Podcasts about katalin mikl

Itsevaltaisen Viktor Orbánin pitkä valtakausi on päättynyt rökäletappioon ja demokratian murskavoittoon. Politiikkaradio pureutuu siihen mikä ratkaisi Unkarin vaalit ja mitä vallanvaihdosta seuraa. Saako Eurooppa voimansa takaisin, kun kiusankappale Orbán on poissa? Onnistuuko tuleva pääministeri Péter Magyar ja hänen tyhjästä noussut puolueensa tervehdyttämään Unkarin demokratian, jonka Orbán rapautti? Entä millainen takaisku Euroopan pää-änkyrän ja oman liittolaisen tappio on mulle laitaoikeistolle sekä demokratiaa halveksuville Trumpille ja Putinille? Aiheesta ovat keskustelemassa Jean Monnet -professori Katalin Miklóssy Helsingin yliopistosta ja politiikan tutkija, valtio-opin yliopistonlehtori Heino Nyyssönen Turun yliopistosta. Toimittajana on Antti Pilke. Suora lähetys.

Unkarin eilisten parlamenttivaalien tulosta jännittää koko Eurooppa. Ääntenlaskennan tilanteesta kertoo ulkomaantoimittaja Sakari Nuuttila Budapestista. Vaalituloksen merkitystä analysoivat Helsingin yliopiston Jean Monnet -professori Katalin Miklóssy ja ohjelmajohtaja Juha Jokela Ulkopoliittisesta instituutista. Syöpähoidot kehittyvät, mutta Suomi on jäänyt muita Pohjoismaita jälkeen. Lääkäriin pääsee hitaasti, diagnoosit viivästyvät ja eillä käytetään niukasti uusia mullistavia syöpälääkkeitä. Ylen tutkivan journalismin ohjelma MOT on tutkinut syövänhoitoa ja lääkebisnestä sen ympärillä. Tuloksista kertoo toimittaja Minna Knus-Galán ja syöpähoitojemme tilanteesta keskustelevat Suomen syöpäpotilaat ry:n toiminnanjohtaja Jenni Tamminen-Sirkiä sekä Kansallisen syöpäkeskuksen johtaja Tomi Mäkelä. Miten sähkösyöpöt datakeskukset vaikuttavat sähkön hintaan ja saatavuuteen? Toimittaja Emilia Korpelan haastattelussa on Lahti Energian toimitusjohtaja Jouni Haikarainen. Juontaja Mari Sarolahti. Tuottaja Anna-Maria Haarala, toimittaja Anssi Väisänen.

Unkarissa valmistaudutaan propagandan värittämiin parlamenttivaaleihin oppositiopuolue Tiszan johtaessa mielipidemittauksia. Päättyykö Unkaria itsevaltaisesti johtaneen pääministeri Viktor Orbánin kausi edessä olevissa parlamenttivaaleissa? Syrjäyttääkö oppositiojohtaja Péter Magyar maata 16 vuotta johtaneen Viktor Orbánin? Miksi Yhdysvaltain varapresidentti J. D. Vance sekaantuu Unkarin vaaleihin tukemalla Orbania vaaliviikon vierailullaan? Pääseekö EU eroon suurimmasta vastarannan kiiskestään? Menettääkö Venäjä ykkösliittolaisensa Euroopassa? Unkarin parlamenttivaaleja analysoivat yliopistonlehtori Heino Nyyssönen Turun yliopistosta, vanhempi yliopistonlehtori Katalin Miklóssy Helsingin yliopistosta ja tutkijatohtori Annastiina Kallius Helsingin yliopistosta. Toimittajana on Tapio Pajunen.

EU:n itäreunan maiden valtiojohtajat tapasivat huippukokouksessa Suomessa, Petteri Orpon kutsusta. Läheneekö Suomi nyt EU:n itäisiä maita, Pohjoismaiden ja lännen sijaan? Onko Ruotsi pyydetty mukaan, jotta entisen itäblokin maiden ryhmässä ei tulisi orpo olo? Saavatko maat yhdessä neuvoteltua enemmän EU-rahaa itälaidan puolustukseen? Entä kumpi on kilpailussa rahanjaosta EU:lle ja Natolle tärkeämpi, Itämeri vai Mustameri? Keskustelemassa ovat vanhempi tutkija Matti Pesu Ulkopoliittisesta instituutista ja itäisen Euroopan tutkimuksen tieteenalavastaava, poliittisen historian dosentti Katalin Miklóssy Helsingin yliopistosta. Toimittajana on Antti Pilke. Suora lähetys.

