Podcasts about Harkimo

(2:53) Mutapainia Helsingin pormestarin paikasta - Harkimo ja Sazonov (14:56) Miten presidentti Stubb on onnistunut tehtävässään? (30:33) Yli 65-vuotiaille ohituskaista yksityislääkärille

Aktiivisuus vs. passiivisuus – miksi kukaan valitsisi aktiivisen osakepoiminnan vaikka tietää, että tuottoa saa helpommin passiivisella rahastosäästämisellä? Seminuoret sijoittajat -podcastin Jolle Harkimo ja Jani Junnila tietävät – ja ovat nyt myös valmiita kertomaan vastauksen kuulijoille. Perataan läpi kaninkolot, kryptosekoilut ja hypesijoittamisen periaattellisen vastustamisen 101 (ja se, miksi Jollen osakesalkku on at the moment ”aivan per***llään”). Naurua ei tästä(kään) jaksosta puutu. Kuuntele, kerää taloustietoa korviisi ja opi uutta meidän kanssa! Hosted on Acast. See acast.com/privacy for more information.

Talouskasvu – ja sen puute – aiheuttavat eduskunnassa isoja kiistoja. Viimeksi Liike Nyt -puolueen puheenjohtaja Harry Harkimo hiillosti eduskunnan kyselytunnilla pääministeri Petteri Orpoa (kok.) talouskasvusta. ”Te ette saa sitä taloutta kasvamaan”, kipuili Harkimo. Miksi politiikassa kaikki kaipaavat talouskasvua? Mistä politiikan ikikiista talouskasvusta kumpuaa? Mitä on talouskasvu? Mikä on päivänpolitiikan sana? Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja Politiikkaradion toimittaja Tapio Pajunen analysoivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia ja valitsevat päivänpolitiikan sanan. Voit ehdottaa päivänpolitiikan sanoja lomakkeella, tai X:ssä @tapiopajunen ja @tosentti, tai sähköpostitse. Puheet päreiksi -ohjelmaa esitetään Politiikkaradiossa perjantaisin.

Kulttuuriykkösen Perjantaistudion käsittelyssä: Onko asiallista kysyä presidenttiehdokkaan seksuaalisen suuntautumisen vaikutuksista äänestyskäyttäytymiseen, vai onko se presidentin yksityisasia? Ilmiön olemassaolon tunnistaminen ei tarkoita sitä, että hyväksyy syrjintää tai tukee sitä millään tavalla. Pekka Haaviston puolison Antonio Floresin mielestä seksuaalisesta suuntautumisesta saa ja kannattaa puhua presidentinvaalien yhteydessä. Mitä tyhjät äänestysliput kertovat äänestyskulttuurista? Niitä oli presidentinvaalien ensimmäisellä kierroksella noin 10 000, eli 0.3% annetuista äänistä. Mikä protesti tässä on kyseessä? Lippuahan ei näe kuin pari ääntenlaskijaa eivätkä he tiedä, kuka on protestoinut. Miksi siis vaivautua? Ja miksi aina Aku Ankka? Raatilaiset pohtivat myös oliko toimittaja Sanna Ukkolan tempaus jättää huulipunalla töhritty äänestyslippu moraaliposeerausta, äänestyskulttuurin halveeraamista vai pelkkää huomionhakua sosiaalisessa mediassa. Vaali-iltana sosiaalisessa mediassa ilmiöksi nousi Harry ”Hjallis” Harkimon vaalivalvojaisissa otettu kuva. Harkimo istuu sohvalla selvästi pettyneenä tulokseen. Kuvassa Harkimon kumppani Jasmine Pajari näyttää joko kuiskaavan jotain Harkimolle tai vaihtoehtoisesti suukottavan kumppaniaan. Kuvaa on levitetty ahkerasti, ja meemejäkin on tehtailtu. Onko Harkimon kuvassa klassikon ainesta? Storytelin konsernin toimitusjohtaja on ennustanut, että “tulevaisuudessa kaikkien äänikirjojen kohdalla on mahdollisuus valita joko ihmisääni tai koneella luotu ääni”. Kuuntelemmeko äänikirjojen lukijana tulevaisuudessa teköälyn tuottamaa George Clooneyn ääntä? Aiheita ruotivat toimittaja Leena Virtanen, kosmologi Kari Enqvist ja liikemies Sami Kuusela. Ohjelman juontaa Nicklas Wancke.

