Podcasts about juho saari

Mitkä ovat ne asiat, joista ihminen tunnistaa oman paikkansa yhteiskunnassa? Suurin osa suomalaisista ajattelee kuuluvansa heihin, jotka ovat kiivenneet yhteiskunnan tikapuilla korkealle. Itsensä huono-osaisiin arvioivien ihmisten määrä on kuitenkin kasvanut 2020-luvulla. Sosiaalisen statuksen merkitys on suuri. Se, miten ihminen asemoi itsensä yhteiskunnan sosiaalisessa hierarkiassa, on yhteydessä mm. elämänlaatuun ja mielipiteisiin. Eriarvoisuutta vuosikymmeniä tutkinut Juho Saari näkee isoja muutoksia suomalaisen yhteiskunnan sosiaalisessa rakenteessa. Monet muutoksista ovat tapahtuneet vasta hiljattain. Haastateltavana jaksossa on Tampereen yliopiston sosiaali- ja terveyspoltiikan professori Juho Saari Toimittajana on Juuso Pekkinen Äänisuunnittelija Katja Kostiainen

Petteri Orpon hallitus aloitti kaksi vuotta sitten kesäkuussa. Hallitus on leikannut, laskenut veroja, mätkinyt ay-liikettä ja käyttänyt aseisiin entistä enemmän rahaa. Mikä on oikeistohallituksen kauaskantoisin päätös? Mihin Suomi menee? Aiheesta ovat keskustelemassa sosiaalipolitiikan professori Heikki Hiilamo sekä sosiaali- ja terveyspolitiikan professori Juho Saari. Toimittajana on Antti Pilke.

Köyhyysriski on kasvanut myös työssäkäyvillä inflaation myötä. Rahat eivät riitä ja joka kuu saa laskea rahoja seuraavaan tiliin. Lapsille saa aika monesti tuumata, ettei nyt ole varaa. Se aiheuttaa todella paljon stressiä, kertoo 31-vuotias nimimerkki Persaukinen. Hän työskentelee pienipalkkaisella alalla. Havaintoja ihmisestä -sarjan jaksossa eri puolella Suomea asuvat ihmiset kertoivat kokemuksistaan. Palkansaajien tilipussin ostovoima on heikentynyt eniten yli 60 vuoteen. Juho Saari on Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden dekaani ja professori. Saari tutkii pärjäämis- ja duunariköyhyyttä kolmen käsitteen avulla. Ne ovat niukkuus, autonomia ja statusarvostus. Jos rahat eivät riitä, sitä huonommin ihminen voi. Jos ihmisellä ei ole yhtään autonomiaa eli puskuria elämässään, sillä on valtava elämänlaatua alentava vaikutus, kertoo Saari toimittaja Satu Kivelän haastattelussa. Äänisuunnittelija: Juha Jäntti. Lukijat: Susanna Vainiola, Miika Lauriala, Laura Korhonen, Laura Koso ja Pauliina Motturi. Tuottaja: Pertti Ylikojola Lähteet: De Fresnes, Tulikukka, Hyytinen Tuomas (2023) Yle Uutiset: Hallitusohjelma kääntää uuden lehden suomalaisessa sosiaalipolitiikassa, arvioi professori Juho Saari Elovaino, Mirka, Kivipelto, Minna (2023) Toimeentulotuen tarvetta voidaan vähentää takaamalla ihmisille riittävä perusturva ja varhaista tukea Hyytinen, Tuomas (2023) Yle Uutiset: Toimeentulotuen saajien määrä aiotaan puolittaa – hallitus selvittää myös, voidaanko tuki evätä kokonaan Kajander-Ruuth, Sanna (2021) Laman lapset: Mitä meille tapahtui? Tilastokeskus (2022) Perheiden määrä väheni edelleen vuonna 2022 Yle Uutiset (2011) Laman lapsista piirtyy rekisterien avulla hätköhdyttävä kuva

