Podcasts about sirpa k

Nauretaan Kekkoselle! Miksi edesmennyt presidentti Urho Kekkonen on niin houkuttava poliittisen satiirin aihe edelleen? 1960-luvun hampaattomista Kekkoskaskuista on edetty tekoälyavusteisiin nettivideoihin, joissa Kekkosen suusta pääsee ruma sanakin. Kekkoshuumorista keskustelemassa tuoreen UKK-musikaalin tekijä, kirjailija Sirpa Kähkönen, Kekkonen-sarjakuvan tekijä Matti Hagelberg sekä tubettaja Jani "Paakkelsi" Paakala, jonka Kekkos-videot villitsevät yleisöä Youtubessa. Toimittajana studiossa Harto Hänninen.

Kekkosta kehään! Musiikiteatteri Kapsäkin Kekkosesta kertova musikaali kertoo Kekkoslovakian omituisista höpöttäjistä. Se on myös ajankuva 70-luvun virallisesta Suomesta. Vieraina studiossa ovat UKK-musiikkinäytelmän käsikirjoittaja Sirpa Kähkönen ja ohjaaja Taru Mäkelä. Keskustelemme mm. vauhdittoman kolmiloikan SM-ennätysmiehen ja takinkääntäjän ydintraumasta. Suomen nuori! Kekkonen ei ole meemi! Kekkonen saattaa nousta haudastaan kesken lähetyksen. Pysy kuulolla.

Äitiys on helposti jotakin ylistettyä ja arvokasta, jalustalle nostettua – jopa mytologista. Äiti on elämän perusyksikkö, hoivan, huolenpidon ja rakkauden lähde. Mutta äidit ovat keskenään myös ymmärrettävästi hyvin erilaisia persoonia erilaisissa olosuhteissa, eläen hyvin erilaisia elämiä omine taustoineen, kokemuksineen ja traumoineen. Erilaisissa historiallisissa tai yhteiskunnallisissa tilanteissa he ovat kohdanneet äitiyden monet haasteet osana itseään suurempaa jatkumoa, jossa naisen asema on ollut miehiin verrattuna monessa suhteessa alisteinen ja vaikea. Kirjailija Sirpa Kähkönen kirjoitti rakkaudentunnustuksen kuolleelle äidilleen, jonka kanssa vanhemman ja lapsen välinen suhde oli monin tavoin haastava. Tuloksena oli Finlandia-palkittu romaani “36 uurnaa. Väärässä olemisen historia”. Toimittaja ja tietokirjailija Sonja Saarikoski puolestaan vietti vuosia tutustuen naisvankien elämiin ja huomasi, että naisvankiloissa puhutaan paljon lapsista ja kohdataan muuhun yhteiskuntaan verrattuna hyvin omanlaisia äitiyden haasteita. Näitä avataan tietokirjallisuuden Finlandia –ehdokkaana olleessa “Naisvangit” -teoksessa. Ohjelman toimittavat Mikko Kurenlahti ja Hilkka Nevala.

Vuonna 1928 Kansalaissodasta oli kulunut kymmenen vuotta, mutta yhteiskunnan polarisaatio ei ollut kadonnut mihinkään. Tammisaaren vankilan runsaasta tuhannesta vangista poliittisia vankeja oli edelleen noin sata. Vankila-aika vaihteli kymmenestä vuodesta muutamaan vuoteen, mutta monet kantoivat sitä mielessään ja kehossaan loppuelämänsä. Osa siirsi sen sukupolvelta toiselle. Vieraina ovat kirjan Punavankila, Tammisaaren pakkotyölaitos 1918 - 1930 kirjoittanut Sture Lindholm sekä tanssija-koreografi Tuomo Railo, jonka tanssiteos Valkoisten vankina käsitteli Railon isosedän Pekka Railon kokemuksia Tammisaaren vankilasta. Pekka Railo toimi leirillä mm. farmaseuttina. Kolmantena vieraana on kirjailija Sirpa Kähkönen, joka on kirjoittanut paljon isoisänsä Tammisaari-kokemusten vaikutuksista sukunsa naisiin ja jopa omaan elämäänsä. Toimittajana on Liisa Vihmanen.

