Podcasts about tanskaa

Grönlanti on joutunut keskelle Trumpin Yhdysvaltain laajentumispyrintöjä. Trumpin uhittelujen keskellä Grönlanti ja Tanska ovat tiivistämässä yhteistyötään. Ohjelmassa kuullaan, mitä Trump Grönlannista oikein haluaa. Lisäksi selvitetään, mitä Tanskassa ja Grönlannissa ajatellaan Trumpin puheista. Asiantuntijoiden mukaan Trump ei uhkaa valloituspuheillaan vain Grönlantia ja Tanskaa, vaan koko kansainvälistä järjestystä. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman ovat toimittaneet Karoliina Kantola ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Mikko Kymäläinen. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Brittilehti Financial Timesin (FT) tietojen mukaan Trump ja Tanskan pääministeri Mette Fredriksen ovat käyneet "hirvittäväksi" kuvaillun puhelinkeskustelun Grönlannista. Kiihkeässä puhelinkeskustelussa Tanskan pääministeri ilmaisi Trumpille, ettei Grönlanti ole myytävänä. Lauantaina Trump sanoi, että olisi Tanskalta ”epäystävällistä”, jos se estäisi Yhdysvaltoja hankkimasta Grönlantia itselleen. Tukeeko Suomi Tanskaa Grönlanti-kiistassa Trumpia vastaan? Vieraina ovat eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Johannes Koskinen (sd.), Etyjin parlamentaarisen yleiskokouksen puheenjohtaja Pia Kauma (kok.) sekä entinen ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.). Toimittajana on Linda Pelkonen.

Suoraa puhetta johtaa Ruben Stiller. Keskustelijoina ovat Kaarina Hazard, Hilkka Olkinuora ja Pekka Seppänen. Kaarina Hazard on lukenut Ilta-Sanomista Taloustutkimuksen tekemän kyselyn tulokset suomalaisten huolenaiheista, jotka ovat sitten edellisen kyselyn (2,5 vuotta aiemmin) muuttuneet merkittävästi. Valtavasti on noussut kansalaisten huoli eriarvoistumisen ja tuloerojen kasvun suhteen. Kaarinan mielestä suomalaiset seuraavat sisäpolitiikkaa hyvin ja tarkasti. Hänestä kyselyn tulokset myös heijastelevat aika lailla hallituksen tekemiä päätöksiä, niiden seurauksia ja niistä syntyvää huolta. Kaarina esittää raatilaisille kysymyksen, mitä ajattelette huolenaiheista ja muutoksista niissä? Seuraako oma sisäinen kansalaispulssinne suomalaista trendiä vai oletteko yhtä mieltä valtiovarainministerimme kanssa, jonka mukaan suomalaiset ovat väärin huolissaan? Maanantaina 6.1. vahvistettiin USA:n presidentinvaalien tulos. Hilkka Olkinuora haluaa tietää, kenet me itse asiassa olemme saaneet sinne presidentiksi? Saimmeko tupla Trumpin? Castorin ja Polluxin vai Romuluksen ja Remuksen? Onko Elon Musk varjopresidentti, perskärpänen vai Rasputin? Onko hän uhka demokratialle ja jopa ihmishengille? Hilkka tiedustelee keskustelijoilta kahta asiaa. Mikä mies Trump on ja miten Trump-ilmiö on mahdollinen? Amerikkaan on syntymässä plutokratia eli rikkaiden harvainvalta, jossa rikkaat häpeämättä käyttävät rikkauttaan esim. ostavat valtaa. Onko plutokratian pelko aiheeton? Nato-maita on uhattu sotilasvoimien käytöllä. Yhdysvaltain presidentti Donald Trump ei ole sulkenut pois sotavoiman käyttöä, jotta Grönlanti saataisiin Yhdysvaltain hallintaan. Pekka Seppäsen mielestä nyt näyttää siltä, että olemme maailmassa jossa Natoon hyökätään jopa Naton sisältä. Onko Suomen Nato-jäsenyys edelleen pelkkä oikotie onneen, vai sotkeudutaanko yhä todennäköisemmin aina vain mutaisempiin velleihin? Olemmeko velvoitettuja puolustamaan Tanskaa, johon Grölanti kuuluu ja olemaan tärkeimmän liittolaisemme vihollinen tässä kiistassa?