Kesällä kipuillut hallitus saikin syksyn tullen budjetin kasaan sopuisasti. Oppositio sen sijaan pillastui, jopa ulosmarssiin asti. Millaisia poliittisia jälkiä budjettiriihestä jäi? Vieraana johtaja Markku Jokisipilä, Eduskuntatutkimuksen keskus, Turun yliopisto.   Budjetin leikkausten on sanottu olevan välttämättömiä hyvinvointivaltion säilyttämiseksi. Mutta säilyykö hyvinvointivaltio? Vieraana sosiaali- ja terveyspolitiikan prof. Juho Saari, Tampereen yliopisto. Matkustajalautta Estonian uppoamisesta odotetaan tänään jälleen uutta tietoa. Tallinnasta raportoi Rain Kooli.  Tanskalaisten malli koulukiusaamisen ehkäisyyn. Kööpenhaminasta raportoi Karoliina Kantola. Mitä tuore kouluterveyskysely kertoo koulukiusaamisesta? Vieraana kehittämispäällikkö Jenni Helenius, THL ja koulukuraattori Pia Pykälämäki, Malmin peruskoulu.  Ulkomaanlehtikatsaus Ranskasta, toimittajana Jari Mäkinen. Juontaja Mikko Haapanen, toimittajat Anna Nevalainen ja Rasmus Montonen. Tuottaja Hanna Juuti.

Hallitusohjelma sai oppositiolta tyrmäävän vastaanoton jo ennen julkaisuaan. Mihin suuntaan Suomi lähtee uuden hallituksen johdolla? Studiossa eduskuntaryhmien puheenjohtajat Kai Mykkänen kokoomuksesta, Anders Adlercreutz rkp:stä ja Peter Östman kristillisdemokraateista. Yhdysvaltojen ja Kiinan välit ovat kireät, mutta yhteyksiä pyritään pitämään yllä. Yhdysvaltain ulkoministerin Anthony Blinkenin vierailulle lähdettiin kuitenkin jäätävissä tunnelmissa. Suorana Pekingistä Aasian-kirjeenvaihtaja Mika Hentunen. Tuloerojen kasvu ja suomalaisen yhteiskunnan jakautuminen eri varallisuusluokkien ja sosiaalisen statuksen kupliin on puhuttanut jo pitkään. Pystyykö uusi hallitus helpottamaan eriarvoisuutta vai onko tilanne vain pahenemassa, kun kunnianhimoisiin työllisyystavoitteisiin pyritään osin työttömien asemaa heikentämällä? Studiossa eriarvoisuuden ja huono-osaisuuden tutkimukseen erikoistunut Tampereen yliopiston sosiaali- ja terveyspolitiikan professori Juho Saari sekä Suomen väestön rikkainta promillea ja suomalaisten yhteiskunnan jakautumista tutkinut Helsingin yliopiston viestinnän professori Anu Kantola. Kultaranta-keskustelut ovat käynnistyneet sunnuntaina ja maanantaina käsitellään geopolitiikan uutta aikaa. Paikan päältä raportoi toimittaja Maria Stenroos. Juontajana Mira Stenström. Toimittajina Roosa Kajander ja Seppo Kivimäki ja Hanna Juuti, tuottajana on ollut Jaakko Parkkinen

Ukrainalaisten toiveita alkavaan vuoteen? Maxim Fedorov raportoi Kiovasta.  Onko rintamalinjoissa muutoksia? Miksi uuden hyökkäyksen aloittamista odotetaan. Haastateltavana  Aleksanteri-instituutin vieraileva tutkija, sotatieteen dosentti Ilmari Käihkö  Kuinka toiminta hyvinvointialueilla on alkanut? Haastateltavana Pirkanmaalta Hyvinvointialuejohtaja Marina Erhola sekä Lapin hyvinvointialueelta pelastusjohtaja Markus Aarto. Sote-uudistuksen tavoitteena on eriarvoisuuden kitkeminen. Millaista eriarvoisuutta soteuudistus voi taklata? keskustelmassa Suomen sosiaali ja terveys ry Sosten varapääsihteeri ja johtaja Anne Knaapi ja Tampereen yliopiston sosiaali- ja terveyspolitiikan professori Juho Saari. Juontajana  Atte Uusinoka. Lähetystä ovat valmistelleet Matti Konttinen ja Mikko Haapanen. Tuottajana Marija Skara. 

