Podcasts about valtioneuvoston

Kaatuiko Ruosin NATO-jäsenyys koraanin polttoon? Turkin presidentti Erdogan otti ison herneen nenäänsä, kun tanskalais-ruotsalainen äärioikeistolainen Rasmus Paludan poltti kadulla koraanin. Idea koraanin polttoon tuli ruotsidemokraatteihin liittyvän Youtube-kanavan juontajalta, jolla taas on Venäjä-yhteyksiä. Paludan uhoaa polttavansa koraanin viikossa, kunnes Ruotsi on Natossa. Erdogan puolestaan ei halua Ruotsia Natoon ollenkaan. Mutta miksi Suomen pitäisi ylipäätään mennä Ruotsin kanssa samaan aikaan Natoon?
 Persut tavoittelevat edelleen EU-eroa, kävi ilmi Iltalehti tarkistaessa puoleen vuonna 2019 linjaamia päätöksiä. Puheenjohtaja Riikka Purra pohti, että nyt kun Nato-jäsenyys alkaa olla plakkarissa, voitaisiin jälleen avata keskustelu EU-jäsenyyden perumisesta eli #fixit'stä. Purran mukaan Suomeen ei tarvita työperäistä maahanmuuttoa. Rajansa sulkeva maa ei saisi myöskään ulkomaisia investointeja. Sittenhän olisi kaikki hyvin, ei tarvitsisi tehdä töitä – kun niitä ei olisi. Stubbin mukaan persujen EU-kanta on suoraan Putinin pelikirjasta. Onko tämäkin siis suuri salaliitto? Kuka rahoittaisi pandoja? Mitä Ähtärin mustavalkoisille karhuille tulisi tehdä? Onko tämä aluepoliittinen, fiskaalinen vai ulkopoliittinen kysymys? Entäs, jos lahjoitettaisimme pandat Ukrainaan? Venäjä kun ei uskaltaisi suututtaa kiinalaisia tappamalla vahingossa heidän mustavalkoisia nallejaan. Sillähän se sota loppuisi. Ympäri Ukrainan rintamia kiertävä Mobile Panda, Suomen uusi rauhanaloite. Edessä on kuulemma ennätysosinkojen kevät. Myös työmarkkinoilla on iso vääntö kesken. Vaikuttaako mahdollinen hölläkätinen osingonjako työmarkkinaneuvotteluihin? Katri Kulmunin ministerieron aiheuttaneelle erityisavustaja Kari Jääskeläiselle vaaditaan vankeusrangaistusta. Onko se aihetta riemuun? Suomihan on omien tutkimustemme mukaan maailman vähiten korruptoitunut maa. Todellisuus ei taida vastata itsetutkiskeluamme. Niinpä tikunnokkaan nostetut rötöstelijät toimivat mainioina ennaltaehkäisevinä esimerkkeinä. Pää­ministeri kaavailee itselleen omaa turvallisuuspoliittista kabinettia. Sekä presidentti että että ulkoministeriö pitävät ideaa huonona. Olisiko siinä järkeä? Uusimpien muuttovetovoimatilastoihin mukaan vetovoimaisimpia asuinpaikkoja ovat Tampere, Espoo ja Turku. Sen sijaan Helsinki, Vantaa ja Lappeenranta vuotivat asukkaita muualle. Helsingissä tonttimaa loppuu väkisin. Siirtäkäämme siis kaikki julkiset virastot pois Helsingistä. Kansantalouden kannalta ei ole mitään hyötyä siitä, että ulkoministeriö on Katajanokalla? Valtioneuvoston kansliasta saisi huikean hinnan kiinteistömarkkinoilla. Eduskuntakin voisi olla Helsingin ulkopuolella. Sitä harjoiteltiin jo viime sodan aikana.

Valtioneuvoston mahdoton tehtävä. Miksi valtion omaisuuden ohjaaminen on niin vaikeaa? Fortumin ongelmista ja omistajaohjauksen kiemuroista kanssamme on keskustelemassa entinen omistajaohjausministerin erityisavustaja Lauri Korkeaoja.