Sirpa Kähkönen voitti Finlandia-palkinnon romaanillaan “36 uurnaa. Väärässä olemisen historia.” Päivän mietelauseen on valinnut Tuula Viitaniemi. Lukijana Tuija Kurvinen.

Sirpa Kähkösen Finlandia-palkittu romaani "36 uurnaa. Väärässä olemisen historia" on ristiriitainen rakkaudentunnustus kuolleelle äidille. Päivän mietelauseen on valinnut Tuula Viitaniemi. Lukijana Tuomas Niemelä.

Sirpa Kähkönen keskustelee Taru Torikan kanssa uusimmasta teoksestaan 36 uurna. Se tapahtuu yhden yön aikana, jonka kirjailija käyttää tekemällä kuolleen äitinsä perunkirjoituksen täyttämällä tälle matkaan mukaan 36 uurnaa elämän varrella kerääntyneillä muistoilla. Avuksi tulee Tuonen Tytti. Kähkönen tunnetaa taidostaan kirjoittaa oman sukunsa historiasta niin, että siitä kasvaa jotain universaalia ja lukijaa koskettavaa tämän omasta taustasta riippumatta. 36 uurnaa menee vielä lähemmälle ja syvemmälle, ja laajenee unohtumattomaksi lukukokemukseksi, joka vetoaa aisteihin ja tuntuu ruumiillisesti. Sirpa Kähkönen vertaa työtään kuvanveistoon - kirjailijan pitää malttaa antaa materiaalin löytää muotonsa, pysähtyä ja viipyä sen vaatimusten mukaan, ei pakottaa ennakkosuunnitelman mukaan. Puhumme siitä, miten toisten elämän ja muistiinpanojen käyttäminen materiaalina pitää ratkaista tapauskohtaisesti - ja miksi äidin tarinan kertominen vaati maagisen realismin elementtejä, kuten ihmeellistä magnoliapuuta? Kirjan alaotsikko on väärässä olemisen historia; miksi on tärkeää lukea ja etsiä niitä ihmisiä ja tarinoita, jotka eivät sovi esim. Suomen suureen kansalliseen kertomukseen? Millaisia todellisuuksia lapsille siirretään perheen sisäisillä lausahduksilla ja hokemalla? Ja voisiko suvun vaietusta historiasta päästä parhaiten irti tutkimalla sitä? Sirpa Kähkönen esiintyy Tampereen kirjafestareilla sunnuntaina 3.12. Katso ohjelma ja osta liput tästä https://kirjafestarit.fi/https://kirjafestarit.fi/ Kirjailijan kuva Laura Malmivaara

Teatterin politiikkaa -podcastin vieraana on kirjailija Sirpa Kähkönen, jonka kanssa keskustellaan hänen uudesta kirjastaan 36 uurnaa. Se kertoo hänen vastikään kuolleen äitinsä tarinan Kähköselle ominaisella tavalla Suomen historian traumaattisiin vaiheisiin kytkettynä. Jaksossa pohditaan myös Kähkösen muuta tuotantoa, etenkin näytelmiä, sekä sitä mitä eroa ja yhteistä on romaanin ja näytelmän kirjoittamisessa. Keskustelu on nauhoitettu Kulttuuri-, mielipide-, ja tiedelehtien liiton lavalta Helsingin kirjamessuilla 2023.

