Podcasts about iranin

Venäjän presidentti Vladimir Putin ja Iranin presidentti Masud Pezeškian tapaavat perjantaina Moskovassa. Mistä tapaamisessa neuvotellaan? Haastateltavana lähi-idän tutkija Joonas Maristo Helsingin yliopisto. Kuinka tiedustelu on muuttunut, kun turvallisuusympäristö on muuttunut? Tiedustelusta keskustelemassa väitöskirjatutkija Mikko Porvali Jyväskylän yliopistosta sekä Pääesikunnan tiedustelupäällikkö, prikaatikenraali Pekka Turunen. Millainen aselepo äärijärjestö Hamasin ja Israelin välille solmittiin? Keskustelemassa väitöskirjatutkija Tiina Hyyppä Helsingin yliopistosta sekä vanhempi projektipäällikkö Saana Keskitalo CMI:stä. Keniassa on siepattu kymmeniä ihmisiä viime kesän jälkeen. Kiinniotetut ovat arvostelleet hallitusta, ja ihmisoikeusjärjestöt syyttävät sieppauksista turvallisuusviranomaisia. Ylen Afrikan kirjeenvaihtaja Eeva Eronen raportoi. Juontajana Atte Uusinoka. Toimittajana Satu Heikkilä. Tuottajana Marija Skara.

✨ YHTEISTYÖ Mainosta Puheenaiheessa: myynti@puhemedia.fi Miksi sekä Iran että Hizbollah ovat hyökänneet ohjuksilla Israeliin ja miten ohjusiskut liittyvät Israelin sotaan Hamasia vastaan Gazassa? Minkälainen voimatasapaino Lähi-idässä on ja minkälaiset suhteet eri valtioilla ja muilla toimijoilla on toisiinsa? Studiossa eversti-luutnantti Juha Mäkelä. Jakso on kuvattu 10.10.2024. ⌚ AIKALEIMAT (0:00) Iranin 2. ohjusisku (2:00) Israelin Ohjuspuolustus (6:05) Lähi-itä (12:52) Rajat (15:27) Palestiina (17:29) Voimatasapaino (23:01) Libanon (25:47) "Shakkipeli" (28:15) Iran (30:05) Yhdysvallat (34:30) Retoriikka (35:59) Johtajat (40:44) Hakulaiteisku (46:58) Informaatiovaikuttaminen (49:50) Media (55:03) Neuvottelu (57:39) UNIFIL (1:09:28) Etelä-Libanon (1:11:27) Libanonin asevoimat (1:13:01) Hizbollah (1:15:21) Egypti (1:20:19) Jordania (1:31:35) Palestiinan kohtalo (1:34:17) "Pattitilanne" (1:37:47) Länsiranta (1:39:12) Siirtokunnat (1:44:39) Syyria (1:57:06) Suurvallat (2:04:13) Saudi-Arabia (2:06:51) "Arabikatu" (2:07:59) Muslimiveljeskunta (2:11:39) Turkki (2:16:17) Mossad (2:25:31) Suomi (2:27:54) Daavidin linko (2:31:00) Kriisitietoisuus (2:32:24) Nato-jäsenyys (2:34:15) Rauhanturvaaminen (2:36:18) Seuranta

Hamasin terrori-iskussaan sieppaamien panttivankien piina on kestänyt jo vuoden. Samaan aikaan omaisten usko Israelin pääministerin Benjamin Netanjahun haluun saada panttivangit vapaaksi horjuu. Ohjelmassa kuullaan israelilaisomaisen ajatuksia painajaisen keskellä. Lisäksi Iranin panttivankina ollut yhdysvaltalainen kertoo, miten hän selvisi 444 vuorokauden vankeudesta. Panttivankien vapauttaminen kysyy erikoisosaamista myös neuvottelijoilta. Ohjelmassa haastatellaan kahta New Yorkin poliisin NYPD:n entistä panttivankineuvottelijaa ja pohditaan, millaisin keinoin Hamasin pitämät panttivangit voisi saada vapautettua. Ohjelman lopuksi psykologi avaa, miten panttivankeuden aiheuttama trauma vapautumisen jälkeen voi oireilla. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman ovat toimittaneet Vilma Romsi, Erja Tuomaala ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Katja Kostiainen. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Iranin ohjusisku Israeliin kiihdyttää vaarallisesti Gazan sodan repimää Lähi-idän tilannetta. Maalasiko Iran ohjusiskulla itsensä nurkkaan? Pyrkiikö Israel hyökkäyksellään Libanoniin muuttamaan pysyvästi Lähi-idän voimatasapainoa? Vieraina ovat Ulkopoliittisen instituutin tutkijat Toni Alaranta ja Timo Stewart. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Legendaarinen toimittaja Rauli Virtanen on nähnyt enemmän sotaa ja sekasortoa kuin muut. Mitä mieltä hän on Iranin, Gazan ja Israelin konflikteista? Heikelä ja Koskelo haastattelevat 23 minuuttia.

Ylen EU-vaalitentissä ottivat mittaa toisistaan pienimmät eduskuntapuolueet KD, RKP ja Liike Nyt. Miten tentti meni? Sitä ruotimassa Helsingin yliopiston akatemiatutkija Timo Miettinen ja tutkijatohtori Sanna Salo Ulkopoliittisesta instituutista. Iranin presidentin kuolema helikopteriturmassa aiheutti maahan valtatyhjiön. Mitä Iranissa nyt tapahtuu? Vieraina etäyhteydellä Lähi-idän instituutin johtaja Susanne Dahlgren ja ihmisoikeusaktivisti Eva Tawasoli. Illan EU-vaalitentin etkot. Millaisilla teemoilla puolueet suuntaavat eurovaaleihin? Haastateltavana eduskuntaryhmien puheenjohtajat Antti Kurvinen (kesk), Atte Harjanne (vihr) ja Jussi Saramo (vas). Juontaja Mira Stenström, toimittajat Satu Heikkilä ja Rasmus Montonen. Tuottaja Hanna Juuti

Iranin presidentin ja ulkoministeri ovat kuolleet helikopterionnettomuudessa maan koillisosissa. Mitä onnettomuus merkitsee Lähi-idän herkässä tilanteessa. Haastateltavana Lähi-idän tutkimuksen professori Hannu Juusola. Naton luomat mahdollisuudet Suomen teollisuudelle. Haastateltavana pääsihteeri, Tuija Karanko Puolustus- ja ilmailuteollisuus PIA ry:stä Miten saamelaisten totuus- ja sovintoprosessi edistyy? Haastateltavana Saamelaisten totuus- ja sovintokomission puheenjohtaja Hannele Pokka ja Saamelaispaliskunnat ry:n puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio. Eurovaalitentin etkot. Millaisilla teemoilla puolueen suuntaavat eurovaaleihin. Haastateltavana Liike Nytin eurovaaliehdokas (varakansanedustaja) Nina Nummela, kristillisdemokraattien varapuheenjohtaja Mika Poutala ja ruotsalaisen kansanpuolueen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Otto Andersson Juontajana Jaakko Parkkinen. Toimittajina Atte Uusinoka ja Anssi Väisäinen. Tuottajana Marija Skara.

Iranin ja Israelin välinen kostonkierre. Tuoreimmat tiedot Israelista kertoo ulkomaantoimittaja Antti Kuronen. Keskustelemassa Lähi-idän ja islamin tutkija Joonas Maristo Helsingin yliopistosta ja Maanpuolustuskorkeakoulun sotataidon laitoksen johtaja, eversti Pasi Hirvonen. Yhdysvallat äänesti viikonloppuna Ukrainan tukipaketista. Toimittaja Maxim Fedorov raportoi Kiovasta, Ukrainasta.  Miten Suomi lähtee pyrkimään ylös taantumasta? Vierainamme johtaja Mika Maliranta Työn ja talouden tutkimus Laboresta sekä pääanalyytikko Antti Saari OP:stä.  Lisäksi vientiyritysten näkymistä kertoo uudistuvan teollisuuden johtaja Matti Mannonen Teknologiateollisuudesta. Sään ääri-ilmiöt kurittivat Eurooppaa viime vuonna. Haastattelussa ympäristömuutoksen professori Atte Korhola Helsingin yliopistosta. Juontajana Justus Laitinen.

Mitä seuraa Iranin viikonloppuisesta iskusta Israeliin? Miten estetään eskalaation kierre ja suursodan uhka? Keskustelemassa Ulkoministeriön Lähi-idän yksikön päällikkö Riikka Eela ja maailmanpolitiikan professori Teivo Teivainen. — Valtavan suursodan uhka leijuu koko ajan, Eela toteaa. Kuitenkin hän korostaa, että useimmat Israelin naapurivaltioista eivät halua profiloitua Israelin kumppaneina, vaan pitää alueen vakaana, vaikka ossa alueen maista avusti Israelia Iranin hyökkäyksen torjumisessa. Teivaisen mukaan Yhdysvaltain presidentti Joe Biden puhuu taktisisita syistä liittolaistaan Israelia kritisoivasti, koska hänellä ei ole varaa menettää vasemman laidan äänestäjiään vaalien lähestyessä. — Tilanne (Lähi-idässä) on hankala niin kauan kuin Yhdysvaltojen tuki Israeliin on raudanlujaa riippumatta ajoittaisista torumispuheista, Teivainen toteaa. Hän arvioi, että lievä eskalaatio voi hyödyttää Israelin ja Iranin poliittisia johtoja, jotka pääsevät esiintymään omille kansalaisilleen vahvempina. Toimittajana on Linda Pelkonen. 

