Podcasts about aku ankan

Onko luonto kamala niinkuin sarjakuvassa väitetään ja kiroileeko siili oikeasti? Sarjakuvissa seikkailee melkoinen joukkio luontoa ainakin ohuesti sivuavia otuksia, osa ihan oikeiden luontokappaleiden kaltaisia ja osa taasen enemmän mielikuvitusmaailmasta peräisin olevia. Blomis oppi lukemaan Aku Ankan myötävaikutuksella ja tuohon sarjakuvaan tutustuttuaan luontomiehemme mieli oli avoin sarjiksien ihmeelliseen maailmaan. Luetko sinä sarjakuvia vai pidätkö niitä kenties ihan “lastenjuttuna”?

Luontomiehemme tekee tänään tunnustuksen. Hän kertoo olleensa väärässä, mutta toivoo ettei väärässä olemisen ilosanomaa levitettäisi laajemmalti. Blomis on myös pohtinut Aku Ankan tekemiä ratkaisuja ja sitä miksei Matka Ixtlaniin ole hänelle enää suunnittelemisen arvoinen. Filosofista pohdintaako helteellä? Kenties. Kuuntele jos tohdit.

Suoraa puhetta johtaa Maria Pettersson. Keskustelijoina ovat Kaarina Hazard, Mika Panzar ja Pekka Seppänen. Puheenjohtaja Maria Pettersson nostaa keskusteluun yläkouluikäisten kouluakäymättömyyden. Mistä päästä sitä pitäisi ryhtyä purkamaan? -  Mika Panzar ehdottaa ratkaisuksi Aku Ankan mukaista koulupoliisin käyttöä. Välillä Tupun, Hupun ja Lupun noutaa koulupoliisi opinahjoon. Kaarina Hazard kysyy huolestuneena, vihaammeko nuoria. - Poliitikot ja me aikuiset emme korvaamme lotkauta nuorison edessä olevan ilmastokatastrofin käsittelylle. Pitäisikö nuorison olla tämän johdosta epätoivoisia vai peräti raivoissaan? Mika Panzar esittelee kiinalaisten tapaa tehdä työtä kello 9:stä 9:ään, kuutena päivänä viikossa. Tätä työnteon mallia havitellaan Suomeenkin, koska talouskasvumme sakkaa. Voisimmeko ajatella että kilpailukykyä on se, että meillä on hyvä työn ja vapaa-ajan tasapaino? Miksi emme miellä myös lomien olevan osa kilpailukykyämme? Pekka Seppänen innostaa raatilaisia Euroviisujen jälkipyykin pesuun. Miten suhtautua Israelia äänestäneeseen Suomen kansaan? Miten "hassusta laulukisasta" tuli huomionarvoisempi selkkaus kuin Gazan ja Ukrainan teurastuksista?

Radio Novan Aamussa Minna pitää Kimmolle oppitunnin Aku Ankan sukulaissuhteista, sekä Minnan ja Kimmon eilinen kauppalista idea on ottanut tuulta purjeisiin. Studiossa Kimmo ja Minna tutkivat mistä he saavat itseensä asennettua pelottavat mikrosirut, mutta miksi Kimmo on nuorempana piilotellut äidiltään, ja mitkä ovat Minnan Top-3 miesnäyttelijät? Kuuntele Iltapalat tästä!

Korkeajännitys-lehti täytti lokakuussa 70 vuotta. Korkeajännitys on toiseksi vanhin Suomessa yhtäjaksoisesti julkaistu sarjakuvalehti heti Aku Ankan jälkeen. Jokaisella 50-, 60-, 70- tai 80-luvulla varhaisnuoruuttaan eläneellä on varmasti jonkinlainen suhde Korkeajännitys-lehteen eli kansankielellä "Korkkareihin". Miten Korkeajännitys on pitänyt pintansa niin pitkään ja iskeekö se edelleen kuin miljoona volttia - vai katosivatko nuoret tietokonepelien maailmaan? Siitä ovat kertomassa Korkeajännityksen emeritustoimittaja, sarjakuvaneuvos Asko Alanen, sarjakuvantekijä Mikael Mäkinen sekä Korkeajännityksen toimittaja Janne Suominen. Lähetyksen juontaa Nicklas Wancke.