Unkarin pääministeri Victor Orbán tapaa Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin Washingtonissa. Mitä vierailulta odotetaan? Puhelimessa itäisen Euroopan tutkija Katalin Miklóssy Helsingin yliopistosta. Miten koululaisten poissaolot saadaan kuriin? Keskustelemassa Espoon Päivänkehrän koulun rehtori Jukka Sarpila ja projektikoordinaattori Heli Pätiälä Sitouttava kouluyhteisötyö -hankkeesta. Lähetyksessä kullaan myös Vantaan kaupungin opetustoimen asiantuntijan Eeva-Liisa Markkasen näkemyksiä. Toimittaja Pekka Viinikka pääsi harvinaiselle vierailulle Lapin lennoston tukikohtaan, missä odotetaan uusia F-35-hävittäjiä. Mikä tieto on turvallista päästää pilvipalveluyritysten palvelimille ja mikä ei? Vieraina Kyberturvallisuuskeskuksen osastopäällikkö Johanna Erkkilä ja tutkijatohtori Otto Kässi Aalto-yliopistosta. Koillis-Espanjaa ovat koetelleet voimakkaat sateet. Barcelonassa oleva Espanjan-toimittaja Maija Salmi kertoo, että viranomaiset suhtautuvat äärisäiden uhkaan aiempaa vakavammin Kreikan karjatiloilla riehuu ärhäkkä lammas- ja vuohirokko, joka uhkaa aiheuttaa raaka-ainepulan feta-juuston valmistukseen. Toimittaja Sara Saure raportoi Ateenasta. Juontajana Mari Sarolahti, toimittajana Anssi Väisänen, tuottajana Annette Blencowe.

Norjan eiliset parlamenttivaalit voitti pääministeri Jonas Gahr Stören johtama työväenpuolue. Pohjoismaiden-kirjeenvaihtajamme Jenny Matikainen analysoi tulosta. Puolan presidentti vierailee tänään Suomessa. Millainen merkitys Puolalla on Euroopan turvallisuudelle? Haastattelussa tutkija Katalin Miklóssy Aleksanteri-instituutista ja väitöskirjatutkija Henri Vanhanen Turun yliopistosta. Yhdysvaltain presidentti on uhannut Venäjää uusilla pakotteilla ja kertonut tapaavansa Euroopan johtajia alkuviikolla Washingtonissa. Washingtonista raportoi Yhdysvaltain-kirjeenvaihtajamme Ilmari Reunamäki. Ylen sunnuntaisessa jutussa Varman vakuutuslääkäri Jan Schugk latasi suorat sanat minäkeskeisen ajattelutavan yleistymisestä ja tunteiden medikalisoinnista työelämässä. Onko työelämässä todella käynnissä tällainen kulttuurinmuutos, ja jos on, niin miten siihen pitäisi vastata? Keskustelemassa Työterveyslaitoksen vanhempi asiantuntija Miira Heiniö ja sosiaalipsykiatrian professori Sami Pirkola Tampereen yliopistosta. Edunvalvontavaltakirja antaa tutulle ihmiselle oikeuden hoitaa esimerkiksi talouteen, asumiseen ja hoivaan liittyviä asioita sitten, kun niistä ei enää itse selviydy. Kaikkia valtuutuksia ei kuitenkaan vahvisteta valtuutusten tekovaiheessa tapahtuneiden virheiden takia. Miten virheet voisi välttää? Asiaa valottaa toimittajamme Maria Kalliovaara. Juontaja Pirjo Auvinen, tuottaja Anna-Maria Haarala. Toimittajat Varpu Helpinen ja Seppo Kivimäki.