Sirpa Kähkönen on tunnettu historiallisista romaaneistaan ja Kuopio-sarjastaan, mutta hänen uusin romaaninsa 36 uurnaa on omaelämäkerrallinen. Kirja on saanut erinomaiset arvostelut. Sirpa Kähkösen äiti kuoli viime vuonna ja silloin Kähkönen alkoi lukea äitinsä päiväkirjoja. Miten hän kuvailee tätä prosessia? Sirpa Kähkösen äiti loukkaantui vakavasti 15-vuotiaana. Oliko tämä syynä myös hänen häijyyn käyttäytymiseen omaa tytärtään kohtaan, että kärsimme aikaisempien sukupolvien traumoista? Miten voimme katkaista tämän kierteen niin, että kärsimys ei periydy? Millaiset eväät kirja antaa tähän? Mikä on kirjan sanoma, voiko tämä toimia vertaistukena kriisejä läpikäyville perheille? Kirjailija Sirpa Kähkönen on ohjelman vieraana. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Euroopan sosiaalirahaston tukeman Mieliteko-ohjelman ja Savon Aaltojen yhteistyössä toteuttamassa Pienet Teot-ohjelmasarjassa aina viikoittain käydään mielenkiintoisten vieraiden kanssa keskustelua, jossa käymme läpi heidän kokemuksiaan arjen hyvistä pienistä teoista sekä myös heidän omista vinkeistä aihealueen tiimoilta. Pienet teot lisäävät tunnetusti mielen hyvinvointia. Ne ovat arkisia hyviä tekoja, jotka eivät maksa sinulle mitään. Se voi olla roskien poimimista metsästä, vastaantulijan tervehtimistä tai vanhuksen auttamista tien yli - mitä tahansa, mistä tulee hyvä mieli itselle ja toiselle. Mieliteko-ohjelman tavoite on saada aikaan kymmenen miljoonaa pientä hyvän mielen tekoa Pohjois-Savossa kymmenen vuoden aikana. Tarkoituksena on synnyttää yhdessä maakunnan peittävä hyvien tekojen vyöry ja muuttaa ennen kaikkea asenneilmapiiriä myönteisemmäksi, yksi hyvä teko kerrallaan! Ja tässä työssä on myös Savon Aallot nyt mukana. Ohjelmasarjan ensimmäisen jakson vieraana on Kuopiosta kotoisin oleva kirjailija Sirpa Kähkönen. Haastattelijana: Sami Turunen Mukana ohjelmassa: Vipuvoimaa EU:lta 2014-2020 & Euroopan sosiaalirahaston tukema Mieliteko-ohjelma.

Kuopion kaupunginteatteri esitteli keskiviikkona 18.01.2023 kevään ohjelmistonsa yleisölle. Teatterikeväässä ensi-iltansa saavat Kari Heiskasen käsikirjoittama ja ohjaama Huhtikuu, Rosa Liksomin Finlandia-palkitun Hytti nro 6:n näyttämösovitus ja modernin kauhun klassikkoon perustuva Mustapukuinen nainen. Ohjelmistossa jatkavat muun muassa syksyltä tutut yleisömenestykset Huomenna minä lähden -musikaali ja savolaiskomedia Iso Iita. Kevään ohjelmistokalenterista löytyy runsas kattaus huippuvierailuja kuten Martti Suosalon ja Mika Nuojuan tähdittämä Huomenna hän tulee, Tuure Kilpeläisen Kevättaika -konsertti ja Sirpa Kähkösen käsikirjoittama musiikkinäytelmä Brechtiä jokanaiselle. Haastattelussa Kuopion kaupunginteatterin johtaja Tommi Auvinen kertoo tunnelmistaan monipuolisen kevätohjelmiston äärellä. Samalla Tommi myös taustoitti sitä monivaiheista prosessia joka käydään, kun teatterin esityskauden ohjelmistoa lähdetään kulloinkin valikoimaan ja täten rakentamaan valmiiksi kokonaisuudeksi. Ohessa selviää myös tarkemmin, että millaisia elämyksiä Kuopion kaupunginteatteri tahtoo tarjota nimenomaan juuri savolaisyleisölle? Haastattelijana: Sami Turunen