Presidentinvaalien yksilötenteissä vuoro oli Harry Harkimolla (Liike Nyt). Miten hän pärjäsi? Vieraina erikoistutkija Kimmo Elo Turun yliopistosta sekä viestintäjohtaja, tietokirjailija Unna Lehtipuu. Terveydenhuolto ja sairaanhoito eivät poistu otsikoista. Missä jamassa suomalaisten terveysasiat ovat? Vieraana THL:n uusi pääjohtaja Mika Salminen. Presidenttiehdokas Olli Rehnin vaaliteemoista on haastateltana kansalaisverkoston vetäjä Anu Vehviläinen (kesk).  Juontaja Jaakko Parkkinen, toimittajat Tarja Oinonen ja Veera Sinervo. Tuottaja Hanna Juuti.

Pressatreffit-podcastissa Helsingin Sanomien toimittajat Laura Kangasluoma ja Simo Löytömäki vievät ehdokkaat pikatreffeille. Jokainen ehdokas vastaa henkilökohtaisiin kysymyksiin, jotka kertovat heistä ihmisinä, ei poliitikkoina. Tässä jaksossa kysymyksiin vastaa Liike Nytin ehdokas Harry Harkimo.Studiossa Simo Löytömäki.Jakson leikkasi Mikko Peura.Tämän podcastin tuottaa Tuomas Peltomäki.

Harry Harkimon tärkein arvon elämässä on rakkaus. Ensimmäinen avioero rikkoo ihmistä peruuttamattomalla tavalla, hän sanoo HS:n Pressapodissa. Pressapodi haastattelee yhdeksän presidenttiehdokasta heidän arvoistaan sekä siitä, mikä teki heistä sen ihmisen, jojka he nyt ovat. Sarjan juontaa HS:n Veera Luoma-aho.Studiossa Veera Luoma-aho.Jakson leikkasi Timo Myllymäki.Podcastin muut ilmestymiskanavat ja lisätietoa löydät täältä: hs.fi/pressapodi.Tämän podcastin tuottaa Tuomas Peltomäki.Helsingin Sanomat julkaisee useita podcasteja, joiden avulla pysyt mukana tärkeimmissä käänteissä. Katso koko valikoima täältä: hs.fi/podcastitHS:n sovelluksessa voit kuunnella podcastit aina kokonaisuudessaan ja ilman mainoksia. Löydät podcastit HS-sovelluksessasi täältä: Sovellus > Lisää-valikko > Podcastit.

Politiikkaradion presidenttitentissä on Liike Nyt -puolueen presidenttiehdokas, kansanedustaja ja puolueen puheenjohtaja Harry Harkimo.  Harkimo on tehnyt kauppaa Gennadi Timtšenkon ja Roman Rotenbergin kanssa, jotka kuuluvat Vladimir Putinin lähipiiriin. Millaiset suhteet olivat ja voiko niillä olla vaikutusta hänen politiikkaansa? Harkimo kiistää, että vanhat bisnekset vaikuttaisivat hänen uskottavuuteensa ulkopolitiikan tekijänä. Hän korostaa, että Krimin valtaus tapahtui vasta sen jälkeen kun hän myi Hartwall-areenan ja Jokerit. Harkimo kertoo millaista Venäjä-politiikkaa hän harjoittaisi jos tulisi valituksi Suomen presidentiksi, miten hän pyrkisi vähentämään rasismia Suomessa ja miten ilmastokriisiin pitäisi vastata. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Minkälainen presidentti Harry Harkimo olisi? Mitkä ovat Harkimon tärkeimmät vaaliteemat ja minkälaista ulkopolitiikkaa Harkimo ajaisi? Studiossa Liike Nytin presidenttiehdokas Harry "Hjallis" Harkimo. Jakso on kuvattu 26.10.2023. ⌚ AIKALEIMAT (0:00) Sauli Niinistö (3:26) Norjan öljyrahasto (5:54) Presidentti ja pääministeri (7:02) NATO (8:34) Ukrainan sota (12:17) Biden vai Trump? (12:52) EU (16:31) Venäjä ja Putin (25:25) Harkimon verkostot (27:20) Ilmastonmuutos (29:32) Hallituspolitiikka (35:41) Talouspolitiikka (39:21) Sisäinen turvallisuus (41:27) Ahvenanmaa

