Podcasts about brysselin

Alustojen vallan erikoisjaksossa taustalla toimivaan tutkimushankkeeseen vuoden vaihteessa mukaan hypännyt valtiotieteen tohtori ja monessa EU-liemessä keitetty LauraNordström ja vanha tuttu akatemiatutkija Matti Ylönen suuntaavat katseensa Brysselin lobbauskulttuurin nykytilaan ja tulevaisuuteen. Millaista valtaa lobbaajat oikein käyttävät? Kuka lobbaa ja ketä, ja missä nämä aulat oikein sijaitsevatkaan? Näiden kysymysten lisäksi luodataan podcastin taustalla toimivan tutkimushankkeen Seeing Like a Tech Firm: Advocacy in the Era of Platform Capitalism tutkimuskohteisiin ja tavoitteisiin. Podcastin fanit saattavat kuulla lisää myös Laurasta kevään kuluessa. Pysykäähän linjoilla!Alustojen valta -podcast on osa Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa toimivaa tutkimushanketta, jota rahoittavat Suomen akatemia ja Helsingin Sanomain säätiö.Toimittaja: Matti YlönenTuottaja: Toivo HurstiMusiikki: Pasi Savonranta ja Pietu KorhonenJakson lukemisto (viittausärjestyksessä): Nordström, L., & Teivainen, T. (2023). Inclusion of IMF in eurozone crisis management: Legitimacy through external expertise and internal depoliticisation. Global Society, 37(4), 485-505. Farrell, H., & Newman, A. L. (2019). Weaponized interdependence: How global economic networks shape state coercion. International security, 44(1), 42-79. Palkoaho, M. (26.01.2025). Some | Sebastian Tynkkysestä tuli Elon Muskin soturi: Näin hän selittää uutta aikakautta. Helsingin Sanomat. von der Leyen, U. (2024). Henna Virkkunen - Mission letter. Euroopan komissio. Gorwa, R., Lechowski, G., & Schneiß, D. (2024). Platform lobbying: Policy influence strategies and the EU's Digital Services Act. Internet Policy Review, 13(2), 1-26. EU Integrity Watch: Monitor potential conflicts of interests. (ei pvm.). Noudettu 27. helmikuuta 2025, osoitteesta https://www.integritywatch.eu Bradford, A. (2019). The Brussels Effect: How the European Union Rules the World. Oxford University Press. Ylönen, M., Mannevuo, M. & Kari, N. (2022). Viestintätoimistojen valta — Politiikan uudet pelurit. Vastapaino. Korkea-Aho, E. (2021). Legal lobbying: The evolving (but hidden) role of lawyers and law firms in the EU public affairs market. German Law Journal, 22(1), 65-84. Korkea-Aho, E. (2016). ‘Mr Smith Goes To Brussels': Third Country Lobbying and the Making of EU Law and Policy. Cambridge Yearbook of European Legal Studies, 18, 45-68. Lobbaus Suomen kunnissa -tutkimushanke (Itä-Suomen yliopisto)Tekstivastine omalla sivullaan

Brysselin koneen vieraana on vastavalittu komission varapuheenjohtaja Henna Virkkunen. Ursula von der Leyenin toinen komissio on aloittanut työnsä edeltäjiään haastavammassa tilanteessa. Maailmanpolitiikan epävakaus, turvallisuusvaje, huono taloudellinen tilanne ja eurooppalaisten arvojen haastaminen nakertavat EU:n yhtenäisyyttä. Miten Eurooppa pärjää ja mitä komissio aikoo tehdä eurooppalaisen asian edistämiseksi? Jakson toisella puoliskolla kysymme Itä-Suomen yliopiston yliopistolehtori Kimmo Elolta, mikä on Euroopan paikka suurvaltapolitiikan pyörteissä. Onko nationalismi palannut Eurooppaan ja mitä se tarkoittaa EU:n yhtenäisyyden kannalta? Toimittajana Salla Jantunen.

Brysselin koneessa puhutaan tänään Euroopan johtajuusvajeesta, oikeusvaltiokehityksestä ja Suomen tiestä osaksi läntistä yhteisöä. Vieraana on diplomaatti ja kulttuurivaikuttaja Petri Tuomi-Nikula, jonka kanssa pohdimme, miten Euroopan historia vaikuttaa nykyhetkessä - ja miten se auttaa hahmottamaan tulevaa. Toimittaja Annastiina Heikkilä

Euroopassa tehdään nyt kovaa rajapolitiikkaa. Turvallisuushaasteet realisoituvat usein rajapolitiikassa, ja moni EU:ssa haluaa tiukempaa rajapolitiikkaa. Mitä kuuluu EU:n ulkorajoille ja mitä tuleva komissio aikoo rajoilla tehdä? Brysselin koneen haastateltavana on Itä-Suomen yliopiston rajatutkimuksen professori Jussi P. Laine. Toimittajana Salla Jantunen. (Uusinta 18.9.2024)

