Podcasts about unkari

Vihreä Helsinki Trumpin aikana | Harjanne | #neuvottelija 313. Atte Harjanne keskusteli Helsingin pormestarivaaleista ja tavoitteistaan ja vastaili Samin haastoihin: Miten transaktionaalisen Trumpin kanssa pärjätään? Onko DEI/ESG-alasajotrendillä? Pitääkö kovettumaan pakotetun Euroopan kovistella ei-euromailta valuutat pois, tiivistää liittovaltio potkimalla Unkari pois ja takavarikoida jäädytetyt venäläisvarat? Onko Ville Mäkipelto vihreiden Lex Fridman vai kestääkö perinteinen media Suomessa pidempään kuin USA:ssa? Mitä Atte tekisi toisin kuin edeltäjänsä Juhana Vartiainen ja Anni Sinnemäki pormestaristossa? Mikä on Helsingin joukkoliikenteen tulevaisuus? Neuvottelija Sisäpiirissä Aalto-yliopiston opiskelupolitiikkaa kylterit vs. teekkarit ja kuinka monta modulaarista ydinreaktoria Suomi rakentaa Katso Sisäpiiri-jaksot ja tue Samia tästä: https://www.youtube.com/channel/UCRI34L9OtDJuZpaWicbNXzg/join

Itsevaltaisen Viktor Orbanin johtama Unkari ihmetyttää ja ärsyttää - mutta miten EU:n tämänhetkisen puheenjohtajamaan politiikan syitä ja seurauksia voisi paremmin ymmärtää? Entä mistä Euroopassakin viime vuosina korostunut vahvojen johtajien kaipuu pohjimmiltaan kertoo? Jakson asiantuntijavieraina tutkija Annastiina Kallius ja dosentti, tietokirjailija Heino Nyyssönen. Toimittajana Annastiina Heikkilä.

Unkaria on viime vuosina seurattu tiiviisti niin Suomessa kuin maailmalla maan EU:ta ja demokratian perusperiaatteita haastavan politiikan vuoksi. Pääministeri Viktor Orbánin johtama autoritäärinen hallinto on lähentynyt muun muassa Venäjän ja Kiinan kanssa, mikä on horjuttanut EU:n sisäistä dynamiikkaa ja aiheuttanut kitkaa jäsenmaiden välillä. Heinäkuusta 2024 lähtien Unkari toimii jo toista kertaa EU:n neuvoston puheenjohtajamaana. Puheenjohtajakausi on alkanut jännitteisesti Orbánin vieraillessa loppukesästä Kiovassa ja Moskovassa. Syksyn ensimmäisessä podcast-jaksossa käsitellään Unkarin politiikkaa ja kulttuurisia kiistoja. Kulttuuri ja politiikka nivoutuvat kaikkialla yhteen, niin myös Unkarissa. Historialtaan rikas Keski-Euroopan maa mieltää itsensä idän ja lännen väliin, tunnetaan rakkaudestaan kirjoihin, ja on koti lukuisille kulttuuris-poliittisille kiistoille, joita Orbánin hallintokin käyttää hyväkseen politiikassaan. Millainen maa Unkari siis oikeastaan on, ja millä tavalla sen kulttuuri ja historia näkyvät nykyhetken politiikassa? Mikä rooli kulttuurielämällä on Orbánin Unkarissa, ja millä tavalla Unkari puhuttelee laitaoikeistoa yli kulttuuristen rajojen? Asiantuntijavieraina jaksossa Annastiina Kallius, antropologian tutkijatohtori Helsingin yliopiston tutkijakollegiumista ja Johanna Osváth, kirjallisuuskriitikko ja kulttuurilehti Nuoren Voiman päätoimittaja. Jakson juontavat Sofia Blanco Sequeiros ja Jalmari Sarla.

Kauden toiseksi viimeisen Drift Mastersin kooste käsiteltiin ensin tuttuun tapaaan Leiskan ja Muumin spekuleeratessa ja jakso päättyi kisan voittajan ja sarjan pisteykkösen kanssa. Eli toisella osiolla Leiska jutteli Lauri Heinosen kanssa tuoreimmat kuulumiset.(2:00:03) Lauri HeinonenÄänessä: Arto "Leiska" Leinonen ja Juha "Muumi" VehviläinenLiikennepodiisi-paidat myynnissä nyt! - https://kauppa.leiska.fi/Osta "kahvi" ja tue podcastin tekoa - https://qr.mobilepay.fi/box/33c1f3a1-e494-4f40-829d-de216755e1b3/pay-inErihinaus - Hinaukset Etelä-Suomen ja Lahden alueella. Ja pesut Tuusulassa https://erihinaus.fi/Podcastin nettisivut - https://leiska.fi/#podcastLiikennepodiisi Facebookissa - www.facebook.com/LIIKENNEPODIISILeiska Facebook - https://www.facebook.com/Leiska.fiLeiska Instagram - https://www.instagram.com/leiskafiLeiska TikTok - https://www.tiktok.com/@leiskafiLeiska Twitter - https://twitter.com/LeiskaFiLeiska.fi sivun ilme - Jyrki Määttä  - https://jyrkimaatta.fiLiikennepodiisi-logo - Perttu Papunen - https://www.ppdart.com/Support the Show.

Sadannen jakson kanssa saatiin myös pakettiin yksi ikuisuusprojekti, nimittäin verkkokauppa tekstiileille. Nyt saat tunnustaa väriä käymällä ostoksilla osoitteessa https://kauppa.leiska.fi/ Jaksossa myös luonnollisesti puhuttiin otsikon aiheessa tuttuun tapaan Leiskan ja Muumin kesken.Äänessä: Arto "Leiska" Leinonen ja Juha "Muumi" VehviläinenLiikennepodiisi-paidat myynnissä nyt! - https://kauppa.leiska.fi/ Osta "kahvi" ja tue podcastin tekoa - https://qr.mobilepay.fi/box/33c1f3a1-e494-4f40-829d-de216755e1b3/pay-inErihinaus - Hinaukset Etelä-Suomen ja Lahden alueella. Ja pesut Tuusulassa https://erihinaus.fi/Podcastin nettisivut - https://leiska.fi/#podcastLiikennepodiisi Facebookissa - www.facebook.com/LIIKENNEPODIISILeiska Facebook - https://www.facebook.com/Leiska.fiLeiska Instagram - https://www.instagram.com/leiskafiLeiska TikTok - https://www.tiktok.com/@leiskafiLeiska Twitter - https://twitter.com/LeiskaFiPodcastin graafinen ilme - Jyrki Määttä  - https://jyrkimaatta.fiSupport the Show.

Republikaanien kärkiehdokas ja entinen presidentti Donald Trump loukkaantui viikonloppuna ampumisessa Pennsylvaniassa. Millaisia vaikutuksia tapahtumalla voi olla presidentinvaaleihin? Keskustelemassa Pohjois-Amerikan tutkimuksen professori Benita Heiskanen Turun yliopistosta sekä Yhdysvaltain historian professori Marko Maunula Clayton State -yliopistosta. Toimittaja Paula Vilén raportoi Yhdysvalloista. Italia alkaa lähettää turvapaikanhakijoita Albaniaan. Roomasta raportoi Jenna Vehviläinen EU:ta haastaa niin naapurivaltio Venäjä kuin sisäisestikin sooloileva Unkari. Europarlaamentarikot aloittavat uuden kautensa tällä viikolla? Mitkä ovat parlamentin haasteet? Millaista tukea Ukrainalle suomalaiset mepit antavat? Studiossa vieraina europarlaamentarikot Aura Salla (kok.), Elsi Katainen (kesk.) ja Ville Niinistö (vihr.) Juontajana Ilkka Lahti. Toimittajina Lotta Lautala ja Satu Heikkilä. Tuottajana Marija Skara.

Sisäpolitiikan kohut ovat velloneet tänä keväänä Unkarin pääministerin Viktor Orbanin lähipiirissä. Orbanin sisäpiiriin lukeutuvan presidentin ja oikeusministerin erot lastenkotiskandaalin saattelemina ovat olleet vakava isku valtapuolue Fideszin maineelle. Myös Unkarin viivytystaistelu Ruotsin Nato-jäsenyydestä on ohi. Onko Orbanin valtapiiri Unkarissa murenemassa? Kaventuuko Orbanin geopoliittinen liikkumatila Euroopassa? Onko Euroopan pahaksi pojaksi tituleerattu, Venäjä-mielisenä tunnettu Orban, presidentti Vladimir Putinin marionetti Euroopassa? Unkarin ulko- ja sisäpolitiikasta keskustelvat tutkijatohtori Annastiina Kallius Helsingin yliopistosta, sekä Turun yliopiston dosentti Heino Nyyssönen. Toimittajana on Tapio Pajunen.

Avautuuko Ruotsin Nato-tie vihdoin? Mitä lännen yhteisrintamalla merkitsee, että Unkari vaikuttaa toimivan sitä vastaan?  Ruotsista raportoi kirjeenvaihtaja Pirjo Auvinen. Studiossa keskustelemassa dosentti Heino Nyyssönen Turun yliopistosta sekä tutkija Joel Linnainmäki Ulkopoliittisesta instituutista.  Venäjän hyökkäyssodan toinen vuosipäivä oli lauantaina. Kiovasta raportoi toimittaja Maxim. Fedorov.  Laivaliikenne on uhattuna Punaisellamerellä. Moni Euroopan maa on lähettänyt sotalaivoja turvaamaan liikennettä. Punaisenmeren tilanteesta keskustelmassa logistiikan professori Markku Kuula Aalto-yliopistosta sekä  Suomen Lähi-idän instituutin johtaja Susanne Dahlgren. Tanskasta raportoi toimittaja Karoliina Kantola.  Juontajana Atte Uusinoka.   Toimittajina Mira Stenström, Satu Heikkilä ja Marija Skara.   Tuottajana Anne Achté. 

Unkarin pääministeri Viktor Orbán esti joulukuussa EU-maiden 50 miljardin euron tuen Ukrainalle. Tämän seurauksena Euroopan parlamentti vaatii päätöslauselmassaan Unkarin äänivallan väliaikaista epäämistä EU:ssa. Voidaanko Unkarilta evätä äänivalta EU:ssa? Strasbourgissa Euroopan parlamentin radiostudiossa Unkarin tilannetta arvioivat europarlamentaarikot Ville Niinistö (vihr. / greens), Petri Sarvamaa (kok. / epp) ja Nils Torvalds (r. / re). Petri Sarvamaan mukaan Euroopan parlamentin päätöslauselma luo painetta EU-komissolle, mutta peräänkuuluttaa jäsenvaltioilta vastuuta Unkarin laittamiseksi kuriin. Sarvamaan mukaan Unkari ei ole enää toimiva demokratia ja vie EU:ta kuin litran mittaa. ”Siellä on yksipuoluejärjestelmä”, sanoo Sarvamaa Politiikkaradiossa. Nils Torvalds on samoilla linjoilla. Torvaldsin mukaan nyt ”pitää tapella koko EU-järjestelmän uskottavuudesta”. Myös Ville Niinistö arvostelee jäsenmaita Unkari-asian hoidosta. Niinistön mukaan koko ongelman alkusyy on jäsenmaissa. ”Jos kaikki 26 muuta maata ei päätöksiin kykene, niin Unkari pyörittää show:ta”, sanoo Niinistö. Toimittajana on Tapio Pajunen.

Mikä on ilmastokokouksen saldo? Siitä kertoo Ilmastopaneelin väistyvä puheenjohtaja, vakiovieraamme Markku Ollikainen. Entä saammeko Unkarin ruotun ja mitä kevät tuo tullessaan? Och har du några nyårslöften, Saara-Sofia?