Kulttuuriykkösessä pohditaan autokratioiden nousua. Niissä valta keskittyy yhdelle henkilölle tai pienelle ryhmälle ilman merkittäviä rajoituksia. Päätökset tehdään itsenäisesti, ja kansalaisten poliittinen osallistuminen on rajoitettua, sisältäen propagandaa ja sensuuria. Esimerkkejä ovat Kiina ja Venäjä, mutta myös Unkarin ja USA:n murros sekä Suomen demokraattisuuden tulevaisuus ovat esillä. Lähetyksessä kuullaan Anne Applebaumin haastattelu. Keskustelemassa ovat Ylen Venäjän-kirjeenvaihtaja Mika Hentunen, toimitusjohtaja Kristiina Helenius ja poliittisen historian dosentti, Helsingin yliopiston itäisen Euroopan tutkimuksen tieteenalavastaava Katalin Miklossy. Anne Applebaum, toimittaja ja historioitsija, keskittyy autoritaarisiin hallintoihin. Hän puolustaa demokratiaa ja kritisoi autoritaarisuutta, ja jakaa näkemyksensä kirjassaan Autokratiat Oy (Siltala, 2025). Suurvaltasuhteet ovat muutoksessa, Kiina haastaa Yhdysvaltoja. Hentusen ja Heleniuksen kirja Kiinan maailma: Tulevaisuuden supervalta ja se tavoitteet (Tammi, 2025) käsittelee Kiinan pyrkimystä johtajuuteen, ja teknologiayritysten roolia valtataistelussa. Kirja tarkastelee myös Euroopan ja NATO-Suomen asemaa. Katalin Miklóssyn kirja Demokratian rappio: Unkarin tiellä tulevaisuuteen? (Tammi, 2024) kuvaa, miten Unkarin oikeusvaltiota on heikennetty. Viesti on, että demokratiaa voidaan heikentää asteittain missä vain. Lähetyksen toimittaa Pauliina Grym.

Romanian presidentivaaleissa kamppailivat laitaoikeistolainen Trumpin ihailija ja Eurooppa-mielinen poliitikko. Puolan presidentinvaaleissa taas voi ratketa, helpottuuko maan EU-mielisen hallituksen yritys purkaa edeltäjänsä autoritaarisia päätöksiä. Politiikkaradio kysyy miksi Romanian ja Puolan sunnuntaisissa vaaleissa kävi kuin kävi. Voiko liberaali Eurooppa huokaista helpotuksesta? Aiheesta keskustelee kaksi itäiseen Eurooppaan perehtynyttä asiantuntijaa, Jean Monnet -professori Katalin Miklóssy Helsingin yliopistosta ja politiikan tutkija, valtio-opin yliopistolehtori Heino Nyyssönen Turun yliopistosta. Ohjelmassa pohditaan myös miksi Romaniasta pois muuttaneet tukivat vaaleissa kansallismielistä ehdokasta. Entä miksi äänestysaktiivisuuden kohoaminen ruokki liberaalia, vaikka Suomessa näyttää usein käyvän päinvastoin? Bonuksena mukana myös viikonlopun kaksi muuta äänestystä, Portugalin parlamenttivaalit ja euroviisut. Toimittajana on Antti Pilke. Suora lähetys.

Vikerraadio saatesarjas "Harri Tiido taustajutud" on seekord Katalin Miklóssy abil vaatluse all Ungari ja Viktor Orbáni tegevus. Miklóssy arvates ei saa välistada, et orbanism levib ka mujale Euroopasse, märgib Tiido.

Eurooppa-neuvosto kokoontuu. millaisia päätöksiä luvassa? Mitä merkitsee Euroopan unionille Ukrainan jäsenyysneuvottelujen aloittaminen? Haastateltavana ohjelmajohtaja Juha Jokela Ulkopoliittisesta instituutista, Unkarin alkavaa puheenjohtajuuskautta kommentoi sekä poliittisen historian dosentti Katalin Miklóssy Helsingin yliopistolta. Ranskassa uutisotsikoissa ovat parlamenttivaalit. Ulkomaanlehtikatsausken on toimittajanut Jari Mäkinen Ranskasta. Yhdysvalloissa odotetaan jännityksellä Joe Bidenin ja Donald Trumpin tv-väittelyä. Toimittaja Juri von Bonsdorf raportoi. Käännytyslaki puhututtaa. Haastateltavana eduskuntakeskuksen johtaja Markku Jokisipilä. Ennallistamisasetuksella pyritään torjumaan ilmastonmuutosta ja lisäämään luonnonmonimuotoisuuttaa. Mitä tämä tarkoittaa kaupunkiympäristöille? keskutelemassa yhdyskunta ympäristö yksikön johtaja Miira Riipinen Kuntaliitosta sekä ohjelmajohtaja Meri Kallasvuo Lukesta. Juontajana Mira Stenström. Toimittajina Mikko Haapanen ja Lotta Lautala. Tuottajana Marija Skara.

