Podcasts about liike nyt

Politiikkaradion kevään ensimmäisestä vaalitentistä selviää, millä eväillä eduskunnan pienin puolue Liike Nyt lähtee alue- ja kuntavaaleihin. Liike Nytin puheenjohtaja Harry Harkimo haluaisi karsia kuntia ja hyvinvointialueita kovalla kädellä. Tentistä paljastuu myös, miksi Liike Nytin tilanne näyttää kevään vaaleissa Harkimon mielestä pahalta. Toimittajana on Antti Pilke. Tentistä on tarjolla myös kuvallinen versio Yle Areenassa.

Mihin suuntaan komissio lähtee viemään EU:ta? Euroopan parlamentti äänestää uudesta komissiosta Strasbourgissa. Saamme raportin Ranskan-toimittaja Miina Väisäseltä ja keskustelemme komission kokoonpanosta ja Henna Virkkusen komissaarin paikasta. Studiossa VTT:n kansainvälisten asioiden johtajan Janica Ylikarjula ja Helsingin yliopiston tutkijatohtorin Laura Nordström. Virossa keskustellaan jalkaväkimiinoista samalla, kun Suomessa selvitetään jalkaväkimiinojen tarpeellisuutta. Molemmat maat kuuluvat jalkaväkimiinat kieltävään Ottawan sopimukseen. Miten Virossa arvioidaan tilannetta ja ollaanko siellä valmiita muuttamaan suhtautumista? Toimittajamme Rain Kooli raportoi. Valtion ravitsemusneuvottelukunta julkaisee uudet ravitsemussuositukset. Uusissa suosituksissa esimerkiksi kasvisten ja hedelmien määrää on lisätty ja toisaalta suositellaan välttämään punaista lihaa ja lihajalosteita. Miten helppoa suosituksia on noudattaa ja onko terveellinen ruoka riittävän edullista kaikille? Studiossa Helsingin yliopiston ravitsemustieteen professori Mikael Fogelholm ja Tampereen yliopiston terveyssosiologian professori Pia Jallinoja. Eduskunnassa keskustellaan sosialidemokraattisen, keskustan, vihreän, vasemmistoliiton ja Liike Nyt -eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjeteista. Perkaamme kolmen suurimman oppositiouolueen kärkiehdotuksia yhdessä asiantuntijan kanssa. Puhelimessa Helsingin yliopiston taloustieteen professori Jukka Pirttilä. Lähetyksen juontaa Justus Laitinen ja tuottaa Jaakko Parkkinen.

RKP marssii Eurooppaan yhdessä, tillsammans – kuten Suomi ja Ruotsi taannoisella Nato-tiellä. Liike Nyt ei hyväksy koko unionia, ellei talous kasva viittä prosenttia vuodessa. Kristillisdemokraatit omivat koko EU:n itselleen. Noustaanko näillä teeseillä Brysselin käytäville? Pyrkiikö Totuuspuolue Eurooppaan Paasikiven-Kavoniuksen -linjalla, vai Paasikiven-Kekkosen -linjalla? Miksi Vapauden liiton kärkiehdokas Teuvo Hakkarainen leikkaa vaalivideollaan Perussuomalaisten jäsenkortin? Mikä on päivänpolitiikan sana? Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja Politiikkaradion toimittaja Tapio Pajunen analysoivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia ja valitsevat päivänpolitiikan sanan. Voit ehdottaa päivänpolitiikan sanoja lomakkeella, tai X:ssä @tapiopajunen ja @tosentti, tai sähköpostitse. Puheet päreiksi -ohjelmaa esitetään Politiikkaradiossa perjantaisin.

Elvytyspaketti/koronapaketti: Eija-Riitta Korholan, Tuomas Malisen ja Sami Miettisen ennakkovaroittelut kaikuivat kuuroille korville. Sanna Marinin halitus äänesti epäonnistuneen elvytyspaketin läpi eduskunnassa osittain oppositiossa olevan kokoomuksen voimin. Kristillisdemokraatit, Perussuomalaiset ja Liike Nyt äänestivät yhtenä rintamana ”kertaluonteista ja tarkkarajaista” 750 mrd€+ pakettia vastaan. Paketin toteutus on ollut vielä huonompi kuin ryhmä varoitteli. Edellinen hallitus neuvotteli heikosti ja kuten aina, Suomi noudattaa pakettiin haetuissa projekteissa EU:n kireimpiä kriteerejä vihreydelle. Lähde: https://yle.fi/a/74-20088315Jaksossa pohditaan myös vihreän siirtymän ja yhteisvelan ongelmia sekä investointien tuottamattomuutta jopa osana markkinamekanismia. Lopussa kolmikko, Tuomas Malinen etunenässä, arvioi turvallisuuspoliittisia riskejä Venäjän ja NATO:n hankauksen lisääntyessä. #neuvottelija Sisäpiirissä keskustellaan kolmesta geopoliittisesta riskikeskittymästä: Israel/Lähi-Itä, Kiina/Taiwan ja Venäjä/Ukraina. Liity kanavalle ja nauti eduista: https://www.youtube.com/channel/UCRI34L9OtDJuZpaWicbNXzg/join #neuvottelija Sami Miettinen

