Podcasts about julkinen

Pieni valtio Itävaltalainen kk | Kujanpää Laakso Metelinen | #neuvottelija 324. Neuvotteluklubi on Emmiliina Kujanpää, Mikko Laakso, Sami Metelinen ja Sami Miettinen. Itävaltalainen taloustiede, valtion interventioiden välttäminen, Sveitsin liittovaltiomallin alueellinen verokilpailu ja paikallinen itsehallinto vertutuvat Suomen monikerroksiseen verotukseen ja säätelyyn. Verotus vaikuttaa talouskasvuun, omaisuudensuojaan ja yksilön vastuuseen.00:00 Neuvotteluklubi goes Sysmä: Sami Metelinen ja Teemu Nikin elokuva 100 litraa sahtia00:32 Emmiliina Kujanpää Mikko Laakso: Verotuksen rooli ja omaisuudensuoja01:41 Saksan perustuslakituomioistuimen linja: 50 % verokatto ja omaisuudensuojan rajat02:23 Saksan malli, perustuslakioikeus ja kansalaisten oikeuksien suoja03:04 Kapitalismin ydin, valtion rooli, verotuksen hyvinvointitappiot ja moraalinen näkökulma03:40 Työn verotuksen kireys, hyvinvointitappioiden kasvu ja työnteon kannustimet04:12 Thomas Pikettyn veronäkemykset, sosiaaliturvamaksut04:41 Eläkejärjestelmän haasteet ja perustili05:14 Opintotuen vaikutus tuloeroihin elinkaarimallissa, verotuksellisen oikeudenmukaisuus06:23 Suomalainen verotusjärjestelmä: verokortit, palkasta automaattisesti pidätettävät maksut ja läpinäkyvyys08:35 Omistuskulttuuri, talonpoikaiskulttuuri ja porvarikulttuuri – vanha liberalismi vs. nykyinen kehitys10:40 Makrotalous vs. mikrotalous, yksilöiden preferenssit ja valtiovallan rooli12:51 Vapaiden markkinoiden ennuste Neuvostoliiton romahduksesta, Road to Serfdom14:33 Keynesiläinen synteesi, kansantalous moottorina ja kokonaiskysynnän pelkistäminen16:38 Valtion kulutus, moottorivertaus ja itävaltalaisen taloustieteen kritiikki18:49 Rahapolitiikan rooli, Fiat-raha vs. kultakanta sekä Friedrich von Hayekin free banking20:22 Vaihtoehtoiset rahoitusmallit, likviditeetti, verotuksen kohdentuminen ja osakesäästötilin vaikutukset22:25 Osakesäästötilin veromalli vs. suora osakeomistus, realisointiverot ja kannustimien vinoumat24:34 Perintöveron ongelmat (lesken asunto, riitaiset kuolinpesät, ajoitus) 26:36 Yrityksiin kohdistuva vero vs. kansalaisille siirtyvä verorasitus, näkökulmia verotuksen lopulliseen maksajaan28:06 Kuntavero, maakuntavero ja monikerroksinen verotus – uudet kerrokset vai vanhojen purkaminen?30:00 Julkinen sektori, turvalliset julkishyödykkeet ja valtion tehtävien supistaminen minimiin32:05 Terveys- ja sairaanhoidon kulut, vakuutusmalli vs. yleisverotus, sote-uudistuksen rahoitus33:41 Hyvinvointivaltion haasteet, perustilin idea ja yksilön vastuu omista kuluista35:46 Retoriset ansat verokeskustelussa (perintövero vs. työn verotus) ja valintaharhat37:53 Valtion velkaantuminen tulevien sukupolvien verotaakkana, nuorison näkökulma41:53 Muiden rahojen tuhlaaminen – Milton Friedmanin neljä tapaa kuluttaa rahaa ja korruption riski44:03 Ronald Reagan -viittaus: The government is not the solution to our problems; the government is the problem46:05 Valtion ja bisnesintressien liittoutumisen riski, oligarkian piirteet47:38 Vastikkeellisuuden puute Suomen sosiaalietuuksissa ja historian vaikutus49:40 Leikkaus vs. anteliaat tuet -keskustelu, diskurssin muuttamisen vaikeus51:59 Arvonlisävero- ja alv-kantojen pyörittely poliittisessa päätöksenteossa54:46 Pohdinta Sysmästä ja sen kulttuuriteoista, paikallisidentiteetti ja leffakokemukset56:44 Sveitsin liittovaltiomalli, Zonderbundin sota ja alueellinen vero- ja kilpailujärjestelmä59:17 USA:n osavaltioiden verokilpailu, sales tax vs. liittovaltion kulutusverot01:01:40 Rakentamattomat investoinnit ja valtion Bridge to Nowhere -ilmiö01:03:44 Marginaaliverojen kireys Suomessa, hyvinvointialueiden rahoitus ja huoli uudesta verokerroksesta01:05:21 Kuntien ja maakuntien itsehallinto, toteutumattomat periaatteet#neuvottelija Sisäpiiri vertaa Sveitsiä EVA:n maakuntien SuomeenTue Samia ja katso sisäpiirjaksot:https://www.youtube.com/channel/UCRI34L9OtDJuZpaWicbNXzg/join#neuvottelija Sami Miettinen

Huomaavatko ihmiset arkiympäristönsä taidetta? Mitä lapset ajattelevat julkisesta taiteesta? Kenelle julkinen taide on suunnattu? Pohtivatko julkisen taiteen tekijät sitä, millaista taidetta yleisö haluaa nähdä? Jaksoa tähdittävät kymmenvuotiaat helsinkiläiset Alva ja Nuppu. Vieraina jaksossa ovat myös kuraattori Paula Korte HAM Helsingin taidemuseosta ja julkisen taiteen parissa työskentelevä taiteilija Vesa-Pekka Rannikko. Lue lisää: https://politiikasta.fi/politiikasta-taidetta-podcast-taidetta-kaupungilla-tuttu-ja-tuntematon-julkinen-taide/ Osa on julkaistu 20.2.2025 Toimittaja: Sandra Lindblom Leikkaus ja äänenkäsittely: Timo Uotinen Ääniefektit: freesound_community, Pixabay. Graafinen ilme: Saga Bansala Tuottaja: Kersti Tainio Jaksossa mainitut julkisen taiteen teokset: Ville Vallgren, Havis Amanda (1908), Kauppatori, Helsinki Eila Hiltunen, Sibelius-monumentti "Passio Musicae" (1967), Sibeliuksen puisto, Helsinki Aimo Tukiainen, Marsalkka Mannerheimin ratsastajapatsas (1960), Mannerheiminaukio 2, Helsinki Teuri Haarla, Maa-isä (1997), Kenttäkuja 12, Pukinmäki, Helsinki Sirpa Hynninen ja Vesa-Ville Saarinen, Herttoniemen duunarit (2014), Herttoniemen yritysalue, Helsinki Alvan ja Nupun Töölössä näkemät julkisen taiteen teokset: Veikko Hirvimäki, Kuningasajatus, Mika Waltarin muistomerkki (1985), Mika Waltarin puisto, Helsinki Juho Feliks Talvia, Kaksi karhua (1921), Museokatu 23, Helsinki Matti Peltokangas, Lauri Kristian Relanderin muistomerkki (1996), Hesperian esplanadi, Helsinki Eila Hiltunen, Sibelius-monumentti "Passio Musicae" (1967), Sibeliuksen puisto, Helsinki Paula Korten mainitsemat julkisen taiten teokset: Maija Luutonen ja Olli Keränen, Pica pica (2023), Aallonhalkoja-kadun eteläinen aukio, Sompasaari, Helsinki Heini Aho, Ajatuksen huuhtomaa (2024), Sompasaari, Helsinki Kirsi Kaulanen, Mare mare (2023), Loviseholminpuisto, Sompasaari, Helsinki Nathalie Lautenbacher, Leikin kulku (2023), Päiväkoti Sompasaari, Priki Johannan kuja 4, Sompasaari, Helsinki. Komugi Ando & Teemu Salonen, Torille! (2024), Vaasanpuistikko, Helsinki Vesa-Pekka Rannikon mainitsemat julkisen taiteen teokset: Harri Pakarinen, Autuas, Presidentti Martti Ahtisaaren hautamuistomerkki (2024), Hietaniemen hautausmaa, Helsinki Vesa-Pekka Rannikko, Sulka ja tähdet (2018), Rautkallionkadun silta ja Kytötie 29, Koivukylä, Vantaa Vesa-Pekka Rannikko, Kirjoverkkoperhonen (2022), Rykmentinpuisto, Tuusula Alvan ja Nupun mainitsemat julkisen taiteen teokset: Matti Haupt, Kolme astiaa kantavaa poikaa (1962), Eiranpuisto, Helsinki Viktor Jansson, Leikki II / Aallottaria (1940), Esplanadinpuisto, Helsinki Viktor Jansson, Hei vaan / Ilmaiskyyti (1940), Esplanadinpuisto, Helsinki Jussi Mäntynen, Mesikämmen muurahaispesällä (1931), Karhupuisto, Helsinki Emil Cedercreutz, Äidinrakkaus (1928), Varsapuistikko, Helsinki