Tällä kertaa puhumme mangan koko historiasta aina sen synnystä nykypäivään asti yhdessä vieraamme, Afureko-blogin ja Äänijälki-podcastin Nitan, kanssa. Ajankohtaisina aiheina puhumme shounen- ja shoujomangan kuluttajien välille kasvaneesta vastakkainasettelusta sekä sellaisista sarjoista, joista on tehty useita animesovituksia. Lukujonossa keskustelemme Go Nagain ronskinraisusta klassikkosarjasta Devilman, joka 1970-luvulla rikkoi mangan rajoja. --- Kommentoi | Mastodon | Twitter (X?) | Instagram --- (01:00) – KUULUMISET: ÄÄNIJÄLKI - Afureko-blogi ja sen Äänijälki-podcast - Afureko Twitterissä - Nita Twitterissä - Mangakartan ja Äänijäljen ystävänpäivätempaus 2022 - Jakso 63, jossa puhuimme ystävänpäivätempauksesta alkukuulumisissa (03:56) – MANGAN VUOSIKYMMENET: ENNEN TEZUKAA - Jean-Marie Bouissoun tietokirja Manga: Histoire et univers de la bande dessinée japonaise - Ukiyo-e-puupiirrosteokset - Hokusai (13:04) – MANGAN VUOSIKYMMENET: 1940-LUKU - Petterin DesuTalks-luento Mies joka loi Osamu Tezukan (YouTube – videotallenne jäi traagisesti isoksi osaksi ilman ääntä, joka alkaa kuulua vasta noin tästä eteenpäin, jos volyymin säätää maksimiin) - Shin Takarajima (1947), Osamu Tezukan läpimurtoteos, joka on sittemmin nostettu modernin mangan alkupisteeksi ja peruskiveksi - Shin Takarajima olikin esillä myös British Museumin manganäyttelyssä vuonna 2019 - Tähän aikaan sarjakuvaa julkaistiin Japanissa lähinnä halpoina (kuva) ja tekijänoikeuksista välittämättöminä (kuva) akahon-julkaisuina, joiden seassa Tezuka erottui edukseen laadullaan - Fujiko Fujio -työpari muistelee jälkikäteen, miten päräyttävältä Shin Takarajiman näkeminen tuntui (kuva) - Floyd Gottfredsson ja hänen piirrostyylinsä, joka on tuttu kaikille vanhoja Aku Ankan taskukirjoja lukeneille - Squash & stretch on animaatioperiaatteista tärkeimpänä pidetty - Comics Journalin artikkelit: - Manga Finds Pirate Gold: The Case of New Treasure Island - Tezuka Osamu Outwits the Phantom Blot: The Case of New Treasure Island Cont'd - Sazae-san (1946–1974)  (19:47) – MANGAN VUOSIKYMMENET: 1950-LUKU - Osamu Tezukan nousukausi - Viidakon valtias (1950), maailmalla tutumpi jenkkinimellään - Petterin kirjoitus Viidakon valtiaasta Anime-lehden numerossa 3/2013 (pdf) - Astro Boy (1952) - Princess Knight (1953) - Tokiwa-so, jossa Tezuka asui 1953-1954 ja josta muodostui Tokion mangapiirtäjien keskus - Shotaro Ishinomori - Fujiko Fujio - Weekly Manga Times (1956) – kustantajansa mukaan ensimmäinen pelkkää mangaa julkaissut lehti (22:56) – MANGAN VUOSIKYMMENET: 1960-LUKU - Viikottaiset mangalehdet rytmittävät nuorten elämää: - Weekly Shonen Magazine (1959) - Weekly Shonen Sunday (1959) - Weekly Shonen Jump (1968) - Weekly Shonen Champion (1969) - Akahon-puolella synkempää ja rankempaa sarjakuvaa alettiin vuodesta 1957 alkaen kutsua gekigaksi (“dramaattiset kuvat”) vastareaktiona lehdissä julkaistavan ja lapsille soveltuvan mangan (“sutaistut kuvat“) suosiolle). Kirjalainaamojen häviämisen ja mangalehtien lukijakunnan varttumisen myötä gekiga-tekijät siirtyivät mangalehtiin. - Yoshihiro Tatsumi ja hänen piirrostyylinsä - Black Blizzard (1955) - Sanpei Shirato ja hänen piirrostyylinsä - Lupin III (1967) oli varsin erilainen manga kuin sen vuonna 1971 alkanut animesovitus - Golgo 13 (1968) - Lone Wolf and Cub (1970) - The Comics