäidin hoiviin. Viiden vuoden ikäisenä Oonalle selvisi, että isoäiti ei olekaan hänen äitinsä. Manipulointi ja henkinen alistaminen aiheutti sen, että Oona joutui tapaamaan omaa pikkuveljeään isoäidiltä salaa. Teini-iässä mielenterveysongelmat vahvistuivat ja lopulta Oona päätyi yrittämään ensimmäisen kerran itsemurhaa vain viidentoista vuoden iässä. Biologisen äidin kanssa päästiin rakentamaan äiti-tytär suhdetta kunnes Oonan oma päihteiden käyttö ja äidin väkivaltainen miesystävä astuivat kuvioon. Oonasta tuli itsestään äiti 17-vuotiaana ja se pakotti itsenäistymään vauhdilla. Oonan biologinen äiti päätyi traagisesti itsemurhaan vuonna 2020. Vuonna 2023 saatu kaksisuuntainen mielialahäiriö diagnoosi toi helpotusta Oonalle. Terapian ansiosta hän ymmärtää omia haasteita sekä toimintamalleja ja tiedostaa mistä ne johtuvat.

Tue ohjelmaa Patreonissa: https://www.patreon.com/soinnunmaanhenry Jakson esittelyteksti: https://www.patreon.com/posts/101556176 75. jakson vieraana valokuvataiteilija Sari Soininen. Jakso taltioitiin 15.03.2024. Lataa mp3: https://soundcloud.com/ihmisiis/75-sari-soininen Videoversio: https://youtu.be/QT5xB6V0ev0 Spotify: https://spoti.fi/3xrZNPq Apple Podcasts: https://apple.co/3J2Z89L RSS: http://feeds.soundcloud.com/users/soundcloud:users:358481639/sounds.rss 00:00:00 Psykoosin alku. 00:04:52 Jumala haluaa paljastaa todellisuuden. 00:09:02 Mittakaavojen ja merkitysten sotkeentuminen. 00:10:25 Psykoosissa kylpylässä. 00:15:19 Ennakoiko jokin psykoosiriskiä? 00:17:03 Lapsuus ja nuoruus. 00:19:00 Arkitodellisuuden verhojen takainen. 00:23:43 Polku valokuvataiteilijaksi ja taiteen terapeuttisuus. 00:28:04 Valokuvaprojekti paljasti itse oman merkityksensä. 00:31:33 Transcendent Country of the Mind. 00:38:43 Psykoosikokemuksen arvo. 00:43:12 Kaikki paljastuu Saatanaksi. 00:50:52 Kun kaikki mytologiat kertovat sinusta. 00:54:45 Omaan psykoosiin havahtuminen. 01:01:02 Mikä olisi voinut auttaa? 01:11:39 Häpeä, masennus ja julkisuus. 01:15:01 Psykoosin muistaminen ja unissa trippaaminen. 01:18:45 Miten ajattelet psykedeelejä nykyään? 01:22:45 Psykedeelit ja luovuus kotimaisessa kuvataiteessa -taidekirja. 01:28:20 Taideopinnot. 01:37:48 Sarin Malva-näyttelyyn kuuluvat projektit. 01:50:16 Krishnamurti ja Kṣemarāja. 01:53:42 Tekoäly ja taiteen merkitykset. 02:04:20 Simulaatio, uskonnot, Dyyni. 02:11:52 Julkinen vereslihaisuus. 02:16:39 Sarin näyttely Malvassa 7.4.2024 asti. 02:21:09 Psykedeelit ja luovuus -joukkorahoituskampanja. 02:23:02 Loppulyhyet. Doors of Perception https://t.ly/5jx9H American Beauty https://t.ly/UaEX- Sean Carroll: Something Deeply Hidden https://t.ly/_w442 Krishnamurti: Tuntematon todellisuus https://t.ly/Duc7P I. K. Taimni: Itsen tuntemisen salaisuus https://t.ly/nm5oo Kim Åke https://t.ly/AGBfM Kim Åken ja Teemu Rauduskosken tekoälytaideprojekti https://t.ly/_DYju Bostromin simulaatioargumentti https://t.ly/NG5Dk Dyynin hämähäkkiolennon tanssija https://t.ly/A6ePP Psykedeelit ja luovuus kotimaisessa kuvataiteessa -kampanja https://t.ly/JrJMB Sarin verkkosivu https://t.ly/mQ95o Transcendent Country of the Mind -kirja https://t.ly/4r3KR Sarin IG https://t.ly/PImAv Sarin näyttely Lahden Malva-museossa https://t.ly/ot9qm – Ihmisiä, siis eläimiä -podcast rakastaa ymmärrystä avartavia näkökulmia. Syvän tiedonjanon ajaman ohjelman visiona on luoda asioiden ytimeen pureutuvaa, hitaampaa mediaa. Podcastin keskeisiä teemoja ovat tiede ja taide, tavallinen ja erikoinen, yksilö ja yhteiskunta sekä ihminen ja muu luonto. Ohjelman vetäjä, ymmärrykseltään keskeneräinen mutta utelias Henry Soinnunmaa on muusikko, kirjoittaja ja amatöörigeneralisti. • Telegram: https://t.me/ihmisiis • Facebook: https://facebook.com/ihmisiis • X: https://x.com/ihmisiis • Instagram: https://instagram.com/ihmisiis • Youtube: https://youtube.com/ihmisiis • Spotify: https://spoti.fi/2MLqNQE • Apple Podcasts https://apple.co/32jaPqX • Soundcloud: https://soundcloud.com/ihmisiis

✨ KvarnX:n alennetut kaupankäyntikulut koodilla PUHEENAIHE: https://www.kvarnx.com

Tässä jaksossa ääneen pääsee maratonin ja 10 000m juoksun Suomen ennätysten haltija Camilla Richardsson! Hänen kanssa puhumme millaista henkistä vahvuutta erityisesti kestävyyslajeissa tarvitaan, ja silloin kun ei ole ollut juniorihuippu, vaan hän on noussut lajinsa huipulle aikuisiällä määrätietoisella työllä. Tässä aikamerkinnät jaksosta ja mitä asioita käsiteltiin: 0:00:00 Tervetuloa Henkisesti Vahva Urheilija-podcastin pariin 0:01:55 Mitä Camillalle tarkoittaa henkinen vahvuus ja mihin urheilija tarvitsee sitä 0:04:30 Mikä on auttanut löytämään omaa polkua ja toimivaa harjoitussysteemia 0:06:20 Miten kommunikointi ja yhteistyövalmentajan kanssa toimiija mikä on muuttunut treeniohjelmissa ja hänen omassa mielenlaadussa 0:10:40 Lapsuus, nuoruus ja urheilutavoitteet silloin 0:15:00 Mitä tapahtuu kun yksi etappi on saavutettu ja mikä on ongelma tavoitteiden kanssa 0:18:25 Urheilusta nauttiminen, kannustava itsepuhelu ja riittämättömyyden ansa 0:21:22 Jalan murtuminen huippuiskussa ennen EM-kisoja 0:23:10 Pahin hetki uralla 0:23:55 Rasittava kuntoutusjakso ja vinkit loukkaantumisten kanssa kamppaileville 0:28:50 Mikä oli iso pettymys/epäonnistuminen ja miten valmentajan kommentti auttoi muuttamaan suhtautumista 0:32:53 Urheilijan työn arvostamisen tärkeys muunkin kuin tuloksen takia 0:34:40 Onnistuminen ja muiden mielipiteiden vaikutus omaan fiilikseen 0:36:10 ”Suomessa tuntuu siltä, että sulla on melkein pakko voittaa EM-kultaa ennen kuin kaikki ovat tyytyväisiä” 0:39:15 Tämän hetkinen tavoite 0:40:36 Mitä mielessä liikkuu maratonin aikana ja flow-tilaan pääseminen 0:44:15 10 000m SE 0:47:00 Tekeekö Camilla mentaalista valmistautumista kisaan ja henkinen treeni 0:52:34 Maratonin SE, urheilun tuomia oppeja ja menestyksestä nauttiminen 0:57:05 Uran vaikein päätös 0:59:00 Ajatuksia Pariisin olympialaisista, panostamisesta ja peloista 1:03:32 Viisi viimeistä kysymystä: Mieleenpainuvin hetki urheilu-uralta 1:07:15 Jos olisit voinut tehdä jotain toisin, niin mitä se olisi? (Ja kuinka päätöksiä ei kannata murehtia, vaan elää nykyhetkessä) 1:09:57 Mitkä ovat syysi urheilla? 1:12:50 Jos voisit tavata nuoremman itsesi, niin minkä ohjeen/mitä sanoisit hänelle? 1:13:40 Jos nuori urheilija tulisi nyt luoksesi ja kysyisi miten päästä huipputasolla lajissani, niin mitä sanoisit? 1:15:10 Mistä seurata Camillan tekemisiä ja kiitos! Camilla on: - Maratonin ja 10 000m juoksun Suomen ennätysten haltija - Voittanut SM-kultaa eri matkoilla yhteensä 8 kertaa - MM-15 ja EM-9 10 000 metrillä - Valittu Pariisin Olympialaisiin maratonille - Valmentaa juoksijoita huippumoodi.fi sivustolla Seuraa Camillaa Instagramissa: https://www.instagram.com/camillarichardsson/ _____________________ Kun haluat jatkaa henkistä vahvistumista, niin mene sinulle ⁠⁠www.henkisestivahva.fi⁠⁠, josta löydät huikeaa materiaalia henkisen valmentautumisesi tueksi, jotta sinä voit loistaa h-hetkellä ja voida henkisesti hyvin! Jos tästä jaksosta oli sinulle iloa tai hyötyä, niin kerro podcastista sosiaalisen median kanavissasi ja tägää mukaan Camilla, sekä minut tilillä ⁠⁠@henkisestivahvaurheilija⁠⁠, niin näemme mitä tykkäsit jaksosta. Ja jätä myös ihmeessä tähtiä/arvostelu, se auttaa muitakin löytämään henkisen vahvistumisen äärelle, kiitos! Kuullaan ensi jaksossa! - Sanna

