Podcasts about suomalaisuuden

Suoraa puhetta johtaa Maria Pettersson. Keskustelijoina ovat Juha Itkonen, Anu Koivunen ja Maija Vilkkumaa. Kellokeskiviikkona puhuttiin aluksi armosta. Kirjailija Juha Itkonen ihmettelee uutista, jonka mukaan yliopistojen valintakokeesen esitetään isoa muutosta. Tulossa on hänen mukaansa koneluettavia monivalinta- tai aukkotehtäviä. Muusikko Maija Vilkkumaa haluaa puhua suomalaisuudesta. Hänestä suomalaisuuden rajat ja kriteerit ovat liankin tiukat. Tutkija Anu Koivunen pohtii, onko minä-muoto, omakohtaisuus tai autofiktio vielä voimissaan kulttuurissa, tutkimuksessa tai journalismissa. Kirjailijoista Saara Turusen lisäksi keskustelussa mainittiin Karl Ove Knausgård, Nathan Hill, Iida Turpeinen, Pirkko Saisio, Annie Ernaux ja Édouard Louis.

Sami Ilmari Nuora, viisausperinnefilosofi, luonnonparantaja ja taiteilija www.saminuora.com Keskustelimme Sami Nuoran kanssa eri viisausperinteden ja new agen eroista, narsismin vaaroista new agessa ja suomalaisuuden juurista. Keskustelumme oli hyvin korkealentoista, mutta palasimme uudestaan ja uudestaan sen äärelle mikä on pragmaattista ja mitä todellista voimme ammentaa näistä vanhoista traditioista. Podcastin loppupuoli keskittyy enemmän suomalaiseen perimäämme ja suomalaiseen kulttuuriin ja siihen, miten katkennut yhteys esi-isiimme ja äiteihimme voidaan elävöittää. #miehenmieli #saminuora #ikitieto #ikitietoakatemia Olen viisausperinnefilosofi ja ayurvedinen luonnonprantaja Sami Ilmari Nuora. Olen valmistunut Suomen ayurveda instituutista sekä American Institute of Vedic Studiessista. Oma polkuni alkoi ajauduttuani totaaliseen henkiseen umpikujaan ”entisessä” elämässäni. Sen seurauksena kuitenkin löysin todellisen ja alkuperäisen Itseni. Koin pysyvän heräämisen, joka muutti kokonaan käsitykseni itsestäni. Tästä huolimatta navigointi uusihenkisyyden, salaliittoteorioiden ja ristiriitaisen informaation kaoottisuuden läpi edellytti johdonmukaista viisausperinnettä, joka perustuu pragmaatikkaan ja tuhansien vuosien aikatestaukseen. Perinteet joita opiskelen ja harjoitan kytkeytyvät muinaisena tiedon ketjuna ainakin 3700 vuoden päähän Rigveda nimiseen ylöskirjoitettuun mantraperinteeseen. Jo ennen mantrojen ylöskirjoittamista, perimätieto siirtyi runonlaulantana mestarilta oppilaalle tuhansien vuosien ajan. Täällä pohjoisessa joogafilosofia toimii vastalääkkeenä juurettomuudelle ja auttaa edistämään ymmärrystämme elämästä, itsestämme, sekä omasta traditiostamme. Järjestämälläni verkkokurssilla opiskelemme myöskin suomalaisen henkisen perinteen perusteita! Nyt huikea tarjous 329 € (norm.399) voimassa su 10.9. saakka! https://ikitietoakatemia.mykajabi.com/ayurveda

Autonomian aikana ylioppilaat lähtivät runonkeruuseen, koska kansanrunojen katsottiin heijastavan aitoa ja totta suomalaisuutta. Runoja kyllä kertyi, mutta ylioppilaiden kokemukset maaseudun rahvaasta saattoivat järkyttää "oikeaa Suomea" etsineitä ylioppilaita. Perinteentutkija Ulla Piela on tutkinut ylioppilas-stipendiaattien matkakertomuksia. Hän on nyt Kalle Haatasen vieraana.

