Podcasts about konflikti

Leffahullu podcastin uudessa sarjassa otetaan käsittelyyn sarjoja joita olen alkanut katsomaan viime aikoina ja kerron niistä lyhyet ensifiilikset. Ensimmäisen ensifiilikset jakson aiheena Daredevil Born Again, joka alkoi juuri Disney+ ja kiitos Disneyn, pääsin näkemään koko kauden ennakkoon. Puhutaan myös hieman MTV:n kotimaisesta sarjasta Konflikti, josta on lähiaikoina tulossa arvostelua kanavalle. Juttua myös SkyShowtimessa juuri alkaneesta Yellowstone sarjan spin-offin 1923 toisen kauden alusta, sekä Netflixin minisarjasta Zero Day, jota tähdittää Robert DeNiro. Ensifiilikset jaksoissa koitan myös vältellä spoilereita, mutta jos kyseessä on joku muu kuin ensimmäinen kausi, saatan hieman puhua siitä mihin viimeeksi ollaan jääty. Oletko katsonut näitä? Mitä mieltä? Mikä on sinun tämän hetken lempisarja? 

V epizodi 164 je moja gostja bila dr. Marina Lukšič Hacin, znanstvena svetnica in redna profesorica sociologije. Je predstojnica Inštituta za slovensko izseljenstvo in migracije ZRC SAZU in direktorica programa European Master in Migration and Intercultural Relations (EMMIR). V epizodi se dotakneva naslednjih tematik: Študij izseljenstva Zgodovina mej, svoboda govora in konflikti med narodi Romska populacija Napačna raba besedišča Kultura ali družbeni odnos; razsvetljenski koncept Prost prehod, razlogi za selitev in svetovna revščina Rešitev revščine Burka, slečenost in oblečenost Desni in levi politični pol, populizem Priseljevanje v Slovenijo, delovne vize, integracija Neregularne selitve v Slovenijo Islamska ideologija v EU in konflikti vrednot ============= Obvladovanje matematike je ključ do odklepanja neštetih priložnosti v življenju in karieri. Zato je Klemen Selakovič soustvaril aplikacijo Astra AI. Ta projekt uteleša vizijo sveta, kjer se noben otrok ne počuti neumnega ali nesposobnega. Kjer je znanje človeštva dostopno vsakomur. Pridruži se pri revoluciji izobraževanja s pomočjo umetne inteligence. https://astra.si/ai/  

Konflikti on ehkä kunnianhimoisin Suomalainen toimintasarja, jossa pienet vihreät miehet valtaa Hankoniemen, ja Suomi käy vastaiskuun. Aku Louhimies kertoo millainen sarjan prosessi ja kuvaukset oli. Hämmästellään porukalla sitä, miten hyvin vuponna 2017 aloitettu käsikirjoitus on ajan saatossa ennustanut tulevaa, kysytään, että millaista Puolustusvoimien kanssa on tehdä yhteistyötä ja jutellaan maanpuolustuksen ja kulttuurin suhteesta. Millä tavalla PV tuki produktiota? Miten sarjassa käsiteltiin sodan psykologista aspektia? Miten messiin saatiin NH:t, hornetit ja sukellusveneitä?Meidän moraalimerkki on myynnissä ainoastaan Varustelekassa: https://www.varusteleka.fi/fi/product/mighty-finland-moraalimerkki/68131Meitä maanpuolustuksen etulinjassa tukee yhteistyökumppanit:Savotta - Huikeita kantojärjestelmiä ja muita varusteita maanpuolustukseen ja ulkonaliikkumiseen - Savotta.fiSavox - Kriittisen kommunikaation kärkiosaaja. Never Alone. - savox.comVarusteleka - Reserviläisen karkkikauppa ja meidän luotettu huoltopiste jo vuosien ajan - Varusteleka.fiOta meihin yhteyttä Instagramin directissä tai laita mailia osoitteeseen mighty.finland1917@gmail.com, jos sulla on aiheideoita, ajatuksia vieraista tai muuten vaan rakentavaa palautetta.Instagram: @mighty_finland_

Julia Korpinen näyttelee kokelas Annika Bergiä uudessa Konflikti-sarjassa, ja vetää osansa vieläpä todella vakuuttavasti! Konfliktissa Hankoniemen valtaa pienet vihreät miehet, ja tilanteeseen vastaamista seurataan sekä varusmiesten, ammattisotilaiden, erkkareiden että valtionjohdon tasolta. Millainen oli Konfliktin prosessi? Miten opetellaan pystymetsästä näyttelemään sotilasjuttuja? Miten Puolustusvoimat tuki näyttelijöiden opettelua? Millaista on näyttelijän työ Suomessa?Konflikti-sarja alkaa maikkarilla 30.11. ja Katsomossa on heti alussa katottavissa kolme ekaa jaksoa. Meidän moraalimerkki on myynnissä ainoastaan Varustelekassa: https://www.varusteleka.fi/fi/product/mighty-finland-moraalimerkki/68131Meitä maanpuolustuksen etulinjassa tukee yhteistyökumppanit:Savox - Kriittisen kommunikaation kärkiosaaja. Never Alone. - savox.comSavotta - Huikeita kantojärjestelmiä ja muita varusteita maanpuolustukseen ja ulkonaliikkumiseen - Savotta.fiVarusteleka - Reserviläisen karkkikauppa ja meidän luotettu huoltopiste jo vuosien ajan - Varusteleka.fiOta meihin yhteyttä Instagramin directissä tai laita mailia osoitteeseen mighty.finland1917@gmail.com, jos sulla on aiheideoita, ajatuksia vieraista tai muuten vaan rakentavaa palautetta.Instagram: @mighty_finland_

Atzīmējot UNESCO Konvencijas par kultūras vērtību aizsardzību bruņota konflikta gadījumā 70. gadadienu, Latvijā 14. oktobrī aizvadīta starptautiska konference “Kultūras mantojums un drošība”. Kā bruņoti konflikti ietekmē kādas kopienas kultūrvēsturisko mantojumu? Vai kultūra var eksistēt teritorijā, kur ilgstoši nav miera, un kā saglabāt to, kas ir tik trausls, kā sena ēka vai muzeja kolekcija, un nebūs pirmais, ko parasti glābsim krīzes laikā?  Raidījumā Zināmais nezināmajā diskutē UNESCO Latvijas Nacionālās komisijas Kultūras sektora vadītāja Inga Surgunte, Starptautiskās pieminekļu un ievērojamu vietu padomes (ICUMUS) pārstāve Alma Kaurāte un Nacionālo bruņoto spēku Apvienotā štāba Civilmilitārās sadarbības vecākais eksperts Ričards Batarags. UNESCO Konvencijas par kultūras vērtību aizsardzību bruņota konflikta gadījumā mērķis ir stiprināt mieru, veicinot kultūru daudzveidību un savstarpēju cieņu valstu starpā. 1954. gadā Hāgā pieņemtā Konvencija ir pirmais starptautiskais tiesiskais regulējums, kas pilnībā veltīts kustamā un nekustamā mantojuma aizsardzībai. Konvencija un tās divi Protokoli nosaka pamatprincipus un rīcību mantojuma aizsardzībai bruņotu konfliktu gadījumā. Konference Lativjā turpināja Eiropas kultūras mantojuma dienu Latvijā uzsākto tēmu “Kultūras mantojuma pieejamība un drošība” un pasteidzināja kopējo kultūras nozares civilās aizsardzības plāna izstrādi, kā arī pievienošanos Hāgas konvencijas 2. protokolam. Seno ēku atjaunošanas principi Jā vēlamies labu vēsturisko ēku restaurāciju, tad, pirmkārt, šis darbs jāuztic speciālistiem un otrkārt, nav jāvairās ēku atjaunošanas gaitā izmantot autentisko materiālus, tā, runājot par kultūrvēsturiskā mantojuma saglabāšanu, saka arhitekts Reinis Liepiņš. Kāpēc jāuzmanās ar cementu, slavas dziesma kaļķim un stiklam un kāpēc jāciena savs mantojums, par to saruna ar arhitektu. Ejot intervēt arhitektu Reini Liepiņu, ceļš veda gar Okupācijas muzeju, kur Strēlnieku laukumā vēl līdz oktobra beigām ir skatāma ceļojošā izstāde   “1944. gads – kara lauzums Latvijas pilsētainavā”. Tur var aplūkot, kā 1944. gadā  Vācijas un Padomju armijas karadarbībā tika izpostītas sešas Latvijas  pilsētas – Rēzekne, Gulbene, Bauska, Jelgava, Valmiera un Rīga. Lielfromāta fotogrāfijās var redzēt minētās pilsētas pirms un pēc to vēsturisko ainavu iznīcināšanas, un var salīdzināt, kāds skats tur ir šodien: vai tā ir restaurēta baznīca, vai tukšs betona plāksnēm izklāts laukums, vai pagājušā gadsimta 60.-80. gados saceltie kastīšu formas daudzdzīvokļu nami.    Sižetu sāku ar šādu ievadu, jo saruna ar Reini Liepiņu  ir par to, kādā veidā gan laika zoba sagrauztais, gan arī reiz sapostītais kulturvēsturiskais mantojums tiek atjaunots. Ar piebildi, ja vispār ir kas palicis pāri no vēsturiskām ēkām. Arhitekts atzīst – galvenais ir cieņa un sapratne par senu  ēku. Reiņa Liepiņa un viņa dibinātā arhitektu biroja „Sudraba arhitektūra” zināmākais  darbs ir  Rīgas preču stacijas  noliktavas ēkas pārveide par  kultūras telpu, ko pazīstam ar nosaukumu „Hanzas perons”, tāpēc jautāju viņam, vai pieeja ir vienāda – atjaunojot, piemēram, senu noliktavas ēku,  Kurzemes zemnieku sētu vai baroka stilā celtu pili?        