Tässä jaksossa teemana on arvostaminen sekä itsemme, että muiden ja tämän vaikutus hyvän elämän rakentumiseen. Vieraan kanssa pohditaan mm. miten arvostaminen määritellään? Miksi meidän ihmisten tulisi arvostaa itseämme ja toisiamme?  Mitä seuraa jos arvostus katoaa? Voiko liiallinen arvostus johtaa riippuvuuteen ulkoisesta validoinnista? Miten arvostus ilmenee keskustelussa ja kanssakäymisessä? Mikä on arvostamisen Neljän K:n työkalupakki? Onko arvostamisessa jotain eroa jos arvostaa itseä tai sitten jos arvostaa muita?  Miten arvostus eroaa muista tunnustamisen muodoista, kuten vaikka kehusta? Miten puhutaan totta ja samalla arvostetaan? Arvostus ja negatiivinen palaute? Mitä tarkoittaa, että meillä on arvostusvaje? Mitä tarkoittaa, että toimi siten, että sinua voi helpommin arvostaa? Miten arvostuksen tarve vaihtelee elämän eri vaiheissa (lapsuus, nuoruus, aikuiselämä, vanhuus, jne.)?  Entä miten on sosiaalisen median ja arvostuksen laita? Miten tietää, että osoittaa arvostusta oikein? Näitä ja muita teeman kysymyksiä puidaan yhdessä organisaatiopsykologi Pekka Töllin kanssa. Linkit Optimal Performance - Hyvinvointiluennot ja verkkovalmennukset: https://www.optimalperformance.fi/ - Kuntosali ja valmennuskeskus, Helsinki: https://www.opcenter.fi/ Pekka Tölli - Kirja: https://kirja.fi/collections/pekka-tolli/products/mina-naen-sinut-9789520454135 - Linkedin: https://www.linkedin.com/in/pekkatolli/

Minkälainen oli Jukka Pojan ensikosketus musiikkiin ja minkälaista oli muuttaa lapsena Torniosta pääkaupunkiseudulle? Mitkä artistit lapsuudesta ovat jääneet erityisesti mieleen? Miten Jukka Pojasta tuli muusikko ja miksi juuri reggae veti puoleensa? Mikä yhteys reggaella, rastafarilla ja kannabiksella on ja mitä Jukka Poika ajattelee pilven poltosta nykyisin? Jännittääkö esiintyminen Jukka Poikaa edelleen ja mitä asioita muusikon ura, rastafari, meditointi ja perhe-elämä ovat opettaneet ihmismielen toiminnasta? Millä tavoin pakkomielteet voivat ohjata meidän jokaisen toimintaa ja miten pakkomielteistä voi vapautua? Studiossa muusikko Jukka Poika. Jakso on nauhoitettu 4.1.2023. ⌚ AIKALEIMAT (0:00) Lapsuus (8:14) Alkoholi (12:13) Pakkomielteet (19:11) Informaatio-oliot (21:41) Bänditoiminta (26:10) Tornio (27:54) Espoo (33:37) Skeittaus (35:50) Meditointi (41:38) Vapaa tahto (44:00) Ajatukset (53:07) Esiintyminen (1:00:37) Reggae (1:04:19) Rastafari (1:06:49) Pukeutuminen (1:07:47) Heimo (1:11:08) Ulkopuolisuus (1:15:10) Lyriikat (1:18:09) Mielihyvää (1:19:14) Identiteetti (1:28:28) Kannabis (1:32:17) Tissit (1:39:40) Pop-musiikki (1:45:04) Politiikka

Kirjailija Jenni Räinä on kotoisin pienestä Hyryn kylästä Kuivaniemeltä Pohjois-Pohjanmaalta. Lapsuus maatilalla metsien ja soiden keskellä on näkynyt sittemmin hänen kirjoissaan ja mielenkiinnon kohteissaan. Hän on tullut tunnetuksi sivukylien ja luonnontilaisten metsien puolesta puhujana ja soiden rauhan ja kauneuden ylistäjänä. Hän on kirjoittanut muun muassa Metsä meidän jälkeemme tietokirjaa sekä romaanin Suo muistaa. Ohjelman toimittaja on Reetta Arvila.

Minkälaisia ihmisiä moottoripyöräjengit vetävät puoleensa ja minkälaista on elämä ammattirikollisena? Ovatko jengiläiset lojaaleja toisiaan kohtaan ja mitä seurauksia vasikoinnilla on? Voiko huumekauppialla olla hyvä lapsuus? Milloin vankilaan joutuminen on uuden elämän alku ja millä keinoilla jengirikollisuutta voisi ehkäistä? Studiossa Cannonballin ex-jengipomo, kirjailija Mika "Immu" Ilmén. Jakso on nauhoitettu 19.1.2023. ⌚ AIKALEIMAT (0:00) Immu(3:23) Lapsuus (6:55) Esikuvat (7:43) Cannonball (11:04) Katujengit (13:01) Alamaailma (17:14) Vasikointi (25:33) Raha (27:55) Väkivalta (32:54) Palkkamurha (34:52) Moraali ja lojaliteetti (37:23) Moottoripyöräjengit (39:20) Naiset (42:20) Kasvuympäristö (46:48) Immun kirjat (54:13) Esimerkki (55:19) Karhuryhmä (1:02:11) Tuomio ja vankila (1:10:17) Rikollinen elämä (1:19:14) Perhe (1:21:31) Poliisi (1:23:53) Rikokset (1:26:58) Ennaltaehkäisy (1:32:26) Alkoholi ja impulsiivisuus (1:36:11) Ego (1:37:56) Some (1:43:26) Miehisyys

Vieraana Mikaela Blomqvist-Lyytikäinen.  Mikaela Blomqvist-Lyytikäinen on mm. nuorisopsykiatrian erikoislääkäri, EMDR-terapeutti sekä sensomotorisen psykoterapian psykoterapeutti. Mikaela kertoo trauman vaikutuksista lapseen, hulluksi tulemisen pelosta, dissosiaatiosta sekä toipumisesta! Mikaelan mukaan tarvitaan rauhallista, turvallista rinnallakulkijaa, jolloin traumatisoituneen henkilön persoona voi aivan kuin uudelleen järjestäytyä ja toipua. Kuuntele koskettava Traumainformoitu toivo-podcast jakso ja laita jakoon!    Kiinnostuitko?  Dissosiaatio: Dissosiaatiohäiriöt  https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00360  Dissosiaatio ja dissosiaatiohäiriöt, Mielenterveyden keskusliitto. https://www.mtkl.fi/mika-askarruttaa/yleisia-mielenterveyden-hairioita/psyykkiset-traumat/dissosiaatio-ja-dissosiaatiohairiot/  Elisa Auvisen ja Kati Sarvelan toimittama kirja Yhteinen kieli - traumatietoisuutta ihmisten kohtaamiseen:  https://www.adlibris.com/fi/kirja/yhteinen-kieli-9789527337646 Traumatietoisen orientaation perusperiaatteet, 4 T:tä: https://traumainformoitu.fi/2020/07/24/traumainformoitu-orientaatio-auttamistyossa/  Asiasanat: Ylisukupolvinen trauma, dissosiaatio, trauma, lapsuuden trauma, trauma ja keho, uskomukset, traumatietoisuus, turvattomuus, toipuminen, trauman tiedostaminen

Mistä löytää ystäviä aikuisiällä? Mikä on kaverin ja ystävän ero? Mistä ystäville saa puhua? Mm. näitä pohtivat Artsi ja Syke.

Markus sai elämään huonoon startin. Turvattomuuden tunne oli vahvasti läsnä lapsuudessa. Omien vanhempien kamppailu alkoholia ja mielenterveysongelmia vastaan johti lopulta Markuksen huostaanottoon 5-vuotiaana. Sijaiskotiin oli vaikea sopeutua ja lopulta 15-vuotias nuori mies käveli sosiaalitoimeen ja pyysi siirtoa perhekotiin. 18-vuotiaana alkoi elämä omassa kodissa. Millainen mies Markus on sitten nykyään? Kokeeko hän katkeruutta tai vihaa biologisia vanhempiaan kohtaan?Ota seurantaan Suomen hauskin ja rehellisin podcast mielenterveydestä. Uusi jakso aina maanantaisin #OkeiOllaRikki Supla, Spotify, Youtube ja Apple podcast kanavilla.