Miksi 2022 oli valeuutisia vastaan valehtelun vuosi? Miltä Suomen medianarratiivi suhteessa Venäjään on näyttänyt pitkässä juoksussa? Mitkä historialliset seikat ovat vaikuttaneet suomalaisten ja venäläisten suhteeseen? Studiossa vieraana historioitsija Teemu Keskisarja. Jakso on nauhoitettu 25.1.2023 ⌚ AIKALEIMAT (0:00) Valeuutisia vastaan valehtelu (6:47) Medianarratiivit Venäjästä (8:26) Somekirjeenvaihtajat (9:59) Itä vs länsi (11:30) Suomalaisuuden identiteetti (16:21) Ruotsin riistomaa (19:25) Pietarin perustaminen (21:56) Isoviha (24:19) 1800-luku (28:41) Suurvaltapolitiikka 1800-luvulla (36:16) Suomen itsenäistyminen (40:48) Oikeusvaltiokehitys (47:22) Maailmansotien välinen aika (50:26) Totalitarismi Neuvostoliitossa (53:15) Suomettuminen (55:04) Yleisradio ja lehdistö (57:59) Demarien KGB-osasto (59:27) Suomalaisten sinisilmäisyys (1:03:34) Ukrainan sodan syyt

Puhtaita identiteettejä ei ole olemassakaan, vaan meissä risteää useita eri tarinoita, joita kerromme itsestämme. Silti jotkut hyväksytään helpommin esimerkiksi suomalaisuuden piiriin kuin toiset, sanoo islamilaisen teologian yliopistolehtori ja teologian dosentti Teemu Pauha. Millaista on muodostaa identiteettiä suomalaisena muslimina, kun ympäristö viestii, että islam on jotain epäsuomalaista? Suomalaisuuden prototyypin laventaminen voisi hyödyttää sekä yksilöitä että yhteiskuntaa: yksi keino edistää yhteiskunnan sisäistä harmoniaa on löytää kattoidentiteettejä, joihin mahdollisimman iso joukko ihmisiä voi samastua. Utelias mieli on Helsingin yliopiston podcast, joka puhuu tieteestä tunteella.

Kun sisu liitetään suomalaisuuteen, puhutaan yleensä ‘suomalaisesta sisusta' tai ‘sisukkuudesta'. Sisun moninaiset merkitykset ja niiden syntyminen sekä sisun kehittyminen suomalaisuuden kuvaajaksi kuitenkin tunnetaan huonosti. Millainen yhteys sisulla on suomalaisuuteen? Entä miten sisu näkyy sukupuolittuneena käsitteenä ja Suomi-brändin rakentajana?

Miksi musliminainen haluaa käyttää leijonakorua? Entä mitä suomalaisuus tarkoittaa ihmiselle, joka kantaa itsessään myös venäläistä kulttuuria? Kokevatko Suomessa syntyneet ja koko elämänsä täällä viettäneet monikulttuuriset lapset ja nuoret olevansa Suomessa vieraina? Horisontti nostaa maljan itsenäisyydelle ja pohtii mitä suomalaisuus oikeastaan tarkoittaa nykyajan monikulttuurisessa ja moniarvoisessa Suomessa. Vieraina ovat opiskelija ja Mahdin Nuoret Ry:n puheenjohtaja Mina Khan, kulttuuri- ja taidealan sekatyöläinen ja moninaisuusagentti Tatiana Solovieva ja suomalaisten musliminuorten identiteettejä tutkinut yliopistonlehtori Teemu Pauha. Ohjelman toimittavat Hilkka Nevala ja Mikko Kurenlahti.

Tiistain aamupuurot hämmentelee NRJ:n Aamu! Jere tunsi eilen miehuutensa loukatuksi Motonetissä, kun myyjä ei tuntunut laskevan miestä samaan kategoriaan muiden asiakkaiden kanssa. Janne taas metsästää itselleen mieshierojaa, jotta voisi nauttia vapaasti! Mielessä myös 5 000 euron kysymys, suomalaisuuden musta-aukko ja Katiska-vyyhti!

