Podcasts about nykyiset

Vieraana yksityissijoittaja, Naisten Oman Pörssiklubin perustaja Marja-Leena Haapanen. Toimittajana Mikko Jylhä. Helsinkiläinen Marja-Leena Haapanen on intohimoinen osakesijoittaja, joka teki ensimmäiset pörssikauppansa 1980-luvun loppupuolella. Hän nauttii talousuutisten seuraamisesta, käy mielellään yhtiökokouksissa, ja on Suomen Osakesäästäjien hallituksen jäsen. Hapaanen tekee suoria sijoituksia pääosin suomalaisiin yhtiöihin. Osingoilla on tärkeä osa, ja yhtiöillä pitää olla toimintaa myös kotimaan ulkopuolella. Toimialoista lähellä sydäntä ovat erityisesti konepajat. Kolmetoista vuotta sitten Haapanen jättäytyi pois päivätöistä, ja omistautui sijoittamiselle. Hän perusti Naisten Oman Pörssiklubin, joka tarjoaa jäsenilleen tietoa, aktiviteetteja ja yhdessäoloa. 00:34 Intohimo sijoittamiseen 02:43 Trump, makro, talousuutiset 10:17 Helsingin heikkous 13:27 Oma tausta sijoittajana 22:04 Nykyiset omistukset 31:55 Pois päivätöistä 40:00 Indeksisijoittaminen 45:19 Naisten Oma Pörssiklubi 55:53 Yhtiökokoukset 59:22 Tuoreet ostot ja myynnit

Studiokurko Juha Björninen kertoo lukuyisista legendaarisista studiosessioista sekä kapellimestarareista. Nykyiset kuulumiset Kotka/Karhula-seudulla käydään myös läpi.

Valokuvauspodcastin jaksossa 118 meillä on vieraana Sami Takarautio. (00:00) - Intro (00:32) - Kuka on Sami? (08:14) - Mitä Sami kuvaa? (10:12) - Helsinki Design School (11:30) - Kuusamo (13:35) - Koronakevät (14:31) - Nykyiset projektit (16:17) - Revontulivahti (19:25) - Mikä on parasta valokuvauksessa? (19:54) - Mikä on vaikeinta valokuvauksessa? (20:12) - Mikä on vaikeinta videokuvauksessa? (20:12) - Kilpisjärvi (24:07) - Unelma valokuvaajana (24:33) - Lofootit (25:18) - Vinkit aloittelijoille (25:53) - Idolit (27:13) - Haave valokuvaajana (27:58) - Some ja kuvaajien kehitys

Millä tavoin Saksan poliittinen linja näyttää muuttuvan nykyisen Ukrainan tilanteen ja energiakriisin vuoksi? Ja minkälainen kritiikki Merkelin tekemää politiikkaa kohtaan Saksassa alkaa nostaa päätään? Mitä meidän nyt kannattaa oppia siitä, miten me aikoinaan suhtauduimme Venäjään ennen sen viime keväistä hyökkäystä Ukrainaan? Ja onko Ranskan poliittinen elämä jonkinlainen laboratorio, jonka avulla voidaan päätellä jotain myös EU:n tulevasta poliittisesta kehityksestä? Näistä asioista keskustelee akatemiatutkija Timo Miettinen Helsingin yliopiston Eurooppa-tutkimuksen keskuksesta. Toimittajana on Maija Elonheimo. Ohjelmasta voi keskustella twitterissä aihetunnisteella #brysselinkone.