17-vuotias Emilie Meng katosi illanvieton jälkeen tanskalaisesssa pikkukaupungissa ja löytyi myöhemmin murhattuna. Tapaus järkytti koko Tanskaa, jossa satunnaisen henkirikoksen uhriksi joutuminen on erittäin harvinaista. Poliisit ovat saaneet valtavasti kritiikkiä tutkimustavoistaan sekä Emilien perheeltä, että tapausta seuranneelta suurelta yleisöltä. * Tiedäthän, että tämä kuuntelemasi jakso on podcastin alkuvaiheilta. Podmessa voit kuunnella kaikki Jäljillä- podcastin viimeisten vuosien jaksot. Lisäksi, uunituoreita jaksoja julkaistaan Podmessa joka viikko, ja mikä parasta – ilman mainoksia. Eli jos tykkäät kuulemastasi ja haluat lisää, sitä löytyy yllin kyllin osoitteesta podme.com. Uusi throwback-jakso julkaistaan joka perjantai. Ota yhteyttä: jaljillapodcast@gmail.comInstagram: @ jaljillapodcastMusiikki: This work contains Music Track Doug Maxwell Media Right Productions - Heartbeat of the Hood that is licensed under a Creative Commons Attribution license. Source: https://directory.audio/free-music/ambient/5275-doug-maxwell-media-right-productions -heartbeat-of-the-hoodAuthor: Doug Maxwell Media Right Productions LÄHTEET: Kirja: Pigen der Forsvandt, Emilie Meng mysteriet - Jesper Vestergaad, Bo Norström VeileDokumenttisarja “Nogen Ved Noget om Emilie Meng” jaksot 1-6 (Discovery+)Dokumenttisarja “Kesken jäänyt murhatutkimus” jaksot 1-3 (YLE Areena)https://nyheder.tv2.dk/krimi/2017-02-16-drabet-der-rystede-danmark-det-ved-vi-om-emilie-meng-sagenhttps://www.sn.dk/slagelse-kommune/dokumentar-om-emilie-meng-sagen-bringer-nyt-frem/https://www.sn.dk/danmark/politi-efter-kritik-vi-tager-meng-drabet-meget-alvorligt/https://www.sn.dk/danmark/emilie-mengs-drabsmand-er-efter-to-aar-stadig-paa-fri-fod/https://www.sn.dk/slagelse-kommune/spor-toerrer-ud-efter-emilie/https://www.tv2east.dk/drabet-pa-emilie-meng/finn-var-mistaenkt-kidnappe-emilie-meng-nu-fortaeller-han-sin-historiehttps://www.tv2east.dk/drabet-paa-emilie-meng/mysteriet-om-emilie-meng-dag-for-daghttps://nyheder.tv2.dk/krimi/2017-10-04-ny-udvikling-i-emilie-meng-sagen-kvinde-saa-mand-loefte-tung-genstand-ud-af-bilhttps://nyheder.tv2.dk/krimi/2017-06-20-nyt-spor-i-emilie-meng-sagen-henvendelserne-stroemmer-indhttps://nyheder.tv2.dk/krimi/2019-08-15-han-meldte-sig-som-vidne-i-meng-sagen-foerst-tre-aar-senere-blev-han-afhoerthttps://nyheder.tv2.dk/krimi/2019-08-15-han-meldte-sig-som-vidne-i-meng-sagen-foerst-tre-aar-senere-blev-han-afhoerthttps://nyheder.tv2.dk/krimi/2019-08-15-han-meldte-sig-som-vidne-i-meng-sagen-foerst-tre-aar-senere-blev-han-afhoerthttps://www.bt.dk/emilie-meng-mysteriet/emil-tog-skylden-for-emilie-mengs-forsvindenhttps://www.bt.dk/emilie-meng-mysteriet/familie-angrebet-efter-bror-blev-mistaenkt-for-mordet-paa-emiliehttps://www.seoghoer.dk/krimi/hoerte-emilie-mengs-mor-bankelydehttps://www.seoghoer.dk/krimi/emilie-mengs-veninde-var-med-paa-sidste-bytur-nu-taler-hun-foerste-ganghttps://www.seoghoer.dk/krimi/emilie-mengs-sidste-livstegn-vi-seshttps://jyllands-posten.dk/indland/ECE10743722/overblik-jagten-paa-17aarige-emilie-mengs-drabsmand/

