Podcasts about it ukrainassa

Vuoden 2025 ensimmäinen Perjantaistudio laittaa nippuun vuodenvaihteen ajan tärkeimmät kulttuurin ja median aiheet ja arvokysymykset. Pohdinnassa on muun muassa presidentti Alexander Stubbin ensimmäisen uudenvuodenpuhe, Helsingin Sanomien luettelo 2000-luvun sadasta parhaasta kirjasta, urheilijoiden runsas edustus politiikassa sekä sukupuolen binäärisen määrittelyn haastaminen peruskoulun oppikirjoissa. Perjantaistudiossa puhutaan myös ammattisotilas Aleksi Lysanderista. Uutiset vuodenvaihteessa kertoivat hänen menehtymisestään taistelussa Itä-Ukrainassa. Raatilaisista ovat mukana toimittaja Aino-Mari Tuuri, kosmologi Kari Enqvist sekä kirjailija Jarkko Tontti. Perjantaistudion toimittajana on Ville Talola.

Nord Stream -kaasuputkessa havaitut massiiviset vuodot puhuttavat koko Pohjolaa. Kuka on tämän takana ja mitkä ovat sabotaasin seuraukset? Aiheina myös Venäjän liikekannallepanon takkuilu ja "kansanäänestykset" Itä-Ukrainassa. Vieraina Hybridiosaamiskeskuksen tutkimusjohtaja Hanna Smith ja strategian opettaja Antti Pihlajamaa Maanpuolustuskorkeakoulusta. Harkovasta raportoi Antti Kuronen Miten vanhuspalveluiden hoitajapula ratkaistaan? Hallitus vastaa tänään opposition välikysymykseen vanhuspalveluiden tilanteesta. Keskustelemassa kansanedustajat Mia Laiho (kok.), Ilmari Nurminen (sd.) ja Merja Kyllönen (vas.). Hyvinvointialueiden johtajille maksetaan jopa pääministeritason palkkoja. Johtaako tämä palkkakilpailuun kuntien kanssa? Haastattelussa hallintotieteiden tohtori Silvo Kaasalainen. Juontaja Marja Ala-Kokko, toimittajat Mira Stenström ja Kreeta-Maria Kivioja. Tuottaja Hanna Juuti.

Venäjä jatkaa pommituksia Itä-Ukrainassa. Sri Lankan johtajat eroavat. Matkustajat ovat saaneet vääriä tietoja joillakin juna-asemilla. Tämän vuoden tangokuninkaalliset on valittu. Mansikat ovat kypsyneet. Sää lämpenee.

Itä-Ukrainassa Luhanskin viimeisessä Ukrainan hallitsemassa kaupungissa Lysitšanskissa on käyty viime päivinä raskaita taisteluita. Kaupungin suunnalle taistelut siirtyivät sen jälkeen, kun Venäjän joukot onnistuivat miehittämään läheisen Sjeverodonetskin kaupungin. Ukrainalaisten mukaan Lysitšanskissa Venäjän joukoilla on ylivoima sekä sotilaiden määrässä että kalustossa. Kumman eduksi taistelut Itä-Ukrainassa ovat kääntymässä? Onko Ukrainan sodan strateginen luonne muuttunut puhtaaksi kulutussodaksi? Mihin tavoitteisiin Venäjä pyrkii Itä-Ukrainassa käymällään tykistösodalla? Kuinka kauan Ukraina kykenee käymään ja torjumaan raskasta kulutussotaa? Ukrainan sodan rintamatilannetta analysoivat apulaisprofessori Antti Paronen Maanpuolustuskorkeakoulun sotataidon laitokselta sekä sotahistorian tutkija Emil Kastehelmi. Toimittajana on Tapio Pajunen.

Norjassa tapahtui joukkoampuminen. Poliisilla oli paljon tehtäviä juhannuksena. Juhannusfestivaaleilla käy taas paljon ihmisiä. Venäjä iski ohjuksilla Itä-Ukrainassa. Sääennuste.