Lapsuudessa Mika koki paljon laiminlyöntiä vanhempien toimesta, joiden elämää dominoi alkoholi. Lapsena fyysistä väkivaltaa toistuvasti todistanut Mika on kamppaillut masennuksen ja vihanhallinta ongelmien kanssa pitkään. Perhekodin kautta sijaiskotiin päätyminen oli pelastava tekijä. Mitä Mika miettii menneestä nykyään ja tykkääkö itsestään?Uusi jakso aina maanantaisin #OkeiOllaRikki Supla, Spotify, Youtube ja Apple podcast kanavilla. #masennus #vihanhallinta #terapia@okeiollarikki @hulukkimika @jonttunyman

Juontaja Harri Niskala ja Lotta Harala käyvät läpi ainakin seuraavat teemat: - Lapsuus ja liikunnan riemu - Valmennus lapsena ja nuorena - Kohti huippu-urheilijan elämää - Haasteista oppiminen ja itsensä tunteminen - Haaveet ja tavoitteet ja paljon muuta! Pihalux.fi - Kaikkea pihaan! Koodilla PODCAST ilmainen toimitus Boulis.fi - Keilaravintola Kempeleessä. Koodilla KAHVIKEILAUS hohtokeilaus 25€ Koomadesign.fi - Vaatteet omilla mitoilla

Radio Novan Aamussa Minna tarjoaa rypäleitä Akistoteleen kölliessä marmoripedillä filosofisessa mielentilassa. Laulu- ja tanssikiellon poistuttua on aika iskeä Seija Simolat tulille ja ottaa juna Turkuun. Kuuntele Jälki-istunto tästä!

Vanhemmat tuovat lapsuuteen turvaa. Heidän käytöksellään ja kasvatuksellaan on suuri vaikutus siihen, miten lapsuuden kokee. Mari Molkoselkä, Henriikka Korko, Aurora Kuusisto ja Julia Laiho keskustelevat Vasan uudessa podcast-jaksossa asioista, jotka tekevät lapsuudesta turvallisen. Se miten rahasta puhutaan, näkyy lapsen asenteessa rahaan myöhemmin elämässä. Raha voi tuoda lapsuuteen turvaa, mutta vakaa taloudellinen tilanne ei korvaa vanhempien luomaa suhdetta lapseen. Läsnäolo ja hyvä keskusteluyhteys ovat korvaamattomia asioita. Podcastissa keskustellaan myös sosiaalisen median vaikutuksista lapsiin. Nykylapset suorastaan syntyy tabletit kädessä ja sosiaaliseen mediaan mennään hyvin varhain. Minne katosivat ruutuaika ja ikärajat? Pitäisikö ennemmin keskustella siitä, mitä sisältöä laitteella kuluttaa?

Epätoivoisena kiinni huumeissa. Sitten kaikki muuttui.

”Tuleville vanhemmille - jos ette hyväksy lastenne sukupuoli- tai seksuaalisuus identiteettiä, älkää hankkiko lapsia!"

UA 280920 ”Lapsuus, aikuisuus, sitoutumisen tuoma siunaus avioliitossa ja muussa elämässä.” (Kuljut) Uskon askeleita ohjelma koostuu kolmesta osuudesta. Ensimmäisessä niistä Laura Kulju kertoo omasta elämästään, taustoistaan ja opiskeluistaan. Ohjelman toisessa osuudessa Eemil ja Laura Kulju kertovat siitä, miten he menivät naimisiin keskellä tiukinta Koronasulkua. He kertovat myös millaisen arvo- ja armomaailman keskeltä he avioliittoonsa valmistautuivat ja millä tavalla he ovat alkaneet elää uskoaan todeksi myös omassa avioliitossaan. Ohjelman kolmannessa osuudessa Eemil Kulju avaa kuulijoille omaa taustaansa, matkaansa ja kutsumustaan. Hän on kokenut Jumalan antaman kutsun lähteä Jumalan valtakunnan hommiin ja siksi hän on hakeutunut opiskelemaan teologiaa. Luvassa on poikkeuksellisen avointa keskustelua niistä arvoista, jotka kestävät ja tukevat ihmisen elämää. Haastatteluissa nousee esiin sitoutumisen mukanaan tuoma siunaus. Ohjelmassa on hyviä aineksia myös heille, jotka elävät yksin ja kaipauksensa kanssa. Haastatteluissa nousee esiin rukouksen, ystävien kanssa jakamisen, erilaisten harrastusten sekä Jumalan johdatuksen merkitys. Niitä tarvitsevat kaikki ihmiset. Kaikki tämänkertaisen ohjelman haastattelut on tehnyt Mikko Matikainen. Ohjelmassa rukoillaan esiin nousevien asioiden puolesta ja annetaan rohkaisua kristityn arkeen. Ohjelman lopuksi annetaan virkkeitä ja ajatuksia, joita voi soveltaa omaan elämäänsä. Ne löytyvät myös uskon askeleita Facebook-seinältä. Toimittajana on Kansan Raamattuseuran reissupastori Mikko Matikainen. KRS koulutustiimin tekemiä haastatteluja työstää ohjelmaa varten Jussi Pyysalo. Uskon askeleita ohjelman tuottavat yhteistyössä Kristityt yhdessä ry ja Kansan Raamattuseura.

Puhutaan meijän lapsuudesta ilman somee. Jakson aiheina IG feimit ja niiden oudot vanhemmat, vanhat paskat puhelimet, Victor tarvii Prepaidin, Intialainen opettaja, kaijuttimet suussa ja paljon muuta... Yhteydenotot: overthinkpodcasti@gmail.com tai Instagram direct Some: @overthink_podcast @wheredidvictorgo @kysmyselff

Maalaistyttö miettii maailman menoa.

Ohjelman ensimmäisessä osuudessa otetaan esiin edellisen ohjelman sisältöjä. Sofi edellisessä ohjelmassa siitä, miten hän on lapsesta asti näytellyt Raamattukylän näytelmissä ja ollut erilaissa rooleissa. Nyt hän on iloinen parikymppinen. Omia mietteitään Raamattukylän näytelmiin toi Ari Piippo, joka kävi viime vuonna lastenlastensa kanssa katsomassa Ihmellinen ilo joulunäytelmän. Nyt Ari valmistautuu ensimmäistä kertaa olemaan mukana esittämässä joulunäytelmää. Edellisessä ohjelmassa puhuin terapeutti – kirjailija Salme Blomsterin kanssa katkeruuden tuhoavasta voimasta ihmiselle ja hänen läheisilleen. Sekä miten tuosta tuhoavasta kierteestä voi päästä vapaammaksi. Tähän liittyen rukoilimme, etteivät päättäjät katkeroituisi toisilleen, kun politiikassa on ollut epäluottamuksen osoitusta ja hallituksen vaihtumisia. Vammalan helluntaiseurakunnan pastori Matti Karvinen kertoi Kristiina Nordmanin pitämästä L10T viikonlopusta ja tuon elämäntavan merkityksestä itselleen ja seurakunnalleen. Tämän ohjelman ensimmäisessä osuudessa puhun Liikemiesten lähetysliiton toiminnanjohtajan Erkki Haaralan kanssa rukouksesta. Se välillä on huokailua tai vain ajattelua Jumalan suuntaan tai Hänen kanssaan. Rukouksella on aina merkitystä, vaikka vastaus ei aina olekaan toivomamme. Rukoilija voi nähdä toisen saavan Jumalalta apua, vaikka ei itse ole saanut rukousvastusta omaan vastaavaan asiaansa. Tällöin jäädään vain Jumalan käsiin. Ohjelman toisessa osuudessa Erkki Haarala kertoo omasta kasvustaan. Kyseessä ei ole kasvu tavallisessa ydinperheessä, vaan jostain ihan muusta. Niiden asioiden keskellä Erkki on aina kokenut Jumalan olevan lähellä, johdattavan ja auttavan. Hän on saanut tehdä työtä seurakunnissa, Mannerheimin lastensuojeluliitossa, ammattiliitossa ja Liikemiesten lähetysliitossa. Kaikissa näissä tehtävissä Erkki on saanut nähdä Jumalan johdatusta ja olla Jeesuksen valona. Ohjelman kolmannessa osuudessa Vivamon Raamattukylän ohjaaja Matias Nyman ja Raamattukylän toimintaa monista eri tehtävistä nähnyt Panu Haavisto kertovat siitä prosessista mikä alkaa Anna-Mari Kaskisen tekemästä käsikirjoituksesta. Välissä on monia vaiheita, joiden kautta käsikirjoitus työstyy ja paikallistuu osaksi Lohjanjärven rantamaisemaa. Luovan prosessin aikana laulut, koreografiat syntyvät ja näyttelijät rekrytoidaan omiin rooleihinsa. Tässä Uskon askeleita ohjelman jaksossa annetaan aineettomia ja ilmaisia lahjavinkkejä, jotka todella edistävät iankaikkisestikin kestävää kehitystä. Näitä lahjavinkkejä voi ottaa käyttöön joulun aikana ja myös muulloin. Ne löytyvät myös uskon askeleita Facebook-seinältä. Ohjelman toimittaa Kansan Raamattuseuran reissupastori Mikko Matikainen. KRS koulutustiimin tekemiä haastatteluja työstää ohjelmaa varten Jussi Pyysalo. Uskon askeleita ohjelman tuottavat yhteistyössä Kristityt yhdessä ry ja Kansan Raamattuseura.