Ukrainan auttaminen onnahtelee nyt pahoin molemmin puolin Atlanttia. Sekä Yhdysvalloissa että EU:ssa kymmenien miljardien apupaketit ovat jumissa. EU:ssa Unkari jarruttaa apupäätöksiä. Yhdysvalloissa Ukrainan auttaminen näyttää joutuneen demokraattien ja republikaanien sisäpoliittisen väännön pelinappulaksi. Ohjelmassa käydään Yhdysvaltain kongressissa kysymässä senaattoreilta miksi. Lisäksi kuullaan ukrainalaisilta itseltään, miten he suhtautuvat kansainvälisen avun hidastumiseen. Ukraina-avusta lukua pitävän saksalaisinstituutin johtaja kertoo ohjelmassa, miten paljon Ukrainan apu on viime vuodesta pudonnut. Ohjelmassa haastateltavan Yhdysvaltain armeijan Euroopan joukkojen entisen komentajan mielestä tipoittain tuleva apu on merkki epäonnistuneesta politiikasta ja kielii, että tahto Ukrainan tukemiseen ei ole viimevuotisella tasolla. Lännen epäröinti hyödyttää yhdysvaltalaiskenraalin mukaan Venäjää. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman ovat toimittaneet Juri von Bonsdorff, Maxim Fedorov ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Matias Puumala. Kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Mitä Suomi ja Yhdysvallat sopivat puolutusyhteistyösopimuksessa? Haastateltavana eduskunnan puolustusvaliokunnan pj. Jukka Kopra (kok.) sekä tutkija Henri Vanhanen ulkopoliittisesta insituutista.  Mikä on tilanne Israelin ja Hamasin välisessä sodassa? Toimittaja Antti Kuronen raportoi Tel Avivista.  Unkarille annetaan EU:n jäädyttämiä varoja. Europarlamentaarikko Petri Sarvamaa toteaa, että päätös on katastrofaalinen. Sarvamaa haastateltavana.  Eu-huippukokouksessa pyritään tukemaan Ukrainaa, mutta Unkari hämmentää tilannetta. Onko Eu:n mahdollista vastustaa Unkarin sooloillua? Keskustelemassa Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Juha Jokela sekä tutkija Katalin Miklóssy Aleksanteri-instituutista.  Juontajana Mira Stenström. Toimittajina Mikko Haapanen ja Anna Lehmusvesi. Tuottajana Marija Skara. 

Vielä Yhdysvallat haluaa olla maailman poliisi? Kuinka tarpeellista on Yhdysvaltain sotilaallinen tuki Ukrainalle ja Israelille? Millaisia riskejä Yhdysvaltain joukoilla on lähi-idässä? keskustelemassa professori Tommi Koivula MPKK sekä taloushistorian professori Jari Eloranta Helsingin yliopistosta. Kuinka pian Unkari etenee Ruotsin Nato-ratiointiin? Haastateltavana valtio-opin yliopisto-opettaja Heino Nyyssönen Turun yliopistosta. Yhä useampi ottaa kulutusluottoja. Haastateltavana Takuusäätiön neuvonnan vastaava asiantuntija Henri Hölttä. Kuinka jaksaa sotauutisten varjossa? Resilienssistä ja rankkojen uutisten jaksamisesta ovat keskustelemassa aivotutkija Minna Huotilainen sekä johtava psykologi Frans Horneman Mieli ry:stä.  Juontajana Mira Stenström. Toimittajina Janette Leino sekä Rasmus Montonen. Tuottajana Marija Skara.

Yhdysvaltain presidentti Joe Biden sekä Ukrainan presidentti Volodymyr Zelensky ovat puhuneet YK:n yleiskokouksessa. Millaiset ovat johtajien viestit. Toimittaja Juri von Bondsdorf raportoi New Yorkista.  Miten budjetti vaikuttaa suomalaisten työntekijöiden arkeen? Keskustelemassa ekonomisti Sami Pakarinen EK:sta sekä sosiaaliturvapäällikko Pirjo Väänänen SAK:sta.  Kuinka kivinen on Ruotsin Nato-tie? Ruotsi kiistelee Turkin kanssa lainsäädännöstä sekä jengirikollisen luovauttamisesta, miksi tämä vaikuttaa Nato-prosessiin? Entä miksi Unkari näyttää empivän Ruotsin Nato-jäsenyyden ratifiointia? Keskustelemassa Ulkopoliittisen insituutin tutkija Iro Särkkä sekä Ylen ulkomaantoimittaja Tom Kankkonen.  Hovioikeudessa alkaa poikkeuksellinen oikeudenkäynti, jossa syytettynä on kontra-amiraali evp. Georgij Alafuzoff. OIkeustoimittaja Tuomas Rimpiläinen raportoi tapauksesta.  Juontajana Atte Uusinoka. Toimittajina Anna Lehmusvesi sekä Anna Nevalainen. Tuottajana Marija Skara. 

Kulttuuriykkönen kokoaa vakioraatilaiset Perjantaistudioon keskustelemaan viikon ajankohtaisista kulttuuriaiheista ja ilmiöistä. Vieraina ovat päätoimittaja Jouni Kemppainen, kirjailija Jarkko Tontti ja toimittaja Leena Virtanen. Philip Teirin kirja J&B Kohtauksia eräänlaisesta avioliitosta ilmestyi tänään ja sieltä paljastui, että leski vaimo Bitte Westerlund oli miehensä kuoleman jälkeen lukenut Donnerin sähkopostia, josta paljastui loppumetreillä jatkunut rakkaussuhde toiseen naiseen. Tämä katkeruus johti siihen, että Westerlund sirotteli osan miehensä tuhkasta kompostiin. Donner ei pitänyt kompostista eläessäänkään! Lintuinfluenssa saattaa muuntua turkistarhoissa ihmiselle vaaralliseksi taudiksi ja uuden pandemian vaara uhkaa. Olisiko nyt korkea aika lopettaa muutenkin eläinten kärsimystä aiheuttavan luksusbisneksen saaga? Jarkko Tontti kysyy, miksi Espoon kaupunginteatterin uusi nimi & aiheuttaa kuohahtelua? Siitä jatketaan kielipuritanismiin yleensä. Tontti on vähän allerginen kielikonservatiivisuudelle, asenteelle ettei kieli saisi muuttua. Toimiiko Espoon Teatterin uusi nimi &? Leena Virtanen kertoi somekeskustelusta, jossa joku kertoi käyneensä Seinäjoella ja raportoi, miten siellä ei ollut iltaisin yhtään mitään, ei saanut edes ruokaa. Syyksi nostettiin Ideapark, joka on imenyt kaiken yritystoiminnan kaupungista. Ketjussa sitten mainittiiin muitakin kaupunkeja kuten Imatra, joka on kuulemma samassa jamassa. Miten näin on päässyt käymään? Raatilaiset kertovat hyviä ja huonoja esimerkkejä suomalaisista paikkakunnista ja niiden elävyydestä. Miten pärjää Kuopio, entä Huittinen tai Helsinki? Urheilun ja urheiluviihteen moraali pohdituttaa raatia. Saudi-Arabian jalkapalloliigan paisuminen supertähdillä ja golf-kiertueen omiminen öljyrahan taakse ovat onneksi nousseet kriittisen tarkastelun kohteeksi. Myöskään Budapestin kisojen Unkari ei ole mikään demokratian kehto. Kertooko media ja Yle näiden maiden ihmisoikeustilanteesta tilanteesta yleisölle? Ja viimein raati ottaa kantaa Bernsteinin nenä -jupakkaan, joka myllersi Hollywoodia kuluneella viikolla! Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Miten erilaiset kriisit liittyvät oikeusvaltion heikentymiseen itäisessä Euroopassa? Kuinka menneisyyden kokemukset vaikuttavat Unkarin ja Puolan asennoitumiseen Venäjään ja Ukrainaan? Katalin Miklóssy kuvaa itäisen Euroopan maiden kasautuneita kriisejä, keskusvallan kontrollin kasvamista ja maiden suhtautumista sotaan Ukrainassa. Helsingin yliopiston poliittisen historian dosentin ja itäisen Euroopan tutkimuksen tieteenalavastaavan Katalin Miklóssyn teksti “Demokratia kriisien aikana: Puolan ja Unkarin valinnat” on alun perin julkaistu tiedekustantamo Gaudeamuksen ja Helsingin yliopiston Tiedekulman yhteistyössä suunnittelemassa Epävarmuuksien aika -pokkarissa. Julkaisemme pokkarin tekstejä ääniversioina. Epävarmuuksien aika. Kuinka Venäjän hyökkäyssota muuttaa maailmaa? -pokkarissa (Gaudeamus 2023) tutkijat tarkastelevat Ukrainassa käytävän sodan taustoja ja seurauksia eri näkökulmista. Lue lisää teoksesta Gaudeamuksen verkkosivuilta: www.gaudeamus.fi/teos/epavarmuuksien-aika/ Tekstin lukija on Raiko Häyrinen.

Päätyykö EU suitsimaan tekoälyä? EU-parlamentti äänestää neuvottelukantansa asetukseen ensi viikolla. Studiovieraina europarlamentaarikot Henna Virkkunen (kok.) ja Ville Niinistö (vihr.). Tekoälyn sääntelyä kommentoi julkisoikeuden professori Susanna Lindroos-Hovinheimo Helsingin yliopistosta. Turkin lisäksi myös Unkari antaa yhä odottaa Ruotsin Nato-jäsenyyshakemuksen ratifiointia. Miksi Unkari hautoo päätöstään? Budapestistä raportoi ulkomaantoimittajamme Jani Parkkari. Yhdysvaltain presidentinvaalit järjestetään marraskuussa 2024. Haastajapuolue republikaaneista on jo ilmoittautunut tukku ehdokkaaksi pyrkiviä. Millaisia ihmisiä he ovat? Washingtonista raportoi toimittaja Juri von Bonsdorff, studiossa Ulkopoliittisen instituutin tutkija Maria Lindén. Juontajana on Mira Stenström. Lähetystä ovat valmistelleet Seppo Kivimäki, Matti Konttinen ja Tommy Fränti. Tuottajana Jaakko Parkkinen.

Minkälainen suhde EU:lla ja Unkarilla on? Millä keinoilla EU voi puuttua tilanteeseen, jos jäsenmaa ei noudata EU:n pelisääntöjä? Mihin suuntaan EU:n monivuotinen rahoitus ja budjetti ovat kehittymässä? Mitä yhteisvelan lisääntyminen tarkoittaa Suomelle ja mistä tulevassa suveriniteettirahastossa on kyse? Studiossa Euroopan parlementin jäsen, kokoomusta ja EPP:tä edustava Petri Sarvamaa. Jakso on nauhoitettu 18.5.2023. ⌚ AIKALEIMAT (0:00) Media ja EU (2:33) Päätöksenteko EU:ssa (4:36) Oikeusvaltioperiaate (14:01) Unkari (16:13) Rahojen jäädytys (19:52) Yhteisvelka (26:42) Kannustinongelmat (32:11) Orbánin hallinto (39:48) EU:n vaikutus (43:47) Geopolitiikka (49:43) Kansalaisiin vaikuttaminen (54:21) Fidesz-puolue (56:59) Suveriniteettirahasto (1:01:06) Yhdysvallat (1:03:58) EU:n budjetti (1:15:15) Hallitusneuvottelut (1:16:36) Komission valta (1:24:09) Petteri Orpo (1:26:33) Missä on valta? (1:28:13) Kokoaan suurempi Suomi

Kiovasta raportoi toimittaja Maxim Fedorov. Ukrainan tilanne viikonlopun jälkeen. Vieraina vieraileva tutkija Ilmari Käihkö, Alaksanteri-Instituutti ja vanhempi tutkija Jussi Lassila, Ulkopoliittinen instituutti. Budapestista raportoi Nato-erikoistoimittaja Mika Hentunen. Unkari ratifioinee tänään Suomen Nato-jäsenyyden. Vieraina väitöskirjatutkija Annastiina Kallius, Helsingin yliopisto ja tuottaja, tietokirjailija Risto Majaniemi.  Mitä Ruotsissa ajatellaan siitä, että Unkari ratifioi Suomen Nato-jäsenyyden? Puhelimessa toimittaja Soili Huokuna, Sveriges Radio Finska. Juontaja Marjo Näkki, toimittaja Matti Konttinen. Tuottaja Hanna Juuti.