Valtioneuvoston ajankohtaisselonteko turvallisuusympäristön muutoksista on eduskunnan käsittelyssä. Selonteko valmisteltiin pikavaudilla Venäjän hyökättyä Ukrainaan. Selonteossa kuvataan Suomen olevan tienristeyksessä, jossa valitaan uusi ulkopolitiikan suunta. Mitään tiettyä ratkaisua ei esitetä, mutta tekstin on tulkittu tukevan Suomen Nato-päätöstä. Yhtyykö eduskunta selonteossa esitettyyn analyysiin? Onko ajankohtaisselonteko paperi, jolla Suomi astuu Natoon? Miten Ruotsin päätös Natoon liittymisestä tai liittymättä jättäytymisestä vaikuttaa Suomeen? Selonteon eduskuntakäsittelystä ja Suomen mahdollisesta Nato-ratkaisusta ovat keskustelemassa ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Jussi Halla-aho (ps.), ulkoasiainvaliokunnan varapuheenjohtaja Erkki Tuomioja (sd.) ja valiokunnan jäsen Jouni Ovaska (kesk.). Toimittajana on Tapio Pajunen.

Valtioneuvoston ajankohtaisselonteko turvallisuusympäristön muutoksista luovutettiin eduskunnalle. Julkisuudessa paperi on ristitty niin sanotuksi Nato-selonteoksi. Kyse on poikkeuksellisesta selonteosta, jossa Venäjästä puhutaan suoraan. Onko selonteko Suomelta Venäjä-politiikan katumusharjoitus? Onko ajankohtaisselonteko paperi, jolla Suomi astuu Natoon? Merkitseekö selonteko ”Kekkoslovakian” loppua, tai suomettumisen päätepistettä? Oliko Ukrainan presidentin Volodymyr Zelenskyin videopuhe eduskunnalle ”perussetti”, kuten entinen ulkoministeri Erkki Tuomioja (sd.) puhetta kuvasi? Mikä on päivänpolitiikan sana? Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja toimittaja Tapio Pajunen puivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia.

Niinistö tapaa Putinin. Mistä presidentit keskustelevat? Venäjän suhteet EU:hun ja Natoon ovat kireät, entä Suomeen? Kirjeenvaihtaja Erkka Mikkonen, Moskova. Studiossa vanhempi tutkija Sinikukka Saari, UPI ja Venäjä-asiantuntija, tutkimusjohtaja Hanna Smith, Hybridiosaamiskeskus. Blogi. Jenny Matikainen: Suolisto vastaan ilmastonmuutos – eli miksi toimittajan pitää lentää katsomaan sulavia jäätiköitä. Glasgown ilmastokokous ja Suomi. Ympäristöministeri Krista Mikkonen ja toimitusjohtaja Jouni Keronen, Climate Leadership Coalition. Terveydenhuollon kustannukset ja uudet suunnat. Haastattelussa tuotantotalouden professori Paul Lillrank, Aalto-yliopisto. Saamelaisten totuus- ja sovintokomissio. Tavoitteena on koota saamelaisten kokemukset Suomen valtion ja eri viranomaisten toimista sekä tehdä tämä tieto näkyväksi. Valtioneuvoston kansliasta erityisasiantuntija Nina Brander, saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso ja kolttien luottamusmies Veikko Feodoroff. Juontajana Marja Ala-Kokko, toimittajina Janette Leino, Mira Stenström ja Katariina Lahtonen. Tuottaja Tarja Oinonen.

Onko Helsingissä (tai Suomessa sen kummemmin) koskaan ollut näin monta työpaikkaa samanaikaisesti auki erikoiskahviammattilaiselle??? Ok, tämä oletus tuli ihan mututuntumalta eikä mekään tiedetä siihen vastausta, mutta selvää on, että työmarkkinoilla on tällä hetkellä erittäin vahvasti baristan päivät! Keväästä asti maailmaa kurittanut palvelualojen työvoimapula alkaa näkyä viimein myös Helsingin erikoiskahviloissa ja osaaville baristoille on nyt ennennäkemätön kysyntä! Mistä tämä ilmiö johtuu? Mihin kahviosaajat ovat valuneet pandemian aikana? Entä onko kyse tyystin koronan aiheuttamasta paineesta, vai onko taustalla jotain paljon monitahoisempaa? Kuten jakson pituudesta saatoit arvata, kyllä on. Ja me keskustelemme muun muassa siitä!! Läpi käydään myös viime aikojen kuulumisia yleisemmällä tasolla, sekä spekuloidaan huhua Valtioneuvoston kahvilan kahvin laadusta. Jakson loppupuolella myös paljastetaan Cappuzinen täysin UUSI aluevaltaus, mihin aivan joka ikisen kahvista kiinnostuneen kannattaa ottaa osaa lokakuun alussa Helsingin Kahviviikolla! Cappuzine on podcast kahvista ja kahvikulttuurista. Juontajina toimivat pitkän linjan kahviammattilaiset Jarno Peräkylä ja Samuli Parkkinen.