Ylen EU-vaalitentissä ottivat mittaa toisistaan pienimmät eduskuntapuolueet KD, RKP ja Liike Nyt. Miten tentti meni? Sitä ruotimassa Helsingin yliopiston akatemiatutkija Timo Miettinen ja tutkijatohtori Sanna Salo Ulkopoliittisesta instituutista. Iranin presidentin kuolema helikopteriturmassa aiheutti maahan valtatyhjiön. Mitä Iranissa nyt tapahtuu? Vieraina etäyhteydellä Lähi-idän instituutin johtaja Susanne Dahlgren ja ihmisoikeusaktivisti Eva Tawasoli. Illan EU-vaalitentin etkot. Millaisilla teemoilla puolueet suuntaavat eurovaaleihin? Haastateltavana eduskuntaryhmien puheenjohtajat Antti Kurvinen (kesk), Atte Harjanne (vihr) ja Jussi Saramo (vas). Juontaja Mira Stenström, toimittajat Satu Heikkilä ja Rasmus Montonen. Tuottaja Hanna Juuti

Mitä ehdotukset sairaalaverkon muutoksista tarkoittavat työntekijöiden kannalta? Saadaanko työpaikoille lisää vetovoimaa? Keskustelemassa pj. Millariikka Rytkönen Tehystä sekä toiminnanjohtaja Janne Aaltonen Lääkäriliitosta. Millaisilla perusteilla itärajan sulku jatkuu?  Haastateltavana monitieteisen rajatutkimuksen professori Jussi P. Laine  Itä-Suomen yliopisto. Liike Nyt -puolueen presidenttiehdokkaan Harry Harkimon vaaliteemoista on haastateltana kampanjapäällikkö Jukka Jusula.  Juontajana Mira Stenström. Toimittajana Kreeta-Maria Kivioja, Veera Sinervo, Jaakko Parkkinen. Tuottajana Marija Skara. 

Politiikkaradion presidenttitentissä on Liike Nyt -puolueen presidenttiehdokas, kansanedustaja ja puolueen puheenjohtaja Harry Harkimo.  Harkimo on tehnyt kauppaa Gennadi Timtšenkon ja Roman Rotenbergin kanssa, jotka kuuluvat Vladimir Putinin lähipiiriin. Millaiset suhteet olivat ja voiko niillä olla vaikutusta hänen politiikkaansa? Harkimo kiistää, että vanhat bisnekset vaikuttaisivat hänen uskottavuuteensa ulkopolitiikan tekijänä. Hän korostaa, että Krimin valtaus tapahtui vasta sen jälkeen kun hän myi Hartwall-areenan ja Jokerit. Harkimo kertoo millaista Venäjä-politiikkaa hän harjoittaisi jos tulisi valituksi Suomen presidentiksi, miten hän pyrkisi vähentämään rasismia Suomessa ja miten ilmastokriisiin pitäisi vastata. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Eduskunnan täysistunnossa keskusteltiin oppositiopuolueiden vaihtoehtobudjeteista. Käsittelyssä olivat SDP:n, keskustan, vihreiden, vasemmistoliiton ja Liike Nyt:in vaihtoehdot Petteri Orpon (kok.) hallituksen budjetille. Käytiinkö eduskunnassa tasokas talouskeskustelu budjettivaihtoehdoista? Miksi valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) käänsi keskustelun paikoin puhtaaksi retoriikaksi? Onko valtiovarainministeri valinnut tyylikseen ”hyökkäys on paras puolustus”? Mihin Purra pyrki puhuessaan oppositiosta himoverottajina? Onko kyseessä samanlainen argumentti kuin taannoinen puhe Nato-kiimaista poliitikoista? Kuinka usein eduskunnassa ylipäätään puhutaan himosta? Mikä on päivänpolitiikan sana? Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja Politiikkaradion toimittaja Tapio Pajunen analysoivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia ja valitsevat päivänpolitiikan sanan. Voit ehdottaa päivänpolitiikan sanoja lomakkeella, tai X:ssä @tapiopajunen ja @tosentti, tai sähköpostitse. Puheet päreiksi -ohjelmaa esitetään Politiikkaradiossa perjantaisin.

Suoraa puhetta johtaa Olli Seuri. Keskustelijoina ovat Juha Itkonen, Mika Pantzar ja Taru Tujunen. Puheenjohtaja kysyy: Mitä mieltä olette Jääkiekkoliiton pelisilmästä? – Kulttuurista lukutaidottomuutta, keskisormen näyttämistä? Juha Itkonen tarttuu Euroviisujen jälkipyykkiin: Olemmeko huonoja häviäjiä vai ruotsalaiset huonoja voittajia? Taru Suomesta ja Ruotsista: Kuin tikkarista kiistelevät sisarukset . Mika: Euroviisut on lapsiaikuisten suuri juhla. Juha asiantuntijaraadeista: Tosi tyhmä systeemi! Mika Pantzar haluaa puhua politiikan sanojen merkityksestä. "Leikkaus"-sana on kovin toistettu sana nyt ja aiemmin. Pitäisikö näissä hallitusneuvotteluissa luoda sanoilla uutta todellisuutta? Hän kaipaa eteenpäin katsovaa retoriikkaa. Taru Tujunen muistuttaa, että presidentinvaalit käydään 7 kuukauden kuluttua. Hän ihmettelee, missä viipyy tieto ehdokkaista. Täsmennys lähetyksessä esiettyihin tietoihin: Yksi presidenttiehdokas on virallisesti asetettu. Liike Nyt valitsi presidenttiehdokaakseen Harry Harkimon jo kesällä 2022.