In the 1920’s, two women started a religious sect, believing that the end of the world was in sight.Gaston Luga: *for a limited Black Friday deal get 25% off and a free travel bag!* If you missed this deal, you can still get 15% off any purchase by using the offer code TRUECRIME at checkout at https://gastonluga.com/Podcast promo for this week: Assassinations PodcastIf you are able to and would like to help me with the costs of this podcast, you can do that on Patreon where you can donate as little as two dollars a month and in return, get exclusive access to ad-free episodes, scripts, bonus episodes on various topics and other nice rewards. Visit the page at https://www.patreon.com/truecrimefinlandArt is by Mark PerniaMusic is "Night" by VVSMUSICMy art store: https://society6.com/minnanenPodcast swag store: https://www.redbubble.com/people/tc-finland/shop?asc=uEmail: truecrimefinlandpod@gmail.comWebsite: https://truecrimefinland.squarespace.comFacebook group: https://www.facebook.com/groups/507039419636994/Twitter & Instagram: tc_finlandSources:Appelsin, Ulla. 2010. Lapsuus lahkon vankina. Leevi K. Laitisen tarina.Miettinen, Terho & Pelli, Raija. 2017. Harhaanjohtajat – vahvassa uskossa p. 17-21Sopanen, Matleena. 2014. Lopunajan valitut – koheesion rakentuminen kartanolaisuudessa. Tampereen yliopisto. https://trepo.tuni.fi/bitstream/handle/10024/95175/GRADU_1397116498b.pdf?sequence=1&isAllowed=yKansallisbiografia / Ilpo Pursiainen: Kartano, Alma (1885 - 1953) https://kansallisbiografia.fi/kansallisbiografia/henkilo/5682Yle Elävä Arkisto / Ben Furman 1.9.2005: Saara Beckmanin lapsuus kartanolaisuudessa https://areena.yle.fi/1-50196465Yle Elävä Arkisto / Voimala: Elämä lahkon vankina 3.2.2010: Saaran veli Leevi Laitinen kertoo lapsuudestaan https://yle.fi/aihe/artikkeli/2010/02/04/elama-lahkon-vankinaYle 1.7.2016: 4-vuotias poika joutui julman uskonlahkon kasvatettavaksi – "Se oli painajainen, jonka odotin vain päättyvän" https://yle.fi/uutiset/3-8994726

Patreon https://www.patreon.com/ahdistuneet Facebook https://www.facebook.com/ahdistuneetihmisrauniot/ Instagram https://www.instagram.com/ahdistuneetihmisrauniot/ YouTube https://www.youtube.com/channel/UCEbyMjYtUK98ivdcd4RRAoQ

Pääsemme pitkästä aikaa jatkamaan Mailiksen raamattukoulua. Uusimmat luennot käsittelevät kuningas Salomoa, temppelin rakentajaa, jota Herra rakasti ja joka rakasti Herraa. Kuitenkin hän lankesi vanhoilla päivillään epäjumalanpalvelukseen. Voiko sellainen onnettomuus tapahtua kenelle hyvänsä? Miten voisimme estää sitä tapahtumasta itsellemme ja rakkaillemme? Näitä kysymyksiä käsitellään kolmessa seuraavassa luennossa. Ne pohjautuvat joulun alla 2019 ilmestyvään kirjaan Valtakunta etsii taistelijoita – Salomo. Sen kustantaja on Perussanoma.

Sohaistaanpa tätä tunteellista ja jokaiselle ihmiselle jollain tavalla henkilökohtaistakin aihetta. Ollaanhan kaikki kerran oltu lapsia ja jotkut vanhempiakin. Mutta mitä psykologisia tarpeita lapsella on, voiko vanhempi ne täyttää ja jos voi niin miten? Keskustelemme psykologin Elina Löyttyniemen kanssa siitä, vaikuttaako lapsuuteen ja kehitykseen ensisijaisesti geenit vai kasvatus. Avaamme myös lapsuuden tai vanhemmuuden haasteita selittäviä tekijöitä.

Origin story. Vieraana Daniel Lewizki. Lapsuus ja Rockstar unelmat, paljastukset, Michael Jackson on koskenlaskija, inspiraation alkujuuret ja paljon muuta... INSTAGRAM: @visaalenius @rober.tk @billionaire_gucci_master @antonvirta VIERAS: @lewizki

Sisuradion kesäpuhujat 2019 Richard Nyman syntyi Eskilstunassa ja kasvoi Upplands Brossa. Lapsena hänen elämäänsä kuuluivat näpistelyt, pahoinpitely ja luvaton autolla ajaminen. Nyt Richardilla on korkeakoulutodistus, ja hän tekee työtä romanikysymysten parissa Eskilstunan kunnassa. "Lapsuus ja nuoruus oli niin ja näin, jouduttiin poliisin kirjoihin, mutta yksi ilta muutti elämäni", Richard kertoo. Merja Laitinen merja.laitinen@sverigesradio.se

