Podcasts about vauhti

Vauhti-suksivoiteiden tarina yltää yli sadan vuoden päähän ja hyvin luistaa edelleen. Pelkkää alamäkeä maailman kärjessä pysyminen ei ole, vaan vaatii jatkuvaa tutkimusta, tuotekehitystä, markkinointia ja brändäämistä. Mitä se käytännössä tarkoittaa, siitä kertoo meille Vauhti Speed Oy:n teknologiajohtaja Esa Puukilainen. Mennäänkö kehitystyössä huippu- vai harrastushiihto edellä (vai molemmat vai kumpikaan), onko ladunavaajan rooli siunaus vai kirous, onko rakkaus lajiin kilpailuetu vai sotkeeko se objektiivisen ajattelun, millaiset jäljet jätti vuoden takainen tehtaan maan tasalle tuhonnut tulipalo ja miten homma on lähtenyt käyntiin uusissa tiloissa Tohmajärvellä… Ja paljonpaljon muuta mielenkiintoista! Voiteilla tai ilman, kuuntele!

Kuntien ilmastotavoitteet näyttävät mallia muille, mutta vastaako työn tahti kunnianhimon tasoa? Entä milloin luontokato saa ansaitsemansa aseman vastuullisuustavoitteiden kiireellisimmässä kärjessä? Huomisen talous -podcastin uusimmassa jaksossa keskustellaan ilmasto- ja luontotyön parhaista käytännöistä ja sudenkuopista kunnissa. Kuntarahoituksen vastuullisuuspäällikkö Kalle Kinnusen vieraina Helsingin kaupungin ilmastoyksikön päällikkö Kaisa-Reeta Koskinen sekä Suomen ympäristökeskus SYKE:n biodiversiteetti- ja viestintäasiantuntija Riku Lumiaro.

Pörssikurssit menevät ylös ja alas. Vauhti voi olla joskus hurjaa ja kurssien heilunta nostaa monella sijoittajalla hikikarpalot otsalle. Etenkin viime aikoina, jolloin ees taas -liikettä on ollut normaalia enemmän. Pandemia aiheutti niin syvän alamäen, että joku olisi saattanut sanoa sitä jopa romahdukseksi. Tässä jaksossa pohditaan, miten pörssien liikkeissä pysyy mukana ja mikä niitä kursseja useimmiten heiluttaa.

Alkuvuosi on ollut haastava osake- ja korkomarkkinoilla kautta linjan. Kestävätkö osakemarkkinat rahapolitiikan nopean kiristymisen ja talousnäkymän heikentymisen? Uskaltaako joukkolainoihin enää sijoittaa? Muun muassa näitä asioita pohtivat strategimme Hertta Alava, Ville Korhonen ja Antti Saari.

Neljännen kauden päätösjakson vieraana on purjehtija Ari Huusela, joka purjehti Stark veneellään maapallon ympäri. Yksin. Ari oli yksin merellä yhteensä 116 vuorokautta, eli melkein neljä kuukautta. Ari oli ensimmäinen suomalainen ja ensimmäinen pohjoismaalainen, joka on päässyt mukaan Vendee Globeen - maailman kuuluisimpaan yksinpurjehduskilpailuun. Vauhti tässä yksinpurjehduskisassa oli hurja. Jos retkiveneillä mennään tyypillisesti 5-10 solmua, Imoca luokan kilpaveneet kulkevat yli 20 solmua. Myrskytuulissa ja kymmenmetrisissä aalloissa kilpavauhti on kuluttavaa sekä veneelle ja kipparille. 34 matkaan lähteneestä veneestä 8 joutui keskeyttämään. Arikaan ei päässyt helpolla. Pahimmillaan Arin Stark vene kävi kyljellään mastoa myöden meressä ja kisan loppua kohden myrskyjen jatkuessa Arin usko alkoi olla todella koetuksella. Miltä tuntui olla 4 kuukautta yksin eristyksellä maailman autioimmilla seuduilla, keskellä merten erämaata? Miltä tuntui palata kovalle maalle tuttujen ihmisten pariin kuukausien yksinolon jälkeen? Seikkailut instassa. https://www.instagram.com/seikkailunjokamiesluokka/ Ari Huusela instassa: https://www.instagram.com/arihuusela.oceanracing/ Arin saitti: https://www.arihuusela.com/