Tällä kerralla Tuplaturinoissa käännettiin taas yhtä kenttää. Kun puhutaan asiakkaan valinnasta, tarkoitetaan asiakkaan tekemää valintaa. Yrittäjälle tärkeämpää on kuitenkin valita asiakkaansa. Ei tehdä hommia mulkkujen kanssa Ensin kenelle, sitten mitä Rajaaminen auttaa monella tavalla Kattopesua rintamiestaloille Kyykkypyörä Kyprokselle Kaikille sopivaa hintaa ei ole olemassa Kalenterista ei löydy tilaa kaikille Mielikuva vetoaa tai ei Nykyiset tuovat lisää samanlaisia Joskus mulkku täytyy ohjata ystävällisesti ulos Eli älä yritä myydä kaikille Tuotteista palvelusi kolmessa päivässä! Tule mukaan TuplaamoLiveen syyskuussa. Enää kuusi paikkaa jäljellä. Lue lisää ja ilmoittaudu täällä >>>

Miten inflaatiotilanne kehittyy EU:ssa ja miten vaikeaa inflaatiota on pysäyttää? Hyödyttääkö EU Suomea taloudellisesti selkeästi vähemmän kuin on se toisinaan kuultu 18 miljardia vuodessa? Ja onko nykyinen systeemi, jossa EU:n jäsenmaksut määräytyvät maan bruttokansantuotteen mukaan hyvä, vai olisiko järjestelmä, jossa EU-jäsenmaksut määräytyisivät jäsenmaan kansalaisten ostovoiman mukaan järkevämpi ja reilumpi? Haastateltavana on Turun yliopiston taloustieteen emeritusprofessori Matti Virén. Toimittajana on Maija Elonheimo. Ohjelmasta voi keskustella twitterissä aihetunnisteella #brysselinkone.

Ylen uusi Politiikka-Suomi -dokumenttisarja kartoittaa suomalaisen politiikan viimeiset 40 vuotta. Sarjassa poliitikot puhuvat suoraa puhetta politiikasta. Äänessä ovat yksilöt. Sarjaan on haastateltu yli sata entistä tai nykyistä poliitikkoa tai politiikan parissa toimivaa vaikuttajaa. Miten poliitikot kuvailevat suomalaista politiikkaa? Politiikkaradiossa vieraina ovat Politiikka-Suomi -sarjan käsikirjoittajat Pekka Laine ja J.P. Pulkkinen. Toimittajana on Tapio Pajunen.

Tällä kertaa Aatoksia ohjelmistobisneksessä -podcastissa käsitellään sitä, kuinka digitalisaation avulla voidaan tukea ihmisten tervehtymistä ja hyvinvointia. Mukana keskustelemassa on ohjelmisto- ja lääkäripalveluita tuottavan Solutos Oy:n perustaja ja varatoimitusjohtaja Kalle Horjamo. Juontajana toimii Atostekin Markku Haukijärvi.Terveydenhuollossa ongelmana saattaa usein olla, että potilaat nähdään yhtenä suurena joukkona. Esimerkiksi mielenterveyspotilaat saavat hoitoa tietyn kaavan mukaan riippumatta siitä, missä vaiheessa heidän hoitojaksonsa on. Juuri tähän ongelmaan Solutoksen kehittämä toiminnanohjausjärjestelmä PIRKKO pureutuu.– Nykyiset tietojärjestelmät eivät riittävissä määrin tue toiminnanohjausta ja operatiivista johtamista. Isollakaan psykiatrian poliklinikalla ei usein tiedetä, montako potilasta on tällä hetkellä hoidossa, kuinka pitkiä heidän hoitojaksonsa ovat ja kuinka resurssit jakautuvat esimerkiksi uusien potilaiden ja pitkään hoidossa olleiden potilaiden kesken. Tämä johti oivallukseen, että jotakin uutta tarvitaan, kuvailee Horjamo. PIRKKO-järjestelmän tavoitteena on päästä nopeammin parempiin hoitotuloksiin – erityisesti potilaiden kannalta, mutta samalla myös helpottaa terveydenhuollon työntekijöiden työtä. Järjestelmä perustuu poikkeamaohjaukseen, eli aloitusnäyttö kertoo käyttäjälleen ne asiat, joihin juuri sillä kertaa pitäisi kiinnittää huomiota.– Ongelma, jonka ratkaisemme, on se, että saamme näkyväksi sekä prosessin että toiminnanohjauksen tason. Käytännössä meillä on selkeä kuva siitä, mikä hoidon vaihe potilaalla on juuri silloin menossa, tiivistää Horjamo.Järjestelmän tietoturva on varmistettu tavanomaisten teknisten menetelmien lisäksi rajaamalla sen tallentamia tietosisältöjä. PIRKKOon tallennetaan vain toiminnanohjauksen kannalta tärkein. Arkaluonteisemmat tiedot, esimerkiksi hoitokertomukset, tallentuvat ainoastaan potilastietojärjestelmään. 