Suoraa puhetta johtaa Maria Pettersson. Keskustelijoina ovat Juha Itkonen, Ruben Stiller ja Taru Tujunen. Puheenjohtaja Maria Pettersson tiedustelee raadilta, millaisia ajatuksia herättää Venäjän mahdollinen aie muuttaa merirajaa. Kyseessä on Venäjän puolustusministeriön asetusluonnos, jossa Venäjä muuttaisi merirajoja Suomen ja Liettuan lähellä. Suunnitelmasta tai sen toteuttamisyrityksestä tiedetään hyvin vähän. Onko syytä huoleen? Onko kyseessä oikea uhka vai typistyykö paniikki kohta vääräksi hälytykseksi? Ruben kuvailee eloisasti suhdettaan Venäjän vaikuttamisoperaatioon, jonka tarkoitus on herättää suomalaisissa hämmennystä. - Välillä tuntuu siltä että yskäys Kremlin käytävillä, jopa vessassa voi kuulostaa Helsingissä tykin laukaukselta. Juha Itkonen myöntää, ettei Jääkiekon MM-kisojen katselu ole kuulunut hänen vuosiohjelmaansa. Poikkeuksena tietysti jos Suomi on päässsyt loppuotteluun asti. Passiivisen kansalaisen näkökulmasta hän on huomioinut, että yhtäkkiä jännitetään trillereitä jotain Tanskaa vastaan! Jos emme enää pärjää jääkiekossa, niin missä urheilussa sitten pärjäämme – miten sykkii leijonasydän ja mitä käy kansalliselle identiteetille? Taru Tujunen nostaa käsittelyyn tulevat europarlamenttivaalit. Oikeistopopulististen puolueiden ennustetaan nostavan kannatustaan tulevissa EU-vaaleissa. Ilmiössä ei Tujusen mielestä ole mitään yllättävää, onhan kehitys ollut saman suuntainen monissa jäsenvaltioissa. Suomessakin Kokoomus ja Perussuomalaiset ovat löytäneet toisensa. Muuttuuko EU:n poliittinen linja, jos EPP:n ja S&D:n voimasuhteet muuttuvat merkittävästi? Jos muuttuu, niin missä asioissa ja mihin suuntaan? Ruben Stiller kysyy, tuottaako some pimeää konformismia, jonka ideana on se, että jokainen someposeeraus väärässä seurassa voi olla rikos? Jos ihminen näkyy samassa kuvassa vääriä mielipiteitä edustavan ihmisen kanssa, hän on syyllinen. Näettekö mitään huolestuttavaa tässä ilmiössä?

Selkävammainen on päässyt taas kelkkaan mukaan, joten meno oli sen mukaista. Tik Tokkia katseltiin, Tanskaa haukuttiin ja Siltala lähetettiin Panaman konsuliksi. Lisäksi hukattiin erilaisia ja erikokoisia tavaroita.