Yhdysvalloissa entinen presidentti Donald Trump on kehottanut kannattajiaan mielenosoituksiin, tilanteesta New Yorkista raportoi kirjeenvaihtaja Iida Tikka.  Miten pärjäsivät kolmen suuren puolueen puheenjohtajat? Illan tenttiä analysoimassa ovat Jenni Karimäki ja Kimmo Elo.  Alkulämmittelynä keskiviikkoillan puheenjohtajatenttiin, studiossa vaaliteemoja ruotivat Liike Nyt -puolueen pääsihteeri Karoliina Kähönen, Kristillisdemokraattien eduskuntaryhmän puheenjohtaja Päivi Räsänen sekä Ruotsalaisen kansanpuolueen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Anders Adlercreutz. Matti Koivisto haastattelee.  Millaisia seurauksia Kiinan ja Venäjän presidentin tapaamisella on? Kysymme professori Lauri Paltemaa  Turun yliopiston Itä-Aasian tutkimus- ja koulutuskeskuksesta. Juontajana Mira Stenström. Toimittajina Marjo Näkki, Matti Koivisto. Tuottajana Marija Skara. 

Liike Nyt -puolueen puheenjohtaja Harry Harkimo kiistää, etteivät hänen aiemmat taloudelliset kytkökset Venäjään ja Putinin lähipiiriin, ole hänelle poliittinen riippa vaaleissa Liike Nyt -puolueen puheenjohtajana. ”Ei minkäänlainen riippa”, sanoo Harkimo Politiikkaradion puheenjohtajatentissä. ”Kun mä kävelen tuolla vaalikentillä, niin kukaan ei puhu siitä”, toteaa Harkimo. Vuonna 2013 Harkimo myi silloisen Hartwall-areenan Putinin lähipiiriin kuuluville venäläis-suomalaisille liikemiehille ja ilmoitti Jokerien siirtymisestä KHL-liigaan, jota pidettiin osana Putinin Venäjän pehmeää geopoliittista vallankäyttöä. Eduskuntavaaliohjelmassa Liike Nyt on kertonut tavoittelevansa valtion talouden tasapainottamista vain yhden hallituskauden aikana ja kertonut julkisuuteen 3 miljardin säästöistä. Miksi Liike Nyt ei kerro tavoittelemansa julkisen talouden säästöjen kokonaissummaa? Millä konkreettisilla keinoilla Liike Nyt nostaisi työllisyysasteen Suomessa peräti 85 prosenttiin ja kiihdyttäisi talouskasvun ennusteiden yli 2 prosenttiin joka vuosi? Liike Nyt -puolueen puheenjohtaja Harry Harkimo on vieraana Politiikkaradion puheenjohtajatentissä. Toimittajana on Tapio Pajunen.

Mitä Liike Nyt lupaa romaneille, ja miksi romanien kannattaisi äänestää Liike Nyt -puoluetta eduskuntavaaleissa 2023? Mertsi Lindgren tapaa puolueiden edustajia ja haastaa heitä vastaamaan kysymyksiin, jotka koskettavat raadollisellakin tavalla romaneja nykypäivän Suomessa. Liike Nyt -puolueesta haastateltavana on puolueen puheenjohtaja Harry Harkimo.

RKP, kristillisdemokraatit ja Liike Nyt ovat eduskunnan pieniä puolueita. Mitä puolueet ovat vaaliohjelmiinsa syöneet? Mitä puolueet lupaavat äänestäjilleen? Nettidemokratian nimiin vannova Liike Nyt peräänkuuluttaa uskallusta olla erilainen monin räväköin sloganein: irti holhousyhteiskunnasta, yrittäjyys kunniaan. Liberaali ja porvarillinen RKP puhuu kaikkien ihmisten yhdenvertaista arvoa kunnioittavan Suomen puolesta. Kristillisdemokraatit esiintyy järjen äänenä, jonka kautta voisi äänestää suunnanmuutoksen. Minkälaisiin hallituspohjiin RKP, kristillisdemokraatit tai Liike Nyt sujahtaisivat edustavaaliohjelmiensa perusteella kaikkein helpoimmin? Puheet päreiksi -vaalianalyysissä puntaroidaan RKP:n, kristillisdemokraattien ja Liike Nyt -puolueen eduskuntavaaliohjelmia. Mikä on päivänpolitiikan sana? Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja Politiikkaradion toimittaja Tapio Pajunen analysoivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia. Voit ehdottaa päivänpolitiikan sanoja sähköpostitse, tai Twitterissä @tapiopajunen ja @tosentti. Puheet päreiksi -ohjelmaa esitetään Politiikkaradiossa perjantaisin.

Anni on olympia-urheilija, lääkäri, eduskuntavaaliehdokas, yrittäjä ja some-vaikuttaja. Liike Nytin tuore lisä ehdokkaista eduskuntaan haluaa yhdistää poliittisessa päätöksenteossa tieteen ja tutkitun datan. Liika mutuilu ei Annin mukaan tuota tarpeeksi päteviä päätöksiä, ja haluaa omalla panoksellaan vaikuttaa vahvemmin asioiden muutokseen yhteiskunnallisella tasolla. Ammattiurheilijan ja lääketieteellisen taustan omaavan Annin kanssa keskustelimme mm. transurheilijoiden oikeuksista, miesten ja naisten palkkaeroista, kaapatuista sosiaalisen media tileistä ja Liike Nytin arvomaailmasta.