New York peittyi Quebecin metsäpalojen savuihin, jotka värjäävät pian auringonlaskuja Euroopassakin. Tappavia pienhiukkasia oli Manhattaninkin ilmassa satakertainen määrä normaaliin nähden. Pohjoisilla havumetsäalueilla Venäjän ja Kanadan jokavuotiset metsäpalot ovat jokavuotinen riesa ja hiilidioksipäästö. Pelkästään Venäjän metsäpaloista vapautuu hiiltä ilmakehään kolminkertainen määrä Suomen koko kasvuhuonepäästöihin nähden. Pekka Haavisto lähtee pressakisaan kansanliikkeen voimin, oma puolue kun ei ole juuri nyt muutenkaan huudossa. Harkimo ja Väyrynen tuskin jatkoon pääsee, mutta myös toisen kärkiehdokkaan, keskustan Olli Rehnin taustalta löytyy jo yhdistys, Tasavallan parhaaksi ry. Olli Rehnin taustajoukot jo kuopivat kampanjaanlähtöään. Rehnin kampanjasivustojen osoitteet on jo varattu, ja todennäköisesti elokuun alussa Mikkelistä jyrähtää.
 Seitsemättä viikko venyneet hallitusneuvottelut keskittyvät julkisuudessa intohimoja herättäviin budjetin sivuaiheisiin, kuten viinanmyyntiin ja bensanhintoihin. Mouhotkaamme lillukanvarsista! Silloin ei tarvitse pureutua oikeasti hankaliin – ja isoihin aiheisiin.

Liike Nyt -puolueen puheenjohtaja Harry Harkimo kiistää, etteivät hänen aiemmat taloudelliset kytkökset Venäjään ja Putinin lähipiiriin, ole hänelle poliittinen riippa vaaleissa Liike Nyt -puolueen puheenjohtajana. ”Ei minkäänlainen riippa”, sanoo Harkimo Politiikkaradion puheenjohtajatentissä. ”Kun mä kävelen tuolla vaalikentillä, niin kukaan ei puhu siitä”, toteaa Harkimo. Vuonna 2013 Harkimo myi silloisen Hartwall-areenan Putinin lähipiiriin kuuluville venäläis-suomalaisille liikemiehille ja ilmoitti Jokerien siirtymisestä KHL-liigaan, jota pidettiin osana Putinin Venäjän pehmeää geopoliittista vallankäyttöä. Eduskuntavaaliohjelmassa Liike Nyt on kertonut tavoittelevansa valtion talouden tasapainottamista vain yhden hallituskauden aikana ja kertonut julkisuuteen 3 miljardin säästöistä. Miksi Liike Nyt ei kerro tavoittelemansa julkisen talouden säästöjen kokonaissummaa? Millä konkreettisilla keinoilla Liike Nyt nostaisi työllisyysasteen Suomessa peräti 85 prosenttiin ja kiihdyttäisi talouskasvun ennusteiden yli 2 prosenttiin joka vuosi? Liike Nyt -puolueen puheenjohtaja Harry Harkimo on vieraana Politiikkaradion puheenjohtajatentissä. Toimittajana on Tapio Pajunen.

Energiapolitiikka, hallituksen sähköpaketti, komission toimet - mitä hyötyä? Vai onko peräti haittaa? (2:40) Mitä tapahtui, kun Harkimon pakotteista keskusteltiin? Ja onko sillä edes väliä?(15:40) Suomalainen sosiaaliturva ja sen uudistaminen: Oma Iisakin kirkkomme. Vaan syntyykö nyt oikeasti jotain? (26:50)

Mitä ajatella Hesarin jutusta, jossa valotetaan Hjallis Harkimosta oligarkkien asialla? Sanoma-konsernille ainakin jäi hampaankoloon siinä vaiheessa, kun Harkimo osti Helsinki-hallin muut osakkaan halvalla ulos ja myi heti perään halvalla venäläisille. Poliitikko-Harkimolle ja hänen Liike Nyt -puolueelleen oligarkki-lobbaaminen saattaa olla kallista. Onpas hauskaa, Venäjä ostaa aseita ja ammuksia Iranilta ja Pohjois-Korealta! Vai onko? Kuka aseistaa Pohjois-Koreaa? Kiina. Eli Pohjois-Korea on Kiinan ja Venäjän asekaupan bulvaani. Lisäksi Putin tapaa pian Xin Uzbekistanissa. Eikös siitä pitäisi olla huolissaan?