Katkeruutta ja rikkimäistä katkua on ilmassa, kun Brysselin koneesta rannalle jääneet Jyri, Hannes, Pilvi ja Panu käyvät uusimpien tietosuojauutisten kimppuun. Tällä kertaa aloitamme Suomen ennätyssakoista (tai ennätys-hallinnollisesta seuraamusmaksusta *köh köh*), eli Posti-tapauksesta. Mistä siinä oikein oli kyse? Onko elinkeinovapaus hyödyllinen ässä vedettäväksi esiin GDPR-loukkaustapauksissa vai pikemminkin märkä rätti? Entä miten tapauksen käsittelyyn on voinut kulua kuusi (6) vuotta? Entä onko tällaisissa tapauksissa TSV kanssa yhteistyö suositeltavaa vai pikemminkin mahdollisesti seuraamuksia pahentava riski? Lisäksi käsittelemme meille rakkaan Espanjan tietosuojaviranomaisen (AEPD) antamaa 90 000 euron evästesakkoa, Googlen dramaattista päätöstä lopettaa poliittinen mainonta kokonaan vuonna 2025 EU:n uuden sääntelyn myötä sekä uutta CRA-sääntelyä. Mukaan mahtuu myös teaser James Bond -tapauksesta, eli KHO:sta juuri pullahtaneesta Pegasus-vakoiluohjelmaan liittyvästä päätöksestä, jossa tasapainoillaan GDPR ja kansallisen turvallisuuden välisellä suhteella. Entä miksi epäilemme, onko Hannes oikeasti Hannes, kenelle se kuoppa pitikään kaivaa ja kuka on haudattuna kultapiiskujen alla? Tätä ja paljon muuta tässä jaksossa!   Tykkäsitkö jaksostamme? Osta meille pumpkin spice latte täältä: https://bmc.link/privacypod4u Voit seurata TietosuojaPodia Twitterissä täältä: https://twitter.com/PodPrivacy Voit lähettää meille palautetta Twitterin yksityisviestinä, hashtagilla #tietosuojapod tai sähköpostilla tietosuojapod@protonmail.com Seuraa meitä myös Instagramissa ja LinkedInissä nimellä privacypod!   Linkit: Posti-tapaus: https://tietosuoja.fi/-/postille-seuraamusmaksu-omaposti-palvelun-tietosuojapuutteista   AEPD:n evästetapaus: https://gdprhub.eu/index.php?title=AEPD_(Spain)_-_PS/00524/2023&mtc=today    Google ja poliittinen mainonta: https://www.tekniikkatalous.fi/uutiset/google-ja-youtube-lopettavat-poliittisen-mainonnan-euroopan-unionin-alueella-kokonaan-2025-tassa-selitys/81807fcb-0e71-45ac-b8af-7f6890fa1511   CRA: https://kyberturvallisuuskeskus.fi/fi/toimintamme/saantely-ja-valvonta/kyberkestavyyssaados-cyber-resilience-act-cra    Tykkäsitkö jaksostamme? Osta meille pumpkin spice latte täältä: https://bmc.link/privacypod4u Voit seurata TietosuojaPodia Twitterissä täältä: https://twitter.com/PodPrivacy Voit lähettää meille palautetta Twitterin yksityisviestinä, hashtagilla #tietosuojapod tai sähköpostilla tietosuojapod@protonmail.com Seuraa meitä myös Instagramissa ja LinkedInissä nimellä privacypod!

Helsingin yliopiston emeritusprofessori Kaarlo Tuori on seurannut ja arvioinut Euroopan oikeusvaltiotilannetta aivan lähietäisyydeltä jo vuosikymmenten ajan. Hän on kansainvälisesti yksi tunnetuimpia suomalaisia oikeustieteilijöitä. Tämänkertaisessa Brysselin koneen jaksossa syvennytään eurooppalaisen oikeusvaltion perusteisiin ja oikeusvaltiokriisin kehittymiseen Euroopassa. Jaksossa Tuori kertoo, miten Puolassa lähes kymmenen vuotta kestänyt oikeusvaltion alasajo yritetään nyt kääntää. Lisäksi keskustellaan Euroopan neuvoston alaisen Venetsian toimikunnan työstä ja pohditaan sitä, miten oikeusvaltioperiaate sopii yhteen EU:n laajentumistavoitteiden ja kansallisen turvallisuuden kanssa. Toimittajana Salla Jantunen

Brysselin koneen aiheena on tänään ruoka. Voidaanko puhua eurooppalaisesta ruokakulttuurista ja miten isot myllerrykset kuten ilmastonmuutos ja sodat vaikuttavat siihen, mitä tulevina vuosina syömme ja juomme? Entä miten Eurooppa pärjää, kun viljelymaasta ja puhtaasta vedestä tullaan käymään yhä kovempaa globaalia taistelua? Vieraana ovat keittiömestari Pekka Terävä ja maatalousneuvos Kirsi Heinonen maa- ja metsätalousministeriöstä. Toimittajana Annastiina Heikkilä.

Pääministeri Petteri Orpo (kok.) antoi eduskunnalle ilmoituksen ”keskipitkän aikavälin finanssipoliittis-rakenteellisesta suunnitelmasta”. Orpo puhui nettomenopoluista, sääntökehikoista, viiteurista ja velka-ankkureista. Talousjargonin ja kapulakielen sijaan eduskunnassa tartuttiin kuitenkin hallituksen kaksoisviestintään. Miksi hallitus kehuu sotea Brysselin päättäjille, mutta haukkuu sitä suomalaisille? Onko sote muuttunut hallituksen silmissä pirullisesta työmaasta, tai sysipaskasta menoautomaatista, tärkeäksi talouden eheyttämisen perusratkaisuksi? Mikä on päivänpolitiikan sana? Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja Politiikkaradion toimittaja Tapio Pajunen analysoivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia ja valitsevat päivänpolitiikan sanan. Voit ehdottaa päivänpolitiikan sanoja lomakkeella, tai X:ssä @tapiopajunen ja @tosentti, tai sähköpostitse. Puheet päreiksi -ohjelmaa esitetään Politiikkaradiossa perjantaisin.

Euroopassa tehdään nyt kovaa rajapolitiikkaa. Turvallisuushaasteet realisoituvat usein rajapolitiikassa, ja moni EU:ssa haluaa tiukempaa rajapolitiikkaa. Mitä kuuluu EU:n ulkorajoille ja mitä tuleva komissio aikoo rajoilla tehdä? Brysselin koneen haastateltavana on Itä-Suomen yliopiston rajatutkimuksen professori Jussi P. Laine. Toimittajana Salla Jantunen.