Ehjänä eläkkeelle on videoluento, jolla on vahva yleissivistävä merkitys. Se on jaettu omiin kokonaisuuksiinsa alkaen esittelystä, mennen pentuvaiheen kautta nuoriin aikuisiin ja siitä aktiivin uran jälkeen tavoitteeseen: jos ei rauhalliseen, niin ainakin seesteisen terveisiin eläkevuosiin. Selko-KATISKA: Selkokielinen versio Harrastavien koirien omistajat painivat aina kahden asian kanssa: miten koiran kanssa pärjätään miten koira saadaan pysymään ehjänä Lähes kaikissa harrastuksissa joudutaan tekemään pientä riskiarviointia. Jokaisessa harrastuksessa on riskinsä. Toisaalta, ei arkipäiväkään ole riskitöntä. Silti riskejä on minimoitava aina kun mahdollista. Riskien arviointi vaatii ymmärrystä koirasta, miten mitkäkin asiat harrastuksessa vaikuttavat koiraan ja missä ne aidot riskit piilevät. Intro: https://www.youtube.com/watch?v=JIJHewUIWyw Audio: Voit ladata luennon diat tästä: Pentuaika Pentuaikana tehdään pohja tulevalle uralle. Yleensä pennut ovat kohtuullisen turvassa, sillä niillä ei ei riitä voima eikä vauhti aiheuttamaan mitään vakavampaa. Se, että jossain vaiheessa jalat vievät nopeammin kuin pää, voi muuttaa tilannetta. https://www.youtube.com/watch?v=JJ3FceCKDfM Audio: Pentu ei saa itseään rikki, ellei sen rakenne ole jo syntymästään pielessä. Jos pentu hajoaa liikkuessaan synnynnäisten tai perinnöllisten vikojen vuoksi, niin sillä ei olisi ollut muutenkaan eväitä elämään. Surullista. mutta näin asiat ovat. Siksi pentua ei saa pitää kuplamuoviin pakattuna lasipallossa. Liikkuminen tekee kolme asiaa: se vahvistaa elimistöä, myös niveliä se paljastaa synnynnäiset ongelmat se parantaa pennun koordinaatiota Samalla toki lihaksisto vahvistuu, mutta se ei ole samanlaista vahvistumista kuin aikuisen lihastreeni. Siinä lihaksisto oppii ja valmistautuu treeniä varten sillä hetkellä, kun kasvuhormoni lakkaa kasvattamasta luustoon pituutta ja muuttukin lihasvoimaa tekeväksi työkaluksi. Pentuna riittävästi liikkuneen lihaksisto ei tarvitse yhtä paljon työtä kehittymiseen kuin sohvalla maanneen, joka aloittaa nollapisteestä. Nuori aikuinen Nuoret koirat ovat välimuoto. Kroppa alkaa olla valmis, mutta mieli ei. Tekeminenkin on hieman samanlaista. https://www.youtube.com/watch?v=iGxUcrAyVys Audio: Koiralla on hyvin samankaltainen kehittyminen kuin ihmislapsella. Vauvavaihe on ennen luovutusta kasvattajalla. Lapsuus alkaa siinä kuuden viikon korvilla ja jatkuu noin puoleen vuoteen asti. Alkaa murrosikä. Noin kahdeksan kuukauden kohdalla käyttäytydytään kuin 15-kesäinen teini ja siitä siirrytään nopeasti eteenpäin nuoruudessa. Vuoden kohdalla koira vastaisi ihmisissä jotain 17 - 19 vuoden väliä. Ollaan nuoria aikuisia, mutta ei ihan vielä aidosti. Tuo oli kaavamainen kuvaus ja pätee noin 30 kg kokoluokassa. Toki yksilöeroja kehitysvauhdissa löytyy, kuin myös roduissa, mutta suurempi merkitys on koiran kokoluokalla. Kääpiöt kehittyvät kasvussaan nopeammin ja ovat usein käytännössä aikuisia jo viimneistään puolen vuoden kohdalla. Kiihkein kasvu, joka on merkityksellisin mittari, on pienillä koirilla ohitettu jo samoihin aikoihin kun otetaan toiset rokotukset. Jäteillä kehitys on taasen hitaampaa. Niillä kiihkeä kasvu saattaa alkaa vasta kuuden kuukauden jälkeen ja loppua 10 kuukauden tietämissä. Kasvu on käytännössä loppunut viimeistään 14 kk kohdalla. Kasvun merkitys terminä ei ole aina aivan selvä, ja siksi monet vetävät tässä vaiheessa syvään henkeä ja aloittavat vastaväitteet. KAsvun loppuminen tarkoittaa, että koira on saavuttanut 95 - 97 % aikuiskorkeudestaan. Se voi vielä kasvaa hieman säkäkorkeutta lisää, mutta sillä ei ole enää merkitystä koiran fysiologialle. Kasvu ei tarkoita henkistä kasvua, joka saattaa osassa rotuja viivästyä jopa lähelle elinikää (tai ei tapahdu koskaan). Kasvu ei myöskään tarkoita lihavuutta ja painoa. Se on lihomista. Kasvu ei myöskään tarkoita lihaksikkuutta. Se tulee treenaamalla. Kasvu on vain ja ainoastaan litkien luiden pituuskasvua ja sitä kuuluu mitata säkäkorkeudesta. Suositus: Koiran kasvu Suositus: Pennun ruoka ja kasvu Nuoruus ei muuta mitään koiran elämässä, kun mietitään treeniä. Tehdään samaa kuin pentunakin. Määrää ja rasitusta lisätään koko ajan sen mukaan miten koira jaksaa ja kykenee. Mutta lajista riippuen ollaan kilpatreenin kynnyksellä. Koulutettavissa lajeissa ollaan koko ajan treenattu osaamispuolta. Se aloitettiin samana päivänä kun pentu tuli kotiin. Fyysisissä lajeissa taasen viimeistään vuoden kohdalla aletaan siirtämään painotusta varsinaiseen treeniin. Tässä on kuitenkin pidettävä jalat maassa. Koiran henkisen ja fyysisen kypsyyden on riitettävä. Greyhoundeissa on hyvin tyypillistä, että pienillä nartuilla päästään aloittamaan varsinainen työ hyvin nuorena ja ne ovat valmiita kilpailuihin 14 kk ikäisenä. Isoilla uroksilla on tuon ikäisenä mielessä enemmänkin leluautot ja hiekkalaatikko, kuin työnteko. Fysiikkaa ehkä olisi, mutta jalat eivät kulje samassa tahdissa. Niillä joudutaankin usein odottamaan seuraavaan kesään, antamaan käytännössä vuosi enemmän aikaa kypsyä. Valjakot ja vinttikoirat ovat ääriesimerkkejä syntymäajan merkityksestä. Jo pelkästään siksi, että niiden ura on vuodenaikasidonnainen. Agilityssä on siltä osin helpompaa, koska varsinaista kautta ei ole - unohdetaan nuorilla koirilla arvokilpailujen sijoittuminen kalenteriin. Koiria voidaan niputtaa syntymävuoden mukaan vasta komivuotiskaudelta eteenpäin. Sitä ennen ikä on muutakin kuin numeroita. Se on hyvinkin merkityksellinen asia. Kun koulu alkaa, niin samana vuonna syntyneet ovat samalla luokalla ja ovat samanikäisiä. Tammikuun ensimmöinen syntynyt on vuoden vanhempi kuin uudenvuidenaattona lahjansa avaava ja se näkyy. Nuorilla muutos 13 ja 14 välillä voi olla hyvinkin radikaali. 17 vuotias ei kykene lähellekään sitä mitä 19 vuotias pystyy. Sen sijaan 30 ja 40 ovat samalla akselilla. Ero vahvistuu taas vanhemmiten. 40 ja 50 vuoden välillä on jo suurempi kuilu kuin edellisellä kymmenjaksolla. 55 ja 60 ero vain kasvaa. Koirissa pätee aivan sama. Aikavälit ovat vain huomattavasti lyhyempiä. Tämä tulee pitää takaraivossa, kun esittää, että fyysissä lajeissa 8 vuotias on elämänsä kunnossa ja laittaa sen kilpailemaan kolmevuotiaita vastaan. Tilanne on täysin sama, kuin että laittaisi 50 vuotiaan kilpailemaan 20 vuotiaiden kanssa. Ihmissä ei kukaan vakavissaan esitä, että moinen olisi järkevää. Jos koirissa 8-vuotias voittaa, niin se ei kerro mitään tuosta vanhuuden kynnyksellä olevasta. Se kertoo masentavaa tarinaa kolmivuotiaiden tasottomuudesta. Koulutuksellisissa lajeissahan ikä on helpostikin etu. Silti lajin vaatimukset fysiikalle on mietittävä. Nuoren koiran tyypillisimmät vammat Kun jalat vievät nopeammin kuin pää, niin jotain aina tapahtuu. Hyvä puoli on siinä, että keho korjaantuu myös nopeasti. https://www.youtube.com/watch?v=WPka0ZPZ-EQ Audio: Se, että kasvavaa koiraa ei saa pitää lasipallona, tarkoittaa myös sitä, että aina jotain tapahtuu. Kasvuaika itsessään saattaa aiheuttaa ongelmia. Ne ratkaistaan aina sitä mukaa, kun niitä tulee. Kasvava koira opettelee itseään ja ympäristöään törmäilemällä. Itse uskon vakaasti noin. Aidosti kyse on kuitenkin siitä, että koordinaatio ja silmä kehittyvät hitaammin kuin nopeus ja voima. Omia rajoja ja rajoitteita ei tunneta ja sitten kolisee. Kasvun ongelmat, tapaturmat ja rasitusvammat kannattaa luokitella sen mukaan kuinka nopeasti niistä toivutaan ja voiko ne hoitaa kotona. On toinenkin luokitus, mutta siitä kukaan ei pidä: vaikuttaako se treenamiseen ja uraan, ja jos kyllä, niin kuinka pahasti. Hieman yllätyksettömästi nuoren koiran vammat keskittyvät jalkoihin. Kun tulee sivuosumaa vartaloon, niin se johtuu kolarista - joko koira juoksee toista koiraa vastaan, tai sitten puu ei väistänytkään. Kaatumiset ovat myös yleisiä. Työssä käyvä aikuinen Jos kasvuajan merkitys eläkeajoille riippui enemmänkin tuurista, niin aikuisaikana omistaja päättää näkeekö koira terveitä eläkeläisvuosia vai ei. Toki tuuri ja onni on edelleen mukana. Ei rouva Fortunasta päästä koskaan täysin eroon. https://www.youtube.com/watch?v=8aQLIWTCx34 Audio: Kun puhutaan rasituksesta, niin ahneus tappaa. Se ei liity mitenkään rahapalkintoihin, vaan omistajan persouteen maineeseen ja menestykseen. Mitä enemmän taistellaan kunniasta, niin sitä suuremmassa riskissä ovat koirat. Olen usein puhunut amatööreistä ja ammattilaisista. Jako ei liity rahaan, vaan suhtautumiseen. Amatöörit harrastelevat ja heille ei ole mikään ongelma, jos koira hiukan ontuu. Balanssi on tuntematon termi tai sen kuvitellaan liittyvän etäisesti ruokaan. He hakevat titteleitä, koska koiralla on on kivaa. Ammattilaiset myöntävät kilpailuviettinsä ja halunsa voittaa. Siksi he opettelevat asioita ja pitävät kilpakoiransa kunnossa. Jos koira ei ole balansissa, niin sitä ei viedä töihin. Ontuva koira rikkoo itsensä ja sen jälkeen sillä ei voi kilpailla. Ammattilainen tietää, ettei koira halua kilpailuihin, Koira tekee töitä vieteillään eikä erota treeniä finaalista. Kaikki ne asiat, jotka vaikuttavat tekemiseen ja mitä mistäkin seuraa, voidaan laittaa kaavioon. Kaavion rakenne riippuu täysin tekijästä, hänen arvostuksistaan sekä painotuksistaan ja mitä halutaan esittää. Luennolla esitettu syy/seuraus-rakenne on siten vain yksi tapa esittää asiat. On ymmärrettävä, että koiraa ja sen hoitoa, treenaamista sekä kilpailemista ei voida toteuttaa vuokaavioilla. Kaavioissa on kyse perusteoriasta. Teorian toteuttaminen vaatii ymmärrystä siitä kokonaisuudesta, jota kutsutaan todellisuudeksi. Teoriaa ja siihen liittyviä seurauksia käytetään kahteen asiaan: tekemisen syiden ymmärtämiseen ja ongelmien ratkaisuun. Kaavio näyttää monimutkaiselta siksi, että monet asiat ovat päällekkäisiä. Ne pitäisi esittää kolmiuloitteisessa matriisissa, mutta siihen ei ole tekniikkaa. Ehkä joskus hologrammiaikana sitten. Veteraani-ikä Veteraani käsitteenä on tuttu näyttelyistä ja kaikissa sellaisissa lajeissa, jossa vanhoja koiria säästetään nuorten ylivoimalta. Se milloin koira siirtyy käsitteellisesti veteraaneihin, säännöt ovat oma asiansa, riippuu vahvasti lajin rasittavuudesta. https://www.youtube.com/watch?v=zoJUvHVp5r0 Audio: Koiralla on kaksi mittaria: kalenteri tuntimittari Kalenteri mittaa ikää, luonnollisesti. Mutta tarkoitan sitä, että vanheneva koira ei enää ole nuori. Tuo ollaan ymmärtävinään, mutta ei sitä aina aidosti tajua. Ikääntyvät ihmiset ymmärtävät asian helpommin ja joskus jopa osaavat tulkita sitä koirillaankin. Kun nuorena kolautti polvensa, niin saattoi kahden viikon päästä ihmetellä, että mistä tuo mustelma on tullut. Kun viidenkympin jälkeen kolauttaa polvensa, niin ensimmäisen viikon harkitsee sairaslomaa ja ontuu hivenen vielä kuukaudenkin kuluttua. Kovempi kolaus muistuttaa itseään loppuiän. Kyse on siitä, että elimistö ei enää palaudu ja korjaannu kuin ennen. Koira ei ole yhtään erilaisempi. Viiden vuoden kohdalla koira on kuin 40 tai 50 vuotias. Vauhtia piisaa edelleenkin, mutta joutuu hieman useammin istua hengähtämään. Ei olla nuoria enää, vaikka haluaisikin. Harmaatakin saattaa löytyä, vaikka se onkin enemmälti geneettinen taipumus. Keski-ikäiselle vuoden vanheneminen ei ole isompi juttu. Tuntuu vain tapahtuvan tiheämmin kuin nuorena. Koiralle vuoden vanheneminen vastaa helpostikin ihmisten kymmentä vuotta. Toki tuo on osaltaan rotu- ja yksilökysymys. Oikeammin rodun kokoon liittyvä. Pieni terrieri potkii helposti menemään lähelle 20 vuotta. Irlannin susikoira ei näe kymmenettä ikävuottaan. Jäteillä viiden vuoden kohdalla tapahtuva romahdus on nopea ja jyrkkä. Terrierillä se on huomaamattomampi, mutta alamäki silläkin on. Tuota alamäkeä omistajan on kunnioitettava. Tuntimittari pyörii kun koira on työssä. Se, että onko kyse treenistä vai kilpailusuorituksesta, ei ole merkityksellinen. Greyhoundeissa on vakaa usko, että reisilihaksella on kilometrimittari. Kun se tulee täyteen, niin se oli siinä ja hoidetaan revähdystä. Kyllä, uskon tuohon itsekin. Itseasiassa en tiedä greyhoundeista ensimmäistäkään osaavaa täysipäistä treenaria, joka ei väitettä allekirjoittaisi. Osaksi tuon takia menestyjät eivät tee turhia ratatreenejä. Aito syy on kuitenkin se, että treeni on yhtä riskialtis kuin kilpailu, ja turhan treenin takia ei riskejä kannata ottaa. Tunti- tai kulutusmittari kuvaa ajatusta, että elinikäinen kuormitus kertyy ja vaikuttaa koiraan. Se vanhenee nopeammin. Ajatus ei sinällään ole uusi. Vanhan suomalaisen sananlaskun mukaan juokseva koira ei elä vanhaksi. Se on samaa ajattelutapaa. Se, että voidaanko veteraanilla harrastaa ja kuinka kauan, riippuu tietenkin koiran lisäksi lajista. Mitä fyysisempi laji, niin sitä aikaisemmin aletaan keventämään ja harventamaan työtaakkaa. Kilpailut ovat aina yhtä raskaita, mutta kilpailu- ja treenikertoja voidaan harventaa. Eläkepäätös on myönnetty Kun koira siirtyy eläkkeelle, yleensä erittäin lyhyen veteraanikauden jälkeen, niin se todellakin on eläkkeellä. Töihin ei mennä. https://www.youtube.com/watch?v=rdgvuosdxPA Audio: Eläkeikä tarkoittaa muutamaa asiaa: paino saa noustaa puuhaillaan kaikkea hauskaa saa nukkua, jos nukuttaa EI TEHDÄ TÖITÄ Vanhusta hoidetaan hyvin pitkälle aivan samalla tavalla kuin pentua. Liikutaan sen minkä koira pakottamatta haluaa ja syödään hyvälaatuista ruokaa. Ei laihdutella eikä murehdita vyötäröstä - lihapullaksikaan ei tulla. Leikitään, jos leikityttää. Nukutaan, jos nukuttaa. Se siitä. Urakoira on ehtoopäivien levon ansainnut ja omalla tavallaan itse eläkkeensä maksanut. Se kuinka pitkä ehtoo on odotettavissa, on luojan huomassa - ja hiukan siitä miten omistaja on vastuunsa kantanut edeltäneinä vuosina. Kysyttävää? Jos sinulle tuli jotain kommentoitavaa, ajatuksia tai kysyttävää, niin käytä sivun kommentointia. Tarvitsetko apua oman koiran fysiikkatreenien kanssa, mietityttääkö palauttaminen, ruokintaongelmia vai kaipaatko apua terveysongelmissa? Anna Katiskan ammattilaisten auttaa ja buukkaa puhelinaika.