Kulttuuriykkösen Perjantaistudiossa ruoditaan ajankohtaisia kulttuurin ja median ilmiöitä sekä arvokysymyksiä. Raadin käsittelyssä Ukrainan kohtalo ja moraali: Yhdysvallat ja Venäjä puuhaavat rauhaa Ukrainan pään yli. Jos tärkeimpään liittolaiseen USA:an ei voi luottaa, kun se tekee pään yli diilejä Putinin kanssa, niin mitä sitten, jos/kun Suomi on uhattuna? Savon salametsästäjät ovat pitäneet yhteyttä toisiinsa Whatsapp-ryhmässä nimeltä Veijarit. Poraudumme veijariuden syvimpään olemukseen. Onko veijari aina hyväntahtoinen ja väärinymmärretty, tekeekö veijari pahojaan, mutta saa kuitenkin kaiken hurmaavuuttaan anteeksi, sillä ei hän tosissaan tarkoittanut? Ovatko veijarit aina veijareita ja pojat poikia? Google ja monet muutkin isot jenkkiyritykset ovat viime aikoina ottaneet isoja harppauksia taaksepäin vähemmistöjen ja syrjittyjen ihmisten oikeuksia koskevissa asioissa. Kysymme miksi ja mihin tämä voi johtaa? Eliisa ja Mika Aaltolalle tuli varsin julkinen välirikko Eliisan julkaistua veljeään ankarasti arvostelevan viestin X:ssä. Mitä se kertoo ajan hengestä? Raatilaisina ovat kirjailija-teologi Vehka Kurjenmiekka, toimittaja/tietokirjailija Aino-Mari Tuuri sekä toimittaja/tietokirjailija Matti H. Virtanen. Ohjelman juontaa Nicklas Wancke.

✨ Juha Järä: https://youtu.be/3V8CtAIZkeIStudiossa julkisoikeuden professori Tomi Voutilainen. Jakso on kuvattu 8.1.2024.⌚ AIKALEIMAT (0:00) "3-4 Miljardia" (3:38) Digihankkeet (6:31) Budjentointi (10:17) Hankkeet (14:19) "Löysä raha" (15:47) Säästökuuri (17:25) Osaamisongelma (20:37) Poliittinen lobbaaminen (24:00) Valmisohjelmistot (25:51) Käyttäjien unohtaminen (29:01) Muutovastarinta (34:11) "Käärmettä pyssyyn" (35:40) Konsulttiyritykset (39:46) Budjettien paisuminen (42:23) Apotti (48:51) Toimittajalukko (53:13) Kanta (56:30) SpaceX (1:01:56) Tarjouskilpailut (1:04:34) Julkinen rahankäyttö (1:06:45) Palveluiden käyttö (1:09:17) Kohderyhmä (1:11:31) Poliitikkojen vastuu (1:16:19) Kela (1:19:00) "Pyöröovi"

Onko IT kupla puhkeamassa vai onko kuplaa ollenkaan? 2023 syksystä vuoden 2025 alkuun oli merkittävää hiljentymistä kaikilla liiketoiminnan aloilla joka näkyi erityisesti IT-alalla, sillä kaikki yritykset tarvitsevat IT palveluita pysyäkseen kilpailukykyisinä. Miltä tilanteen ennusteet näyttävät? (00:00) Intro (01:30) Aiheen alustus (06:00) Ostovoiman lommot/lama (09:40) Kuplan vaikutus hinnoitteluun (12:50) Julkinen puoli vastaan integraatiot (15:50) Harva voi tehdä yrityksessä kaiken (18:00) Tekoälyn osuus it kuplassa (23:55) Uskottavuuden arvo resursseissa (27:38) Hyötytulokulma palveluissa (29:59) Myynnin ja konsultoinnin merkitys ratkaisunhaussa (33:14) Älylaitteiden ja IT-osaamisen tarve/Terapiakoira Kika esittäytyy (35:06) Hankinnat tarpeiden mukaan (37:05) Lamasta tähän päivään/kehitystyön tarve (38:12) Loppusanat

Tervetuloa mukaan erittäin kuplivaan kolmoskauden päätösjaksoon jossa shampanjasosialisti Tume kertoo hyvin aivokemiaa muuttaneesta Alppimatkastaan Kauppatieteen ylioppilaiden laskettelukerhon kanssa. Kai se Johanneskin pääsee jossain vaiheessa ääneen. Shampoota sun päällesi! (0:00) Intro(0:19) Sinä oot kaunis ja minä vain(0:55) Tuhannes on intellektuelli podcast(2:31) Tumen uusi persoona ja amisviikset(3:22) Missä on miesten legginsit!! Tuhannes ei oo niinku ne muut(6:08) Saako sanoa amistelu(7:39) Hassuja nimiä kuten Mallikarjun Kamalapalli(9:09) Jenkkien natsitervehdykset ja Elon Musk(14:01) Pissa ja meemi vuodelta 2005 Bear Grylls(21:51) Johanneksen milleniaalikuulumiset, sulkapalloa ja hääpukuja(26:07) TUMEN ALPPIREISSU-LORE LÄHTEE LIIKKEELLE(26:13) Menomatka, suoraa Oak Barreliin, lentokentällä lasitöitä kuudelta aamulla(28:22) Lentäminen on epämiellyttävää(29:07) Amsterdam - Lyon ja treenii lääkistä varten(29:35) Kamat hävis tottakai(32:02) Tume meni vanhanaikaiseen Grenoblessa(34:26) Johannes antoi suoraa palautetta ja siitä ei tykätty(38:17) Tumen ranskalaisviha ja kamojen palautus(43:29) Laskeminen oli niin kivaa, varokaa afterski - känniä(44:03) Tää olikin pariskuntamatka, cuck-tuolit(45:43) Tume rikkoi kamat(47:21) Kestikö tipaton?(49:22) This trip really made it out of the group chat!(50:46) Millainen on PARAS matkaseura?(51:42) Shampoota meni ja paljon(53:21) Johannes sai shampanjaa skumpan hinnalla kaverin polttareissa(55:48) Maailman halvin pullo Bollingeria(58:09) Kunnioituksen hinta on 2 pulloa shampanjaa(1:00:10) Fiilis ku blondilla Balilla, private-valokuvaaja(1:03:27) Umbrellan poket oli niin väkivaltaisia(1:06:50) Johannes ja erasmus-jenkit jotka ei suostu lähtee baarista(1:08:59) IBS Dinner ja ranskalainen ruoka(1:11:06) Kotimatka, teoilla on seuraukset(1:17:14) Statusalat ja - harrastukset(1:18:20) Tuhanneksen tulevaisuus(1:21:49) Julkinen anteeksipyyntö exälle(1:22:58) Kelatkaa me ollaa vielki tääl(1:24:46) Loppukevennys: hyvät ja huonot sanat(1:26:22) Penkkari-TikTok Soundi(1:28:15) Ei osata lopettaa tätä jaksoa