Valtioneuvoston ihmiskaupan vastaisen työn koordinaattori Venla Roth kertoo, miten ihmiskaupan uhreja pyritään uuden toimintaohjelman myötä auttamaan. Aletaanko meillä tunnistaa myös paremmin seksikauppaan liittyvä ihmiskauppa? Entä miten on mahdollista, että yhä useampi nainen saa lapsen yli nelikymppisenä, vaikka joka paikassa toitotetaan, että viimeinen munasolu sammuttaa kohdusta valot naisen ollessa 35-vuotias? Puhumme myös siitä, kaventaako palkka-avoimuus sukupuolten välistä palkkakuilua, ja lopuksi Iso feministi vastaa, miksi nuoret pojat ahdistelevat aikuisia naisia niin kuin metoosta tai seksuaalikasvatuksesta ei olisi koskaan kuultukaan.

Olemmeko hävinneet taistelun yksityisyyden suojasta? Tunnemmeko  hallintaoikeuden kiemurat omiin tietoihimme? Mihin raja vedetään sen suhteen, mistä itseämme koskevasta tiedosta olemme valmiita luopumaan? Ajatus laajasta henkilökohtaisesta vapaudesta näyttäytyy varsin kapeana, kun yksilö on erilaisten sopimusten kautta luovuttanut verkossa henkilötietojensa hallintaoikeudet useille eri tahoille. Yksityisyys hämärtyy esimerkiksi tilanteessa, jossa yksilö on sijaintitietojensa tai verkkosivuklikkaustensa perusteella jäljitettävissä.   Liberan Yleinen tasapaino -podcastissa hypätään heti tietoturvan syvään päätyyn. Jaksossa käsitellään tietoturvaa ja yksityisyyttä digitaalisissa palveluissa. Huoli nousee esiin yleensä vasta silloin kun jokin menee yksityisen tiedon turvaamisessa pieleen.   Aiheesta keskustelevat ajatuspaja Liberan projektipäällikkö, kognitiotieteilijä, FT Inari Kulmunki @inaridunord ja tietoturva-asiantuntija Benjamin Särkkä. Jaksossa eritellään, mitä tietoturvalla ja tietosuojalla tarkoitetaan. Tämän jälkeen keskustellaan laajemmin yksityisen datan hallinnasta ja sen suojasta datataloudessa ja tietojärjestelmissä.   LÄHTEITÄ Floridi, L. (2014) The Philosophy of Information. New York: Oxford University Press. Floridi, L. (2015) The Ethics of Information. New York: Oxford University Press.  Floridi, L. (2003) On the Intrinsic Value of Information Objects and the Infosphere, Ethics and Information Technology 4(4), 287–304. Floridi, L. (1999) Information Ethics: On the Theoretical Foundations of Computer Ethics, Ethics and Information Technology, 1(1), 37–56.   Maner, W. (1980) Starter Kit on Teaching Computer Ethics. Helvetia Press.  Moor, J.H. (1994) What Is Computer Ethics?, Metaphilosophy, 16 (4), 266–275.  EU (2016) EU:n tietosuoja-asetus 2016/679. https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/ HTML/?uri=CELEX:32016R0679 European Comission (2017) Guidelines on the right to ”data portability”. http://ec.europa.eu/newsroom/article29/item-detail.cfm?item_id=611233  Knuutila A, Kokkonen V, Sundquist H, Kuittinen O & Thure S (2017) MyData muutosvoimana: Julkishallinnon henkilötiedon ihmiskeskeisen hyödyntämisen mallit ja vaikutukset. Raportti. Valtioneuvoston kanslia. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 61/2017. https://tietokayttoon.fi/julkaisu?pubid=21301 Poikola A, Kuikkaniemi K, Kuittinen O, Honko & Knuutila A (2018) MyData – johdatus ihmiskeskeiseen henkilötiedon hyödyntämiseen. Liikenne- ja viestintäministeriö. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-243-554-5  Kerber W (2016) Digital Markets, Data, and Privacy: Competition Law, Consumer Law, and Data Protection. Gewerblicher Rechtsschutz und Urheberrecht. Internationaler Teil (GRUR Int) 2016, 639–647. http://dx.doi.org/10.2139/ssrn.2770479