V epizodi 148 je bil moj gost Nick Bostrom, profesor, filozof in avtor številnih vplivnih del, kot sta knjiga "Superintelligence" in članek "The Simulation Hypothesis". Njegova najnovejša knjiga: Deep Utopia: Life and Meaning in a Solved World https://nickbostrom.com/deep-utopia/  V epizodi se dotakneva naslednjih tematik: Raziskovanje utopije in distopije Preoblikovanje namena in smisla v rešenem svetu Subjektivni in objektivni namen v rešenem svetu Umetni in naravni cilji v rešenem svetu Premišljanje človeških vrednot za prihodnost Navigiranje konfliktov in iskanje sodelovalnih rešitev Zasledovanje umetne splošne inteligence Povezava med inteligenco in zavestjo Postopna zamenjava organske snovi s silicijem ========================================­===== Prijavi se na newsletter in vsak petek prejmi 5 linkov, ki jih ustvarjalci podkastov Dialog in RE:MOAT izberemo tisti teden (knjige, dokumentarci, članki, podkast epizode …). https://aidea.si/aidea-mailing-lista  ========================================­===== AIDEA Podkast: Pogovori o zavesti, vesolju, naši kulturi, tehnologiji in prihodnosti človeštva ... Pogovori o idejah. Vodi Klemen Selakovič Spletna stran: https://aidea.si Instagram: https://www.instagram.com/aidea_podkast/ Tik Tok: https://www.tiktok.com/@klemenselakovic 

V epizodi 145 je bila moja gostja Milena Miklavčič, slovenska pisateljica, novinarka ter ljubiteljska zgodovinarka in antropologinja. Avtorica številnih zelo branih knjig, kot je Ogenj, rit in kače niso za igrače. V epizodi se dotakneva naslednjih tematik: Milenine knjige, ženske in moške zgodbe Pogovori z ljudmi, nastanek knjige in digitalna pismenost Strah, pogum in nelagodje Nelagodna izkušnja pri pisanju knjige Problematika mladih danes Spolne prakse nekoč in danes 4. Božja zapoved Zaprtost vase, konflikti in pogovor Zbiranje zgodb za nastanek prve knjige Odnos z mamo, delovne navade in ljudsko znanje Bralne navade mladih, pisanje in kreativnost Zanimive zgodbe z moškimi, miselnost prejšnjih generacij Ženske in moški danes Odnos s poslušalci, dialog in avtentičnost zgodb Kdaj so ženske začele nositi modrčke?

Pogajanja v Kairu o morebitni prekinitvi ognja v Gazi so se, kot kaže, končala brez napredka. Izrael namreč zavrača zahteva Hamasa po končanju vojne v Gazi, njegovi uradni predstavniki pa napovedujejo ofenzivo na Rafo, ki da je le še vprašanje časa. Predstavniki Združenih držav in Katarja bodo na nujnem srečanju razpravljali o tem, kako povečati pritisk na obe strani, naj pogovore nadaljujeta. V oddaji pa tudi o tem: - Konflikti v evropski soseščini krepijo migracijske pritiske - Kako bo polnopravno članstvo Slovenije v Evropski vesoljski agenciji pomagalo domačim podjetjem? - Kolesar Tadej Pogačar na Giru z etapno zmago prevzel skupno vodstvo

Turvallisuusjännite -podcastin toisessa jaksossa kysymme, miksi Kiina ja Venäjä havittelevat laajempaa liikkumatilaa arktisella alueella - ja miten NATO tähän suhtautuu. Vieraina Maanpuolustuskorkeakoulun strategian professori Tommi Koivula, tohtorikoulutettava Heljä Ossa ja erikoistutkija Pentti Forsström. Juontajina Tuomas Lähteenmäki ja Annastina Haapasaari. Ohjelman tuottavat yhteistyössä The Ulkopolitist ja Maanpuolustuskorkeakoulu.

U nastavku razgovora o konfliktima između braće i sestara kroz konkretan primer navodimo na koji način možemo pomoći deci i posredovati u konfliktu, kako bi došli do rešenja problema. Posebnu pažnju posvetili smo izvinjenju i koliko je značajno umeti izviniti se na pravi način. Serijal “Razgovori o roditeljstvu” osmišljen je kao niz otvorenih razgovora između Jelene Đoković, suosnivačice i globalne direktorke Novak Đoković Fondacije i Smiljane Grujić, psihološkinje, psihoterapeutkinje, programske menadžerke i autorke programa “Podrška, NE perfekcija” koji pruža podršku roditeljima u periodu ranog razvoja dece.

U ovoj epizodi podkasta “Razgovori o roditeljstvu” započele smo uvek aktuelnu temu – konflikti i nesporazumi koji se dešavaju između braće i sestara i na koji način roditelji i okolina mogu da se postave u tim situacijama. Nesporazumi su sastavni deo života i iz njih učimo o sebi, ne možemo ih izbeći, ali možemo pronaći načine na koje ćemo reagovati i pomoći deci u rešavanju napetih situacija. Serijal “Razgovori o roditeljstvu” osmišljen je kao niz otvorenih razgovora između Jelene Đoković, suosnivačice i globalne direktorke Novak Đoković Fondacije i Smiljane Grujić, psihološkinje, psihoterapeutkinje, programske menadžerke i autorke programa “Podrška, NE perfekcija” koji pruža podršku roditeljima u periodu ranog razvoja dece.

Maxim Fedorov raportoi Ukrainasta. Rauha, häviö vai jäätynyt konflikti? Miltä näyttää Ukrainan tulevaisuus. Keskustelemassa kansainvälisen politiikan professori Tuomas Forsberg Tampereen yliopistosta sekä avointen lähteiden tiedustelun asiantuntija John Helin. Gazan sodan tilanteesta raportoi toimittaja Vilma Romsi. Miksi sosiaalisen median tilit muuttuvat maksullisiksi? Hyötyvätkö vain mainostajat? Kerätäänkö käyttäjistä aiempaa enemmän tietoja? Keskustelemassa Reilu datatalous -johtaja Kristo Lehtonen Sitrasta, sosiaalisen median tuntija Suvi Uski sekä viestinnän dosentti Salla-Maaria Laaksonen Helsingin yliopistosta. Juontajana Atte Uusinoka. Toimittajina Ilkka Laakso ja Kreeta-Maria Kivioja. Tuottajana Marija Skara.