Vihriälän raportti esittää - koulutuspanostuksilla parempaan Suomeen? Opetusministeri Li Andersson (vas.) ja sosiologian professori Jani Erola, Turun yliopisto. Mitä "Moskova puhuu"? Selvityksen vastuullinen johtaja, kontra-amiraali evp Georgij Alafuzoff. Miten löytää mielenrauha, kun maailma kuohuu ja elämässä voi tapahtua mitä tahansa? Plutakharoksen opit. Kirjailija, teologian tohtori Juhana Torkki. Kolumni Jari Ehrnrooth. Suomalaisuuden koodi. Juontaja Tom Kankkonen. Toimittajat Silja Raunio, Kaija Kelman ja Marija Skara. Tuottaja Sakari Kilpelä.

Suomalaisuuden snellmanilainen koodi selittää sen, miksi me niin hanakasti luovutamme ratkaisuvaltamme julkiselle vallalle, pohtii Jari Ehrnrooth kolumnissaan.

Varoitus: Nauhoitus on tehty puhelimessa ja äänenlaatu on siksi melko kehno. Tässä jaksossa pohditaan suomalaisuutta. Se aloittaa uuden sarjan, joka käsittelee Suomen historiaa. Vieraana jaksossa on politiikan- ja kulttuurihistorian tutkija Miikka-Markus Leskinen. Suomalaisuuden historian lisäksi jaksossa puhutaan jostain syystä kohtuullisen paljon myös Armenian kansanmurhasta.

Abdirahim Husu Hussein kehuu kun on kehuttavaa, kritisoi kun on kritisoitavaa, ja näkee maahanmuuttajuuden, erilaisuuden ja erilaiset identiteetit arjen asioina. Abdirahim Husu Hussein on tullut monelle suomalaiselle tutuksi Ali ja Husu -radio-ohjelmasta. Kyseessä on ensimmäinen suomenkielinen ohjelma yleisradiossa, jossa kaksi maahanmuuttajataustaista henkilöä tekee keskusteluohjelmaa suorana lähetyksenä. Ensimmäisen puolen vuoden aikana meillä oli 100 000 kuuntelijaa. Se oli siis haluttu ja toivottu, ja uskoisin ohjelman olevan sitä myös jatkossa lisääntyvän maahanmuuton myötä, Hussein kertoo.Suomalaisuuden oudoksumisesta suomalaisuuteen samaistumiseenSomaliasta sotaa pakeneen Husseinin tie kävi muutaman Afrikan valtion kautta Suomeen. Noin 15-vuotiaana tulleen Husseinin koulunkäynti oli normaalia, vaikka syrjintää joutuikin jonkin verran kokemaan. Kokemukset siitä, ettei ole tervetullut, aikaansaa samaistumisen kaikkiin muihin kuin suomalaisiin.Juontaja Abdirahim Husu HusseinAjan myötä samaistuminen suomalaisiin hiipi elämään pikkuhiljaa. Yksi samaistumisen kohde oli Suomen ensimmäinen naispuolinen pääministeri, Anneli Jäätteenmäki. Samaistuin siihen poliittiseen ajojahtiin, joka hänelle aiheutettiin. Aloin ihailla häntä, ja tähän päivään asti hän on hyvä ystäväni, toteaa Hussein. Nyt olen sen verran suomalaistunut, että pystyn samaistumaan useampaan suomalaiseen. Vaikkemme näytä samalta, meissä on samaa.Sukupolvien SuomiHussein näkee, että hänen lapsensa elävät erilaisessa Suomessa, kuin mitä hän on elänyt. Hän on kantanut taakkaa synnyinmaastaan Somaliasta ja siellä olevista ihmisistä. Hänenja lapsillaan ei ole samaa kokemusta.Lasteni ainoa arki on se, että he ovat syntyneet Suomessa, he eivät tunne muuta yhteiskuntaa kuin tämän yhteiskunnan ja tämä on heidän kotinsa.Juontaja Abdirahim Husu HusseinIsänä Hussein uskoo opiskelun tärkeyteen, ja kokee olevansa siinä suhteessa konservatiivinen lapsista ei saa tulla laiskoja tai riippuvaisia. Kielten suhteen Hussein on kokenut, että lasten tulee osata oma äidinkielensä somalia hyvin, jotta he voivat oppia hyvin muita kieliä. Kielet ovat tärkeitä: Mitä enemmän kieliä puhuu, sitä rikkaampi ihminen on.10 000. haastattelu identiteettikysymyksistäKysymykset identiteettiin ja erilaisuuteen liittyen eivät ole uusia Husseinille. Kuitenkin hän pitää keskustelujen toistamista tärkeänä niitä ihmisiä silmällä pitäen, jotka eivät halua ymmärtää miten maahanmuuttajataustaiset elävät.Henkilökohtainen suhtautuminen siihen, ettei näytä samalta kuin valtaväestö, on vaihdellut.Olin Suomeen tultuani jopa vihainen itselleni siitä, miksei jumala tehnyt minusta valkoista ihmistä, joka sopeutuisi tähän yhteiskuntaan.Juontaja Abdirahim Husu HusseinJuontaja pääsi kuitenkin tunteesta yli, mistä on kiittäminen hyväksyviä suomalaisia. Hän tuo esiin eritoten ensimmäisen suomalaisen tyttöystävänsä: Mikäli tämä kaunis olento hyväksyy minut sellaisena kun olen, miksen hyväksyisi itse itseäni? Kaverit, naisystävät ja työnantajat auttoivat paljon. Kiitos niille suomalaisille, jotka ovat olleet elämässäni 15-19-vuotiaana. Nykyään näen maailman komeimman ja itsevarmimman miehen peilistä. En lähde enää siitä, että pelkään maailmaa. Nyt lähden siitä, että olen itseni ja kysyn "maailma oletko valmis?", kertoo Hussein.Artikkeli  Salla Turunen salla.turunen@sverigesradio.se Toimitus Lina Puranen Maziar Farzin sisuwebb@sverigesradio.se