Miten julkinen taide syntyy? Podcast-sarjan ensimmäisessä jaksossa keskitytään uuteen julkiseen taiteeseen. Miten kaupunkitilaan saadaan uutta julkista taidetta ja minne julkista taidetta pystytetään? Kenellä on valta päättää, millaista julkista taidetta Helsingissä ja muuallakin Suomessa nähdään? Vieraina jaksossa ovat kuraattori Paula Korte HAM Helsingin taidemuseosta ja julkisen taiteen parissa työskentelevä taiteilija Vesa-Pekka Rannikko. Lue lisää: https://politiikasta.fi/politiikasta-taidetta-podcast-taidetta-kaupungilla-tuttu-ja-tuntematon-julkinen-taide/ Julkaisupäivä: 24.1.2025 Toimittaja: Sandra Lindblom Leikkaus ja äänenkäsittely: Timo Uotinen Ääniefektit: freesound_community, Pixabay. Graafinen ilme: Saga Bansala Tuottaja: Kersti Tainio Jaksossa mainitut julkisen taiteen teokset: Ville Vallgren, Havis Amanda (1908), Kauppatori, Helsinki Eila Hiltunen, Sibelius-monumentti "Passio Musicae" (1967), Sibeliuksen puisto, Helsinki Aimo Tukiainen, Marsalkka Mannerheimin ratsastajapatsas (1960), Mannerheiminaukio 2, Helsinki Teuri Haarla, Maa-isä (1997), Kenttäkuja 12, Pukinmäki, Helsinki Sirpa Hynninen ja Vesa-Ville Saarinen, Herttoniemen duunarit (2014), Herttoniemen yritysalue, Helsinki Paula Korten mainitsemat julkisen taiteen teokset: Robert Smithson, Spiral Jetty (1970), Utah, Yhdysvallat Nancy Holt, Sun Tunnels (1973–1976), Utah, Yhdysvallat Oona Tikkaoja, Unelma (2012), Sitratori, Kannelmäki, Helsinki Antony Gormley, Angel of the North (1998), Gateshead, Iso-Britannia Sasha Huber ja Petri Saarikko, Perusta (2023), Maatullinkuja 17:n edessä, Maatullinkuja 9:n kohdalla ja Maatullinkuja 23:n kohdalla metsikössä, Tapulikaupunki, Helsinki Alicja Kwade, Big Be-Hide (2021), Parrulaituri, Kalasatama, Helsinki Alicja Kwade, Pars pro Toto (2021), Capellanranta 1, Kalasatama, Helsinki Vesa-Pekka Rannikon mainitsemat julkisen taiteen teokset: Vesa-Pekka Rannikko, Approx. 6 billion kilometres (2000), Mellunmäen ala-asteen koulu, Mellunmäki, Helsinki Vesa-Pekka Rannikko, Heimo (2024), Kivisilta, Kerava Vesa-Pekka Rannikko, Vahdit (2022), Björkenheimintien silta, Seinäjoki

Neuvotteluklubi | YEL julkinen kulutus ja omistus | #neuvottelija 290. Petri Roininen, Amos Ahola ja uutena tulokkaana Roni Arvonen ovat Neuvottelijaklubi. Aiheena markkinataloudelliset ratkaisut kollektivisimin keskellä kärsiville suomalaisille piinaaviin ongelmiin. Sanna Marinin Yrittäjän YEL-uudistus vuodelta 2023 on ollut katastrofi. Sattumanvaraisuus, arviolaskutus ja rahastoimattomuus pitäisi korjata välittömästi kolmikannan eläkeriihessä joka keskittynee onnittelemaan itseään ja nostamaan sallittua sijoitussalkkujen osakepainoa. Julkinen sektori on Suomessa Petri Roinisen sosialismimittarilla tasolla 56%. USA:n massiivisesti pienempi julkinen sektori saa Trumpin hallinnon myötä DOGE-viikatteen jota ohjaa Elon Musk. Lopuksi Kauppalehti pyysi sekä Petri Roinista että Sami Miettistä kertomaan mikä Mikael Jungnerin raikkaassa ideassa yksityistää Helen Oy on vialla. Liity kanavalle ja nauti eduista: https://www.youtube.com/channel/UCRI34L9OtDJuZpaWicbNXzg/join #neuvottelija Sami Miettinen

✨ Kuuntele Etumatkalla -podcast: https://open.spotify.com/show/4S5U2dspGAwlffBlBHh3p2?si=be894a1fc21a4f3a Miksi Suomen tuottavuus ei ole kehittynyt Ruotsin ja Tanskan tapaan edellisenä vuosikymmenenä? Odottaako Suomea pitkä taantuma vai talouskasvun aika? Studiossa Laboren johtaja ja taloustieteen professori Mika Maliranta. Jakso on kuvattu 14.11.2024. ⌚ AIKALEIMAT (0:00) "Suomen talous on hyvässä kunnossa" (4:43) Ulkoinen shokki (9:58) Nokian vaikutus (14:36) Yritysten elinkaari (24:28) Startupit (30:01) Rakenteellinen alijäämä (40:52) Pysyvät vauriot (46:33) Taloudellinen huoltosuhde (52:03) Tuottavuus Ruotsissa ja Tanskassa (57:00) Julkiset TKI-panostukset (1:02:34) Ulkomaiset omistajat (1:07:38) Julkisen talouden tasapaino (1:12:39) Verotuksen progressio (1:21:58) Työtuntien määrä (1:23:56) Laboren neutraalius (1:32:55) Verojen alentaminen (1:36:27) Onko julkinen sektori liian iso?

✨ YHTEISTYÖ Mainosta Puheenaiheessa: myynti@puhemedia.fi Mitkä ovat Suomen talouden suurimmat ongelmat ja miten ongelmat voidaan korjata?Onko maahanmuutto Suomen taloudelle hyödyllistä vai haitallista ja miten asiaa voidaan tutkia taloustieteellisesti?Studiossa taloustieteen emeritusprofessori Matti Viren. Jakso on kuvattu 25.9.2024. ⌚ AIKALEIMAT (0:00) Julkinen sektori (6:10) Rakennusluvat (11:31) Hyvinvointivaltio (13:40) Onnellisuuskyselyt (18:41) Amerikka ja markkinatalous (28:16) Vapaa-ajan arvostus (33:06) Talouskasvu (41:50) Mistä leikataan? (44:10) Koulutus ja tutkimus (51:42) EU:n tarkkailuluokka (56:28) Maahanmuutto (1:01:57) Tutkimukset (1:11:58) Pitääkö tehtaan olla Suomessa? (1:18:01) Tuottavuuden kasvu(1:27:27) Syntyvyys

Tue ohjelmaa Patreonissa: https://www.patreon.com/soinnunmaanhenry Jakson esittelyteksti: https://www.patreon.com/posts/101556176 75. jakson vieraana valokuvataiteilija Sari Soininen. Jakso taltioitiin 15.03.2024. Lataa mp3: https://soundcloud.com/ihmisiis/75-sari-soininen Videoversio: https://youtu.be/QT5xB6V0ev0 Spotify: https://spoti.fi/3xrZNPq Apple Podcasts: https://apple.co/3J2Z89L RSS: http://feeds.soundcloud.com/users/soundcloud:users:358481639/sounds.rss 00:00:00 Psykoosin alku. 00:04:52 Jumala haluaa paljastaa todellisuuden. 00:09:02 Mittakaavojen ja merkitysten sotkeentuminen. 00:10:25 Psykoosissa kylpylässä. 00:15:19 Ennakoiko jokin psykoosiriskiä? 00:17:03 Lapsuus ja nuoruus. 00:19:00 Arkitodellisuuden verhojen takainen. 00:23:43 Polku valokuvataiteilijaksi ja taiteen terapeuttisuus. 00:28:04 Valokuvaprojekti paljasti itse oman merkityksensä. 00:31:33 Transcendent Country of the Mind. 00:38:43 Psykoosikokemuksen arvo. 00:43:12 Kaikki paljastuu Saatanaksi. 00:50:52 Kun kaikki mytologiat kertovat sinusta. 00:54:45 Omaan psykoosiin havahtuminen. 01:01:02 Mikä olisi voinut auttaa? 01:11:39 Häpeä, masennus ja julkisuus. 01:15:01 Psykoosin muistaminen ja unissa trippaaminen. 01:18:45 Miten ajattelet psykedeelejä nykyään? 01:22:45 Psykedeelit ja luovuus kotimaisessa kuvataiteessa -taidekirja. 01:28:20 Taideopinnot. 01:37:48 Sarin Malva-näyttelyyn kuuluvat projektit. 01:50:16 Krishnamurti ja Kṣemarāja. 01:53:42 Tekoäly ja taiteen merkitykset. 02:04:20 Simulaatio, uskonnot, Dyyni. 02:11:52 Julkinen vereslihaisuus. 02:16:39 Sarin näyttely Malvassa 7.4.2024 asti. 02:21:09 Psykedeelit ja luovuus -joukkorahoituskampanja. 02:23:02 Loppulyhyet. Doors of Perception https://t.ly/5jx9H American Beauty https://t.ly/UaEX- Sean Carroll: Something Deeply Hidden https://t.ly/_w442 Krishnamurti: Tuntematon todellisuus https://t.ly/Duc7P I. K. Taimni: Itsen tuntemisen salaisuus https://t.ly/nm5oo Kim Åke https://t.ly/AGBfM Kim Åken ja Teemu Rauduskosken tekoälytaideprojekti https://t.ly/_DYju Bostromin simulaatioargumentti https://t.ly/NG5Dk Dyynin hämähäkkiolennon tanssija https://t.ly/A6ePP Psykedeelit ja luovuus kotimaisessa kuvataiteessa -kampanja https://t.ly/JrJMB Sarin verkkosivu https://t.ly/mQ95o Transcendent Country of the Mind -kirja https://t.ly/4r3KR Sarin IG https://t.ly/PImAv Sarin näyttely Lahden Malva-museossa https://t.ly/ot9qm – Ihmisiä, siis eläimiä -podcast rakastaa ymmärrystä avartavia näkökulmia. Syvän tiedonjanon ajaman ohjelman visiona on luoda asioiden ytimeen pureutuvaa, hitaampaa mediaa. Podcastin keskeisiä teemoja ovat tiede ja taide, tavallinen ja erikoinen, yksilö ja yhteiskunta sekä ihminen ja muu luonto. Ohjelman vetäjä, ymmärrykseltään keskeneräinen mutta utelias Henry Soinnunmaa on muusikko, kirjoittaja ja amatöörigeneralisti. • Telegram: https://t.me/ihmisiis • Facebook: https://facebook.com/ihmisiis • X: https://x.com/ihmisiis • Instagram: https://instagram.com/ihmisiis • Youtube: https://youtube.com/ihmisiis • Spotify: https://spoti.fi/2MLqNQE • Apple Podcasts https://apple.co/32jaPqX • Soundcloud: https://soundcloud.com/ihmisiis