Kuningatar Elisabet kuoli Balmoralin linnassa otettuaan paria päivää ennen vastaan Britannian uuden pääministerin. Jopa kuollessaan hän edisti Britannian yhdessäpysymistä, Skotlantihan pohtii edelleen itsenäistymistä. Pääministeri Liz Truss kannattaa Teemu Pukin Norwichia, että on meillä suomalaisilla jokin yhteys Britannian uuteen pääministeriin. Ulkopoliittisen instituutin johtaja Mika Aaltola kerää suuria yleisöjä, Petäjäveden kirkossa oli 800-päinen ennätysyleisö häntä ihailemassa. ”Tämä juttu miehille”, Keskisuomalainen raportoi. Hevosmiesten tietotoimiston mukaan Aaltolaa kosiskellaan jo useammankin puolueen presidentivaaliehdokkaaksi.

Liike Nyt ehdottaa, että kunnissa pitäisi olla kolmea ja neljää koulua kohti yksi ammattilainen, jonka tehtävä olisi vastata koulukiusaamisen selvittelystä ja torjunnasta. “Mulla on kokemusta koulukiusaamisesta, kun poikia on kiusattu ja mua on kiusattu. Siksi haluaisin ratkaisun”, Harkimo kertoo. Politiikkaradion laskelmien mukaan Suomeen tarvittaisiin noin 700 ammattilaista, mikä maksaisi karkeasti noin 50 miljoonaa vuodessa. Harkimo kertoi haastattelussa myös Liike Nytin rahoituksesta. Hän kertoo maksaneensa itse vaalirahoituksensa laittamalla Liike Nytiin 600 000 rahaa. “Mä olen rahoittanut itse itseni”, Harkimo kertoo. Harkimo kehuu Tamperetta ja kritisoi Helsinkiä. Harkimon mielestä Helsinkiin pitäisi saada keskustatunneli. “Tunneli pitää tehdä, maksoi mitä maksoi”, Harkimo toteaa. Lääkäripulaan pitäisi Harkimon mielestä vastata kouluttamalla lisää lääkäreitä. Hän on muuttanut mieltään aiemmin esittämästään ideasta, että lääkäreitä pitäisi pakottaa vuodeksi maakuntiin töihin. Asumisen hinta kasvukeskuksissa huolettaa Liike Nytiä, mutta Harkimo ei usko, että Helsingissä asumisen hintaa saadaan alas. Tarjontaa pitää lisätä, ja kohtuuhintaisuuteen pitäisi pyrkiä, mutta Harkimon mukaan ei ole realistista, että hintoja pystyttäisiin laskemaan. “Täytyy sanoa, että ei mulla ole siihen ratkaisua. Helsingissä asuntojen hinnat nousevat koko ajan”, hän toteaa. Tilastokeskuksen uusien tietojen mukaan vaurain 10 suomalaisista omistaa 50 prosenttia Suomen kotitalouksien nettovarallisuudesta. Vielä vuonna 2016 osuus oli 46 prosenttia. Harkimon mielestä tässä kehityksessä ei ole mitään ongelmaa. "Eihän meillä Suomessa ole kauhean paljon varakkaita ihmisiä jos vertaa muihin maihin", hän toteaa. Liike Nyt haluaisi Helsingissä myydä energiayhtiö Helenistä osuuden, jotta homekoulut voitaisiin korjata.