Miten muokata ohjelmaa, kun treeni pitää saada mahtumaan koronarajoitusten sanelemaan 55min sali-ikkunaan? Käyn läpi, miten treenikolmio tarjoaa työkaluja tiivistää treenin kestoa tällaisessakin tapauksessa. Lisäksi esittelen omasta ohjelma-arkistosta yhden 2-jakoisen sovelluksen, jossa treenien tehokas kestoaika on 45min. Valmennuspalvelutiedustelut: ellmen.mikko@gmail.com https://www.mikkoellmen.fi https://www.instagram.com/punttisaaga/ https://www.facebook.com/punttisaaga Keskusteluketjuni Pakkotoisto.comissa: https://keskustelu.pakkotoisto.com/threads/mikko-ellm%C3%A9n-punttisaaga.133387/ Punttisaaga-podcastit Soundcloudissa, Spotifyssa ja muillakin suosituimmilla alustoilla

Pitäisikö maalittaminen kriminalisoida? Haastateltavina käräjätuomari Mika Illman ja Lakimiesliiton hallituksen puheenjohtaja Antero Rytkölä. Illman on kirjoittanut Valtioneuvoston pyynnöstä selvityksen maalittamisesta, ja toteaa siinä, että maalittamisen kriminalisointi uudella lainsäädännöllä ei ole tarpeen. Lakimiesliitto on eri mieltä. Rytkölä vaatii maalittamisen kriminalisointia. "Nykyiset säännökset eivät kata tätä ilmiötä sillä tavalla että sitä oltaisiin pystytty kunnolla torjumaan, ja niin, että maalittamisen kohteeksi joutuneet ihmiset voisivat olla varmoja, että saavat oikeutta", Rytkölä kertoo. Vihapuhe ja maalittaminen voivat olla uhka demokratialle. Maalittamisen kohteeksi ovat joutuneet viranomaiset, tutkijat, poliitikot ja ihan tavalliset sosiaalisen median käyttäjät. Demokratian toteutuminen vaarantuu, kun osa ihmisistä ei uskalla maalituksen ja viharikosten pelossa edes asettua ehdolle vaaleissa tai osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun. Median kohdalla riskinä on, että journalistit alkavat vältellä tiettyjä aiheita ja näkökulmia maalittamisen pelossa. "Vihapuheella voidaan aiheuttaa polarisoitumista yhteiskunnassa, ajaa ryhmät toisiaan vastaan. Monessa maassa lait kuten kiihottaminen kansanryhmää vastaan ovat laeissa joilla halutaan ylläpitää yleistä järjestystä, koska jos vihapuhe saa esiintyä rajattomasti, se johtaa mellakoihin ja sen tyyppiseen yleisen järjestyksen varantumiseen", Illman pohtii. Hän arvioi, että vihapuheella voidaan ajaa tietyt ryhmät pois julkisesta keskustelusta ja se voi johtaa konfliktiin. Mikä on sosiaalisen median alustojen vastuu rikollisen tekstin esiintymisestä? Illmanin mukaan sosiaalisen median alustojen ylläpitäjille ja yrityksille pitäisi sälyttää enemmän vastuuta. Esimerkiksi Ruotsissa on ollut laki some-ryhmän ylläpitäjän vastuusta, ja ylläpitäjä voi joutua rikosvastuuseen. Rytkölä pitää ongelmallisena, että Suomen lainsäädäntö ei ulotu kaikkiin sosiaalisen median palveluihin. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Tässä #yzcast -podcastin jaksossa projektipäälliköt Hilkka Heikkilä ja Mirva Leppälä JAMK:lta keskustelevat yhdessä säveltäjä, kirjailija ja futuristi Perttu Pölösen kanssa johtamisesta. Johtaminen on jatkuvaa oppimista ja kehittymistä. Merkityksellisyys viekin yhä voimakkaammin nuoria eteenpäin. Siispä nykyisin ei välttämättä enää mennä suoraan titteleitä kohti, vaan oppimisen mahdollisuutta kohti, joka toki vaatii myös ahkeruutta ja rohkeutta. Se voi olla myös vapauttavaa, kun ei tarvitse