Suomen Lähi-idän instituutin ja Helsingin yliopiston tutkija Antti Tarvainen keskustelee Timo Harjuniemen kanssa Israel-Hamas-konfliktin historiallisista syistä sekä Israelin innovaatiotalouden yhteydestä palestiinalaisalueiden miehitykseen. Miten siionistinen ideologia siivitti Israelin valtion syntyä yhdessä eurooppalaisen kolonialismin ja antisemitismin kanssa? Entä mitä on israelilainen asutuskolonialismi? Mikä on riskipääoman ja teknologiateollisuuden suhde konfliktiin ja sen hallintaan? Antti Tarvaisen teksti "Innovaatiotalouden moderni/koloniaalisuus" Tiede ja edistys -lehdessä: https://tiedejaedistys.journal.fi/article/view/109608

Kaupallinen yhteistyö, Palloliitto Nyt puhuu valmentaja -podcast: https://open.spotify.com/show/00gymUOOyLiEkyI7dtYmSj?si=ce7f018ecf0e481e Palloliitto.fi: https://www.palloliitto.fi/ Facebook: https://www.facebook.com/Palloliitto/ Instagram: https://www.instagram.com/suomen_palloliitto/ X: https://twitter.com/Palloliitto?s=20 Teimme Helsingin yliopiston Lähi-idän tutkimuksen professorin Hannu Juusolan kanssa jakson noin kuukausi ennen lokakuun 7 hirmutekoja. Se konflikti on nyt eskaloitunut tasolle, jota moni meistä ei koskaan ole nähnyt. Vaikeimpina hetkinä näyttää siltä, että ratkaisu on aina vain kauempana. Löytyykö ratkaisu historiaa vai nykypäivää tarkastellen? Mi Mitkä ovat siirtokunnat? Milloin historiassa konflikti oli lähimpänä diplomaattista ratkaisua? Kumpi on vastuussa Gazan siviilien kuolemasta, IDF vai Hamas? Tervetuloa kuuntelemaan. --- ▶️ Jaksot videon kera Youtubesta: http://www.youtube.com/c/Futucastpodcast

Kulttuuriykkösen Perjantaistudiossa aiheina ovat voimakkaat kannanotot Lähi-idän konfliktissa, äänikirjojen lainauskorvaukset, huoli nuorisosta ja av-tuotantotukien leikkaus. Verisesti leimahtanut konflikti palestiinalaisten ja Israelin välillä järkyttää maailmaa. Lähi-idän tutkija Hannu Juusola kysyi X:ssä miksi ihmisillä, joilla on ilmeisen huonot tiedot Palestiinaa koskevan konfliktin historiasta ja nykyisyydestä, on siitä niin jyrkkiä mielipiteitä. Taas nuorista ollaan huolissaan. He eivät lue ja jengiytyvät. Onko tässä mitään uutta vai onko kyse ikuisesta nuorisohuolesta, joka toistuu sukupolvesta toiseen? Synnyttääkö äänikirjan lukija uuden teoksen ja onko hän oikeutettu saamaan siitä samaa kirjastojen lainauskorvausta kuin kirjailija. Tämä kysymys hajottaa kirjallisuuden tekijöiden rivejä. Raatilaiset myös pohtivat mitä kaikkea ”ihminen taideteoksena” voisi tarkoittaa. Perjantaistudion raatilaisina ovat yrittäjä Anna Moilanen, kirjailija Virpi Hämeen-Anttila sekä filosofi Tuomas Nevanlinna kulttuurin ilmiöitä ja muitakin ajankohtaisia asioita. Ohjelman juontaa Nicklas Wancke.

Heikelä ja Koskelo, maailma pakettiin 23 minuutissa! Seuraa, tykkää ja ♥️

Olemme viime vuosina, etenkin viime vuotena, keskittyneet paljon historiaan, politiikkaan ja sotaan. Vaikuttaa siltä, että pidätte siitä. Siksi päätin tehdä jakson, yhdessä Helsingin yliopiston Lähi-idän tutkimuksen professorin Hannu Juusolan kanssa, Israelin-Palestiinan konfliktista. Aihe on iso, vaikea ja monimutkainen, mutta Hannun vastauksien avulla tästä jaksosta saa paljon irti. Tervetuloa kuuntelemaan. --- ▶️ Jaksot videon kera Youtubesta: http://www.youtube.com/c/Futucastpodcast

Mistä Israelin konflikti juontaa juurensa? Mitä kiistakysymyksiä Israelin valtion olemassaoloon liittyy ja mitä ristiriitoja juutalaisten ja muslimien välillä on Israelissa? Mikä rooli tiedustelupalvelu Mossadilla on Israelissa ja minkälaiset suhteet Israelilla ja Yhdysvalloilla on keskenään? Studiossa Israelin Ystävät ry:n toiminnanjohtaja Ilkka Vakkuri. Jakso on kuvattu 7.8.2023. ⌚ AIKALEIMAT (0:00) Tubettaminen (4:50) Puolustusvoimat (13:43) Israelin ystävät ry (21:54) Israelin valtio (29:55) Uudisasutukset(32:59) Uskonnot Israelissa (36:27) Islam, sunnit ja šiiat (39:06) Kulttuurivallankumous (42:48) Identiteetti ja kulttuuri (47:19) Israelin politiikka (52:34) Nationalismi (59:13) Netanjahu (1:04:23) Sionismi (1:15:25) Turvallisuuspalvelut (1:17:08) Mossad (1:21:58) Yhdysvallat (1:28:30) Globaalit jännitteet (1:31:29) Suomen maanpuolustus (1:43:17) Ydinsota

Sovittelija on neutraali kolmas osapuoli, joka auttaa löytämään sovun ristiriitatilanteessa. Miten umpisolmussa asioiden täytyy olla, että sovittelija kannattaa kutsua paikalle? Miten etäinen sovittelijan olisi hyvä olla? Entä onko sovittelija puolueeton vai kenties kaikkien puolella? Asiaan pureudutaan yhdessä sovittelija Ulla Sara-ahon kanssa.Jakson muistiinpanotVertaissovittelu kouluissaTyöyhteisösovittelijakoulutus

V epizodi #93 Boštjan Videmšek, izkušen krizni poročevalec, ki o vojnih žariščih poroča že več kot 25 let. Poleg tega je avtor sedmih knjig, ter redni sodelavec slovenskega časnika Delo in številnih največjih svetovnih časopisov, revij in spletnih portalov, kot so New York Times, BBC in Politico. V epizodi se dotakneva naslednjih tematik: S čim se tvoj um največ ukvarja? Svobodna volja Skrajnosti slabega Nasilje na planetu Zemlja Definicije napredka in konflikta Novinarstvo in trenutno stanje »Podcastanje« in prilagajanje Konflikt in vojna v Ukrajini Kdo zmaguje vojno? Vprašanje »Kaj si se v zadnjem času novega naučil?« ==================================== Prijavi se na newsletter in vsak petek prejmi 5 linkov, ki jih ustvarjalci podkastov Dialog in RE:MOAT izberemo tisti teden (knjige, dokumentarci, članki, podkast epizode …). ============================= Pridruži se kot podpornik kanala AIDEA

Konflikti është i pashmangshëm në shoqëri. Ai ndodh dhe rezulton në forma të reja të organizimit shoqëror. Kështu, konflikti është motor i ndryshimeve shoqërore, është i shëndetshëm e i nevojshëm, për aq sa mundëson liri shoqërore e politike. Këto janë temat bosht të librit “Konflikti shoqëror modern: Ese për politikën e lirisë” të sociologut Ralf Dahrendorf, të botuar në Tiranë në vitin 1997 dhe të përkthyer nga Gjergj Peçi. Për të diskutuar rreth këtij libri na bashkohet Bajram Luzha, student i masterit në sociologji në Universitetin e Prishtinës. Moderator: Gëzim Selaci Mysafir: Bajram Luzha Linku në Sbunker.

Ali bomo žrtvovali kmetijska zemljišča za postavitev sončnih elektrarn? Kako velike naj bodo? Kje bodo stale vetrne elektrarne? Bo prevladal interes kapitala ali skupno javno dobro? To je le nekaj vprašanj, ki si jih zastavljamo ob postavitvi naprav za pridobivanje energije iz obnovljivih virov. Tudi v luči napovedi, da bomo v Sloveniji v prihodnjih letih postavili za 1000 megavatov fotovoltaičnih panelov, čemur bomo namenili do 3000 hektarov površin. Konflikti med investitorji, lokalnimi skupnostmi in civilno družbo so ob takih projektih skoraj vedno v ospredju. Zato je še kako pomembno, da se umeščanja tovrstnih naprav v prostor lotevamo premišljeno in z upoštevanjem vseh vpletenih. Več v oddaji Glasovi svetov, ki jo pripravlja Miha Žorž.