Jääkö Ukrainan tuki Lähi-idän kriisin jalkoihin? Ukraina kärsii henkilöstö- ja ammuspulasta samalla, kun lännen apu laahaa. Maan johto on antanut kitkeriä kommentteja sen jälkeen, kun Israel ja sen liittolaiset torjuivat käytännössä täysin Iranin laajan ilmaiskun. Eurooppa-neuvoston ylimäääräisessä kokouksessa käsitellään Ukrainan tukemista ja Yhdysvaltojen odotetaan äänestävän massiivisesta apupaketista tällä viikolla. Tuleeko apu ajoissa? Vieraina Tampereen yliopiston kansainvälisen politiikan professori Tuomas Forsberg ja Maanpuolustuskorkeakoulun sotilasprofessori Marko Palokangas. Saamme myös raportin Ukrainasta toimittajaltamme Maxim Fedorovilta ja Brysselistä EU-kirjeenvaihtajalta Hannele Muilulta. Millaisia seurauksia ammatillisen koulutuksen leikkauksilla on suomalaiselle osaamiselle ja talouskasvulle? Hallitus päätti kehysriihessä leikata ammatillisesta koulutuksesta 100 miljoonaa euroa. Vähennys kohdistetaan hallituksen mukaan erityisesti aikuisille ja tutkinnon aiemmin suorittaneille. Vieraina Suomen Ammattiin Opiskelevien Liitto SAKKI ry:n puheenjohtaja Patrik Tanner ja Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry:n toimitusjohtaja Veli-Matti Lamppu. Ulkomaan lehtikatsauksen toimittaa Anna Saraste. Juontajana Atte Uusinoka ja tuottajana Jaakko Parkkinen. Toimittajana Rasmus Montonen.

Israelin ja Iranin välisen konfliktin seuraukset. Israelin Tel Avivista raportoi Ylen ulkomaantoimittaja Antti Kuronen ja aiheesta keskustelevat everstiluutnantti Juha Mäkelä puolustusvoimien tutkimuslaitoksesta ja Suomen lähi-idän instituutin johtaja Susanne Dahlgren.  Mistä löytyvät tehokkaimmat keinot valtion talouden tasapainottamiseen? Hallituksen kehysriihi jatkuu tänään toista päivää, ja tarkoitus on päättää yhteensä kolmen miljardin euron uusista sopeutustoimista. Keinoja arvioimassa toimitusjohtaja Aki Kangasharju Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksesta ja pääekonomisti Ilkka Kaukoranta Suomen ammattiliittojen keskusjärjestöstä SAK:sta. Donald Trumpin rikosoikeudenkäynti jatkuu New Yorkissa Yhdysvalloissa. Uudelleen presidentiksi pyrkivää Trumpia syytetään pornotähden hiljaiseksi maksamisesta vuoden 2016 vaalien alla ja siihen kuuluvan kirjanpidon väärentämisestä. Oikeudenkäynnin merkityksestä kertoo toimittaja Juri von Bonsdorff New Yorkista.  Juontajana Atte Uusinoka.

Jarkko Tontti -podcastin vieraaksi tuli Bijan Rezai Jahromi. Iranilaistaustainen Bijan saapui Suomeen lapsena, ja hänet tunnetaan perusteellisesti Iranin historiaan ja nykypäivään perehtyneenä toimittajana. Keskustelimme juuri nyt ajankohtaisesta tilanteesta Lähi-idässä ja sen historiallisista juurista. Mihin sunnien ja šiiojen ero perustuu ja mitä vaikutuksia sillä on nykyään? Jarkko muisteli lapsuutensa uutisia Iranin vuoden 1979 vallankumouksesta ja tuumiskeli V. S. Naipaulin teosta Matka islamin maailmaan. (Among the believers: An Islamic journey). Nobel-kirjailija vieraili Iranissa vain muutama kuukausi vallankumouksen alkamisen jälkeen. Puhuimme myös Salman Rushdiesta ja ajatollah Khomeinin hänelle langettamasta kuolemantuomiosta. Mitä siinä oli taustalla? Suuri osa iranilaisista on tyytymättömiä imaamien ja islamilaisen vallankumouskaartin (IRGC) hallintoon. Onko muutos mahdollinen? Muutama vuosi sitten ympäri maailmaa uutisoitiin 22-vuotiaan Mahsa Aminin kuolemasta poliisin käsissä ja siitä alkaneista mielenosoituksista. Iranin islamilaisen tasavallan vaikutusvalta ulottuu kauas sen rajojen ulkopuolelle. Bijan kertoi millä tavalla se näkyy Suomessa nykyään. https://jarkkotontti.net/

Hallituksen kehysriihi lähtee käyntiin. Miten kolmen miljardin lisäleikkaukset saadaan toteutettua? Vieraina kansanedustajat Nasima Razmyar (sd), Ville Kaunisto (kok) ja Vilhelm Junnila (ps). Iran teki sunnuntain vastaisena yönä kostoiskun Israeliin. Tel Avivista raportoi Antti Kuronen. Millaiset maailmanpoliittiset vaikutukset Iranin ilmaiskulla Israeliin voi olla? Vieraina Suomen Israelin-suurlähettiläs Nina Nordström ja maailmanpolitiikan prof Teivo Teivainen, Helsingin yliopisto. Yhdysvaltain reaktiot Lähi-idän kiristyneeseen tilanteeseen. New Yorkista raportoi Juri von Bonsdorff. Juontaja Jaakko Parkkinen, toimittaja Veera Sinervo. Tuottaja Hanna Juuti.

Venäjän presidentti Vladimir Putin kertoi julkisuuteen Moskovan terrori-iskun tekijöiden olevan radikaaleja islamisteja. Myös Yhdysvaltain, Iso-Britannian ja Ranskan tiedusteluviranomaiset ovat sanoneet konserttitaloon tehdyn iskun olevan terroristijärjestö Isis-K:n käsialaa. Onko Venäjän johto tehnyt virhearvion ääri-islamistisen terrorismin aiheuttamasta uhkasta Venäjällä? Liittyykö Isis-K:n terrori Venäjän liittolaisuuteen Syyrian ja Iranin kanssa, vai taannoiseen Tšetšenian sotaan tai neuvostoarmeijan toimiin Afganistanissa? Onko Venäjä islamistiselle terrorismille uusi pyhän sodan rintama ja länsimaita pahempi arkkivihollinen? Ääri-islamistisen terrorismin suhdetta Venäjään analysoi Ulkopoliittisen instituutin vieraileva johtava asiantuntija Olli Ruohomäki. Toimittajana on Tapio Pajunen.

✨ KvarnX:n alennetut kaupankäyntikulut koodilla PUHEENAIHE: https://www.kvarnx.com

Viime vuosina 87 miljoonan asukkaan Iran on noussut tasaisin väliajoin uutisotsikoihin. Kuluneen talven aikana Iran on mainittu Gazan sodan yhteydessä Israelia vastustavien huthikapinallisten rahoittajana. Myös Iranin aseviennistä Venäjälle on uutisoitu. Mutta mitkä ovat Iranin ulkopolitiikan tavoitteet? Podcast-jaksossa keskustellaan Iranin sisä- ja ulkopolitiikasta. Millainen hallinto Iranilla on, millaiset poliittiset tavoitteet? Miltä maan sisäpoliittiset kamppailut näyttävät etenkin syksyn 2022 laajojen mielenosoitusten jälkeen? Lisäksi jaksossa keskustellaan Iranin ulkopolitiikasta niin Lähi-idässä kuin muuallakin. Jaksossa asiantuntijavieraana kuullaan Helsingin yliopiston Lähi-idän tutkimuksen professori Hannu Juusola. Jakson juontavat Sofia Blanco Sequeiros ja Olli Puumalainen.

Minkälaista on rakenteellinen syrjintä Iranissa? Millaisia haasteita ja sortoa kokevat vähemmistöt Iranissa? Entä minkälainen ihmisoikeustilanne Iranissa ylipäätään on? Tässä jaksossa puhumme Iranin ihmisoikeustilanteesta erityisesti kurdien näkökulmasta. Vieraana on kurdilainen kirjailija ja opettaja Soran Zaki.Jakson alussa kuullaan Sherko Bekasin runo Kotimaassani. 