Euroopan unioni rahoittaa tiedettä ja tutkimusta vuosien 2021 ja 2027 välisenä aikana lähes sadalla miljardilla eurolla. Osa tästä rahasta jaetaan tutkimusrahoituksena eurooppalaisille tutkijoille ja tutkimusryhmille, mutta tästä summasta rahoitetaan myös EU:n oman tutkimuskeskuksen JRC:n (Joint Research Centre eli Euroopan komission yhteinen tutkimuskeskus) toiminta. Keskuksen pääpaikka on Isprassa, Italiassa, mutta toimintoja on myös Belgiassa ja Espanjassa. JRC:n tehtävänä on tuottaa tieteellistä tietoa päätöksenteon tueksi ja toimia myös itsenäisenä tutkimuslaitoksena. Vaikka keskus ei ole mitenkään salainen, on se varsin vähän tunnettu. Tutkimusrahoitusta jaettiin juuri nyt huhtikuussa, ja Brysselin koneessa tutkimusrahoista ja niiden hakuprosessista kertovat professori Hannu Häkkinen Jyväskylän yliopistosta – eräs rahoitusta saaneista – sekä Suomen Akatemiassa EU-rahoituksen kanssa työtä tekevä johtava tiedeasiantuntija Annika Raitala. JRC:stä kertoo puolestaan keskuksen varajohtaja Salla Saastamoinen. Ohjelman toimittaa Jari Mäkinen.

Tuoreissa Europarlamenttivaaleissa taistelua äänistä käytiin myös verkossa ja ihmisten mielissä. Erilaiset disinformaatiota luovat ja jakavat toimijat pyrkivät tietoisesti tai hyväuskoisuuttaan heikentämään vaaliprosessin toimivuutta sekä yleistä luottamusta demokraattisiin prosesseihin ja lisäämään polarisaatiota yhteiskunnassa. Pääasiassa Venäjältä peräisin oleva hybridivaikuttaminen oli viime kuukausina runsasta keskisessä Euroopassa, etenkin Ranskassa, ja tällä oli varmasti osansa laitaoikeiston saamassa suuressa äänisaaliissa. Faktabaarin Mikko Salo kertoo Brysselin koneessa, että Suomessa valeäänestysohjeita, kehotuksia olla äänestämättä ja uhkakuvien luomista oli kohtalaisen vähän. Salo toteaa Suomen olevan muiden pohjoismaiden tapaan hyvin "rokotettuja" Venäjän infovaikuttamista vastaan. Vaikka nyt voimme huokaista helpotuksesta, on edessä vielä haastavampia aikoja, kun tekoäly tulee voimalla myös häiritsijöiden käyttöön. Ohjelmassa vieraana oleva Mikko Salo on yksi Faktabaarin perustajista ja Suomen edustaja Eurooppalaisen digitaalisen median seurantakeskuksessa. Toimittaja on Jari Mäkinen.

Eu-vaalin jälkheen. Katri Kulmuni (C) lähtee Brysselin. Lohenkalastus Matkakoskella, Tornionväylässä oon alkanu. Uutta isoa esikoulua ehotehaan Matarinkhiin. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play.

RKP marssii Eurooppaan yhdessä, tillsammans – kuten Suomi ja Ruotsi taannoisella Nato-tiellä. Liike Nyt ei hyväksy koko unionia, ellei talous kasva viittä prosenttia vuodessa. Kristillisdemokraatit omivat koko EU:n itselleen. Noustaanko näillä teeseillä Brysselin käytäville? Pyrkiikö Totuuspuolue Eurooppaan Paasikiven-Kavoniuksen -linjalla, vai Paasikiven-Kekkosen -linjalla? Miksi Vapauden liiton kärkiehdokas Teuvo Hakkarainen leikkaa vaalivideollaan Perussuomalaisten jäsenkortin? Mikä on päivänpolitiikan sana? Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja Politiikkaradion toimittaja Tapio Pajunen analysoivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia ja valitsevat päivänpolitiikan sanan. Voit ehdottaa päivänpolitiikan sanoja lomakkeella, tai X:ssä @tapiopajunen ja @tosentti, tai sähköpostitse. Puheet päreiksi -ohjelmaa esitetään Politiikkaradiossa perjantaisin.

Tällä kerralla Brysselin kone nousee lentoon ja tutustuu Euroopan unionin hankkeeseen, jonka tarkoituksena on yksinkertaistaa Euroopan lennonjohtosysteemejä. Perinteisesti jokaisella maalla on ollut, ja on edelleen, omat kansalliset lennonjohtojärjestelmänsä, vaikka olisi tarkoituksenmukaisempaa jakaa Eurooppa laajempiin osiin, jotka eivät menisi valtiorajojen mukaan. Tämä hanke on kuitenkin jumissa, koska jäsenmaat pitävät kiinni rajoistaan ja lennonjohtajat ovat huolissaan työpaikoistaan. Yhdysvalloissa toteutettiin vastaava uudistus 1980-luvulla, jolloin presidentti Reagan päätyi lopulta erottamaan uudistusta vastustaneet lennonjohtajat. Euroopassa näin radikaaliin toimeen ei ole tarvetta, kertoo Raine Luojus, Suomen lennonjohtojärjestelmästä vastaavan Fintraffic Lennonvarmistus Oy:n toimitusjohtaja. Hänen mukaansa teknologian kehitys on jo nyt tehnyt alkuperäisen Single European Sky -hankkeen vanhanaikaiseksi. Ohjelman toimittaa Jari Mäkinen.