Bertolt Brecht (1898–1956) oli runoilija, kirjailija ja teatteriohjaaja, joka tunnetaan teatterin uudistajana erityisesti pyrkimyksestään saada katsoja kokemaan itsensä aktiivisesti osalliseksi esityksessä ja ympäröivässä yhteiskunnassa. Jakson vieraina ovat kirjailija Sirpa Kähkönen sekä oopperalaulaja ja Helsingin oopperakesän taiteellinen johtaja Reetta Ristimäki, jotka yhdessä ohjaaja Taru Mäkelän kanssa ovat valmistelemassa Musiikkiteatteri Kapsäkissä 29.9. ensi-iltaan tulevaa Brechtiä jokanaiselle -näytelmää. Se sijoittuu 1940-luvun alkuun, jolloin Brecht seurueineen eli maanpaossa Suomessa. Muun muassa Hella Wuolijoen Marlebäckin tilalla asuneeseen joukkoon kuuluivat Brechtin ja hänen puolisonsa Helene Weigelin ja heidän lastensa ohella Brechtin avustaja ja rakastaja Grete Steffin sekä hänen uusi rakkautensa Ruth Berlau. Keskustelussa pohditaan brechtiläisyyden perintöä ja sitä, miten tässä ajassa pitäisi suhtautua hänen osaltaansa pönkittämään miesneromyyttiin. Lisäksi käsitellään myös Brechtin 1920- ja 1930-luvulla kirjoittamia musiikkinäytelmiä Mahagonny ja Seitsemän kuolemansyntiä, joista nähdään uudet sovitukset lokakuun lopulla Ville Saikkosen ohjaamana Aleksanterin teatterissa.

Kirjoja saa nykyään suoraan korville kuukausimaksulla äänikirjojen suoratoistopalveluista. Sähkökirjasta ei ole vielä tullut vakavaa kilpailijaa perinteiselle kirjalle, mutta äänikirjasta on jo tullut suosittu trendituote. Miten äänikirjan voittokulku vaikuttaa kirjallisuuden maailmaan? Lukijoista se tekee kuulijoita, mutta muuttaako se kirjailijan työtä? Vaikuttaako äänikirjojen suosio kirjailijan aihevalintoihin, kerrontaan tai tyyliin? Ja millainen bisnes se on kustantajien ja kirjailijoiden kannalta? Vieraina Suomen Kirjailijaliiton puheenjohtaja Sirpa Kähkönen ja Helsingin Sanomien kirjallisuustoimittaja Antti Majander.

Sirpa Kähkösen Kuopio-sarjaa rakastavat sekä tavalliset lukijat että kriitikot. Sarjasta ilmestyi jo yhdeksäs osa, ja Kähkönen vitsailee, että häneen on siirtynyt Kalle Päätalon henki.Vihreän salin syntyyn liittyy monta erityistä ja vähän salaperäistäkin käännettä. Kähköselle itselleen kirjoittaminen on tuonut hyväksymisen kokemusta."Kirja kirjalta olen kirjoittanut itseäni kuuluvaksi johonkin."

Sirpa Kähkösen uusin romaani sijoittuu ratkaisevaan hetkeen Kuopiossa 1964, ja levittäytyy samalla sadan vuoden säteelle, Pietarista Leningradiin (ja takaisin). Ääneen pääsee laaja kaarti ihmisiä, nuoria ja liikaakin kokeneita, elämäänsä aloittelevia ja kuolleita. Keskustelemme Sirpa Kähkösen kanssa historiasta hänen teoksissaan - se ei ole hänelle "keino", "miljöö" tai muu ulkoinen työkalu, vaan jotakin muuta. Kähkönen tarkastelee teoksissaan, miten eletyt kriisit ja kauheudet siirtyvät yli sukupolvien, myös ja varsinkin silloin kun niistä ei puhuta. Vihreässä salissa ääniä ja totuuksia on useita. Sirpa Kähkönen kertoo, miksei kuitenkaan enää kaikkitietävää kertojaa. Pohdimme romaania rajaamisen taiteena, jatkuvaa uudistumista ja toisaalta George Simenonin kaltaista kirjailjaa, joka yllättää aina vaikka tuntuu toistavan samaa. Keskustelemme Suomen unohdetusta kaupunkilaisesta ja kansainvälisestä lähihistoriasta ja siitä, miten eteenpäinmenon ideologiaa varjostaa julmuus heikompia kohtaan. Sirpa Kähkösen kuva Jonne Räsänen, Otava

Alkusyksystä uutiset kertoivat Afganistanin tapahtumista. Taleban on estänyt yli 12-vuotiaiden tyttöjen koulunkäynnin ja rangaistusten pelossa tytöt ovat muun muassa polttaneet vanhoja koulutodistuksiaan. Kirjailija Sirpa Kähkösen mieleen nousi kuva Impivaarasta, jossa Afganistanin tytöt saavat turvassa opiskella. Runo kuullaan mietelauseena kansainvälisenä tyttöjen päivänä. Lukijana kuuluttaja Juha Salomaa. Päivän mietelauseen on valinnut Niina Mäkeläinen.