Pian se on täällä, nimittäin Matka floppaa -podcastin toinen tuotantokausi. Vauhti tulee kiihtymään, kun tarinoissa singahdetaan taivaalle lentoemäntien maailmaan. Nyt jos koskaan kannattaa kiinnittää turvavyöt ja valmistautua kyntöön. --- Send in a voice message: https://anchor.fm/anna-kaisa-saarenp/message

Kaikki hyvä loppuu aikanaan ja tämä jakso onkin viisiosaisen podcast-saagan loppuhuipentuma! Vauhti ei kuitenkaan hidastu lainkaan, kun tällä kertaa mikin taakse palaavat sekä Lasse että Mikko. Käsittelemme termiä, jota harva on edes kuullut, mutta joka on äärimmäisen merkitsevä pysyvän muutoksen kannalta ja tämä termi on volitio eli toimeenpanemisen kyvykkyys: - Mitä on volitio ja miksi se on niin tärkeää? - Miten toimeenpanokyvykkyyttä (eli volitiota) voisi vahvistaa? - Mihin asioihin kannattaa kiinnittää huomiota? - Usein painotetaan motivaation ratkaisevaa merkitystä tavoitteiden saavuttamisessa? Onko motivaation puute kuitenkaan syypää tavoitteiden saavuttamattomuudelle? - Mitkä ovat keskeisiä taitoja, kun volitiota vahvistetaan? Tässä podcast-sarjassa sukellamme siis Lassen, Mikko Törmälehdon ja Mustosen Jannen kirjoittamaan Löytöretkiä onnistumisiin®-kirjaan ja sen aihealueisiin. Seuraa Lassea, Mikkoa ja Hyvinvointikoulua: www.instagram.com/lasse_seppanen/ https://www.instagram.com/tormalehtomikko/ www.instagram.com/hyvinvointikoulu/ www.hyvinvointikoulu.com/palvelut Tutustu kirjaan lisää alla olevan linkin kautta: https://docendo.fi/sivu/tuote/loytoretkia-onnistumisiin-/2767623?fbclid=IwAR0uKyOuBuVpcZav-SD76i-BYHWMYw9Nxpy3GaLXXA809WXYlUjwUNDik-k

Jaksossa päästään Poimittaislinjan kyytiin ja pohditaan autojen historiaa. Esittelemme Poimittaislinjan sekä velhovankila Azkabanin. Vauhti on yhtä kova kuin Poimittaislinjalla alusta loppuun. Tervetuloa mukaan! Seuraa meitä Instagramissa @laituripodcast ja etsi meidät Facebookista nimellä Laituri 9 ja 3/4 -podcast. Tuotanto by Terhi ja Anna. Music by Terhi. See acast.com/privacy for privacy and opt-out information.