Brysselin koneen kevään jaksoissa on käsitelty Brysselin hallintokoneistoa, ja niin tehdään tänäänkin. Tällä kerralla Brysselin kone lennättää kuulijan ministerineuvoston eli Euroopan unionin neuvoston toiminnan ytimeen. Siinä missä kansalaiset valitsevat EU-parlamentin edustajat, neuvostoon kuuluvat jäsenvaltioiden edustajat – ja tätä edustamista tekee Suomen EU-edustusto. Kyseessä on Suomen suurin lähetystö, joka on oikeastaan kuin valtionhallinto eri ministeriöineen pienoiskoossa. Ohjelma on nauhoitettu samaan aikaan, kun Brysselissä kokoontui myös Eurooppa-neuvosto, eli Consilium, mihin kuuluvat EU:n 27 jäsenmaan johtajat. Työstä ministerineuvostossa sen eri tasoilla kertovat Suomen EU-edustuston pysyvä edustaja Markku Keinänen, Antici Laura Lindgren, Mertens Saara Pokki ja attaseat Iiro Kangas ja Niina Alatalo. Ohjelman toimittaa Jari Mäkinen.

Brysselin koneen kolmiosaisen EU-koneistoa avaavan sarjan toisessa osassa mennään EU-komission kotipesään, legendaariseen Berlaymont-rakennukseen. Komissaari Jutta Urpilaisen kansliapäällikkö Taneli Lahti avaa komission ja komissaarin työtä. Lahden omana tehtävänä olellisinta on varmistaa, että komissaarilla on tarvittava tieto käytettävissään. On myös tärkeää, että tietoa ei ole liikaa. Matkustava komissaari Jutta Urpilainen on mukana ohjelmassa etäyhteydellä ja toteaa muun muassa sen, että tulevat vaalit eivät jännitä! Ohjelman toimittaa Jari Mäkinen.

Brysselin koneen kolme seuraavaa osaa vievät kuulijat Brysselin hallintokoneiston ytimeen. Miten toimii Euroopan komissio tai ministerineuvosto? Entä Suomen EU-edustusto tai Euroopan parlamentti. Tässä ohjelmassa seurataan europarlamentaarikko Heidi Hautalan päivää ja kuullaan, mitä parlamentin jättävä varapuhemies ajattelee EU:sta, sen toiminnasta ja tulevaisuudesta. Mukana ohjelmassa on myös Hautalan lehdistöavustaja Markus Viljasalo, joka kertoo europarlamentaarikon tukena olevasta avustajajoukosta ja heidän työstään. Ohjelman toimittaa Jari Mäkinen.

Perinteisten ilma-, maa- ja merivoimien lisäksi nykyaikaisessa sodankäynnissä on myös toimintaa avaruudessa ja tietoverkoissa. Ne ovat hieman näkymättömissä, mutta muista poiketen näillä rintamilla tapahtuu jo toimia, joita voisi kutsua vihollisuuksiksi. Avaruuspuolustuksessa Eurooppa on eräs maailman johtavista toimijoista sotilaskäyttöön tarkoitettujen satelliittien määrässä ja laadussa, mutta laahaa jäljessä Yhdysvaltoja ja Kiinaa. Kuten puolustusasioissa muutenkin, kantavat vastuun toimista EU:n sijaan sen jäsenmaat – Bryssel komppaa vain taustalla. Brysselin koneen haastattelussa avaruuspuolustuksesta väitöskirjaa Maanpuolustuskorkeakoululla tekevä kapteeniluutnantti Juuso Liekkilä. Toimittajana on Jari Mäkinen.

Miten MTK vaikuttaa EU:n päätöksenteossa ja miksi ylipäätään MTK:n on tärkeää olla vaikuttamassa Brysselissä? Entä miksi metsät ovat nyt niin kuuma aihe? Näihin ja moniin muihin kysymyksiin saat vastauksen tässä jaksossa, kun Maaltavastaajien vieraaksi saapuu Brysselin toimiston johtaja Hanna Leiponen-Syyrakki sekä kotieläintalouden ja osuustoiminnan EU-asiantuntija Jussi Savander sekä kansainvälisten metsäasioiden asiantuntija Maria Pohjala.

Puhetta herätti mm. maksalaatikko, joka on jumalten ruokaa. Seksileluja suosittelevat naiset ovat emansipoituneita oman tiensä voimaantujia ja miehet peräkammarin runkkareita. Menovinkeissä valitaan pohjoisen kulttuurimatkan ja konekiväärillä metsästämisen välillä. Minkälaisia tekoja pojat harkitsevat ryhtyessään diktaattoreiksi? Ja mitä on jäänyt muistoihin Brysselin reissulta? Kun Bryssel ei ole riittävän kaukana, puhuttiin myös avaruusmatkailusta. Lisäksi koko aamun ajan etsittiin suomenkielen vaikeinta sanaa.

Kielentutkija ja dosentti Janne Saarikivi puhuu siitä, mitä kieliä EU:ssa käytetään nyt ja mitä ehkä kannattaisi käyttää. Minkälaista kielipolitiikkaa EU harjoittaa? Minkä takia juuri englannin käyttö yleiskielenä EU-alueella ei ole hyvä ajatus? Ja miksi voisi olla järkevää, että EU-kansalaiset opiskelisivat vaikka italiaa, saksaa ja tšekkiä? Toimittajana on Maija Elonheimo. Ohjelmasta voi keskustella twitterissä aihetunnisteella Brysselin kone.

Miksi EU on jäänyt niin paljon jälkeen muuta maailmaa digitaalisen teknologian kehittämisessä? Onko EU:lle tai millekään muullekaan taholle mahdollista irrottautua digitekniikan osalta riippuvuudesta muuhun maailmaan? Mitä EU:n nyt pitäisi tehdä päästäkseen paremmin mukaan kehittämään uusia digitaalisia tuotteita? Ja minkälaista kamppailua maailmalla käydään mikrosirujen tuotannon suhteen? Haastateltavana on tutkija Markus Holmgren Ulkopoliittisesta instituutista ja toimittajana on Maija Elonheimo. Ohjelmasta voi keskustella twitterissä aihetunnisteella Brysselin kone.