tietää tai päättää miksi isona haluaa – uskaltaa sen sijaan heittäytyä maailman vietäväksi. Nykyiset nuoret sukupolvet ovat kenties ensimmäisiä sukupolvia, jotka myös voivat vahvemmin miettiä merkityksellisyyttä. Tällöin mietitään paljon sitä, että miten oma persoona sopii kuhunkin työhön tai kuinka voisi itseä kehittää, jotta sopisi paremmin. Johtaja voi auttaa siinä eli sen tunnistamisessa ovatko nuoren persoona ja työtehtävä sopusoinnussa keskenään. Nuoret kasvaneet myös siihen, että heihin on koko ajan pyritty vaikuttamaaan (erityisesti sosiaalinen media). Tätä kautta nuoret ovatkin oppineet tunnistamaan nopeasti epäaitoutta ja epärehellisyyttä. Osin siksikin nuorilla rima on usein korkealla, ja he aidosti kaipaavat aitoutta ja autenttisuutta. Nykyisessä hektisessä elämässä työntekijöinäkin mennään usein kivoja, nopeita ratkaisuja kohti. Kuitenkin pitää oppia myös sitoutumaan ja olemaan pitkäjänteinen ja kärsivällinen, sillä niitä tarvitaan aina, jos haluaa aidosti saavuttaa jotain. Johtaja voisi auttaa tätä kertomalla omasta työelämänsä kehityksestä ja siitä, kuinka johtajan oma työura on vaatinut sitoutumista ja kärsivällisyyttä. Tärkeä siis avoimesti kertoa siitä, että työelämä vaatii sitoutumista tekemiseen ja omaankin kasvuun. Toki tärkeä jokaisen on tärkeä oppia kertomaan mitä työltä itse odottaa tai mitä voisi haluta. Jos haluaa ”jotain vaan”, niin myös saa ”jotain vaan”. Osaamisen määrittelemisessä ja sanoittamisessa voisi auttaa se, että määrittelee itseään enempi taitojen kuin työtehtävien tai työnimikkeiden kautta. Tämä toisi myös joustavuutta, jos tulee muutoksia työtilanteessa. Voi esimerkiksi tunnistaa itsessään selkeyttäjän tai kirkastajan, jota taitoa tarvitaan lähes kaikissa työtehtävissä. Voitaisiinkin puhua taitotitteleistä mihin löytyykin ajatuksia Pölösen Tulevaisuuden identiteetit -kirjassa, joka julkaistaan 12.11.2020. Monipuolinen tekeminen ja rönsyilylle vaikuttava työhistoria voikin olla todella hyvä investointi, sillä se silloin kun kaikki munat eivät ole samassa korissa. Jos johtaja voi auttaa työntekijää löytämään intohimonsa ja vahvistaa itsetuntoa, niin se riittää jo pitkälle. Itseänsä johtamalla työntekijä sitten voi päästä kohti tehtäviä, jotka ovat sopivia. Tarvitaankin vastuunottoa juuri itsensä johtamista, mutta toki siihenkin tarvitaan apua. Mutta toki vain kokeilemalla voi kehittyä. Kokeilemisiin onkin hyvä johtajan rohkaista työntekijöitä. Ei myöskään kannata ottaa itseään liian vakavasti: kaikesta selviää häpeällä! Teknologia kehittyy varmasti tulevaisuudessa vielä lisää, mutta samalla korostuu inhimillisyyden tarve sen vastapainona. Aikoinaan maanviljelysvallankumouksen aikaan tarvittiin fyysistä voimaa ja kestävyyttä, jolloin tarvittiin myös fyysistä johtajuutta. Sen jälkeen teollisuusvallankumouksessa siirryttiin tehtaisiin, jolloin korostui tiedon merkitys ja asiantunteva johtajuus. Nyt ollaan menossa kohti inhimillistä vallankumousta, missä johtajuudelta tarvitaan ennen kaikkea sydäntä; empatiaa ja inhimillisyyttä, koska koneet säilyttävät tiedon ja analysoivat. Olennaista onkin, että mitä sellaista saan johtajalta mitä en saa googlesta? Eli missä asioissa johtaja voi päihittää koneen? Teksti: Mirva Leppälä