Julkinen liikenne on pysähtynyt lakon vuoksi lähes koko Suomessa. Kuulemme tunnelmia Jyväskylästä sekä Helsingistä.  Kuinka presidentinvaaliehdokkaat Pekka Haavisto sekä Alexander Stubb pärjäsivät torstai-iltaisessa Ylen vaaliväittelyssä? Tätä ruotivat yleisen valtio-opin dosentti Hanna Wass sekä yliopistotutkija Jenni Karimäki Helsingin yliopistosta. Sanna Savikko haastattelee. Kuinka Ukrainassa on reagoitu Eu:n tutkipäätöksiin. Ukrainasta raportoi Ylen ulkomaantoimittaja Justas Stasevski.  Ukrainan sodan tilanteesta studiossa ovat keskustelemassa Ukrainan sodan asiantuntija Emil Kastehelmi sekä kansanedustaja, kenraalimarjuri evp. Pekka Toveri.  Juontajana Mira Stenström. Toimittajaja Kreeta-Maria Kivioja. Tuottajana Marija Skara. 

Minkälaista on julkinen johtaminen epävarmassa maailmassa?Tai johtaminen yleensä. Nauhoitettu Porvoossa, 4/2023.Minna Karhunen Kuntaliiton TJ

Julkinen sektori mielletään helposti työnantajana hieman tunkkaiseksi. Todellisuudessa julkinen sektori tarjoaa kuitenkin monipuolisia kehitysmahdollisuuksia juristeille aina oikkareiden harjoittelupaikoista jo pidempään uraa rakentaneiden johtotehtäviin. Millaisia mahdollisuuksia ura julkisella puolella sitten todellisuudessa tarjoaa? Entä voiko omaan uran suuntaan vaikuttaa? Näistä aiheista keskustellaan Juristipodissa yhdessä Opetushallituksen opetusneuvos Laura Francken kanssa.

Miksi koronapandemiaa voi kutsua poliittiseksi pandemiaksi? Mitä tutkimustietoa koronarajoituksista ja maskeista on kertynyt kolme vuotta pandemian alkamisen jälkeen? Miten poliitikot ovat painostaneet asiantuntijoita pandemian aikana ja miksi painostusta on tapahtunut? Mikä rooli medialla on ollut poliittiseen päätöksentekoon? Johtiko pandemia ylikuolleisuuteen Suomessa? Mitä virheitä koronapandemian aikana on tehty ja mitä virheistä pitäisi oppia? Studiossa Husin infektiotautien ylilääkäri Asko Järvinen. Jakso on nauhoitettu 8.3.2023. ⌚ AIKALEIMAT (0:00) Poliittinen pandemia(3:47) Koronarajoitukset (5:03) Maskit (13:10) Koronapassi (18:12) Poliitikot ja asiantuntijat (23:27) WHO (25:39) THL, STM ja HUS (30:17) Karanteenit (31:55) Tartunnanjäljitys (33:46) Krista Kiuru (35:22) Konsensus (36:31) Media (38:49) Ruotsi (45:01) Nuoret ja syrjäytyminen (46:42) Ylikuolleisuus (53:07) Rokotteet (57:37) Julkinen keskustelu (1:03:03) Luottamus instituutioihin (1:09:26) Avoin viestintä (1:12:35) Lab leak (1:15:32) Tulevaisuus (1:19:55) Yhteistyö

Miten Rantamaasta tuli alkoholisti? Mitkä ovat nettikännit ja miten alkoholi, ylilauta ja nettitrollaaminen liittyvät toisiinsa? Mikä sai lopettamaan juomisen ja minkälaista elämä on ollut raittiina? Miten Rantamaa on muuttunut Mentaalisavuke-ajoista? Mitä julkisuus merkitsee ja miksi menestyvällä videontekijällä voi olla huijarisyndrooma? Minkälaista on kohdata omia faneja kasvotusten ja mikä motivoi kertomaan omista henkilökohtaisista vaikeuksista? Studiossa Ylen toimittaja ja videontekijä Aleksi Rantamaa. Jakso on nauhoitettu 9.3.2023. ⌚ AIKALEIMAT (0:00) Alkoholista luopuminen(11:36) Sisäinen dialogi (17:11) Ylilauta (21:06) Trollaaminen (24:50) Tipaton tammikuu (29:45) Alkoholismi (38:05) Suhde alkoholiin (44:37) Närästys (48:54) Työ (54:26) Julkinen ulostulo (59:49) Identiteetti (1:01:19) Muutos (1:06:35) Liikakäytön syyt (1:10:22) Alkoholikulttuuri (1:15:21) Mentaalisavuke (1:21:40) Julkisuus (1:25:36) Palkinnot ja huijarisyndrooma (1:30:24) Ego ja itsetunto (1:36:51) Sisäinen ääni (1:40:12) Lopettaminen (1:49:19) Julkisuus ja fanit (1:59:10) Julkisuus ja persoona (2:06:02) Videoiden tekeminen (2:07:14) Auttaminen (2:11:30) Palaute (2:17:53) Tulevaisuus

M/S KalloBoatin jakso numero 123 käsittelee päivänpolttavia salibandyaiheita. Jaksossa käydään läpi Waltteri Vesterisen pelikieltotapausta, johon liittyi paljon erinäisiä kohuja. Toisessa erässä sukelletaan F-liigan draftiin viikolla julkaistun gallupin kautta. Kolmoserässä puhuttaa KrP-EräViikingit-ottelu sekä liigan tämän hetken tilanne. Jatkoajalla laiva rantautuu Ylläksen rinteille. M/S KalloBoatin isäntinä toimivat Pääkallo.fi:n Joel Siltanen ja Toni "Ylijohtava" Lötjönen. Teknisenä tuottajana ja kolmantena juontajana toimii Reeo Tiiainen. Löydät sen myös Itunesista ja Spotifysta. Jakson sisältö: 1. Erä: Vesterinen yhtyeineen 00.00-19.41 - Mistä koko tapauksessa on kyse? - Tuomareiden virhe - Jälkipyykki? 2. Erä: Draft gallupeineen 19.42-46.28 - Minkälainen yleiskuva jäi - Julkinen keskustelu? - Nousiko vai laskiko yleinen draft-kiima 3. Erä: Tapaus KrP-ErVi 46.29-1.05.03 - KrP peluutti edustuskelvotonta pelaajaa, mutta mitä muuta tapahtui? - Seuraukset? Liigakatsaus - Mikä on tilanne liigan kiperimmissä paikoissa? Jatkoaika: Brandytyöryhmä - Viikon posi ja nega KalloCast tekee kaupallista yhteistyötä Budget Sportin ja Tallink Floorball Tournamentin kanssa.