Mitä ajatella Hesarin jutusta, jossa valotetaan Hjallis Harkimosta oligarkkien asialla? Sanoma-konsernille ainakin jäi hampaankoloon siinä vaiheessa, kun Harkimo osti Helsinki-hallin muut osakkaan halvalla ulos ja myi heti perään halvalla venäläisille. Poliitikko-Harkimolle ja hänen Liike Nyt -puolueelleen oligarkki-lobbaaminen saattaa olla kallista. Onpas hauskaa, Venäjä ostaa aseita ja ammuksia Iranilta ja Pohjois-Korealta! Vai onko? Kuka aseistaa Pohjois-Koreaa? Kiina. Eli Pohjois-Korea on Kiinan ja Venäjän asekaupan bulvaani. Lisäksi Putin tapaa pian Xin Uzbekistanissa. Eikös siitä pitäisi olla huolissaan?

Kuningatar Elisabet kuoli Balmoralin linnassa otettuaan paria päivää ennen vastaan Britannian uuden pääministerin. Jopa kuollessaan hän edisti Britannian yhdessäpysymistä, Skotlantihan pohtii edelleen itsenäistymistä. Pääministeri Liz Truss kannattaa Teemu Pukin Norwichia, että on meillä suomalaisilla jokin yhteys Britannian uuteen pääministeriin. Ulkopoliittisen instituutin johtaja Mika Aaltola kerää suuria yleisöjä, Petäjäveden kirkossa oli 800-päinen ennätysyleisö häntä ihailemassa. ”Tämä juttu miehille”, Keskisuomalainen raportoi. Hevosmiesten tietotoimiston mukaan Aaltolaa kosiskellaan jo useammankin puolueen presidentivaaliehdokkaaksi.

Perussuomalaiset esittää kaupungin valtuustolle tilapäisen valiokunnan perustamista. Perussuomalaiset haluavat erottaa Lahden sivistyslautakunnan puheenjohtajiston. Riita on syntynyt siitä, kun perussuomalaisiin kuulunut lautakunnan varapuheejohtaja Tuija Saloranta loikkasi Liike Nyt:in riveihin ja hän ei halua luopua lautakuntapaikastaan. Kuntaliiton avustava lakimies Alexander Erikssonin mielestä tapaus ei ole aivan yksiselitteinen.

Aluevaalien suurin luuseri todella oli perussuomalaiset, jotka menettivät 114000 – eli 36 prosenttia kuntavaalien äänistään – kun Helsingin poisjäänti aluevaaleista on huomioitu. Äänimäärissä mitaten voittajia olivat vain keskusta (+1000 ääntä/0,3%) ja Liike Nyt (+5800/21%). Kunta-alan työntekijöistä yli kolmannes siirtyy eläkkeelle seuraavan vuosikymmenen aikana. Siinä se pelätty eläkepommi on. Onneksi valtion verokertymä kasvoi koronaa edeltäneeseen vuoteen 2019 verrattuna peräti 7,9 prosenttia. Onnistuiko parjattu elvyttäminen sittenkin? Kun Pekingissä viimeksi oli olympialaiset elokuussa 2008, Putinin Venäjä hyökkäsi Georgiaan kisojen avajaispäivänä, neljä kuukautta Naton toivotettua ex-neuvostotasavallat, Georgian ja Ukrainan, tervetulleiksi sotilasliittoonsa. Toistaako historia itseään, kun Pekingin toiset olympialaiset alkavat? Rytiseekö taas Ukrainassa?

Yleistä aluevaaleista (0:00) Kokoomus (5:35) SDP & Keskusta (10:10) Perussuomalaiset (16:42) Vasemmistoliitto & Vihreät (23:53) RKP, KD, Liike Nyt, VKK (37:05)

Kokoomus (8:40) SDP & Keskusta (13:00) Perussuomalaiset (20:04) Vasemmistoliitto & Vihreät (23:16) RKP, KD, Liike Nyt (28:47)

Millaisia odotuksia kohdistuu torstaina pidettävään Etyjin ja Venäjän kokoukseen? Saako Eurooppa vihdoin äänensä kuuluviin? Keskustelemassa vanhempi tutkija Jussi Lassila Ulkopoliittisesta instituutista sekä Etyjin parlamentaarisen yleiskokouksen varapuheenjohtaja, kansanedustaja Pia Kauma. Aluevaalijatkot. Pirjo Auvisen kanssa ovat edellisillan puheenjohtajatenttiä arvioimassa politiikan tutkijat Jenni Karimäki ja Ville Pernaa. Kolmen eduskuntapuolueen ryhmänjohtajien keskustelu aluevaaleista. Mukana Kristillisdemokraattien Päivi Räsänen, RKP:n Anders Adlercreutz ja Liike Nytin Karoliina Kähönen. Juontajana Mira Stenström, toimittajina Janette Leino ja Jaana Kangas. Tuottajana Marija Skara.

Kokoomus (0:00) SDP (7:34) Keskusta (14:03) Perussuomalaiset (20:34) Vihreät (25:39) Vasemmistoliitto, Liike Nyt, RKP (32:55)

Mikä on Kristallipuolue? Kuka meillä on tänään vieraana? Mitä yhteistä on Timo Soinilla ja Liike Nyt:illä? Ja muita ajankohtaisia poliittisia kysymyksiä.