Venäjä hyökkää voimalla Itä-Ukrainassa ja rakentaa pysyvää yhteyttä valloittamilleen alueille, kuten Hersoniin. Kiovasta toimittaja Maxim Fedorov. Sotatilannetta analysoi sotataidon laitoksen pääopettaja, everstiluutnantti Jarmo Mattila Maanpuolustuskorkeakoulusta. Kolmen puolueen kokousviikonloppu. Pääosissa Keskustan, Kokoomuksen ja Vasemmistoliiton kokouksissa ovat talous ja turvallisuus. Studiossa keskustelmassa politiikan toimittajat Heikki Vento, Unto Hämäläinen ja Linda Pelkonen. Polttomoottoriautojen rekisteröinti on loppumassa EU:ssa vuonna 2035. Miten suomalaiset valmistautuvat siirtymään? Päätöksen vaikutuksista keskustelemassa Autoliiton toimitusjohtaja Pasi Nieminen ja lehtori Markus Pöllänen, Liikenteen tutkimuskeskus Verne, Tampereen yliopisto. Juontajana Mira Stenström, toimittajina Mikko Haapanen, Katariina Lahtonen, Angela Nurmi ja Tarja Oinonen. Tuottajana Marja Ala-Kokko.

Venäjä hyökkää voimakkaasti Itä-Ukrainassa. Mikä on sotatilanne, Ilmari Käihkö, sotatieteiden dosentti, Ruotsin maanpuolustuskorkeakoulu. Sisäministeri Krista Mikkonen ja itärajan turvallisuus. Miten pitää raja yhtä aikaa kiinni ja auki? Turkki, Syyria ja Suomen ja Ruotsin Nato-neuvottelut. Palapelissä on monta palaa. Vanhempi tutkija Toni Alaranta, Ulkopoliittinen instituutti ja Iro Särkkä, valtiotieteiden tohtori, Helsingin yliopisto. Vieläkö Ukrainan auttaminen kiinnostaa ja mitä apua sodan pitkittyessä ja taistelujen raaistuessa tarvitaan? SPR:n katastrofiavun päällikkö Marko Korhonen ja toiminnanjohtaja Linda Konate, Lääkärit ilman rajoja. Juontajana Seija Vaaherkumpu, toimittajina Kreeta-Maria Kivioja, Päivi Dahl, Marja Ala-Kokko ja Tarja Oinonen. Tuottajana Marija Skara.

Kun levottomuudet Itä-Ukrainassa alkoivat v. 2014, ne koskettivat dramaattisesti myös Slavjanskin helluntaiseurakuntaa. Avainmedia lähetysjärjestön kielenkääntäjä Heikki Jäntti

Mitä OSINT (Open Source Intelligence) eli avointen lähteiden tiedustelu on? Minkälaisia lähteitä avointen lähteiden tiedustelussa hyödynnetään ja minkälainen historia avointen lähteiden tiedustelulla on? Mitä kaikkea virheellistä tietoa Ukrainan sodasta on julkaistu länsimaisessa mediassa ja mikä selittää virheellisen tiedon päätymisen mediaan? Minkälainen ryhmä Bellingcat? Mikä merkitys Bellingcatilla oli, kun kansainvälinen yhteisö selvitti Malaysia Airlinesin lentokoneen (MH17) maahansyöksyä Itä-Ukrainassa vuonna 2014? Kuinka paljon valtioiden tiedustelupalvelut hyödyntävät Bellingcatin tuottamaa dataa? Kuinka puolueeton ja objektiivinen taho OSINT-yhteisö on Ukrainan sodassa ja millä periaatteilla OSINT-yhteisö julkaisee tietoa? Minkä merkkien perusteella oli mahdollista ennakoida Venäjän hyökkäystä Ukrainaan? Miksi monet asiantuntijat yliarvioivat Venäjän sotilaallisen hyökkäyskyvyn, miksi Venäjä aliarvioi Ukrainan puolustuskyvyn ja miksi Ukraina ei ollut täysin valmistautunut Venäjän hyökkäykseen? Studiossa vieraina John Helin ja Emil Kastehelmi. Jakso on nauhoitettu 6.5.2022.