Sotahistorioitsija, filosofian tohtori Lasse Laaksonen analysoi Lähi-idän ruutitynnyrin räjähdystä. Jemenin Huthi-kapinallisten hyökkäys Punaisella merellä on jatkumoa Hamasin ja Hizbollahin toiminnalle, joiden taustalla näkyy sunnilaisen Iranin itressit. USA:n johtama koalitio on tappavien hyökkäysten kohteena. 00:00 Lasse Laaksonen, filosofian tohtori 00:27 Historia ei toista itseään, vaan rimmaa. Siitä voi oppia nykyajan sotatilanteisiin ja hybridioperaatioihin 01:15 SAP Finland ERP Nyt! -podisarja yhteistyössä Suomen Podcastmedian kanssa https://www.sap.com/finland/cmp/oth/erp-now/index.html 02:13 Strateginen kartta - punainen meri, Suezin kanava, Egypti, Israel, Jemen, Huthit ja Afrikka 02:40 Suezin kanavan sijainti ja historia. Egyptin ja Ranskan toimesta rakennettu. Britit ostivat Egyptin ulos 09:20 Suomen ja Viron välinen kaasuputki Balticconnector ja NewNew PolarBear:in ankkurinraahaus 09:51 Voiko Punaisella merellä vihamielinen operaatio tähdätä laivojen upottamiseen merireitin tukkimiseksi? Huthien tavoitteet Jemenissä

Miten Gazan sota voisi parhaassa ja pahimmassa tapauksessa edetä? Mitä pitää tapahtua jotta päästäisiin lähemmäs rauhaa? Haastattelussa Lähi-idän professori Hannu Juusola ja Saana Keskitalo konfliktinratkaisujärjestö CMI:n Lähi-idän tiimistä. – Positiivista skenaariota olisi se että kansainvälinen yhteisö sisäistäisi tilanteen vaarallisuuden ja painostaisi kunnolla osapuolia lopettamaan sodan, Juusola pohtii. Hän pitää kuitenkin todennäköisempänä, että konflikti jatkuu pitkään, eikä pidä realistisena, että Israel pystyy kukistamaan Hamasin täydellisesti. Keskitalon mielestä Gazan sodassa on merkkejä etnisestä puhdistuksesta. Hamasin liittolaisen Iranin tukema Hizbollah-järjestö on tiivistänyt yhteistyötään Venäjän kanssa. – Venäjä pyrkii käyttämään jokaisen mahdollisuuden opportunistisesti hyväkseen, ja pyrkii lisäämään vaikutusvaltaansa ei vain Lähi-idässä vaan myös Pohjois-Afrikassa ja Sahelissa, hän kertoo. Miten Suomi voi tässä tilanteessa pyrkiä rakentamaan rauhaa? Toimittajana on Linda Pelkonen.

Miten Iran kehittyi 1900-luvulla ja miten Iso-Britannia, kommunismi ja islam vaikuttivat Iranin kehitykseen? Kuinka kehittynyt maa Iran oli ennen vuoden 1979 vallankumousta? Minkälainen Iranin poliittinen tilanne on nykypäivänä ja onko maassa odotettavissa uusi vallankumous? Minkälainen suhde Venäjällä ja Yhdysvalloilla on Iranin islamistiseen hallintoon ja mitä intressejä Venäjällä ja Yhdysvalloilla on Lähi-idän alueella? Studiossa toimittaja Bijan Rezai Jahromi. Jakso on kuvattu 30.10.2023. ⌚ AIKALEIMAT (0:00) Pahlavien hallitsijasuku (4:53) Britit ja öljykauppa (7:23) Kommunismin patoaminen (10:39) Lännen virheet (14:57) Shiialaisuus (18:03) Demokratia (21:47) Vallankumous (26:07) Suomen media (28:40) Saudi-Arabia (32:18) Lähi-idän valta-asetelmat (35:29) Ydinsopimus (39:24) Vierastaistelijat (39:24) Vierastaistelijat (44:16) Suomi (46:39) Iranin vallankumous (49:58) Nainen, elämä ja vapaus (53:29) Yhdysvallat

Miksi autoritaariset valtiot ottavat suurempia sotilaallisia riskejä kuin demokraattiset valtiot? Mikä merkitys elintasolla ja ruuan hinnalla on aseellisten konfliktien syttymiselle? Voisiko nykyisistä konflikteista eskaloitua globaali suursota? Minkälainen toimija BRICS on ja millä keinoilla BRICS-maat pyrkivät horjuttamaan lännen hegemoniaa? Miksi Yhdysvallat on yhteinen vihollinen sekä Venäjälle, Kiinalle että Iranille ja miksi Venäjä ja Kiina suhtautuvat kielteisesti Iranin pyrkimyksiin kehittää ydinase? Studiossa Ulkopoliittisen instituutin tutkija Henri Vanhanen. Jakso on kuvattu 10.10.2023. ⌚ AIKALEIMAT (0:00) Hamasin hyökkäys (4:45) Venäjä (7:59) Jakolinjat (10:43) Media (13:55) Ukrainan sota (20:39) Neuvostoliiton romahtaminen (27:02) Kaksinaismoralismi (31:22) Oppositio (35:18) Ydinaseet (39:44) Autoritarismi ja riskinotto (45:18) Demokratia (47:03) Elintaso (52:56) Kansainvälinen järjestelmä (58:22) Ruoka (1:01:33) Globaali suursota (1:08:51) Proxy-sodat (1:19:28) BRICS (1:25:05) "Yhteinen vihollinen" (1:27:23) Kiina (1:32:02) Iran (1:39:46) Ydinasevallat (1:41:12) Itämeren kaasuputket (1:48:39) Pakolaisaallot

Mikä on tilanne Iranissa? Onko mahdollista, että mielenosoittajat oiekasti voisivat saada aikaan muutosta? Tästä keskustelemme aktivisti Bahar Mozzafarin kanssa. Energiakriisi vaatii korjauspakettinsa, mutta niin keskusteluttaa jengirikollisuuskin. Men din jul då, Saara-Sofia. Hur ser den ut?

Mistä Iranin historia alkaa? Miten arabivalloitukset ja islam ovat vaikuttaneet Iranin kulttuuriin? Mitä eroa on šiialaisuudella ja sunnilaisuudella ja millä tavoin šiialaisuus näkyy Iranissa nykypäivänä? Studiossa vieraana Lähi-idän ja islamin tutkija Joonas Maristo. Jakso on nauhoitettu 24.10.2022. (0:00) Historian tutkiminen (2:32) Elamilaiset (4:18) Akhamenidit (6:29) Sasannidit (8:28) Iranin maantiede (10:57) Elinkeinot ja kauppa (12:39) Arabi- ja muslimivalloitukset (19:27) Sasannidien ja arabien vertailu (26:59) Islamin leviäminen (28:48) Zarathustralaisuus (32:17) Safavidit (35:05) Kaksitoistašiialaisuus (40:01) Poliittinen kehitys (42:30) Siirtomaa-aika 1800-luvulla (44:35) Öljy ja geopolitiikka (45:38) Šiiat ja sunnit (49:02) Modernisoituminen (52:42) Sekularismi (58:24) Iranin nykytilanne (1:00:29) Iranin vallankumous 1979 (1:02:19) Iranin historia: Mielen valtakunta Vieras Joonas Maristo: @joonasmaristo

Kuusen alla odottaa tänään The Ulkopolitist -podcastin joulujakso!

Iranin jo kolmatta kuukautta jatkuvissa protesteissa pääosaan ovat nousseet nuoret naiset. Heidän äänekäs vastarintansa Iranin viranomaisia kohtaan on kerännyt huomiota erityisesti sosiaalisessa mediassa, jossa tietoa protesteista välitetään videoin ja kuvin. Piileekö Iranin voimakkaissa protesteissa mahdollisuus aitoon muutosvoimaan vuosikymmenten sorron jälkeen? Vieraina ovat Lähi-idän politiikan tutkija Airin Bahmani ja Suomen Teheranin suurlähetystön päällikön sijainen Emmi Kulta. Jakson juontavat Anni Lindgren ja Leonard Wilhelmus.

Iranissa naisten käynnistämät mielenosoitukset islamilaista hallintoa vastaan ovat jatkuneet pian kolme kuukautta. Tuhansia ihmisiä, myös alaikäisiä, on vangittu, ja tällä viikolla Iran teloitti ensimmäisen vangitsemistaan mielenosoittajista. Ohjelmassa kysytään iranilaisilta Iranissa ja Suomessa, millaisina he pitävät mahdollisuuksiaan murtaa Iranin vanhoillista pappisvaltaa. Ohjelman toimittavat Sari Taussi ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Pasi Ilkka.

Tällä viikolla Kaikki Uusiksi-podcastissa keskustellaan ulkopolitiikasta, joka on tänä vuonna noussut arvoon arvaamattomaan, koska arvaamattomuus on päivän sana.Turkki on tehnyt viime viikon sunnuntaista lähtien ilmahyökkäyksiä Pohjois-Syyrian ja Pohjoisen Irakin kurdialueille. Lisäksi Iranin kaksi kuukautta jatkuneet mielenosoitukset naisten oikeuksien puolesta ovat kiihtyneet täysimittaiseksi kansannousuksi. Iranissa viranomaiset ovat vastanneet protesteihin silmittömällä väkivallalla.Jussi ja Toivo keskustelevat tällä viikolla kansanedustaja, vasemmistoliiton varapuheenjohtaja Veronika Honkasalon kanssa sekä Turkin iskuista kurdialueille että Iranin kansannoususta.Support the showTue podcastia ja sivistä itseäsi: tilaa Kansan Uutiset helposti tästä!Instagram: @kansanuutisetTwitter: @kansanuutiset

Kun Persian shaahi Reza Pahlavi joutui maanpakoon vuonna 1979, Iranissa vaihtui valta ja maasta tuli islamilainen teokratia. Tänä syksynä Iranin asukkaat ovat enenevässä määrin lähteneet kaduille osoittamaan mieltä tätä hallintomuotoa ja sen uskonnollista diktatuuria vastaan. Hallituksen vastaus on ollut armoton ja brutaali. Tapahtuuko Iranissa uusi vallankumous? Voiko kansannousu muuttaa maan poliittista järjestelmää? Vieraina ovat iranilaisaktivisti Azizeh Lotfallahi sekä Lähi-idän geopoliittisiin konflikteihin erikoistunut tutkija Alan Salehzadeh.