Liike Nyt ehdottaa, että kunnissa pitäisi olla kolmea ja neljää koulua kohti yksi ammattilainen, jonka tehtävä olisi vastata koulukiusaamisen selvittelystä ja torjunnasta. “Mulla on kokemusta koulukiusaamisesta, kun poikia on kiusattu ja mua on kiusattu. Siksi haluaisin ratkaisun”, Harkimo kertoo. Politiikkaradion laskelmien mukaan Suomeen tarvittaisiin noin 700 ammattilaista, mikä maksaisi karkeasti noin 50 miljoonaa vuodessa. Harkimo kertoi haastattelussa myös Liike Nytin rahoituksesta. Hän kertoo maksaneensa itse vaalirahoituksensa laittamalla Liike Nytiin 600 000 rahaa. “Mä olen rahoittanut itse itseni”, Harkimo kertoo. Harkimo kehuu Tamperetta ja kritisoi Helsinkiä. Harkimon mielestä Helsinkiin pitäisi saada keskustatunneli. “Tunneli pitää tehdä, maksoi mitä maksoi”, Harkimo toteaa. Lääkäripulaan pitäisi Harkimon mielestä vastata kouluttamalla lisää lääkäreitä. Hän on muuttanut mieltään aiemmin esittämästään ideasta, että lääkäreitä pitäisi pakottaa vuodeksi maakuntiin töihin. Asumisen hinta kasvukeskuksissa huolettaa Liike Nytiä, mutta Harkimo ei usko, että Helsingissä asumisen hintaa saadaan alas. Tarjontaa pitää lisätä, ja kohtuuhintaisuuteen pitäisi pyrkiä, mutta Harkimon mukaan ei ole realistista, että hintoja pystyttäisiin laskemaan. “Täytyy sanoa, että ei mulla ole siihen ratkaisua. Helsingissä asuntojen hinnat nousevat koko ajan”, hän toteaa. Tilastokeskuksen uusien tietojen mukaan vaurain 10 suomalaisista omistaa 50 prosenttia Suomen kotitalouksien nettovarallisuudesta. Vielä vuonna 2016 osuus oli 46 prosenttia. Harkimon mielestä tässä kehityksessä ei ole mitään ongelmaa. "Eihän meillä Suomessa ole kauhean paljon varakkaita ihmisiä jos vertaa muihin maihin", hän toteaa. Liike Nyt haluaisi Helsingissä myydä energiayhtiö Helenistä osuuden, jotta homekoulut voitaisiin korjata.

Olympiakomitean kuntavaalipodcastsarjassa eri puolueiden kansanedustajat keskustelevat liikunnasta ja urheilusta. Neljännessä osassa mukana ovat Liike Nyt ja Vasemmistoliitto. Vieraana ovat kansanedustajat Paavo Arhinmäki (vas) ja Hjallis Harkimo (liik). Arhinmäki ja Harkimo ovat ehdolla Helsingissä.  Miten puolueet pitävät liikuntaa esillä kuntavaaleissa?  Kansanedustaja Paavo Arhinmäen mukaan Vasemmistoliitolle tärkeä teema on erityisesti lasten ja nuorten harrastusmahdollisuudet. Hän pitää keskeisenä tavoitteena kuntien onnistumista harrastamisen Suomen mallissa, jolla peruskoululaisille taataan yksi mieleinen harrastus koulupäivän yhteydessä.  – Liian moni lapsi ja nuori jää harrastusten ulkopuolelle liian korkeiden kustannusten takia tai sen vuoksi, ettei löydy omaa harrastusta. Jokaisessa lähiössä ja kaupunginosassa pitää olla paikka, jossa voi liikkua - niin lapset ja nuoret kuin vanhemmatkin.  Lisäksi Arhinmäki toivoo esimerkiksi koulujen pihojen kehittämistä liikunnallisemmiksi, mikä tukisi harrastamista koulupäivän aikana ja sen jälkeen.   Liike Nytin kansanedustaja Hjallis Harkimo korostaa liikuntapaikkojen merkitystä Helsingissä, jossa on itse ehdolla. Liike Nyt näkee liikunnan edistämisen paikallisena asiana eri kuntien erilaisista näkökulmista johtuen, joten liikunta ei ole suoraan mukana puolueen valtakunnallisessa kuntavaaliohjelmassa.   Harkimo toivoo, että kunnissa päämääräksi asetettaisiin jokaisen lapsen oikeus ilmaiseen harrastukseen.   – Yksi ongelma on, että nuoret voivat syrjäytyä silloin, kun he eivät pääse harrastamaan sellaisia harrastuksia, mitä muut pääsevät. Nuoret syrjäytyvät, kun heidän vanhemmillaan ei ole varaa maksaa harrastuksia. Maksut ovat yksi tärkein syy, mikä meidän pitäisi saada pois, koska se vaikuttaa myös syrjäytymiseen.  Seuraavalla valtuustokaudella tekemistä harrastamisen edistämisessä riittää, nimittäin korona-aikana harrastustoiminnasta on Olympiakomitean arvion mukaan pudonnut kymmeniätuhansia lapsia ja nuoria. Ratkaisuna haasteeseen Harkimo painottaa seurojen roolia lasten ja nuorten harrastamisen edistämisessä.   – Nyt kun jäsenmaksut ja kaikki muu rahoitus on jäänyt pois, pitää varmistaa, että taloudelliset resurssit eivät katoa seuroilta. Seurojen pitäisi pystyä houkuttelemaan takaisin ne, jotka ovat olleet mukana seuratoiminnassa.  Myös Arhinmäki jakaa huolen siitä, että lapset ja nuoret ovat pudonneet seuratoiminnasta. Hän näkee tarpeen mittavalle koronan jälkihoito-ohjelmalle, jossa myös harrastaminen huomioitaisiin. Lisäksi hän ehdottaa uutta mallia lasten ja nuorten tavoittamiseen.  – Kun meillä ollut etsivää nuorisotyötä, niin pitäisi olla jonkinlaista etsivää liikuntatyötä. Tarvitaan niitä, jotka yksi kerrallaan käy etsimässä tytöt ja pojat, jota ei ole näkynyt koronakriisin aikana, ja houkuttelee heitä takaisin.   Huippu-urheilun edistäminen vaatii olosuhteita ja resursseja  Podcastissa keskustellaan myös huippu-urheilun edistämisestä. Arhinmäki muistuttaa, että tukemalla lasten ja nuorten harrastamista kunnissa luodaan pohja, josta myöhemmin kasvaa myös huippu-urheilijoita. Esimerkiksi elinvoimainen seuratoiminta on hyvin keskeinen huipulle kasvavien nuorten näkökulmasta.  – Kuntien pääasiallinen tehtävä on liikuntamahdollisuuksien turvaaminen. Kun turvataan hyvät liikuntamahdollisuudet, niin sieltä nousee myös huippuja.   – Toinen, mitä kunnat pystyvät aidosti tekemään on se, että miten huipulle murtautumisen vaiheessa tuetaan nuoria, kun pitäisi yhtä aikaa harjoitella ammattimaisesti käytännössä ja samaan aikaan opiskella. Pitää turvata sellaisia mahdollisuuksia, jossa harjoittelu ja koulu pystytään yhdistämään.   Myös Harkimo korostaa olosuhteiden merkitystä huippu-urheilun edistämisessä. Kunnat eivät pysty välttämättä järjestämään suoraa rahoitusta huippu-urheilulle, mutta ne voivat kuitenkin toteuttaa hyvät olosuhteet harjoittelulle.  Haasteena huippu-urheilussa Harkimo pitää huipulle nousevien nuorten rahoituksen järjestämistä. Muutamalle nuorelle urheilumanagerina toimiva Harkimo on havainnut haasteita nimenomaan nuorten urheilijoiden kohdalla. Hän vaatiikin enemmän rahoitusta huippu-urheilulle.  – Vaikeus tulee siinä, kun sä olet ollut nuorten kisoissa ja sä pärjäät niissä hyvin, niin mistä se seuraava steppi sitten otetaan ja miten se rahoitus järjestetään siihen. Me tarvitaan eittämättä enemmän rahaa huippu-urheiluun.   – Kun mä tunnen näitä urheilijoita, niin niistä on hyvin harva semmoinen, jolla on hyvä taloudellinen tilanne tänä päivänä, vaikka voittaisivat mitaleita esimerkiksi yleisurheilun EM-kisoissa tai jossain muualla. On todettu, että suomalaiset pärjäävät hyvin nuorten kisoissa, mutta sitten he eivät enää pärjää vanhempien kisoissa, vaan jotenkin jäävät siinä välissä pois.   Yhtenä ratkaisuna Harkimo näkee Olympiarahaston, jolla tuetaan huipulle pyrkiviä nuoria. Myös Arhinmäki pitää rahastoa tärkeänä, jotta yhä useampi murtautumisvaiheessa oleva nuori urheilija saisi tukea.  Podcastin alussa kuullaan myös kansanedustajien mieleenpainuvimmat urheiluhetket!  