Heittäydy radioselfieen Tuijan ja mielenkiintoisen vieraan kanssa. Dome Karukoski on ensimmäinen suomalainen Hollywood-ohjaaja sitten Renny Harlinin. Valtavalla 16 miljoonan euron budjetilla tehty Tolkien oli Karukoskelle jättiläismäinen puristus, jota hän on pitänyt uransa fyysisesti raskaimpana koitoksena. Miten suomalaisohjaaja päätyi Hollywood-tuotannon puikkoihin ja miksi maailmantähtiä pitää kohdella silkkihansikkain? Dome avaa myös omaa taustaansa lapsuudestaan saakka. Millaista oli kasvaa 14 vuotta ilman isää ja millaisia jälkiä kiusaamiskokemukset häneen jättivät?

“Joka päivä ja joka hetki”, Seela Sella kuvaa mummon olevan yhä läsnä elämässään. Mummo, Martta Maria Öhman, kasvatti Seelaa 11 vuotta ja välitti positiivisen näkemyksen uskonnosta. Kansalaissodan arvet vaikuttivat mummoon niin, ettei hän käynyt kirkossa. Hän vei Seelaa kuitenkin Pelastusarmeijan kokouksiin, jotka tekivät tähän suuren vaikutuksen. Jaksossa on äänessä myös Seelan äiti Hilpi. Haastattelijana Kari Paukkunen, äänisuunnittelu ja editointi Lari Palander, käsikirjoitus Are Nikkinen ja Kari Paukkunen. Tuotanto Kulttuurikone.

Lapsuus ja ensimmäiset kouluvuodet Rinkebyssä Pohjois-Tukholmassa, sen jälkeen hevoskoulu Skånessa ja työelämä Tornionlaaksossa. Ruotsi on tullut tutuksi Kaisulle etelästä pohjoiseen. "Muistan Rinkebyn värikkäänä ja iloisena paikkana" Lapsuus lähiössä on jäänyt Kaisun mieleen aikana, jolloin tapahtui paljon. Aina oltiin ulkona leikkimässä ja aina löytyi kavereita. Kaisu toimi tulkkina äidilleen, joka ei koskaan oppinut ruotsia, vaikka asui täällä 50 vuotta. "Lukiossa otin ruotsinkielestä parhaat arvosanat ja näytin, että kyllä mä osaan!" Haastattelija: Soili Huokuna. Soilin seurassa soili.huokuna@sverigesradio.se

Kolmannessa jaksossa jatketaan Viihdekekkereiden muistokarkeloa. Mitä kuuluu Veeran muistoihin? Mitä lapsuuden traumaa Niilo muistelee jaksossa? Kuinka pahasti juontajien muistot pettävät? Kuuntele niin tiedät! Osallistu keskusteluun verkkosivuillamme: www.tovikekkerit.fi. Siellä voit myös jättää palautetta ja tilata podcastimme. Musiikit tarjoaa: FreeBackgroundMusic Josh – Sunshine https://youtu.be/y0SOG8X_J5E