Tuoreet tiedot Ukrainasta kertovat kovista taisteluista Itä-Ukrainassa. Samaan aikaan rajan takaa Venäjältä kerrotaan väitetystä iskusta Brjanskin öljyvarastoihin. Mistä tiedot kertovat? Käydäänkö Ukrainan sodan ratkaisevat taistelut tykistörintamilla vai tiedustelurintamilla? Kumpi hallitsee ilma-, informaatio- ja kyberherruutta: Venäjä vai Ukraina? Minkälainen on Ukrainan sodan strateginen kokonaiskuva? Ukrainan sotaa analysoi puolustusvoimien entinen tiedustelupäällikkö ja nykyinen puolustusministeriön neuvotteleva virkamies Harri Ohra-aho. Toimittajana on Tapio Pajunen.

Venäjä valmistautuu suurhyökkäykseen Itä-Ukrainassa. Onko Mariupoliin tehty isku kemiallisin asein? Sotataidon laitoksen johtaja, eversti Petteri Kajanmaa ja tutkija Jyri Lavikainen, Ulkopoliittinen instituutti. Pääministeri Sanna Marin käy Ruotsissa tapaamassa kollegaansa turvallisuusselonteon julkaisupäivänä. Kirjeenvaihtaja Kirsi Heikel, Malmö.  Turvallisuusselonteko eduskunnalle ja julki. Johtaja Tuomas Forsberg tutkijakollegium, Helsingin yliopisto ja politiikan toimittaja Pirjo Auvinen, Yle.  Shanghain paha koronatilanne keikuttaa taloutta. Kirjeenvaihtaja Kirsi Crowley, Peking. Juontajana Marja Ala-Kokko, toimittajina Mira Stenström ja Marija Skara. Tuottaja Tarja Oinonen.

Tämä uskon askeleita ohjelmasarjan jakso koostuu poikkeuksellisesti kahdesta osuudesta. Niissä kuullaan ilmavoimien entisen hävittäjälentäjän kapteeni evp. Olli Seppäsen opetus, jonka hän piti Kuopiossa aika pian Venäjän hyökättyä Ukrainaan. Olli Seppänen on nykyisin Kansan Raamattuseuran kouluttaja ja Mikko Matikaisen työtoveri. Mikon kuultua Ollin opetuksen hän tajusi tämän ajan tarvitsevan juuri tämän opetuksen. Siksi tämä jakso on koottu täysin tuon tärkeän opetuksen ympärille. Ohjelman ensimmäisessä osuudessa Olli Seppänen avaa Ukrainan tilanteen taustoja. Vuodesta 2014 asti on Itä-Ukrainassa eletty sota-aikaa. Venäjä on miehittänyt Krimin ja liittänyt laittomasti itseensä. Olli avaa laajasti geopoliittisia ja psykologisia näkökulmia. Hän puhui Kiovan Venäjästä, joka oli mahtavimmillaan 1100- luvuilla. Tämä on ”venäläinen” alkukoti, josta ovat syntyneet Venäjä, Ukraina ja Valko-Venäjä. Putin ei halua tätä alkukotia. Hän haluaa palauttaa Venäjän suurvalta-aseman suhteessa Natoon. Venäjän hyökkäys Ukrainaan muutti rajusti turvallisuuspoliittista tilannetta Euroopassa. Monia pelottaa, että laajentuuko sota. Olli Seppänen otti esiin Jumalan sanan lupauksia. Niiden varassa voimme kestää myös vaikeita aikoja, jos niitä joudumme kohtaamaan. Niiden varassa kansakuntamme kesti rankat sotavuodet aiemminkin. Ukrainan sodan alussa ja sodassa samankaltaisuuksia Suomen käymän talvisodan kanssa. Olli päättää ensimmäisen osuuden:” Sodan ensimmäinen uhri on totuus, valhe astuu tilalle. Tiedämme, kuka on valheen isä, hän haluaa tehdä kaikkensa, että tuhoa olisi mahdollisimman paljon.” Ohjelman toisessa osuudessa Olli Seppänen avaa mikä on ollut Suomen kansan kestävin tuki ja turva. Kun Neuvostoliitto hyökkäsi Suomeen 30.11.1939, niin Päivän tunnussana -kirjassa oli Raamatusta kohta, jossa Daavid kohtaa Goljatin. Ulkomainen lehdistö käytti tätä vertausta kirjoittaessaan Talvisodasta. Presidentti Kyösti Kallio kehotti kansaa ja sotilaita lukemaan Jumalan sanaa, ammentamaan siitä voimaa ja lohtua. Kaisa Kallio kehotti kansakuntaa rukoilemaan. Kansa rukoili. Sen jälkeen koettiin talvisodan ihmeitä Pelkosenniemellä ja Sallassa. Adolf Ehrnrooth antoi kunnian terveydestään Herralle. Näin hän pystyi antamaan oman testamenttinsa Suomen kansalle. Tosipaikassa rintamalla kaikki rukoilivat. Olli otti esiin Senaatintorilla 26.8.2017 pidetyn suomalaisen messun, jossa rouva Jenni Haukio viittasi psalmiin 91:” Hän antaa enkeleilleen käskyn varjella sinua, missä ikinä kuljet.” Puheen aikana valtioneuvoston ylle tuli sateenkaari. Sen alkuperäinen merkitys on, että Jumala ei koskaan hävitä koko maata sen pahuuden tähden. Jatkosodan aikana 1944 presidentin puoliso Gerda Ryti kehotti kansaa hiljentymään ja rukoilemaan Suomen puolesta kun Turun Tuomiokirkon kello lyö 12. Uskon askeleita ohjelmissa rukoillaan esiin nousevien asioiden puolesta ja annetaan rohkaisua kristityn arkeen. Ohjelman lopuksi annetaan virkkeitä ja ajatuksia, joita voi soveltaa omaan elämäänsä. Ne löytyvät myös uskon askeleita Facebook-seinältä. Toimittajana on Kansan Raamattuseuran reissupastori Mikko Matikainen. KRS koulutustiimin tekemiä haastatteluja työstää ohjelmaa varten Jussi Pyysalo. Uskon askeleita ohjelman tuottavat yhteistyössä Kristityt yhdessä ry ja Kansan Raamattuseura.

