Podcasts about it aasian

Millaisia pelejä Etelä-Koreassa pelataan? Tässä jaksossa Tampereen, Turun ja Jyväskylän yliopistojen Pelikulttuurien tutkimuksen huippuyksikön projektitutkija ja Turun yliopiston väitöskirjatutkija Miia Siutila kertoo Etelä-Korean pelikulttuurista, peliteollisuudesta ja pelaamisen tutkimuksesta. Pohdimme myös sitä, miten pelaamiseen yleisesti suhtaudutaan Etelä-Koreassa ja miten eteläkorealainen ja suomalainen pelikulttuuri eroavat toisistaan. Jakson juontaa Turun yliopiston Itä-Aasian tutkimus- ja koulutuskeskuksen väitöskirjatutkija Ari-Joonas Pitkänen. Jakso on tuotettu Otto A. Malmin lahjoitusrahaston tuella. Podcastin tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/podcast/aasiantuntijat

Kiinan taloushistoriaan liittyy monia kestokysymyksiä ja sitkeitä yksipuolisia tulkintoja, joihin tässä jaksossa pureudutaan. Pohdimme erityisesti konfutselaisuuden roolia sekä avoimuuden ja muutoskyvyn vaikutusta Kiinan eri vaiheissa. Historian lisäksi keskustelemme myös, mitä oppeja voimme löytää historiasta tämän päivän Kiinan kehityksen ymmärtämiseen. Tässä jaksossa Kiinan talous -kirjan toinen toimittaja Outi Luova keskustelee Turun yliopiston Itä-Aasian tutkimus- ja koulutuskeskuksen johtajan professori Lauri Paltemaan kanssa. Lauri Paltemaa kirjoitti kirjaan luvun ”Avoimuus ja muutoskyky Kiinan taloushistoriassa”. Podcastin kuuntelijoille Kiinan talous -kirja on tarjolla erikoishintaan 25% alennuksella kustantajan verkkokaupasta koodilla ”KIINA” vastapaino.fi/sivu/tuote/kiinan-talous/4978286 Podcastin tekstivastine: www.utu.fi/fi/ajankohtaista/podcast/aasiantuntijat

Suomen ja Korean tasavallan diplomaattisuhteiden solmimisesta tuli vuonna 2023 kuluneeksi 50 vuotta. Millaiset ovat maiden kaupalliset suhteet tänä päivänä, ja millainen vaikutus on ollut Euroopan Unionin ja Korean tasavallan vapaakauppasopimuksella? Tässä jaksossa näitä teemoja valottaa Turun yliopiston talousmaantieteen erikoistutkija ja markkinoinnin ja kansainvälisen liiketoiminnan laitoksen dosentti Erja Kettunen-Matilainen. Jakson juontaa Turun yliopiston Itä-Aasian tutkimus- ja koulutuskeskuksen väitöskirjatutkija Ari-Joonas Pitkänen. Jakso on tuotettu Otto A. Malmin lahjoitusrahaston tuella. Podcastin tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/podcast/aasiantuntijat

Presidentinvaalien toisen kierroksen ratkeamiseen on aikaa vajaat kolme kuukautta. Miltä näyttää presidenttipeli nyt? Vieraina yliopistotutkija Jenni Karimäki, Helsingin yliopisto ja politiikan tutkija Mikko Majander, Ajatuspaja Magma. Yhdysvaltain presidentti Joe Biden ja Kiinan presidentti Xi Jingping tapaavat tänään APEC-kokouksen yhteydessä San Franciscossa. Mitä suurvaltajohtajien tapaamiselta odotetaan päämiesten kotimaissa? Pekingistä raportoi Mika Hentunen ja Washingtonista Juri von Bonsdorff. Millaiset ovat maiden suhteet tapaamisen alla? Studiossa vanhempi tutkija Ville Sinkkonen, Ulkopoliittinen instituutti, vanhempi ekonomisti Tuuli McCully, Suomen Pankin nousevien talouksien tutkimuslaitos (BOFIT) ja etäyhteydellä professori Lauri Paltemaa, Turun yliopiston Itä-Aasian tutkimus- ja koulutuskeskuksesta. Juontaja Atte Uusinoka, toimittajat Ilkka Lahti ja Rasmus Montonen. Tuottaja Hanna Juuti.