Miksi kirjeenvaihtaja ei uskaltanut antaa numeroaan iranilaiselle miehelle? Koska Iranin pappisjohdon dystooppisen valvontakoneiston lonkerot ulottuvat lähes kaikkialle, myös ihmisten puhelimiin. Iranissa kansa lähti syksyllä kaduille, kun nuori nainen kuoli siveyspoliisin käsissä. Sosiaalinen media täyttyi mielenosoitusvideoista, mutta uutisissa Iran tuntui näkyvän vähemmän. Miksi? Sitä avaa Eurooppa-kirjeenvaihtaja Suvi Turtiainen, joka lähti Prahaan jäljittämään kuolleen mielenosoittajan tarinaa. (Tämä podcast-jakso on nähtävillä myös videona. Pääset videoversioon tekstin lopussa olevan linkin kautta.) Toimittajien on hyvin vaikea päästä itse Iraniin raportoimaan. Kun kuvat protesteista leviävät somessa, uutismedian on pohdittava, mikä on varmasti totta. Samalla on suojeltava haastateltavia ja kuvissa näkyviä ihmisiä. Jennyä kiinnostaa, miksi iranilaisten mitta on nyt täynnä. Kyse ei ole vain naisten ärtymyksestä, vaan myös miehet vaativat muutosta. Mistä maailma puhuu -podcast vaatii entistä parempia maailmanselityksiä joka toinen torstai.

Kuinka säästää sähkölaskussa? Sähkönhinnoista ja niiden vertailusta keskustelemassa Energiaviraston johtaja Antti Paananen sekä Ylen taloustoimittaja Timo-Pekka Heima.  Mitä tehdä jos rahat eivät riitä? Haastateltavana Takuusäätiön toimitusjohtaja Juha Pantzar.  Iranissa jatkuvat mielenosoitukset. Iranin tilanteesta keskustelemassa Airin Bahmani ja professori Hannu Juusola Helsinigin yliopistosta  Näkyvätkö maailman mullistukset kirjallisuudessa? Kirjallisuudesta keskustelemassa Ylen kirjalllisuustoimittaja Anna Tulusto sekä Helsingin kirjamessujen ohjelmajohtaja Ville Blåfield.  Juontajana Aki Laine. Lähetystä ovat valmistelleet Janette Leino, Jukka Vanninen ja Marija Skara sekä. Tuottajana Marja Ala-Kokko.

Suomen ja Ruotsin Nato-neuvottelut Turkin kanssa ovat hidastuneet, koska Ruotsin hallitus vaihtuu. Dieselin hinta voi nousta talvella paljon. Turkissa on tapahtunut kaivosonnettomuus. Presidentti Biden sanoo, että Iranin pitää lopettaa väkivalta mielenosoittajia vastaan. Sunnuntai on sateinen päivä.

Miika Auvinen ja Open Doorsin viestintäpäällikkö Tommi Hakkari keskustelevat Iranin kristittyjen tilanteesta.

Tänä syksynä iranilaisnaiset ovat riisuneet ja polttaneet päähuivejaan kaduilla avoimina protesteina maan siveyspoliisin käsissä kuolleen 22-vuotiaan Mahsa Aminin innoittamina. Siveyspoliisi otti naisen kiinni Teheranissa, koska tämä oli rikkonut hijab-pakkoa. Silminnäkijöiden mukaan siviilipoliisi hakkasi Aminin autossa. Myöhemmin nainen vajosi koomaan ja kuoli. Hijab on ollut naisille pakollinen islamilaisesta vallankumouksesta vuonna 1979. Kymmenet naiset riisuivat huivinsa protestina myös vuonna 2017. Kapinointi naisten oikeuksien puolesta ja uskonnollista sekä korruptoitunutta hallintoa vastaan on pitkään välähdellyt iranilaisessa elokuvassa. Suomen elokuvateattereissa elo-syyskuussa pyörinyt Maryam Moghaddamin ohjaus Balladi valkoisesta lehmästä paljasti naisen ahtaan paikan konservatiivisessa yhteiskunnassa, ja syksyn Rakkautta & Anarkiaa -festivaalin ohjelmiston Ali Abbasin Holy Spider on kuvaus suoranaisesta naisvihasta. Kulttuuriykkönen selvittää, miten iranilainen elokuva on kuvannut Iranin hirmuvaltaa ja naisten asemaa, ja minkälaiset mahdollisuudet elokuvatekijöillä on maassa ollut ilmaista itseään. Haastateltavana ovat elokuvan ja television tutkija, professori Henry Bacon Helsingin yliopistosta, Helsingin Sanomien toimittaja Veli-Pekka Lehtonen ja 26-vuotiaana Iranista paennut Bahar Mozaffari, Soraya- tasa-arvo ry:n perustaja ja Naisjärjestöjen Keskusliiton hallituksen jäsen. Lähetyksen juontaa Pauliina Grym.

Iranin moraalipoliisin kovat otteet johtivat nuoren kurdinaisen kuolemaan. Mielenosoituksissa huivit palavat ja vallankumouskaartin joukot tappavat siviilejä. Onko tämä vasta alkua? Vieraana Iran-tuntija Alan Salehzadeh. Miksi henkirikollisuus on vähentynyt Suomessa 2000-luvulla? Millaiset polut johtavat ihmisen tappajaksi? Tutkijatohtori, kriminologi Karoliina Suonpää kertoo tilastollisen totuuden.

Ali Khamenei on Iranin ylin uskonnollinen johtaja, jonka nimitys on ikuinen. Tarkoin yksityisyyttään varjeleva vuonna 1939 syntynyt ajatollah viettää eristynyttä ja yksinkertaista elämää suhteellisen vaatimattomassa talossaan Teheranin alemman keskiluokan asuinalueella.  Ali Khamenei oli Iranin vuoden 1979 vallankumouksen uskonnollisen ja poliittisen johtajan Ruhollah Khomeinin hyvä ystävän ja apurin. Ali Khamenei toimi Iranin presidenttinä vuosina 1981-1989 ja korkeimmaksi hengelliseksi johtajaksi hän nousi ajatollah Khomeinin kuoleman jälkeen vuonna 1989. Khamenein sana on ollut islamilaisessa tasavallassa laki jo yli 30 vuoden ajan. Tänä aikana naiset ovat taistelleet oikeudesta ajaa polkupyörällä ja osoittaneet mieltään uhmakkaasti riisumalla huivin. Some on aiheuttanut pappisvallalle harmaita hiuksia, joten Iran lanseerasi oman Tinderin nimeltä Hamdam ja sitä valvovat kyberpapit, kertoo toimittaja-tietokirjailija Hannu Pesonen.  Toimittajana Raimo Tyykiluoto, tuottajana Sami Hahtala / Yle.

Aaron Futrell is a retired Army Staff Sergeant who joined the U.S. Army right after high school in 2000 where he attended basic training in Fort Jackson, SC. Aaron spent over 22 years both in active duty and in the Ohio National Guard. He has three total deployments overseas including his final deployment to Iraq in January 2020 where he sustained a traumatic brain injury during the Iranin's ballistic missile strike on Al Asad Airbase. Support the podcast by supporting our sponsors at www.hazardground.com/sponsors Shop Amazon! As an Amazon Associate We Earn From Qualifying Purchases...You Know The Deal! (Paid Link) Help grow the show! Spread the word, tell a friend!! Subscribe, rate, and review on Apple Podcasts! Episode Intro Music: “Prelude” by “Silence & Light” (www.silenceandlightmusic.com) Photo Credit: Aaron Futrell