“Jessikka Aro väittää kirjassaan, että vuoden 2010 lentoturman syynä oli Venäjän pommi-isku, jota Puolan hallitus peitteli. Kaksi Puolassa suoritettua onnettomuustutkintaa ja yhdysvaltalaisen laboratorion tutkimukset osoittavat kuitenkin selkeästi, että maan presidenttiä ja sotilasjohtoa kuljettanut kone tuhoutui osuttuaan puihin, ei räjähdysten takia”, kirjoitti suomalainen faktantarkistuspalvelu Faktabaari 27. toukokuuta 2024 julkaistussa kirjoituksessaan. Toukokuun alussa kirjansa Putinin sota - Venäjän salaiset operaatiot lännen tuhoamiseksi (Johnny Kniga, 2024) julkaissut Aro kertoi teoriasta, jossa koneen pudotti Venäjän koneeseen asentamat räjähteet, Kulttuuriykkösen lähetyksessä 6. toukokuuta 2024. Tässä lähetyksessä Jessikka Aro vastaa Faktabaarin kritiikkiin kuukausi kirjan julkaisun jälkeen. Keskustelemassa ovat väitöskirjatutkija ja Faktabaarin toimittaja Joonas Pörsti, joka avaa Faktabaarin tuoretta selvitystä ja tietokirjailija Jessikka Aro. Puolan sisäpoliittista tilannetta ja lähihistoriaa, johon Smolenskin turman ympärille kasvaneet teoriat liittyvät, selittää Aleksanteri-instituutin Jean Monnet -professori Katalin Miklóssy. Lähetyksen toimittaa Pauliina Grym.

EU-vaaleissa äänestetään Euroopan parlamentin uudesta valtatasapainosta ja kannoista. Menestystä on ennakoitu erityisesti laitaoikeiston ryhmille. Miten EU-vaalien tulos vaikuttaa Euroopan unionin suuntaan ja parlamentin toimintakykyyn? Mitkä ovat vaalien isot kysymykset eri puolella Eurooppaa, ja miten ne jakavat eri jäsenmaita ja poliittisia ryhmiä? EU-vaaleista ja niiden seurauksista ovat keskustelemassa väitöskirjatutkija Topi Juga, Euroopan politiikan tutkimuksen professori Johanna Kantola ja Jean Monnet -professori Katalin Miklóssy. Juontajana on Helsingin Sanomien toimittaja Anni Keski-Heikkilä. Tapahtuman aikana Tiedekulmassa nähtiin mielenilmauksia, joiden vuoksi keskusteluun tuli pieniä taukoja. Keskustelu on osa Helsingin yliopiston ja Helsingin Sanomien tapahtumasarjaa: https://www.helsinki.fi/fi/tiedekulma/ohjelma-ja-sisallot/tapahtumasarjat/pinnalla Se on nauhoitettu Helsingin yliopiston Tiedekulmassa 28.5.2024. Katso tapahtuma koko tallenne osoitteessa: https://tiedekulmamedia.helsinki.fi/fi/web/tiedekulma/player/webcast?eventId=291134704&playerId=38521893&assetId=294989107

Miksi Länsi-Balkanilla uusiksi EU-jäseniksi todennäköisimmin ensimmäisinä pääsevät nimenomaan Albania, Pohjois-Makedonia ja Montenegro? Haluaako Unkari jatkossa EU:lta pohjimmiltaan mitään muuta kuin rahaa ja mikä on todennäköisesti Unkarin pääministerin Viktor Orbánin ajatus siitä, miten se suhteessa EU:hun etenee? Ja mikä on EU:n ajatus siitä, millä taktiikalla se Viktor Orbánin suhteen etenee? Mitkä maat Itäisessä Euroopassa nyt suhtaudutaan Venäjään myönteisesti? Kun EU:n laajenemisen itäiseen Eurooppaan ajatellaan varmistavan EU:n vaikutusvaltaa alueella, voiko se ehkä myös lisätä Venäjän vaikutusvaltaa EU:ssa niiden maiden kautta, jotka ovat Venäjä-myönteisiä? Vai miten Venäjän vaikutusvalta EU:ssa näkyy? Näistä asioista puhuu tutkija Katalin Miklóssy Aleksanteri-instituutista. Ohjelman toimittaa Maija Elonheimo.