Tämän viikon podcastissa Tuomas Peltomäki, Marko Junkkari ja Salla Vuorikoski keskustelevat Ylen tuoreesta kannatusmittauksesta, Unkarin aikeista Suomen pään menoksi, sekä tekoälystä ja tästä Tuomaksen jutusta: https://www.hs.fi/visio/art-2000009390029.html. Uutisraportti podcast on Helsingin Sanomien julkaisema viikottainen podcast, jossa puretaan ja analysoidaan sen viikon tärkeimmät uutisaiheet. Tarkoitus on siis puhua tärkeistä aiheista, mutta sillä tavoin kuten ihmiset niistä normaalisti puhuvat: turhia jännittämättä. Kaikki vuosien aikana julkaistut jaksot löydät Suplasta https://bit.ly/2ygrn3T. Suplan lisäksi podcast julkaistaan myös - Spotify: https://spoti.fi/3dAuELu - Apple: https://apple.co/3bwLVDu - Soundcloud: https://bit.ly/2XGVBra. Podcastin nauhoitus lähetetään suorana lähetyksenä Helsingin Sanomien Facebook-sivulla torstaisin kello 14 – tosin aika saattaa vaihdella ja poikkeuksia on. https://www.facebook.com/helsinginsanomat/ Podcastien tekeminen on yleisesti tunnustettu synkäksi ja yksinäiseksi puuhaksi, joten ilahduta meitä lähettämällä joku kiva tai kriittinen viesti esimerkiksi - Twitterissä @uutisraportti https://bit.ly/2KaozrA, - Instagramissa @tuomaspeltomaki https://bit.ly/3eqJqVt, - Facebookissa @tuomaspeltomakipodcast https://bit.ly/2XF4UIj, tai - sähköpostilla tuomas.peltomaki@hs.fi. Muut Helsingin Sanomien podcastit löydät Suplasta: https://www.supla.fi/grid/1062

Tänään keskiviikkona Unkarin parlamentin pitäisi ottaa ensimmäinen konkreettinen askel kohti Suomen ja Ruotsin Nato-hakemusten ratifiointia. Todennäköisesti tänään se samalla paljastaa hyvin paljon siitä tulevaisuudesta mitä Unkari on Suomelle ja Ruotsille suunnitellut.Toimittajana Tuomas Peltomäki, vieraana Teija Sutinen.Tämä podcast julkaistiin 1.3.2023.#hsvisio #hsvisiopodcast Lyhyt ilmoitus: HS Visio on talouteen, politiikkaan ja teknologiaan keskittyvä sivusto, jonka jutut ilmestyvät osana Helsingin Sanomien tilausta. Ne löytyvät HS:n sovelluksesta ja osoitteesta HS.fi. Jos sulla ei ole vielä HS:n tilausta, voit kokeilla sitä kaksi viikkoa osoitteesta hs.fi/parempaakuunneltavaa.HS Visio -podcast julkaistaan yleisimmissä podcast-palveluissa arkiaamuisin kello 5.30. Tilaa podcast mieleiseesi appiin näistä linkeistä:Supla: http://bit.ly/suplavisioSpotify: http://bit.ly/spotifyvisioApple: http://bit.ly/applepodcastvisioGoogle Podcasts: http://bit.ly/googlepodcastvisiosekä HS:n sovelluksesta Kuuntele, Podcastit.Vanhat jaksot löydät HS.fi:stä: http://bit.ly/visiopodcast.Tämän podcastin pääjuttu julkaistaan myös videomuotoisena:Youtube: http://bit.ly/youtubevisioInstagram: http://bit.ly/instagramvisioTwitter: http://bit.ly/twittervisioHS VISIO on Helsingin Sanomien julkaisema talouteen, politiikkaan ja ulkomaan uutisiin keskittyvä sivusto, joka ilmestyy joka päivä osoitteessa HS.fi ja Helsingin Sanomien välissä lauantaisin. Podcastin vastaava tuottaja on Tuomas Peltomäki. Lisätietoja HS Visiosta: https://www.hs.fi/visio.

Mitä aseita länsimaat ovat toimittaneet Ukrainaan ja miten lännen aseapu on vaikuttanut sodan kulkuun? Miksi Turkki ja Unkari eivät vielä ole ratifioineet Suomen Nato-jäsenyyttä? Studiossa vieraana sotahistorian dosentti Markku Salomaa. Jakso on nauhoitettu 20.1.2023. ⌚ AIKALEIMAT (0:00) Lännen aseapu (11:44) Ukrainaan toimitetut aseet (13:24) Rauhanneuvottelut (15:14) Yhdysvallat (20:26) Emmanuel Macron (23:25) Sodan kustannukset (27:48) Sotarikokset (34:38) Ydinaseet (42:47) Asejärjestelmien testaus (47:27) Maatuskat (48:48) Venäjän liittolaiset (51:46) Panssarivaunut (1:00:57) Hävittäjät (1:04:33) Sotasaalis (1:06:02)Ohjukset (1:07:26) Sotilaat (1:09:12) Wagner (1:12:44) Suurhyökkäys (1:14:37) Valkovenäjä (1:17:29) Suomen Nato-jäsenyys (1:20:57) Ydinvoima ja Rosatom (1:23:45) Turkki ja Erdoğan (1:26:13) Unkari ja Orban (1:30:55) Suomen Venäjän suhteet (1:35:06) Venäjän tulevaisuus (1:39:40) Venäjän ja EU:n kauppasuhteet (1:41:31) Putin

Teollisuusliitto ilmoitti eilen kolmen päivän lakosta helmikuun alussa ja heti alkavasta ylityökiellosta. Onko edessä lakkosuma ja Saksan palkkamalliako tavoitelllaan? Työmarkkinoiden kehitystä ja ay-liikettä tutkinut professori Tapio Bergholm arvioimassa. Millä ehdoilla ihminen saa korjattua väestötietojärjestelmään merkinnän omasta sukupuolestaan? Translaki on eduskunnan käsittelyssä, saadaanko se voimaan tällä hallituskaudella? Vieraana Trans ry:n puheenjohtaja Valo Vesikauris ja asiantuntija Matti Pihlajamaa Amnestystä. Yhdysvalloissa puhuttaa Turkin ja Yhdysvaltain ulkoministerien tapaaminen, jossa esillä Nato-prosessin etenemiselle tärkeänä pidetty hävittäjäkauppa. Washingtonista raportoi Juri von Bondsdorff. Turkki ja Unkari, miksi maiden Nato-hyväksyntä viipyy, mikä merkitys on sisäpolitiikalla ja ratkaiseeko hävittäjäkauppa asian Turkin osalta, vieraana tutkija Katalin Miklossy Aleksanteri-instituutista ja vanhempi tutkija Toni Alaranta Ulkopoliittisesta instituutista. Kotitalouksien velka on tuplaantunut 20-luvulla, hallituksen esitys velkaantumisen rajaamisesta on Talousvaliokunnan syynissä. Velkakattoa ei saada, mutta niin asunto- kuin taloyhtiölainojen maksuaikaa rajataan ja luotonannon valvontaa lisätään. Toimien purevuutta arvioi osastopäällikkö Samu Kurri Finanssivalvonnasta. Juontajana Atte Uusinoka. Toimittajana Anna Lehmusvesi. Tuottajana Marja Ala-Kokko.

Suomen askeleet kohti Natoa, voidaanko Unkari ja Turkki ohittaa ja saada turvatakuut? Entä miksi esimerkiksi Saksa jarruttaa aseapua Ukrainalle. Vieraana puolustusvaliokunnan puheenjohtaja, kokoomuksen Antti Häkkänen ja turvallisuustutkija, prikaantinkenraali evp Juha Pyykönen.  Asuntojen hinnat laskevat ja korot nousevat. Pääekonomisti Juhana Brotherus Hyposta ja toimitusjohtaja Risto Kyhälä Kiinteistömaailmasta keskustelemassa asuntomarkkinoiden näkymistä.  Neljättä koronarokotusta suositellaan yli 60-vuotiaille. Nyt kuitenkin vain osa hyvinvointialueista on varannut itselleen rokotteita. Miten rokotuksissa tasapuolisuus toteutuu ja mikä merkitys tällä on terveysturvallisuudelle? Sosiaali- ja terveysministeriön STM:n turvallisuus- ja terveysosaston päällikkö Taneli Puumalainen vastaa.  Ykkösaamun juontajana Atte Uusinoka, valmistelijoina Marjo Näkki ja Anna Lehmusvesi, tuottaja Marja Ala-Kokko.

Alkoholilain uudistus lisäksi alkoholikuolemia. Moni kunta-alan eläkeläinen käy myös töissä. Unkari ratifioi Suomen Nato-jäsenyyden helmikuussa. Ranskalainen patonki pääsi Unescon luetteloon. Säätiedot.

Muistuttaako Vladimir Putin historian diktaattoreita, kuten Adolf Hitleriä ja Josif Stalinia? Onko Putinin toiminta ollut ideologista vai reagoivaa ja opportunistista? Miltä Ukrainan sodan lopputulos näyttää ja voiko Ukraina neuvotella rauhasta Putinin kanssa? Voiko Venäjän tappio johtaa Venäjän hajoamiseen? Studiossa vieraana Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Jussi Lassila. Jakso on nauhoitettu 4.10.2022. (0:00) Putinismi ja Hitlerismi (5:50) Putinin aatemaailma (7:41) Kuolemankultti (10:01) Venäjän liikekannallepano (12:32) Sodan kannatus Venäjällä (16:00) Putinin kannatus (17:16) Diktaattorien kannatus (19:30) Hitler ja natsiaate (21:25) Opportunismi (22:37) Venäjän propaganda (24:22) Unkari ja Orbán (26:18) Turkki ja Erdoğan (27:38) Vallanhalu ja imperialismi (32:39) Tiedonkulku Putinille (34:17) Ulkoiset uhat ja jatkuva sotatila (38:13) Eskalaatio ja pelottelu (43:40) Putinin narratiivi Ukrainan sodasta (46:22) Ukraina ja suurvaltapolitiikka (52:49) Suomen Nato-jäsenyys (53:59) Voiko Putinin kanssa neuvotella? (57:07) Ukrainan sodan skenaariot (1:02:07) Venäjän hajoaminen (1:05:06) Kaliningrad (1:06:17) Venäläinen kolonialismi (1:08:44) Venäläistämispolitiikka (1:12:29) Etniset puhdistukset (1:13:50) Miten Ukrainan sota päättyy?

Miten Venäjältä poispyrkiviä pitäisi kohdella? Puhelimessa perustuslakiasiantuntija, Britannian tiedeakatemian tutkimusprofessori Martin Scheinin. Suomen turvallisuus vilkastuneen itärajan liikenteen valossa. Vieraana sisäministeri Krista Mikkonen (vihr). Ruotsin hallitusneuvottelujen tilanne. Tukholmasta raportoi Pirjo Auvinen. Saavatko EU:n riiviöt Unkari ja Puola nyt seuraa muista populistivallan maista? Vieraana valtio-opin yliopistonlehtori Heino Nyyssönen, Turun yliopisto ja johtava asiantuntija Janica Ylikarjula, EK. Nasan avaruusalus yritettiin yöllä ensi kertaa törmäyttää asteroidiin. Puhelimessa Jaan Praks, apulaisprofessori, Aalto-yliopisto. Juontaja Marjo Näkki, toimittajat Atte Uusinoka ja Mikko Haapanen. Tuottaja Hanna Juuti.

Tässä jaksossa keskustellaan Ajatuspaja Liberan julkaisemasta raportista; Diktaattorin käsikirja – eli miten liberaalia demokratiaa puolustetaan. Raportissa tarkastellaan liberaalin demokratian asemaa ja sen kansainvälistä kehitystä, oikeusvaltion heikkenemistä ja autoritäärisiä yhteiskuntia. Venäjä, Valko-Venäjä, Puola ja Unkari kukin on omalla tavallaan antanut liberaalin demokraattisen päätöksenteon lipsua olemattomiin; raportissa tarkastellut maat ovatkin antaneet syyn nimetä raportin diktaattorin käsikirjaksi. Kun liberaalista demokratiasta aletaan luisua kohtia autokratiaa, se ei tapahdu yössä. Ei pelkästään nimittämällä tuomarit, kaappaamalla media, karkottamalla oppositio, väärentämällä vaalit, korruptoimalla armeija. Se tapahtuu rauhassa, askel kerrallaan. Niin, että pian koko kansa uskoo siihen, että on hyvä antaa valta yhdelle ja ainoalle; diktaattorille. Podcastia juontaa Liberan toiminnanjohtaja Lasse Pipinen ja vieraana on Liberan sisältöjohtaja ja raportin kirjoittaja Tero Lundstedt.