Mitä propaganda on? Miksi propagandaa tuotetaan ja mistä propagandan tunnistaa? Minkälaista on eri maailmankatsomusten välinen globaali kilpailu onko kaikilla valtioilla kannustin levittää itselleen myötämielistä propagandaa? Millä tavoin erilaiset narratiivit kilpailevat mediassa ja mikä merkitys on sillä, mistä puhutaan ja mistä vaietaan? Mikä liberaalissa demokratiassa on paras vastalääke propagandalle? Studiossa vieraina toimittajat Jari Kuikanmäki ja Matti Virtanen. Jakso on nauhoitettu 28.10.2022. (0:00) Katolinen kirkko (2:47) Ukrainan sota (4:28) Propagandan tavoite (6:38) Mainonta (9:57) Aate ja ideologia (12:05) Nord Stream (17:22) Venäjä (23:39) Luomisoppi (25:01) Julkinen keskustelu (26:36) Totuus ja sananvapaus (29:09) Pohjois-Korea (30:54) Vladimir Putin (34:18) Yhdysvallat (40:21) Vaalivaikuttaminen (45:42) Median narratiivit (52:29) Liberaali demokratia (58:04) Vastalääke propagandalle

”Onnistumisessa on selkeitä lainalaisuuksia.” Henri Rantanen (@henrirantanen) on yrittäjä, puhevalmentaja ja puhuja. Julkinen puhuminen on ollut osa Henrin työtä jo yli 16 vuoden ajan. Esiintymisvalmennustensa lisäksi hän käyttää kouluttamiaan puhujaoppeja joka viikko. Henri on kouluttanut matkansa varrella satoja yrittäjiä sekä yrityksiä, koulutuksissa on ollut tuhansia ihmisiä ja koulutukset ovat täyttäneet muun muassa 3000-hengen saleja. Jakson tiedot: aarohuttunen.com/henri-rantanen Sivusto: henrirantanen.net & 7toimintamallia.fi Instagram: @henri_rantanen LinkedIn: @henri-rantanen Podcast: Kasvun Paikka Podcast ––––––––––––––––––––– SPONSORIT Puhdistamo | puhdistamo.fi Koodi: AARO15 ⮕ 15 % alennus Terveys on tärkein asia mikä jokaisen tulisi priorisoida. Henkilökohtaisesti haluan tarjota keholleni vain parhaita ravinteita ja tiedän, että Puhdistamon tuotteisiin voi aina luottaa. Jokaisella tuotteella on laatutakuu ja niissä käytetään vain parhaita raaka-aineita. Puhdistamo on Suomen ensimmäinen Superfood brändi jonka toiminta perustuu täysin huippulaatuun (perustettu 2010) – kun haluat pysyä terveenä. MyProtein | myprotein.fi Koodi: AAROMP ⮕ 35 % alennus MyProteinilta saat edullisesti muun muassa treenivaatteet ja -varusteet sekä ruokavalion täydentämiseen liittyvät tuotteet, kuten kaurahiutaleet ja aminohapot. MyProtein on Euroopan johtava urheiluravitsemusbrändi (perustettu 2004), joka tuottaa laajan valikoiman laadukkaita tuotteita, kuten proteiinijauheita, vitamiineja ja mineraaleja sekä urheilutekstiilejä. MyProtein toimii yli 70 maassa. Kaikki alennuskoodit aarohuttunen.com/edut ––––––––––––––––––––– SAAVUTUS PODCAST Saavutus Podcast keskittyy elämän tärkeimpiin osa-alueisiin ja kokonaisvaltaiseen itsensä kehittämiseen – jaksot sisältävät haastatteluja sekä kokemuksia, jotka tarjoavat kuuntelijalle työkaluja, taktiikoita ja tapoja joita hyödyntää. Aaro Huttunen on intohimoinen oppija, joka rakastaa elämän optimointia ja rajojen etsimistä. Instagram | @AaroHuttunen YouTube | @AaroHuttunen Website | aarohuttunen.com Kaikki linkit | allmylinks.com/Aaro "Valitse tarinasi suunta."

Vaikka tämän päivän Kiinassa poliittinen keskustelu on yhdenmukaistettu, Kiinan poliittisessa kentässä on kuitenkin jakolinjoja. Miten vasemmisto-oikeisto –akselia voi soveltaa Kiinan poliittisten aatevirtojen tarkasteluun ja mikä rooli kungfutselaisuudella on nyky-Kiinan politiikassa? Entä miten kansalaiset voivat osallistua julkiseen keskusteluun? Tässä jaksossa yliopistonlehtori Outi Luova keskustelee Turun yliopiston Itä-Aasian tutkimus- ja koulutuskeskuksen johtajan professori Lauri Paltemaan kanssa Kiinan politiikan kentästä Kiinan kommunistisen puolueen historiallisen 20. puoluekokouksen alla. Keskustelu perustuu keväällä julkaistuun kirjaan ”Kiinan poliittinen järjestelmä” (https://vastapaino.fi/sivu/tuote/kiinan-poliittinen-jarjestelma/3858480), jonka kirjoittajiin Paltemaa kuuluu. Kuuntelijat voivat lähettää podcastiin ja kirjaan perustuvia kysymyksiä ja kommentteja kirjoittajille osoitteeseen ceas@utu.fi lokakuun 2022 loppuun asti. Kirjoittajat keskustelevat niistä sarjan viimeisessä podcast-jaksossa, joka julkaistaan marras-joulukuun vaihteessa.

Jaksossa 4 vieraillut Antti Kautonen a.k.a. "Julkinen" palaa kertomaan viime vuosien autokuvioistaan. Pitkähkö päivittäinen työmatka pisti laskukoneen ylikierroksille ja lopputuloksena oli (aluksi kokeellinen) siirtyminen sähköön. Lisäksi yleistä huutelua muun muassa sähkösopimuksista ja farmarikorisista sähköautoista. Antti Kautonen on autopersoona, jonka mielipiteitä automaailman erikoisuuksista voi etsiä Twitteristä nimellä @julkinen. Lauri Ahtiainen on autotoimittaja, jonka lempipuuhaa on seikkailla tulipunaisella MX-5:llä. Hänet löytää Twitteristä ja Instagramista nimellä @lahtiain. Aake Kinnunen on autotoimittaja, jonka poliisi on pysäyttänyt turkulaisuudesta. Häntä voi seurata Twitterissä nimellä @mondostic ja Instagramissa @mondostic3000 Voit lähettää meille palautetta Facebookissa ja Instagramissa. Facebook: http://facebook.com/ajatuksiaautoista Instagram (@ajatuksiaautoista): http://instagram.com/ajatuksiaautoista English summary: Antti returns to tell us about his move to electric motoring and how much sense it has made.

Keskustelijoina Juha Itkonen, Pekka Seppänen ja Taru Tujunen. Suoraa puhetta johtaa Pauli Aalto-Setälä. Poimi oikea mielipide tai ole eri mieltä! – näin usuttaa puheenjohtaja teitä kuuntelijoita. Sitran selvitys päättäjien luottamuksesta kansalaisiin pohdituttaa aluksi. Juha Itkosen kysymyksenä on kunnianpalautus nyt häpeäpaalussa olevalle asialle. Hän viittaa Helsingin Töölönlahdella olevaan Itsekkyyden muistomerkkiin, joka nyt monesta tuntuu vanhentuneelta. Ritarit arvelevat, että mm. kaivokset ja polttomoottorit saattavat saada kunnianpalautuksen. Taru Tujunen pohtii hyvinvointiyhteiskunnan tilaa. Miksi julkinen sektori palaa? Hän kertoo, että Suomessa 17% työvoimasta on hoiva-alalla töissä. – Suuri ei ole tehokasta, arvelee Pekka. Pekka Seppänen on viime päivinä lukenut analyyseja, joissa sanotaan Putinin päivien olevan luetut ja koko Venäjän katoavan – päivämäärä vain puuttuu. Juha puolustaa analyyseja. Hänestä lännessä on oikeus hengennostatukseen.