Rahoita podcastin tekoa Patreonissa. Pienikin tuki auttaa! https://www.patreon.com/vistbacka Videoversio: https://www.youtube.com/watch?v=k3B0FLPsZVY RSS: http://feeds.soundcloud.com/users/soundcloud:users:358481639/sounds.rss Podcastin 18. jakson vieraana keravalainen teknomuusikko ja käsikirjoittaja Teemu Oskari Kiiski aka Klubbukt. Jakso taltioitiin 18.12.2017 Jaksossa käsiteltyjä teemoja: • Ahdistus • Elämänpelko • Paniikkihäiriö • Ohimenevyys • Masennus • Transformaation groteskius • Muutos • Päihteet ja päihdeongelmat • Astangajooga • Itselääkintä • Alkoholismi • Syrjäytyminen • Elämänhallinta • Diabetes • Opioidit ja opioidiriippuvuus • Korvaushoito • Vieroittautuminen • Musta huumori • Kokemusasiantuntijuus • Päihdeongelmaisten herkkyys ja potentiaali • Perusturvattomuus • Yhdysvaltojen opioidiepidemia • Työttömyys • Luovuus • Intohimo • Paniikkikohtaus • Paniikki • Altistusterapia • Standup-komiikka • Eheytyminen • Kylmä sota • Ydinaseet • Väestönsuojelu • Lars von Trier • Animaatiot • Tomm Moore • Huutoitku • Kraftwerk • Tekno Linkkejä keskustelun tiimoilta: • Daft Punkin biisi "Give Life Back to Music": http://bit.ly/1klmIQj • David Cronenbergin elokuva "Kärpänen": http://imdb.to/2G8doga • Spiritual Bypassing: http://bit.ly/1THHIPb • Toinen artikkeli samasta aihepiiristä: http://bit.ly/2HkmJB9 • The Shadowsin biisi "Apache": http://bit.ly/1E2X4Ym • TV-sarja "Babylon 5": http://imdb.to/2FBlXlL • Humaania päihdepolitiikkaa ry:n video "Uskalla puhua huumeista": http://bit.ly/2ts76Wb • Tutkimusartikkeli lapsuuden kaltoinkohtelun ja opioidiriippuvuuden yhteydestä: Lapsuus ja opioidiriippuvuus: http://bit.ly/2Fzb3gD • Hesarin artikkeli Yhdysvaltain opioidiepidemiasta: http://bit.ly/2G8izN6 • Elokuva "Blade Runner 2049": http://imdb.to/2pa6Zaf • Elokuva "Fight Club": http://imdb.to/2p1Wh7z • Ydinsodan estänyt venäläisupseeri: http://bit.ly/2nQI0rK • Lars von Trierin elokuva "Melancholia": http://imdb.to/2DcacgB • Duck and Cover -video: http://bit.ly/1iERALA • South Park ja Duck and Cover: http://bit.ly/2FmXfpV • Elokuva "Leijonakuningas": http://imdb.to/1qMLyux • Tomm Mooren elokuva "Song of the Sea": http://imdb.to/1xYplYo • Elokuva "The Prophet": http://imdb.to/1DmYvDd • Henryn someteksti Song of the Sea -elokuvasta: http://bit.ly/2oSSjPC • Elokuva "Fantasia": http://imdb.to/2FmHrUg • Kraftwerkin levy "Computer World": http://bit.ly/1T4sPqt • Kraftwerkin levy "The Mix": http://bit.ly/1Qw3aGV • Teemun Soundcloud-musasivu: https://soundcloud.com/klubbukt ----- Ihmisiä, siis eläimiä -podcast rakastaa ymmärrystä avartavia näkökulmia. Syvän tiedonjanon ajaman ohjelman visiona on luoda asioiden ytimeen pureutuvaa, hitaampaa mediaa. Podcastin keskeisiä teemoja ovat tiede ja taide, tavallinen ja erikoinen, yksilö ja yhteiskunta sekä ihminen ja muu luonto. Ohjelman vetäjä, ymmärrykseltään keskeneräinen mutta utelias Henry Vistbacka on sekatekijä, muusikko ja kirjoittaja. Podcastin yhteistyökumppanina toimii Helsingin Vallilassa päämajaansa pitävä, tiedettä raaka-aineenaan käyttävä taiteellinen tuotantoyhtiö Artlab. • Facebook: https://facebook.com/ihmisiis • Twitter: https://twitter.com/ihmisiis • Instagram: https://instagram.com/ihmisiis • Soundcloud: https://soundcloud.com/ihmisiis • Kieku: https://kieku.com/channel/Ihmisi%C3%A4%2C%20siis%20el%C3%A4imi%C3%A4 • Studio podcastin takana: https://artlab.fi

Rahoita podcastin tekoa Patreonissa. Pienikin tuki auttaa! https://www.patreon.com/vistbacka Videoversio: https://youtu.be/SBb0loVfRL0 RSS: http://feeds.soundcloud.com/users/soundcloud:users:358481639/sounds.rss Podcastin neljännen jakson vieraana on runoilija ja kirjanpainaja J. K. Ihalainen. Jakso taltioitiin 13.10.2017. Joitakin jaksossa käsiteltyjä teemoja: * Kielen rytmit ja mitat * Hiljaisuus * Kuolema * Kylät ja kaupungit * Digiaika * Kärsimys, kriisit ja nälän näkeminen * Lapsuus ja vanheneminen * Sota * Meren lumo * Soma-kirja ja psykedeelit * Hitaus * Tylsyys * Teknologian kaikkialletunkevuus * Ruumiillisuus * Tanssi kirjapainokoneen ympärillä * Elämän polariteetit * Saamelaisaktivistit. Linkkejä keskustelussa mainittuihin asioihin: * Salatun teknikot -kirja: http://www.palladiumkirjat.fi/salatunteknikot.htm * Siemenpuu-säätiö: http://www.siemenpuu.org/fi * Dharma lintujen keskuudessa -kirja: http://www.palladiumkirjat.fi/dharma_lintujen_keskuudessa.htm * Werner Herzogin Fitzcarraldo-elokuva: http://www.imdb.com/title/tt0083946/ * Tuomari Nurmion haastattelu: https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000005341707.html * Soma-kirja: https://parazite.pp.fi/soma.txt * Hannu Raittila: Terminaali -kirja: https://www.adlibris.com/fi/kirja/terminaali-9789522341747 * Gabriel García Márquez: Sadan vuoden yksinäisyys * György Faludy: Iloiset päiväni helvetissä -kirja: http://www.palladiumkirjat.fi/faludy.htm * Horace & Pete -tv-sarja: http://www.imdb.com/title/tt5425186/ * Suohpanterror-aktivistiryhmä: https://suohpanterror.com/ * Sytykkeitä-kirja: https://www.adlibris.com/fi/kirja/sytykkeita-9789524833301 * Erinomainen haastattelu: http://kristianhuuhtanen.blogspot.fi/2012/11/vieraana-j-k-ihalainen.html * J. K. Ihalaisen Facebook-sivu: https://www.facebook.com/JK-Ihalainen-28497779483/ * J. K. Ihalaisen kirjankustantamo Palladium Kirjat: http://www.palladiumkirjat.fi/frame.html ----- Ihmisiä, siis eläimiä -podcast rakastaa ymmärrystä avartavia näkökulmia. Syvän tiedonjanon ajaman ohjelman visiona on luoda asioiden ytimeen pureutuvaa, hitaampaa mediaa. Podcastin keskeisiä teemoja ovat tiede ja taide, tavallinen ja erikoinen, yksilö ja yhteiskunta sekä ihminen ja muu luonto. Ohjelman vetäjä, ymmärrykseltään keskeneräinen mutta utelias Henry Vistbacka on sekatekijä, muusikko ja kirjoittaja. Podcastin yhteistyökumppanina toimii Helsingin Vallilassa päämajaansa pitävä, tiedettä raaka-aineenaan käyttävä taiteellinen tuotantoyhtiö Artlab. • Ihmisiä, siis eläimiä Facebookissa: https://facebook.com/ihmisiis • Ihmisiä, siis eläimiä Twitterissä: https://twitter.com/ihmisiis • Ihmisiä, siis eläimiä Instagramissa: https://www.instagram.com/ihmisiis • Ihmisiä, siis eläimiä Soundcloudissa: https://soundcloud.com/ihmisiis • Ihmisiä, siis eläimiä Kiekussa: https://www.kieku.com/channel/Ihmisi%C3%A4%2C%20siis%20el%C3%A4imi%C3%A4 • Studio podcastin takana: https://artlab.fi

Eteläpohjalainen Sonja Stenroth kärsi lapsuudessaan koulukiusaamisesta. Peruskoulun jälkeen hän ei halunnut opiskella mitään, vaan jäi vuosiksi kotiin. 25-vuotiaana hän kuitenkin koki, että elämässä täytyy olla muutakin kuin työttömän arki. Hän etsi tilanteeseensa apua Työvoimatoimistosta ja hakeutui koulutukseen. Opiskelupolku aukesi Nuorisotakuun ja Nuorten aikuisten osaamisohjelman kautta. Opinnot johtivat myös työelämään ja pysyvään työsuhteeseen ravintola-alalla. Lapsuus- ja nuoruusajan kiusaamiskokemukset jättivät kuitenkin arpia, eikä aikuinenkaan romani välty väheksynnältä ja rasismilta. Toimittajana Jaakko Laakso.