Mikko Hyppönen, WithSecuren CRO keskustelee tietoturvasta, kybersodasta sekä Hyppösen lain mukaan nimetystä tulevasta englanninkielisestä kirjastaan “If it is smart, it is vulnerable”, joka perustuu WSOY:n julkaisemaan Internet-kirjaan. Elon Musk-sukupolveen kuuluvat Mikko ja Sami pohtivat myös C64-ajan maanisen ohjelmointikulttuurin vaikutusta. 00:00-07:04 Internet (WSOY 2021) ja If it is smart, it is vulnerable (Wiley, 2022) -kirjan myynti maailmalle. Hyppösen laki. Luovatko älylaitteet ja IoT-yhteydet Black Mirror-dystopian? Palvelunestohyökkäykset (DOS). Kirjan nimen tausta ja TED-puheen merkitys 07:05-13:09 Elon Muskin VIC20-ohjelmointitaidot Blastar-peli. Commodore 64 -arkkitehtuuri. Mikko ja Ari Hyppösen 1987 suomalainen seikkailupeli Paha Juttu vs. Sami ja Topi Miettinen EPROM-koodaus. Maaninen pelaamisen ja koodauksen aikakausi 1980-luvulla. Elon Muskin tavoitteet Marsin ja tekoälyn suhteen sekä Iain M. Banksin vaikutus. Mark Shuttleworth, SSL ja Certficate of Authority-bisnes, Ubuntu. 13:10-17:59 F-Securen ja WithSecuren jakautuminen B2C ja B2B yrityksiksi pörssissä. nSense ja MWR-yrityskaupat. Norton, 2NS, Nixu. White Hat-hakkerointi ja turvallisuuskonsultointi. Tanskalaisen pankin “ryöstö” eli tietoturva-auditointi serverihuoneeseen saakka. 18:00-19:47 Virusten, matojen ja haittaohjelmien lyhyt historia: 1986 Brain, nettivirukset, sähköposti, rahan teko haittaohjelmilla vuodesta 2003. 98% haittaohjelmista nyt rahan vuoksi, 19:48-26:18 Haittaohjelmista 2% liittyy valtioiden vakoiluun ja kybersotaan. Venäjän kybersota Ukrainaan, NotPetya vs A.P. Møller. USA:n ja Israelin Stuxnet-hyökkäys Iranin ydinvoimalaan. 26:19-28:54 Kybersodan säännöt kuten kill switch. NATO:n osaamiskeskus Tallinnassa. Pohjois-Korean WannaCry ransomware. 28:55-28:48 Bitcoin, Dark Web ja Tor-verkko. Teknologian vastuu ja eettisyys. Tor-verkon sisäiset palvelimet. Case Torilauta ja Silk Road. 28:49-42:50 Martti J Kari ja näkemys Venäjän kyberarkkitehtuuriin Ukrainan sodassa. USA:n tiedustelu. Telegram-kanavat ja Anonymous. Drone-sota, geolokaation voima. Venäjän vähät teknologiayritykset kuten Kaspersky Lab ja Yandex. 42:51-44:20 Linux, GitHub, Android. “Suomen tärkein ihminen” Linus Torvalds. 44:21-49:31 Kiinan Internet-infrastruktuuri, ohjelmistojen hidastaminen vs. blokkaaminen. Venäjä ei lähde internetistä. Löytyykö #neuvottelijat -yhteisöstä vinkkejä Kiina-asiantuntijoista? #internet #kybersota #haittaohjelmat #virukset #elonmusk #ohjelmointi #neuvottelija #neuvottelut #neuvottelijat Facebook - liity #neuvottelijat-ryhmään https://www.facebook.com/groups/neuvottelijat Kaikki #neuvottelija -jaksot ja haku: https://www.dcmcapital.fi/neuvottelija

Siamäk Naghian syntyi Iranissa kuutisenkymmentä vuotta sitten. Nuorena hän oli mukana Iranin islamistisessa vallankumouksessa ja hän joutui sotimaan Iranin ja Irakin välisessä sodassa. Myöhemmin hän päätyi monien vaiheiden jälkeen Suomeen, jossa hän lopulta opiskeli tekniikan tohtoriksi. Nyt hän johtaa iisalmelaista, kansainvälisesti tunnettua ja menestyvää yritystä. Siamäk Naghian on nyt Roman Schatzin vieraana.

The Astronomy, Technology, and Space Science News Podcast.SpaceTime Series 25 Episode 31*The mysterious world of 16 PsycheThe asteroid 16 Psyche, which NASA intends to visit with a spacecraft in 2026, may be less heavy metal and more hard rock than scientists originally thought.*A new way to find planets orbiting other starsAstronomers have tantalising new evidence for the existence of hidden exoplanets orbiting distant red dwarf stars.*More blatant nuclear breaches by IranIn yet another flagrant breach of its nuclear non proliferation treaty agreement Iran has test fired another nuclear capable Qased missile – this one placing a small cubesat sized spacecraft called Nour-2 into orbit.*North Korea resumes missile testsNorth Korea has resumed its long range ballistic missile tests in line with similar tests being undertaken by its close ally Iran.*The Science ReportNew study warns of increased variability in rain patterns associated with the La Niña and El NiñoNew DNA tests to screen for over 50 genetic neurological and neuromuscular diseases.Discovery of the wreckage of polar explorer Ernest Shackleton's ship Endurance.Skeptic's guide to religion and ghost hunting on TVListen to SpaceTime on your favorite podcast app with our universal listen link: https://spacetimewithstuartgary.com/listen For more SpaceTime and show links: https://linktr.ee/biteszHQ If you love this podcast, please get someone else to listen to. Thank you…To become a SpaceTime supporter and unlock commercial free editions of the show, gain early access and bonus content, please visit https://bitesz.supercast.com/ . Premium version now available via Spotify and Apple Podcasts.For more podcasts visit our HQ at https://bitesz.com #space #science #astronomy #astrophysics #cosmology #podcast #spacetime

Miten USA:n ja Israelin kehittämä Stuxnet-haittaohjelma pääsi leviämään Iranin ydinlaitoksiin ja minkälaista tuhoa ohjelma aiheutti? Mitä ovat DoS-hyökkäykset eli palvelunestohyökkäykset ja miten "defacement"-hyökkäykset valjastetaan propagandaan? Mitkä tahot ovat osapuolina Venäjän ja Ukrainan välisessä kybersodassa, minkälainen haittaohjelma on dataa tuhoava HermeticWiper ja kuinka Suomi kykenee puolustautumaan kyberhyökkäyksiltä? Studiossa vieraana F-Securen tutkimusjohtaja Mikko Hyppönen. Jakso on nauhoitettu 10.3.2022.

Kyberturvallisuus on puhuttanut niin Venäjän ja USA:n johtajien kuin myös Nato-johtajien huippukokouksessa. Keskustelemassa Jyväskylän yliopiston kyberturvallisuuden työelämäprofessori, Martti Lehto  ja Aalto-yliopiston kyberturvallisuuden työelämäprofessori Jarno Limnell. Pietarin koronatilanne. Puhelimessa edustuston päällikkö Sannamaaria Vanamo. Iranin vaalit ja maan tilanne sekä suhteet muihin maihin. Keskustelemassa toimittaja Liisa Liimatainen ja tutkija Mariette Hägglund, UPI. Laila Hirvisaari - jälleenrakentamisen ja naisen vastuun kuvaaja. Keskustelemassa kirjailija Sirpa Kähkönen. Kolumni. Heikki Hiilamo: Pikavippibisneksen salaisuus. Uusinta. Kyberturvallisuus on noussut esiin niin Venäjän ja USA:n johtajien kuin myös Nato-johtajien kokouksessa. Keskustelemassa Jyväskylän yliopiston kyberturvallisuuden työelämäprofessori, Martti Lehto  ja Aalto-yliopiston kyberturvallisuuden työelämäprofessori Jarno Limnell. Juontajana Päivi Neitiniemi, toimittajina Maria Skara, Akseli Innanen, Hanna Juuti ja Atte Uusinoka. Tuottajana Tarja Oinonen.

Kyberaseet ovat sodankäynnin uusi ulottuvuus, jossa sota on jatkuvaa ja hyökkäys monesti paras puollustus. Podin kolmannessa jaksossa käsitellään tämä bottien ja virusten valtakunta STUXNET- hyökkäyksen kautta, joka tuhosi suuren osan Iranin ydinrikastuskapasiteetista ja näin madollisti esti ydinaseiden leviämisen vääriin käsiin.Jos haluat tukea podcastin tekoa ja lähettää jaksotoiveen, se onnistuu: https://www.buymeacoffee.com/sotaajahistoria

Valta vaihtui USA:ssa ja Venäjä vangitsi oppositiojohtajan. Miten EU reagoi? Vieraina europarlamentaarikot Elsi Katainen (kesk.), Alviina Alametsä (vihr.) ja Petri Sarvamaa (kok.). Joe Bidenista tuli Yhdysvaltain presidentti virallisesti eilen. Alkaako tästä autuuden aika USA:n ja EU:n suhteissa, vai onko jotain haasteitakin luvassa? Biden lupaa tuoda Yhdysvallat takaisin Pariisin ilmastosopimukseeen ja Maailman terveysjärjestööön sekä neuvottella Iranin kanssa paluusta ydinsopimukseen. Kuitenkin Bidenin arvioidaan jatkavan jossain määrin protektionistisella linjalla. Katainen varoittaa liian optimistisista odotuksista Bidenin johtamaan Yhdysvaltoihin. Entä miten EU:n tulisi reagoida, jos Venäjä ei vaatimuksista huolimatta vapauta vangittua oppositiojohtaja Aleksei Navalnya? Sarvamaan mielestä EU:n pitäisi perua Venäjältä Saksaan rakenteilla oleva, loppusuoralla oleva Nord Stream -kaasuputki. Katainen ei ole samaa mieltä. Alametsä ehdottaa presidentti Vladimir Putinin lähipiirille tiukkoja pakotteita. Miltä näyttää EU:n yhteinen koronastrategia? Voisiko Suomi saada rokotteita nopeamminkin? Toimittajana on Linda Pelkonen.