Journal: Saito Takao and the “Gekiga Factory” - Jakso 57, jossa puhuimme kuulijakommenttiosiossa gekigasta - Harenchi Gakuen (Go Nagai, 1968) - Cyborg 009 (Shotaro Ishinomori, 1963) - Gegege no Kitaro (Shigeru Mizuki, 1960) - Suosikkijutut: - Petteri: Mangan tekemisen nykyinen tyyli, jossa avustajat tukevat mangakaa - Nita: Gegege no Kitaro, TV-animen synty - Maaret: Päähenkilöpoikien otsahiustöyhtöt (Ashita no Joen Joe, Dororon Hyakkimaru, Cyborg 009:n kyborgi 009) (37:26) – MANGAN VUOSIKYMMENET: 1970-LUKU - Showa 24 -ryhmä - Moto Hagio - Keiko Takemiya - Riyoko Ikeda - Jakso 59, jossa puhuimme Riyoko Ikedan sarjasta The Rose of Versailles - Jakso 79, jossa puhuimme Moto Hagion sarjasta The Heart of Thomas - Jakso 83, jossa puhuimme Moto Hagion lyhärikokoelmasta A Drunken Dream and Other Stories - Jakso 45, jossa puhuimme Osamu Tezukan sarjasta Message to Adolf - Leiji Matsumoto - Space Battleship Yamato (1973) - Galaxy Express 999 (1977) - Space Pirate Captain Harlock (1977) - Go Nagai - Devilman (1972) - Devilmanin hirviö sisälläni -teema on jäänyt elämään muissa teoksissa: - Parasyte - Naruto - Chainsaw Man - Jujutsu Kaisen - Mazinger Z (1972) - Ennen Mazinger Z:aa mechat olivat olleet kauko-ohjattavia (kuuluisimpana Tetsujin 28-go, joka tunnetaan myös jenkkinimellään Gigantor) - Cutie Honey (1973) - Kamen Rider (Shotaro Ishinomori, 1971) - Tokusatsu - Super sentai - Suosikkijutut: - Maaret: Showa 24 -ryhmän kerronta, Glass Maskin henkilö violetin ruusun takana (Suzue Miuchi, 1976) - Petteri: Black Jack (Osamu Tezuka, 1973) - Nita: Devilman, From Eroica with Love (Yasuko Aoike, 1976) (54:57) – MANGAN VUOSIKYMMENET: 1980-LUKU - Seinen-lehtien nousu - Weekly Young Jump (1979) - Business Jump (1985) - Weekly Young Magazine (1980) - Weekly Young Sunday (1987) - Monthly Afternoon (1986) - Ladies' Comics (redicomi) - Be Love (1980) - Big Comic for Lady (1981) - You (1982) - Halpiserotiikan maineeseen päätyneen redicomi-mangan rinnalla alettiin tehdä asiallisempaa Young Ladies -mangaa (jota lännessä tavataan kutsua josei-mangaksi, mitä termiä taas Japanissa harvemmin käytetään) - Young You (1987) - Feel Young (1989) - Kiss (1992) - Cocohana (entinen Chorus, 1994) - Fist of the North Star (Buronson ja Tetsuo Hara, 1983) - Dragon Ball (Akira Toriyama, 1984) - Mitsuru Adachi - Rumiko Takahashi - Saint Seiya (Masami Kurumada, 1986) - JoJo's Bizarre Adventure (1987) - Yhdysvaltojen Comics Code Authority - Suosikkijutut: - Nita: Mitsuru Adachi ja Touch (1981) - Petteri: Ranma 1/2 (Rumiko Takahashi, 1987) - Maaret: Banana Fish (Akimi Yoshida, 1985) (01:18:35) – MANGAN VUOSIKYMMENET: 1990-LUKU - Kaiji (Nobuyuki Fukumoto, 1996) - Sailor Moon (Naoko Takeuchi, 1991) - Salapoliisi Conan (Gosho Aoyama, 1994) - Yu-Gi-Oh! (Kazuki Takahashi, 1996) - Hikaru no Go (Yumi Hotta ja Takeshi Obata, 1998) - Rurouni Kenshin (Nobuhiro Watsuki, 1994) - Yu Yu Hakusho (Yoshihiro Togashi, 1990) - Slam Dunk (Takehiko Inoue, 1990) - Näin Shonen Jumpin myyntiluvut romahtivat vuonna 1995, kun Yu Yu Hakushko, Dragon Ball ja Slam Dunk loppuivat (kuva) - Anime World Order -podcast, jossa neoshounen-termin keksijä Daryl Surat puhuu - BL-lehti Magazine Be x Boy (1993) - Ennen BL-sarjojen tiukkaa karsinoitumista omiin lehtiinsä niitä ilmestyi muissa naisyleisön lehdissä - New York New York (Marimo Ragawa, 