Antiikin Kreikassa itsevaltias Histiaeus lähetti aikoinaan viestin vasallilleen Aristagoraalle palvelijansa päänahassa. Rooman diktaattori Julius Caesar puolestaan viestitteli salakirjoituksella, jossa aakkoset oli vaihdettu toisiksi. Nykyiset salakirjoitustekniikat eli kryptografiset menetelmät ovat hienostuneempia, mutta perusidea on sama: tieto pitää saada sellaiseen muotoon, ettei ulkopuolinen taho saa sitä avattua. Tänä päivänä meistä jokainen käyttää salausmenetelmiä päivittäin esimerkiksi verkkopankissa asioidessaan tai puheluja ja videokeskusteluja käydessään. Miten toimivat nykyiset salausmenetelmät RSA ja AES? Entä miten tiedot voidaan suojata tulevaisuudessa, jos kvanttitietokoneet tulevat käyttöön? Haastattelussa Kyberturvallisuuskeskuksen johtavan asiantuntijan Ville Heikkala ja Helsingin yliopiston kryptografian professori Valtteri Niemi. Toimittaja on Mari Heikkilä. (Kuva: Myron Standret / Alamy / All Over Press)

Ali Omar aloitti uransa lääkärinä ja perusti Kustaa Pihan kanssa Med Groupin, jonka runrate liikevaihto nousi sataan miljoonaan. Uran vaihtoa, pivotointia, auttoi lääkärityön varmuus paluukohtana, mikäli yritys olisi epäonnistunut. Riskin otto kannatti, tosin lääkärin työn lisäksi Ali tarvitsi myös MBA-koulutuksen lopulliseen menestykseen. Hän varoittaakin vääristä syistä uran vaihtamisesta. Vähintäänkin tulee tiedostaa että usein vaihtoa ajaa henkilökohtaiset turhautumiset. Jos pohjatyö on hyvin tehty, yrittäjyys on kuitenkin kuormittavuutensa vuoksi hyvin palkitsevaa. Kasvuyrittäjyysuransa jälkeen hän on rakentanut kymmenien yritysten enkelisijoitusportfolion ja osallistuu aktiivisesti niiden kehittämiseen. Nykyiset kiinnostukset kohdistuvat jatkuvan laskutuksen ohjelmistoyrityksiin (SaaS) ja niiden kansainväliseen skaalaukseen, koneoppimiseen ja analytiikkaan. Ali ja Sami jakavat jaksossa kokemuksiaan enkelisijoittamisesta sekä sen kehittymisestä mm. FIBAN:in kautta. Kovaa työtä oikeilla työkaluilla tekevät perustajat voivat saada huipputuloksia. Omar toivookin Suomeen lisää aktiivisia enkelisijoittajia ja on valmis jakamaan kokemuksiaan perustajien lisäksi myös uusien sijoittajien kanssa. #neuvottelijat-yhteisö neuvottelun tukena