EU-komissio ajaa täyttä tuontikieltoa venäläiselle öljylle Venäjän aloittaman Ukrainan sodan takia. Komissio esittää sekä raakaöljyn tuonnin kieltoa, että jalostettujen öljytuotteiden kieltoa. Venäjän energiasta riippuvaiset Unkari ja Slovakia vastustavat raakaöljyn tuontikieltoa, mutta myös Saksalle kysymys on taloudellisesti vaikea. Meneekö komission esittämä venäläisöljyn tuontikielto läpi? Miten Venäjä-pakotteet ja energian tuontikiellot vaikuttavat Eurooppaan? Millä aikataululla Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyys olisi mahdollinen? Miksi esityksessä EU:n uudeksi vaalilaiksi halutaan luoda koko Euroopan laajuinen ylikansallinen ehdokaslista? Politiikkaradiossa aiheista keskustelevat europarlamentaarikot Sirpa Pietiläinen (epp), Alviina Alametsä (greens) ja Silvia Modig (left). Toimittajana on Tapio Pajunen.

Ulkoministeriön valtiosihteerinä sekä Unkarin ja Ruotsin suurlähettiläänä toiminut Pertti Torstila kommentoi Unkarin viikonlopun vaaleja. Viktor Orbán voitti ne jälleen kerran hajanaista oppositiorintamaa vastaan. Hän ylläpiti myös Fideszin 2/3 enemmistön parlamentissa. Torstila kuvaa Unkarin poliittista kehitystä Itävalta-Unkarin suurvallasta Trianonin rauhansopimuksen myötä kutistuneeksi maaksi, joka jäi Neuvostoliiton etupiiriin. Vuoden 1956 kukistetun kansannousun jälkeen Unkari jäi Itä-Euroopan “iloisimmaksi parakiksi”, johon Suomi solmi erityissuhteen. Jaksossa pohditaan Orbanin politiikkaa, Unkarin EU- ja NATO-suhdetta sekä Torstilan lempiajattelijoihiin kuuluva Ivan Krastevin näkemyksiä Idän ja Lännen vaikeasta suhteesta, Ukrainan sotaa ja Unkarin viinejä unohtamatta. Torstila vastaa myös #neuvottelijat – yhteisön kysymyksiin mm. Budapestista ja siihen vastustaisiko Orbán Suomen NATO-jäsenyyttä. Haastattelun pohjana toimi Pertti Torstilan kirja Komennus Budapestiin (SIltala 2022). #politiikka #EU #Unkari #NATO #diplomatia 00:00-43:49 Pertti Torstila ja Sami Miettinen keskustevat Unkarin vaaleista, EU:sta, NATO:sta ja diplomatiasta #neuvottelijat Facebook - liity #neuvottelijat-ryhmään https://www.facebook.com/groups/neuvottelijat Kaikki #neuvottelija -jaksot ja haku: https://www.dcmcapital.fi/neuvottelija

Vetäytyvät venäläiset ovat jättäneet jälkeensä kuolleita siviilejä. Mitä Butšassa tapahtui? Mikä on Ukrainan sodan tilanne? Haasteltavana studiossa sotilasprofessori Marko Palokangas Maanpuolutuskorkeakoulusta. Lähetyksen aluksi toimittaja Antti Kurosen raportti Harkovasta. Potilasturvallisuuden professori Tuija Ikonen arvoi hoitajalakon vaikutuksia potilasturvallisuuden näkökulmasta.  Unkari äänesti sunnuntaina parlamenttivaaleissa Ukrainan sodan varjossa. Ovatko vaalien tulokset jo selvillä, ja mikä on niiden merkitys maan tulevaisuudelle? Miten opposito menestyi? Keskustelemassa poliittisen historian yliopistolehtori, dosentti Heino Nyyssönen Turun yliopistosta sekä Aleksanteri-instituutin vanhempi tutkija Katalin Miklóssy.  Kuinka eduskunta punnitsee Nato-ratkaisua? Haastattelussa puhemies Matti Vanhanen, joka johtaa eduskuntaan perjantaina nimitettyä turvallisuusselonteon koordinaatioryhmää. Lähetyksen juontaa Marjo Näkki. Toimittajina Janette Leino, Veikko Erämäki ja Marija Skara. Tuottajana Tarja Oinonen.

Miten Ukrainan tilanne heijastuu Suomeen? Entä mihin johtaa kansainvälisen maksujärjestelmään kohdistuvat Venäjä-pakotteet? Vaikka venäläiset ovat tunnettuja shakkimestareita, kiinalaiset pelaavat omaa, pitkäkestoisempaa strategista peliään. Nyt kun venäläiset fossiiliset polttoaineet ja atomivoima ovat muuttuneet ei-toivoituiksi, mitä tapahtuu ydinvoimapäätöksille vaikkapa Saksassa? Avataanko laitokset uudelleen? Kuinka uhattu Putin on? Hajoaako Venäjän imperiumi aivan kuten sata vuotta sitten, jolloin mureni Venäjän lisäksi myös ensimmäisen maailmansodan sytykkeenä ollut mureneva Habsburgien Itävalta-Unkari?

Euroopan parlamentti äänesti kiireellisenä 1,2 miljardin euron talousavusta Ukrainalle. Komission mukaan laina on nopeaa apua, joka vahvistaa Ukrainan selviytymiskykyä. Kykeneekö EU tukemaan Ukrainaa Venäjän sotilaallista uhkaa vastaan? Puolan ja Unkarin ja EU:n välillä pitkään vellonut oikeusvaltioperiaatekiista sai lopullisen oikeudellisen päätepisteen. EU-tuomioistuin päätti, että EU:lla on oikeus evätä tukia jäsenmailta, jos nämä rikkovat oikeusvaltioperiaatteita. Puola ja Unkari saavat EU:n vuosibudjeteista ja elpymisvälineestä kymmenien miljardien tuet. Ollaanko Puolan ja Unkarin EU-rahahanat nyt sulkemassa? Vieraina ovat europarlamentaarikot Sirpa Pietikäinen (epp), Miapetra Kumpula-Natri (s&d) ja Elsi Karainen (re). Toimittajana on Tapio Pajunen.

Unkari on kymmenen viime vuoden aikana jakaantunut poliittisesti syvältä kahtia. Millaista on elämä äärimmäisen politisoituneessa yhteiskunnassa, jossa jopa ihmissuhteet ovat politiikan sävyttämiä? 40-vuotias Gabor toimii yrittäjänä rahoitusalalla Budapestissa. "Demokratia ei ole kunnolla juurtunut Unkariin", sanoo Gabor, joka ei uskalla esiintyä koko nimellään. Pelko leimaa ensi kevään vaaleihin valmistautuvan Unkarin yhteiskuntaelämää. Ohjelman on Budapestissa toimittanut Risto Majaniemi. Moniääninen Eurooppa sarjan tuottaja, lukija ja editoija on Jorma Mattila.

Jyrki Palmi haastattelee Aarne Törmästä, joka on tehnyt vaimonsa kanssa lähetystyötä Unkarissa. Millainen maa Unkari on? Millaista lähetystyö on maassa?

Tämän viikon podcastissa Alma Onali, Sara Vainio ja Emil Elo keskustelevat Punkstoo-ilmiöstä ja sen vaikutuksista yhteiskuntaan, Tokion olympialaisista ja siitä tarvitseeko kukaan enää olympialaisia, ja Pegasus-hakkerointivyyhdistä ja sen Unkari-kytköksistä. Uutisraportti podcast on Helsingin Sanomien julkaisema viikottainen podcast, jossa puretaan ja analysoidaan sen viikon tärkeimmät uutisaiheet. Tarkoitus on siis puhua tärkeistä aiheista, mutta sillä tavoin kuten ihmiset niistä normaalisti puhuvat: turhia jännittämättä. Kaikki vuosien aikana julkaistut jaksot löydät Suplasta https://bit.ly/2ygrn3T. Suplan lisäksi podcast julkaistaan myös - Spotify: https://spoti.fi/3dAuELu - Apple: https://apple.co/3bwLVDu - Soundcloud: https://bit.ly/2XGVBra.Podcastin nauhoitus lähetetään suorana lähetyksenä Helsingin Sanomien Facebook-sivulla torstaisin kello 14 – tosin aika saattaa vaihdella ja poikkeuksia on. https://www.facebook.com/helsinginsanomat/Podcastien tekeminen on yleisesti tunnustettu synkäksi ja yksinäiseksi puuhaksi, joten ilahduta meitä lähettämällä joku kiva tai kriittinen viesti esimerkiksi - Twitterissä @uutisraportti https://bit.ly/2KaozrA, - Instagramissa @tuomaspeltomaki https://bit.ly/3eqJqVt, - Facebookissa @tuomaspeltomakipodcast https://bit.ly/2XF4UIj, tai - sähköpostilla tuomas.peltomaki@hs.fi tai alma.onali@hs.fi . Muut Helsingin Sanomien podcastit löydät Suplasta: https://www.supla.fi/grid/1062.

Ei ole eikä ehkä tulekaan olemaan, ennustaa Eurooppa-kirjeenvaihtaja Suvi Turtiainen. Unkarilaiset tyrmäsivät kiinalaisyliopiston rakentamisen Budapestiin. Se on osoitus siitä, että eurooppalaisten suhtautuminen Kiinaan on muuttumassa, sanoo Suvi. Tästä huolimatta Xinjiangin tilanne ei saa paljoakaan huomiota Euroopassa. Syynä on tietenkin raha mutta myös Saksan liittokansleri Angela Merkel, joka on uskonut Kiinan muuttuvan. Mutta onko Saksa heräämässä Kiinan valtaan, kun Merkel syksyllä väistyy? Jenny muistelee opiskeluaikojaan Kiinassa ja pohtii, miten voimakas Kiina Euroopassa lopulta on. Mistä maailma puhuu -podcast jäljittää kolmessa jaksossa Kiinan valtaa.

Byyrin EM-ennakointi viivästyi teknisten ongelmien takia. Pahoittelut siitä, mutta nyt homma onneksi jatkuu. Puitavana ovat lohkot E ja F. Studiossa ovat tuttuun tapaan Nicolas sekä Roope ja Jaakko Valjuraadista. E-lohko korkattiin jo eilen, kun Slovakia yllätti vajaalla lopun pelanneen Puolan ja Ruotsin bussi tylsytti lähes tuhat kertaa syöttäneen Espanjan. Kuolemanlohkoksi tituleerattu F-lohko alkaa tänään tiistaina. Avauspelissä toisistaan mittaa ottavat heittopussiksi uumoiltu Unkari ja hallitseva Euroopan mestari Portugali. Illalla sapelejaan kalistevat Ranska ja Saksa. Ennakkojen päätösjakso ilmestyy tuota pikaa. Se on omistettu dramaattisessa avauspelissään upeaan 1–0-voittoon yltäneille Huuhkajille. Tervetuloa bandwagoniin!

Miksi me tiedämme niin vähän siitä, miten itäisen EU:n maat ovat suhtautuneet EU:n itälaajenemiseen? Ja mitä itä on yleensä merkinnyt läntiselle Euroopalle? Kuinka paljon on ajateltu itää ylipäänsä jollain lailla toisenlaisen alueena? Ja jos, niin miksi? Ja kun esimerkiksi Unkari ja Viro ovat kehittyneet hyvin eri suuntiin itälaajenemisen jälkeen, mutta miten muut eri itäisen EU:n maat ovat kehittyneet? Haastateltavana on valtio-opin yliopistonlehtori Heino Nyyssönen Turun yliopistosta ja toimittajana on Maija Elonheimo. Ohjelmasta voi keskustella twitterissä aihetunnisteella #brysselinkone.