Kiina on sekä väkiluvultaan että bruttokansantuotteeltaan maailman suurin maa, maapinta-alaltaan maailman kolmanneksi suurin valtio ja sen historialliset juuret ovat syvällä: arkeologit ovat löytäneet merkkejä Keltaisenjoen laakson aluetta asuttaneita maanviljelijöistä 9000 vuoden takaa. Suuruudestaan huolimatta Kiina on meille yllättävän tuntematon. Kiinaa, sen historiaa, nykypäivää, kieltä ja kulttuuria, asemaa maailmassa ja tulevaisuuden haasteita avaavat Turun yliopiston Itä-Aasian tutkimus- ja koulutuskeskuksen johtaja, professori Lauri Paltemaa, valtio-opin erikoistutkija Liisa Kauppila sekä kieli- ja käännöstieteiden laitokselta kiinan kielen yliopisto-opettaja Hanna Holttinen. Tekstivastine: utu.fi/tiedelinja

Yhdysvalloissa entinen presidentti Donald Trump on kehottanut kannattajiaan mielenosoituksiin, tilanteesta New Yorkista raportoi kirjeenvaihtaja Iida Tikka.  Miten pärjäsivät kolmen suuren puolueen puheenjohtajat? Illan tenttiä analysoimassa ovat Jenni Karimäki ja Kimmo Elo.  Alkulämmittelynä keskiviikkoillan puheenjohtajatenttiin, studiossa vaaliteemoja ruotivat Liike Nyt -puolueen pääsihteeri Karoliina Kähönen, Kristillisdemokraattien eduskuntaryhmän puheenjohtaja Päivi Räsänen sekä Ruotsalaisen kansanpuolueen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Anders Adlercreutz. Matti Koivisto haastattelee.  Millaisia seurauksia Kiinan ja Venäjän presidentin tapaamisella on? Kysymme professori Lauri Paltemaa  Turun yliopiston Itä-Aasian tutkimus- ja koulutuskeskuksesta. Juontajana Mira Stenström. Toimittajina Marjo Näkki, Matti Koivisto. Tuottajana Marija Skara. 

Kiinan kommunistinen puolue on ketterä mastodontti. Sillä on lähes 100 miljoonaa jäsentä ja koko valtavan maan kehitystä kattavasti ohjaava moniosainen organisaatio. Se pystyy kuitenkin myös reagoimaan joustavasti haasteisiin ad hoc-tyyppisten johtoryhmien avulla. Tässä jaksossa yliopistonlehtori Outi Luova keskustelee Turun yliopiston Itä-Aasian tutkimus- ja koulutuskeskuksen johtajan professori Lauri Paltemaan kanssa Kiinan kommunistisen puolueen eri elimistä ja niiden vaikutuksesta sekä Kiinassa että ulkomailla Suomi mukaan lukien. Keskustelu perustuu keväällä julkaistuun kirjaan ”Kiinan poliittinen järjestelmä” (vastapaino.fi/sivu/tuote/kiinan-…arjestelma/3858480), jonka kirjoittajiin Paltemaa kuuluu. Jakson tekstivastine: https://www.utu.fi/sites/default/files/public%3A//media/file/Kiinan%20kommunistisen%20puolueen%20anatomia.Paltemaa2.pdf