Ir kristiešu Ziemassvētku laiks un ir pienācis parunāt beidzot sīkāk par pašu sīkāko pasaules valsti. Un šī pati mazākā pasaules suverēnā valsts ir Svētais Krēsls, kura atrašanās vieta ir Vatikānā jeb oficiāli Vatikāna pilsētvalstī. Vatikāns ir neliels anklāvs Romas pilsētas ietvaros, tādēļ ļoti bieži Svētais Krēsls un Vatikāns tiek lietoti kā sinonīmi. Līdz galam precīzi tas tomēr nav. Līdzībās runājot, Vatikāns ir Svētā Krēsla galvaspilsēta. Un tas ir būtiski – jo Svētajam Krēslam un Vatikāna pilsētvalstij ir pat dažādi ģerboņi. Faktiski tas ir viens un tas pats ģerbonis, bet atslēgu krāsas ģerbonī katrai no šīm politiskajām vienībām ir apgrieztā veidā. Svēto Krēslu 1. gadsimtā esot dibinājuši svētie Pēteris un Pāvils, kas to tehniski padara arī par vienu no senākajām valstīm pasaulē. Un Svētais Krēsls diplomātiski un politiski ir Katoļu Baznīcas politiskā virsvadība, kam ir nodibinātas diplomātiskās attiecības ar 183 pasaules valstīm un tas ir arī pastāvīgās novērotājvalsts sastāvā Apvienoto Nāciju Organizācijā. Vatikāns un Svētais krēsls ir intelektuāli aizraujoši politiskie veidojumi. Atsevišķi pētnieki pat ir secinājuši, ka šis faktiskais viens mikrorajons Romas pilsētas ietvaros ir lielākais izglītības un veselības aprūpes nodrošinātājs pasaulē. Neejot tālākos vēsturiskos diskursos un tikai pieminot pamatlietas par Vatikānu/ Svēto Krēslu, jāpatur prātā, ka pavēstu vara Eiropā visvairāk sāka samazināties pēc Vestfālenes miera līguma 1648. gadā, kas ielika idejiskos pamatus mūsdienu valstu suverenitātes principam. Proti, ka neviens politisks spēks nav augstāks par valsts vadītāju. Monarhu tajā laikā. Nākamais varas sabrukuma posms bija idejiskās izmaiņas Apgaismības periodā, kad baznīcu dogmatisms un konservatīvisms tika aizstāts ar ticību zinātnei, racionālajam prātam un humānismam. Tas sakrita arī ar 19. gadsimta itāļu nacionālismu un mūsdienu Itālijas veidošanās aizsākumiem. Itālija 1870. gadā likvidēja vairāk nekā tūkstoš gadus pastāvējušos Pāvesta valsti. Konflikti un cīņa par varu, protams, turpinājās līdz mūsdienu teritoriālajās un varas robežās Svētais Krēsls nonāca 1929. gadā pēc Laterāna līgumu noslēgšanas starp tā brīža Itālijas diktatoru Benito Musolīni un pāvestu Piju Vienpadsmito. Mūsdienās Svētais Krēsls ir arī viena no pasaulē pēdējām absolūtajām monarhijām. Pārējās pasaules valstīs ir konstitucionālās monarhijas ar valdnieka ierobežotu varu vai republikāniska pārvaldes forma. Un Vatikāns šajā ziņā ir nonācis visnotaļ interesantā kompānijā, jo citas sešas monarhijas pamatā ir Arābijas pussalā – tās ir Apvienotie Arābu Emirāti, Katara, Omāna, Saūda Arābija, kā arī papildus vēl Svatini Āfrikā un Bruneja Austrumāzijā. Katoļu baznīcas vēsture ir raiba un pilna ar neiedomājamām lietām. Markam Tvenam bija teiciens: “Patiesība ir dīvaināka par izdomu. Bet tas ir tikai tādēļ, ka izdomai ir jāpieturas pie iespējamības loģikas, kamēr patiesībai tas nav jādara.” Un šis teiciens ir perfekti attiecināms uz katoļu baznīcas vēsturi. Palasiet vēstures grāmatas, ja neticat. Tādēļ šodien mēs mirkli vairāk pievērsīsimies pāris citām lietām, kas ir mazāk apspriestas – Svētā Krēsla ārpolitikai un ekonomikai. Šīs pundurvalsts diplomātiskā un politiskā ietekme ir daudz lielāka nekā citām līdzīgām valstīm. Proti, lai arī Vatikāna teritorijā īsti pat nav pastāvīgo iedzīvotāju un tiek rēķināts, ka tur dzīvo tikai viens tūkstotis cilvēku, Katoļu baznīcas klientu skaits tiek rēķināts vairāk nekā miljards cilvēku visā pasaulē. Cilvēki dažādās pasaules valstīs tāpat pakļaujas savu laicīgo valdību likumiem un noteikumiem, bet to vērtību skalu un izpratnes par pasaules notikumiem ietekmē Katoļu baznīcas pārstāvji. Un šī “maigā vara”, akadēmiskos terminos izsakoties, ir Vatikāna lielākais spēks. Tādēļ arī lielākā daļa pasaules valstu ir nodibinājušas diplomātiskās attiecības ar Svēto Krēslu un no tām lielākajai daļai ir arī rezidējošās vēstniecības. Kas ir interesanti, tad Svētais Krēsls ir oficiālās diplomātiskās attiecībās ar Ķīnas Republiku jeb Taivānu, bet tam nav diplomātisko attiecību ar lielo Ķīnas Tautas Republiku. Diplomātisko attiecību Vatikānam nav arī ar Saūda Arābiju, Afganistānu un vēl vairākām ANO valstīm. Un tādēļ konkrētā lieta, kuru gribam aplūkot Vatikāna ārpolitikas kontekstā, ir intriģējošais fakts, ka Svētais Krēsls ir pastāvīga novērotāja statusā ANO. ANO starptautiski atzītas ir 193 valstis un ir divas pastāvīgās novērotājvalstis – Svētais Krēsls un Palestīnas Valsts. Lai arī Svētais Krēsls nav ANO dalībvalsts, kopš 1964. gada tam ir šis novērotājvalsts statuss. Šo savdabīgo fenomenu palsāk skaidro Andris Priede, Latvijas Universitātes Teoloģijas fakultātes docents un Rīgas Sāpju Dievmātes draudzes mācītājs. Svētais Krēsls gan ir arī novērotāja statusā gan tādās starptautiskās organizācijās kā Eiropas Padome, Arābu Līga un Amerikas valstu organizācija. Attiecīgi – Svētais Krēsls varētu būt uzskatāms par tādu kā milzīgu diplomātisko dienestu ar globālu tvērumu. Bet, lai tādu uzturētu vajag naudu.

Vse do 25. avgusta si je na Bledu mogoče ogledati tri razstave akademske slikarke Ejti Štih: v Galeriji Stolp na Blejskem gradu predstavlja cikel Kokošji rod, v Galeriji Melite Vovk je na ogled cikel Konflikti, v preddverju Festivalne dvorane pa cikel Rdeče in zlato. Ejti Štih se je v Ljubljani leta 1957 slikarki Meliti Vovk in književniku Bojanu Štihu. Študirala je na ljubljanski likovni akademiji. Že skoraj štiri desetletja živi in ustvarja v Boliviji, v mestu Santa Cruz de la Sierra, kjer je v opuščeni policijski postaji ustvarila likovno galerijo. Poleg slikanja se ukvarja tudi z ilustracijo za knjige, revije, časopise, z gledališko kostumografijo in scenografijo ter s kiparskimi inštalacijami. Pogosta tematika njenega ustvarjanja je socialna in zelo aktualna, kot je videti na blejskih razstavah: pandemija covid 19, splav, revščina, zlorabe žensk, položajev, politike. V oddaji Naši umetniki pred mikrofonom se je z Ejti Štih pred petimi leti pogovarjala Aleksandra Saška Gruden.

Saates on juttu Ukraina sõja arengutest. Iga päev, mil Venemaa täiesti õigustamatu terroristlik agressioon kestab, põhjustab see miljonitele Ukraina elanikele kannatusi. Mida saab teha selles olukorras Euroopa Liit, NATO, läänemaailma demokraatlikud riigid, sh. meie väike Eesti? Kes ja kuidas saaks selle sõja lõpetada?Külas on Ants Frosh, Eesti välisluure looja ja esimene juht, hilisem diplomaat ja suursaadik (sh Euroopa Nõukogu juures).Saatejuht Erik Boltowski

Kell 7.35 on stuudios julgeolekuekspert Rainer Saks, kellega analüüsime pinevat olukorda Ukrainas.

Tällä kertaa Auntien CEO Mervi Lamminen haastattelee ja vieraana on Auntie-ammattilainen Minna Lehikoinen, ja pohditaan onko konflikti mahdollisuus. Siinä hetkessä, kun itse on keskellä konfliktia, niin se ei välttämättä ollenkaan tunnu mahdollisuudelta, vaan joltain ihan muulta. Olemme tottuneet ajattelemaan konfliktia epäonnistumisena, eli on tapahtunut jotain, mitä ei olisi saanut tapahtua. Ajatuksen voikin kääntää niin päin, että joku on uskaltanut puhua, tuoda jonkun epäkohdan esiin tai ilmaista omia ajatuksiaan. On olemassa myös konflikteja, jotka ilmenevät vetäytymisenä yhteistyöstä. Monesti ollaan tyytyväisiä, että ihanaa kun täällä on näin rauhallista, kukaan ei tule valittamaan mistään. Mutta jotkut voivat vetäytyä loukkaantuneina siitä, että he eivät tulleet kuulluksi eivätkä kommentoi yhteisiä asioita, tuo ideoita esiin, eivätkä enää ole luovia - he vain käyvät töissä. Siinä mielessä konflikti on aina parempi. Mitkä ovat tyypillisiä työelämäkonflikteja? Miten konflikteja ratkotaan? Liittyvätkö tunteet ja motivaatio toisiinsa? Onko tunteilla ja yrityksen tuloksella korrelaatio? Kuuntele Minnan vinkit konfliktitilanteisiin.