Keskustelijoina Juha Itkonen, Pekka Seppänen ja Taru Tujunen. Suoraa puhetta johtaa Pauli Aalto-Setälä. Puheenjohtaja siteeraa työ- ja elinkeinoministeriötä: "Valtioneuvoston koronatilannevarautumisen tilanteenhallintaan liittyvästä aikasidonnaisuusulottuvuudesta johtuen pyydetyt ministeriön turvallisuusluokitellut varautumisasiakirjatiedot eivät ole julkisia.” – Tämä oli ministeriön (kielteinen) vastaus STT:lle, joka pyysi asiakirjoja julki. Lisää keskustelua ja naurua syntyy koronanhoidon poliittisuudesta ja Suomen (olemattomasta?) exit-strategiasta. Tujunen toivoo, ettei jäätäisi "nuhautettuun talouteen ja elämään". Onnellisuudestakin puhutaan. Seppänen epäilee, että toimittajat eivät ole lukeneet onnellisuusraporttia kunnolla ja että todellisuudessa Suomessa asuu hyvin vähään tyytyväinen kansa. Itkosen päätelmä on, että onnellisuustutkimus on globaali piilokamera. Twitterissä #pyöreäpöytä

Valtioneuvoston kansliassa valmistellaan pykäliä ulkonaliikkumiskieltoon. Hallituksen ministerit ovat yhtä lukuun ottamatta ehdolla kuntavaaleissa. Kansanedustaja Ano Turtiainen on erotettu perussuomalaisista. Rallilegenda Hannu Mikkola on kuollut. Merijään paksuus vaihtelee paljon.

Venäjä passitti oppositiojohtajan linnaan ja EU:n reaktioita odotellaan. Portugalin EU-puheenjohtajakausi keskittyy koronaviruspandemiaan ja kenties jopa keskusteluun Euroopan tulevaisuudesta. Eurooppaministeri Tytti Tuppurainen kertoo jaksossa ensimmäisestä valtioneuvoston EU-selonteosta kahdeksaan vuoteen, mutta kiinnostaako ketään? Jakson juontaa Aku Aarva.

Venäjä passitti oppositiojohtajan linnaan ja EU:n reaktioita odotellaan. Portugalin EU-puheenjohtajakausi keskittyy koronaviruspandemiaan ja kenties jopa keskusteluun Euroopan tulevaisuudesta. Eurooppaministeri Tytti Tuppurainen kertoo jaksossa ensimmäisestä valtioneuvoston EU-selonteosta kahdeksaan vuoteen, mutta kiinnostaako ketään? Jakson juontaa Aku Aarva.

Mitä Valtioneuvoston ja Marinin hallituksen ytimessä tapahtui keskellä koronakriisiä? Miksi Valtioneuvoston ytimeksi muotoutui pääministeri Sanna Marinin (sd.) sekä perhe- ja peruspalveluministeri Krista kiurun (sd.) kaksikko, mutta poliittisissa päätöksissä tärkein foorumi oli hallituksen neuvottelu? Minkälaisia ogelmia koronakriisin poikkeuksellinen päätöksenteko aiheutti kansalaisten perusoikeuksille? Mitä koronakriisin aikana tehdyistä virheistä pitäisi oppia? Vieraana on Sitran koronamuistion "Valtioneuvoston ydin kriisitilanteessa" kirjoittaja, pitkän linjan journalisti ja tietokirjailija Matti Mörttinen. Toimittajana on Tapio Pajunen.