Mitä kovempaa halutaan kasvaa, sitä tarkemmin yrityksen tulee olla toimitusjohtajan näpeissä. Vauhti ei todellakaan korjaa virheitä, vaan vahvistaa niitä. Aikaa datan keräämiseen, tuntien Excel-harjoituksiin ja huolelliseen analysointiin ei ole. Ohjausliikkeitä pitää tehdä nopeasti. Rauhalliseen kruisailuun taloushallinnon taustapeilinäkymä voi riittää, mutta kun vauhdit kasvavat, on syytä nähdä tuulilasista ulos jokainen eteentuleva mutka. Episodissa paneudutaan kasvun johtamiseen talouslukujen, muttei taloushallinnon lukujen, kautta. Mitä tietoa kasvuun luotsaava yrittäjä, perustaja tai toimitusjohtaja (ja koko tiimi) tarvitsee? Miten tuo tieto tuotetaan jatkuvasti ja luotettavasti, niin että päätöksiä pystytään tekemään nopeasti ja varmaan tietoon perustuen? Mitä tietoa hallitus ja sijoittajat kaipaavat? Aiheesta Loyalisticin Antti Pietilän vieraaksi tulee juttelemaan Calqulate.io:n perustaja Niko Laine. Hän on tehnyt pitkän uran CFO:na ympäri maailmaa ja on nyt paketoimassa siinä oppimaansa SaaS-tuotteeksi. Ensimmäiseksi katse suunnataan B2B:n kilpasarjaan, eli SaaS-yrityksille, yksinkertaisena tavoitteena olla maailman paras SaaS-yrityksen talousraportointiratkaisu. Markkinaa lähdetään valloittamaan Suomen, Ranskan ja Kalifornian toimistoista käsin. Pian sen jälkeen katseessa siintää myös muut B2B-yritykset. Rima on korkealla ja niin on tekemisen tasokin. Tätä miestä ja firmaa kannattaa seurata. Keskustelu pyörii toki paljon erityisesti kasvavien SaaS-yritysten ympärillä, mutta soveltuu sellaisenaan muihin tilaustalouden yrityksiin. Antti ja Niko tulkkaavat oppeja myös muille kasvaville B2B-yrityksille sopiviksi. Episodissa mainitun podcast-episodin Midaxon kasvusta löydät tästä: https://blog.loyalistic.com/fi/midaxon-uskomaton-inbound-matka-maailmalle-vieraana-kalle-kilpi-midaxo Katso ja kuuntele episodi, niin kuulet millä keinoilla liiketoimintaa kannattaa kehittää kriisissä ja varautua seuraavaa, tai pitkittyvää kriisiä varten. Voit kuunnella episodin myös suosituimmissa podcast-sovelluksissa hakemalla “Loyalistic” tai linkillä https://anchor.fm/loyalistic Episodin blogijutun löydät: https://blog.loyalistic.com/fi/kuinka-kasvua-johdetaan-talouslukujen-kautta-vieraana-niko-laine-calqulateio ----------------------------------------------------------------------------------------------- Niko Laine Niko Lainetta voit seurata: https://www.linkedin.com/in/nikojlaine/ Calqulate.io Calqulate.io:n löydät: https://calqulate.io/ Antti Pietilä Antti Pietilää voit seurata LinkedInissä: https://www.linkedin.com/in/anttipietila Loyalistic Loyalisticin löydät: https://loyalistic.com/fi/ ----------------------------------------------------------------------------------------------- Sopisiko tällainen videopodcast teidän markkinointiin? Tsekkaa miten me voimme Loyalisticissa auttaa sisältötuotannossa ja videoissa. https://loyalistic.com/studio/

Vauhti on hidastumassa sekä Suomen taloudessa että asuntomarkkinoilla. Sopiiko Suomen suksivalinta globaalisuhdanteeseen ja miksi asuntomarkkinoilla ostajat ovat tänä vuona vahvoilla? Aänessä Nordean ekonomistit Olli Kärkkäinen ja Tuuli Koivu.

Lisää >> http://ift.tt/2ntDcKT

Mikä vapaalaskussa kiehtoo ja vie miehiä ympäri maailmaa mitä erikoisempiin paikkoihin? Peltsin vieraina pitkänlinjan vapaalaskijat Ape Majava, Juho Lukkari ja Sami Sarsama.

Mårten Mickos on menestynein suomalainen yritysjohtaja Yhdysvalloissa. Hänet tunnetaan ennen kaikkea toimitusjohtajuudesta MySQL:ssa, jonka tietokantoja käyttävät niin Google, Facebook kuin NASAkin ja joka myytiin Sun Microsystemsille miljardilla dollarilla. Sen jälkeen hän johti pilviohjelmistoja tekevää Eucalyptusta, joka puolestaan myytiin Hewlett-Packardille. Nyt Mickos johtaa 100 000 hakkerin verkostoa HackerOne'a. Hän on myös aktiivinen bloggari, keskustelija, puhuja ja mentori. Tässä podcastissa puhumme siitä, mitä tarkoittaa, että yrittäminen on uskomusjärjestelmä; siitä, miksi avoin lähdekoodi on Gutenbergin Raamattuun verrattava mullistus sekä siitä, miten onneton tietoturvan tilanne on tänä päivänä mutta miksi huominen on täynnä toivoa. Mårten kertoo myös, miten hän johtaa itseään, miten hän huolehtii omasta tietoturvastaan ja miksi vauhti on tärkeää.  Onko niin, että Suomi valitsee vapaaehtoisesti marginaalin olemalla hidas? Hyviä kuunteluhetkiä.