Vaikka tämän päivän Kiinassa poliittinen keskustelu on yhdenmukaistettu, Kiinan poliittisessa kentässä on kuitenkin jakolinjoja. Miten vasemmisto-oikeisto –akselia voi soveltaa Kiinan poliittisten aatevirtojen tarkasteluun ja mikä rooli kungfutselaisuudella on nyky-Kiinan politiikassa? Entä miten kansalaiset voivat osallistua julkiseen keskusteluun? Tässä jaksossa yliopistonlehtori Outi Luova keskustelee Turun yliopiston Itä-Aasian tutkimus- ja koulutuskeskuksen johtajan professori Lauri Paltemaan kanssa Kiinan politiikan kentästä Kiinan kommunistisen puolueen historiallisen 20. puoluekokouksen alla. Keskustelu perustuu keväällä julkaistuun kirjaan ”Kiinan poliittinen järjestelmä” (https://vastapaino.fi/sivu/tuote/kiinan-poliittinen-jarjestelma/3858480), jonka kirjoittajiin Paltemaa kuuluu. Kuuntelijat voivat lähettää podcastiin ja kirjaan perustuvia kysymyksiä ja kommentteja kirjoittajille osoitteeseen ceas@utu.fi lokakuun 2022 loppuun asti. Kirjoittajat keskustelevat niistä sarjan viimeisessä podcast-jaksossa, joka julkaistaan marras-joulukuun vaihteessa.

Miten kahtiajakautunut Ruotsi rakentaa itseään tästä eteenpäin? Vieraina historian prof. Henrik Meinander ja Pohjoismaiden tutkimuksen apulaisprof. Johan Strang, Helsingin yliopisto. Puhelimessa poliittinen päätoimittaja Heidi Avellan, Sydvenskan. Kiinan ja Venäjän johtajat tapaavat. Pekingistä raportoi Kirsi Crowley. Kiinan johtaja Xi Jinping ja Venäjän presidentti Vladimir Putin tapaavat tänään ensi kertaa sitten Venäjän hyökkäyssodan alkamisen. Mikä merkitys tapaamisella on ja millaisiksi maiden suhteet nyt arvioidaan? Vieraina tutkijatohtori Kristiina Silvan, Ulkopoliittinen instituutti ja prof. Lauri Paltemaa, Itä-Aasian tutkimus- ja koulutuskeskus, Turun yliopisto.  Italian vaalit lähenevät. Ulkomaanlehtikatsaus Jenna Vehviläinen. Juontaja Mira Stenström, toimittajat Janette Leino ja Atte Uusinoka. Tuottaja Hanna Juuti. 

Globaali suurvaltakilpailu suuntautuu entistä voimakkaammin Itä-Aasiaan, mutta Japanin alueellinen merkitys nousee harvoin otsikoihin. Mikä on kulisseihin jäävän Tyynenmeren suurvallan rooli ja merkitys alueella? Vieraina jaksossa ovat Silja Keva Turun yliopiston Itä-Aasian koulutus- ja tutkimuskeskuksesta ja Ulkopolitistin Itä-Aasian ja Tyynenmeren toimitussihteeri Eero Tuorila. Jakson juontavat Leonard Wilhelmus ja Tuomas Lähteenmäki.

Kiinan kommunistinen puolue täytti heinäkuussa 100 vuotta. Puolueen historia on täynnä vauhdikkaita käänteitä ja vaarallisia tilanteita. Tässä jaksossa Itä-Aasian tutkimus ja koulutuskeskuksen professori Lauri Paltemaa käy läpi puolueen historiaa yliopistonlehtori Outi Luovan kanssa. Lue podcast-jakson tekstivastine PDF-muodossa https://www.utu.fi/sites/default/files/public%3A//media/file/Kiinan-kommunistisen-puolueen-satavuotinen-historia.pdf