1995) ilmestyi Hana to yume -lehdessä - Gravitation (Maki Murakami, 1996) ilmestyi Kimi to boku -lehdessä - Fake (Sanami Matoh, 1994) - Descendants of Darkness (Yoko Matsushita, 1996) - CLAMP - Ken Akamatsu - Suosikkijutut: - Maaret: Kaori Yuki - Nita: CLAMP - Petteri: Chrono Crusade (Daisuke Moriyama, 1998), Fruits Basket (Natsuki Takaya, 1998) (01:38:20) – MANGAN VUOSIKYMMENET: 2000-LUKU - Perunamaan vanha tilasto mangan suomijulkaisuista (kuva) - Kaikki suomalaiset mangajulkaisut näkee Tokio.fi-sivustolta - Naruto (Masashi Kishimoto, 1999) - Shaman King (Hiroyuki Takei, 1998) - One Piece (Eiichiro Oda, 1997) - Paul Gravett: Manga – 60 vuotta japanilaista sarjakuvaa - Fullmetal Alchemist (Hiromu Arakawa, 2001), josta puhuimme jaksossa 84 - Death Note (Tsugumi Ohba ja Takeshi Obata, 2003), josta puhuimme jaksossa 60 - Bleach (Tite Kubo, 2001) - Moderni yurimanga muotoutui 10 vuotta BL:n jälkeen - Yuri Shimai (2003) - Comic Yuri Hime (2005) - Maria-sama ga miteru (Oyuki Konno, mangasovitus alkoi 2003) - Suosikkijutut: - Nita: Mangan tulo Suomeen, Vinland Saga (Makoto Yukimura, 2005), Aron morsiamet (Kaoru Mori, 2008) - Petteri: One Piece - Maaret: Pandora Hearts (Jun Mochizuki) ja Kuroshitsuji (Yana Toboso) alkoivat molemmat vuonna 2006 GFantasy-lehdessä (lisäksi Kazuya Minekura, Setona Mizushiro, Fumi Yoshinaga) - Maaretin neoshounen-artikkeli Anime-lehdessä 7/2015 (pdf) sekä Desucon-luento Kuroshitsujista Karnevaliin - neoshounenin salat (YouTube) (01:51:33) – MANGAN VUOSIKYMMENET: 2010-LUKU - Titaanien sota (Hajime Isayama, 2009) - Futoi yatsu -blogin ennuste siitä, että Titaanien sota on seuraava Naruto - Jakso 87, jossa puhuimme Shonen Sunday -lehden entisen päätoimittajan haastattelusta, jossa hän kertoo lehden kurssin muuttamisesta 2010-luvun jälkipuoliskolla - Food Wars!: Shokugeki no Soma (Yuto Tsukuda ja Shun Saeki, 2012) - Haikyuu! (Haruichi Furudate, 2012) - 2010-luvun jälkipuoliskolla Shonen Jump -lehti on tehtaillut uusia superhittejä - My Hero Academia (Kohei Horikoshi, 2014) - Demon Slayer (Koyoharu Gotouke, 2016) - Jujutsu Kaisen (Gege Akutami, 2018) - Japanin kolmoiskatastrofi 2011: Tohokun maanjäristys ja tsunami sekä Fukushiman ydinvoimalaonnettomuus - Digitaalisen mangan nousu alkoi (kuva) - Netissä julkaistavaksi alun perin tehdyn mangan nousu ja kohdeyleisöjen sekoittuminen - Tomo-chan Is a Girl! (Fumita Yanagida, 2015), josta puhuimme jaksossa 44 - Wotakoi: Love Is Hard for Otaku (Fujita, 2014) - Monthly Girls' Nozaki-kun (Izumi Tsubaki, 2011) - One-Punch Man (ONE ja Yuusuke Murata, 2012), josta puhuimme jaksossa 32 - Weekly Shonen Jump -printtilehden nettisisarlehti Shonen Jump+ on alkanut tuottaa Japanin isoimpia hittejä printtilehden rinnalla - Kaiju No. 8 (Naoya Matsumoto, 2020) - Spy x Family (Tatsuya Endo, 2019) - Jakso 18, jossa puhuimme edellisen kerran mangan 2010-luvusta - Liisa Ihmemaassa -sarjojen pikkubuumi - Alice in the Country of Hearts -mangat pohjautuivat Quin Rosen visual noveliin - I Am Alice (Ayumi Kanou, 2012) - Are You Alice? (Ai Ninomiya & Ikumi Katagiri, 2009) - Hirviötyttösarjojen pikkubuumi (kuten Monster Musume ja Nurse Hitomi's Monster Infirmary) - Eksorsistisarjat olivat melkein juttu - Blue Exorcist (Kazue Kato, 2009) - Twin Star Exorcists (Yoshiaki Sukeno, 2013) - Mob Psycho 100 (ONE, 2012) - Rin-ne (Rumiko Takahashi, 