Mitä puolueita meidän tulisi äänestää? Oliko Israelin mediahuijaus menestys vai pohjanoteeraus? Mikä oli Liike Nyt:in kanta EU:n elpymispakettiin? Ja muita ajankohtaisia poliittisia kysymyksiä.

Millaista kuntapolitiikkaa aikoo tehdä Liike Nyt? Haastateltavana puoluesihteeri Juhani Klemetti. Liike Nyt pyrkii lisäämään demokratiaa järjestelmällä, jonka kautta kuka tahansa voi äänestää liikkeen asettelemista poliittisista kysymyksistä. Kuitenkin jokaisen kuntavaaliehdokkaan pitää sitoutua Liike Nytin kuuteen perusperiaatteeseen, joista yks liittyy markkinataloden kannattamiseen. Liike Nyt lupaa viedä politiikan pois kabineteista. Miten se käytännössä tehdään? Kesäkuussa järjestettävät kuntavaalit ovat Liike Nytille ensimmäiset. Liikkeellä on 500 ehdokasta 70 kunnassa. Liike Nyt vastustaa kuntien pakkoliitoksia ja pyrkii edistämään kohtuuhintaista asumista. "Kunnilla ei ole paljon rahaa. Nyt kunnissa pitää herätä siihen, että tehdään yhteityötä yli kuntarajojen," Klemetti kertoo. Helsingin kaupungin pitäisi Liike Nytin mielestä myydä kolmasosa energiayhtiö Helenin osakkeista ja viedä se pörssiin. Helenistä halutaan kilpailukykyinen kansainvälinen yritys. Liike ei tue autoilun kustannusten nousua, mutta on kuitenkin huolissaan ilmastonmuutoksesta. Klemetti korostaa, että ilmastonmuutos on vakava ongelma, ja Suomi on sitoutunut hiilineutraaliuteen vuoteen 2035 mennessä. "Kansainväliset yritykset hakee muista maista paikkoja, joissa kunnianhimo ei ole näin suuri ja tämä vaikuttaa investointeihin, joita Suomi saa", Klemetti kertoo. Mitä tarkoittaa Liike Nytin slogan "modernein puolue"? Toimittajana on Linda Pelkonen.

Euroopan unionin koronaelpymisrahastoa käsitellään eduskunnassa. Oppositio suhtautuu pakettiin nihkeästi. Perussuomalaiset, Kristillisdemokraatit ja Liike Nyt tekivät paketista välikysymyksen. Kokoomus jätti asiasta vastalauseen. Hallitus tukee pakettia. Miksi elpymisrahasto herättää poliittisia intohimoja? Johtuuko se tulonsiirroista, solidaarisuudesta, velasta, nettosaajista vai nettomaksuista? Mikä on päivän poliikan sana? Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja Politiikkaradion toimittaja Tapio Pajunen analysoivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia.