Kyberturvallisuus on puhuttanut niin Venäjän ja USA:n johtajien kuin myös Nato-johtajien huippukokouksessa. Keskustelemassa Jyväskylän yliopiston kyberturvallisuuden työelämäprofessori, Martti Lehto  ja Aalto-yliopiston kyberturvallisuuden työelämäprofessori Jarno Limnell. Pietarin koronatilanne. Puhelimessa edustuston päällikkö Sannamaaria Vanamo. Iranin vaalit ja maan tilanne sekä suhteet muihin maihin. Keskustelemassa toimittaja Liisa Liimatainen ja tutkija Mariette Hägglund, UPI. Laila Hirvisaari - jälleenrakentamisen ja naisen vastuun kuvaaja. Keskustelemassa kirjailija Sirpa Kähkönen. Kolumni. Heikki Hiilamo: Pikavippibisneksen salaisuus. Uusinta. Kyberturvallisuus on noussut esiin niin Venäjän ja USA:n johtajien kuin myös Nato-johtajien kokouksessa. Keskustelemassa Jyväskylän yliopiston kyberturvallisuuden työelämäprofessori, Martti Lehto  ja Aalto-yliopiston kyberturvallisuuden työelämäprofessori Jarno Limnell. Juontajana Päivi Neitiniemi, toimittajina Maria Skara, Akseli Innanen, Hanna Juuti ja Atte Uusinoka. Tuottajana Tarja Oinonen.

Miten epätoivo eroaa toivottomuudesta? Mitä toivoa on saattohoidossa?   Toivo on voima, joka kannattelee ihmistä kaikkein vaikeimmissakin tilanteissa. Siitä puhuvat Elina Hirvosen kanssa kirjailija Sirpa Kähkönen sekä Terhokodin entinen johtaja, ylilääkäri Juha Hänninen Helsingin tuomiokirkon kryptassa. Tuottajana Suna Vuori, Svart Helsinki oy Tuotanto Kirkko ja kaupunki -media ja Helsingin tuomiokirkkoseurakunta Tuotantoa on tukenut Kirkon mediasäätiö

Sirpa Kähkönen, "Nõmmeliivatee". Kirjastuselt Koolibri. Loeb Harriet Toompere. Kuku raadio järjejutt viib meid sel nädalal poeetilisele reisile läbi Soome ajaloo kuni tänapäevani. Prouad rändavad mälestustes tagasi oma nooruaega, meenutavad sõda, Karjalasse jäänud kodumaja ning ammuste kaaslaste saatusi. See on lugu kahe naise pikast sõprusest, mis on tugev ja ilus nagu nõmmeliivatee.

Sirpa Kähkönen, “Nõmmeliivatee”. Kirjastuselt Koolibri. Loeb Harriet Toompere. Kuku raadio järjejutt viib meid sel nädalal poeetilisele reisile läbi Soome ajaloo kuni tänapäevani. Prouad rändavad mälestustes tagasi oma nooruaega, meenutavad sõda, Karjalasse jäänud kodumaja ning ammuste kaaslaste saatusi. See on lugu kahe naise pikast sõprusest, mis on tugev ja ilus nagu nõmmeliivatee.