Pitäisikö maalittaminen kriminalisoida? Haastateltavina käräjätuomari Mika Illman ja Lakimiesliiton hallituksen puheenjohtaja Antero Rytkölä. Illman on kirjoittanut Valtioneuvoston pyynnöstä selvityksen maalittamisesta, ja toteaa siinä, että maalittamisen kriminalisointi uudella lainsäädännöllä ei ole tarpeen. Lakimiesliitto on eri mieltä. Rytkölä vaatii maalittamisen kriminalisointia. "Nykyiset säännökset eivät kata tätä ilmiötä sillä tavalla että sitä oltaisiin pystytty kunnolla torjumaan, ja niin, että maalittamisen kohteeksi joutuneet ihmiset voisivat olla varmoja, että saavat oikeutta", Rytkölä kertoo. Vihapuhe ja maalittaminen voivat olla uhka demokratialle. Maalittamisen kohteeksi ovat joutuneet viranomaiset, tutkijat, poliitikot ja ihan tavalliset sosiaalisen median käyttäjät. Demokratian toteutuminen vaarantuu, kun osa ihmisistä ei uskalla maalituksen ja viharikosten pelossa edes asettua ehdolle vaaleissa tai osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun. Median kohdalla riskinä on, että journalistit alkavat vältellä tiettyjä aiheita ja näkökulmia maalittamisen pelossa. "Vihapuheella voidaan aiheuttaa polarisoitumista yhteiskunnassa, ajaa ryhmät toisiaan vastaan. Monessa maassa lait kuten kiihottaminen kansanryhmää vastaan ovat laeissa joilla halutaan ylläpitää yleistä järjestystä, koska jos vihapuhe saa esiintyä rajattomasti, se johtaa mellakoihin ja sen tyyppiseen yleisen järjestyksen varantumiseen", Illman pohtii. Hän arvioi, että vihapuheella voidaan ajaa tietyt ryhmät pois julkisesta keskustelusta ja se voi johtaa konfliktiin. Mikä on sosiaalisen median alustojen vastuu rikollisen tekstin esiintymisestä? Illmanin mukaan sosiaalisen median alustojen ylläpitäjille ja yrityksille pitäisi sälyttää enemmän vastuuta. Esimerkiksi Ruotsissa on ollut laki some-ryhmän ylläpitäjän vastuusta, ja ylläpitäjä voi joutua rikosvastuuseen. Rytkölä pitää ongelmallisena, että Suomen lainsäädäntö ei ulotu kaikkiin sosiaalisen median palveluihin. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Valtioneuvosto antoi Vaurautta vastuullisella omistajuudella -nimisen omistajapoliittisen periaatepäätöksen 8.4.2020. Periaatepäätös pohjaa hallitusohjelmaan, jonka mukaan jokaisen valtionyhtiön perusarvona on oltava yhteiskuntavastuu. Yhtiöiden on huomioitava päätöksenteossaan taloudellisten tekijöiden lisäksi toiminnan sosiaaliset, alueelliset ja ympäristölliset vaikutukset. PwC:n Sirpa Juutinen keskustelee Valtioneuvoston kanslian Omistajaohjausosaston osastopäällikön, ylijohtaja Kimmo Viertolan kanssa siitä, mitä periaatepäätös pitää sisällään ja millaista viestiä se välittää.