Mikä pitäisi olla Suomen linja EU:n elvytysrahastoihin? Mikä vaikutus EU:n maataloustuilla on suomalaiseen maatalouteen ja kuinka omavaraista on suomalainen ruuantuotanto? Tulisiko EU:n yhteisvastuuta ja -velkaa lisätä vai vähentää? Onko liittovaltiokehitys Suomen kannalta hyvä vai huono asia ja onko työperäinen maahanmuutto ratkaisu suomalaisen väestön ikääntymiseen? Studiossa kokoomuksen ehdokas Heikki Pursiainen ja perussuomalaisten ehdokas Teemu Keskisarja. Jakso on nauhoitettu 8.3.2023. ⌚ AIKALEIMAT (0:00) Elvytysrahasto (5:45) Metsät (8:39) Brysselin byrokratia (11:28) Taloudellinen vapaus (15:44) Maatalous (23:25) Omavaraisuus (30:50) Tuotantoketjut (36:01) Velkaantuminen (41:07) Federalismi (45:06) Pakolaiset (50:50) Globaali köyhyys (55:55) Kansainvälinen liikkuvuus (58:04) Työperäinen maahanmuutto (1:03:24) Väestön vanheneminen (1:08:52) Pääsykoetehtävä Arkadianmäelle

Heikelä ja Koskelo, maailma pakettiin 23 minuutissa! Seuraa, tykkää ja ♥️

EU sai sovittua kymmenennestä Venäjän vastaisesta pakotepaketista. Uudet pakotteet kohdistuvat henkilöihin ja yhteisöihin, jotka tukevat sotaa, levittävät propagandaa tai toimittavat Venäjälle sen sodassa käyttämiä lennokkeja. Listalla on yli sata henkilöä tai yhteisöä sekä kolme venäläispankkia. Iskeekö EU:n kymmenes pakotepaketti riittävästi Venäjään? EU-komissio rakentaa esitystä vihreän siirtymän vauhdittamiseen tähtäävästä teollisuusohjelmasta. Pitäisikö teollisuusohjelmassa sallia laajat eurooppalaiset valtiontuet? Rahoittaisiko jokainen EU-maa itse omat valtiontukensa, vai käytettäisiinkö tukiin olemassa olevia EU-rahastoja? Vai rahoitettaisiinko niin sanottu suvereniteettirahasto EU-maiden yhteisellä velalla? Onko suvereniteettirahasto Suomen etujen mukainen, vai Suomelle epäedullinen? Brysselin radiostudiossa ovat europarlamentaarikot Mauri Pekkarinen (kesk.) ja Nils Torvalds (r.). Pasilan radiostudiossa on Laura Huhtasaari (ps.). Toimittajana on Tapio Pajunen.

Tietosuojamakasiini kertoo kuulumiset IAPP:n Brysselin konferenssista, joka järjestettiin marraskuussa 2022. Vuoden viimeisessä jaksossa mietitään myös sitä, missä tunnelmissa tietosuojavuoteen 2023 lähdetään. Linkkejä käsiteltyihin aiheisiin: - Schrems II & EU-US DPF: Stakeholders volley (IAPP Europe Data Protection Congress 2022) - Tieke - Datavastuullisuus Voit seurata Tietosuojamakasiinia Twitterissä tunnuksella @TSMakasiini. Voit myös lähettää palautetta osoitteella tietosuojamakasiini@use.startmail.com Jakson kuva: Ride Laine.    

EU-huippukokous linjaa EU-maiden kannasta Ukrainan EU-jäsenyyteen. Sinetöivätkö Eurooppa neuvostoon kokoontuvat maat Brysselissä Ukrainan EU-tien? Euroopan parlamentti äänesti uudelleen edellisessä täysistunnossa kaatuneista, Fit for 55 -ilmastopaketin esityksistä. Menivätkö esitykset päästökauppajärjestelmästä, sosiaalisesta ilmastorahastosta ja hiilirajamekanismista viimein läpi? Parlamentti käsitteli raportin elpymisvälineen käytöstä eri EU-maissa. Miksi elpymisvälineen lainoja on nostettu hyvin huonosti, mutta sen sijaan avustusmuotoinen raha on tehnyt jäsenmaille hyvin kauppansa? Brysselin radiostudiossa vieraina ovat europarlamentaarikot Sirpa Pietikäinen (epp), Nils Torvalds (re) ja Alviina Alametsä (greens). Toimittajana on Tapio Pajunen.

Venäjän tutkimukseen emeritusprofessori Timo VihavainenHelsingin yliopistosta puhuu Brysselin koneessa mm. siitä, miten Venäjän historian kautta voimme miettiä sitä minkälainen on Venäjä? Ja mikä voi olla Venäjän tulevaisuus? Millaiset ovat olleet nykyisten EU-maiden ja Venäjän väliset suhteet? Ja miten EU:ssakin Venäjään kannattaa nyt ja tulevaisuudessa suhtautua? Toimittajana on Maija Elonheimo. Ohjelmasta voi keskustella twitterissä aihetunnisteella #brysselinkone.

Presidentti Emmanuel Macronin kaudella Ranska on tehnyt paluuta Euroopan johtavaksi maaksi. Macronin visioissa uudistettiin Ranskaa ja rakennettiin voimakkaampaa EU:ta. Onko keltaliivien ja koronaviruksen järkyttämästä Marconin Ranskasta Euroopan mahtimaaksi? Kykeneekö Macronin Ranska seisomaan Ukrainan ja Euroopan tukena Putinin sodan edessä? Vieraana on Macronin Ranskasta kirjan kirjoittanut MTV3:n pitkäaikainen toimittaja, entinen Pariisin ja Brysselin kirjeenvaihtaja, kirjailija Helena Petäistö. Toimittajana on Tapio Pajunen.