Mitä Suomi ja Yhdysvallat sopivat puolutusyhteistyösopimuksessa? Haastateltavana eduskunnan puolustusvaliokunnan pj. Jukka Kopra (kok.) sekä tutkija Henri Vanhanen ulkopoliittisesta insituutista.  Mikä on tilanne Israelin ja Hamasin välisessä sodassa? Toimittaja Antti Kuronen raportoi Tel Avivista.  Unkarille annetaan EU:n jäädyttämiä varoja. Europarlamentaarikko Petri Sarvamaa toteaa, että päätös on katastrofaalinen. Sarvamaa haastateltavana.  Eu-huippukokouksessa pyritään tukemaan Ukrainaa, mutta Unkari hämmentää tilannetta. Onko Eu:n mahdollista vastustaa Unkarin sooloillua? Keskustelemassa Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Juha Jokela sekä tutkija Katalin Miklóssy Aleksanteri-instituutista.  Juontajana Mira Stenström. Toimittajina Mikko Haapanen ja Anna Lehmusvesi. Tuottajana Marija Skara. 

Millaisen käänteen Puola on tekemässä politiikassaan? Keskustelemassa tutkija Katalin Miklóssy Aleksanteri-instituutista ja toimittaja Helena Petäistö. EU-myönteiset puolueet tekivät vaalivoiton Puolassa. Petäistö pitää käännettä merkittävänä koko Euroopan kannalta. Miklóssy arvioi, että hallitusneuvotteluissa voi olla suuria haasteita ennen kuin EU-myönteinen arvoliberaalimpi, oikeusvaltioperiaatetta arvostava hallitus on kasassa. Miklóssy ja Petäistö arvioivat, että Suomen kannattaisi lämmitellä suhteitaan Puolaan nyt entistä enemmän, koska Puola on nouseva talous- ja sotilasmahti. Toimittajana Linda Pelkonen.

Mikä on tilanne Israelissa? Kirjeenvaihtaja Antti Kuronen raportoi Tel Avivista.  Millainan armeija Israelilla on? Entä mitä vaikutuksia pääministerin asemaan on sillä, että tiedostelu ei pystynyt estämään Hamasin iskua. Israelin tilanteesta studiossa  ovat keskustelemassa sotilasprofessori Marko Palokangas Maanpuolustuskorkeakoulusta sekä Lähi-idän tutkimuksen professori Hannu Juusola Helsingin yliopisto Puola on äänestänyt parlamenttivaaleissa. Vastakkain ovat eu-myönteiset ja eu-vastaiset toimijat, mihin suuntaan maa kääntyy? Puolan vaaliteemoihin on kuulunut myös Ukrainan tukeminen, miten vaalitulos vaikuttaa Ukraina-suhteeseen? Puolasta raportoi kirjeenvaihtaja Anna Karismo ja Ukrainasta toimittaja Maxim Fedorov. Studiossa keskustelemassa akatemiatutkija Timo Miettinen Helsingin yliopistosta sekä tutkija Katalin Miklóssy Aleksanteri-instituutista.  Juontajana Mikko Haapanen. Toimittajina Veera Sinervo ja Rasmus Montonen. Tuottajana Marija Skara. 