Mia Franck och Sirpa Kähkönen har båda skrivit romaner om en grupp som traditionellt ofta har förbisetts i skildringar av krig – kvinnor och barn. I Förlaget-podden möts de i ett inspirerande samtal om krigsbarn, krigets galenskap, fascinerande dagboksfynd och det galna i tanken att bara de som har exakt koll på varje skruv i en pansarvagn skulle få skriva skönlitterärt om krigsupplevelser. Producent: Kira Schroeder Böcker som nämns i podden Bombträdgården: https://www.forlaget.com/bocker/bombtradgarden/ Brudar i svart: https://www.lindco.se/bocker/brudar-i-svart/ Granitmannen: https://www.lindco.se/bocker/granitmannen/

Asioilla on vähintään kaksi puolta, arvioidaan tämän kertaisessa lukupiirissä jossa aiheena kirja, joka käsittelee sisällissodan aikaa. Tutustumme myös Mörrumin kirkon urkuihin. Punainen ja valkoinen puoli koskea Jari Järvelän: Kosken kahta puolta -romaani kuvastaa taidokkaasti Suomen sisällissotaa kahden mummin eri näkökulmista. Lukupiirissä tällä kertaa pohtijoina Elna Nykänen Andersson ja Kai Rauhansalo. Ruotsinsuomalaiset kirja- ja kulttuurimessut lähestyvät Jo perinteisille messuille 10.11. Tukholman Suomen instituuttiin on tulossa ruotsinsuomalaisia ja suomalaisia kirjailijoita, kuvataiteilijoita ja kulttuurijulkaisuja kuten Liekki ja Äänet. Luvassa on myös ohjelmaa lapsille. Suomalaisina tähtinä on paikalla Sirpa Kähkönen ja Antti Tuuri. Kulttuurikeskustelu Koukussa kuulet otteen Antti Tuurin haastattelusta. Urkupillit saa laskea mutta niitä ei saa koskea Mörrumin kirkossa on hienot urut. Urkuri Marco Bonacci oli mukana jo hankintavaiheessa ja esittelee urkuja toimittajallemme Anna Lotta Hirvonen Nyströmille, joka ei tiennyt kuinka herkkiä kapistuksia urkupillit ovat. Koukun miksaa, juontaa ja tuottaa Kirsi Blomberg kulttuuri@sverigesradio.se

Författaren Sirpa Kähkönen växte upp med sin morföräldrar. I deras kärlek, men också i deras tystnad. En tystnad om trauman från Finlands krig. I sitt sommarprat talar hon om allt det som man tidigare teg om. Tack vare en låda med gamla foton, som Sirpa fick av morfars syster, kunde hon börja nysta i släktens historia. Redaktör: Maria Sundblom Lindberg Produktion: Parad Media

Hyvinvointivaltio ei enää kelpaa kaikille. Työ muuttuu projekteiksi, co-workingiksi ja moniosaamiseksi. Robotit ja tekoäly hoitavat suurimman osan nykyammateista. Myös käsityksemme oppimisesta, tiedosta ja totuudesta muuttuvat. Tunnetko Zeitgeistin, ajan hengen puhalluksen niskassasi? Millaisessa historiallisessa murroskohdassa elämme Suomessa kesäkuussa 2018? Kuljemmeko me sokeina ja historiatajuttomina yhtenäiskulttuurin raunioilla? Ruben Stillerin vieraina ovat kirjailijat Sirpa Kähkönen ja Jari Ehrnrooth sekä toimitusjohtaja Risto E J Penttilä.

Huuto syvyydestä kertoo Kööpenhaminassa asuvasta pappisperheestä, se kertoo uskosta ja perheestä, isien perinnöstä ja tarpeesta löytää elämälle merkitys. Sarjan luoja on Adam Price, sama mies, joka aiemmin on ollut vastuussa tanskalaisen sarjadraaman merkkiteoksesta Vallan linnake. Price on todennut, että tehtyään 30 jaksoa sarjaa, missä nainen yrittää yhdistää korkean poliittisen viran, äitiyden ja roolin vaimona, hän halusi tehdä sarjan isistä ja pojista. Sarjan suurhahmo on ristiriitojen kalvama pappi Johannes Krogh, jota esittää Lars Mikkelsen. J.P. Pulkkisen vieraana on kirjailija Sirpa Kähkönen. Kuva: Tine Harden