2009) - Nolkytluvulla taas shinigami-sarjat olivat oma pikkutrendinsä - Bleach - Death Note - Descendants of Darkness - Full Moon wo Sagashite (Arina Tanemura, 2002) - Salapoliisi Conanin spinoff-sarjat olivat osa tuoteperheiden nousua (Zero's Tea Time ja The Culprit Hanzawa) - Velhon morsian (Kore Yamazaki, 2013) - Suosikkijutut: -Petteri: Harta-lehti (entinen Fellows!, 2008) -Maaret: BL-genren uudistuminen - Fujoshiluolan postaus aiheesta - Nita: Mangan saatavuuden kasvu länsimaissa (02:08:21) – MANGAN VUOSIKYMMENET: 2020-LUKU - Akane-banashi (Yuki Suenaga, 2022) - Suosikkijutut: - Petteri: Manga Plus -manganlukupalvelu (2019) - Maaret: Blackguard (Ryo Hanada, 2019) - Nita: Mangakartta (Äääää kiitos Nita ;___;) (02:26:17) – SHOUJO VS SHOUNEN - ANN: The Rise of Reiwa: Romance Manga's Current Era Explained - Heisei-kausi vaihtui Reiwa-kaudeksi vuonna 2019 - Colleen's Manga Recs (YouTube) - Colleenin Twitter-ketju sarjasuosituksista aloittelijoille genreittäin - That Manga Hunter - GFantasy-lehti sekoittaa ihmisiä aina, koska listaussivustoilla se luokitellaan shounen-lehdeksi, vaikka sisältö onkin enemmän naisyleisölle räätälöityä - Kaiju Girl Caramelise - Not Your Idol - Ippon Again! (02:43:52) – USEAT ANIMESOVITUKSET - Kitarou tanjou: Gegege no nazo -elokuvan teaseri (YouTube) - Jakso 88, jossa puhuimme alkukuulumisissa The First Slam Dunk -elokuvasta - Jakso 72, jossa keskustelimme vanhempien mangasarjojen tuoreemmista animesovituksista - Mangasarjoja, joista tehdään aina uusia animesovituksia vuosikymmen toisen perään (joko jatkoa tai uusintasovituksia): - Gegege no Kitaro - Hakaba Kitaro -anime alkoi vuonna 2008, toisin kuin Nita muisteli - Cyborg 009 - Devilman - Lupin III - Dragon Ball - Saint Seiya - Saiyuki, jonka monista sirpaleisesti tarinaa sovittavista animesovitustuotannoista puhuimme jaksossa 62 - Tubettaja Logan Paulista nousi kohu, kun hän oli kuvannut Japanissa videota itsemurhan tehneestä henkilöstä - Muita mainittuja sarjoja, joilla on useampi animesovitus - Fruits Basket - Sorcerous Stabber Orphen - Bastard - Tokyo Mew Mew - Sailor Moon - Space Battleship Yamato - Legend of the Galactic Heroes - Higurashi - When They Cry - JoJo's Bizarre Adventure - Hellsing - Fullmetal Alchemist - Ashita no Joe / Megalobox - Trigun - Urusei Yatsura - Tezuka-mukaelmia - Dororo - Young Black Jack - Atom: The Beginning - Pluto (03:13:41) – LUKUJONOSSA: DEVILMAN - Devilman - Maou Dante - Devilman Crybaby - Äänijäljen jakso 35, jossa puhuttiin Devilmanin erilaisista animesovituksista vuosien varrelta - Kun demoni sieluun vilahtaa, niin kulmakarvat otsaan kilahtaa (kuva) - Ihminen on todellinen hirviö (kuva) - Jakso 75, jossa puhuimme Parasytestä - Akira vastaan Jinmen (kuva) - Kohtauksen aloituksesta on selvää, että koko yhteenotto tapahtuu pimeällä leikkikentällä, mutta Jinmenin saavuttua paikalle taustoista tulee yhdentekeviä (kuva) - Seven Seas -omnibusjulkaisun kannet - Palastelu (kuva) - Tervetuloa helvettiin, josta ei ole paluuta! (kuva) - Ryo ei tykkää tytöistä (kuva) - Mikin mielestä väkivalta on miehekästä ja kuumaa (kuva) - Petteri sattui vuonna 2012 ostamaan Weekly Manga Goraku -lehden numeron… (kuva) - …Jossa juuri silloin parhaillaan ilmestyi (kuva) Go Nagain omaelämäkerrallinen manga Gekiman!, jossa hän kertoi Devilmanin tekemisestä (03:51:40) – LOPETUS