Unkari saa Euroopan Unionilta paljon rahaa, mutta ei suostu sitoutumaan EU:n arvoihin ja oikeusvaltioperiaatteisiin. Fidesz-puolue ja pääministeri Viktor Orban hallitsevat Unkaria parlamentin enemmistöllä. Media on enimmäkseen hallituksen käsissä. Oppositio on hajanainen ja sen toimintaa vaikeutetaan järjestelmällisesti. Mitä Unkarissa on tapahtunut ja tapahtumassa? Mihin Viktor Orbanin valta perustuu? Miksi sosialismin kokenut kansakunta alistuu uudestaan autoritaariselle hallinnolle? Roman Schatzin vieraina ovat Aleksanteri-instituutin Itä-Euroopan tutkija Katalin Miklóssy ja dosentti Heino Nyyssönen.

Voisiko koko oikeusvaltioperiaateen noudattamisen valvonnan EU:ssa hoitaa vain Euroopan unionin tuomioistuimen kautta riittävän isojen sakkojen maksatusten uhalla, jos maat ei muuten suostu noudattamaan oikeuvaltioperiaateetta? Nythän Unkari ja Puola ovat tähän asti estäneet EU:n 7 vuotisen budjetin ja 750 miljardin euron elpymispaketin etenemisen, koska ne vastustavat kokonaisuuteen kuuluvaa uutta järjestelmää jossa oikeusvaltiorikkomukset vähentävät niitä rahoja, joita maa EU:lta saa. Ja mikä on Suomen tilanne sen suhteen, onko rikosten uhrien kannalta oikein, että meillä rikoksista tuomitaan lievempiä rangaistuksia kuin monissa muissa EU-maissa Ja olemmeko EU:n koronaelvytyspaketin myötä siirtyneet EU:ssa sääntöjen noudattamisesta sääntöjen tulkintojen tielle. Haastateltavana on Euroopan unionin tuomioistuimen entinen pitkäaikainen suomalaisjäsen Allan Rosas ja toimittajana on Maija Elonheimo. Ohjelmasta voi keskustella Twitterissä aihetunnisteella #brysselinkone

Tämän viikon Uutisraportti podcastissa Tuomas Peltomäki, Marko Junkkari ja Maria Manner keskustelevat ajankohtaisista aiheista. Uutisraportti podcast on Helsingin Sanomien julkaisema viikottainen podcast, jossa puretaan ja analysoidaan sen viikon tärkeimmät uutisaiheet. Tarkoitus on siis puhua tärkeistä aiheista, mutta sillä tavoin kuten ihmiset niistä normaalisti puhuvat: turhia jännittämättä. Kaikki vuosien aikana julkaistut jaksot löydät Suplasta bit.ly/2ygrn3T. Suplan lisäksi podcast julkaistaan myös - Spotify: spoti.fi/3dAuELu - Apple: apple.co/3bwLVDu - Soundcloud: bit.ly/2XGVBra. Podcastin nauhoitus lähetetään suorana lähetyksenä Helsingin Sanomien Facebook-sivulla torstaisin kello 14 – tosin aika saattaa vaihdella ja poikkeuksia on. www.facebook.com/helsinginsanomat/ Podcastien tekeminen on yleisesti tunnustettu synkäksi ja yksinäiseksi puuhaksi, joten ilahduta meitä lähettämällä joku kiva tai kriittinen viesti esimerkiksi - Twitterissä @uutisraportti bit.ly/2KaozrA, - Instagramissa @tuomaspeltomaki bit.ly/3eqJqVt, - Facebookissa @tuomaspeltomakipodcast bit.ly/2XF4UIj, tai - sähköpostilla tuomas.peltomaki@hs.fi. Muut Helsingin Sanomien podcastit löydät Suplasta: www.supla.fi/grid/1062.

Yritys kytkeä EU-budjetti oikeusvaltioperiaatteeseen on johtanut kriisiin. Puola ja Unkari ovat kaatamassa sekä EU:n budjettirahoituksen, että kiireellisen koronaelpymispaketin. Maat eivät hyväksy syytöstä oikeusvaltion periaatteiden rikkomisesta. Lisäksi maiden poliittinen johto ei hyväksy unionirahan kytkemistä oikeusvaltiopykäliin. Kytketäänkö EU-budjetti lopullisesti oikeusvaltioperiaatteeseen Puolan ja Unkarin vastustuksesta huolimatta? Onko kyseessä todellinen oikeusvaltioperiaate-mekanismi, vai pikemminkin korruption vastainen työkalu? Ovatko Puolan ja Unkarin hallitukset todella rikkoneet oikeusvaltion periaatteita? Ohjataanko maiden oikeuslaitoksia poliittisesti? Rajoitetaanko maissa kansalaisten poliittisia vapauksia? Keskustelemassa ovat europarlamentaarikot Henna Virkkunen (epp), Ville Niinistö (greens) ja Silvia Modig (gue/ngl). Toimittajana on Tapio Pajunen.

EUROOPAN SUUNTA EXTRA Puola ja Unkari vetivät tukensa pois EU:n budjetilta oikeusvaltioperiaatteen vuoksi. Euroopan parlamentin pääneuvottelijana oikeusvaltiomekanismista toiminut europarlamentaarikko Petri Sarvamaa kommentoi tilannetta erikoishaastattelussa. Jakson juontaa Aku Aarva.

Nettomaksukeskustelu aiheuttaa päänsärkyä, tuhannet miljardit eurot vilisevät silmissä ja EU:n monivuotisessa rahoituskehyksessä. Puola ja Unkari jatkavat taisteluaan oikeusvaltiomekanismia vastaan. Tässä jaksossa pohditaan sitä, mistä EU:n rahat tulevat. Keskustelemassa EU-jäsenyyden vaikutuksista Suomen talouteen ja työllisyyteen ovat Elinkeinoelämän keskusliiton johtava asiantuntija Janica Ylikarjula ja STTK:n pääekonomisti Patrizio Laina. Jakson juontaa Aku Aarva.

Nettomaksukeskustelu aiheuttaa päänsärkyä, tuhannet miljardit eurot vilisevät silmissä ja EU:n monivuotisessa rahoituskehyksessä. Puola ja Unkari jatkavat taisteluaan oikeusvaltiomekanismia vastaan. Tässä jaksossa pohditaan sitä, mistä EU:n rahat tulevat. Keskustelemassa EU-jäsenyyden vaikutuksista Suomen talouteen ja työllisyyteen ovat Elinkeinoelämän keskusliiton johtava asiantuntija Janica Ylikarjula ja STTK:n pääekonomisti Patrizio Laina. Jakson juontaa Aku Aarva.

EUROOPAN SUUNTA EXTRA Puola ja Unkari vetivät tukensa pois EU:n budjetilta oikeusvaltioperiaatteen vuoksi. Euroopan parlamentin pääneuvottelijana oikeusvaltiomekanismista toiminut europarlamentaarikko Petri Sarvamaa kommentoi tilannetta erikoishaastattelussa. Jakson juontaa Aku Aarva.

Barack Obaman muistelmat julki - samanaikaisesti maailmanlaajuisesti. Otavan kustannuspäällikkö Jarkko Vesikansa ja väitöskirjatutkija Jani Kokko, Jyväskylän yliopisto. Unkari ja Puola kiristävät EU:ta. Ohjelmajohtaja Juha Jokela, Ulkopoliittinen instituutti. Korona sotkee kuluttajan elämän - kuluttaa vai säästää. Ekonomisti Simo Pinomaa, EK ja sosiologian professori Terhi-Anna Wilska, Jyväskylän yliopisto. Kahden miljardin ihmisen Aasian vapaakauppa-alue.  EK:n kauppapolitiikan asiantuntija Saila Turtiainen ja Ylen Aasian kirjeenvaihtaja Kirsi Crowley. Kolumni Rysky Riiheläinen. Australian asia onkin nyt myös  meidän asiamme. Juontaja Marjo Näkki. Toimittajat Marja Ala-Kokko, Carolus Manninen ja Atte Uusinoka. Tuottaja Sakari Kilpelä.

Unkarissa toimivan Keski-Euroopan yliopiston CEU:n vararehtori Eva Fodor näkee koronakriisin varjolla maahan säädetyllä kiistellyllä poikkeustilalla kaksi mahdollista loppua. Joko Unkarista pysyvästi yhden puolueen valtaan tukeutuva autokratia - tai sitten poikkeustila johtaa hallitsevan kansalliskonservatiivisen Fidesz-puolueen vallan romahtamiseen. Fodorin mukaan koronakriisi on iskenyt Unkarin talouteen niin kovaa, että maaseudulla nähdään jo nälkää. Ohjelman on toimittanut Risto Majaniemi. Tuotanto, editointi ja lukija: Jorma Mattila

Mikä on korona-tilanne Unkarissa. Miksi unkarilaiset antavat pääministeri Viktor Orbánin käyttää nyt paljon isompaa valtaa, kuin muiden EU-maiden kansalaiset sallivat päämiehilleen? Miten pontevasti EU:ssa eri toimijat ovat yrittäneet vaikuttaa Unkarin oikeusvaltiotilanteeseen? Ja miten paljon Unkarin historiasta voi etsiä selityksiä sille, miten unkarilaiset suhtautuvat pääministeri Orbánin tai EU:hun tai miksi Unkari ja Puola ovat usein niin samanmielisiä EU-asioissa. Haastateltavana on yliopistonlehtori Heino Nyyssönen Valtio-opin laitokselta Turun yliopistosta ja toimittajana Maija Elonheimo. Ohjelmasta voi keskustella Twitterissä aihetunnisteella #brysselinkone.

Jos koronasta on sanottava yksi hyvä asia, niin ainakin ps on pudonnut suosituimman puolueen paikalta. Kriisin ratkominen jatkuu – keskustelua presidentin neuvoista, talouden laastaroimisesta ja uuden hallitusohjelman tarpeesta. Ja tietysti Unkarin ajautumisesta kohti diktatuuria.

On varmasti kaikille ihan päivänselvää, että maailman hallitukset reagoivat koronavirukseen odottamattomasti, voimakkaasti, radikaalisti. Mutta Unkari ja sen omapäinen, jopa omavaltainen pääministeri Viktor Orban, he ovat menneet koronakriisin suhteen pidemmälle kuin muut. Miksi koko Eurooppa paheksuu nyt Unkaria, kysyin siitä Helsingin sanomien brysselin-kirjeenvaihtajalta Jenni Virtaselta. HS Päivä on uutispäällikkö Tuomas Peltomäen (@tuomaspeltomaki) toimittama ja Helsingin Sanomien julkaisema päivittäispodcast, jonka avulla pysyt paremmin kärryillä uutisista Suomessa ja maailmalla. Voit kuunnella podcastia: HS:n sovelluksella (http://hs.fi/päivä), Applen Podcastit-sovelluksella (https://apple.co/39bABuL), Spotifyssä (https://spoti.fi/33BJJI4), Suplassa (https://bit.ly/398h12J) ja useimmissa muissa podcast-soittimissa.

Itäinen Eurooppa hakee linjaansa. Liikkuuko se murroskautenaan jo vaaralliseen suuntaan? Unkarissa median, oikeuslaitoksen, yritysten ja kansalaisjärjestöjen vapaus ja riippumattomuus kapenevat. Pääministeri Viktor Orbán haluaa maahansa "vanhaa kunnon kristillistä demokratiaa" mutta johtaa maata itsevaltiaan elkein. Miksi liberaali demokratia on ajautunut Euroopassa puolustuskannalle? Keskustelemassa ovat tutkija, sosiaaliantropologi Annastiina Kallius, Puolan tuntija, toimittaja Tapani Kärkkäinen, sekä historiantutkija Oula Silvennoinen. Ohjelmassa tutustutaan myös hävikkiruokakauppaan, joka avattiin Helsingissä. Haastattelussa Wefood -kaupan projektipäällikkö Else Hukkanen. Toimittajina ovat Anna Patronen ja Samuli Suonpää ja ohjelma on uusinta syyskuulta 2018.