Samtal om nya filmatiseringen av Väinö Linnas Okänd soldat, intervju med författaren Sirpa Kähkönen och håglöshet i serieformat. Idag kulminerar vårt grannland Finlands firande av 100 år som självständig nation. Hela 2017 har varit ett jubileumsår som speglats inte minst i kulturen.  I Sverige är det premiär för den tredje filmatiseringen av Väinö Linnas klassiska roman "Okänd soldat", denna gång i regi av Aku Louhimies. Det är den dyraste finska filmproduktionen någonsin och den är en enorm publiksuccé i Finland. Vad är nytt i den här filmatiseringen? Och vad säger den om den finska självbilden? Samtal med Sveriges Radios tidigare finlandskorrespondent Bengt Lindroth.   I vår kommer Sirpa Kähkönens dokumentära bok om rödgardisten Hugo  på svenska och finska. Helene Alm har träffat Sirpa Kähkönen, som ägnat hela sitt författarskap åt att skriva om det finska inbördeskriget som bröt ut bara en månad efter självständighetsdagen. Vad säger tillbakablickandet på de historiska krigen om vilka frågor Finland bör ställa sig om framtiden? Intervju med Fredrik Sonck, kulturredaktör på Hufvudstadsbladet. Det blir också finsk kultur utan krigstema; Jenny Teleman har läst "Spleenish" av Ulla Donner, en serieroman om håglöshet, och Nina Asarnoj har sett aktuella "Little Wing", en prisbelönad film om 12-åriga hästtjejer i regi av Selma Vilhunen. Programledare: Måns Hirschfeldt Producent: Anna Tullberg

Den här veckan bjuder Lundströms Bokradio på ett specialprogram för att uppmärksamma att det är etthundra år sedan Finland blev självständigt. Programledare: Marie Lundström. Under de dryga fem år som Lundströms Bokradio har funnits har författare från Finland varit ett viktigt inslag i programmet. Vi återutsänder nu delar av intervjuer med Katja Kettu, Märta Tikkanen, Jörn Donner, Monika Fagerholm och Kjell Westö, spännande samtal och ovanliga möten som ger en inblick i den samtida finländska litteraturen. Under hösten har också de finländska författarna Laura Lindstedt (16 sep) och Sirpa Kähkönen (30 sep) medverkat i programmet.

Marie Lundström möter den stora stjärnan på årets Bokmässa, den indiska författaren Arundhati Roy, samt Sirpa Kähkönen från Finland. 20 år efter sitt internationella genombrott med debutromanen "De Små Tingens Gud" har Arundhati Roy nu återvänt till fiktionen. Hennes nya roman heter "Den yttersta lyckans ministerium". Ett av Bokmässans teman 2017 är "Finland 100 år" och bland många andra finns författaren Sirpa Kähkönen på plats i Göteborg. Hennes nya hyllade roman "Granitmannen" kommer nu på svenska.

Sirpa Kähkönen - "Graniitmees"

I dagens program pratar Thella Johnson och Philip Teir om hatet som går i arv med den Sverigeaktuella finländska författaren Sirpa Kähkönen. Hatet som arv En av Finlands främsta författare, Sirpa Kähkönen, medverkar i dagens program. Hon är ordförande i finska PEN och i höst utkommer boken Granitmannen i svensk översättning. För att förstå Finland är det Kähkönen man ska läsa. Granitmannen och den stora sjudelade Kuopiosviten där hon skildrat förlorarsidan efter inbördeskriget och tankegångarna som går i arv. Vykortsexperiment (äntligen!) I gårdagens sändning hann vi inte följa upp vykortsexperimentet. Men idag är det äntligen dags. Finska posten har ju beslutat att sluta dela ut post på tisdagar. Man vill spara på krafterna och tycker att man kan använda brevbärare till annat istället - som gräsklippning eller blomvattning. Vi tänkte kolla hur det går för den finska posten och har genomfört ett experiment. I fredags skrev vi sammanlagt fem vykort som vi postade till olika orter i Finland. I dagens sändning får du veta hur experimentet gått.   Polentips Dessutom ringer vi till Stefan Ingvarsson som ger sina bästa kulturtips för att förstå sig på grannlandet Polen. Här är hans litteraturtips:  Olga Tokarczuk, Jakobsböckerna Zofia Nalkowska, Medaljonger Anna Swirszczynska, Lidandet och glädjen Gabriel Byströms kommande bok Med Guds hjälp - Religion och politik i Ryssland, Polen och Ungern Och filmtips: Sista familjen United States of Love Villebråd Podd: Polenpodden Vad vill du veta om Finland, Polen och Baltikum? På torsdag är det dags för väkteri med lyssnarfrågor. Fråga vad du vill! Ring in redan nu på 08 784 39 51 eller mejla: korrespondenterna@sverigesradio.se Programledare: Thella Johnson Bisittare: Philip Teir Producent: Minna Grönfors