Kun jaksomäärä on Aku Ankan rekisterikilpi ja lähetyksessä soi vastikään Suomen Epävirallisen Listan ykköseksi noussut Toyotan Takavalot, meno ei todennäköisesti tästä enää parane!Kaikkien artistien Youtubet:Meeri SarjastoMillanen Merianna Helsinski Sara Sydän Toyotan Takavalot

Trumpin ei tarvitse tyytyä pelkkiin truthauksiin, kun Facebook ottaa ex-presidentin takaisin. Mitä seurauksia päätöksestä koituu Trumpille ja demokraateille? Demokraatit puolestaan yrittävät estää 3 vuoden takaisen painajaisen. Ongelmia kuitenkin riittää. Lopuksi valinta Tyynyjäbän ja Aku Ankan välillä. --- Send in a voice message: https://podcasters.spotify.com/pod/show/vaalirankkurit/message

Tässä jaksossa Lauri, Kasperi ja Lasse jututtavat Open AI:n uutta ChatGPT -chatbottia visaisilla kysymyksillä ja tehtävänannoilla. Millaisen rakkauslaulun AI osaa kirjoittaa Aku Ankan ja ihmisnaisen välisestä romanssista?

Kääk! Tänä vuonna Aku Ankka -lehti täyttää 70 vuotta. Lehden päätoimittaja Aki Hyyppä kertoo muun muassa lapsuutensa suosikkisarjakuvista, sekä kuinka Aku Ankan puhekuplien kielellinen virtuositeetti syntyy. Maanantaivierasta Aki Hyyppää haastattelee Jakke Holvas.

Radio Cityn Aamun pojilla ei työasuja ole, mutta insinööreillä on oma koodinsa. Jere avasi lapsuuden traumojaan kertomalla kaatopaikalle päätyneistä Aku Ankan taskukirjoista ja Samuelin videopuheluun vastaaminen ei mennyt ihan putkeen.. Michael Monroelle nuolija on tuntematon asia ja Kale Kummola dominoi twitteriä. Pojat ovat huolissaan Teemu Selänteen kesästä ja pohtivat myös sitä, koska ovat viimeksi katsoneet elokuvan tv:stä.