Anna-Leena Perämäki tavoitti juutalaisvainoista selvinneen Anita Meyerin Yhdysvalloista – yli 90-vuotias Meyer toivoo turkulaistutkijan tietokirjan julkaisua englanniksi Tutkija, FT Anna-Leena Perämäki Turun yliopistosta sanoo, että on tärkeä muistuttaa, mihin antisemitismi ja rasismi voivat johtaa. Toisen maailmansodan aikana vainottujen nuorten juutalaisten päiväkirjamerkintöjä tutkinut Perämäki toteaa, että historia näyttää jälleen toistavan itseään. Humanisti vastaa -podcastissa Anna-Leena Perämäki kertoo, että juutalaisvainojen kohteeksi joutuneet Anne Frank, Hélène Berr, Isabelle Jesion, Elisabeth Kaufmann ja Anita Meyer kirjoittivat päiväkirjaan sodan ja paljastumisen pelosta mutta myös toiveistaan. Frank ja Berr kirjoittivat, jotta maailma saa tietää, mitä on tapahtunut. Jesionin, Kaufmannin ja Meyerin päiväkirjoja ei ole toistaiseksi julkaistu. Väitöskirjaa tehdessään Perämäki sai yhteyden Yhdysvalloissa asuvaan, 1929 syntyneeseen Anita Meyeriin. Julkaistuaan 2022 tietokirjan Anne Frank ja hänen kohtalosisarensa tutkija lähetti sen Meyerille, joka toivoo, että teos käännettäisiin englanniksi. Tällä hetkellä Perämäki tutkii miehitysajan Norjaa ja Tanskaa. Hän kertoo 18-vuotiaana Itävallasta paenneesta Ruth Maierista, joka saapui toiveikkaana Norjaan turvaan, oppi nopeasti kielen ja matkusti vapaaehtoistöissä eri puolilla maata. Hänet pidätettiin myöhemmin ja hän joutui Auschwitzin keskitysleirille, missä hän kuoli 22-vuotiaana. Pohjoismaisessa näkökulmassa holokaustiin on tutkijan mielestä paljon perattavaa. Tietokirja Anne Frank ja hänen kohtalosisarensa syntyi kustantamon ehdotuksesta. Perämäki kokee, että markkinoinnissa tekijä jää kovin yksin ja jo vuodessa tietokirja siirtyy alelaariin. Tietokirjailijoiden asemaa heikentää hallituksen päätös leikata vähälevikkisen kirjallisuuden tukea. Se supistaa kirjastojen valikoimaa, mikä vähentää tekijöiden korvauksia. Humanisti vastaa -podcastin vierailta kysytään tänä vuonna kirjasuositusta. Perämäen valinta on Iida Rauman Hävitys. Podcastin toimittaa humanistisen tiedekunnan työelämäprofessori, toimittaja Riitta Monto ja tuottaa Turun yliopisto. Podcastin tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/podcast/humanisti-vastaa

Suomen ja Yhdysvaltain välinen DCA-puolustussopimus allekirjoitetaan tänään. Washingtonista raportoi Juri von Bonsdorff. Loppuvuoden isoista päätöksistä taistellaan Arkadianmäellä. Vieraina eduskuntaryhmien varapuheenjohtajat Vilhelm Junnila (ps), Inka Hopsu (vihr) ja kansanedustaja Matias Mäkynen (sd). Gazan sodan tilanne. Jerusalemista raportoi Antti Kuronen. Tanskaa kuohuttaa asevienti Israeliin. Kööpenhaminasta raportoi Karoliina Kantola. Miten varautua avoimesti, muttei liian avoimesti hybridiuhkien edessä? Vieraina kehittämispäällikkö Ari Korhonen, Kuntaliitto ja erityisasiantuntija Mikko Hiltunen, sisäministeriön siviilivalmiusyksikkö. Juontaja Mikko Haapanen, toimittajat Rasmus Montonen ja Elina Sonkajärvi. Tuottaja Hanna Juuti.

Suomen vaikutusvaltaisin päättäjänainen Sanna Suvanto-Harsaae tuntee ärtymystä synnyinmaansa alisuoriutumisesta.

Sipoolainen Petteri Nykky oli tyytyväinen joukkueensa tekemiseen Salibandyn miesten MM-kilpailuiden alkusarjassa. Suomi voitti selvänumeroisesti 7–0 (5–0, 1–0, 1–0) ensimmäisen ottelunsa Tanskaa vastaan. Toisessa ottelussa tunnetta riitti, mutta tästäkin komea voitto Ruotsista 7–3 (2–1, 1–1, 4–1) lukemin. Sunnuntaina Suomi varmisti vastaavasti lohkovoiton, kun se kaatoi vuorostaan Latvian 2–6 (1–2, 1–4, 0–1) lukemin. Nykky on itsekin entinen liigapelaaja. Hän on Jyväskylä Liffen kasvatti. Nykky pelasi pelaajaurallaan vuosina 1991–98 yhteensä 98 runkosarjaottelua Salibandyliigassa Liffessä ja Jyväskylän Happeessa. Tehoja näistä otteluista hän kirjasi 46+33. Jyväskylässä Nykky valmistui Jyväskylän yliopistosta filosofian maisteriksi pääaineenaan kemia. Hän on suorittanut myös ammattivalmentajan tutkinnon. – Minä olen harrastanut ja pelannut urheilua kaikella mahdollisella tavalla ihan pienestä pennusta lähtien, kolmevuotiaasta lähtien, Nykky kertoo.