Olympiakomitean kuntavaalipodcastsarjassa eri puolueiden kansanedustajat keskustelevat liikunnasta ja urheilusta. Neljännessä osassa mukana ovat Liike Nyt ja Vasemmistoliitto. Vieraana ovat kansanedustajat Paavo Arhinmäki (vas) ja Hjallis Harkimo (liik). Arhinmäki ja Harkimo ovat ehdolla Helsingissä.  Miten puolueet pitävät liikuntaa esillä kuntavaaleissa?  Kansanedustaja Paavo Arhinmäen mukaan Vasemmistoliitolle tärkeä teema on erityisesti lasten ja nuorten harrastusmahdollisuudet. Hän pitää keskeisenä tavoitteena kuntien onnistumista harrastamisen Suomen mallissa, jolla peruskoululaisille taataan yksi mieleinen harrastus koulupäivän yhteydessä.  – Liian moni lapsi ja nuori jää harrastusten ulkopuolelle liian korkeiden kustannusten takia tai sen vuoksi, ettei löydy omaa harrastusta. Jokaisessa lähiössä ja kaupunginosassa pitää olla paikka, jossa voi liikkua - niin lapset ja nuoret kuin vanhemmatkin.  Lisäksi Arhinmäki toivoo esimerkiksi koulujen pihojen kehittämistä liikunnallisemmiksi, mikä tukisi harrastamista koulupäivän aikana ja sen jälkeen.   Liike Nytin kansanedustaja Hjallis Harkimo korostaa liikuntapaikkojen merkitystä Helsingissä, jossa on itse ehdolla. Liike Nyt näkee liikunnan edistämisen paikallisena asiana eri kuntien erilaisista näkökulmista johtuen, joten liikunta ei ole suoraan mukana puolueen valtakunnallisessa kuntavaaliohjelmassa.   Harkimo toivoo, että kunnissa päämääräksi asetettaisiin jokaisen lapsen oikeus ilmaiseen harrastukseen.   – Yksi ongelma on, että nuoret voivat syrjäytyä silloin, kun he eivät pääse harrastamaan sellaisia harrastuksia, mitä muut pääsevät. Nuoret syrjäytyvät, kun heidän vanhemmillaan ei ole varaa maksaa harrastuksia. Maksut ovat yksi tärkein syy, mikä meidän pitäisi saada pois, koska se vaikuttaa myös syrjäytymiseen.  Seuraavalla valtuustokaudella tekemistä harrastamisen edistämisessä riittää, nimittäin korona-aikana harrastustoiminnasta on Olympiakomitean arvion mukaan pudonnut kymmeniätuhansia lapsia ja nuoria. Ratkaisuna haasteeseen Harkimo painottaa seurojen roolia lasten ja nuorten harrastamisen edistämisessä.   – Nyt kun jäsenmaksut ja kaikki muu rahoitus on jäänyt pois, pitää varmistaa, että taloudelliset resurssit eivät katoa seuroilta. Seurojen pitäisi pystyä houkuttelemaan takaisin ne, jotka ovat olleet mukana seuratoiminnassa.  Myös Arhinmäki jakaa huolen siitä, että lapset ja nuoret ovat pudonneet seuratoiminnasta. Hän näkee tarpeen mittavalle koronan jälkihoito-ohjelmalle, jossa myös harrastaminen huomioitaisiin. Lisäksi hän ehdottaa uutta mallia lasten ja nuorten tavoittamiseen.  – Kun meillä ollut etsivää nuorisotyötä, niin pitäisi olla jonkinlaista etsivää liikuntatyötä. Tarvitaan niitä, jotka yksi kerrallaan käy etsimässä tytöt ja pojat, jota ei ole näkynyt koronakriisin aikana, ja houkuttelee heitä takaisin.   Huippu-urheilun edistäminen vaatii olosuhteita ja resursseja  Podcastissa keskustellaan myös huippu-urheilun edistämisestä. Arhinmäki muistuttaa, että tukemalla lasten ja nuorten harrastamista kunnissa luodaan pohja, josta myöhemmin kasvaa myös huippu-urheilijoita. Esimerkiksi elinvoimainen seuratoiminta on hyvin keskeinen huipulle kasvavien nuorten näkökulmasta.  – Kuntien pääasiallinen tehtävä on liikuntamahdollisuuksien turvaaminen. Kun turvataan hyvät liikuntamahdollisuudet, niin sieltä nousee myös huippuja.   – Toinen, mitä kunnat pystyvät aidosti tekemään on se, että miten huipulle murtautumisen vaiheessa tuetaan nuoria, kun pitäisi yhtä aikaa harjoitella ammattimaisesti käytännössä ja samaan aikaan opiskella. Pitää turvata sellaisia mahdollisuuksia, jossa harjoittelu ja koulu pystytään yhdistämään.   Myös Harkimo korostaa olosuhteiden merkitystä huippu-urheilun edistämisessä. Kunnat eivät pysty välttämättä järjestämään suoraa rahoitusta huippu-urheilulle, mutta ne voivat kuitenkin toteuttaa hyvät olosuhteet harjoittelulle.  Haasteena huippu-urheilussa Harkimo pitää huipulle nousevien nuorten rahoituksen järjestämistä. Muutamalle nuorelle urheilumanagerina toimiva Harkimo on havainnut haasteita nimenomaan nuorten urheilijoiden kohdalla. Hän vaatiikin enemmän rahoitusta huippu-urheilulle.  – Vaikeus tulee siinä, kun sä olet ollut nuorten kisoissa ja sä pärjäät niissä hyvin, niin mistä se seuraava steppi sitten otetaan ja miten se rahoitus järjestetään siihen. Me tarvitaan eittämättä enemmän rahaa huippu-urheiluun.   – Kun mä tunnen näitä urheilijoita, niin niistä on hyvin harva semmoinen, jolla on hyvä taloudellinen tilanne tänä päivänä, vaikka voittaisivat mitaleita esimerkiksi yleisurheilun EM-kisoissa tai jossain muualla. On todettu, että suomalaiset pärjäävät hyvin nuorten kisoissa, mutta sitten he eivät enää pärjää vanhempien kisoissa, vaan jotenkin jäävät siinä välissä pois.   Yhtenä ratkaisuna Harkimo näkee Olympiarahaston, jolla tuetaan huipulle pyrkiviä nuoria. Myös Arhinmäki pitää rahastoa tärkeänä, jotta yhä useampi murtautumisvaiheessa oleva nuori urheilija saisi tukea.  Podcastin alussa kuullaan myös kansanedustajien mieleenpainuvimmat urheiluhetket!  