Keskustelijoina ovat Anu Koivunen, Mika Pantzar ja Pekka Seppänen. Suoraa puhetta johtaa Pauli Aalto-Setälä. Twitterissä #pyöreäpöytä Mitä isoja uutisia on jäänyt hallituskriisin alle?   - Googlen perustajat luopuivat johtopaikoistaan,  Euroopan Unionin kuuluva valtio (Unkari) puuttuu teattereiden toimintaan, Nokian pelastajana esitetty Risto Siilasmaa luopuu Nokian hallituksen puheenjohtajuudesta, Postin hallituksen ja johdon matka päättää säästötoimista San Franciscoon. Oppositio on esittänyt ensimmäisen yhteisen välikysymyksen. Sen aiheena on hallituksen tapa käsitellä al-Holin suomalaisten palauttamisasiaa. Anu Koivunen kysyy, miten asiassa pitäisi toimia. -Pantzarille tilanne on periaatteellisesti yksinkertainen: lapset pitää pelastaa mahdollisimman nopeasti, vaikkei se ole teknisesti helppoa. Seppänen huomauttaa, että jos tilanne olisi yksinkertainen, se olisi jo hoidettu. Koivunen kiittää viranomaisten valmistautumista vaikeassa asiassa ja sanoo, että poliitikkojen täytyy kantaa vastuuta. Mika Pantzar puhututtaa ritareita taloustiedon opettamisesta kouluissa. Pekka Seppänen haluaa pohtia, millainen on vuorokauden vallassa olleen pääministeri Sanna Marinin Suomi.

EU:lta rahat muttei unionin henkeä - Puolassa ja Unkarissa vaalit. Euroopan poliittiseen historiaan erikoistunut yliopistonlehtori Katalin Miklóssy ja Puolan politiikkaan erikoistunut  tutkija Tommi Eskola. Vaaleja seuraamassa toimittaja Tapani Kärkkäinen, Radom, Puola ja toimittaja Tuula Koponen, Budapest. Suomen EU-äänestyksestä 25 vuotta - keskusta hajosi pahasti. Keskustan entiset puheenjohtajat Anneli Jäätteenmäki ja Matti Vanhanen. Rauhan Nobel-palkinto. Yliopistotutkija Marko Lehti, TAPRI  rauhan- ja konfliktintutkimuskeskus, Tampereen yliopisto. Kolumni Selma Vilhunen. Etuoikeutetun ihmisen taakka. Juontaja Päivi Neitiniemi. Toimittajat Raisa Pöllänen ja Silja Raunio. Tuottaja Sakari Kilpelä.

Oikeusvaltioperiaatteesta EU:n kanssa riitaantunut Unkari käy sunnuntaina paikallisvaaleja. Haastateltavana yliopistolehtorit Katalin Miklossy Helsingin yliopistosta ja Heino Nyyssönen Turun yliopistosta. Toimittajana Linda Pelkonen. Nyyssönen kertoo, ettei ole koskaan nähnyt yhtä likaista vaalikampanjointia kuin Unkarin paikallisvaaleissa on nähty. Mihin perustuu Unkarin pääministerin Viktor Orbanin ja hänen Fidez-puolueensa suosio? Miten Orbanista tuli yksi Euroopan tunntetuimmista johtajista? Vielä 90-luvulla Orban kosiskeli liberaaleja kaupunkilaisia. Nyt Orban vastustaa maahanmuuttoa ja kehittää omaa kristiilistä demokratiakäsitystään Unkarissa. Lisääkö Orban valtaansa sunnuntain vaaleissa vai onko oppositiopuolueilla mahdollisuuksia? Hivuttaako Orban ja Fidez krisillistä demokratiaansa ja autoritäärisen johtajuuden mallia Eurooppaan? "Orbanismi tai Unkarin ja Puolan malli on leviämässä nopeasti itäisessä EU:ssa. Samanlaisia piirteitä on Romaniassa, Slovakiassa, Bulgariassa, jopa Tsekissä. Pitäisi pohtia miten torpataan tämän leviämistä länteen", Miklossy sanoo.

Suomi ajaa EU:n puheenjohtajamaana oikeusvaltioperiaatteen kytkemistä Euroopan unionin rahoitukseen. Erityisesti Unkaria ja presidentti Viktor Orbania yritetään taivutella sitoutumaan periaatteeseen. Unkari on yksi EU-tukien suurista saajista ja sitä vastaan on aloitettu menettely oikeusvaltioperiaatteen rikkomisesta. Toistaiseksi Unkari on pitänyt mekanismia turhana. Onko vaatimus oikeusvaltioperiaatteen noudattamisesta ajanut Suomen nokkapokkaan Unkarin kanssa? Mitä uutta Suomen ajama malli toisi Euroopan unioniin? Miten Suomi ja muut EU-maat varmistavat ettei EU-rahoja käytetä väärin tai korruptioon? Löytyykö Iso-Britannian hallitukselta vielä jokin brexit-ratkaisu, jolla maan sopimukseton ero EU:sta vältettäisiin? Vieraana on eurooppaministeri Tytti Tuppurainen (sd.). Toimittajana on Tapio Pajunen.

Berliinin muurin kaatumisesta tulee tänä syksynä 30 vuotta. Kylmän sodan päätyttyä näytti hetkeksi siltä, että maailman rajat avautuisivat, muurit kaatuisivat ja piikkilanka-aidoista päästäisiin vihdoin eroon. Mutta nyt uusia muureja ja raja-aitoja rakennetaan kilvan: Donald Trump haluaa muurin Meksikon rajalle, Palestiinan ympärille on rakennettu muuri ja Unkari vetäytyy piikkilanka-aitojen taakse. Kannattaako muureja kaataa vaiko rakentaa? Voiko samalla globalisoitua ja vetäytyä omaan muurinsa taakse? Roman Schazin vieraina ovat poliittisen historian emeritusprofessori Seppo Hentilä ja politiikan tutkija Katalin Miklóssy. Kuva: EPA

Miltä tuntuu jättää politiikka pitkän uran jälkeen? Miten politiikka on muuttunut 1980-luvulta tähän päivään? Vieraana entinen europarlamentaarikko, entinen pääministeri Anneli Jäätteenmäki (kesk.). Toimittajana Linda Pelkonen. Europarlamentissa 15 vuotta vaikuttanut Jäätteenmäki pitää tärkeänä, että myös Unkari, Romania ja Puola noudattavat EU:lle tärkeitä arvoja, kuten oikeusvaltioperiaatetta ja lehdistönvapautta. Hän kuitenkin näkee riskin siinä, että esimerkiksi Unkarin pääministerin Viktor Orbanin suosio voi vain kasvaa, jos EU laittaa Unkarin raha-hanoja kiinni. Jäätteenmäki oli Suomen historian ensimmäinen naispuolinen pääministeri, mutta joutui jättämään tehtävän toimittuaan pääministerinä vain 68 päivää. Nyt hän pohtii Politiikkaradiossa, miten tähän päädyttiin. "Tässä on se ero miesten ja naisten välillä, että jos minä olisin ollut mies, olisin saanut tiedonjulkistuspalkinnon. Mutta minä olen nainen, niin sain lähteä", Jäätteenmäki kertoo Politiikkaradion Elämä ja politiikka -sarjan haastattelussa. Keskustan vaalitappio kevään eduskuntavaaleissa oli Jäätteenmäelle kova pettymys, ja hän pohtii, mitkä syyt siihen johtivat. Hänen mielestään keskustassa pitäisi olla enemmän elämän ja arjen tuntemusta. Politiikka on kovaa peliä, jossa myös niin sanotulla hyvä veli -verkostolla on merkitystä. Politiikkaradion Elämä ja politiikka -sarjassa haastatellaan politiikan jättäviä pitkän linjan päättäjiä.

OlympiaCastin vieraana Niko Vuorinen – miekkailija, joka muutti unelmansa perässä Unkariin  Niko Vuorisen tarina on poikkeuksellinen: vaikka hän löysi miekkailun vasta 15 vuoden iässä, hän on noussut maailman huipun välittömään tuntumaan kalpamiekkailussa. Parhaina saavutuksinaan Niko pitää EM-kisojen kuudetta sijaa viime vuodelta sekä Vancouverissa vuonna 2017 napattua kolmossijaa maailmancupissa. Maailmanlistalla Niko Vuorinen on parhaimmillaan ollut 17:s. OlympiaCastin vieraana Vuorinen käy läpi tarinansa lähtien nopeasta noususta Suomen huipulle ja päättyen kovaan huippu-urheiluarkeen Unkarissa. Unkari on maailman menestyneimpiä miekkailumaita, ja se heijastuu kaikkeen arjessa. - Vaatimustaso on Unkarissa kovalla tasolla. Unkarissa on järkyttävän kova kilpailu siitä, kuka pääsee edustamaan maata arvokisoihin. Jo se, että pääsee osallistumaan maajoukkueen sparring-harjoituksiin, on kiven alla. Miekkailu on Unkarin kansallislaji, ja harrastajamäärät ovat tosi suuret, Vuorinen valaisee. - Unkarissa on tietynlainen ylpeys siitä, että he kokevat olevansa taitavampia kuin muut, jolloin he eivät koe muita yhtä isona uhkana. Siihen, että minä pääsin Unkariin harjoittelemaan, vaikutti myös se, että Unkari karsii Tokion maapaikoista joukkuepaikkojen kautta. Minä taas karsin henkilökohtaisen paikan kautta, joten intressimme eivät risteä. Minun tasoni on riittävä, jotta myös Unkarin joukkue saa läsnäolostani hyötyä. Meillä on sellainen vastavuoroisuus. Myös tulevaisuuteen kurkistetaan haastattelussa, sillä Nikolla on kova tavoite selviytyä Tokion olympiakisoihin, ja sen unelman eteen täytyy alkaa tapahtua oikeita asioita jo huhtikuusta lähtien.

Orjalaiksi ristitty ylityölaki laukaisi laajat mielenosoitukset Unkarissa viime joulukuussa. Joukkojen keskellä oli myös uuden Momentum puolueen kolmekymppinen varapuheenjohtaja Anna Donáth. Edelleen toistuvat levottomuudet kertovat maassa kytevästä tyytymättömyydestä. - Eurooppa tarvitsee edistyksellisiä ideoita ja käytännöllisempää asennetta, missä ongelmaan haetaan välittömästi ratkaisu, eikä jäädä pohtimaan sen alkuperää, Anna Donáth sanoo. Momentum-puolueen tavoitteisiin lukeutuvat muun muassa vaatimus orjalain kumoamisesta, Unkarin liittymisestä Euroopan syyttäjänvirastoon sekä mahdollisuus palauttaa maahan propagandasta vapaa valtiollinen media. Ohjelman on Budapestissa toimittanut Risto Majaniemi. Lukija: Meri Koivisto. Moniääninen Eurooppa -sarjan tuottaja on Jorma Mattila

Unkarissa maan kansalliskonservatiivisen hallituksen valtakaudella on riippumattoman uudismedian toiminta vaikeutunut. Jos liberaalin median tilanne heikkenee viime vuosina nähdyllä tavalla edelleen, niin muutaman vuoden kuluttua Unkarissa on jäljellä vain propagandajulkaisuja. Näin sanoo Marton Gergely, vuonna 2016 lopetetun Unkarin suurimman päivälehden Nepszabadszagin viimeiseksi jäänyt päätoimittaja. Marton uskoo, että vielä toiminnassa oleva hallituksesta riippumaton media meni Unkarin hallituksen ansaan viime kevään parlamenttivaalien alla. Ohjelman on Budapestissä toimittanut Risto Majaniemi. Moniäninen Eurooppa-ohjelmasarjan tuottaja on Jorma Mattila. Kuvan henkilö: Marton Gerlegy, Unkarin suurimman päivälehden Nepszabadszagin viimeiseksi jäänyt päätoimittaja.

Itäinen Eurooppa hakee linjaansa. Liikkuuko se murroskautenaan jo vaaralliseen suuntaan? Unkarissa median, oikeuslaitoksen, yritysten ja kansalaisjärjestöjen vapaus ja riippumattomuus kapenevat. Pääministeri Viktor Orbán haluaa maahansa "vanhaa kunnon kristillistä demokratiaa" mutta johtaa maata itsevaltiaan elkein. Miksi liberaali demokratia on ajautunut Euroopassa puolustuskannalle? Keskustelemassa ovat tutkija, sosiaaliantropologi Annastiina Kallius, Puolan tuntija, toimittaja Tapani Kärkkäinen, sekä historiantutkija Oula Silvennoinen. Toimittajina ovat Anna Patronen ja Samuli Suonpää.