Deloitten On the Spot -podcastin kolmannessatoista jaksossa aiheena on sote-uudistuksen henkilöstövalmistelu. Podcastissamme Deloitten HR-transformaatioiden palvelualueesta vastaava Linda Nummelin ja Rami Saarela keskustelevat, miten henkilöstön siirtymisen suunnittelu uusille hyvinvointialueille toteutetaan ja miten varmistetaan, että HR-organisaatio on valmiina tukemaan muutosta.Sote-uudistus on yksi isoimmista kerrallaan tehtävistä henkilöstömuutoksista Suomen historiassa. Yli 200 000 henkilöä vaihtaa vuoden 2023 alussa työnantajaa. Hyvinvointialueet suunnitellaan kahdesta eri suunnasta. Samalla kun kunnat, kaupungit ja esimerkiksi pelastuslaitokset tunnistavat hyvinvointialueen palvelukseen siirtyviä henkilöitä, uudet organisaatiot täytyy piirtää myös ylhäältä käsin. Mitä uuden organisaation rakenteessa tulee tällaisessa tilanteessa ottaa huomioon?Julkinen sektori on haastavan paikan edessä. Organisaation näkökulmasta siirtymisvaiheessa on useita kriittisiä tekijöitä – palvelutuotannon täytyy pyöriä, uusien järjestelmien toimia ja palkat täytyy maksaa ajallaan.Muutosta ei tehdä kuplassa. Epävarman maailmantilanteen lisäksi takana on pitkä pandemia. Miten uudistus pystytään toteuttamaan näin tiukalla aikataululla? Entä miten huolehditaan siitä, että henkilöstö pysyy mukana suuressa muutoksessa? Voidaanko esimerkiksi yrityspuolelta löytää oppeja muutoksen läpivientiin?

Suomalaisyritysten uudistumista tuetaan julkisin varoin sadoilla miljoonilla euroilla vuosittain. Saadaanko rahalla muutosta vai valuvatko rahat sijoittajien ja yrittäjä-omistajien taskuihin? Miten julkiset innovaatiorahat saadaan parhaalla tavalla hyödyttämään kokonaisia toimialoja ja kansantaloutta? Pitäisikö TKI-rahoitusta itseasiassa kasvattaa huomattavasti? Vieraina toimitusjohtaja Aki Kangasharju Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLAsta sekä startup -sijoittaja ja tietokirjailija Kim Väisänen. Ohjelman tuottaa Business Finland. Juontajina Tomi Korhonen ja William von der Pahlen.

Ulkopuolista painetta, kovaa julkista keskustelua, somevyörytystä, poliittista painostusta: miten nämä vaikuttavat kansanedustajiin? Onko eduskunnan palomuuri kunnossa? Estääkö esimerkiksi parhaillaan käynnissä oleva kiivas Nato-keskustelu kansanedustajia tekemästä asiassa itsenäistä päätöstä? Miten eduskunnan ulkopuolinen paine vaikuttaa kansanedustajiin? Politiikkaradion Hyvin sanottu -debatissa keskustelemassa ovat eduskunnan varapuhemies Juho Eerola (ps.), perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Johanna Ojala-Niemelä (sd.) sekä maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtaja Anne Kalmari (kesk.). Toimittajana on Tapio Pajunen. Politiikkaradion Hyvin sanottu -debateissa eduskunnan puhemiehet ja puhemiesneuvoston jäsenet keskustelevat eduskunnan ja politiikan puhekulttuurista sekä ilmapiiristä.

Punakulman vieraana on Talentian puheenjohtaja Jenni Karsio. Puhe on rahasta, mistäs muusta. Koko julkinen ala uhkaa lakkoon. Talentia edustaa sosiaalialan osaajia ja Jenni Karsio kertoo, missä mennään. Keskustelussa myös työmarkkinamekanismien miehisyys, tuottavien ja ei-tuottavien alojen erkaantuminen toisistaan- ja onko ylipäätään järkevää yrittää soveltaa terästeollisuuden mekanismeja ja mittareita sosiaalialaan?

Heikelä ja Koskelo, maailma pakettiin 23 minuutissa! Seuraa, tykkää ja ♥️

Urheilutoimittaja Mervi Kallio on nähnyt huippu-uransa aikana Monacon miljonäärien luksuselämää. Mervi kertoo jaksossa, millaista elämää maailman övereimmät tähdet elävät formulaviikonlopun aikana ja miten kohtaamiset F1 - ja viihdemaailman supertähtien kanssa oikeasti menivät. Kallio on myös muutosten edessä. Julkinen työpaikan vaihdos toi mukanaan uusia mahdollisuuksia, mutta myös yllättäviä piirteitä lähipiiristä.

Kolmannella tuotantokaudella arjen sankarimme pomppaavat auton kyytiin ja reissaavat pitkin maita ja mantuja. Tämän viikon jaksossa muutetaan Henkka Espooseen. Aiheina tässä jaksossa ovat Yli-Maakarin piiloviestit, sää on kuin morsian -sanonta ja jauhomakkarat. Asuminen kallistuu. Julkinen nöyryytys. Pakastevirka. Top Gearin kakkossiisonin DVD-boksi. Kuka on Atte Jääskeläinen? Kyssäri. Sääaiheisia letkautuksia. Maurin myrsky. Who is Esteri? Naantalin aurinko. Mää. Weberin grilli loimottaa. Tonni. Makuasioista ei voi kiistellä. Duologi. Korkean profiilin bileet. Alapitkä. Uuni- ja jauhomaila. Simo Frangen & Kari Kanala. Yhteistyökumppaneina ja reissaamisen mahdollistajina toimivat Autokauppa Aine ja Fotonordic! Jakso on nauhoitettu heinäkuussa 2021. Lähetä meille palautetta, kannustusta ja kenties asioita, joista sinä olet pihalla! Meidät löytää sosiaalisen median palveluista @ihanpihallapodcast sekä sähköpostilla ihanpihallapodcast@gmail.com. Muista seurata meitä myös Spotifyssä!

Jakson vieraana on Julkisten ja hyvinvointialojen liiton koulutuksen ja yhteisten palvelujen toimialueen päällikkö Anne Karjalainen. Keskusteluisäntänä Sakari Koivunen. Juonto ja äänitys Kalle Rajala.

Miksi miesten käytös muuttuu toisten miesten seurassa? Millainen on yksinhuoltaja? Missä kaikkialla Naisasiamiehet haluaisivat harrastaa seksiä?

Olotila – julkisen taiteen äärellä -sarja on omistettu tilallisen ajattelun tutkimiseen. Tässä jaksossa Hanna ja Viveka käyvät pintaraapaisuna keskustelua julkisen taiteen teemoista ja yleisimmistä termeistä. Mitä julkinen taide on? miten sitä rahoitetaan ja tehdään? ja missä julkista taidetta voi kokea ja nähdä?  Tämä jakso toimii myös avausjakso sarjakokonaisuudelle, jossa tulevissa jaksoissa julkista taidetta lähestytään tarinallisten teemojen kautta.

Jakso on toteutettu yhteistyössä EMMA – Espoon modernin taiteen museon kanssa. Annin haastattelussa Henna Paunu, EMMAn intendentti sekä Tuomas Laulainen, EMMAn amanuenssi. Molemmat työskentelevät erityisesti kokoelmien parissa. Mitä julkinen taide on, millaisista materiaaleista se on tehty, kenelle ja missä se näkyy? Jaksossa esitellään lyhyesti mitä julkinen taide ylipäätään on ja mikä esimerkiksi EMMAn rooli on Espoon julkiseen taiteeseen liittyen. Julkisen taiteen reitit löytyvät Urban Espoo -sivustolta urbanespoo.fi. Urban Espoo on Espoon kaupungin tuottama digitaalinen kulttuuritalo.  Jakso on äänitetty etänä videokeskustelussa.

Jakso on toteutettu yhteistyönä EMMA – Espoon modernin taiteen museon kanssa. Anni Tuomen haastattelussa Nelli & Markus Jäntti-Tuominen, tapiolalainen pariskunta. Markus on kuvataiteilija ja Nelli viestinnän ammattilainen. Tutustumme Jäntti-Tuomisten kanssa Urban Espoon Tapiolan EMMA-taidereitin. Urban Espoo on Espoon kaupungin tuottama digitaalinen kulttuuritalo. Tapiolan julkisen taiteen reitti esittelee laajasti eri aikakausilta monipuolisia julkisen taiteen teoksia. Reitin aloituspiste on metroaseman laiturilla. Tapiolan keskuksesta reitti kulkee keskusaltaan ja kirkon ohi kohti Tapiolan vanhinta osaa Itäkartanoa. Sieltä reitti kaartaa Silkkiniityn kautta päättyen Näyttelykeskus WeeGeen edustan veistospuistoon. Reitin pituus on noin 2 km. Reitin teokset, jotka esiintyvät tässä järjestyksessä myös jaksossa: 1. Metroasema, asemalaituri ‍Kim Simonsson: Emma jättää jäljen, 2017  2. Tapiontorin ja kauppakeskus Ainoan välinen alue  Heikki Konttinen: Morsian, 1983  3. Heikki von Hertzenin aukion porrastasanne  Tapio Junno: Häikäistynyt, 1992  4. Køgenpuisto, hotelli Gardenin ja Tapiolan kirkon edusta  ‍Antonio da Cudan: Luominen avaruudessa, 1980  5. Tapiolantien piennar, Neulaspolun kohdalla  Helvi Hyvärinen: Ilves ja pentu, 1958  6. Silkkiniityn päiväkodin katto, Opinkuja 1  Maaria Wirkkala: Kukko, 1983  7. Pohjantien ja Ahertajantien kiertoliittymä  ‍Pekka Kauhanen: Taidepoliisi, 2006  8. Näyttelykeskus WeeGeen veistospuisto, Ahertajantie 5  Matti Peltokangas: Kulku, 1990 Raimo Utriainen: Virta 1, 1981-2006 Eero Hiironen: Pro Aqua, 2005-2006 Pertti Kukkonen: Mutkia matkassa, 2006