Miljardeja elpymisrahaa on nyt jaossa, jotta talous nousisi koronapandemian tuomista vaikeuksista ja vihreä siirtymä vauhdittuisi. Mutta olemmeko Suomessa hereillä ja valmiina ottamaan osamme potista? Ja millaisia liiketoimintamahdollisuuksia elpymisrahat voisivat Suomeen tuoda? Haastattelussa johtaja Pekka Sivonen, Business Finland, Brysselin toimistosta ja johtava asiantuntija Janica Ylikarjula Elinkeinoelämän keskusliitosta, EK:sta. Ohjelman tuottaa Business Finland. Juontajina Tomi Korhonen ja William von der Pahlen.

Mitä eurooppalaiseen tietosuojaan kuuluu? Jaksossa tuodaan terveiset IAPP:n Brysselin tietosuojakonferenssista. Käsittelyssä myös tietosuojavaltuutetun toimiston tarkentuneet ohjeistukset tietoturvaloukkausten ilmoituskäytännöistä. Voit seurata Tietosuojamakasiinia Twitterissä tunnuksella @TSMakasiini. Voit myös lähettää meille palautetta osoitteella tietosuojamakasiini@use.startmail.com. Jakson kuva: Ride Laine.

Politiikka, sen aatteet ja tavoitteet eriytyvät Suomessa paitsi koulutus- ja tulotason mukaan, myös yhä enemmän alueellisesti ja sukupuolittuneesti. Näyttääkö politiikan Suomi erilaiselta Helsingissä kuin Pohjois-Savon Rautavaaralla? Onko etäisyys Helsingin ja Brysselin välillä pienentynyt samalla kun välimatka pääkaupunkiseudun ja maakuntien välillä kasvaa entisestään? Näitä kysymyksiä pyörittelevät Toivo Haimi ja KU:n päätoimittaja Jussi Virkkunen.Support the showTue podcastia ja sivistä itseäsi: tilaa Kansan Uutiset helposti tästä!Instagram: @kansanuutisetTwitter: @kansanuutiset

Vuosina 1982–1985 kolmen rikollisen joukkio kylvi kauhua ja pelkoa Brysselin ympäristössä. Konepistooleilla aseistautuneet miehet ryöstivät myymälöitä ja supermarketteja väkivaltaa kaihtamatta. He jättivät jälkeensä lähes 30 kuollutta, yli 40 haavoittunutta ja kansakunnan, joka ei voinut käsittää kokemiaan raakuuksia. Taustatutkimus: Micheal WhelanLukija: Teemu MäkinenKääntäjä: Anna MerikallioMusiikki: T. NordgrenTuotanto: Suomen PodcastmediaVastaava tuottaja: Joona HaaralaTuottaja: Kaisu KälviäinenEditointi: Samuli WelinOikoluku: Noora Kääriäinen ja Kaisu KälviäinenSee Privacy Policy at https://art19.com/privacy and California Privacy Notice at https://art19.com/privacy#do-not-sell-my-info.

Vuosina 1982–1985 kolmen rikollisen joukkio kylvi kauhua ja pelkoa Brysselin ympäristössä. Konepistooleilla aseistautuneet miehet ryöstivät myymälöitä ja supermarketteja väkivaltaa kaihtamatta. He jättivät jälkeensä lähes 30 kuollutta, yli 40 haavoittunutta ja kansakunnan, joka ei voinut käsittää kokemiaan raakuuksia.Taustatutkimus: Micheal WhelanLukija: Teemu MäkinenKääntäjä: Anna Suominen Musiikki: T. NordgrenTuotanto: Suomen PodcastmediaVastaava tuottaja: Joona HaaralaTuottaja: Kaisu KälviäinenEditointi: Samuli WelinOikoluku: Noora Kääriäinen ja Kaisu KälviäinenSee Privacy Policy at https://art19.com/privacy and California Privacy Notice at https://art19.com/privacy#do-not-sell-my-info.

 Vuosina 1982–1985 kolmen rikollisen joukkio kylvi kauhua ja pelkoa Brysselin ympäristössä. Konepistooleilla aseistautuneet miehet ryöstivät myymälöitä ja supermarketteja väkivaltaa kaihtamatta. He jättivät jälkeensä lähes 30 kuollutta, yli 40 haavoittunutta ja kansakunnan, joka ei voinut käsittää kokemiaan raakuuksia.Taustatutkimus: Micheal WhelanLukija: Teemu MäkinenKääntäjä: Anna Suominen Musiikki: T. NordgrenTuotanto: Suomen PodcastmediaVastaava tuottaja: Joona HaaralaTuottaja: Kaisu KälviäinenEditointi: Samuli WelinOikoluku: Noora Kääriäinen ja Kaisu KälviäinenSee Privacy Policy at https://art19.com/privacy and California Privacy Notice at https://art19.com/privacy#do-not-sell-my-info.

Vuosina 1982–1985 kolmen rikollisen joukkio kylvi kauhua ja pelkoa Brysselin ympäristössä. Konepistooleilla aseistautuneet miehet ryöstivät myymälöitä ja supermarketteja väkivaltaa kaihtamatta. He jättivät jälkeensä lähes 30 kuollutta, yli 40 haavoittunutta ja kansakunnan, joka ei voinut käsittää kokemiaan raakuuksia.Taustatutkimus: Micheal WhelanLukija: Teemu MäkinenKääntäjä: Petra RossiMusiikki: T. NordgrenTuotanto: Suomen PodcastmediaVastaava tuottaja: Joona HaaralaTuottaja: Kaisu KälviäinenEditointi: Samuli WelinOikoluku: Noora Kääriäinen ja Kaisu KälviäinenSee Privacy Policy at https://art19.com/privacy and California Privacy Notice at https://art19.com/privacy#do-not-sell-my-info.