Hyvinvointivaltio ei tule koskaan valmiiksi - mutta miten sitä pitäisi kehittää, jotta eriarvoistuminen vähenee? Onko meillä varaa nykyisen kaltaiseen hyvinvointivaltioon tulevaisuudessa? Juho-Pekka Rantalan vieraana on Tampereen yliopiston sosiaali- ja terveyspolitiikan professori Juho Saari.

Kyllikki Saari katosi toukokuussa 1953 matkalla nuorisotilaisuudesta kotiin. Pitkän etsinnän jälkeen ruumis löydettiin suohon haudattuna. Sosiaali- ja terveyspolitiikan prof. Juho Saari tarkastelee, kuinka tämä murha sai aikaan niin valtavan reaktion ja kuinka Kyllikki Saaren murha ei vieläkään ole unohtunut. Suomalainen maaseutu uhkasi menettää siveellistä mainettaan, ja 1950-luvulla julkisuus, media sekä poliisien että pappien arvostelu heijasti ajallista murrosta, joka sai ikonisen muotonsa Kyllikki Saaren murhassa ja sen käsittelyssä. Juho Saari on nyt Kalle Haatasen vieraana

Logged in -dokumenttisarja on herättänyt paljon keskustelua ja kysymyksiä siitä kuinka hyvin tai huonosti suomalaiset nuoret miehet voivat. Viisiosainen dokumenttisarja tutustuu pääosin netissä viettäviin nuoriin miehiin, joista osa käyttää huumeita, osa paljon alkoholia, osalla on mielenterveysongelmia, ja joista kukaan ei käy aktiivisesti töissä. Mediassa päähenkilöitä kohtaan on esitetty paljon ymmärrystä ja syitä syrjäytymiselle on vieritetty yhteiskunnan niskaan. Toisaalta sosiaaliturvajärjestelmää on syytetty liian avokätiseksi ja nuoria miehiä on haluttu passittaa töihin. Missä määrin syrjäytyminen on yksilön valinta, missä määrin yhteiskunnan tuotosta? Miten saada ihmiset aktivoitua? Kulttuuriykkösessä keskustelemassa ovat dokumenttisarjan ohjaaja Sami Kieksi, Tampereen yliopiston sosiaali- ja terveyspolitiikan professori Juho Saari sekä kirjailija ja kolumnisti Jari Ehrnrooth. Tuukka Pasanen juontaa. Logged in -sarja Areenassa: https://areena.yle.fi/1-50409258

Voiko virkavaltaan enää luottaa? Docventuresissa ruoditaan poliisi- ja viranomaistoiminnan läpinäkyvyyttä ja väärinkäytöstä. Valamiehistössä äänessä syväkurkku Riku Rantala ja vinkkimies Tunna Milonoff vieraanaan sosiaali- ja terveyspolitiikan professori Juho Saari. Hyvinvointivaltion rakastajaksi itseään kutsuva Saari etsii pieniä heikkoja kohtia, ennen kuin yhteiskunnassa suuret ongelmat tulvivat sisään. Saari nosti suureksi uhaksi sen, että kohta suomalaisia elää yhtä aikaa viisi sukupolvea, joista kaksi on koulussa ja kaksi eläkkeellä. Kenelle riski kaadetaan, että saadaan luvatut eläkkeet maksettua ja luottamus lunastettua. Hyvinvointivaltion varojen jako on nollasummapeliä, ja kaikilla intresseillä on edunvalvojansa. Saari ottaa esimerkiksi kotitalousvähennyksen, josta nauttivat eniten isotuloiset, mutta miljoonille voisi olla muutakin käyttöä. - Suomi on yksi organisoituneimmista maista edunvalvojien suhteen, kaikille tahoille on järjestöt jotka ajavat tiettyjä etuja. Lisää aiheesta yle.fi/docventures.