At first, Helene did not even want to become an entrepreneur at all. Looking at her father, who ran his own business, she saw all the sacrifices that being self-employed is connected with especially when things go really sideways for example during a recession. Thankfully she has overcome this resentment and is ever since following her curiosity and inner calling, which has led to numerous business adventures such as:Founder and CEO Prönö, Co-Founder of Slush, Member of the Board Fodelia, Co-Founder and Partner Auramo - Stenvall, Co-Founder and political candidate Liike Nyt, Partner: Marketing Clinic, CEO Okimo Clinic, Advisory Board Kiosked, Tech Journalist, Blogger,...The Top 5 key takeaways from his story: Surround yourself with brilliant people and brilliant things will happen. Find your passion and share it.Sometimes you need to serve as an instrument or sounding board for your ideas. If nobody else does it then you need to be the one who communicates it to the world.Most of your fears are in your mind and in your mind only.Know your values and live up to them. At best, build a company on top of your values as it means fulfilling your dream.The biggest challenges for an entrepreneur might not be fear of failure or a lack of funding but instead, other people taking advantage, having wrong values, money-driven agendas only, or unfair play.Accounts to follow:https://www.instagram.com/canay.atalay/?hl=enWays to Connect:www.prono.fihttps://www.linkedin.com/in/heleneauramo/https://www.heleneauramo.com/https://www.instagram.com/heleneauramo/ Netflix series to watch:The Social Dilemma

Vieraana MTV:n toimittaja Tuomo Hyttinen. Jakson aiheita aikajärjestyksessä: 00:29 Tuomon esittely ja matka nykyiseen työpaikkaan 06:34 Kansalaisjournalismi Suomessa 10:03 Vinkkejä toimittajaksi haluaville ihmisille 12:00 Verkostoituminen toimittajien kanssa 14:14 Freelance-toimittaminen, yksityisyrittäminen 16:22 Jenkkien presidentinvaalit ja politiikka Yhdysvalloissa 22:15 Andrew Yang ja puintia perustulosta jenkeissä ja Suomessa 31:00 Donald Trump 38:17 Kuka voittaa USA:n presidentinvaalit 2020? 40:25 Suomen poliittinen järjestelmä 42:12 Liike Nyt 48:34 Miksi Tomi ei ole ikinä äänestänyt vaaleissa? 50:21 Suomessa on äänestäjiä "kusettava" vaalitapa 52:52 Antti Rinne ja lupaus eläkeläisille 55:26 Piraattipuolue 1:00:41 Tuomon tavoitteet toimittajaurallaan 1:03:54 Tuomon viimeiset sanat: "käy oikeet taistelut, tunnista ne ja älä pode siit huonoo omatuntoo" ja "pyri tekemään aina laadukkaasti, mut aina ei tarvii tulla priimaa" 1:05:30 Tomi Ganet Show -jingle BY Salla Korteniemi

Uusi puolue Liike Nyt. Miksi? Kansanedustaja Harry Harkimo (liik.). Israelin vaalitulos? Pär Stenbäck, entinen Punaisen Ristin ja Punaisen Puolikuun yhdistysten kansainvälinen liiton pääsihteeri. Rinteen hallituksen budjettiesitys avattuna? Johtava tutkija Marita Laukkanen, Valtion taloudellinen tutkimuskeskus (VATT),  veroasioiden päällikkö Sanna Linna-Aro, Suomen yrittäjät ja pääsihteeri Vertti Kiukas, Sosiaali ja terveys SOSTE. Kehittyvä ravintolakulttuuri. Ravintoloitsija Kim Mikkola, ravintola Inari ja horeca-tukku Kespron aluejohtaja Jerry Tiittala. Kolumni Tuukka Tervonen. "Yhteiskunnallinen somekeskustelu" on kuin faniteinien riitelyä. Juontaja Seija Vaaherkumpu. Toimittajat Kaija Kellman ja Hannele Muilu. Tuottaja Sakari Kilpelä.

#rahapodin piinapenkissä Liike Nytin perustaja ja kummisetä Mikael Jungner. Jaksossa Jungner paljastaa, miten Liike Nyt aikoo panna Suomen poliittisen järjestelmän uusiksi. Montako edustajaa Hjallis Harkimo kumppaneineen raahaa mukanaan Arkadianmäelle? Miten Liike Nytin kynnyskysymykset hallitustyölle asetetaan? Entä miten Suomella on varaa toteuttaa massiiviset infrainvestoinnit, kuten tunneli Tallinnaan, Pisararata, tunnin junat Turku–Helsinki–Tampere-väleille, jne.? Kuuntele Jungnerin näkemykset #rahapodissa. Viimeistään tämän jakson kuuntelemalla tiedät, mille kohtaa perinteistä puoluekarttaa Liike Nyt asettuu ja kannattavatko he suunnitelmataloutta vai markkinamallia. Jakson lopussa selvinnee myös Ylen tuleva huippuformaatti ja sen juontajat. Jakso äänitetty 8.4. ja julkaistu 11.4.2019. Nordnet eri kanavissa: Kotisivut: https://www.nordnet.fi Nordnet Blogi: https://blogi.nordnet.fi/ Facebook: https://www.facebook.com/nordnetsuomi/ Twitter: https://www.twitter.com/nordnetfi Youtube: https://www.youtube.com/nordnetsuomi Instagram: https://www.instagram.com/nordnetsuomi/ Linkedin: https://www.linkedin.com/company/nordnet-bank-ab

Nonsensen Vaalispessu-sarjassa tentataan kahdessa viikossa jokaisen puolueen edustaja Nonsensen tapaan. Tässä minisarjassa meidän missio on innostaa tyyppejä tutustumaan vaihtoehtoihin ja mikä tärkeintä - vaikuttaa äänestämällä.