Like several other countries, Finland also has a former reality show host turned politician. We asked Hjallis Harkimo about show business, social media promotion, ice hockey, and Russian elites, among other things.

Miltä tuntuu tulla nähdyksi aina isänsä kautta? Entä millaisissa tilanteissa Harkimous on avannut ovia? Joel Harkimo muistelee lapsuuttaan ja suuntaa samalla katsetta myös tulevaan. Millaisista asioista Joel Harkimo haaveilee?

Sulamispiste-podcastin yhdennessätoista jaksossa kuullaan Amanda Harkimon ajatuksia yhteisistä lapsuuden muistoista Joelin kanssa , DJn työstä sekä julkisuuden varjopuolesta. See acast.com/privacy for privacy and opt-out information.

Sulamispiste-podcastin yhdeksännessä jaksossa kuullaan Leena Harkimon ajatuksia politiikasta, naisjohtajuudesta sekä tasa-arvosta. See acast.com/privacy for privacy and opt-out information.

Vuoden 1987 maailmanympäripurjehduksella koko kansan tietoisuuteen noussut Harry Harkimo on yksi Suomen tunnetuimmista ja vaikutusvaltaisimmista urheilujohtajista. Miten Harkimo päätti omien sanojensa mukaan lähteä Jokerien omistajaksi ja onnistui tekemään seurasta 90-lukulaisen kiekkodynastian? Millainen merkitys oli Teemu Selänteellä Jokerien menestystarinaan, ja millaiset ovat Selänteen ja Harkimon välit tällä hetkellä? Entä miksi Harkimo päätyi lopulta myymään seuran, ja mitä pitäisi ajatella Jari Kurrin ryhtymisestä Jokerien omistajaksi? Väittelyissä Mestarien Liigan finaali, Rinteen hallituksen urheiluministerittömyys ja naisten MM-futiksen turnauspalkkiot.