”Nykyisessä maailmantilanteessa Aasian ja varsinkin Kiinan tuntemus on tärkeämpää kuin koskaan aiemmin” toteaa Turun yliopiston Kiinan-tutkimuksen professori Lauri Paltemaa. Aasiantuntijat-podcastissa keskustellaan tällä kertaa Itä-Aasian tuntemuksen tilasta Suomessa ja tutustutaan Turun yliopiston Itä-Aasian tutkijoiden kirjoittamaan Itä-Aasian yhteiskuntia käsittelevän perusteoksen uuteen päivitettyyn painokseen. Kirja Lohikäärme, tiikeri ja krysanteemi vie lukijansa Kiinaan, Etelä-Koreaan, Pohjois-Koreaan ja Japaniin – valottaen mm. Kiinan politiikan ja hallinnon nykykehitystä ja sen kasvavaa globaalia roolia, nopeasti ikääntyvän väestön vaikutuksia Japaniin sekä Etelä- ja Pohjois-Korean yhteiskuntien erityispiirteitä. Kirja on suunnattu kaikille kansainvälisistä aiheista sekä Itä-Aasiasta kiinnostuneille. Se sopii erinomaisesti myös opintojaan aloittaville opiskelijoille. Mukana keskustelussa ovat kirjan kirjoittajat Itä-Aasian tutkimus- ja koulutuskeskuksesta: yliopisto-opettajat Silja Keva ja Annamari Konttinen, professori Lauri Paltemaa ja dosentti Sungju Park-Kang. Keskus on Suomen ainoa Itä-Aasian nyky-yhteiskuntia yhteiskuntatieteellisestä näkökulmasta tutkiva akateeminen yksikkö. Kirjan voi tilata Turun yliopiston UTUShopista (https://utushop.utu.fi) e-kirjana 10 euron hintaan ja pehmeäkantisena kirjana 15 eurolla. Lue podcastin tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/podcast/aasiantuntijat/aasiantuntija-tunnetaanko-kiinaa-ja-ita-aasiaa-suomessa-riittavasti

Suomessakin heiluteltiin 1960-luvulla Kiinan suuren kommunistisen johtajan Mao Zedongin Pientä punaista kirjaa, kiinalaisen kommunismin pyhää nidettä. Neuvostoliittoa ihailevia taistolaisia halveksuvat suomalaiset maolaiset haluisvat aikaansaada ei enempää eikä vähempää kuin vallankumouksen. Kuolinluvuissa maailman tuhoisimman diktaattorin Mao Zedongin seuraajia oli Suomessa parhaimmillaan satoja. Joukkoja johti karismaattinen Matti Puolakka. Uusi Pieni punainen -dokumentti kertoo suomalaisista Mao Zedongin seuraajista. Sen nimi viittaa paitsi maolaisten ohjenuoraan Pieneen punaiseen kirjaan myös suomalaisen liikkeen kannattajamäärään. Haastateltavana ovat Pieni punainen -dokumentin ohjaaja Jouko Aaltonen ja Itä-Aasian koulutuskeskuksen johtaja ja professori Lauri Paltemaa. Lähetyksen juontaa Pauliina Grym. Pieni punainen -dokumentti on katsottavissa Yle Areenassa 4.5. alkaen.

Kiinan globaali vaikutusvalta on kasvussa ja maan mittavat investoinnit eri maanosissa ovat vahvistaneet sen asemaa maailmantaloudessa. Mitkä tekijät vaikuttavat Kiinan esiinmarssiin maailmanmahtina? Millainen on Kiinan vaikutusvalta Suomessa tai arktisella alueella ja mitä jääsilkkitiellä tarkoitetaan? Uskontotieteen yliopistonlehtorin Matti Kamppisen kanssa aiheesta keskustelevat Itä-Aasian tutkimus- ja koulutuskeskuksen johtaja, professori Lauri Paltemaa sekä tohtorikoulutettava Liisa Kauppila.

Osa asiantuntijoista pitää Suomen valitsemaa toimintalinjaa epäselvänä ja haikailee, että täällä toimittaisiin kuten Itä-Aasian maissa, jossa korona kukistettiin heti laajoilla testauksilla ja tiukalla väestön kontrollilla. Osa puolestaan pitää julmana ajatusta laumaimmuniteetin passiivisesta odottamisesta. Toimittaja Paavo Teittinen yhdessä toimittaja Maria Mannerin ja Tommi Niemeläisen kanssa yrittivät selvittää, mikä on Suomen strategia ma miten se vertautuu muihin maihin. HS Päivä on uutispäällikkö Tuomas Peltomäen (@tuomaspeltomaki) toimittama ja Helsingin Sanomien julkaisema päivittäispodcast, jonka avulla pysyt paremmin kärryillä uutisista Suomessa ja maailmalla. Voit kuunnella podcastia: HS:n sovelluksella (http://hs.fi/päivä), Applen Podcastit-sovelluksella (https://apple.co/39bABuL), Spotifyssä (https://spoti.fi/33BJJI4), Suplassa (https://bit.ly/398h12J) ja useimmissa muissa podcast-soittimissa.