Poliitikud Martin Helme, Mart Helme ja SAPTK-i juht, jurist Varro Vooglaid kõnelevad riiklikult organiseeritud tagakiusamisest, üldisest hinnatõusust ja valitsuse energiapoliitikast. 

Riigikogu liige, endine siseminister ja suursaadik Mart Helme analüüsib Valgevene-Poola piirikriisi mõju rahvusvahelistele suhtele ja Eestile ning nendib, et maailma suurvõimud püüavad ümber joonistada geopoliitilist jõujooni.

Viro palautti itsenäisyytensä 30 vuotta sitten. Siitä tuli koulutuksen mallimaa, jossa lapset syövät ilmaista kouluruokaa. Se on digipalveluiden edelläkävijä e-Eesti, jossa kukoistaa startup-kulttuuri. Elämänmeno on kuin Suomessa, mutta Viro olisi voinut myös epäonnistua.

Konflikti un dažādas nesaskaņas ir ikdienas dzīves sastāvdaļa. Kā pamanīt konfliktu, ja tas radies, kā izvēlēties atbilstošāko risināšanas taktiku un kā mazināt konfliktu risku nākotnē, interesējamies raidījumā Kā labāk dzīvot. Kā iemaņas risināt konfliktus var palīdzēt profesionālajā darbībā un arī ikdienā, vērtē psiholoģe Santa Līce-Krūze un psihiatrs, psihoterapeits Andris Veselovskis. "Teorētiski jebkura interešu, mērķu un viedokļu sadursme būtu skaidrojama kā konfliktsituācija. Bet praktiski ikdienā par konfliktsituācijām uzskatām tās, kuras jau eskalējušās, ieilgušas," skaidro Santa Līce-Krūze. "Konfliktu risināšana būtu jāmācās visu dzīvi. Vienmēr cilvēkam ir sava vēlme un viedoklis un ir emocijas, dusmas un vēlme panākt savu. Ir jāmācās, kā ar to tikt galā. Tādu situāciju ir daudz," norāda Andris Veselovskis. Diemžēl pandēmijas gada laikā sabiedrība ir kļuvusi neiecietīgāka "Tas ir saprotams, jo cilvēki ir dzīvojuši ilgu laiku bailēs par savu veselību, par savu dzīvību, tuvinieku veselību. Nedrošība, neziņa par nākotni, ģimenes apstākļi sarežģīti ar mājmācību bērniem. Visi šie faktori ir tie, kas, iespējams, toleranci, iecietību, kas kādreiz bija pašsaprotamas konkrētam cilvēkam, ir mazinājušās," vērtē Santa Līce-Krūze. "Ir sāpes, dusmas, cilvēki ātrāk reaģē un nespēj to robežu, kas bija iepriekš, noturēt. Viņi ir vieglāk aizkaitināmi, ir jutīgāki. Iespējams, strīdu ar bērnu mājās notolerē, jo saprot, ka ir vecāki un pieaugušie, bet tajā pašā laikā pusstundu vēlāk "Facebook" kādu komentāru atļaujas un nolaiž dusmas tur." Psiholoģe norāda, ka tā ir viņas sajūta par to, kāpēc cilvēki arvien vairāk iesaistās konfliktsituācijās. Tas ir varbūt sadabīgs stresa nolaišanas paņēmiens, lai tas nenotiktu mājās un zināmā vidē, tad to atļaujas sociālajos medijos. Sekas: ja cilvēks izpauž dusmas, pārstāstot situāciju citiem, bieži dusmas pazūd, bet jo aktīvāk izpauž, jo vairāk nostiprina savu pārliecību, kas ne vienmēr ir objektīva un ir diskutabla. "Atkārtojumu skaitā ir nostiprinājis patiesību, kas nav pati pareizākā un to nemaz negribētu," norāda Santa Līce-Krūze. Tapat viņa min, ka visur, kur ir konfliktsituācijas, ir iesaistīti citi un apzināti vai neapzināti mēs viņus varam sāpināt. Un  arī šie cilvēki reaģē, vai nu veidojot konfliktsituācijas, vai uzbrūkot citiem, vai uzbrūkot sev. Līdz ar to tiek ietekmēta visa sabiedrība. Pazūd pozitīvā sajūta, ka sabiedrība, kurā atrodies, ir atbalstoša. Rodas tieši pretēja sajūta.

Tu vēlies vienu, bet kāds no līdzcilvēkiem grib kaut ko citu. Briest konflikts. Ko darīt – cīnīties par savu, piekāpties, meklēt kompromisu? No konfliktiem ikdienā izvairīties ir teju neiespējami, tāpēc māka tos risināt patiesi var atvieglot dzīvi. Par to, kā izvairīties no konflikta, kad no tā nebēgt un kādu stratēģiju izvelēties, lai interešu sadursme nepāraugtu nežēlīgā cīņā, bet nestu ieguvumus visām iesaistītajām pusēm, podkāsta "Laimes laboratorija" 36. sērijā pārrunāja žurnāliste Dita Vinovska un psihoterapeits Andris Veselovskis.

Tässä jaksossa keskustelemme jälleen enemmän tai vähemmän ajankohtaisista uutisista, klassisen tulisin ottein ja sanankääntein. Alkujaksosta suuntaamme Ukrainan sotatantereelle, mistä siirrymme lähes saman tason pelleilyyn koti-Suomeen päivittelemään huonoa viestintää sekä journalismia. Jakson loppupuolella mukana tuttu urheilunurkkaus synkällä twistillä, sekä jo viime jaksosta tuttu Q&A-osio. Sisäpostilaatikossamme on tällä hetkellä hyvin tilaa juuri sinun viestillesi, joten älä epäröi ottaa yhteyttä Instarammissa: @bullshitpodcast.fi

Ko govorimo o dnevnem vnosu beljakovin, ki je potreben za optimalno delovanje našega telesa, pogosto pozabimo, da ni pomembna le količina, ampak tudi kvaliteta in biorazpoložljivost. Predvsem je pomemben prirastek esencialne aminokisline LEVCINA in drugih esencialnih aminokislin v krvi, po zaužitju beljakovinskega obroka. Menim, da je omenjena študija, zelo dobro prikazala razlike med RASTLINSKIMI in ŽIVALSKIMI viri beljakovin in prišla do kvalitetnega zaključka. Poglej si video in si sam ustvari mnenje, kaj je bolj optimalno za tvoje telo. ČASOVNICA 00:00 - 00:52 - Uvod o tem, kaj so v študiji sploh opazovali. 00:53 - 02:03 - Konflikti interesov. 02:04 - 03:01 - So zadostili kriterijem? 03:02 - 04:15 - Problematika rastlinskih beljakovin in zlat istandard. 04:16 - 05:28 - Viri beljakovin, ki so jih uporabili v študiji. Zakaj izolat rastlinskih? 05:29 - 05:59 - Kako so dosegli iste nivoje levcina in esencialnih aminokislin? 06:00 - 06:40 - Na kak način je bila študija izvedena? 06:41 - 08:23 - Rezultati in interpretacija. 08:24 - Zaključek. Omenjeni viri v videu: Antinutrienti - https://en.wikipedia.org/wiki/Antinutrient Zlati standard - https://en.wikipedia.org/wiki/Protein_Digestibility_Corrected_Amino_Acid_Score Študija - https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC6950667/ Hvala ti za ogled, če ti je vsebina všeč prosim všečkaj video in klikni ikono zvončka, da boš naročen/a, na moj kanal in boš tako prejel/a takojšnje opozorilo, ko bom naložil nov video. S tem mi ogromno pomagaš pri rasti mojega kanala in izboljšanju vsebine.