Juha ja Marita olivat kaksi levotonta teiniä, kun he tapasivat Porissa 1980-luvun lopulla. He seikkailivat ympäri Ruotsia, Norjaa ja Tanskaa varastellen autoja ja tekemällä asuntomurtoja. Takapenkillä oli kaksi angorakania ja katkaistu haulikko. Juhan haaveena oli, että heistä tulisi samanlaisia pankkiryöstäjiä kuin legendaariset Bonnie ja Clyde. Ei mennyt pitkään, kun hän seurasi amerikkalaisen parivaljakon veristä esimerkkiä.  Kaikki Murha Pohjolassa -podcastin uudet jaksot löydät Podimosta. Kun rekisteröidyt nyt, voit kuunnella kaikkia Podimon sarjoja ja äänikirjoja 30 päivää maksutta - https://podimo.fi. Taustatutkimus: Emil HansenLukija: Heidi NaukkarinenKääntäjä: Anu SalminenMusiikki: Frej LevinTuotanto: Suomen PodcastmediaVastaava tuottaja: Joona HaaralaTuottaja: Kaisu KälviäinenEditointi: Arno RantanenOikoluku: Noora Kääriäinen ja Kaisu KälviäinenSee Privacy Policy at https://art19.com/privacy and California Privacy Notice at https://art19.com/privacy#do-not-sell-my-info.

Vuonna 2021 tulee kuluneeksi 300 vuotta Uudenkaupungin rauhasta.ja 500 vuotta Kustaa Vaasan johtamasta Ruotsin vapaussodasta Tanskaa vastaan. Tuona aikana Ruotsi nousi suurvallaksi, joka vaikutti ratkaisevasti Euroopan kehitykseen kolmekymmentävuotisessa sodassa. Romahdus koitti Suuressa Pohjan sodassa sekä sitä seuranneissa rauhoissa, lopulta Uudenkaupungin rauhassa 1721. YTT Risto Volanen on tutkinut kattavasti tuon ajan Eurooppaa lukuisissa kirjoissaan. Hän on nyt Kalle Haatasen vieraana.

Jaksossa keskustellaan Atrian vientijohtaja Heikki Tynjälän kanssa suomalaisen sianlihan viennistä Kiinaan. Mikä on mahdollistanut suomalaisen sianlihan viennin moninkertaistumisen odotettuakin lyhyemmässä ajassa? Miten välillä rajustikin heilahteleva sianlihan maailmanmarkkinahinta vaikuttaa liiketoimintaan? Kuinka maailman suurimmalla markkinalla kilpaillaan jättituottajamaita kuten Tanskaa vastaan? Miten sianliha käytännössä viedään maailmanlaajuisesta konttipulasta huolimatta Suomesta Shanghaihin? Toimittaja: Hannamiina Tanninen, editointi: Joonas Tuominen

Nyt ollaan isämmaallisissa tunnelmissa, kun jakson alussa pistetään kehiin kaksi kovaa korttia: Sauli Niinistö ja Finlandia-hymni. Pelkästään patrioottisissa tunnelmissa ei tämä jakso kulu vaan katse suunnataan erityisesti kohti Tanskaa ja Norjaa. Kokemusasiantuntijat valaisevat miten Tanska ja Norja eroavat Ruotsista. Mikä Pohjoismaa on kaikista takapajuisin aatemaailmaltaan? Ketkä suuntaavat Suomeen hiihtolomalle? Entä ketkä ovat kaikista epäterveellisimpiä?