On today's episode of Fault Lines, host Shane Stranahan, guest co-host producer Raheem, and guest co-host Garland Nixon discussed a variety of news topics, including Donald Trump's handling of COVID-19, the situation in Belarus, the Nord Stream 2 pipeline, and US foreign policy in Venezuela and Iran. GUESTSBradley Blankenship - Prague-based American Journalist, political analyst, freelance reporter, columnist for RT and CGTN.com | Lukashenko and the Future of BelarusMark Sleboda - International Relations and Security Analyst | Navalny & Nord Stream 2Scott Ritter - Former UN Weapons Inspector and WMD Whistleblower | US Foreign Policy in Venezuela and IranIn the first hour, proder Raheem and Garland criticized Trump's handling of the COVID-19 pandemic and discussed the United States' lack of preparation for it. They also talked about the questionable nature of the Navalny poisoning and the extradition of Julian Assange. Then they were joined by Bradley Blankenship, who spoke about the Lukeshenko press conference that he attended in Belarus. The thing that caught his attention was that Lukashenko said he wasn't going anywhere but maybe has stayed too long. Mark said he thinks he's correct and it's tragic that he's become the contrast to what the West would want to see happen in Belarus. According to Mark, this is not a repeat of Ukraine, but of course nefarious elements will infiltrate. Mark said Lukashenko's task was to convince millennials to be socialist as the former Soviet Union fell to color revolutions, and now those young people are coming of age in the financial crash as Belarus's GDP growth rate has been dismal. Their lives are not improving and they're leaving the country, he said. Mark doesn't think there will be a serious confrontation there partly due to COVID-19, though.In the second hour, Garland and Shane talked to Mark Sleboda, who talked about the Navalny poisoning, which he called a “he said she said” situation. He said there are conflicting reports coming out of Berlin, with German media reporting a story in conjunction with Bellingcat saying Navalny is out of a coma and feeling better, despite the fact that he was hit with a super-strong version of Novichok, but Navalny's own spokespeople have come out saying there are “numerous inaccuracies.” Mark said the Russians are asking for medical proof that it's Novichok because the tests that were positive for Novichock were done by a German military lab that won't release documents, saying it's a national security threat. The hosts and Mark also discussed the Nord Stream 2 pipeline, with Mark saying it's all but completed, though Trump is sanctioning companies constructing it. The German government is under enormous pressure from countries like the US and Ukraine who stand to lose out from this deal because they profit from substantial transit fees, which are passed on to Germany. Mark said the Ukrainian intelligence agency is notorious, citing the time a journalist faked his own death and blamed it on Russia, then passed it off as a joke. They might have been involved in the Navalny story, though there's no proof yet. Mark said Trump himself pointed out that Germany didn't make their defense spending goals and that they buy energy from Russia. Mark said that pipelines cause countries to have a cooperative relationship, and the US feels it needs to prevent this. He also noted that Navalny is anti-Putin and a fringe, far-right candidate in Russia and that there's no indication his poisoning and miraculous survival will affect Russia. In the third hour, Shane and Garland were joined by Scott Ritter, who talked about the three Liberian flag tankers that sailed to Houston under duress when parent companies told them they couldn't go to Venezuela because the US believed the content of the ships was Iranian oil. Scott said the contents of tankers have been seized to be auctioned off with proceeds going to Iranian “terror victims.” According to Scott this is a humanitarian shipment with a political element attached to it, saying the US is not king of the world. The US sanctioned the Venezuelan oil industry into ruin, and Iran makes money selling oil through its cutouts. Scott said Iran is winning this fight and has a vibrant nuclear program, and he believes that the US has failed in Iranian foreign policy. Scott doesn't blame this on Trump because he believes Trump's not in control of American foreign policy but instead inherited an Iran policy decades in the making. According to Scott, this is Mike Pompeo's policy, not Donald Trump's policy, and Scott doesn't think Pompeo will be in a second Trump administration.

Kurdeja on maailmassa ainakin 30 miljoonaa eli viisi tai kuusi kerta enemmän kuin suomalaisia. Kurdit ovat Lähi-idän neljänneksi suurin kansanryhmä, mutta heillä ei ole koskaan ollut omaa valtiota. He asuvat pääosin Iranin, Irakin, Turkin ja Syyrian alueella. Ja koska tämä alue on ollut jo pitkään hyvin rauhaton, useita miljoonia kurdeja asuu muualla maanpaossa. Suomessakin elää tilaston mukaan noin 14.000 henkilöä, joiden äidinkieleksi on rekisteröity kurdi. Miltä näyttää kurdien tilanne ja tulevaisuus tällä hetkellä? Millaista on kurdien kulttuuri? Entä miten Suomen kurdiyhteisö elää? Roman Schatzin vieraina ovat Lähi-Idän asiantuntija Seida Sohrabi ja Suomen kurdiliiton hallituksen sihteeri Welat Nehri.

Ovatko kuukausia kestäneet mielenosoitukset Irakissa osa Yhdysvaltojen ja Iranin valtapeliä? Studiossa sekasortoista tilannetta avaa Mariette Hägglund, nuorempi tutkija Ulkopoliittisesta instituutista ja Joonas Maristo, arabian kielen ja islamin tutkimuksesta valmistunut tutkija. Jakson juontaa Tuomas Lähteenmäki.

Kiinan ja Yhdysvaltain kauppasopimus, kansainvälisten asioiden johtaja Timo Vuori Keskuskauppakamarista ja pääekonomisti Tuuli Koivu Nordeasta. Metsälaki heikentää luonnon monimuotoisuutta? Ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen (vihr.). Minimipalkka Suomeenkin? Katarina Murto, edunvalvonnasta vastaava johtaja, STTK ja Mikael Pentikäinen, toimitusjohtaja, Suomen yrittäjät. Iranin sisäinen tilanne, tietokirjailija, toimittaja Liisa Liimatainen. Kolumni: Kati Kelola: Väkivalta ei johda voittoon vaan kaikkien häviöön. Uusinta: Kiinan ja Yhdysvaltain kauppasopimus, kansainvälisten asioiden johtaja Timo Vuori Keskuskauppakamarista ja pääekonomisti Tuuli Koivu Nordeasta. Juontajana Päivi Neitiniemi, toimittajina Hanna Juuti ja Marija Skara. Tuottajana Tarja Oinonen.

Joulukuun lopun raketti-iskut, Iranin vallankumouskaartin komentajan likvidointi sekä vastaiskut Yhdysvaltain sotilaiden käyttämiin tukikohtiin Irakissa ovat lisänneet sodan riskiä Yhdysvaltain ja Iranin välillä. Pakottaako Trumpin hallinnon harjoittama maksimaalisen paineen politiikka Iranin neuvottelupöytään, vai onko linja virhearvio? Onko Trumpin kova linja suhteessa Iranin ydinsopimukseen johtanut Lähi-idän politiikan umpikujaan? Minkälaista loppunäytöstä Trump tavoittelee Iranin suunnalla? Entä minkälaista valtatasapainoa Iran rakentaa Lähi-idässä? Lähi-idän tilannetta sekä Iranin ja Yhdysvaltain välisiä suhteita analysoivat Ulkopoliittisen instituutin tutkija Ville Sinkkonen sekä konfliktinratkaisujärjestö CMI:n Lähi-idän asiantuntija Mikko Patokallio. Toimittajana on Tapio Pajunen.

Iranin ja Yhdysvaltain konflikti. Ulkomaanlehtikatsaus Pariisista. Toimittaja Annastiina Heikkilä. Suomen ja kansainväliset ajankohtaiset kysymykset. Päätoimittajien raadissa Lapin Kansan Antti Kokkonen, Länsi-Savon Timo Laitkari ja Keskipohjanmaan Tiina Ojutkangas. Piru suomalaisissa uskomustarinoissa. Aiheesta väittelevä teologian maisteri Mari Purola. Kolumni Asta Leppä. Nykyelämän järjettömät vaatimukset tekevät ihmiset aggressiivisiksi. Juontaja Marja Ala-Kokko. Toimittajat Suilja Raunio ja Jukka Vanninen. Tuottaja Sakari Kilpelä.

Studiossa tällä viikolla Marko Junkkari, Paavo Teittinen ja Maria Manner.

Iranin vallankumouskaartin al-Quds-joukkojen komentaja Qassim Suleimani kuoli Yhdysvaltain tekemässä ilmaiskussa. Käskyn antoi presidentti Donald Trump. Oliko kysessä murha vai tappo. tähän ja muutamaan muuhun visaiseen kysymykseen etsittiin tänään ratkaisua Kaarina Hazardin, Juha Itkosen ja Ruben Stillerin voimin. Puhetta johti Pauli Aalto-Setälä.

Malcom and the Black Dot ARE BACK to break down the latest news in the Urban community. Last night Trump and the US took credit for killing a top Iranin general. Black twiiter has been going off ever since at the threat of world war 3. Rapper Dababy is arrested for robbery, and more. 