Kun delfiinit uivat, ajatuksetkin lipuvat syvään päähän. Sieltä on äyskäröitävä helmet, kuinka suhtautua eläimiin ja niiden oikeuksiin. Maahanmuuttajia on alettu vihdoin kohdella niin kuin pitää. Sillä lailla, että joku huolehtii kaikesta ja varmistaa, kulkee mukana uuteen maahan, putkikassissaan muuttajien tutut lelut. Onnellisin maahanmuuttotarina vuosikausiin koettiin juuri Suomesta Kreikkaan, Tampereelta Ateenaan. Veera, Leevi, Eevertti ja Delfi muuttivat. Nyt niiden hyvinvointia ja kotoutumista seurataan sekä suomalaisten että kreikkalaisten huippuammattilaisten toimesta. Saako ihminen olla kateellinen? Tarvittiin tamperelaiset delfiinit. Se mikä lähtee Tampereelta pysyvästi, herättää aina tunteita. Tarvittiin eläimistä älykkäimmät, vaikka kyllä ne muutkin saattavat olla viisaampia kuin me. Eläinten oikeudet olivat jotenkin unohtuneet. Se, että niin tärkeä aihe unohtuu ja jää ajattelematta, johtuu todennäköisesti ähkystä. Syömme niin paljon ja olemme koko ajan kylläisiä, kaukana normaalista näläntunteesta, että ei siinä ajatus lennä. Verenkierto on siellä minne olemme sen halunneet. Suomalainen syö 80 kiloa luullista lihaa vuodessa. Määrä on nelinkertaistunut lyhyessä ajassa. Se on pastapuhetta, että lihasta olisi tulossa meille joku pittoreski ylellisyystuote ja eksoottinen maistelunöppönen. Lihanhimomme on valtava. Itse voisin syödä heti aamusta frisbeenkokoisen verisen pihvin, jos rehellisiä himojani oikein kuulostelen. Vielä muutama vuosi sitten tämmöistä poltetta ei ollut. Kiitän mainontaa, kauppaketjuja, lapsellisen halpaa lihaa - ja olen ähkyssä. Etsin turhaan ajatusta. Tamperelaiset delfiinit, puolenkymmentä, pyydystettiin lastemme iloksi Meksikonlahdelta 80-luvun puolivälissä. Silloin ei puhuttu paljoakaan eläinten oikeuksista, saati kärsimyksistä. Ihminenhän oli aina hyväksikäyttänyt löytämiään eläimiä omiin tarkoitusperiinsä. Jos maatilalla joku eläin näytti kärsivän, se lopetettiin ääntä nopeammin. Ennen tosin lihaa syötiin ihmistä kohden paljon vähemmän kuin nykyään. Oikein todella hankalaan ähkyyn saattoi päästä lihalla vain Jouluna. Silloin oli lupa maata ja olla ajattelematta mitään. Nyt moni on koko ajan joulukunnossa. Ihminen on viisaimmillaan lapsena. Sitten se alkaa tyhmentyä. Vauhti kiihtyy keski-iässä äärimmilleen. Siksi ehkä lapset ajattelevat niin viisaasti. Heille eläinten oikeudet ovat itsestäänselvyys. Jokainen eläin, elollinen ihmeellinen olento, on ansainnut parhaan mahdollisen kohtelun, hoivan ja välittämisen. Lapset eivät ajattele ensimmäisenä rahaa, eivätkä toisenakaan. Heillä on korkeammat motiivit, korkeammat ajatukset. Voisi melkein sanoa, että synnynnäinen taito ajatella vaistomaisesti koko maapalloa ja sen hyvää. Mikä voisi olla tärkeämpää? Aika usein tunnen itseni tyhmäksi. Tyhmemmäksi kuin ennen. Olen väsyneempi, aloitekyvyttömämpi ja nälkäisempi kuin koskaan. Mitä enemmän syön, lihaa(sitä menee paljon!) ja lisukkeita, sitä vähemmän jaksan ajatella. Paino on jo noussut. Mitä tänään kattelin kävelykadulle, niin monilla muillakin oli! Jos ihminen tyhmenee tätä vauhtia, me olemme ihan kohta nisäkkäistä tyhmimpiä. Silloin viimeistään eläinten oikeuksista pitää tempaista joku popup-seminaari, johon tulevat tosimielellä muutkin kuin 19-vuotiaat yliopistotytöt. Esimerkiksi delfiini pystyy ratkomaan pulmia, käyttämään työkaluja ja ymmärtämään käsitteitä. Itseltä mikään näistä ei luonnistu enää kovin hyvin. Onko maamme hallitus hyvä ratkomaan pulmia? Meillä on taloyhtiössä rima-aita rakentamatta, kun kukaan ei osaa käyttää vasaraa ja nauloja. Käsitteet aiheuttavat kyllästetylle nykyihmiselle, konttorialtistetulle, jo sanana ihottuman kaltaista hermostoperäistä kutkaa. Kehitys on kuitenkin vääjäämätön. Tulee se päivä, että meidän on hetkeksi lakattava miettimästä omaa riittämätöntä elintasoamme. Sitten otetaan kuuriluontoisesti porkkanat. Sitten voisi ajatella niitä eläimiä - eläviä eläimiä. Maallikkosaarnaaja Maasola