Unkarin pääministeri Viktor Orbán kerää valtaa itselleen ja lähipiirilleen. Moni kysyy jo, onko Unkari enää demokratia. Orbán on sulkenut rajoja ja sanomalehtiä, mutta samalla maahanmuuttovastainen pääministeri vetoaa poliitikkoihin useissa Euroopan maissa. Perussuomalaisten varapuheenjohtaja, kansanedustaja Laura Huhtasaari, sanoo Orbánin inspiroivan koko Eurooppaa. Mihin Orbán eurooppalaisia inspiroi? Entä missä menee Laura Huhtasaaren mielestä populismin ja fasismin välinen raja? Toimittajana Samuli Suonpää.

Moniääninen Eurooppa sarjan uudessa jaksossa kuljetaan Budapestin juutalaiskortteleissa, jotka toisen maailmansodan aikoina toimivat ghettona. Unkari oli sodan aikana natsi-Saksan kumppani ja Unkarista kyyditettiin noin puoli miljoonaa juutalaista natsien keskitysleireille. Ohjelman oppaana toimii itsekin Budapestin juutalaiskortteleissa syntynyt György Frisch. Kuulemme György Frischin ajatuksia siitä miten Unkari on selvittänyt tilinsä sodan menneisyyden kanssa ja miten juutalaiset näkevät maan nykyisen tilanteen populismin ja muukalaisvihamielisyyden voimistuessa. Viime talven ja kevään aikana 88-vuotias juutalainen vanhus, miljardööri ja sijoittaja George Soros joutui ennennäkemättömän poliittisen vihakampanjan kohteeksi Unkaria hallitsevan populistisen oikeistopuolue Fideszin taholta. György Frisch sanoo juutalaisvastaisuuden voimistuneen Sorosta vastaan käydyn kampanjan jälkeen. Hänen mukaansa Unkari ei ole koskaan käsitellyt ja ottanut omalta osaltaan vastuuta toisen maailmansodan ajan tapahtumista. Unkarin muukalaisiin karsaasti suhtautuva populistihallinto pystytti muutama vuosi sitten Budapestiin holokaustin muistomerkin jossa Unkari kuvataan natsi-Saksan uhrina, joka toimi natsi-Saksan painostuksen alla. György Frisch näkee nykyajassa paljon samoja merkkejä kuin ennen maailmansotaa. Ohjelman on Budapestissa toimittanut Risto Majaniemi. Ohjelman on tuottanut Jorma Mattila. Kuvassa: Budapestin ghetossa vuonna 1942 syntynyt, natsismin uhrien tukijärjestössä toimiva György Frisch Kuva: Risto Majaniemi

Unkari käy parlamenttivaaleihin pelon ja apatian vallassa. Unkaria kahdeksan vuotta hallinnut populistinen oikeistopuolue Fidesz voittanee huhtikuun toisena sunnuntaina järjestettävät parlamenttivaalit, arvioi Moniääninen Eurooppa -ohjelman uuden jakson toimittaja ja Unkarin tuntija Risto Majaniemi. Viimeisimmät mielipidetiedustelut povaavat Fideszille noin 35 prosentin kannatusta, kun suurimman oppositiopuolueen Jobbikin kannatus jää 10 prosentin tuntumaan. Entistä valtapuoluetta sosialisteja kannattaa noin 7 prosenttia äänestäjistä. Pelko ja muukalaisvihamielisyys myyvät hyvin erityisesti maaseudulla, josta Fidesz ammentaa kannatuksensa, kertoo ohjelmassa haastateltu Political Capital instituutin tutkimusjohtaja Peter Kreko. Unkarin vaalikamppailua leimaa hallituspuolueen propaganda, jonka keskiössä ovat pakolaiset ja unkarilaistaustainen suursijoittaja George Soros. Vaalikampanjan uhkakuvien mukaan Soros uhkaa tuoda miljoona muslimipakolaista Afrikasta ja Lähi-Idästä Eurooppaan ja Unkariin. Oppositiolla ei juuri ole mahdollisuuksia saada sanomaansa esiin, koska maan media on hallituksen tai sitä lähellä olevien tahojen hallinnassa. Lisäksi oppositio on hajanainen ja riitaisa eikä vakuuta. Yli puolet äänestäjistä ei tiedä ketä äänestäisi. Ohjelman toimittaa Budapestissa Risto Majaniemi.

Unkaria hallitaan yhä itsevaltaisemmin ottein. Oikeistopopulistisen hallituksen vihan kohteeksi on joutunut mm. miljardööri-sijoittaja George Soros, mutta monet tavalliset unkarilaisetkin joutuvat pelkäämään vainoa ja poliittista ajojahtia. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelma kysyy, onko Unkari lopullisesti hylännyt Euroopan Unionin demokratiaa puolustavat arvot. Ohjelman kokoaa Jaana Kanninen. Kuva: Janos Marjai / Epa

Toisessa osassa Wienin yliopiston fennougristiikan professori Johanna Laakso kertoo mitä kielitieteen perusteella tiedetään unkarin kielen syntyvaiheista. Ohjelmassa syvennytään myös unkarin ja suomen kielen samankaltaisuuksiin, sekä pienten kielten tarpeeseen turvata olemassaolonsa. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén

Unkari ja Suomi ovat kielisukulaisia. Unkarilaiset ja suomalaiset eivät kuitenkaan ymmärrä toistensa kieltä. Millä lailla kaukainen sukulaisuus näkyy? Wienin yliopiston fennougristiikan professori Johanna Laakso kertoo Aristoteleen kantapään kaksiosaisen ohjelman ensimmäisessä osassa, miten sukulaisuus tuli ilmi. Ovatko unkarilaiset olleet kielten sukulaisuussuhteesta yhtä innoissaan kuin suomalaiset? Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén. Toinen osa kuullaan viikon kuluttua.

Unkari päätti sulkea kaikki turvapaikanhakijat säilöönottokeskuksiin. Suomalaiset uskontojohtajat ja ihmisoikeusjärjestöt tuomitsevat Unkarin politiikan ihmisoikeuksia loukkavana. "Tässä on tietty analogia 30-luvun Saksaan", sanoo USKOT-foorumin puheenjohtaja, Suomen Islam-seurakunnan johtaja Atik Ali. "En muista näin voimakasta, ihmisoikeuksia rikkovaa päätöstä Euroopassa." Atik Alia ja Suomen Ekumeenisen Neuvoston pääsihteeriä Mari-Anna Pöntistä haastattelee Samuli Suonpää.