Vieraana professori Juho Saari. Toimittajana Maija Elonheimo. Ohjelma on uusinta viime helmikuulta.

Vieraina professori Juho Saari ja kansanedustaja Ilkka Kantola, jotka kertovat, keitä ovat yhteiskuntamme näkymättömät ihmiset, joita kohtaamme lähes päivittäin. Pelipöytäpuhetta-podcastissa puhutaan hyvästä elämästä ja pelataan Kimbleä.

Miksi EU:ssa halutaan keskustella nyt EU:n sosiaalisesta ulottuvuudesta ja miten Brexit tulee todennäköisimmin vaikuttamaan siihen keskusteluun? Mihin perustuu se, ettei EU:ssa todennäköisesti koskaan tulla harmonisoimaan jäsenmaiden sosiaalipolitiikkaa? Brysselin koneessa vieraana Juho Saari sosiaali- ja terveyspolitiikan professori Tampereen yliopistosta sekä hyvinvointitutkimuksen professori Itä-Suomen yliopistosta. Toimittajana on Maija Elonheimo.

Tällä viikolla on tullut kuluneeksi 500 vuotta siitä, kun Martti Lutherin kerrotaan naulanneen teesinsä Wittenbergin kirkon seinään. Reformaatio järkytti kirkkoa ja yhteiskuntia. Etenkin pohjoismaisen hyvinvointivaltion on sanottu versovan reformaation perinnöstä. Mikä lopulta on luterilaisuuden vaikutus arkeen ja asenteisiin tämän päivän Suomessa? Reformaation merkityksestä ovat keskustelemassa sosiaali- ja terveyspolitiikan professori Juho Saari, sosiaalipsykologi ja arvotutkija Anneli Portman sekä kirkkohistorian dosentti Mikko Malkavaara. Ohjelman toimittavat Anna Patronen ja Samuli Suonpää.

Perinteisesti sosiaali- ja terveyspolitiikan tehtävän on ollut markkinariippuvuuden vähentäminen. Kun markkinatalous on eri tavoin kolhinut ihmisiä, heidän tilannettaan on pyritty parantamaan erilaisilla tulonsiirroilla ja palveluilla. Nyttemmin on alettu pohtia myös sitä mitä kaikkea hyvinvointivaltio ja sen sosiaalipolitiikka tekee ihmisille. Voiko olla myös niin että hyvinvointivaltio tuottaa myös itse osan ongelmista? Hyvinvointivaltiota kritikoivaa keskustelua on viime vuosina ollut monessa massa, myös Suomessa. Suomessakin on alettu epäillä, että sosiaaliturva voisi passivoida ihmisiä ja tehdä heistä sosiaaliturvariippuvaisia. Köyhyyttä ja sosiaaliturvaa pitkään tutkinut Tampereen yliopiston sosiaali- ja terveyspolitiikan professori Juho Saari on sanoo, että Suomessa ei ole varsinaista köyhyyskulttuuria. Tutkimuksia ei ole löytynyt yhtään sukua, joka sukupolvesta toiseen rakentaisi elämänsä sosiaaliturvan varaan. Saaren mukaan Suomen hyvinvointivaltion keskeinen kysymys on se, miten sosiaalimenojen kustannusten kasvun hillintä voidaan tehdä järkevällä tavalla. Sosiaalimenot ovat kasvaneet vuoden2008 jälkeen on kasvaneet 20 miljardia ja saaman aikaan bruttokansantuote on kasvanut vain saman verran. Suomalaiset sosiaalietuudet eivät ole mitenkään erityisen anteliaita. Ongelma on siinä että tulosiirtoja saavien määrä on kasvanut.

Miten EU etenkin sisämarkkinoidensa ja harjoittamansa talouden ohjauksen kautta vaikuttaa siihen, minkälaista sosiaalipolitiikkaa sen jäsenmaissa harjoitetaan? Aiheesta kertoo hyvinvointisosiologian professori Juho Saari. Toimittajana Maija Elonheimo.