Julkinen sektori tekee joka vuosi hankintoja 35 miljardilla eurolla. Jos hankintoja tehostetaan ja kauppalasku pienenee 10 prosenttia, se hoitaa Suomen kestävyysvajeen. Mutta voiko virkamiestä järkevästi kannustaa tehokkuuteen vai onko tuloksena vain väärää nokkeluutta ja näennäisterhakkuutta? Uusi A/M-podcast antaa viisi ideaa parempiin hankintoihin ja kertoo, mitä tapahtuu kunnan menoille, jos valtuustoon valitaan lisää kunnan työntekijöitä.

Julkinen puhe väkivaltaisesta radikalisoitumisesta ja ääriliikkeiden toiminnasta on usein pintapuolista. Keskustelussa tarkastellaan harvoin laajempia yhteiskunnallisia kehityskulkuja ja olosuhteita, jolloin syiden monimuotoisuus jää huomioimatta. Mitkä tekijät vaikuttavat radikalisoitumiseen? Miten väkivaltaisten asenteiden omaksumista ja väkivaltaiseen toimintaan ryhtymistä voidaan ennaltaehkäistä? Keskustelemassa yliopistonlehtori Leena Malkki, tutkijatohtori Saija Benjamin ja dosentti, Kirkon Ulkomaanavun vanhempi asiantuntija Marko Juntunen, juontajana Reetta Räty. Videokommentissa ylikomisario, ennalta estävän toiminnon johtaja Jari Taponen Helsingin poliisista. Podcast on nauhoitettu Tiedekulmassa 25.11.2020.

Vakitiimin kesätauko jatkuukin yllättäen vielä yhden viikon. Tuomas pyytelee anteeksi ja kertoo miksi tähän tilanteeseen päädyttiin.

Sami Miettinen haastattelee Liberan tutkimusjohtajaa Tere Sammallahtea päivä sen jälkeen kun toinen ajatuspaja Kalevi Sorsa- säätiö julkaisi neljäsataasivuisen katselmuksen Suomen väitettyyn eriarvoisuuskehitykseen. Samaan aikaan Suomessa on OECD:n suurimmat tulonsiirrot ja eriarvoisuus gini-kertoimella mitaten on maailman pienimpiä. Olemme äärimmäisen tasa-arvoisessa ylimmässä desiilissä globaalisti. Julkinen keskustelu on Suomessa keskittynyt siihen, miten saataisiin kerättyä mahdollisimman paljon veroja, ja hiukan liikaakin, jos se vaan poistaa tuloja ylimmiltä desiileiltä. Suomessa taas ei käydä käytännössä mitään keskustelua siitä mitkä ovat valtion ja julkisen sektorin ydintehtävät. Suomessa kerätään joka skenaariossa maksimimäärä veroja ja sitten ne käytetään politiikkojen päättämiin, usein vain pientä klikkiä hyödyntäviin projekteihin. Maksimaalisen euromääräisen verokertymän kuvaus voidaan ymmärtää Lafferin käyränä, jossa veroaste 0% tuottaa nolla euroa verotuloja. Toisessa päässä on veroaste 100%, jossa jokaisen taloudellisen toimeliaisuuden osoitus viedään pois yksilöltä. Tämä malli tuottaa veroeuroja vain totalitaarisessa yhteiskunnassa. Keskustelussa pohditaan omistaako valtio yksilöt verosubjekteina ja kun näin ei ole, miten poliittista akselistoa voisi ymmärtää liberalismin lähtökohdista. Ajatuspajat ovat ideoiden alustoja, jotka voivat laventaa Suomen tukehtunutta poliittisesti soveliaiden keskusteluaiheiden kenttää. Lopussa Sami toivoo poliitikoilta enemmän pitkän formaatin tubetuksia, joista Sammallahden Terestroika-kanava on yksi esimerkkki. #neuvottelijat-yhteisö neuvottelun tukena

Paljon puhuttu julkisen talouden kestävyysvaje on nostanut tarkasteluun myös työeläkejärjestelmän kestävyyden. Mitä eläkejärjestelmälle tapahtuu, jos samanaikaisesti sekä työmarkkinoilla että sijoitusmarkkinoilla menee useamman vuoden surkeasti? Juho Romakkaniemen kanssa teemaan tarttuu entinen kansanedustaja ja ministeri, nykyinen Työeläkevakuuttajat Telan toimitusjohtaja Suvi-Anne Siimes. Siimes seisoo työnsä puolesta eläkejärjestelmän takana, mutta tekeekö hän sen myös ekonomistina? Studiossa innostutaan pohtimaan myös koronakriisin vaikutuksia […]

Suomen ja suomalaisten talousnäkymät ovat synkät, mutta sumuiset. Mitä hallitus tekee ja mitä sen pitäisi tehdä? Keskustelemassa valtiovarainvaliokunnan jäsenet kansanedustajat Pia Viitanen (sd.), Markus Lohi (kesk.) ja Sari Sarkomaa (kok.). Hallitus julkaisi selonteon julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2021-2024, jossa todetaan, että Suomen bruttokansantuotteen arvioidaan supistuvan voimakkaasti tänä vuonna. Työllisyys heikkenee ja lomautukset lisääntyvät nopeasti. Julkinen velka on alentunut maltillisesti viime vuosina, mutta kuluvana vuonna velkasuhde on nousemassa jyrkästi. Kuinka paljon velkaa Suomi voi ottaa ja mitkä ovat oikeat rahankäytön kohteet juuri nyt? Viitasen mukaan nyt ei ole leikkausten aika, vaan tulevaisuuspanostusten aika. Markus Lohen mielestä "on helpompi peruuttaa uusista suunnitelluista menolisäyksistä kuin leikata". Sarkomaa puolestaan kritisoi yrittäjille suunnattujen tukien kohdentuneen epäreilusti. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Julkinen keskustelu esittää miehen sortajana ja ongelmien lähteenä. Miehisyys on epäreilua vallankäyttöä, kouluvaikeuksia ja väkivaltaa. Unohtuu, että suomalainen mies on vuonna 2019 parempi kuin koskaan maamme historiassa, pohtii Pekka Juntti kolumnissaan.

Miten ruoka liittyy aikaan ja identiteettiin? Mitä tällä hetkellä kirjoitetaan ilmaston ja ruoan suhteesta — entä ravinnosta ja terveydestä? Antropologi Marianna Keisalo sukelsi suomalaisen median ruokakirjoituksiin, ja esittelee tässä artikkelissa etnografisia havaintojaan.