Anneli lähti Ruotsiin 1970 tuomaan kalakukkoa siskolleen. Sillä reissulla hän on vieläkin. Ruotsinsuomalainen kirjallisuus olisi varmasti nyt heikommissa kantimissa, jos hän ei olisi jäänyt tänne. En katso taaksepäin. Mulla on niin paljon tekemistä vielä, että suuntaan katseen vain eteenpäin. Anneli Tikkanen-Rózsa kirjoittaa elämästään: Lapsuus Suomessa oli turvallista aikaa. Aina lämmin kesä ja paljon kärpäsiä ja paarmoja, ja talvella oli suuret kinokset lunta.Opettajan viransijaisuuksia tein jo kouluaikana ja yhtenä kesänä olin kesälomittajana osuuskaupassa. Eka varsinainen työ oli toimittajana Kiuruvesi-lehdessä. Kirjoittelin kouluaikana mm. runoja lehden nuorten osastoon, joten se ehkä auttoi saamaan paikan, jota haki paljon muitakin.Olin lapsuudessani kova kirjoittamaan. Perustin oman lehdenkin jo ihan alaluokilla kansakoulussa siihen aikaan järjestettyjen Raittiuskilpakirjoitusten innoittamana. Toimitukseen kuului pikkusiskoni ja pari samanikäistä tyttöä. Kun sitten oppikouluaikana jouduin asumaan kirkonkylällä pitkien koulumatkojen takia, menin mukaan partioon. Olin ihan sikahyvä suorittamaan ansiomerkkejä!Olin sihteerinä kunnan ja seurakunnan nuorisoneuvostoissa. Koska olin toimittaja, niin minut valittiin aina sihteeriksi kaikkialla - paitsi kun olin tekemässä juttua Marttojen joillakin piimäkursseilla, jouduin mannekiiniksi!Toimittajana ollessa harrastin myös kunnan nuorisotyötä ja kävin useita kerhonohjaaja- ja jengityön kurssejakin, ja kunta palkkasi minut iltaohjaajaksi 200 markan kuukausipalkalla ja tehtäväksi tuli perustaa ja rahoittaa nuorten toiminnalla nuorisoklubi. Se voisi olla haasteellista nykyajan nuorille, mutta me teimme sen. Myöhemmin kunta lienee jo järjestänyt nuorille ihan oikeat toimitilat ja ohjaajia.  Minulle se oli hyvä homma, sillä sain toiminnastamme paljon hyviä uutisia lehteen sekä rahaa, jolla rahoitin autokouluni.Autokoulusta tulee mieleeni kiva muisto: pankinjohtaja (joka kuului lehden johtokuntaan) soitti minulle toimitukseen ja käski majurin äänellään heti puheilleen pankkiin. Toteltava oli. Otin kaiken varalta kameran mukaan, vaikka määräystä siitä ei ollut tullutkaan. Eihän sitä koskaan tiennyt, minkä uutisen perään minut komennettaisiin.  Mutta tällä kertaa ei kysymys ollut siitä.  Pankinjohtaja tarjosi minulle lainaa auton ostoa varten. Hän oli nähnyt minut ajamassa autokoulun autoa. Hän sanoi myös, että auton tulisi olla minulle sopivan kokoinen, pieni. Mielellään Fiat 600. Siihen aikaan Timo Mäkinen oli kuuluisa ralliautoilija ja ajoi Miniä, joten kerroin pankinjohtajalle ajatelleeni kylläkin Miniä. Hetken hiljaisuuden jälkeen hän antoi luvan semmoisen ostamiseen. No, onhan se pieni sekin.En ollut todellisuudessa ajatellut minkään auton ostoa.Päätin pistäytyä Eskilstunassa v. 1970.  Menin siihen majurin pankkiin nostamaan kaikki säästöni. Pankkineiti nauroi minulle ja neuvoi ystävällisesti, että ottaisin vain pari sataa markkaa ja ne matkasekkeinä, koska tulisin kuitenkin pian takaisin, enkä varmaan tarvitsisi rahaa vierailuni aikana.Saavuin laivalla Tukholman satamaan kesäkuun ensimmäisenä sunnuntaiaamuna 1970, eikä matkasekeillä voinut ostaa junalippua Eskilstunaan. Siinä onkin sitten oma tarinansa, miten pääsin Eskilstunaan, ja sen voit kuunnella tästä radio-ohjelmasta.Kotona olivat luulleet, että tulisin kotiin siskon perheen mukana juhannuksen aikoihin, mutta he menivät ja minä jäin kastelemaan kukkia.Eskilstunassa oli silloin töitä tarjolla, niitä sateli joka puolelta enkä kielitaidottomana osannut sanoa aina Ei käy.  Pääsin pian RSKL:n ja työnvälityksen nuorille järjestämään nuorisonohjaaja- ja seurakonsulenttikoulutukseen Eskilstunan Suomi-seuraan. Ja niin oltiin taas ajan hermolla, järjestötoiminnassa, jonka tiimoilta järjestyi yhtä jos toistakin lisähommaa.  Sekä Eskilstunan Kuririssa että Folketissa oli suomalaisia sivuja, Ruotsinsuomalainen oli silloin RSKL:n nimissä ja julkaisi juttujani.  Sain jopa oman lehtimieskortinkin, jota en ollut koskaan Kiuruvesi-lehdessä saanut.  Minulla oli nimittäin niin huono palkka, ettei minua hyväksytty lehtimiesliittoon. Ensimmäisestä jutustani, jonka tein AMS:n lehteen sain ison rahan! Se oli yhtä paljon kuin kuukausipalkkani Kiuruvesi-lehdessä oli ollut v. 1966.Aikansa kutakin. Ilta- ja yösiivouksia eri paikoissa, töissä matkatoimistossa ja lapsenlikan pesti yms, siinä joitakin hommistani.Pari vuotta meni Eskilstunassa ja sen jälkeen oli edessä muutto Södertäljeen, piti päästä lähemmäksi Tukholmaa ja uusia haasteita.Ensimmäinen työtarjous Södertäljessä oli Eskilstunasta. En ollut koskaan hakenut sieltä töitä, mutta jotenkin maineeni nuorisonohjaajana oli levinnyt ruotsalaisten tietoisuuteen, ja minulle tarjottiin töitä jostakin vapaa-ajan talosta.  Siitä sain idean kysyä töihin vastaavanlaiseen työhön Södertäljessä ja pääsin. Luovuin siitä sitten kun sain opettajan hommia ja vakituisen leipätyön.  Ennen sitä ja siinä sivussa olin tietenkin opiskellut yhtä jos toistakin ja tehnyt erilaisia hanttihommia, mm. perustin Södertäljen Kuriiriin suomalaiset sivut. Sain ne sillä ehdolla, että sivuille hankittaisiin ilmoituksia, joiden tuloista sekä minä että ilmoitushankkija saisimme palkkamme. Joku Saabilla töissä oleva henkilö hoitikin ilmoitushankinnan ja rahoitti siten suomalaiset sivut. Ja kun hän lopetti, loppuivat sivut, sillä kukaan ei jaksanut enää hankkia ilmoituksia. Joku sitä kokeili kylläkin.Jotenkin jouduin opettajaksi Södertäljeen.  En tietääkseni ole koskaan hakenut sitä virkaa, mutta syksyllä 1975 minulle vain tuli kirje, jossa kutsuttiin töihin. Vasta ensimmäisenä työpäivänä minulle selvisi, että olin saanut ensimmäisen suomalaisen luokan opettajan viransijaisuuden! Kiitos mukavien työkavereiden, selvisin siitäkin järkytyksestä. Olinhan minä jo vähän ihmetellytkin, miksi kaikki 6-7 vuotiaat lapset alkoivat tervehtiä ja hiippailla minun perässä kesällä, kun ulkoilutin koiraani.  Kuvittelin, että ne olivat vain kiinnostuneita komeasta, sinisestä Grand Danoisistani.Varsinaista opettajakoulutusta minulla ei silloin vielä ollut, mutta olin ollut yhden kesän Jyväskylän kesäyliopistossa alkeisopetuskurssilla.  Sillä piti pärjätä, aluksi.Opettajan työtä kesti 40 vuotta. Urani aikana sain kokeilla mitä moninaisempia opettajan töitä.  Olin luokanopettajan suomalaisilla luokilla 1-9, ja myöhemmin minulla oli myös ruotsalaisia luokkia aina 6-vuotisryhmästä lähtien ja ruotsinkielisiä erityisluokkia 6-9 reilut toistakymmentä vuotta. Sain opettaa suomea kotikielenä, ja sitten myöhemmin äidinkielenä sekä valinnaisaineena aina päiväkodeista lukioon saakka. Kun viimein päätin jäädä eläkkeelle, niin sain vielä kuin boonuksena kokeilla suomen opetusta yliopistossa vieraana kielenä ja sain palata takaisin tuntemattomaksi muuttuneeseen kouluuni Nykvarniin pariksi vuodeksi ja yrittää opettaa suomea myös entisten oppilaitteni lapsille, joista suurin osa oli nyt puolisuomalaisia, kolmannen tai neljännen polven suomalaistaustaisia lapsia. Hieno kokemus sekin.Vaikka opettajan työ onkin niin vaihtelevaa ja antoisaa (en tarkoita nyt palkkaa), saattaa sekin käydä yksitoikkoiseksi, ellei keksi vähän vipinää opetukseen.  Ainakin oppilaat voivat kokea sen tylsäksi.  Paremman puutteessa keksin maustaa opetustani kielikylvyllä.  Anoin siihen projektirahaa kouluhallitukselta ja sain sekä siirtolaisrehtorin että oman paikallisen rehtorin siunauksen, joten siitä vain. Vuokrasimme sopivat tilat seurakunnan omistamasta Herrgårdenista ja olin siellä evakossa viikon suomea lukevien oppilaitteni kanssa. Kaikki opetus kaikissa aineissa sujui suomeksi, joten oppilaat eivät varmaankaan olleet pahasti jäljessä ruotsalaisista luokkatovereistaan, kun palasivat takaisin kouluun.Yhdellä koululla teimme koululehteä suomentunneilla useita vuosia. Lapset hankkivat lehteen ilmoituksia ja kustansimme sillä painokulut + maksoimme Suomen risteilymme.  Yhtenä vuonna kävimme opintomatkalla Unkarissa yhdessä unkaria lukevia oppilaiden kanssa.  Se matka kesti kaksi viikkoa, sillä matkasta innostui myös Unkari-seura ja siellä järjestettiin myyjäiset matkamme hyväksi. Omaa rahaa ei taidettu tarvita.  Seuraavana vuonna kävimme sitten samalla porukalla Suomessa opintomatkalla.Jouduin aloittamaan myös ruotsalaisen koululehden teon ollessani eräällä toisella koululla erityisopettajana. Silloisen rehtorini mielestä minun piti saada opettaa myös muita oppilaita, ja koska kävin siihen aikaan IKT-maisterin kurssia Tukholman opettajakorkeakoulussa (IKT= information-kommunikation-teknik) se sopi minulle ihan hyvin. Koululehteä tein työaikani ulkopuolella ja oppilaat tulivat koulun jälkeen toimitustyöhön.Eihän elämä saa olla vain työtä, niin mukavaa kuin se onkin!Olen aina ja kaikkialla ollut mukana monissa järjestöissä, ja minulla on ollut sormeni pelissä usean perustamisessakin. Mutta minä en aio jatkaa mitään ikuisesti. Nyt on aika jättää hyvästit yhdelle jos toisellekin. Nykvarnin suomi-seura saa etsiä itselleen uuden puheenjohtajan, Finn-Kirjalle se saatiin jo, ja ensi syksynä on kirkollisvaalit. Silloin voin jättää kirkkovaltuuston ja muut luottamustoimet siellä.En tiedä, olenko saanut jotakin aikaan järjestöelämässäni, mutta jotakin koen sentään tehneeni.Kirjoittajayhdistyksen sihteerinä ollessani aloin pitää kirjakahviloita Södertäljen kirjastossa, mutta kun kunta alkoi vaatia vuokraa, niin muutin toiminnan Nykvarniin, jossa olen jatkanut sitä jo yli 20 vuotta yhdessä Salme ja Veijo Kosusen kanssa. Saamme kokoontua seurakunnan tiloissa Herrgårdenilla ja tämä on yksi seurakunnan suosituimmista toiminnoista.  Seurakunta innostui myös noin 10 vuotta sitten ajatuksestani luovuttaa Muumi kyseisen vuoden aikana viimeiseksi kastetulle ruotsinsuomalaiselle lapselle seurakunnan järjestämässä itsenäisyyspäiväjuhlassa. Kaikki kunnia sotaveteraaneille, mutta suomen kielen tulevaisuuskin on kiinnostava ajatus. Kannustamme muumituksellamme suomen kielen ja kulttuurin jatkuvuutta ja samalla muistutamme myös kasteesta ja seurakuntaan liittymisestä.Nykvarnin kunta, Suomi-seura ja Finn-Kirja lähtivät mukaan ideaani ja Nykvarnissa järjestettiin Ruotsin ainoat runokaraokemestaruuskilpailut joku vuosi sitten. Ikävä kyllä niille ei ole ilmaantunut jatkajaa. Reija Vuorela on edelleen ainut runokaraokemestari.Toimintani Kirjoittajayhdistyksessä vaihtui LIEKKIIN, jonka päätoimittajana olin muutaman vuoden. Sitten minut houkuteltiin Finn-Kirjan puheenjohtajaksi. Se oli silloin aika heikoilla, ja jotain piti keksiä tavallisen kirjojen julkaisun lisäksi. Tuija Liiti toimi silloin Kirjoittajayhdistyksen puheenjohtajana ja yhdessä aloimme järjestää Ruotsinsuomalaisia kirjamessuja Tukholman Suomen instituutissa. Järjestimme messut vielä yhden kerran 11 vuotta sitten kun Finn-Kirja ja Liekki täyttivät 30 vuotta, paikka oli silloin Eskilstunan kirjasto ja Maire Dahlman Kirjoittajayhdistyksen puheenjohtajana.  Nyt messut jatkuvat, mutta nimi on muuttunut kirjallisuustapahtumaksi, mutta aika on sama; lokakuu.  Tapahtuma ei kilpaile mitenkään Kulttuuri.se:n Kirja- ja kulttuurimessujen kanssa, sillä ruotsinsuomalaisten kirjailijoiden tapahtumalla on erilaiset motiivit.Olen toimittanut yhteensä kymmenkunta antologiaa, kokoomateosta ja historiikkia sekä muutaman Ruotsinsuomalaisen kulttuurikalenterin. Nyt on muiden vuoro.Neljä vuotta sitten ehdotin Vuoden ruotsinsuomalaisen kirjailijan valintaa. Finn-Kirjan johtokunta innostui, ja nyt valitaan neljäs vuoden kirjailija. Kolme vuotta sitten aloimme järjestää myös kirjailijaristeilyjä, nyt se toteutuu marraskuussa.Olen tehnyt, minkä olen keksinyt ja jaksanut. Jokkaane tuaploo tyylillään, minä tein sen jotenkin noin. Toiset tehkööt tavallaan.-Anneli Tikkanen-Rózsa Soili kertoo ohjelmasarjasta: Smalltalk ei ole koskaan ollut tämän hämäläisnaisen vahvin laji. Kuulumiset vaihdetaan sen takia heti kättelyssä, ja niihin ehkä palataan kun eron hetki lähestyy. Melkein kokonainen tunti siinä välillä keskitytään muuhun. Puhutaan siitä, mikä vaivaa ja mikä on hätänä. Siitä, mikä antaa onnen tunteen ja miten on päästy pälkähästä. Lapsuudesta, tärkeistä ihmisistä elämänpolun varrella, tehdyistä valinnoista, ovista joita on suljettu ja ovista joita on avautunut. Joka viikko uusi vieras, josta tuleekin sinulle tuttu. Hän on myös mukana vaikuttamassa siihen, mitä musiikkia ohjelmassa soitetaan.Haastattelija: Soili Huokuna. soili.huokuna@sverigesradio.se

Unkari valmistautuu kansanäänestykseen siitä, voiko EU määrätä maan ottamaan vastaan pakolaisia. Ranskassa presidenttiehdokas Marine Le Pen lupaa järjestää kansanäänestyksen EU-erosta Britannian tyyliin.Onko vuosikymmeniä jatkuneen EU-rakennusprojektin jälkeen nyt koittanut purkamisen aika? Johanna Numminen juontaa. Kuva: EPA/Olivier Hoslet

Käsi on kés, veri on vér ja vesi on vész. Suomi ja Unkari ovat veljeskansoja. Mutta tänä päivänä Suomessa ja Unkarissa on hyvin erilaiset poliittiset olosuhteet ja EU:ssa mailla on paljon näkemyseroja. Yhdistääkö Suomea ja Unkaria enää mikään muu kuin muutama muinainen kantasana? Onko mytologisesta sukulaisuudesta enää mitään jäljellä? Roman Schatzin vieraina ovat unkarilaissyntyinen muusikko Lajos Garam ja Suomi-Unkari-seuran toiminnanjohtaja Marjatta Manni-Hämäläinen.

Perussuomalaisten kansanedustaja eroaa eduskuntaryhmästä. Saksassa väkivaltaa siirtolaisia vastaan. Unkari saa ehkä lisäapua siirtolaiskriisissä. Roviossa yt-neuvottelut. Pitkämäelle MM-pronssia.

Unkarin poliittinen kehitys on viime vuosina ollut huolestuttavaa. Mutta onko mahdollista, että mikäli EU ei puutu Unkarin tilanteeseen, samanlaista kehitystä tulee tapahtumaan myös muissa EU-maissa. Unkarin tilanteesta EU-maana kertoo vanhempi tutkija Katalin Miklóssy Aleksanteri-instituutista. Ohjelman toimittaja on Maija Elonheimo

Lyhyt erikoisjakso käsittelee 12.10.2010 Helsingissä pelattua Suomi-Unkari jalkapalloilun EM-karsintapeliä.