Vihreiden miesten hiljainen ilmaantuminen Krimille suisti Ukrainan sotaan vuonna 2014. Ukrainan hallituksen ja Venäjän tukemien separatistien välinen sota Itä-Ukrainassa on jatkunut kuusi vuotta. Kuinka kauan sota Itä-Ukrainassa jatkuu? Mitkä ovat ratkaisun avaimet? Mitä tarkoittaa kysymys lännen etuvartiosta Ukrainan sodan kontekstissa? Mitkä ovat Ukrainan sodan seuraukset? Mitä sota Ukrainassa merkitsee Euroopalle ja Suomelle? Vieraina ovat "Itä-Ukraina - lännen etuvartio" -kirjan kirjoittajat, Etyj:n komennuksella Ukrainassa toiminut Johanna Suhonen, sekä Brysselissä Naton päämajassa työskentelevä Juha-Antero Puistola. Tapio Pajunen haastattelee.

Krimin valtaus ja Venäjän tukema kapina Itä-Ukrainassa ovat vieneet Ukrainan ja Venäjän melkein täyteen sotaan. Siitä huolimatta taloudellinen kanssakäyminen kahden suuren slaavilaismaan välillä on jatkunut. Ukrainalainen, Lontoossa opettava tutkija Julija Jurtshenko erittelee Ukrainan tapahtumia ja miten ne liittyvät muihin meneillään oleviin konflikteihin Neuvostoliiton hajoamisen jälkeisessä maailmassa. Ohjelman on Lontoossa toimittanut Hannu Reime. Moniääninen Eurooppa-sarjan tuottaja on Jorma Mattila. Kuvassa: Greenwichin yliopiston tutkija, kirjailija Julija Jurtshenko Kuva: Hannu Reime