Ihmiset ovat harrastaneet yhteen kokoontumista kautta aikojen, aina antiikin agoralta kauppakeskuksen infopisteelle ja koko kaupungin olohuoneeseen kirjastoon. Mutta onko sillä merkitystä, kokoontuvatko ihmiset väittelemään, rukoilemaan, kuluttamaan vai ottamaan selfieitä? Vai onko keskeisempää, hallitseeko tilaa kunta, kirkko vai ulkomainen kiinteistösijoitusyhtiö? Missä nykypäivänä voi agitoida kansalaisia? Tällä viikolla Ajatuksia kaupungista -podcast käsittelee Jussin ja Nooran voimin yksityistä, julkista ja kaupallistakin tilaa sekä niiden rajoja. Äänen jälkikäsittely @tuomas-paavola-1

Se kuuluu äänestä ja näkyy kehonkielestä. Koukkupaneeli pohtii omaa persoonaansa julkisuudessa ja privaatisti. Keskustelijoina Outi Köster, Jonathan Hilli ja koukuttajana Nadja Häikiö Itäsaari Sänds även på lördag kl 10.04 och onsdag veckan därpå kl 18.05. Samsänds i P2, P6 och Sisuradio   Esiintymiseen liittyy haavoittuvaisuutta, mutta myös valtaa. Vaikka ei olisikaan lööppijulkkis, on muusikolla tietty lavapersoona, jossa hän antaa itsestään paljon ja paljastaa myös persoonansa haavoittuvia puolia. Puolia, joita ei välttämättä näytä edes läheisilleen. Näin pohtivat Jonathan Hilli, Nadja Häikiö Itäsaari ja Outi Köster. Toisaalta, jos olet opettaja, muuttuu privaattiminäsi sillä hetkellä, kun tapaat oppilaasi kaupungilla. Vaihdat ilmettä ja vedät hartiat taaksepäin. Muutamassa sekunnissa vaihdat työrooliisi kasvattajana. Kulttuurikeskustelu Koukun paneeli kokoontui tällä kertaa Göteborgin kaupungin kirjastolla. Muita aiheita Taiteilija ja työnsä -sarjassa Jukka Värelä, joka kertoo päiväkodin sisäänkäyntiin tehdystä veistoksestaan. Taideteos on saanut nimensä tieteen maailmasta. Se on valssilla väännettyä tankoa, johon malli on saatu DNA-spiraalista. Toimittajana Riitta Niemi. Arkistojen aarre: Vuoden 1980 kirjallinen tapaus Ruotsissa oli Antti Jalavan Asfaltblomman, ensimmäinen varteenotettava siirtolaisromaani. Kuulemme aiheesta silloisen Riksradion arkistosta löytyneen ohjelman Kulttuurivartin. Toimittajana Liisa Paavilainen. Kulttuurikeskustelu Koukun juonsi, miksasi ja tuotti: Kirsi Blomberg Kirsi Blomberg kirsi.blomberg@sverigesradio.se

Internetin yllä hoveroi haamuja, ja koko roska alkaa olla konkassa. Poissa on ysärin vapaus, hämärä häröily ja kyberseksi. Kun alakulttuurialueita gentrifioidaan, ihmiset vetäytyvät yksityisiin ryhmiin ja kryptopiiloihin. Julkinen internet on pilalla, pelkkiä työhakemuksia tilalla. Podcastissa vierailee Iida Sofia eli interneiti, eräänlainen kyberavaruuden demoni/enkeli. Veikkaa vaivaa alkoholittomuus, Iida Sofiaa Slushin Oasis-huone ja Pontusta nerot. Elämme pöhinän jälkeistä aikaa, ja meille tarjoillaan lähinnä ympäristöystävällistä maailmanloppua. Suosituksissa puidaan Buffy The Vampire Slayeria, videoiden tekemistä ja startup-väen organisoitumista Tuomas Vimman kirjassa. Patreonin puolella (patreon.com/mikameitavaivaa) Pontuksen self-help-hanke saa jatkoa.

Presidentti Urho Kekkosta pidettiin lujana ja laskelmoivana valtiomiehenä. Julkinen kuva ei kuitenkaan vastannut todellisuutta. Kekkosen pitkäaikainen rakastajatar Anita Hallama löysi kovan ulkokuoren alta herkän, tunteensa avoimesti näyttävän, runollisen miehen.

Meitä on petetty. Julkinen keskustelu on jopa harhaisen synkkää. Siksi olemme väärässä lähes kaikessa olennaisessa. Oletko valmis kuulemaan totuuden? Vaikka tietysti on kärsiviä väestönosia, niin kaikenkaikkiaan ihmiset ovat onnellisia koko maailmassa. Globalisaatio onkin valtava siunaus köyhille ja parasta mitä meille on tapahtunut. Voit olla eri mieltä, mutta se johtuu siitä, että olet väärässä.

Tänään eetterissä Eräloki podcastinkin alulle pannut raivoaihe eli julkinen liikenne ja sen mahdottomuus Suomen retkikohteissa. Miten tämä voi olla niin vaikeaa?!

Vaikka sosiaalinen media on ollut keskuudessamme vasta hetken, meillä on jo monia käsityksiä siitä, millä tavalla sitä kuuluisi käyttää. Sosiaalinen media onkin hauska väylä kulttuurisen merkityksenannon tarkasteluun. Se on useimmille meistä arkipäiväinen, hyvin tuttu ja läheinen asia. Se kietoutuu ihmissuhteisiimme, työhömme sekä käsityksiimme siitä, millaisia ihmiset ovat. Lisäksi se on yhtä aikaa sekä erittäin globaali että vahvasti paikallisväriä ottava ilmiö. Millaisia eroja kulttuurien välinen vertailu paljastaa somen käytön tavoissamme? The post Julkinen, yksityinen some appeared first on AntroBlogi.

Katalonia ja pelon ilmapiiri -ohjelma aloittaa Yle Radio yhden uuden viikottaisen sarjan Moniääninen Eurooppa. Katalonian poliittisen itsenäistymiskuohunnan taustalle kätkeytyy yksityisten ihmisten elämää repivä pelon ilmapiiri. Katalonian täyden itsenäisyyden kannattajien ja espanjamielisten välit ovat kiristyneet siinä määrin, että espanjamieliset leimataan jo fasisteiksi. Kuitenkin suuri joukko Espanjan itsehallintoalueen asukkaista sanoo olevansa aivan luontevalla tavalla sekä espanjalaisia, katalonialaisia, että eurooppalaisia. Mitä kuuluu Euroopalle? Siitä otetaan selvää tänä vuonna Yle Radio 1:n uudessa viikoittaissarjassa Moniääninen Eurooppa. Sarjassa Euroopan eri maissa työskentelevät tai niiden olosuhteita, politiikkaa ja kulttuuria muuten vankasti tuntevat suomalaiset toimittajat keskustelevat eurooppalaisten eri alojen tuntijoiden kanssa. Haastateltavina on niin EU-kriitikoita kuin Eurooppa-aktivistejakin, mm. tutkijoita, kansalaisaktivisteja, tiedemiehiä, poliitikkoja ja kirjailijoita. Ohjelma kertoo heidän tarinansa ja piirtää samalla kuvaa maanosasta, sen ongelmista ja niihin pohdituista ratkaisuista. "Haastateltavamme eivät edusta instituutioita, vaan pyydämme heitä kertomaan näkemyksensä siten kuin he itse henkilökohtaisesti ajattelevat", kertoo ohjelmasarjan tuottaja Jorma Mattila. Kielten rikkaus on myös eurooppalaisen ajattelun rikkaus, joten taustoittavissa ja paneutuvissa keskusteluissa kuuluu myös haastateltavien oma kieli sekä autenttisia ääniä siitä maisemasta ja elämänpiiristä, missä keskustelu käydään. Moniääninen Eurooppa -sarjan tuottaja on Saksassa jo vuosikymmeniä toiminut ja Ylessä talouden ja EU-kysymysten erikoistoimittajana vuoteen 2010 asti työskennellyt Jorma Mattila. Yle Radio 1:lle hän on aiemmin toimittanut Eurooppalaisia puheenvuoroja ja Julkinen sana -ohjelmia sekä v. 2015 ohjelmasarjan Äänivaltainen Eurooppa, joka käsitteli eurooppalaisen äänimaiseman kulttuurisia ja poliittisia merkityksiä.

Miksi saastuneet maat ajetaan kaatopaikalle? Ongelmajätemaa vain siirretään paikasta toiseen, kaatopaikalle. Ympäristömyrkyille ei tehdä juuri mitään. Sadeveden mukana ne painuvat pohjavesiin ja valuvat vesistöihin. Kuitenkin maassa olevat öljyt, liuottimet ja monet muut myrkylliset aineet voidaan käsitellä paikan päällä puiden avulla. Ympäristömikrobiologi Kim Yrjälän ryhmä on osoittanut, että haapa ja sen juuristossa elävät mikrobit pystyvät hajottamaan hiilivetyjä maassa. Onko Rachel Carsonin Äänetön kevät ehtinyt unohtua? Carsonin kirja herätti jo 60-luvulla ihmiset tajuamaan, että ympäristömyrkyille tarttis tehdä jotain. Toimittaja on Leena Mattila. Kuva/Kim Yrjälä: Haavat puhdistavat kreosooteilla saastunutta maata Luumäen koealueella.

Toimittajina Olli Haapakangas ja Jukka Arvassalo Puheenaiheita: Postin surkeat palvelut, Sokeva, Soijamaito, Julkinen terveydenhuolto, stabilointiaineet ja fosfaatit, raittius ja mielenterveys, Suomen markka, Sampsakatajainen eliitti, Äiti-Jumala ja Muhammedin piirusteleminen.