Vuosina 1982–1985 kolmen rikollisen joukkio kylvi kauhua ja pelkoa Brysselin ympäristössä. Konepistooleilla aseistautuneet miehet ryöstivät myymälöitä ja supermarketteja väkivaltaa kaihtamatta. He jättivät jälkeensä lähes 30 kuollutta, yli 40 haavoittunutta ja kansakunnan, joka ei voinut käsittää kokemiaan raakuuksia.Taustatutkimus: Micheal WhelanLukija: Teemu MäkinenKääntäjä: Petra RossiMusiikki: T. NordgrenTuotanto: Suomen PodcastmediaVastaava tuottaja: Joona HaaralaTuottaja: Kaisu KälviäinenEditointi: Samuli WelinOikoluku: Noora Kääriäinen ja Kaisu KälviäinenSee Privacy Policy at https://art19.com/privacy and California Privacy Notice at https://art19.com/privacy#do-not-sell-my-info.

Vuosina 1982–1985 kolmen rikollisen joukkio kylvi kauhua ja pelkoa Brysselin ympäristössä. Konepistooleilla aseistautuneet miehet ryöstivät myymälöitä ja supermarketteja väkivaltaa kaihtamatta. He jättivät jälkeensä lähes 30 kuollutta, yli 40 haavoittunutta ja kansakunnan, joka ei voinut käsittää kokemiaan raakuuksia. Taustatutkimus: Micheal WhelanLukija: Teemu MäkinenKääntäjä: Petra RossiMusiikki: T. NordgrenTuotanto: Suomen PodcastmediaVastaava tuottaja: Joona HaaralaTuottaja: Kaisu KälviäinenEditointi: Samuli WelinOikoluku: Noora Kääriäinen ja Kaisu KälviäinenSee Privacy Policy at https://art19.com/privacy and California Privacy Notice at https://art19.com/privacy#do-not-sell-my-info.

Koronaväsymys painaa, eivätkä lisääntyneet tartunnat sitä ainakaan helpota. Studiossa psykologi Ville Ojanen. Lehtikatsaus.  Puhelu: Kalajoen metsäpalotilanne.  Miltä suomalainen EU-keskustelu näyttää Brysselin silmin ja mitä istuntokaudesta jäi käteen? Vieraina europarlamentaarikot Henna Virkkunen (kok) ja Eero Heinäluoma (sd). Kolumni: Kati Kelola: Haluaako kukaan enää tulevaisuudessa kesälomalla "etelän lämpöön"? Juontaja Seija Vaaherkumpu, toimittajat Jukka Vanninen ja Mira Stenström, tuottaja Hanna Juuti.

Miksi vauras Chile, jota voi sanoa Latinalaisen Amerikan Suomeksi tai Pohjoismaiksi, ei vielä ole kehittynyt tulonjaoltaan tasaisemmaksi? Miksi siellä oli pari vuotta sitten isoja mielenosituksia ja miksi mielenosoitukset yhä jatkuvat? Onko politiikka siellä siirtymässä vasemmalle? Näistä asioista keskustellaan Brysselin koneessa, kun vietetään Yle Radio Yhden Latinalaisen Amerikan heinäkuuta. Maija Elonheimon haastateltavana on Eija Rotinen, joka on Suomen suurlähettiläs Chilessä Santiagossa. Ohjelmasta voi keskustella Twitterissä aihetunnisteella #brysselinkone, ja se on osa Yle Radio 1:n Latinalaisen Amerikan heinäkuuta.

Myös Brysselin koneessa keskustellaan Latinalaisesta Amerikasta nyt kun vietetään Yle Radio 1:n Latinalaisen Amerikan heinäkuuta. Ja silloin puhutaan mm siitä, miten suhteellisen pieni eurooppalaisten joukko onnistui valtaamaan Latinalaisen Amerikan? Mikä oli Euroopassa se poliittinen tilanne, jossa Latinalainen Amerikka löydettiin ja sen valloitus aloitettiin? Miten raakaa oli asteekkikulttuuri verrattuna Latinalaisen Amerikan valloituksen aikojen eurooppalaiseen kulttuuriin? Ja mksi Latinalaiseen Amerikkaan tuulleet siirtolaiset eivät itse halunneet viljellä siellä maata? Haastateltavana on Latinalaisen Amerikan tutkimuksen dosentti ja tietokirjailija Pekka Valtonen ja toimittajana Maija Elonheimo. Ohjelmasta voi keskustella twitterissä aihetunnisteella #brysselinkone.

The Ulkopolitist -podcastin kauden päätösjakso summaa kevään tärkeimmät kansainvälispoliittiset tapahtumat ja kehityskulut sekä raottaa jo verhoa ensi syksyyn. Asiantuntijavieraina kolme kansainvälisiä ilmiöitä ja ulkopolitiikkaa aktiivisesti seuraavaa toimittajaa. Mukana STT:n Brysselin-kirjeenvaihtaja Heta Hassinen, STT:n ulkomaantoimittaja Sanna Raita-aho sekä Kauppalehden ja Talouselämän uutispäällikkö, tuleva New Yorkin kirjeenvaihtaja Janne Soisalon-Soininen. Jakson juontavat Tuomas Lähteenmäki ja Annastina Haapasaari.