Miten erilaiset kriisit liittyvät oikeusvaltion heikentymiseen itäisessä Euroopassa? Kuinka menneisyyden kokemukset vaikuttavat Unkarin ja Puolan asennoitumiseen Venäjään ja Ukrainaan? Katalin Miklóssy kuvaa itäisen Euroopan maiden kasautuneita kriisejä, keskusvallan kontrollin kasvamista ja maiden suhtautumista sotaan Ukrainassa. Helsingin yliopiston poliittisen historian dosentin ja itäisen Euroopan tutkimuksen tieteenalavastaavan Katalin Miklóssyn teksti “Demokratia kriisien aikana: Puolan ja Unkarin valinnat” on alun perin julkaistu tiedekustantamo Gaudeamuksen ja Helsingin yliopiston Tiedekulman yhteistyössä suunnittelemassa Epävarmuuksien aika -pokkarissa. Julkaisemme pokkarin tekstejä ääniversioina. Epävarmuuksien aika. Kuinka Venäjän hyökkäyssota muuttaa maailmaa? -pokkarissa (Gaudeamus 2023) tutkijat tarkastelevat Ukrainassa käytävän sodan taustoja ja seurauksia eri näkökulmista. Lue lisää teoksesta Gaudeamuksen verkkosivuilta: www.gaudeamus.fi/teos/epavarmuuksien-aika/ Tekstin lukija on Raiko Häyrinen.

Rauhallisuus Länsi-Balkanilla ei ole nyt itsestään selvä asia ja EU:nkin on syytä herätä huomaamaan, mitä siellä tapahtuu ja että siellä aletaan jo väsyä odottamaan EU-jäsenyyttä. Alueella on itämässä konflikteja ja samalla Länsi-Balkanista ovat kiinnostuneet Venäjä, Kiina ja Turkki. Samalla EU:ssa voidaan myös miettiä myös sitä, mitä kohtalokkaita seurauksia EU:n kokonaiskehitykselle on ollut ja on tulossa todennäköisesti siitä, että EU laajeni aikoinaan itään päin aika vauhdilla? Haastateltavana on Helsingin yliopiston Aleksanteri-instituutin itäisen Euroopan tutkimuksen tieteenalanvastaava dosentti Katalin Miklóssy. Ohjelman toimittaja on Maija Elonheimo. Ohjelmasta voi keskustella twitterissä aihetunnisteella #brysselinkone.

Vetäytyvät venäläiset ovat jättäneet jälkeensä kuolleita siviilejä. Mitä Butšassa tapahtui? Mikä on Ukrainan sodan tilanne? Haasteltavana studiossa sotilasprofessori Marko Palokangas Maanpuolutuskorkeakoulusta. Lähetyksen aluksi toimittaja Antti Kurosen raportti Harkovasta. Potilasturvallisuuden professori Tuija Ikonen arvoi hoitajalakon vaikutuksia potilasturvallisuuden näkökulmasta.  Unkari äänesti sunnuntaina parlamenttivaaleissa Ukrainan sodan varjossa. Ovatko vaalien tulokset jo selvillä, ja mikä on niiden merkitys maan tulevaisuudelle? Miten opposito menestyi? Keskustelemassa poliittisen historian yliopistolehtori, dosentti Heino Nyyssönen Turun yliopistosta sekä Aleksanteri-instituutin vanhempi tutkija Katalin Miklóssy.  Kuinka eduskunta punnitsee Nato-ratkaisua? Haastattelussa puhemies Matti Vanhanen, joka johtaa eduskuntaan perjantaina nimitettyä turvallisuusselonteon koordinaatioryhmää. Lähetyksen juontaa Marjo Näkki. Toimittajina Janette Leino, Veikko Erämäki ja Marija Skara. Tuottajana Tarja Oinonen.

Yhdistynyt oppositio haastaa istuvan pääministerin Viktor Orbánin ja Fidesz-puolueen Unkarin parlamenttivaaleissa sunnuntaina 3. huhtikuuta. Vaikka Orbánin hallinnolla on käytössään suuremmat resurssit ja se hallitsee Unkarin mediaa, mielipidetiedustelut ovat näyttäneet tasaisilta. Onko oppositiolla todellinen mahdollisuus voittoon? Miten Ukrainan sota vaikuttaa vaaleihin? Onko Unkarin vaalien tuloksella vaikutusta Euroopan Unionin yhtenäisyyteen Venäjän ja muuttuneen turvallisuustilanteen edessä? Muuttavatko vaalit maan oikeusvaltiokehityksen suuntaa? Tiedekulman Pinnalla-ohjelmassa Unkarin vaalien asetelmista ja taustoista ovat keskustelemassa ovat itäisen Euroopan tutkimuksen tieteenalavastaava Katalin Miklóssy ja väitöskirjatutkija Annastiina Kallius. Vetäjänä on ulkomaantoimittaja Sara Vainio Helsingin Sanomista. Videoyhteydellä mukana Helsingin Sanomien kirjeenvaihtaja Hanna Mahlamäki. Katso keskustelu tekstitettynä videona YouTubessa: https://youtu.be/MB_LDc4_eP4 Podcast on nauhoitettu Tiedekulmassa 29.3.2022.