Yhdysvaltain ulkopolitiikka on Iranin suhteen hakoteillä, sanoo britanialainen Iranin tuntija ja diplomaatti Michael Axworthy viimeiseksi jääneessä haastattelussaan. Yhdysvaltain poliittinen johto on yrittänyt houkutella iranilaisia kapinaan maansa johtoa vastaan. - Presidentti Trump erehtyy Iranin-politiikallaan täysin. Hänen painostuksensa saa iranilaiset asettumaan entistä lujemmin oman maansa johdon taakse, sanoo Axworthy. Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on tehnyt Iranista perivihollisen, pahan valtakunnan. Tietokirjailija ja historioitsija Michael Axworthy'llä on lähes päinvastainen näkemys Iranista: hänelle Iran on monisäikeinen ja myönteinen maa. Michael Axworthy vastasi Britannian ulkoministeriön Iran-osastosta vuosina 1998 – 2000. Lisäksi hän on esiintynyt laajasti Iranin asiantuntijana sekä Euroopassa että sen ulkopuolella. Ohjelman on Vatikaanissa toimittanut Liisa Liimatainen ja sarjan tuotttaa Jorma Mattila. Kuvassa: Brittiläinen diplomaatti, tietokirjailija ja historioitsija Michael Axworthy. Kuva: Chris Warde-Jones

Pyörällä Lontoosta Australiaan matkanneen Eerika Leinon viesti on se, että tavallinen ihminen, ilman extreme-kuntoa, voi tehdä suuriakin seikkailuja kun tahtotila ja motivaatio ovat kunnossa. Yliopistosta valmistuttuaan Eerika Leino halusi tehdä irtioton ja lähteä reissaamaan pyörällä kohti entistä asuinmaataan Australiaa. Reitti kulki Lontoosta Euroopan halki Turkkiin ja sieltä Iranin kautta läpi Aasian ja lopulta Australiaan. Seikkailujen kesä -sarjassa kuullaan, mitä kokemuksia reissu toi tullessaan ja mitä vaatii nomadielämä.

Kahteen tankkeriin kohdistui isku viime viikon torstaina Omaninlahdella Arabiemiraattien ja Iranin välisellä kansainvälisellä merialueella. Yhdysvallat ja Britannia väittää Iranin tehneen iskun, mutta Iran kiistää syyllistyneensä. Yhdysvallat harkitsee kaikkia mahdollisia vaihtoehtoja - myös sotilaallista vaihtoehtoa. Mitkä ovat Yhdysvaltojen vaihtoehdot? Iran päätti irtautua ydinasesopimuksesta 27. kesäkuuta. Yhdysvallat irtautui sopimuksesta jo viime vuonna, ja asetti Iranille talouspakotteita. Miten EU:n pitää tähän suhtautua? Studiossa konfliktinratkaisujärjestö CMI:n Lähi-idän asiantuntija Mikko Patokallio ja Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Toni Alaranta. Toimittajana Linda Pelkonen.

Iranin uskonnollinen johtaja ajatollah Ruhollah Khomeini langetti Salman Rushdielle fatwan tämän kirjan Saatanalliset säkeet jumalanpilkasta 30 vuotta sitten ystävänpäivänä 1989. Miten voi kirjallisuuden sananvapaus vuonna 2019? Aiheesta ovat keskustelemassa kirjailijoiden kansainvälisen sananvapausjärjestön PEN:in Suomen puheenjohtaja Veera Tyhtilä, kirjastolaitoksen hiljaista sensuuria kritisoiva kirjastonhoitaja Heikki Poroila ja Helsingin yliopiston viestintäoikeuden dosentti, Suomen sananvapauden historian tuntija Riku Neuvonen. Juontajana on Pauliina Grym.

Iranissa ollaan huolissaan entisestään kiristyvistä Yhdysvaltojen määräämistä talouspakotteista. Pakotteet iskevät etenkin tavallisiin iranilaisiin. Samaan aikaan iranilaiset arvostelevat myös maan omia vallanpitäjiä - on syntynyt erityinen naisten protestiliike huivipakkoa ja pukeutumissääntöjä vastaan. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelma käy Iranissa. Lisäksi tavataan Suomessa rauhantutkimusta opiskeleva Zahra Edalati. Juontaja on Sari Taussi: Kuva: Jussi Koivunoro

Iranissa ollaan huolissaan entisestään kiristyvistä Yhdysvaltojen määräämistä talouspakotteista. Pakotteet iskevät etenkin tavallisiin iranilaisiin. Samaan aikaan iranilaiset arvostelevat myös maan omia vallanpitäjiä - on syntynyt erityinen naisten protestiliike huivipakkoa ja pukeutumissääntöjä vastaan. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelma käy Iranissa. Lisäksi tavataan Suomessa rauhantutkimusta opiskeleva Zahra Edalati. Juontaja on Sari Taussi. Kuva: Jussi Koivunoro

Muusikko Gian Majidi rakastui lapsena Pavarottin lauluun ja klassiseen musiikkiin Iranin televisiossa esitettävien luonto-ohjelmien myötä. Hän ryhtyi myös opiskelemaan Teheranissa klassista laulua. Kurditaustainen Gian halusi kuitnekin Eurooppaan ja löysi Dubain, Saksan, Norjan ja Ruotsin jälkeen pysyvämmän kodin veljensä luota Suomesta. Sibelius Akatemian Global Music-ohjelmassa parhaillaan opintojaan viimeistelevä Gian perusti joitakin vuosia sitten muusikkoveljensä Maroufin kanssa yhtyeen nimeltään BaranBand, joka soittaa omia ja uuden ja vanhan perinteen persialaisia sävellyksiä. Ohjelman on toimittanut Lisa Enckell.

The Ulkopolitist sukeltaa Iranin poliittiseen vaikutuspiiriin lähi-idässä ja pohtii maan ulkopoliittisia tavoitteita alueen konflikteissa. Studiossa vieraana CMI:n neuvonantaja Mikko Patokallio ja Helsingin yliopiston väitöskirjatutkija Joonas Maristo. Jakson juontaa Tuomas Lähteenmäki.

Behdad on asunut Suomessa vuodesta 2009 ja hakenut turvapaikkaa, sillä Iran ei ole turvallinen maa poliittisesti aktiiviselle kurdille. Iranin hallinto sortaa kurdivähemmistöään ja erityisesti mielipiteitään avoimesti julkituovat poliittisesti aktiivisesti kurdit ovat sortotoimien kohteena. Amnesty Internationalin mukaan Iran teloittaa Kiinan jälkeen eniten ihmisiä maailmassa ja hirttotuomiot ovat arkipäivää Iranissa. Tampereen poliisi otti Behdadin kiinni ja sulki turvasäilöön Tampereella maanantaina 21.5.2018, aikeenaan palauttaa Behdad Iraniin. Miksi yhdeksän vuotta Suomessa asunut Behdad palautetaan takaisin Iraniin, jos häntä odottaa hengenvaara? Miten Behdadin käy, jos hänet palautetaan takaisin Iraniin? Kuka ottaa vastuun Behdadin kohtalosta, jos hänet palautetaan? Mahadura & Özberkan perehtyvät poliittisesti aktiivisten kurditurvapaikanhakijoiden tilanteeseen. Lähetyksessä vieraana Behdadin veli Fabe, Turun kaupunginvaltuutettu Berhan Ahmadi sekä asianajaja Ville Punto.

Cappuzinen kymmenes jakso käsittelee ajankohtaisia kahviaiheita maailmalta. Reportaasimaista otetta kokeilevan jakson asialistalla muun muassa: 1) Yhdysvaltojen Brewers Cup, joka voitettiin vanhalla kahvilla 2)Arabiemiirikuntien Dubai World Of Coffeen järjestyspaikkana 3) Trumpin tuore vetäytyminen Iranin ydinsopimuksesta ja sen vaikutus Specialty Coffee Associationin toimintaan. Äänessä tuttuun tyyliin mestaribaristat Jarno Peräkylä ja Samuli Parkkinen. Ääntä on käsitellyt Tuomas Paavola.

Keskustelijoina ovat Juha Itkonen, Pekka Seppänen ja Ruben Stiller. Suoraa puhetta johtaa Pauli Aalto-Setälä. Yksi ohjelman faneista, Anne Luhtala, valitsi puheenjohtajalle hyvän aloituskysymyksen. Tällä viikolla käydään sekä jääkiekon MM-kisoja että Euroviisuja. Aiemmin, kun Suomi voitti (MM-kulta vuosina1995 ja 2011, voitto Euroviisuissa 2006), jotain muuttui. Ainakin sanotaan lama päättyneen ja Suomen päässeen Ruotsi-häpeästä. - Kumpi voitto nyt tarvittaisiin ja minkälaisen muutoksen voiton pitäisi saada aikaan? Ritarien omat aiheet - hyvät tavat, pelko ydinaseiden edessä ja eurooppalaisuus - herättävät myös paljon puhetta ja välihuutoja. Ruben Stiller kysyy ärsyttävistä huonoista tavoista ja kaikki pystyvät epäröimättä nimeämään sellaisia. Ärsyttävimpinä mainitaan mm. tervehtimättömyys rappukäytävässä, puhumattomuus ja kaksoiskiitos. Sodan pelko astuu studioon, kun Juha Itkonen kertoo aiheekseen Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin päätöksen vetäytyä Iranin ydinsopimuksesta. Mitä eurooppalaisuus teille merkitsee? kysyy puolestaan Pekka Seppänen vähän sarkastisesti. - Mihin Eurooppaan pitäisi samastua? Onko se idea, konkreettinen ihmisjoukko vai maa-ala, se on minulle hämärää, hän sanoo.