Raidījumā Zināmais nezināmajā pievēršamies tādai Latvijā līdz šim maz pētītai tēmai, kā sporta kriminoloģija. Nule kā Rīgas Stradiņa Universitātē aizstāvēts promocijas darbs sporta kriminoloģija. Tas pats par sevi šķita gana interesants notikums, lai lūkotu, ko šī zinātnes nozare pēta un kāpēc tas aktuāli arī Latvijā. Pētījumā īpaši analizēta futbola fanu subkultūra, kurā, kā atzīst pētniece, jau ilgāku laiku novērojams kriminalizācijas pieaugums. Par sporta kriminoloģiju, gan konkrēto pētījumu stāsta promocijas darba autore tiesībzinātņu doktore Karina Zalcmane. "Sporta kriminoloģija pēta noziedzīgo nodarījumu veidu sporta jomā, kādi ir likumpārkāpēji, pēta arī cietušos, kāda ir mijiedarbība starp noziedznieku un cietušo, kā arī sporta kriminoloģiskos un politiskos aspektus, kas var būt saistīts ar noziedzību," skaidro Karina Zalcmane. Vardarbība, agresija, noziedzība, ko veic līdzjutēji ir viens no sporta kriminoloģijas aspektiem. Šobrīd jau Karinas Zalcmanes darbu līdzjutēji lasa līdzjutēji. Ar to jau interesenti dalījušies tviterī un rakstīts, ka tā ir "obligātā literatūra visiem, kas uzskata sevi par līdzjutējiem". Karina Zalcmane norāda, ka darbs ir domāts ne tikai līdzjutējiem, bet arī policijas darbiniekiem. "Otrs - policijas darbinieki, tie, kas atbild par drošības jautājumiem, lai viņi uzzinātu, kas tie ir par cilvēkiem, kā ar viņiem veidot dialogu. Līdzīgi kā parastus huligānus nav iespējams ne apkarot, ne novērst noziedzīgo nodarījumu," atzīst Karina Zalcmane. Protams, nav tā, ka visi līdzjutēji ir agresīvi un gatavi darīt kaut ko prettiesisku, tā ir neliela daļa, kas sporta stadionā uzvedas nekorekti. Latvijā pārsvarā ir administratīvie pārkāpumi, kas saistīti ar pirotehnikas lietošanu, diskriminējošiem vārdiem. Citādi ir Eiropā. Pētnieces veiktā aptauja liecina, ka futbols ir vairāk vīrišķīgs, hokeju skatās salīdzinoši vairāk sieviešu. "Futbola fans ir vidēji 30 gadu vecs, ar augstāko izglītību, pārsvarā ar labu profesiju. Zina, ko drīkst un nedrīkst darīt stadiona, kas ir likumpārkāpums, kas nav. To, ko izdarīja, to darīja apzināti un tas saistīts ar fanu subkultūru. Uz jautājumu, vai līdzīgā situācijā rīkotos citādi, atbilde bija - nē," skaidro Karina Zalcmane. Tāpat pētniece veikusi salīdzinājumu, kuru vietu futbola fanu subkultūra ieņem kriminālajā subkultūrā. "Parādījās, ka abās ir līderi. Ja atdala līderi no grupas, pārkāpumi samazinās. Latvijā un Baltijā nav tik izteiktas struktūras. Serbijā tā jau ir organizēta noziedzīga grupa, neskatoties uz to, ka uzskata sevi par faniem," atzīst Karina Zalcmane. Karina Zalcmane arī skaidro, ka futbola fani dalās apakšgrupās. Lielākās ir "ultras" un "huligāni" "Ja runājam par "huligāniem", viņiem vienīgais ir kautiņi starp grupējumiem, varbūt par futbolu nemaz nav tik lielas intereses. "Ultrām" vairāk ir kultūra zem emocijām. Viņi var neko prettiesisku neorganizēt, nepaveicas komandai, tad izpauž agresiju uz pārējiem. "Huligāniem" ir vienalga par ko cīnīties, "ultras" vairāk saistīti ar futbolu," bilst pētniece. Konflikti hokeja fanu aprindās Atšķirībā no futbola faniem, hokeja līdzjutēji ir krietni vien miermīlīgāki un draudzīgāki  savās izpausmēs. Vai un kādas sadursmes ir notikušas hokeja fanu starpā, un kā viņi izpaužas hokeja spēlēs? No pāris desmitiem līdz vairākiem tūkstošiem – tā nepilnu 30 gadu laikā ir izaudzis hokeja fanu skaits. Šo daudzo gadu laikā Latvijas hokeja izlase ir izcīnījusi ne mazums spožu uzvaru, kā arī piedzīvojusi sāpīgus zaudējumus, bet spēles laikā tribīnēs ar bungām, taurēm un atbalstošiem saucieniem sportistus allaž uzmundrina viņu līdzjutēji. Par fanu uzvedību un to, kā radās hokeja fanu spilgtākais tēls Jurčiks Ragana, turpmākā saruna. Kuplākais fanu skaits ir bijis 2008.gadā, kad pasaules čempionāts hokejā norisinājās Ķelnē, turp mūsējos devās atbalstīt pāri par 8000 tūkstošiem fanu, stāsta sporta draugu kluba „Namejs” vadītājs Jānis Barkāns. Bet, runājot par uzvedības problēmām un domstarpībām ar citu valstu hokeja līdzjutējiem, Jānis Barkāns min tik vienu sadursmi, kad pretinieku komandas līdzjutējiem traucējis tribīnēs izkārtais Latvijas karogs. Runājot par hokeja līdzjutēju interesēm un saviesīgo dzīvi, spēļu starplaikos mūsu fani dodas apskatīt pilsētu, ir tādi, kuriem interesē tikai hokejs un nekas cits, tie tad augas dienas pavada sporta arēnā vai fanu teltī pie lielajiem ekrāniem vērojot spēles, bet atbraucot mājās pēc čempionāta tiek rīkoti kopīgi bilžu skatīšanās vakari, atklāj Jānis Barkāns. Ļoti pazīstamais Raganas tēls, kurš uzkurināja un izklaidēja publiku hokeja spēļu laikā, radās ap 2004. gadu, kad Jurijs Pētersons, kurš tolaik jau fanoja par savas pilsētas komandu „ASK/Ogre”, reiz aizbrauca uz Latvijas un Baltkrievijas izlases spēli Sporta pilī. Jurčiks Ragana bija skatītāju un sportistu iemīļots un populārais tēls, līdz 2018. gadā „Dinamo" komandas valde aizliedza šim maskotajam fanam atrasties "Arēna Rīga" tribīnēs. Aizlieguma pamatojums – no šī tēla baidās bērni. Jautāju Jurijam, ko paši spelētāji un citi hokeja līdzjutēji viņa ir teikuši par baiso raganas masku. Hokeja līdzjutējus raksturo arī Latvijas Radio sporta žurnālists Mārtiņš Kļavenieks.    

Uutiskatsauksessa päivitetään alkuun pikaisesti Aleksei Navalnyin myrkytysjuttua, jonka jälkeen siirrytään Vuoristo-Karabahin konfliktiin. Mikä Vuoristo-Karabah, mistä siellä taistellaan ja miksi? Miten Venäjä ja Turkki liittyvät asiaan? Näihin kysymyksiin saat vastauksen kuuntelemalla katsauksen!

Vihreiden miesten hiljainen ilmaantuminen Krimille suisti Ukrainan sotaan vuonna 2014. Ukrainan hallituksen ja Venäjän tukemien separatistien välinen sota Itä-Ukrainassa on jatkunut kuusi vuotta. Kuinka kauan sota Itä-Ukrainassa jatkuu? Mitkä ovat ratkaisun avaimet? Mitä tarkoittaa kysymys lännen etuvartiosta Ukrainan sodan kontekstissa? Mitkä ovat Ukrainan sodan seuraukset? Mitä sota Ukrainassa merkitsee Euroopalle ja Suomelle? Vieraina ovat "Itä-Ukraina - lännen etuvartio" -kirjan kirjoittajat, Etyj:n komennuksella Ukrainassa toiminut Johanna Suhonen, sekä Brysselissä Naton päämajassa työskentelevä Juha-Antero Puistola. Tapio Pajunen haastattelee.