Päivitys: Korona-aikaan sopivasti Upsteam tuo nyt auton desifioinnin ja otsonoinnin auton luokse. Autopesussa ei innovaatioita ole juuri nähty. Nykyiset autopesulat ovat tuttuja elokuvista jo 50 vuoden takaa. Suomalainen Upsteam lähti uudistamaan alaa, tekemään autopesun Woltia, pesupalvelua, jossa pesu tulee auton luokse, eikä auto pesun luokse. Episodissa Netcorpin Paavo Pauklinin vieraana on Upsteamin perustaja Jarno Lehtimäki, ja keskustelussa mikäpä muu kuin UpSteamin liikeidea ja tarina. Miten UpSteam voi tuoda pesu auton luokse ja vieläpä polkupyörällä? Saako auton ylipäätään pestä missä vain? Eikö laki ja järjestyssäännöt kiellä? Miten UpStream ongelman ratkaisi? Mikä on kuluttajien ja yritysasiakkaiden merkitys? Miten UpSteam hankki 1,5 miljoonaa joukkorahoitusta? Missä kasvu ja kansainvälistyminen nyt menee? Upsteamin palveluun voi tutustua: https://upsteam.fi/ tai videolla https://www.youtube.com/watch?v=5ecmDZYf1NE Episodin blogijutun löydät: https://podcast.netcorp.fi/episodes/autopesun-wolt-nain-upsteam-uudistaa-auton-pesettamisen-lauteilla-jarno-lehtimaki ----------------------------------------------------------------------------------------------- Jarno Lehtimäki Jarno Lehtimäkeä voit seurata LinkedInissä: https://linkedin.com/in/jarno-lehtimäki-8459398a Paavo Pauklin Paavo Pauklinia voit seurata LinkedInissä: https://www.linkedin.com/in/paavopauklin ----------------------------------------------------------------------------------------------- Mietitkö ohjelmistokehityksen ulkoistusta tai kumppanin valintaa? Varaa kanssani ilmainen puolen tunnin konsultaatiopuhelu: VARAA ILMAINEN KONSULTAATIOAIKA https://app.hubspot.com/meetings/paavo-pauklin30 Lataa ilmainen opas ulkoistuskumppanin valintaan: https://content.netcorp.fi/opas ---------------------------------------

NHL-joukkueiden kolmospaidoista puhuminen saa NHL-löylyjen panelistit käymään kuumina ja täysin syystä: Harva asia jakaa niin paljon mielipiteitä kuin se, onko jokin pelipaita upea vai kauhea. Muodin äärellä mietitään mm. ovatko retropaidat oikeasti hienoja vai pelkkää nostalgiahypeä? Ja miksi on niin hiton vaikea keksiä upouusia paitoja, jotka oikeasti toimivat? Lisäksi jaksossa puhutaan sarjataulukon turbulenssista ja erityisesti Anaheim Ducksin historiallisen jyrkästä alamäestä. 06:06 Sarjataulukon yllättävät kipuajat ja putoajat12:36 Ducksin synkkääkin synkempi alkuvuosi Kolmospaitaspesiaali: 21:57 Kolmospaitojen ja pelipaitasopimusten historia32:05 Nykyiset kolmospaidat ja retrobuumin pohdintaa50:37 NHL-löylyjen raadin topit ja flopit 1:07:52 Pikalöylyt: Crosby, Niedermayer, Thronton, Panarin, Bobrovsky1:14:03 Palkintoseremonia

Puhallus-podcast on viiden jakson podcast-sarja, jossa keskustelemme energia-alan johtavien vaikuttajien kanssa Suomen energiamurroksesta. Puhallus-podcastin kolmannessa jaksossa Suomen Tuulivoimayhdistyksen puheenjohtaja Marja Kaitaniemi keskustelee energiamurroksesta yhdessä Wärtsilä Energy Solutionsin Matti Rautkiven kanssa. “Nykyiset tuulivoimalat tuottavat kaksinkertaisesti enemmän verrattuna vuonna 2013 rakennettuihin tuulivoimaloihin.” – Marja Kaitaniemi