Räpäytäpä silmiäsi kaksi kertaa. Melko lyhyt aika, vai mitä? Siinä ajassa Anita Mäkelän kilpa-auton nopeus on kuitenkin kiihtynyt jo sataan kilometriin tunnissa. Kolme sekuntia lisää ja mittari näyttää jo viittäsataa. Puhutaan sellaisista vauhdeista ja lukemista, että maallikon on niitä vaikea käsittää, mutta Mäkelälle ne ovat tuttua kauraa, sillä hän on harrastanut kiihdytysajoa jo liki 30 vuotta. Kolme Euroopan mestaruutta. 12 maanosan nopeinta aikaa, ennätyslukemat 504 km/h ja 3,87 sekuntia. Vuoden autourheilija vuonna 2015, ensimmäisenä naisena kautta historian. Meriittilista on pitkä ja komea, mutta silti Mäkelän on vaikea puhua itsestään huippu-urheilijana. Tai ainakaan hän ei halua puhua itsestään ammattiurheilijana, sillä elanto tulee omalta tilalta, kiihdytysajot ovat vain harrastus. Harrastus, jossa on mukana 15 hengen tiimi, matkaan lähdetään kahdella puoliperävaunurekalla ja kisamatkat vievät Mäkelän tiimeineen ympäri Eurooppaa. Kiihdytysauton polttoaine on suurimmaksi osaksi nitrometaania, nestemäistä räjähdysainetta. Ja sitä polttoainetta on Anita Mäkelän takana tankissa jopa 60 litraa, kun hän istahtaa autoonsa starttia varten. Mutta silti Mäkelää ei pelota. Jos pelottaisi, hän ei omien sanojensa mukaan voisi ajaa. Vauhtileidi Anita Mäkelän luona Vilppulassa vieraili Sanna Pirkkalainen.