Ukrainassa presidentiksi valittiin tv-tähti, koomikko Volodymyr Zelenskyin, jolla on olematon kokemus politiikasta. Mitä tämä merkitsee Ukrainalle? Miksi viisi vuotta sitten euromaidan-vallankumouksen jälkeen valittu presidentti Petro Porošenko hävisi koomikolle? Entä miten Venäjällä suhtaudutaan Ukrainan vallan vaihtumiseen? Putin kertoi eilen, että aikoo helpottaa Itä-Ukrainassa asuvien Venäjän kansalaisuuden hankkimista. Krimin valtaus jatkuu ja Itä-Ukrainassa soditaan. Tuoko uusi presidentti toivoa paremmasta? Studiossa Aleksanteri-instituutin johtaja Markku Kangaspuro ja Ukraina-asiantuntija, tutkija Arseniy Svynarenko Nuorisotutkimusseurasta. Haastattelijana Linda Pelkonen.

Joku viisas ehkäpä jopa näsäviisas on sanonut että sodan päämääränä on rauha eli toisin sanoen sodi jos haluat rauhaa, ja tätähän Ukrainassa on viime vuodet tehty, mutta valmista ei näytä tulevan. Tuhansia kuolleita, kymmeniä tuhansia haavoittuneita, yli miljoona kodistaan paennutta ja raunioituneita kaupunkeja ja kyliä. Kaikki tämä vain muutaman tunnin matkan päässä sivistyksestä eli Helsingistä. Miten tapahtumat saattoivat kärjistyä näin ja viikate alkoi heilui painovoiman tavoin aikana, jolloin tavallisten ukrainalaisten huomio oli keskittynyt lähinnä uuden maastoauton hankkimiseen, plasma-tv:n saamiseen sekä tyttären kauniiden rakennekynsien rahoittamiseen, jos edes hieman sai säästöjä kerättyä. Todennäköisin vastaus on se, että tilanne riistäytyi yllättäen ketjureaktiona täyteen mittaansa sattumien kautta, ilman sen kummempaa strategista tai taktista ohjausta. Tietoa ei jaettu, eikä sitä myöskään kerätty kootusti. Karismaattisten ryhmänjohtajien päähänpistojen kautta tilanteet kasvoivat nopeasti satoja ihmisiä sitoneiksi hallitsemattomiksi ja tuhoisiksi ihmisvirroiksi. Tappaminen, särkeminen ja kaiken vastaantulevan tuhoaminen kääntyivät itseään ruokkivaksi saatanaksi, jonka ilosanomaa sosiaalinen media välitti. Euroopan unionilla on paljon erinomaisia periaatteita ja tekniikkaa, mutta sen koneistolta puuttuu suurvaltapolitiikan taju ja talonpoikaisjärki. Vaikka Ukrainan kansa halusi ja haluaa liittymistä Euroopan Unioniin, kiirehti EU laajentumistaan liika, joka oli sama asia kuin olisi heittänyt bensaa liekkeihin. Venäjän reaktio oli odotettavissa, joskin sen voimakkuus yllätti kaikki. Erehdysekspertti Raimo Tyykiluodon vieraina ovat valtiotieteiden tohtori Timo Hellenberg, joka muutti Kiovaan puolisonsa, suurlähettiläs Arja Makkosen työn vuoksi vuoden 2011 lopulla ja Iltalehden toimittaja Nina Leinonen. He seurasivat tilanteiden kehittymistä silminnäkijöinä Maidanilla ja Itä-Ukrainassa ja ovat kirjoittanee kokemuksistaan kirjan Silminnäkijät - taistelu Ukrainasta.

Samaan aikaan, kun Euroopassa ja Venäjällä juhlitaan voitonpäivää, taistelut Itä-Ukrainassa jatkuvat. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelmassa kuullaan haavoittuneiden ukrainalaissotilaiden ajatuksia sodasta ja pohditaan, kuinka sotahistoriaa käytetään politiikanteon välikappaleena. Lisäksi kysytään, johtaako Britannian vaalitulos maan eroon EU:sta. Yle Uutisten tuottaman ohjelman on koonnut Johanna Numminen.