Olemmeko kerrankin jossakin Tanskaa edellä rakennetun ympäristön saralla? Yhteisöllinen asuminen: ehkä yhdistät termin huonoihin muistoihin opiskelija-asunnosta, jossa kaverin tiskit vyöryivät lattialle. Soluasunnot on kuitenkin pian Suomesta purettu ja uusi yhteisöllinen asuminen nostaa päätään. Mikä tekee yhteisöllisestä asunnosta toimivan? Mistä löydät uusinta laadukasta tutkimustietoa? Porttiteoria-podcast jää tämän jakson jälkeen kesälomalle, suosittelemme samaa myös kuuntelijoillemme! Lue lisää: Vesamo, A. 2019. Meidän. Tilanjakamisen mahdollisuudet suomalaisessa asuntoarkkitehtuurissa. Diplomityö. Aalto-yliopiston arkkitehtuurin laitos. 75 s. Kaestle & al. Mehr ahls Wohnen – asukkaiden videot. [http://mitdenaugenderanderen.ch/de] Haettu 6.5.2019. Urbamonde 2017. Mehr als Wohnen -haastattelu (englanniksi). Youtube.com. [https://www.youtube.com/watch?v=5WB90Qgvkbk] Haettu 6.5.2019. Ranta-aho, T. 2016. Ryhmärakentaminen asuntotuotannon monipuolistajana. Kandidaatintyö. Aalto-yliopiston arkkitehtuurin laitos. 19 s. [http://urn.fi/URN:NBN:fi:aalto-201611015253] Korpela, S. 2015. Ryhmärakennuttajan opas. Rakennustieto Oy. 143 s. [https://www.rakennustietokauppa.fi/ryhmarakennuttajan-opas/112870/dp] Ympäristöministeriö. 3.11.2017. Yhteisöasuminen – tulevaisuuden asumismuoto? [https://www.ym.fi/fi-FI/Ajankohtaista/Yhteisoasuminen__tulevaisuuden_asumismuo] Haettu 6.5.2019. #arkkitehtuuri #yhteisöllinen #asuminen #ryhmärakennuttaminen #arkkari #podcast

Pohjoiset maat alkoivat jo 1600-luvulta lähtien suuntautua Atlantin kautta Amerikkaan, Afrikkaan ja muille kaukaisille alueille. Tämä varhainen globalisaatio syntyi siirtolaisuuden, kaupankäynnin ja myös tieteellisten tutkimusmatkojen kautta. Sen vaikutus oli merkittävä. Kaupan ja siirtolaisuuden mukana tuli uutta tietoa, uusia kulutustottumuksia ja myös uusia aatteita. Hollanti tuli 1600-luvulla mukaan siirtomaiden valloitukseen aiempien merimahtien, Portugalin ja Englannin rinnalle. Tämä innoitti myös Pohjoismaita, Ruotsia ja Tanskaa mukaan merentakaiseen kaupankäyntiin. Myös Ruotsi yritti luo itsestään siirtomaavaltaa. Se perusti Delawareen siirtokunnan ja nykyisen Ghanan rannikolle orjakaupan tukikohdan. Filosofian tohtori Lauri Tähtinen on tutkinut globalisaation aatehistoriaa ja Pohjoismaiden varhaisten suhteiden syntymistä kaukomaihin. Hän on Kalle Haatasen vieraana.

Osaatteko kuvitella Suomea katolisena maana tai osana Tanskaa? Tai kuinka meidän olisi käynyt, jos olisimme päätyneet osaksi Venäjää jo 1700-luvulla? Monet historian kulkemattomat polut ovat aikanaan olleet aivan mahdollisia, jopa todennäköisiä vaihtoehtoja. Sakari Silvolan toimittamassa Tiedeykkösessä puhutaan historian toteutumattomista vaihtoehdoista tutkija Ulla Koskisen, professori Petri Karosen ja professori Pertti Haapalan kanssa. Kuva: Wikimedia Commons Mikael Agricola ja Kustaa Vaasa, kaksi Suomen historian suurta vaikuttajaa.

Tanskalainen äiti kertoo, miksi tytär valitsee ruotsin kielen, vaikka osaakin tanskaa. Lundin kaupunki tukee kaikkien lasten monikielisyyttä poistamalla äidinkielenopettajat esikouluista. Hauskoja haasteita kielenhuoltajille, kuten "killgissa", "ättestupa" ja "holistinen". Surukirja on viikon uudissana. Kissa, joka osaa lukea, laskea ja puhua jos et usko, niin kuuntele Manja Lehdon pakinaa! Juontaja: Anna-Lotta Hirvonen Nyström kielipuoli@sverigesradio.se