Mikä on taiteen ja kulttuurin tehtävä tänä moniarvoisena, ristiriitojen sävyttämänä totuuden jälkeisenä aikana? Onko taiteella mitään painavaa sanottavaa Nyky-Suomessa? Elävätkö taiteilijat omassa kuplassaan tuottaen merkityksettömiä sisältöjä samanmieliselle eliitille? Suomalaisen kulttuurin hiekkalaatikoita ja ankkalammikkoja kiikaroivat Roman Schatzin kanssa kirjailija Sirpa Kähkönen ja teatteriohjaaja Juha Hurme.

Sirpa Kähkönen on tänapäeva Soome tunnustatumaid kirjanikke. Tema teos „Graniitmees“ käsitleb tundlikku teemat – Soome pahempoolsete käekäiku sõdadevahelisel ajal. See on lugu Soome noortest, kes 1920. aastatel salaja Nõukogude Liitu läksid. Loeb Kristi Aule.

Mikä on taiteen ja kulttuurin tehtävä tänä moniarvoisena, ristiriitojen sävyttämänä totuuden jälkeisenä aikana? Onko taiteella mitään painavaa sanottavaa Nyky-Suomessa? Elävätkö taiteilijat omassa kuplassaan tuottaen merkityksettömiä sisältöjä samanmieliselle eliitille? Suomalaisen kulttuurin hiekkalaatikoita ja ankkalammikkoja kiikaroivat Roman Schatzin kanssa kirjailija Sirpa Kähkönen ja teatteriohjaaja Juha Hurme.

Kirjailija Sirpa Kähkösen ukki oli taitava sanailija. Hän opetti nelivuotiaan Sirpan lukemaan ja jaksoi ihailla lapsen kaikenlaista ihmeellisyyttä. Lauri-ukin oma elämä on kuitenkin tarina sydäntäsärkevästä ihanteiden musertumisesta. Neuvostoliitossa hän joutui kokemaan puna-armeijan karuuden ja palattuaan vankileirin ankaruuden. Suvun salatut tarinat ovat jalostuneet kirjoiksi, jotka hoitavat paitsi Kähkösen, myös muiden kansalaissodan jalkoihin jääneiden sukujen haavoja. Mitkä kuusi kuvaa Sirpa Kähkönen valitsee kertomaan oman elämänsä ja esi-isiensä tärkeistä hetkistä?

Tarina Downtonin herraskartanon asukkaiden ja henkilökunnan vaiheista on huipentanut brittiepookin suosion. Niin ylä- kuin alakertaankin tunkeutuvat rikos-, rakkaus- ja rahajuonet ulottuvat ajallisesti Titanicin uppoamisesta aina 1920-luvulle saakka. Tarinan luoja Julian Fellowes on itsekin ylähuoneen jäsen. J.P. Pulkkisen vieraana on kirjailija Sirpa Kähkönen.

Aamun vieraan kanssa puhutaan Suomen historia kipeästä vaiheesta. Lähdemme Tammisaareen Dragsvikin varuskunta-alueelle, jossa tapaamme kirjailija Sirpa Kähkösen. Tammisaaressa toimi talvisodan loppuun saakka pahamaineinen pakkotyölaitos, jonne sijoitettiin poliittisesta toiminnasta tuomittuja vasemmistolaisia. Tammisaaressa istui myös Sirpa Kähkösen isoisä, jonka vaiheista hän on kirjoittanut juuri ilmestyneen kirjan Vihan ja rakkauden liekit. Toimittajana on Katri Nisula.