Aku Ankka -lehti täyttää tänä vuonna 70 vuotta. Alussa pelkkänä lasten viihteenä pidetty sarjakuva on myöhemmin nähty myös omana taidemuotonaan ja sillä on ollut vaikutusta kieleemme. Lehden kieli onkin ansainnut palkintoja. Aristoteleen kantapäässä on vieraana Aku Ankka -lehden päätoimittaja Aki Hyyppä, joka on tehnyt tutkimuksen nimeltään Nauran itseni tärviölle, huumorin muodostuminen Aku Ankka -lehdessä. Miksi Aku Ankka on niin hauska? Ohjelman on toimittanut Pasi Heikura.

- MTV CRIBS: VMäkin man cave & Aku Ankan tuotesijoittelu - Matti Nuutinen kolmivuotisella sopimuksella Ura Basketin -riveihin. Miten Ura Basket aikoo pelata tulevalla kaudella, ja saadaanko Nuutisesta näkyvä kasvo myös kentän ulkopuolelle? (5:10) NBA (18:03) - Levolle laske Clippers! Hyvää yötä ja ensi vuoteen -analyysissa Vmäk ja Särre käyvät mikä meni pieleen. Mitkä ovat Clippersin joukkueenparannusmahdollisuudet ja suurimmat uhkakuvat ensi vuodelle? - Konferenssifinaaleissa kuhisee! Lakers on nyt Anthony Davisin joukkue! Triplatupla käy läpi statsit ja miettii, miksi AD ei saa ansaitsemaansa arvostusta! - Celtics vs. Heat: Heatin kulttuuri, ihmeellinen Goran Dragic ja Celticsin mahdollisuudet. Tarvitaanko Bostoniin 40–50p illassa nakuttava kaveri vai voitetaanko joukkueella - Yleisökysymyksissä pohditaan mm. kuka on Denverin Alfa? Onko se Jamal Murray vai Nikola Jokic?

Greyn anatomiasta oppinsa ammentanut tohtori Kuukka otti Akilta alalämmön stetoskoopin remmi vinossa. Talviklassikkoon puolestaan sortui ulko-oven rautarakennetta lipaissut Urho. Eniten hämmennystä aiheutti kuitenkin se, kuka ihme on Börje?

Hernerokat tulille - se on jo torstai! Päivään kuuluu tietenkin perinteinen Jeren henkisen taakan keventäminen Torstain tunnustuksissa, mutta lisäksi mielessä aivosafkat, Aku Ankan sielun myynti ja Jannen laittomat pikkujoulujärjestelyt! NRJ:n PäivänJuliannan kanssa selvitettiin myös suunnistusreitit ruokakaupassa!

Iskelmän Aamuklubilla olivat jupit vallanneet studion. Lähetyksessä kuultiin kuinka Amor oli osunut väärällä nuolella fitness Arskaan ja Mikko haaveili uudesta urasta Aku Ankan innoittamana. Kuulijoille selvisi myös miksi Pauliina pisti poikansa Hymypoika patsaan palasiksi ja mitä sitten tapahtui.

Helsingin Sanomien omistajilla Eljas ja Aatos Erkolla olivat vahvat suhteet USA:han ja Englantiin. Myös poliittisesti Erkot olivat vahvasti suuntautuneita länteen ja läntisiin arvoihin. Kuitenkin kylmän sodan aikana Erkot joutuivat sovittamaan maailmankuvansa Kekkosen ajan realiteetteihin. Vuoden 1956 presidentin vaalien alla Eljas Erkko vastusti Kekkosta ja tämä antipatia näkyi Helsingin Sanomien sivuilla. Eljas Erkko halusi vähentää Neuvostoliiton vaikutusta julkaisemalla Helsingin Sanomissa läntisten uutistoimistojen uutisia. Erkko toi Suomeen myös Valitut Palat ja Aku Ankan. Vaaran vuosina Helsingin Sanomat ei arvostellut suoraan Neuvostoliittoa mutta muista itäblokin maista saatettiin kirjoittaa hyvin kriittisesti. Filosofian tohtori Aleksi Mainio on tutkinut Erkon dynastian suhdetta Suomen politiikkaan ja sen vaikutusta suomalaiseen mediaan. Toimittajana on Kalle Haatanen.