Olemme pitäneet kevään ajan tiukasti silmällä Arman Alizadin dokumenttisarjaa Arman Pohjantähden alla. Suomalaista yhteiskuntaa kuohuttavia ajankohtaisia aiheita esille nostava sarja ansaitsee ensimmäisen esityskautensa päätteeksi antropologisen arvion. Sarjan viimeisen jakson teemana oli ajankohtainen, kiistanalainen ja vaikeasti määriteltävä asia: suomalaisuus. Jaksossa kulminoituivat sarjan vahvuudet ja heikkoudet. Pääsivätkö eri ryhmien edustajat tasapuolisesti ääneen tässä viimeisessä jaksossa - tai sarjassa ylipäänsä? The post Suomalaisuuden sukupuoli appeared first on AntroBlogi.

Suomalaisuuden symboleita on monenlaisia: salmiakki, sisu, tango, Turhapuro, tuhannet järvet, kahvi, karhu, Kalevala, metsä, mökki, Mannerheim ja muumit. Mutta yksi asia kuvastaa suomalaisuutta kirkkaammin kuin mikään muu: sauna. Ja juuri saunaan mennään Roman Schatzin Maamme-kirjassa, vieraina historioitsija Tuomo Särkikoski ja Kansainvälisen Saunaliiton puheenjohtaja Risto Elomaa.

Suomalaisuuden ja ruotsalaisuuden kivuliaan symbioottisesta suhteesta on jauhettu maailman sivu, mutta yksimielisyyteen aiheesta ei olla päästy. Mitäpä, jos maaottelussamme ei olekaan kyse ainoastaan naapurikateudesta, vaan meidän ja svenssonien välillä todella esiintyy reaalisia psykologisia eroja? Perttu Häkkisen vieraana on tutkiva toimittaja Erkki Hiltunen, ääneen pääsee myös Maria Sid, jolla on kokemusta suomalaisista ja ruotsalaisista.