Presidentti Bidenin Euroopan vierailun ja puheen aiheuttamat reaktiot Yhdysvalloissa. Kirjeenvaihtaja Juri von Bonsdorff. EU-johtajien ja Nato-maiden kokousten anti. Studiossa tj. Risto E. J. Penttilä, Nordic West Office ja ohjelmajohtaja Juha Jokela, Ulkopoliittinen Instituutti. Biden Puolaan. Puolan asema muuttuneessa turvallisuuspoliittisessa tilanteessa. Studiossa suurlähettiläs Jari Vilén ja vanhempi tutkija Katalin Miklóssy, Aleksanteri-instituutti.  Lasten huolia varten perustettu Apuu-chat laajentaa ukrainankieliseksi, mahdollisuus osallistua myös sodan keskeltä. Puhelimessa ehkäisevän digityön päällikkö Johanna Virtanen, SOS-lapsikylä. Juontaja Atte Uusinoka, toimittajat Marjo Näkki ja Veikko Eromäki. Tuottaja Hanna Juuti.

Tutkija Katalin Miklóssy tietää omakohtaisesti, kuinka Orbánin propagandakoneisto toimii Unkarissa.

Viron paheneva koronatilanne täyssulun alla. Tarvitaanko jo Suomen apua? Haastateltavina vapaa toimittaja Kaja Kunnas, tehohoitoyksikön ylilääkäri Kristo Erikson Pohjois-Viron lääketieteellinen keskus ja Helsingin kaupungin terveyspalvelujen johtaja Leena Turpeinen. Puhelu. Slovenian demokratiatilanne ja tuleva EU-puheenjohtajuus. Itäisen Euroopan tutkija Katalin Miklóssy, Aleksanteri-instituutti. Miten liikkumisrajoitukset on koettu muualla Euroopassa? Auli Valpola, Lontoo ja Villa Lanten amanuenssi Linda Jokela, Rooma.  Ylioppilaskirjoitukset koronaturvallisesti, onko se mahdollista? Vieraana Leppävaaran lukion rehtori Ismo-Olaf Kjäldman ja abiturientti Joonatan Saarenmaa. Kolumni. Matti Mörttinen: Uutisia epäselkosuomeksi.  Juontaja Pirjo Auvinen, toimittajat Mira Stenström, Carolus Manninen ja Matti Konttinen, tuottaja Hanna Juuti. 

Unkari saa Euroopan Unionilta paljon rahaa, mutta ei suostu sitoutumaan EU:n arvoihin ja oikeusvaltioperiaatteisiin. Fidesz-puolue ja pääministeri Viktor Orban hallitsevat Unkaria parlamentin enemmistöllä. Media on enimmäkseen hallituksen käsissä. Oppositio on hajanainen ja sen toimintaa vaikeutetaan järjestelmällisesti. Mitä Unkarissa on tapahtunut ja tapahtumassa? Mihin Viktor Orbanin valta perustuu? Miksi sosialismin kokenut kansakunta alistuu uudestaan autoritaariselle hallinnolle? Roman Schatzin vieraina ovat Aleksanteri-instituutin Itä-Euroopan tutkija Katalin Miklóssy ja dosentti Heino Nyyssönen.

EU:ssa on kiistelty oikeusvaltioperiaatteesta. Itäisen Euroopan politiikkaan ja historiaan erikoistunut yliopistonlehtori Katalin Miklóssy Aleksanteri-instituutista ja kokoomuksen europarlamentaarikko Petri Sarvamaa selventävät asiaa. Professori Lauri Paltemaa päivittää Hongkongin tilannetta. Venäjällä koronaepidemia yltyy varsinkin isoissa kaupungeissa. Missä jamassa on maan terveydenhuolto? Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Jussi Lassila ja Ylen kirjeenvaihtaja Erkka Mikkonen pohtivat. Hallituksen suunnitelma sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamiseksi on saanut viime päivinä kovaa arvostelua. Kuntaministeri, sote-ministerityöryhmään kuuluva Sirpa Paatero vastaa hallituksen puolesta. Arvostelijoita edustaa aluekehittämiseen erikoistuneen konsulttitoimisto MDI:n johtava asiantuntija Timo Aro. Kati Kelola puhuu kolumnissaan ruuan hinnasta ja maailman nälästä. Päivi Neitiniemi juontaa.