Toukokuussa Tekniikan Akatemian TAFin Millennium-teknologiapalkinnon pokkasi tekniikan tohtori Tuomo Suntola, joka kehitti jo vuosikymmeniä sitten ALD-tekniikan eli atomikerroskasvatuksen. ALD on nykyisin välttämätön matkapuhelimien ja mikroprosessorien valmistuksessa, ja sen ansiosta kynnen kokoiselle piisirulle voidaan sijoittaa peräti 10 miljardia transistoria. Tuomo Suntola on pohtinut pitkään myös kosmologian peruskysymyksiä ja luonut dynaamisen maailmankaikkeuden teorian, joka sotii vallassa olevia teorioita vastaan. Suntolan teoria tekee esimerkiksi tarpeettomaksi nykykosmologiassa esiintyvän pimeän energian. Tiedeykkösessä Tuomo Suntola kertoo ALD-tekniikan synnyn vaiheista, sen merkityksestä ja kehittämästään dynaamisen maailmankaikkeuden mallista. Toimittajana on Sisko Loikkanen.

Ennen vanhaan Kokkolassa valmistettiin oopiumia ja Turussa tehtailtiin malarialääkettä potilaiden tarpeisiin. Monia myrkkykasveja viljeltiin lääkkeiksi, mutta silloin pidettiin mielessä, että annos tekee myrkyn. Kun annos oli tarkka, niin yleensä potilas jäi henkiin. Alkuperäisestä Digitaliksesta eli sormustinkukasta kehitys kehittyi sydänlääkkeenä käytettävään digitalikseen. Tiedeykkösessä pohditaan, mistä lääkeyrttejä sekä väri- ja myrkykasveja on tullut tai tuotu Suomeen, ja kuka niitä tänne toimitti. Tulivatko yrtit ja muut hyötykasvit luostarien vai linnojen väen mukana vai jo näitä ennen? Kasviarkeologiaan tutustutaan Kumpulan kasvitieteellissä puutarhassa. Lääkärit ja apteekit kasvattivat raaka-aineet lääkkeisiin, joita he itse valmistivat. Näin oli säädetty laissa. Raaka-aineen saanti piti varmistaa ja lähellä kasvatettu oli tuoreempaa kuin kaukaa rahdattu, ja vaikuttavat aineet olivat tallella. Kaukaa tuoduista yrteistä eteeriset öljyt ehtivät haihtua matkan varrelle. Nykyiset kasvitieteelliset puutarhat ovat jatkoa entisaikain apteekkarien ja lääkärien rohdoskasviviljelmille. Apteekkari Julinin tehtaassa valmistettiin malarialääkettä kiinapuun kuoresta. Kiinanmyllynkatu Turussa on saanut nimensä tämän Suomen ensimmäisen lääketehtaan mukaan. Joskus hyötykasvien tie rahvaan pöytään oli mutkainen. Oudosta potaatista, perunasta, innostuttiin vasta, kun älyttiin keittää siitä viinaa. Leena Mattila ja kasviarkeologi Teija Alanko hakevat tuulensuojaa Helsingin yliopiston kasvitieteellisen puutarhan pensaikoista Kumpulan kartanon alapuolelta. Kuva: Hullukaali (Hyoscyamus niger) Shutterstock