Näinä päivinä vietetään Rauman kaupungin syntymäpäivää. Huhtikuun 15. päivänä 1442 Rauman porvarit saivat samat oikeudet harjoittaa kauppaa, mitä Turun porvareilla jo oli. Silloin viimeistään alkoi Rauman kansainvälistyminen, jonka yksi seuraus oli Suomen oloissa vallan persoonallinen murre, jota raumalaiset mielellään kutsuvat kieleksi. Ilmaisu kieli saattaa kuulostaa yhden kaupungin puhetavalle ylimieliseltä, mutta tavallaan se on hyvin perusteltavissa. Sana murre viittaa murtamiseen, jonkin ehjän särkemiseen. Mutta aikoinaan kun suomen murteita alettiin puhua, ei ollut mitä murtaa, koska meidänkin kirjakielemme on vasta myöhempien aikojen tekemällä tehty rakennelma. Kun kaikkien suomalaisten tasapuolisesti ymmärtämä kirjakieli saatiin kehitettyä, sitä haluttiin suojella eri alueiden puheenparsilta ja siksi murteet olivat lehdissä tiukasti kielletty. Muutos asiaan koitti vasta vuonna 1898, kun raumalaisen Purjehdusseura Ahdin lehdessä ilmestyi 38-vuotiaan kaupunginlääkäri Frans Hjalmar Nordlingin rauman murteella ja nimimerkillä Hj. Nortamo kirjoittama ”jaaritus” nimeltään Pikkukaupungin tapahtumia: Antonin päivä. Juttu oli ilmeisen pidetty, koska Nortamo kirjoitti lisää jaarituksia. Hilpeät jutut rohkaisivat muidenkin murteiden taitajia kirjoittamaan lehtiin murrepakinoita, joista tuli lehtien vakiotavaraa. Saattaisikin luulla, että viime vuosien murreinnostus olisi muistumaa näiltä ajoilta, mutta viimeisin murrejulkaisujen idea tulikin meille Saksasta. Vuonna 1997 Aku Ankan toimituspäällikkö Paula Antila kävi Ranskassa Angoulêmen sarjakuvafestivaaleilla ja ihastui siellä saksan eri murteille käännettyihin Asterix-sarjakuva-albumeihin. Jo samana vuonna ilmestyikin savoksi käännetty Opeliksin orjalaeva, joka myi huimat yli 100 000 kappaletta. Siitä lähtien eri murteille on käännetty Asterixin lisäksi Aku Ankkaa, maailman rakkausrunoutta, katekismusta ja ties mitä. Mutta mistä Rauman giäl on meille Länsi-Suomeen tupsahtanut? Mitkä ovat giälen tyypillisimmät tunnuspiirteet? Miksi raumalaisia pidetään niin hauskoina? Nortamo-Seoran gapteen Markku Toivonen vastaa. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Kaisa Kumpula

Ohjelmasarjassa on pyritty kartoittamaan isänmaamme henkistä perintöä ja tutustumaan sen kasvoja kukittaviin hämmästyttäviin hahmoihin. Nyt on aika nimetä merkittävimmät elävät kansallisaarteet. Hän voi olla taiteilija, urheilija, käsityöläinen, joutomies tai -nainen, oman elämänsä sankari, maailmalla menestynyt tai menestymätön, lajissaan intohimoinen merkkihenkilö. Toisin sanoen: kuka tahansa, joka on olemassaolollaan rikastuttanut suomalaista kulttuuriperintöä ja sulostuttanut kanssaeläjiensä taivallusta. Miksi listalle ovat päätyneet muun muassa Läjä Äijälä, Lenita Airisto, roiskeläppäpitsa ja Aku Ankan toimituskunta? Toimittajina Perttu Häkkinen, Panu Hietaneva ja Heidi Laaksonen.

Entinen sosiaali- ja terveysministeri Laura Räty sanoi keväällä SOSTEn haastattelussa yksinäisyyden olevan tämän hetken pahin kansanterveydellinen ongelma. Keskiviikkona 10.6. Kesäravussa keskustellaan yksinäisyydestä. Mukana myös päivän menovinkit, Aku Ankan sukupuu ja terveellistä syömistä.