Millainen uhka median kriisi on demokratialle? Vieraina Journalistiliiton puheenjohtaja Hanne Aho ja Valtioneuvoston viestintäjohtaja Päivi Anttikoski. Anttikoski kommentoi viikonloppuna uutisoitua kohua siitä, miksi valtioneuvoston kanslia kieltäytyi luovuttamasta korona-koordinaatiotyöryhmän asiakirjoja. Media on ennen koronakriisiäkin ollut pahoissa ongelmissa: paperilehtien suosion heikkeneminen, mainostulojen romahdus, globaalit kilpailijat ja disinformaatio. Hanne Aho korostaa, että Suomen media eroaa Pohjoismaiden medioista selvästi siinä, että valtio ei tue mediaa Suomessa. Muissa Pohjoismaissa mediaa on tuettu pelkästään koronakriisin takia kymmenillä miljoonilla euroilla. Suomessa median kriisiä pahentaa mainostulojen romahtaminen sekä pitkät välimatkat paperilehtien jakelussa. "Moni lehti on kalliimpi jaella kuin tehdä. Suomalainen sanomalehdistö on suurissa ongelmissa", Aho toteaa. Sanna Marinin hallitus suunnittelee maksavansa medialle tukea Suomessakin joitain miljoonia. Ahon mielestä tämä ei ole riittävää. "Tässä täytyy muistaa, että tässä on kyse demokratian tukemisesta, ei pelkästään näiden yritysten tukemisesta", Aho sanoo. Koronakriisi on entisestään vaikeuttanut median tilannetta. Mainostulot ovat laskeneet pandemian aikana noin 45 prosenttia, ja moni media on lomauttanut työntekijöitä. "Yhtälö on todella hurja," Anttikoski summaa. Aho kertoo, että viimeisen vuosikymmenen aikana noin 30 prosenttia journalisteista on irtisanottu viimeisen 10 vuoden aikana jo ennen korona-kriisiä. Koronakriisi korostaa median vastuuta. "Valtaosa mediasta on toiminut hyvin, mutta joskus mietin, että tätä kommenttia tai otsikkoa olisi voinut miettiä toisella tavalla. Nyt ei ole hämmentämisen aika kun ihmisillä on hätä", Anttikoski pohtii. Hänen mielestään mediaa on vaikea kritisoida asiallisissa keskusteluissa. Aho ja Anttikoski ovat huolissaan siitä, että heikentyneen median jättämää ilmatilaa ottavat valeuutissivustot ja propadanda. "Näemme miten suljetuissa yhteiskunnissa vaikutetaan ihmisten mieliin jatkuvalla propagandalla, ja nyt näemme miten avoimissa yhteiskunnissa pyritään vaikuttamaan ihmisten mieliin: ihan samalla tavalla eli jatkuvalla propagandalla", Aho kertoo. Aho toivoo, että Suomessakin mediaa voitaisiin tukea taloudellisesti ja mediat keskittyisivät määrän sijaan laatuun. Anttikosken mielestä median perusuutisointi on toiminut koronakriisissä hyvin, mikä on vaikuttanut myös siihen, että koronakriisin hoito on onnistunut hyvin. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Valtioneuvoston viestintäjohtaja Päivi Anttikoski kertoo, mitä nuori nainen pääministerinä tarkoittaa maabrändin kannalta. Entä miten on sujunut hallituksen koronaviestintä – noin niin kuin omasta mielestä? Millaisen muikkarin entinen politiikan toimittaja antaa ex-journalistikollegoilleen? Pureudumme Yhdysvaltojen tuleviin vaaleihin. Demokraattisen puolueen todennäköistä presidenttiehdokasta Joe Bidenia syytetään seksuaalisesta häirinnästä. Mitä tekee feministi, kun on valittava upottavan suon ja löysän vetelän välillä? Koronakeväänä on ollut aikaa tehdä havaintoja kevään tulosta ja patriarkaatin uhosta. Mietimme, miksi on terapeuttisempaa yrittää nauraa jälkimmäiselle. Iso Feministi taas vastaa kysymykseen, onko epätasa-arvoinen kotitöiden jakaminen vain seurausta naisen omasta, huonosta valinnasta.

Vuodesta 2015 kansanedustajana toiminut Hanna Kosonen (kesk) nimitettiin elokuun alussa äitiyslomalle jääneen Annika Saarikon (kesk) tilalle Rinteen hallituksen uudeksi tiede- ja kulttuuriministeriksi. Taidehistorioitsija ja hiihtosuunnistuksen moninkertainen arvokisamitalisti käsittelee ministerinä kulttuuri- ja taidepolitiikan- sekä nuoriso- ja liikuntapolitiikan osastolle kuuluvat asiat. Valtioneuvoston laaja liikuntapoliittinen selonteko valmistui viime vuonna edellisellä hallituskaudella, ja Antti Rinteen (SDP) johtama hallitus on ehdottanut talousarvioesityksessään 4,8 miljoonan euron lisäystä liikunnan ja huippu-urheilun edistämiseen vuonna 2020. Mutta mihin lisämiljoonat halutaan suunnata? Millaista on opetus- ja kulttuuriministeriön yhteistyö suomalaista huippu-urheilua johtavan Suomen Olympiakomitean kanssa? Mihin ylipäänsä kansakuntana tarvitsemme huippu-urheilua tai mitaleita arvokisoista? Väittelyissä Dohan suomalaismenestys, Litmasen Qatar-kehut sekä Salazarin tallin doping-epäilyt.