Minun Arkeni On Jonkun Lapsuus - Heidi Martiskainen by Suhe Seurakunta

Minun Arkeni On Jonkun Lapsuus - Uwe Schwarz by Suhe Seurakunta

Program för unga på meänkieli, svenska och finska. Idag får du träffa Nadja Brunfeldt, ung kvinna från Tornedalen som de senaste åren blivit politiskt aktiv. Hon är också ett så kallat maskrosbarn. Vår finska vän Tuomas Massa i serien "Meän kranni maasta" tycker vi nutida människor har för lite sex. Vår krönikör Elina Isaksson Kruukka pratar om stressen inom restaurangbranschen.  Ida Brännström är programledare. Tänä päivänä saat kohata Nadja Brunfeldtin, nuori vaimo Torniolaaksosta joka viimiset vuet on tullu polittisesti aktiiviksi. Hän on kans semmonen "maskrosbarn". Meän suomalainen Kaveri Tuomas tykkää ette nykyajan ihmiset harrastavat seksiä liian vähän.

Tapio Sariola on tivolinjohtaja neljännessä polvessa. Hän kokee olevansa etuoikeutettu, sillä hän sai viettää lapsuutensa tivolissa, käärmenaisten, tiikereiden ja akrobaattien seurassa. Koulu piti tietysti käydä, mutta kesäkausina pääsi vanhempien kanssa kiertämään Suomea. Sariolan suvun jännittävässä historiassa on värivalojen hohtoa. Yksi Tapio Sariolan kuudesta kuvasta vie meidät rintamativoliin, jota hänen esi-isänsä pyörittivät sota-aikana Karhumäessä. Toimittajana Eve Mantu.

Vieraana Kirsi Pihlaja, joka on nuorisotyön suunnittelija Mannerheimin lastensuojeluliitossa. Keskustelun aiheena on koulumaailma. Millaista työtä koukukiusaamisen ehkäisemiseksi tehdään? Millaisilla resursseilla oppilashuolto tämän päivän koulumaailmassa toimii? Miten ongelmia voidaan ennaltaehkäistä pienemmillä luokkakoilla, harrastusmahdollisuuksien kehittämisellä ja tukioppilastoiminnalla? Lasten ja nuorten asiat jäävät politiikassa helposti muiden asioiden jalkoihin. Jokaisella lapsella ja nuorella on oikeus hyvään lapsuuteen ja nuoruuteen. Tämä edellyttää lasten ja nuorten suotuisia kasvu- ja elinolosuhteita tukevia päätöksiä. Lasten oikeudet tulee ottaa vakavasti. Eduskunnan päätökset vaikuttavat merkittävällä tavalla lasten ja nuorten kasvu- ja elinolosuhteisiin. Eduskunnan päätöksistä riippuu esimerkiksi minkälainen varhaiskasvatus ja koulu meillä on, mikä on lapsilisän määrä tai minkälaiset ovat lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut. Lapsiin ja nuoriin investoiminen on myös taloudellisesti kannattavaa. Lapsuus- ja nuoruusiän olosuhteet vaikuttavat ratkaisevalla tavalla koko elämän terveyteen ja hyvinvointiin. Perusta toiminta-, opiskelu- ja työkyvylle muodostuu lapsuudessa. Viime vuosina on tehty monia lasten ja nuorten arkeen vaikuttavia leikkauksia. Kuntien valtionosuuksia, joilla rahoitetaan lasten ja nuorten palveluja, on leikattu. Lapsilisää on leikattu ja indeksikorotukset jäädytetty. Koulutuksen rahoitusta on leikattu. Kaikilla lapsilla ja nuorilla on oikeus hyvään lapsuuteen ja nuoruuteen. Lasten ja nuorten hyvinvointi on kuitenkin aiempaa jakautuneempaa. Vaikka valtaosa lapsista ja nuorista voi yhä hyvin, entistä suuremmalle joukolle lapsia ja nuoria on kasautunut ongelmia. Pahimmillaan nämä johtavat koulutuksen, sosiaalisten suhteiden ja työelämän ulkopuolisuuteen ja eriasteiseen syrjäytymiseen yhteisöistä ja yhteiskunnasta. Uuden oppilas- ja opiskelijahuoltolain toimeenpanoa on seurattava ja varmistettva kouluterveydenhuollon ja muun opiskeluhuollon saatavuus ja voimavarat. Oppilaiden osallisuutta ja vaikutusmahdollisuuksia kouluyhteisössä on vahvistettava. Oppilaat on otettava vahvasti mukaan kouluhyvinvoinnin kehittämiseen. Lasten ja nuorten vapaa-ajan eriarvoistumista on torjuttava. Harrastukset tukevat lasten ja nuorten hyvinvointia ja kehitystä. Harrastukset ovat kaupallistuneet ja kallistuneet. Kuntien vapaa-ajan toimintaa lapsille ja nuorille on supistettu. Eriarvoisuus vapaa-ajan toiminnoissa on kasvanut. Tämä kasvattaa hyvinvointi- ja terveyseroja, sillä esimerkiksi liikunta- ja lukemistottumukset omaksutaan lapsuudessa ja nuoruudessa. Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan saatavuus on turvattava kaikille toimintaan hakeville 1. ja 2. vuosiluokan oppilaille. Koulun kerhotoiminta on turvattava kaikissa peruskouluissa. Lasten ja nuorten liikunta-, kulttuuri- ja kirjastopalvelujen saatavuus on turvattava. On myös edistettävä maksuttomia ja kohtuuhintaisia lasten ja nuorten liikunta- ja kulttuuripalveluita ja tuettava vähävaraisten perheiden lasten ja nuorten harrastuksia. Kansainvälisten tutkimusten mukaan tehokkaimmin syrjäytymistä ehkäistään kehittämällä kaikille lapsille ja nuorille suunnattuja palveluja. Erityisen tehokasta syrjäytymisen ehkäisyä on investoiminen laadukkaaseen varhaiskasvatukseen, jossa tehdään yhteistyötä vanhempien kanssa. Varhaiskasvatuksessa luodaan pohja elinikäiselle oppimiselle sekä kulttuuriselle ja sivistykselliselle tasa-arvolle. Suomalaisten koululaisten oppimistulokset ovat olleet maailman huippuluokkaa, mutta viime aikoina tulokset ovat heikentyneet. Koulutukseen on kohdistettu leikkauksia, mitkä näkyvät koulujen arjessa. Leikkaukset heikentävät opetuksen laatua ja koulutuksen saavutettavuutta, mitkä uhkaavat lisätä koulutuksen keskeyttämistä.

Juha Mulari on elämänsä aikana kokenut kovia. Lapsuus oli pikemminkin rosoinen kuin ruusuinen ja pari kertaa elämän aikana on tullut istuttua vankilassa. Musiikki on toiminut eräänlaisena tukena, minkä kautta tunteet ovat saaneet purkautua. Pari vuotta sitten hiphopartisti Petter näki hänen esiintyvän eräissä häissä ja nyt 50-vuotiaana Juha on julkaissut debyyttilevynsä Petterin levy-yhtiön kautta. Finska Pinnarissa Juha Mulari koki elämänsä ensimmäisen radiohaastattelun. Perjantaipaneeli Perjantaipaneelissa arvostellaan Kentin uusi La Belle Epoque-kappale, mietimme suru-uutisesta  johtuen ruotsalaisten ulkomaan kirjeenvaihtajien tärkeyttä, äimitsellään mihin youtube-tähteys voi johtaa, pohdimme jos The Grand Budapest Hotel on katsomisen arvoinen elokuva, ihmetellään nousevaa natsismia ja tuumaillaan mikä on seuraava hipstermuoti monokkelin jälkeen. Paneelissa mukana Mikko Mäkitalo, Anni Fahler ja Taina Helme. Juontajina Kike Bertell ja Andrea Reuter.

Lapsuus ja talous sekä niiden suhteet ovat vaikea tutkimuskohde, toteaa kulttuuriantropologi Minna Ruckenstein. Ajattelemme helposti ja romanttisesti, että niillä ei ole mitään tekemistä toistensa kanssa. Toisaalta arki kertoo muuta. Tavaroiden mankuminen, niiden vaihtaminen sekä niihin investoitu raha muodostavat verkoston, jossa lapsuutta ja taloutta ei kerta kaikkiaan voi erottaa toisistaan.

Lapsuus on lyhyitä ja nopeita elämyksiä... Ote teoksesta Muistatko~? Kukkia keväiseltä niityltä (1920) Lukija: Juha Kandolin.

Tunti täyttä tyrää! Mahtava meno ja tiukka mochaccino. Tervetuloa jälleen kyytiin. Ohjelmassa tänään jotain tälläistä: Lapsuus, veneily ja Keurusselkä Historian kaipuu, nykytila ja elämän eri tasot Liikunnan harrastus ja sen suhde kesään Baristan kahvimöjäys tarjoillaan suoraan pöytiin Pirisevän pulputuksen arvoitus selviää Suomen Bigbrother 2009 kyyläys alkaa .. jännittävä ilmiö HeKa -Mesenaatit saavat kunniaa .. ja ... Lue lisääHessunKahvila #128