Uusia poliittisia puolueita ja liikkeitä nousee kuin sieniä sateella. Paavo Väyrysen Seitsemän tähden liike on viimeisin osa tragikoomista jatkumoa, Liike Nyt vaikuttaa varakkaiden setämiesten demokratiakokeilulta ja äärioikeistokin on saanut tarvittavat kannattajakortit kasaan. Keskustelemme myös kansainvälisistä populististisista, muutosta vanhaan lupaavista poliittisista toimijoista ja niiden suhteesta valtaan.

Perhepolitiikkaa, johtamiskriisi, populismi ja kikkailu – siinä jälleen mahtavat ainekset hyvään jaksoon. Koska kyseessä oli iltanauhoitus, emme ole varmoja kuinka hyvä tästä oikeasti tuli, mutta ainakin parempi kuin viime viikolla!

Sunnuntaibrunssissa Esko Eerikäisen vieraana on liike-elämän ja politiikan monitaiturimies Hjallis Harkimo, joka julkaisi juuri Suoraan sanottuna -nimisen kirjan. Nyt puhuu leppoisa uusioperheen isä, joka viihtyy kotona lastensa kanssa. Hjallikselta kuullaan ajatuksia demokratian parantamisesta sekä nuorten innostamisesta. YouTube-kanavan aloittanut mies on ollut myös mukana perustamassa poliittista Liike Nyt -kansanliikettä.

Mitäs viime viikkoina politiikassa tapahtuikaan? Ainakin kesäkokouksia pidettiin, Liike Nyt sai uusia jäseniä ja Trump on taas askeleen lähempänä linnaa.

Tigerpodden is back efter en liten paus! Hannele Mikaela Taivassalo, Jan Rundt och Janne Wass diskuterar Hjallis Harkimos nya politiska rörelse Liike Nyt, och konstaterar att det luktar väldigt mycket som att herr Harkimo förbereder sig på presidentval. Inne i Tigerskrubben tar de tre tigrarna också fasta på dokusåpan Svenska Akademien, president Sauli Niinistös nya porträtt och Taivassalos nya bok. Samtliga medverkande avslöjar också sin enorma kärlek för hockey-vm!

Ville Blåfieldin haastattelussa kaksi Liike Nytin seitsemästä perustajasta. Helene Auramo ja Sarian Antila kertovat, miten liike syntyi ja mihin sillä pyritään.

Nej, Sverige är inte kulturernas vagga • Invandringsfrågan stjäl syret av valdebatten • Ärlighet är bedragarens sista utväg • Lögn urholkar moralen • Liike Nyt söker inspiration av Beppe Grillo • Marx 200 år • Putin inleder sin fjärde presidentperiod • Gamla gubbar älskar makt • Senast som hundraåring får man väl vilja dö • Äger man sin egen kropp • Terroristerna ska tas levande • Nya invalda till Swedish Music Hall of Fame • Aba gör comeback • Eurovision peakade 1974 • Per Gessle gör VM-låt för Sverige • Hur ska en hitlåt se ut numera • Svenska Akademien skippar litteraturpriset • Finlands Akademi sponsrar forskning om kannibalism hos grodor • Statistik om plast • Plasten är inte problemet, det är människorna • Frankrike förbjöd plastbestick • Peter tänker inte delta i ploggingrundor • Trumps offentliga lögner steg över 3000 • Ekonomer vädjar till USA att avstyra handelskrig • President Niinistös mosaik • Ishockey-VM startade i Danmark • Killar som kysser i omklädningsrummet •

Riittääkö hallituksella edustajia soteuudistuksen läpiviemiseen? Ja kumpi on parempi, Kärnä vai Väyrynen? Mukana myös Liike Nyt ja Lepomäen kokoomusanalyysi. Livelähetys Demos Helsingin toimistolta.

Keskustelijoina ovat Pekka Seppänen, Ruben Stiller ja Taru Tujunen. Suoraa puhetta johtaa Pauli Aalto-Setälä. Aiheiksi ritarit olivat valinneet puolueiden ja lähinnä Kokoomuksen tilan, kansanedustajien loikkaamisen sekä uuden peruskoulun. Ruben Stiller pohtii, onko puolejärjestelmä pulassa ja ovatko Liike Nyt tai Elina Lepomäen teesit tämän ilmentymiä. - Ruben on vähän väärässä, koska hän luulee, että keskustelun fokus on Kokoomuksessa, väittää Tujunen. (Tujunen oli aikoinaan Kokoomuksen puoluesihteeri, mutta nykyisin hän on viestintätoimiston toimitusjohtaja.) Pekka Seppänen miettii, pitäisikö puoleen vaihtaminen kieltää kansanedustajilta. Esimerkkinä on tietysti Kaj Turusen siirtyminen Sinisestä tulevaisuudesta kokoomuslaiseksi. Seppäsen mielestä loikkari pettää monet. Stiller ja Tujunen eivät yhtään lämpene kieltämiselle. Lopuksi Taru Tujunen puolustaa peruskoulun uutta opetussuunnitelmaa, joka sisältää mm. ilmiöoppimista ja vuorovaikutteisuutta.