Miten entinen suuri siirtomaavalta Portugali on sopeutunut nykyiseen rooliinsa EU-jäsenenä? Ja miksi sisäpolitiikka Espanjassa ja Portugalissa on niin erilaista, vaikka nämä maat ovat muuten niinkin samantapaisia? Ja onko Portugalin suhteella entiseen siirtomaavaltaansa Brasiliaan lopulta mitään merkitystä, kun EU:n ja Brasilian suhteita mietitään? Haastateltavana on Helsingin yliopiston iberoromaanisten kielten emeritusprofessori Timo Riiho. Toimittajana on Maija Elonheimo. Ohjelmasta voi keskustella twitterissä aihetunnisteella #brysselinkone.

Viinan valmistamisen ja myymisen tulevaisuus. Altiasta ja norjalaisesta Arcuksesta muodostuvan uuden viinatalon Anora Groupin toimitusjohtaja Pekka Tennilä. EU-johtajien huippukokous. EU- ja kauppapolitiikan johtaja Petri Vuorio Elinkeinoelämän keskusliiton Brysselin toimistosta. Tartuntatautilain muuttaminen. Sosiaali- ja terveysministeriön hallitusneuvos Kirsi Ruuhonen,  ihmisoikeuksien ja kansainvälisen oikeuden professori Martin Scheinin ja Vantaan sosiaali- ja terveydenhuollon toimialan apulaiskaupunginjohtaja Timo Aronkytö. Maailman nälkä. Tutkija Kaisa Karttunen, tutkimuslaitos E2Tutkimuksesta ja kansainvälisen katastrofiavun päällikkö Tiina Saarikoski SPR:stä. Blogi Jenny Matikainen. Ilmastouhka jäi Yhdysvaltain vaaleissa viruksen jalkoihin. Juontaja Päivi Neitiniemi. Toimittajat Marja Ala-Kokko, Mira Stenström ja Atte Uusinoka. Tuottaja Sakari Kilpelä.

Espanjan historia selittää maassa tunnettavan vahvan Eurooppa-mielisyyden, joka yltää vasemmistosta oikeistoon, sanoo poliittisten tieteiden tohtori Ignacio Molina Espanjan Kuninkaallisesta Elcano-instituutista. Espanja eli erossa muusta Euroopasta puolitoista vuosisataa. Siksi EU-jäsenyyden kannatus ei johdu ainoastaan Brysselin tukirahoista, vaan kansalaisten halusta kuulua modernin, demokraattisen Euroopan yhteyteen. Ohjelman on Madridissa toimittanut Jyrki Palo. Tuotanto, editointi ja lukija: Jorma Mattila.

Tänään Brysselin koneessa puhutaan EU-politiikan paineista nykytilanteessa ja siitä minkälaiset asiat EU:ssa ovat muuttuneet kriisin myötä. Ja siitä miten jäsenmaiden väliset suhteet ovat kehittyneet? Miten koronasta rajusti kärsinyt Italia suhtautuu tässä tilanteessa EU:hun? Mitä suunnitelmia on nyt taloudellisissa vaikeuksissa olevien maiden tukemiseen? Minkälaisia kiistoja näiden suunnitelmien suhteen on odotettavissa? Ja miten neuvoston, komission ja parlamentin keskinäiset valtasuhteet ovat tämän kriisin myötä kehittyneet? Haastateltavana on Eurooppa-tutkimuksen keskuksen johtaja Juhana Aunesluoma ja toimittajana Maija Elonheimo. Ohjelmasta voi keskustella twitterissä aihetunnisteella #brysselinkone

EU ja Iso-Britannia julkaisivat neuvottelutavoitteensa brexitin jälkeiseksi sopimukseksi. EU lähtee tarjoamaan briteille kunnianhimoista kauppasopimusta. Iso-Britannian pääministeri Boris Johnson visioi Iso-Britannialle johtavaa roolia vapaankaupan puolustajana. Jonsonin sanoin: "Vapaakauppa on jumalten diplomatiaa". Onko edessä taistelu vapaakaupasta Brysselin vai Lontoon ehdoilla? Kummalla on käsissään sopimusneuvotteluiden ja vapaakaupan valttikortit: pääministeri Boris Johnsonilla vai EU:n pääneuvottelijalla Michel Barnierilla? EU:n ja Iso-Britannian välisiä neuvotteluita brexitin jälkeiseksi sopimukseksi analysoi Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Juha Jokela. Toimittajana on Tapio Pajunen.

Britannian EU-ero on totisinta totta. Viimeisen sinetin erolle antoi Euroopan parlamentin äänestys selvin lukemin: 621 europarlamentaarikkoa äänesti eron toteutumisen puolesta, 49 vastaan. Iso-Britannia eroaa EU:sta perjantaina 31. tammikuuta 2020 kello 12 yöllä Brysselin aikaa. Minkälaiseen maailmaan astutaan Iso-Britannian EU-eron myötä? Brexit-päivän seurauksia analysoi tutkija Timo Miettinen Helsingin yliopiston Eurooppa-tutkimuksen keskuksesta. Toimittajana on Tapio Pajunen.

Elääkö Euroopan komissio autuaasti Brysselin kuplassa ja onko demokratiavaje tosiasia? Studiossa vieraana mep Silvia Modig ja komission Suomen-edustuston päällikkö Antti Peltomäki. Jakson juontaa Tuomas Lähteenmäki

Kaikki ovat kuulleet EU:sta, mutta hävettävän moni ei tiedä siitä kovinkaan paljoa. Väitämme, että Euroopan parlamentti on kaukainen ja tuntematon, eikä se kosketa ihmisten arkea. Pitääkö väite paikkansa? Onko EU:lla tunnettuusongelma, ja miksi? Vieraina studiossa ovat Mustread-verkkomedian Brysselin-kirjeenvaihtaja Heli Satuli ja parlamentin pääsihteeristössä työskentelevä Pekka Nurminen, joka on toinen Euroopan parlamentti -kirjan kirjoittajista. Jakson juontaa Anna Saraste.