V epizodi #38 z dr. Veroniko Podgoršek, terapevtko s petnajstimi leti izkušenj s področja družinske in zakonske terapije, govoriva o partnerskih odnosih in problematiki nezvestobe v razmerjih. Dotakneva se tematik, kot so: Pomembnost odnosov za kvaliteto življenja; glavni razlogi za težave v odnosih; pomembnost poznavanja samega sebe, svojih vzorcev in travm; meditacija in čuječnost; mit in iskanje "pravega" partnerja; monogamija vs. poligamija; nezvestoba v partnerstvu; reševanje konfliktov; problematika poslovnega modela terapevtov; kateri spol je bolj nagnjen k nezvestobi; ukrepi po prevari; kako preprečiti nezvestobo; itd. ========================================­===== Dr. Veronika Podgoršek je doktorica znanosti s 15 leti izkušenj s področja družinske in zakonske terapije. Več kot 3000 posameznikom, parom in družinam je pomagala izboljšati osebno in partnersko življenje. Izdala je več knjižnih uspešnic, med drugim NEZVESTOBA ter NEZVESTOBA IN KLINIČNA PRAKSA, ki sta bili prodani v več kot 10.000 izvodih in sta med najbolj izposojanimi priročniki v knjižnicah. https://www.pti.si/

Jääkiekossa voitto syntyy tekemällä enemmän maaleja. Koripallossa heittämällä enemmän koreja. Sadan metrin juoksussa juoksemalla kovempaa kuin toinen. Lajista riippumatta, urheilijan fyysiset ominaisuudet ja vuosia kehittyneet taidot ovat suuressa roolissa, kun tähtäimessä on menestys. Mutta entä se mentaalinen puoli? On selvää, että erilaiset tunnetilat, kuten jännitys, ahdistus ja innostus ovat urheilijan mielessä ennen suoritusta. Mitä korkeammalle tasolle mennään, sitä suuremmassa roolissa tunteiden hallinta myös on. Tämän takia kamppailulajit ovat niin mielenkiintoinen genre. Kuten tämän kertainen vieraskin totesi, kamppailulajeissa mennään konfliktiin. Konflikti on tila, jossa helposti eri tunnetilat vievät henkilöltä kyvyn toimia. Kun olet kyvytön toimimaan tunnetilojesi ulkopuolella, olet käytännössä jo hävinnyt. Koska mentaalinen puoli on niin suuressa roolissa, kuinka valmistaa itsensä tilanteeseen, jossa voitto tulee saavuttaa kuristamalla, painimalla tai kirjaimellisesti vetämällä toista enemmän turpaan? Piritorin studio aloittaa moniosaisen podcast-kokonaisuuden, jossa tarkastellaan ottelijoiden itsensä näkemyksiä ja kokemuksia eri kamppailulajeista. Ensimmäisenä vuorossa on kiihtyvää suosiota nauttiva Brasilialaisen Jujitsu, eli BJJ. BJJ:n tuore suomen mestari Jouko Koskinen tuli studioon kertomaan omasta menestyksestään ja henkisestä valmistautumisesta. Jouko jakoi myös näkemyksiään kamppailulajien kaupallisuudesta ja kuinka hän näkee rääväsuisten persoonien luovan sekä hyvää että pahaa lajien ympärille.

Latvijas Basketbola savienības ģenerālsekretārs Kaspars Cipruss tradicionālajā ikmēneša sarunā “Basketstudijā 2+1” Latvijas Jaunatnes basketbola līgas 29. sezonas priekšvakarā vērš uzmanību uz LBS prioritāti – pandēmijas apstākļos pēc iespējas mazināt riskus, lai bērni un jaunieši varētu trenēties un spēlēt. Vēl sarunā – par 3x3 basketbola aktivitātēm Rēzeknē un Debrecenā, jaunatnes izlašu vasaras programmā paveikto un nākotnes izaicinājumiem, komandu skaita pieaugumu sieviešu līgā un attiecībām ar kaimiņiem pandēmijas laikā.01:15 - 3x3 basketbola dzīvība, "Top Gun" posmu sniegtais rezultāts;09:45 - Neskaidrība ap izlašu spēlēm, neoficiāla FIBAs ideja sarindot izlases pēc ranga;16:05 - Secinājumi pēc Baltijas kausa, vadlīnijas sporta skolu treneriem;23:05 - Sagrāves pret Lietuvas jauniešu izlasēm;27:20 - LJBL sezona bez skatītāju klātbūtnes;32:25 - Konflikti ap jauniešu pārejām;42:45 - Gaidāmās Kausa izcīņas spēles, plānotās televīzijas translācijas51:50 - Komandu pieaugums Nacionālajā un Reģionālajā līgā.

Konflikti, kari, revolūcijas...Būt kopā. Vai pasaulei tas vispār ir iespējams? DIskusiju vada LTV žurnāliste, raidījuma “Pasaules Panorāma” vadītāja Ina Strazdiņa.

Konflikti- ja kriisialueiden kirjeenvaihtaja Antti Kuronen on tuttu näky paitsi television uutis- ja ajankohtaislähetyksistä, myös Ulkolinja-dokkareista.Välillä hän seisoo milloin minkäkin konfliktialueen rajalla, haastattelee ihmissalakuljettajaa ja hänen uhriaan Nigeriassa tai kaivaa esiin suomalaisnaiset Al Holin - leirillä. Minkälaisia kyseiset hetket ja tapahtumat ovat toimittajalle itselleen ja miten hän itse toipuu kaikesta näkemästään ja kuulemastaan? Onko hän tuttu näky esimerkiksi suojelupoliisin kahvipöydässä vai kenelle kaikille instansseille hän saamansa arkaluontoiset tiedot jakaa? Miten välttää kyynistyminen, mikä saa lähtemään matkaan kerta toisensa jälkeen uudestaan, miten hän perustelee työnsä läheisilleen ja mitä asioita hän ottaa mukaansa työmatkalle lähtiessään? Toimittaja on Mira Selander. Kysy mitä vaan -ohjelmassa eri alojen ammattilaiset, asiantuntijat ja kokijat vastaavat Mira Selanderin johdolla kuuntelijoiden lähettämiin kysymyksiin. Tässä ohjelmassa mikään kysymys ei ole liian nolo tai tyhmä.

Časovnica, literatura in vso dodatno gradivo je rezervirano za naše člane. Prijavite se na platformi Patreon: https://www.patreon.com/znanostdobregapocutja   Sledite nam: Nenadov instagram: @nenad.feelgood Matjažev instagram: @matjaz.feelgood Feelgood Skupnost na Facebooku: https://bit.ly/feelgoodskupnost Spletna stran: https://www.feel-good.si   Poslušate nas lahko na: Podbean: https://bit.ly/podbean-zdp Stitcher: https://bit.ly/stitcher-zdp Pocket Casts: https://bit.ly/pocket-zdp Podcast Addict: https://bit.ly/addict-zdp Castbox: https://bit.ly/castbox-zdp iTunes: https://bit.ly/itunes-zdp

Konfliktit parisuhteissa ovat vääjäämättömiä.Kun kaksi ihmistä erilaisine persoonineen, pelkoineen, haavoineen, toiveineen ja preferensseineen - on varmaa että edessä on kohtia jotka tuottavat kitkaa ja hankausta. Tätä ei tarvitse välttää - parhaimmillaan kitka suhteessa on kutsu syvempään autenttisuuteen ja läheisyyteen.Konfliktien välttäminen hinnalla millä hyvänsä taas jättää suhteeseen tietyn etäisyyden, latautuneita aiheita vältellään ja konfliktit alkavat ilmetä epäsuorin keinoin. Tällöin todellisten arkojen, haavoittuvaisten ja herkkien kohtien päälle alkaa tulla erilaisia suojuksia ja defenssejä jotka ovat ikäänkuin esteenä aidolle kohtaamiselle.Riita ja konflikti eivät ole sama asia. Konflikti ei tarkoita sitä, että toista loukataan, huudetaan tai toimitaan jollain muullatavoin satuttaen. Moni meistä välttää konfliktejä juuri siksi, että alitajunnassamme on syvä haava siitä, että konfliktit ovat aiemmin elämässämme näyttäytyneet pelottavina, repivinä ja dramaattisina. Sitä me ymmärrettävästi haluamme välttää. Konfliktien käsittely kieltämättä kysyy taitoja ja asennetta: Miten suostun luopumaan siitä kuka on oikeassa ja väärässä ja uskaltaudun yhdessä toisen kanssa tutkimaan mitä välillämme tapahtuu. Tämä kysyy epämukavien tunteiden sietokykyä sekä pysymistä uteliaana: haluan kuulla sinua, minua ja meitä. Haluan ymmärtää.Kysymyksiä joita tutkia konfliktien äärellä:Mihin haavaan minussa osui?Minkä tulkinnan ehkä tein?Mitä pelkään, miltä koitan suojautua?Mihin sinussa osui?Minkä tulkinnan sinä teit?Mitä pelkäät, miltä koitat suojautua?Konfliktit lähtevät avautumaan kun suostutte yhdessä tutkimaan, kun suostutte luopumaan hetkeksi äkillisestä tarpeesta ratkaista kitka ja uskaltaudutte katsomaan pintakerroksia syvemmälle.”Ei etsitä oikeassa tai väärässä olijaa vaan etsitään ymmärrystä”.”Sitoudun siihen, etten katkaise mitään tunnekuohussa”4 haastetta jotka ajavat parisuhdetta kurjaan kehäänKritisointi - ”Sä aina” , ”Sä et koskaan”, yms.Ilkeys, mitätöinti, vähättely, arkoihin kohtiin sohiminen - ”Sä oot aivan narsisti, Ei susta oo mihinkään, Lopeta toi pillittäminen” yms. Defensiivisyys - ”Säkin teet xxx ja yyy, yms.” Kuoreen meneminen ja tunneyhteydestä vetäytyminen4 harjoitusta jotka taas auttavat teitä takaisin yhteyteenOmistaminen, me-henki - ”Minä koen” , ”Mussa herää tällainen tarina”, ”Miten me voitaisiin yhdessä käsitellä tätä asiaa?”Arvostus ja arvokas kohtaaminen vaikeista tunteista huolimattaOta vastuu - Kiitos ja auts, kirpaisee kuulla mutta haluan ymmärtää ja ottaa tämän vastuulleni. (Tämä ei ole kuitenkaan vastuunottoa toisen puolesta vaan omasta puolesta)Palaa yhteyteen, tutki miltä suojaudut ja jaa haavoittuvaisuutesi”Tie ulos muureista kulkee haavoittuvaisuuden kautta” Aito ja läheinen parisuhde verkkokurssi alkaa 22.5 - tervetuloa oppimaan parisuhdetaitoja