Liian tiukasti vai sopivasti koordinoitu Suomen malli työmarkkinoille. Puheenjohtaja Jarkko Eloranta, SAK ja toimitusjohtaja Jyri Häkämies, EK. Irlannin vaalien tulos. Väitöskirjatutkija Susanna Sulkunen, Jyväskylän yliopisto. Kiinan vakaus. Itä-Aasian politiikan professori Lauri Paltemaa. Kannatus laskee - keskustan kiperä tilanne. Keskustalainen veteraanipoliitikko Sirkka-Liisa Anttilna ja keskustanuorten puheenjohtaja Hanna Markkanen. Blogi Anton Vanha-Majamaa. Ahdistumme liikaa kaikesta - mitä, jos unohtaisit osan asioista? Juontaja Tom Kankkonen. Toimittajat Atte Uusinoka, Hanna Juuti ja Mira Stenström. Tuottaja Sakari Kilpelä.

Euroopasta on kautta aikojen lähdetty suurin odotuksin kohti länttä ja Amerikkaa. Satoja vuosia sitten saattoivat Intiaan tarkoitetut purjehdukset päätyä erehdyksessä Amerikkaan. Tai Amerikkaan suuntautunut purjehdus saattoi vahingossa muuttua vaikka maailmanympärimatkaksi. Näin tapahtui portugalilaiselle Fernao Magalhaesille. Hän vakuutti tasan 500 vuotta sitten Espanjan kuninkaalle löytävänsä Amerikan kautta reitin Itä-Aasian maustesaarille. Ohjelmassa Espanjan laivaston historiantuntija, kommodori José Ramon Vallespin Gomez kertoo miksi Magalhaesin retkikunnan viimeinen alus teki historiaa ja tuli purjehtineeksi koko maailman ympäri - ihan olosuhteiden pakosta. Ohjelman on Madridissa toimittanut Jyrki Palo ja ohjelman on tuottanut Jorma Mattila. Lukija: Jorma Mattila. Kuvassa: Espanjan laivaston historiantuntija, kommodori José Ramon Vallespin Kuva: Jyrki Palo

Mitä merkitsee, että Angela Merkeliin päättyy Saksassa kokonainen poliittinen aikakausi? Suurlähettiläs Ritva Koukku-Ronde. Etelä-Korean presidentti Moon Jae-in puolisoineen kyläilee Suomessa. Tutkija Antti Leppänen Turun yliopistosta. Mitä on odotettavissa, ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen (vihr.)? Miksi konflikti Hongkongin ja Pekingin välillä taas kärjistyy? Turun yliopiston Itä-Aasian tutkimus- ja koulutuskeskuksen professori Lauri Paltemaa. Kolumni Joona-Hermanni Mäkinen. Suomen on päästävä irti autoriippuvuudesta. Juontaja Päivi Neitineimi. Toimittajat Jukka Vanninen ja Mira Stenström. Tuottaja Sakari Kilpelä. 

Suomessakin on seurattu, kuinka Kiina pyrki rakentamaan kansalaisten "sosiaalista pisteytysjärjestelmää". Onko kyseessä dystooppinen teknologiavisio vai "luottamuksen kulttuuria" rakentava ja ylläpitävä systeemi? Kiinalaiset valtiota lähellä olevat jättiyritykset ovat ryhtyneet myymään mm. kasvojentunnistusta hyödyntävää valvontateknologiaa maailmalle. Mistä tässä on kyse? Ja tuleeko Kiinasta tekoälyn suurvalta 2030 mennessä? Tässä jaksossa puhutaan Kiinasta ja teknologiasta! Juuso Pekkisen haastateltavana on dosentti Outi Luova. Luova toimii yliopistonlehtorina Turun yliopiston Itä-Aasian tutkimus- ja koulutuskeskuksessa. Kohtaamisia syvässä päässä. Juuso Pekkinen etsii suurempaa ymmärrystä ympäröivästä todellisuudesta. Hydraatiota intohimoiseen tiedonjanoon maanantaisin ja torstaisin kello kymmenestä yhteentoista.