Vauhdista on helppo viehättyä. Päteekö sama vaaran tunteeseen? Kaikki kotona -lähetyksessä vieraili tiistaina 8.12.2015 kaksi ammattilaista, joille vauhti ja vaaratilanteet ovat verissä; Suomen ainoa stunt -nainen Susanna Uuskoski ja moottoriurheilun monitoimimies, kartanlukija, juontaja Tomi Tuominen. Toimittajana oli Sanna Pirkkalainen. Susanna Uuskosken isä on legendaarinen Grazy Mike, jolla on lähes 30 vuoden kokemus stunteista ja kilpa-autoilusta. Tytär Suski on myös lähtenyt isänsä jalanjäljille ja on harvinaisen ammattinsa ainoa naispuolinen harjoittaja Suomessa. - Kilpa-ajon aloitin jo ihan pienenä, koska isän kanssa siinä maailmassa olin aina pyörinyt. Omien lapsien syntymän jälkeen kilpaileminen ei enää rahallisesti ollut mahdollista, mutta jotain "actionia" piti elämässä olla, ja niin ryhdyin "rysäyttelemään". Tomi Tuomiselle ralli tuli myös veren perintönä. Molemmat vanhemmista toimivat rallissa kartanlukijoina. - Meillä himassa oli aina paljon ralliin liittyviä tavaroita; karttoja, nuotteja ja kartturijuttuja. Äitini oli 60 -luvulla yksi Suomen kovimpia alallaan. Hän ajoi sen aikaisten naiskärkikuljettajien kartanlukijana aina vuoteen -70 saakka. Isä harrastaa lajia edelleen. Molemmat illan vieraat sekä Susanna että Tomi ovat harrastuksiltaan vauhdikkaita, voisi jopa sanoa rämäpäitä. Ärsyttääkö heitä hitaus? Tomi kertoo olleensa nuorempana levottomampi, mutta iän myötä rauhoittuneensa huomattavasti. - Nykyään tykkään tehdä luonnossa pitkiä kävelyretkiä, nautin luonnon hiljaisuudesta. En tarvitse koko ajan hulinaa ympärilleni. Elämä viiden pojan kanssa on koko ajan hektistä, huomauttaa Susanna. - Olen kyllä aika rämäpää ja viiden pojan äidin pitääkin olla, jotta selviää arjesta. Rallimies ei ulosajoja voi välttää. Tomin pahin kolari tapahtui viime vuonna, yhdessä kuljettaja Juho Hännisen kanssa Sardinian MM-rallissa. - Vauhtia oli lasissa noin 152 km/h . Tuntui, että auton ympäri pyöriminen vain jatkuu ja jatkuu. Autosta ei jäänyt mitään jäljelle. MM-sarjassa autojen sisällä on kaksi kameraa, automme molemmat kamerat olivat stopanneet ensimmäiseen osumaan. En siis saanut tietää, montako pyörähdystä kaikkiaan tuli. Pyöriminen autossa kesti niin kauan, että siinä kerkesi jo ajatella, mitä oikein tapahtui. Kyllä siinä pelästyi aika tavalla. Naurahtaen Tomi toteaa, että fyysisellä puolella luumustelma oli ainut vamma mikä tuli. Psyykkiset vammat ovat erikseen, mutta niistä ei puhuta. Susannalle pahin onnettomuus stunt -työssä tapahtui kun hän yritti rikkoa isänsä Crazy Miken nimissä olleen autodominon maailmanennätyksen. - Lähdössä minulle tuli joku ajatuskatkos ja jätin niskatuen pois, koska se ahdistaa niin paljon yhdessä kypärän kanssa käytettäessä. Sattui kyllä aika kovasti niskaan, vauhtia oli noin 120 km/h, kun törmäsin ensimmäiseen autoon. Vauhti oli niin kova, että kolmas auto katkesi kokonaan. Tämän tempun jälkeen oli niska vähän kipeänä. Puhutaanko varikoilla ja huoltoparkeissa pelosta? Sekä ralli- että stunt- maailmassa pelko sanaa ei lausuta ääneen. Se on alitajuista kauhun tasapainon hallitsemista urheilulajeissa, joissa vaara ja loukkaantumisriski ovat läsnä koko ajan. Hän, joka nämä mielen liikkeet hallitsee, on mestari.

- Tallinnasta Tukholmaan matkalla ollut matkustajalaiva Estonia upposi myrskyssä 20 vuotta sitten. Vain 137 pelastui. Yksi heistä pelastuneita oli ruotsinsuomalainen Altti Hakanpää - Taidemaailmassa erilainen etninen tausta on yhä eksoottinen poikkeus - Mitä tehdä, kun postikuukusta ilmestyy huijauslasku?' - 19-vuotias Obiora Okolo on tänä syksynä aloittanut diplomi-insinöörin opinnot ympäristö- ja energialinjalla Tukholman Kuninkaallisessa teknillisessä korkeakoulussa (KTH). Vauhti on ollut jo heti alusta alkaen kova - Örebron ruotsinsuomalaisen koulun konkurssin jälkimainingeissa kunta on päättänyt nopeasti siirtää oppilaat ja esikoululaiset toisiin tiloihin syyskuun aikana, eli käytännössä täysin ruotsinkieliseen ympäristöön - Haaparaanta-Tornion yrittäjät kokoontuvat aamiaispaleveriin tapaamaa toisinaa ja esittelmään toimintaansa - Aamun visa. Tiistaiaamussa on Jorma Ikäheimo.

Riittävätkö Lidlin rahkeet haastamaan suuret kauppaketjut? Vauhti on kova, ja tulos paranee, mutta matkaa riittää Keskoon ja S-ryhmään. Juho-Pekka Rantalan vieraina Mikä maksaa? -ohjelmassa ovat Suomen Lidlin toimitusjohtaja Lauri Sipponen ja Aalto-yliopiston professori Pekka Mattila.