Vieraanani oli etäyhteyden päässä sovittelija ja konfliktin ratkaisun ammattilainen Miriam Attias, joka on tehnyt hienon Me ja ne - välineitä vastakkainasettelujen aikaan -kirjan Jonna Kangasojan kanssa. Keskustelimme mm. polarisaatiosta ja siihen liittyvistä rooleista ja niiden tiedostamisesta, siitä miten konfliktinratkaisutaitoja voisi kehittää ja mitä lopulta on rauha. Kiitos Miriam vierailusta! Materiaalia: Toimivat väestösuhteet sekä polarisaatiion ja konfliktin käsittely: http://kauppa.hyplus.helsinki.fi/RTI_Toimivat-vestsuhteet-sek-polarisaation-ja-konfliktien-ksittely-5-op https://kauppa.intokustannus.fi/kirja/me-ja-ne-valineita-vastakkainasettelujen-aikaan/ https://www.sitra.fi/artikkelit/oikein-kayty-dialogi-purkaa-polarisaatiota/ https://www.sitra.fi/ihmiset/miriam-attias/ https://pasisaukkonen.wordpress.com/2019/09/30/nuoruuteni-heimoyhteiskunnassa/ http://www.depolarize.fi/

Kā konflikti rodas un ko ar tiem iesākt? Konflikti mājās, ģimenē, darbā, sabiedrībā... Kā rīkoties konflikta situācijās? Kā sevi pasargāt? Kā atjaunot attiecības pēc konfliktsituācijām? Ko varam mācīties no Jēzus konfliktu risināšanā?Support the show (https://www.patreon.com/join/svetdienassarunas)

Iranin ja Yhdysvaltain konflikti. Ulkomaanlehtikatsaus Pariisista. Toimittaja Annastiina Heikkilä. Suomen ja kansainväliset ajankohtaiset kysymykset. Päätoimittajien raadissa Lapin Kansan Antti Kokkonen, Länsi-Savon Timo Laitkari ja Keskipohjanmaan Tiina Ojutkangas. Piru suomalaisissa uskomustarinoissa. Aiheesta väittelevä teologian maisteri Mari Purola. Kolumni Asta Leppä. Nykyelämän järjettömät vaatimukset tekevät ihmiset aggressiivisiksi. Juontaja Marja Ala-Kokko. Toimittajat Suilja Raunio ja Jukka Vanninen. Tuottaja Sakari Kilpelä.

Arvien biežāk ikdienā un sociālo mediju vidē parādās diskusijas par jauniešu valodas lietojumu - jaunieši aizstāv anglicismus un citu svešvārdu iesaisti ikdienas komunikācijā, tikmēr vecākā paaudze saķer galvas. Kādai ir jābūt valodai? Diskutējam kopā ar valodas skolotāju Daci Rēķi un reperi rolandu če. Raidījumā: Atceramies pamatskolu - kādas ir valodas funckijas? Valodnieces Dites Liepas komentārs par jauniešu valodu. Daces Rēķes @tavavaloda konts lietotnē "Instagram" - kāpēc pievērst uzmanību valodas lietojumam? Kāda ir reperu valoda? Ko domā DJ Rudd - Pieci.lv mūzikas redaktors un "valodas policists"? Fleksēt vau fleksot? Savādāko latviskoto vārdu TOP 5. Mūsdienu dzeja. Artūrs Jenots par valodu. Valoda ir dzīva. Kā domā Tu?   Sakām leilu paldies Izglītības un zinātnes ministrijas Jaunatnes politikas valsts programmai "Jaunatnes lietas"!   Klausies un iedvesmojies!   Raidījuma producente: Monika Martinso Raidījuma vadītāja: Karmena Stepanova Radošā komanda: Elza Osmane, Emīls Trauliņš Raidījuma montāža: Artis Eglītis

Arvien biežāk ikdienā un sociālo mediju vidē parādās diskusijas par jauniešu valodas lietojumu - jaunieši aizstāv anglicismus un citu svešvārdu iesaisti ikdienas komunikācijā, tikmēr vecākā paaudze saķer galvas. Kādai ir jābūt valodai? Diskutējam kopā ar valodas skolotāju Daci Rēķi un reperi rolandu če. Raidījumā: Atceramies pamatskolu - kādas ir valodas funckijas? Valodnieces Dites Liepas komentārs par jauniešu valodu. Daces Rēķes @tavavaloda konts lietotnē "Instagram" - kāpēc pievērst uzmanību valodas lietojumam? Kāda ir reperu valoda? Ko domā DJ Rudd - Pieci.lv mūzikas redaktors un "valodas policists"? Fleksēt vau fleksot? Savādāko latviskoto vārdu TOP 5. Mūsdienu dzeja. Artūrs Jenots par valodu. Valoda ir dzīva. Kā domā Tu?   Sakām leilu paldies Izglītības un zinātnes ministrijas Jaunatnes politikas valsts programmai "Jaunatnes lietas"!   Klausies un iedvesmojies!   Raidījuma producente: Monika Martinso Raidījuma vadītāja: Karmena Stepanova Radošā komanda: Elza Osmane, Emīls Trauliņš Raidījuma montāža: Artis Eglītis

Konflikti lahendamine - et käia armastuses ja mitte lubada endasse kibedust, on oluline, kuidas me tegeleme konfliktiga. Suhtlemine on võti ka meie jaoks, samuti nagu see toimis ka algkoguduses. ----- Resolving conflict - It is important how we deal with conflict, to walk in love and not allow things to make us bitter. Communication is key for us, just like it was in the early church.

Konflikti-sanassa on pelottava kaiku. Perinteisesti suomalaisessa työelämässä pyritään välttämään konflikteja. Todellisuudessa tarvitsemme konfliktin mahdollistavaa keskustelukulttuuria. Pohdimme miksi, mitä hyötyä siitä on ja miten luoda sille edellytykset.

V oddaji Srečanja smo objavili pričevanja petih mladih, ki so svoje izkušnje predstavili na letošnjem Genfestu - festivalu Mladih za zedinjen svet, ki je tokrat potekal v Manili na Filipinih. V navidez nerešljivih okoliščinah nasilja, konfliktov in razdeljenosti so sledili poti srca, poti resnične, evangeljske ljubezni. To pa je v njihova okolja vnašalo nepričakovane spremembe. Prisluhnite tem mladim, ki vlivajo upanje, da je lepši, bolj zedinjen svet mogoč!

Maailma suurjõud Ameerika Ühendriigid ja Hiina on pidamas aina tulisemat kaubandussõda. Konflikti, mida osa kommentaatoreid on jõudnud järjekordseks külmaks sõjaks nimetada, tõukab tagant USA kõhklus vabakaubanduse suhtes ning Hiina aina jõulisem poliitiline esiletõus.

Maailma suurjõud Ameerika Ühendriigid ja Hiina on pidamas aina tulisemat kaubandussõda. Konflikti, mida osa kommentaatoreid on jõudnud järjekordseks külmaks sõjaks nimetada, tõukab tagant USA kõhklus vabakaubanduse suhtes ning Hiina aina jõulisem poliitiline esiletõus.

Audio salvestus koosolekult

Marjaana Toiminen keskustelee Kirsi Pihan kanssa siitä, millainen on hyvin toimiva työyhteisö ja miksi pitkissä työpäivissä ei ole mitään pahaa.

Vieraana yhteiskunnallinen vaikuttaja ja mahdollisuusviestintäjohtaja Kirsi Piha. Jaksossa keskustellaan muun muassa vaikuttamisen tulevaisuudesta. Entä mikä on sattuman merkitys liike-elämässä ja mistä tunnistaa hyvän sattuman? Mitä oikeastaan tarkoittaa vastuullisuus ja kuinka vastuullisuus viedään liiketoiminnan ytimeen? Kuinka rohkeus valjastetaan yritysmaailman käyttöön? Mistä muutosvastarinta johtuu?