Toukomettiset tulevat! Toukomettiset tulevat! Jaa että mitenkä? Ei. Kyse ei ole mistään C-luokan tieteiselokuvasta vaan kevään airuiden saapumisesta... Maalis-huhtikuussa saapuvien muuttolintujen joukossa on myös toukomettisiä. Nykyään ne tosin tunnetaan nimellä sepelkyyhky. Suomalaisten lintujen nimeämiskäytäntö on muuttunut sadan vuoden aikana huimasti. Kun ennen puhuttiin partatiaisesta, niin nykyään samaa lintua kutsutaan viiksitimaliksi. Onhan se paljon hipsterimpi nimi tuolle trendikkäälle pikkusiivekkäälle. Viiksitimali. 20-luvulla leppälinnusta haluttiin tehdä leppäkerttu. Aivan! Leppäkerttu. Kuten kaikki tiedämme, leppäkerttu tarkoittaa nykyään sitä pääosin punamustaa pientä kovakuoriaista, joita Suomestakin löytyy reilut 60 lajia. Lennä lennä leppäkerttu. Lintu tai koppis. No entäs sitten vihreäkerttu? Ei, se ei ole ympäristöorientoitunut TV:stä tuttu meteorologi vaan lintu sekin. Nimittäin nykyisin sirittäjänä tunnettu lintu oli aikanaan vihreäkerttu. Ja muistattehan varmasti Rauli Baddingin laulun, jossa lauletaan keväiseen metsään menemisestä, kostean sammaleen tuoksusta ja siitä kuinka tynnörilintu soittaa. Tynnyrilinnusta tuli myöhemmin tiltaltti, jonka heleää “tilt talt” soittoa kuulee suomalaisissa metsissä alkukesällä. Nykyiset nimet ovat tietysti jotenkin suuhun sopivampia kuin ne wanhat. Tottumiskysymys luulisin. Tynnyrilintu, tai niinkuin Badding laulussaan hoilaa tynnörilintu, kuulostaa mielestäni kyllä mukavammalta kuin tiltaltti. Musiikkipiireissä on muutenkin käytetty lintujen vanhoja nimiä. Marko Haavisto ja Poutahaukat -yhtyeen poutahaukka on nykyään ampuhaukka. Jos itse osaisin soittaa ja perustaisin bändin, sen nimeksi voisi tulla Juha B. & Pakastiaiset. Pakastiainenhan oli ennen rakastetun talitiaisemme nimi. Ja jos yhtyeeni suuntaisi myös ulkomaille, sen nimeksi tulisi tietysti Jim B. & The Great Tits. Talitiainen on nääs enkuksi great tit. Palataanpa musiikista takaisin lintuihin ja niiden entisiin nimiin. Joitakin vanhoista nimistä olen makustellut pitkään suussani. Artikuloinut hartaasti ja miettinyt miten ne tämän päivän kielenkäytössä toimisivat. Suosikkilistalleni nousee ehdottomasti mustankirjava paarmalintu. Toistakaapa perässäni, mustankirjava paarmalintu. Ei ihan pärjää töpökääpiötypäkölle, joka muuten kuuluu tyrannien heimoon, muttei töpis olekaan suomalainen laji. Mustankirjava paarmalintu sai myöhemmin nimekseen kirjavakärpässieppo ja jalostui siitä lopulta kirjosiepoksi. Kirjosieppo. Sekin on varsin kaunis linnunnimi. Niinkuin kuin on lintukin. Muttei se kirjoja sieppoo vaan kärpäsiä ja paarmoja. Tämä kirjosieppo. Kehitys kehittyy, lintutiedekin menee pitkäjalan (Himantopus himantopus) askelin eteenpäin ja siivekkäiden ystäviemme nimet muuttuvat. Suomalaisessa luonnossa eivät enää seikkaile valkea tuonenkurki (kattohaikara), suippupyrstöinen räiskä (merikihu), leveänokkainen tiivi (jänkäsirriäinen), kissapöllö (lehtopöllö, myös hiiripöllö), jäälintu (kuningaskalastaja), kuusanka (kuukkeli), lörppösorsa (harmaasorsa), jura (ruokki) tai tukkanarsku (tukkasotka). No nyt on helmikuu pyristelty jo yli puolen välin. Pakastiaiset pitävät jo ainakin eteläisessä Suomessa kevätlaulukonsertteja, kotivarpuset tirskuvat pihan pensaissa, kohta saapuvat toukomettiset huhuilemaan reviirin merkkausta ja omalle kotirannalleni singahtavat rantaharakat mustavalkoisessa puvussaan keekoilemaan pitkine punaisine nokkineen. Laitanpa Baddingin tynnörilinnun soimaan ja jään odottamaan tiltalttia saapuvaksi ja lopetan tämän täysin epätieteellisen pohdiskelun täältä tähän. Koska se on mun luonto.