Vladimir Putin ja Kim Jong-un tapaavat. Tutkija Antti Leppänen, Itä-Aasian tutkimuskeskus, Turun yliopisto. Emmanuel Macron yrittää tyynnyttää keltaliivien liikehdinnän. Toimittaja Annastiina Heikkilä. Samoja ehdokkaita eri lähtöihin? Liike Nytin kansanedustaja Harry Harkimo ja professori Ilkka Ruostetsaari. Valmis valtioksi? Suomi ja muut sata vuotta sitten itsenäistyneet. Poliittisen historian professori Vesa Vares, Turun yliopisto. Kolumni Pekka Juntti. Pitäisi soittaa Kaaron Janille. Ulkomaanlehtikatsaus. Toimttaja Sara Saure, Ateena. Juontaja Päivi Neitiniemi. Toimittajat Jukka Vanninen ja Marja Ala-Kokko. Tuottaja Sakari Kilpelä.

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump ja Pohjois-Korean diktaattori Kim Jong-un tapasivat Vietnamin pääkaupungissa Hanoissa. Sopimusta Pohjois-Korean yhdinaseiden riisunnasta ei syntynyt. Ulkopolittisen instituutin ohjelmajohtaja Mika Aaltola pitää tilannetta arvaamattomampana kuin kylmän sodan vuosina. -Emme ole palanneet edes 1980-luvulle, vaan olemme 2010-luvun lopussa tilanteessa, joka vielä arvaamattomampi kuin kylmän sodan maailma oli, Mika Aaltola arvioi. Trumpin diplomatiassa Aaltola näkee yhtäläisyyksiä myös Kummisetä-elokuvasta tuttuun mafiajohtamiseen. Tutkija Elina Sinkkosen mukaan Pohjois-Korean diktaattorille pelkästään pääsy Yhdysvaltojen kanssa samaan neuvottelupöytään on jo sinällään voitto. Keskustelemassa ovat Itä-Aasian turvallisuuspolitiikkaan ja suurvaltasuhteisiin erikoistunut vanhempi tutkija Elina Sinkkonen ja Yhdysvaltojen sisä- ja ulkopolitiikkaan sekä suurpolitiikkaan erikoistunut ohjelmajohtaja Mika Aaltola Ulkopoliittisesta instituutista. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Euroopan ja eri Itä-Aasian maiden suhteet ovat toisinaan olleet hyvinkin ongelmallisia ja osin myös sotaisia. Mutta miten erilainen on Itä-Aasialainen ja Eurooppalainen kulttuuri ja miten paljon eroavat Esim. kiinalainen, japanilainen ja korealainen kulttuuri toisistaan. Haastateltavana on vanhempi tutkija Jyrki Kallio Ulkopoliittisesta instituutista ja toimittajana on Maija Elonheimo. Yle Radio 1:n Itämaisen heinäkuun ohjelmistoa.

Mitä ihmettä pehmeällä vallankäytöllä oikein tarkoitetaan ja mitä ovat ne kulttuuriset piirteet, poliittiset arvot tai ulkopolitiikan käytännöt, joista Kiinan pehmeä valta kumpuaa? Studiossa vieraana VTT, Jukka Aukia Turun yliopiston Itä-Aasian tutkimuskeskukselta ja Maria Kauko, The Ulkopolitistin Aasia- ja Tyynimeri-toimituksesta. Jakson juontaa Tuomas Lähteenmäki.

Juuso Pekkinen maalaa isolla pensselillä itää ja länttä. Ovatko länsimaiden kohtalonpäivät käsillä? Miltä näyttävät talouden, politiikan ja teknologian tulevaisuushorisontit Itä-Aasiasta käsin tarkasteltuna? Haastaako Kiinan nousu länsimaisen filosofisen ja yhteiskunnallisen tradition? Vieraana ohjelmassa Sitran johtava Itä-Aasian asiantuntija Teppo Turkki. Kohtaamisia syvässä päässä. Juuso Pekkinen etsii suurempaa ymmärrystä ympäröivästä todellisuudesta. Hydraatiota intohimoiseen tiedonjanoon maanantaista keskiviikkoon kello kymmenestä yhteentoista.