"Facebookin kryptovaluutaksi" nimitetty Libra on nyt esitelty! Libran ympärille kerätyt toimijat toivovat, että järjestelmä helpottaisi mm. maksamista ja rahansiirtoa digitaalisissa palveluissa. Mistä Librassa on kyse ja miten se eroaa esimerkiksi kiinalaisten alustajättien maksupalveluista? Miten lohkoketjuteknologioiden potentiaali ylipäätään tällä hetkellä hahmottuu? Keskustelua herättää myös koko lohkoketju-termin määrittely ja käyttö. Juuso Pekkisen haastateltavana on Etlan tutkija Juri Mattila. Mattila on ollut toimittamassa Valtioneuvoston kanslian tutkimusraporttia lohkoketjuteknologian hyödyntämismahdollisuuksista. Ääneen pääsevät myös Lohkoketju - Tiekartta päättäjille -kirjaa kirjoittamassa olleet Mikko Eerola ja Juha Viitala. Tämä on kevään 2019 viimeinen jakso. Kohtaamisia syvässä päässä. Juuso Pekkinen etsii suurempaa ymmärrystä ympäröivästä todellisuudesta. Hydraatiota intohimoiseen tiedonjanoon maanantaisin ja torstaisin kello kymmenestä yhteentoista.

Valtioneuvoston selvitys piirtää kuvan sote-uudistuksen valmistelusta ja mammuttiuudistuksen kaatumisesta. Syyt syy soten kaatumiseen olivat vahva ja poukkoileva poliittinen ohjaus, epärealistinen aikataulu ja uudistuksen megalomaaninen koko. Miksi näin tapahtui? Eikö poliittinen johto luottanut valmistelussa virkamiesjohdon linjauksiin? Sortuuko Rinteen hallituksen ohjelma sote-kirjauksissaan samoihin virheisiin? Kuinka vastaavat virheet vältetään jatkossa? Vieraana on sote-uudistuksesta vastannut virkamies alivaltiosihteeri Päivi Nerg valtiovarainministeriöstä. Toimittajana on Tapio Pajunen.

Globaalit kysymykset, kuten ilmastonmuutos, tuntuvat valtavilta ongelmilta. Kannattaako pienen maan edes yrittää ratkaista niitä? Kansliapäälliköt Hannele Pokka ympäristöministeriöstä sekä Matti Anttonen ulkoministeriöstä kertovat, millaisia ratkaisuja virkamiesten laatima Mahdollisuudet Suomelle -raportti tarjoaa seuraavalle hallitukselle. Valtioneuvoston viestintäjohtaja Päivi Anttikoski haastattelee.

Miten Suomi saadaan kestävän kasvun ja kehityksen uralle? Kansliapäälliköt Jari Gustaffson työ- ja elinkeinoministeriöstä sekä Anita Lehikoinen opetusministeriöstä kertovat, millaisia ratkaisuja virkamiesten laatima Mahdollisuudet Suomelle -raportti tarjoaa seuraavalle hallitukselle. Valtioneuvoston viestintäjohtaja Päivi Anttikoski haastattelee.

Miten hyvinvointivaltio ja sen kansalaisille lupaamat palvelut turvataan myös 2020-luvulla? Kansliapäälliköt Päivi Sillanaukee sosiaali- ja terveysministeriöstä ja Martti Hetemäki valtiovarainministeriöstä kertovat, millaisia ratkaisuja virkamiesten laatima Mahdollisuudet Suomelle -raportti tarjoaa seuraavalle hallitukselle. Valtioneuvoston viestintäjohtaja Päivi Anttikoski haastattelee.

Valtioneuvoston linnassa toimittajana on Jari Niemelä.

Vieraaksi saapuu Etla:n toimitusjohtaja, valtiotieteiden tohtori Vesa Vihriälä. Tämänpäiväinen vieraamme on toiminut talouskomissaari Olli Rehnin neuvonantajana ja talousasioiden alivaltiosihteerinä Valtioneuvoston kansliassa. Hän on toiminut myös Pellervon taloudellisen tutkimuslaitoksen toimitusjohtajana, useissa tehtävissä Suomen Pankissa sekä tutkijana OECD:ssa. Talouden saaminen riittävään kasvuun tuntuu ylivoimaiselta haasteelta. Millä keinoilla se saataisiin aikaiseksi?