EU:lta rahat muttei unionin henkeä - Puolassa ja Unkarissa vaalit. Euroopan poliittiseen historiaan erikoistunut yliopistonlehtori Katalin Miklóssy ja Puolan politiikkaan erikoistunut  tutkija Tommi Eskola. Vaaleja seuraamassa toimittaja Tapani Kärkkäinen, Radom, Puola ja toimittaja Tuula Koponen, Budapest. Suomen EU-äänestyksestä 25 vuotta - keskusta hajosi pahasti. Keskustan entiset puheenjohtajat Anneli Jäätteenmäki ja Matti Vanhanen. Rauhan Nobel-palkinto. Yliopistotutkija Marko Lehti, TAPRI  rauhan- ja konfliktintutkimuskeskus, Tampereen yliopisto. Kolumni Selma Vilhunen. Etuoikeutetun ihmisen taakka. Juontaja Päivi Neitiniemi. Toimittajat Raisa Pöllänen ja Silja Raunio. Tuottaja Sakari Kilpelä.

Berliinin muurin kaatumisesta tulee tänä syksynä 30 vuotta. Kylmän sodan päätyttyä näytti hetkeksi siltä, että maailman rajat avautuisivat, muurit kaatuisivat ja piikkilanka-aidoista päästäisiin vihdoin eroon. Mutta nyt uusia muureja ja raja-aitoja rakennetaan kilvan: Donald Trump haluaa muurin Meksikon rajalle, Palestiinan ympärille on rakennettu muuri ja Unkari vetäytyy piikkilanka-aitojen taakse. Kannattaako muureja kaataa vaiko rakentaa? Voiko samalla globalisoitua ja vetäytyä omaan muurinsa taakse? Roman Schazin vieraina ovat poliittisen historian emeritusprofessori Seppo Hentilä ja politiikan tutkija Katalin Miklóssy. Kuva: EPA

Aloittiko pakolaiskriisi eurooppalaisen liberalismin kriisin? Repäisikö eurokriisi railon pohjoisen ja etelän välillä? Miksi moni itäisen Euroopan maa ratsastaa avoimesti EU-vastaisella politiikalla? Mistä on kyse? Elääkö Eurooppa keskellä polittista murrosta vai kriisiä? Mitä Euroopalla on edessään? Vieraina ovat Vapiseva Eurooppa -kirjan kirjoittajat väitöskirjatutkija Antti Ronkainen sekä yliopistonlehtori Katalin Miklóssy. Toimittajana on Tapio Pajunen.

Mikä Euroopassa muuttuu kevään vaalien jälkeen? Entä missä kulkevat nyky-Euroopan suuret jakolinjat? Eurooppa-päivän suorassa lähetyksessä keskustelemassa tutkija Katalin Miklóssy Helsingin yliopistosta. Toimittajina Olli Seuri, Helmiina Suhonen ja Robert Sundman. #jetp

Romania on suuri EU-rahojen nettosaaja ja Romanian talous on kasvanut voimakkaasti sen EU-jäsenyyden aikana. EU hyväksyi Romanian jäsenmaakseen kymmenen vuotta sitten , mutta on ollut huolissaan esimerkiksi Romanian oikeuslaitoksen tilasta ja Romanian korruptiotilanteesta ja siitä, miten Romaniassa kohdellaan paikallisia romaneja. Romaniasta ja sen suhteesta EU:hun keskustelee vanhempi tutkija Katalin Miklóssy. Toimittajana on Maija Elonheimo.

Unkarin poliittinen kehitys on viime vuosina ollut huolestuttavaa. Mutta onko mahdollista, että mikäli EU ei puutu Unkarin tilanteeseen, samanlaista kehitystä tulee tapahtumaan myös muissa EU-maissa. Unkarin tilanteesta EU-maana kertoo vanhempi tutkija Katalin Miklóssy Aleksanteri-instituutista. Ohjelman toimittaja on Maija Elonheimo