Torstain lähetys on toivoa täynnä! Syksyn viimeisessä Docventures-jaksossa Rikun ja Tunnan vieraana on Itä-Suomen yliopiston hyvinvointisosiologian professori Juho Saari, jonka kanssa keskustellaan toivosta.

Miten EU etenkin sisämarkkinoidensa ja harjoittamansa talouden ohjauksen kautta vaikuttaa siihen minkä laista sosiaalipolitiikkaa sen jäsenmaissa harjoitetaan. Aiheesta kertoo hyvinvointisosiologian professori Juho Saari. Toimittajana Maija Elonheimo.Toimittajana Maija Elonheimo.

Keitä ovat hyvinvoivan Suomen kaikkein huono-osaisimmat ja millaista heidän elämänsä on? Itä-Suomen yliopiston hyvinvointisosiologian professori Juho Saari on tutkinut työryhmineen sitä, millaiset ovat elämän edellytykset yhteiskunnan pohjalla. Juho Saari on Mikä maksaa? –ohjelman ”Kesäkuun vieras”. Saaren kanssa puhutaan myös yhteiskuntatieteellisestä tutkimuksesta ja sen vaikutuksesta päätöksentekoon. Ja paljastetaanpa myös se, millainen on professorin perjantaipullo.

Professori Juho Saari puhuu köyhyydestä, moraalipaniikista ja empatiakuilusta Olga Ketosen kanssa. Suomessa on tilastojen mukaan noin 650 000 köyhää. Hyvinvointisosiologian professori Juho Saari Itä-Suomen yliopistosta on tutkinut heistä katveessa olevaa alaryhmää - heitä, jotka ovat pitkäaikaisesti ja pysyvästi heikossa asemassa olevia. Pitkäaikaistyötön "Aikku" kertoo olevansa varaton ja köyhä ja sinnittelevänsä minimitoimeentulolla. - Vaikeinta ei ole sinnittely sinänsä vaan se, että tilanne vie kaikki ajatukset ja energian. Se, ettei se lopu koskaan. Juho Saari nyökkäilee Aikun kokemuksille, sillä ne ovat hänelle tuttuja. - Suomi on erittäin hyvä maa 90:lle prosentille kansalaisista. - Suomi ei ole kovin hyvin maa niille, jotka elävät sosiaaliturvalla pitkän aikaa. Etuuden taso ei sinänsä ole huono, mutta joukossa on ylivelkaantuneita pienituloisia ihmisiä, ja velkaa ei oteta huomioon toimeentulotuessa. - Ja toinen on se, että Suomessa asumiskustannukset ovat hyvin korkeat. Jos asut yksin ja sinulla on epätyypillinen työsuhde tai ei työsuhdetta ollenkaan, niin tilanne on suurissa kaupungeissa koko lailla mahdoton. Tämä siksi, ettei sosiaalituissa oteta huomioon tietyn rajan yli menevää vuokraa. Saaren arvion mukaan köyhyys, jatkuva puute ei aja suomalaisia barrikadeille vaan yksinäisyyteen ja häpeään. - Kaikkein heikoimmassa asemassa olevat ihmiset eivät osoita mieltään vaan he seisovat leipäjonossa. Leipäjonoissa jonottaa joka kuukausi 20 000 ihmistä. Juho Saari ei usko perustulonkaan välttämättä ratkaisevan tätä tilannetta. Hänestä tärkeintä olisi laskea asumisen hintaa Haastattelu kuultiin Ihan pihalla -lähetyksessä 21.1.2016.

Huono-osaisuus on monikertaista kurjuutta, jota ei selitä mikään yksittäinen elämän vastoinkäyminen, vaan se on monen asian summa. Siihen liittyy usein myös tietynlainen identiteetti ja itsearvostuksen puute. Siksi huono-osaisuuden poistaminen on paljon momutkaisempaa kuin tavallinen työllistämis- ja tukipolitiikka, sanoo hyvinvointisosiologian professori Juho Saari.