Nykyään katkera viha suurta saatanaa eli Yhdysvaltoja ja länttä kohtaan sekä antisemitismi ovat Iranin koossapitävät voimat. Mutta toisin oli aiemmin. Mohammad Reza Pahlavi nousi Iranin valtaistuimelle toisen maailmansodan aikana 1941 brittien ja neuvostoliittolaisten syrjäytettyä hänen natsimielisen isänsä vallasta. Iranin öljy oli länsimaille äärettömän tärkeä ja se piti länsimaiden teollisuuden rattaat pyörimässä. Varaa virheille ei ollut, ja shaahista tuli länsimaiden öljynsaannin korvaamaton takuumies. Britannian M16:sta ja Yhdysvaltojen CIA:sta tuli puolestaan shaahin vallan takuumiehiä lähes 40 vuodeksi. Shaahi oli viettänyt nuoruutensa vahvan äitinsä johtamana ja isäänsä peläten. Pelko oli eräs shaahia ohjaava voima. Tultuaan valtaan Reza Pahlavi oli idealisti. Shaahin tarkoitus oli tehdä Iranista johtava moderni länsimaalainen maailmanvaltio. Ei ainakaan itsevarmuutta ja kunnianhimoa nuorukaiselta puuttunut, mutta ehkä järkeä hivenen. Shaahi antoi kansalle toivon mutta vei sen itse. Iranin salainen palvelu SAVAK tukahdutti poliittiset vastalauseet kovin ottein ja tästä kidutus- ja murhakoneistosta tuli vallan säilymisen vahtikoira, ei niin kovin länsimainen tapa. Yritystä kuitenkin oli. Vuonna 1963 shaahi aloitti Iranissa niin sanotun valkoisen vallankumouksen, johon kuului paljon uudistuksia. Mm. huntupakko poistettiin ja naisille luvattiin tasa-arvo, naiset saivat äänestää, ajaa autoa ja käydä töissä. Naiset myös pääsivät ehdokkaiksi parlamenttivaaleihin. Näin shaahi sai lisänimen äijäfeministi. Iranin uudistusohjelmat kuitenkin epäonnistuivat, koska shaahin vastustajista yhdet syyttivät Irania demokratian puutteesta ja toiset perinteisen šiiapapiston syrjäyttämisestä uudistuksia tehtäessä. Shaahin kerrotaan valitelleen julkisesti, että kun en hoitanut asioita minua sanottiin playboyksi ja kun ryhdyin hoitamaan asioita minua sanottiin itsevaltaiseksi. Iranin nykyisen virallisen kannan mukaan shaahi oli homo ja länsimaissakin shaahia pidettiin vähintäänkin biseksuaalina, mutta tätä ei haluttu turhaan korostaa, koska Iran on muslimimaa. Shaahin voimakas länsimaalaistamispolitiikka ja Israelin tunnustaminen sai monelta iranilaiselta kupin nurin. Shaahi halusi saavuttaa nopeasti Ruotsin elintason ja olla itsevaltias modernissa länsimaisessa Iranissa. Shaahin mukaan vain diktatuuri pystyi takaaman länsimaalaisuuden. Niinpä shaahi rupesi pönkittämään asemaansa diktaattorimaisin ottein ja poliittinen oppositio tehtiin toimintakyvyttömäksi muun muassa lakkauttamalla kommunistinen Tudeh-puolue. Tehtiin myös maauudistus, metsien kansallistaminen ja teollisuuden voitot jaettiin osittain työntekijöille. Aikaisemmin teollisuuden omistus oli jaettu pääosaltaan yläluokille, joista tulikin sitten älyttömän rikkaita. Vuonna 1976 vähemmän kuin yksi prosentti väestöstä omisti 80 prosenttia kaikesta yksityisomaisuudesta Iranissa. Epäsuhta oli kestämätön. Shaahi lapioi rahaa omiin taskuihinsa ja shaahin tulonlähde oli jopa kolehti, jota kerättiin pyhiinvaelluspaikalla, jonka suojelija shaahi oli. Englantilainen lehtimies Robert Graham on onnistunut jäljittämään kolmen ja puolen sivun mittaisen listan Pahlevi-säätiön omistamista osakkeista, joille arvoa kertyi likimain 3 miljardia dollaria. Totuutta Iranin korruptiosta on kuitenkin vaikea sanoa, sillä perinteisesti Lähi-idän monarkioissa on ollut vain vähän eroa hallitsijan ja kansakunnan aarteiden välillä. Shaahin motto oli, että jos totuuden puhuminen on vaarallista, sen puolustaminen on uhkarohkeaa. Shaahi puhui niin kuin eli. Väestön pitämiseksi kurissa tarvittiin uudenaikainen kalusto armeijalle ja siihen tuhlattiinkin rahaa valtavat määrät, samaan aikaan kun maanviljelys oli kuokka-asteella ja maaseudulta tapahtui valtaisa pako. Shaahi, jonka sanotaan katsoneen paljon televisiota ja pääosin täyttä roskaa - länkkäreitä, salapoliisielokuvia ja huonoja romansseja, ei kyennyt näkemään ruudun takaa kuinka syvästi kansalaiset vihasivat korruptiota ja poliisiterroria, kuinka vakavasti länsimaistuminen uhkasi islamilaisia perinteitä, kuinka paljon keskiluokka, johon hän oli kohdistanut toiveensa, kaipasi poliittista ilmaisunvapautta ja aineellista vaurautta. Shaahi oli rakentanut ympärilleen muurin, jonka yli hän ei kyennyt näkemään. Shaahista oli tullut M16:ta ja CIA:n tukema despootti operettikeisari ja länsimaat kompastuivat omaan ahneuteensa, kertoo Israelin Ystävät ry:n toiminnanjohtaja ja Shalom-lehden päätoimittaja Ilkka Vakkuri. Toimittajana Raimo Tyykiluoto. Kuva: YLE

Suomen ja Iranin painiliitot hakevat yhdessä 23-vuotiaiden painin MM-kisoja vuodelle 2020. Suomen on tarkoitus järjestää miesten kreikkalais-roomal .. Lisää >> http://ift.tt/2GuYYXe

Kolmastoista jakso. Konservatiivisessa Iranissa naisten liftauskulttuuri leviää matkablogien ja Instagramin kautta. Emma Vepsä tapasi muun muassa Sanamin, joka bloggaa reissuistaan miehen nimellä.

Kahdestoista jakso. Turkin rajaseudulla epäilyttävä liftari sai kintereilleen poliisin - ja Iranin kaduilla moraalipoliisin.

Ali Jahangiri saa vieraakseen Jenny Lehtisen, naisen Vaakakapinan ja Jenny ja läskimyytinmurtajat -projektin takaa. Lehtinen on työskennellyt radiossa yli kymmenen vuotta, ja hän on tuttu myös tv:n puolelta Marja Hintikka Livestä. Viime vuosina hän on keskittynyt taistelemaan kehopositiivisuuden puolesta erityisesti sosiaalisissa medioissa. Lehtisen masinoimalla Jenny ja läskimyytinmurtajat -Facebook-ryhmällä onkin yli 30 000 tykkäystä. Ali Show’ssa Jenny valottaa radiouransa alkua. Marja Hintikkaan hän tutustui lukiossa lyömällä häntä nyrkillä. Tuotettuaan lukiossa “todella ö-luokkaisia c-kasettiradionauhoituksia” Marja Hintikan kanssa he alkoivat tehdä opiskelijaradioon ohjelmaa nimeltä “Iranin radio esittää: Rekkalepakot”. Kryptiseen sisältöön kuului muun muassa eläinten senssi-ilmoituksia, joissa esimerkiksi “lohi nimeltä Kaarina etsi isähahmoa noin miljoonalle alaikäiselle lapsellensa”.

Vierailemme iranilaisissa kotibileissä. Neuvottelut Iranin ydinohjelmasta huipentuvat näinä päivinä. Myös Kreikassa eletään jännittäviä hetkiä. Yle Uutisten tuottaman ohjelman juontaa Jaana Kanninen. Kuva: Jessica Stolzmann / Yle

Sosiaalidemokraatit haluavat nostaa rikkaiden veroja. Iranin ja länsimaiden suhteet ovat huonontuneet. Monet Arabiliiton tarkkailijat aikovat lähteä pois Syyriasta. Haitissa on muisteltu maanjäristyksen uhreja.

Lentoliikenteen uusi ympäristömaksu on vaikuttanut vain vähän matkalippujen hintaan Suomessa. Jännitys kasvaa Iranin ja Yhdysvaltojen välillä Persianlahdella. Suomeen tulee keskiviikkona uusi myrsky.