Jakso 4. Vieraana kaikkien tuntema Amanda Harkimo. Amanda Harkimo on tullut tutuksi yhdestä jos toisesta reality -ohjelmasta ja onhan hän myös ollut Ruotsin TV -tuotannossa mukana. Millainen on Amandan julkisuuskuva? Antaako sukunimi Harkimo etuoikeuksia?

Seuraako Suomi ensi keväänä Ruotsin vaalien esimerkkiä – vai toisin päin? Viikon somekohuista tuloksena taas potkuja. Harkimo julkaisi kirjan tilataksista. Entä miten vihreät pärjäävät puheenjohtajan poissaollessa?

Tigerpodden is back efter en liten paus! Hannele Mikaela Taivassalo, Jan Rundt och Janne Wass diskuterar Hjallis Harkimos nya politiska rörelse Liike Nyt, och konstaterar att det luktar väldigt mycket som att herr Harkimo förbereder sig på presidentval. Inne i Tigerskrubben tar de tre tigrarna också fasta på dokusåpan Svenska Akademien, president Sauli Niinistös nya porträtt och Taivassalos nya bok. Samtliga medverkande avslöjar också sin enorma kärlek för hockey-vm!

Toimittajina Olli Haapakangas ja Jaana Selin puheenaiheita: On hallitus tehnyt jotain hyvääkin, miksi soitamme Kansanradioon, Turusen loikkaus, Harkimo on rehellinen mies, Suomi pelottaa sijoittajia, nuorten työpaikat, koulukiusaamisesta, huonot tekohampaat, ambulanssin paarit kaatuivat tuhoisin seurauksin, vastavalmistuvia lääkäreitä terveyskeskusten iltapäivystyksiin, vanhoja ei hoideta, pelastusarmeija kärkkyy perintöjä, maatilan pankkitilit meni kiinni miehen kuoltua, posti edullisemmaksi, siedätyshoidon saamisen vaikeutta, vammaisneuvoston kokoonpano, ennen kunnioitettiin parkkipaikkoja, kaupunkien kaavoitus pielessä, tienvarsien roskat, ketkä väistää kadulla, parsa

Miten politiikkaa pitäisi uudistaa ja millaisessa kriisissä suomalainen demokratia onkaan? Tämänkertaisessa Kymppikerhossa kuullaan suoria mielipiteitä, kun Hans Välimäen vieraana on kansanedustaja, liikemies ja tubettaja Harry "Hjallis" Harkimo.

Perhesuhteet ovat esillä vahvasti, kun Ali saa vieraakseen liikemies Joel Harkimon. Vanhempiensa, Hjallis ja Leena Harkimon julkisuus bisneksen ja politiikan puolella ovat jättäneet jälkensä myös Joeliin. Mutta miten toisen sukupolven Harkimo on löytänyt omat juttunsa? Entäpä mikä asema käsipallolla on Joelin ja Alin sydämessä? Juhlakauden kuumin isäntä Ali Jahangiri tulee taas. Ali Show paahtaa jälleen kuin miljoona kinkkua uunissa. Arkihuolesi kaikki heitä ja astu Alin kanssa juhlapöytään yhdessä valtakunnan ykkösvieraiden kanssa. Studiossa jaetaan ilot, surut ja salaisuudet joka arkipäivä 18.-29.12. kello 9.

Entinen kansanedustaja, nykyinen turkisalan edunvalvoja Leena Harkimo on ollut vuosia Suomen seuratuimpia naisia. Menestynyt, vahva, näyttävä, niin häntä usein kuvaillaan. Miten Leenan elämän käännekohdat ovat vaikuttaneet häneen? Entä kuinka rakkaus avantouintiin syttyi?

Tiistaina vietettiin Ali Show'n 100. juhlalähetystä Hjallis Harkimon kanssa. Harkimo kertoi suuruudenhulluimmasta unelmastaan, siitä, miksi hän pyörsi päätöksensä siitä, ettei lähtisi politiikkaan sekä Renegades-housuista. Kaikista saavutuksistaan huolimatta Hjallis on ylpein asiasta, mihin ei liity raha ollenkaan. Kesän kuumin talk-show on Ali Show! Stand-up koomikko Ali Jahangiri paahtaa vieraitaan kilpaa auringon kanssa Yle Puheen kesässä. Osallistu lähetykseen: yle.fi/puhe tai #alishow